Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta"

Transkriptio

1 Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

2 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt (sirkumpolaariset ja talvi) 3. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt (kevät ja syksy), himmeämpiä tähtiä ja tähdistöjä 4. kerta Himmeämpiä tähtiä ja tähdistöjä, tähtien ja tähdistöjen nimet, tarinat ja mytologiat 5. kerta Kaukoputket, kiikarit, jalustat, kamerat 6. kerta Mitä taivaalla näkyy? Tähtitaivaan kohteita: tähdet, syvä taivas, Aurinkokunnan kohteet 7. kerta Mitä taivaalla näkyy? Ilmakehän ilmiöitä: revontulet ja halot 8. kerta Havaintokohteita ja -projekteja tähtitieteen harrastajalle

3 Havaintokohteita ja -projekteja tähtitieteen harrastajalle

4 Illan ohjelma Ilmakehän- ja lähiavaruuden kohteita Aurinkokunnan kohteita Aurinko Revontulet Planeetat Halot Kääpiöplaneetat, asteroidit Helmiäispilvet Komeetat Valaisevat yöpilvet Kuu Meteorit Tähdenpeitot Satelliitit Auringon- ja kuunpimennykset, ylikulut Syvä taivas Kaksoistähdet Muuttuvat tähdet

5 Johdanto Taivaan kohteiden näkeminen omin silmin on monelle harrastajalle se tärkein osa harrastusta Tämä viimeinen kerta onkin tehty havaitsevan harrastajan näkökulmasta Koska itse olen visuaalihavaitsija, on painotus tässä viimeisessä osiossa paikoin visuaalihavaintopainotteinen Erilaisia taivaan kohteita ja -ilmiöitä on havaittavaksi vaikka kuinka paljon jokainen löytää varmasti omat suosikkinsa Kaikkiin tähtiharrastuksen muotoihin ei tarvita kaukoputkea tai kalliita kuvausvälineitä Pääasia on, että nautii harrastuksestaan, riippumatta siitä, kuinka harrastaa!

6 Ilmakehän- ja lähiavaruuden kohteita

7 Revontulet

8 Revontulet Revontulten havaintovinkkejä Visuaalihavaitseminen Tarkkaillaan revontulia paljain silmin, tehdään revontulinäytelmän etenemisestä muistiinpanoja Revontulten valokuvaaminen Järjestelmäkamera (kirkkaimmissa myös puhelinkamerat) Jalusta Kaukolaukaisin Valotusaika 2-30 sekuntia Aukko (f-luku) mahdollisimman suuri Laajakulmaobjektiivi

9 Revontulet Revontulten time lapse -kuvaus Samat välineet kuin tavallisessa kuvauksessa, mutta ihanteellisesti lisäksi tarvitaan: Mahdollisuus verkkovirran käyttöön Rauhallinen ja turvallinen paikka, johon kameran voi jättää kuvaamaan Lämmitinelementti huurteenpoistoon Revontulten videokuvaus

10 Time lapse -kuvaus Kuvaustekniikka, jossa kamera ottaa kuvan aina tietyin väliajoin, esim. Kerran minuutissa Kuvausta voidaan jatkaa tällä tavalla useita tunteja tai vaikka läpi yön, joskus myös useita päiviä tai öitä Kuvista voidaan koostaa videoita Voidaan kuvata esim. Revontulia, valaisevia yöpilviä, ukkosmyrskyjä, tähtitaivasta, yms. Tarvikkeet: Järjestelmäkamera (ei välttämätön, myös joillain pokkareilla ja puhelinkameroilla onnistuu) Jalusta Sopivia objektiiveja Ajastettava kaukolaukaisin tai tietokoneohjelma

11 Time lapse kuvaus

12 Halot

13 Halot Halojen havaintovinkkejä Visuaalihavaitseminen Halonäytelmän tarkastelu paljain silmin, piirrokset ja sanalliset muistiinpanot halonäytelmästä Aina tärkeä osa halonäytelmän havaitsemista, vaikka valokuvaisikin Halonäytelmän yleisluonteen kartoitus Suurin osa haloista on Auringon suunnalla, mutta koko taivas kannattaa kartoittaa, erityisesti jos taivaalle ilmestyy useampia halomuotoja ja ne ovat kirkkaita Valokuvaaminen Päivätaivaan haloissa puhelinkamera tai pokkarikamera riittävät pitkälle Usein pärjää pelkillä automaattiasetuksilla Järjestelmäkamera on kiva, muttei pakollinen Paras kamera on se joka on mukana! Järkkärellä suositaan kohtalaisen pientä f-lukua (ei kuitenkaan liikaa, silloin kennoroskat tulevat liikaa esiin) Valotusaika pidetään lyhyenä (esim. 1/500 1/2000s)

14 Halot Halokuvien käsittely Järkkärillä kuvatessa kuvat raw -formaatissa Raw -formaatti säilyttää kuvan alkuperäisen datan ja mahdollistaa kuvan käsittelyn Halokuvien käsittelyssä usein käytettyjä menetelmiä Pinoaminen Epäterävä maski (unsharp mask, USM) B-R -menetelmä Jos ei tunne kuvankäsittelyä tai halomuotoja, tärkeintä on tarkkailla taivasta (myös auringon vastapuoli) ja ottaa paljon kuvia eri suunnista --> asiantuntijat voivat löytää kuvista mielenkiintoisia (harvinaisia ja jopa kokonaan uusia) halomuotoja

15 Helmiäispilvet

16 Helmiäispilvet Helmiäispilvet ovat stratosfäärissä, 50 km korkeudessa esiintyviä harvinaisia pilviä Pilviä esiintyy talvella, kun yläilmakehässä on riittävän kylmää Pilvet näkyvät aamu- ja iltahämärän yhteydessä Pilviä voi havaita parhaimmillaan muutaman kerran talvessa Pilvet voivat koostua vesijäästä ta typpihaposta Pilvet ovat useimmiten valkeita, mutta joskus myös värikkäitä (parhaimmillaan todella hienoja) Pilvet ovat nimensä mukaisesti olemukseltaan helmiäishohtoisia

17 Helmiäispilvet Kuva: Juha Ojanperä Tyypin 1 helmiäispilvet Valkeita, värittömiä Yleisin helmiäispilvien tyyppi Valkeat helmiäispilvet koostuvat typpihappoa sisältävistä kiteistä

18 Helmiäispilvet Värikkäitä Harvinaisia Kuva: Satu Juvonen (kuva otettu Inarissa ) Tyypin 2 helmiäispilvet Koostuvat tavallisista jääkiteistä (vesijää)

19 Helmiäispilvet Kuva: Juha Ojanperä Helmiäisrusko Joskus helmiäispilviin liittyy voimakas iltatai aamurusko Varsinaisia helmiäispilviä ei välttämättä edes havaita

20 Helmiäispilvet Helmiäispilvien havaitseminen Helmiäispilvien kuvaaminen onnistuu puhelinkameroilla ja pokkareilla jo mainiosti Näytelmästä kannattaa tehdä myös sanallisia muistiinpanoja

21 Valaisevat yöpilvet

22 Valaisevat yöpilvet Valaisevat yöpilvet ovat kesäöisin (kesä-elokuu) näkyviä harvinaisia pilviä Yöpilvet esiintyvät 80 km korkeudessa avaruuden rajalla Kesäisin yläilmakehässä otolliset olosuhteet yöpilvien muodostumiselle Vaaleansinertäviä tai valkeita, hentoja pilviä Näyttävät loistavan omaa valoaan (siitä nimi), mutta heijastavat Auringon valoa Näkyvät pääasiassa pohjoisella taivaalla Joskus elokuussa voi nähdä revontulia yöpilvien kanssa

23 Valaisevat yöpilvet Valaisevien yöpilvien havaitseminen Visuaalihavainnot Sanallisia muistiinpanoja, piirroksia Valokuvaus Aukko (f-luku) mahdollisimman suuri Valotusajat vaihtelevat, (2-30s) Laajakulmainen objektiivi Jalusta Kaukolaukaisin Kirkkaimmista kuvia jopa puhelinkameroilla

24 Valaisevat yöpilvet Kuvattu puhelinkameralla (Sony Xperia) Kuva: Juha Ojanperä

25 Meteorit Meteori = tähdenlento Avaruudesta Maan ilmakehään iskeytyvä kivenkappale Kivenkappale "palaa" ilmakehän kitkan vaikutuksesta Ilma välittömästi kivenkappaleen ympärillä kuumenee valtavan kuumaksi ja alkaa hehkua --> tähdenlento Meteoroidi = avaruudessa oleva pienehkö kivenkappale Meteori = tähdenlento Meteoriitti = avaruudesta peräisin oleva kivi, löydetty maan pinnalta Tulipallo (eli bolidi) = poikkeuksellisen kirkas meteori (vastaa kirkkaudeltaan vähintään Venuksen kirkkautta)

26 Meteorit Meteoreja on kahta päätyyppiä Johonkin meteoriparveen kuuluvia Sporadisia eli satunnaisia meteoreja Komeetoista varisee niiden radalle kivensiruja -->meteoriparvet Parhaita meteoriparvia mm. Perseidit (elokuussa) Geminidit (joulukuussa) Kvadrantidit (tammikuussa) Meteoriparvien esiintymisajat mm. Tähdet -vuosikirjassa

27 Meteorit Meteorien havaitseminen Kuvaaminen onnistuu vain harvoin ja hyvällä tuurilla Meteorit ja tulipallot ovat hyvin nopeita (lento 1-3 sekuntia) Erityisesti tulipallon nähdessään kannattaa toimia seuraavasti: Pvm ja kellonaika muistiin Havaintopaikka muistiin Piirtää karkea piirros tulipallon radasta taivaalla Panna merkille missä suunnassa ja kuinka korkealla tulipallo näkyi ja mikä oli lentosuunta

28 Meteorit Erityisesti tulipallohavainnot kannattaa raportoida Ursalle (www.taivaanvahti.fi) Meteorien kuvaaminen Aktiivisten ja runsaiden parvien aikana (esim. Perseidit) Järjestelmäkamera Laajakulmainen objektiivi Kaukolaukaisin (toistuva kuvaus) Jalusta Hyvää tuuria ja sinnikkyyttä!

29 Meteorit Perseidimeteori Kuvattu järjestelmäkameralla (Canon EOS 1100D, Canon EF-S 1855mm IS) Jatkuva kuvaus Kuva: Juha Ojanperä

30 Satelliitit Keinotekoisia kiertolaisia taivaalla Valtava määrä Satelliittibongaus on aivan oma lajinsa Satelliitit näkyvät liikkuvina valopisteinä taivaalla erityisesti lähellä ilta- ja aamuhämärää Jotkin satelliitit vilkkuvat tai välähtelevät Jotkin loistavat tasaisesti

31 Satelliitit Satellittiennusteita ja -tietoa: Välähtäviä satelliitteja: Iridium -satelliitit Eräs kirkkaimmista: ISS (International Space Station)

32 Satelliitit Satelliittien havaitseminen Visuaalihavainnot Valokuvaus Hyödynnettävä satelliittiennusteita Tunnettava tähtitaivas, jotta tietää missä satelliitti tulee näkymään Järjestelmäkamera Jalusta Kaukolaukaisin Aukko mahdollisimman suuri Valotusaika ~10-30s

33 Satelliitit Iridium -satelliitin välähdys Kuvattu järjestelmäkameralla (Canon EOS 1100D, objektiivi: Canon EFS 18-55mm IS) Kuva: Juha Ojanperä

34 Satelliitit ISS:n jättämä viiru ( ) Kuvattu järjestelmäkameralla (Canon EOS 1100D, Canon EF-S 1855mm IS, valotusaika 20s) Kuva: Juha Ojanperä

35 Aurinkokunnan kohteita

36 Aurinko Meidän lähin tähtemme, Aurinkokuntamme keskuskappale Tavallinen pääsarjan tähti Spektriluokka G2 Tähdeksi pieni (keltainen kääpiö) Pintalämpötila 5000K

37 Aurinko

38 Auringon havaitseminen Paljain silmin, kaukoputkella tai valokuvaten Aurinkosuodin ehdoton edellytys Ilman suodinta Aurinkoon katsominen vaarallista, riskinä pysyvä silmävamma Aurinkosuotimia Aurinkokalvo Lasinen suodin Ei koskaan okulaarin eteen tulevaa suodinta! Aurinkokaukoputki (Aurinko vedyn valossa)

39 Auringon havaitseminen Aurinko Kuvattu 102/1000mm refraktorin läpi Aurinkokalvo (valkoinen valo) Kamera: Canon EOS 1100D, valotus 1/2000s Kuva: Juha Ojanperä

40 Auringon havaitseminen Aurinko kuvattuna Porin Karhunvartijoiden aurinkokaukoputkella H-alfa Kuva: Jarkko Suominen

41 Planeetat

42 Merkurius Sisin planeetta Pieni kiviplaneetta, koko noin puolet maasta Ei kaasukehää Näkyy aina Auringon suunnalla, näkyvissä ilta- ja aamuhämärän aikaan Vaihe havaittavissa

43 Venus Maan kokoinen kiviplaneetta Paksu kaasukehä Myrkyllinen ilmakehä, erittäin kuuma paikka Ei sovellu elämälle Taivaan kirkkain planeetta Näkyvissä "ilta- tai aamutähtenä" Vaihe havaittavissa Voi näkyä myös päivätaivaalla

44 Mars Ensimmäinen planeetta Maan ulkopuolella, 4. kivi Koko noin puolet Maasta Kaksi epäsäännöllistä kuuta Tummia ja vaaleita alueita, napalakit

45 Jupiter Aurinkokuntamme suurin planeetta Kaasujättiläinen Pilvivyöhykkeitä Suuri punainen pilkku 4 isoa kuuta, kuiden ylikulkuja, varjoja, peittymisiä

46 Saturnus Aurinkokuntamme 2. suurin planeetta Kaasujättiläinen Renkaat! Cassinin jako Kulma vaihtelee Näkyvät jo pienellä kaukoputkella Useita kuita

47 Uranus Aurinkokuntamme 7. planeetta Kaasujättiläinen Piirteetön, vaaleansinivihreä pallo Näkyy isolla putkella pienenä, sinivihreänä kiekkona Useita kuita Uloin paljain silmin näkyvä planeetta Näkyy "himmeänä tähtenä"

48 Neptunus Aurinkokuntamme uloin planeetta Kaasukehässä pilviä Muutama Kuu Isolla putkella näkyy pienenä sinisenä kiekkona Pienellä putkella tähtimäisenä

49 Kääpiöplaneetat ja asteroidit Avaruuden pienkappaleita Asteroidivyöhykkeitä kaksi Asteroidivyöhyke (Marsin ja Jupiterin välissä) Kuiperin vyöhyke Neptunuksen takana Asteroidit ovat ~ m kokoisia, epäsäännöllisiä kivenmöhkäleitä Kääpiöplaneetat ovat selvästi varsinaisia planeettoja pienempiä, mutta asteroideja isompia, säännöllisen muotoisia kappaleita

50 Kääpiöplaneetat ja asteroidit Asteroideja tunnetaan jo satoja tuhansia Kääpiöplaneetat: Ceres (asteroidivyöhykkeellä, tunnetaan myös asteroidina numero 1) Pluto (Kuiperin vyöhyke) Haumea (Kuiper) Makemake (Kuiper) Eris (Kuiper)

51 Kääpiöplaneetat ja asteroidit Asteroidit näkyvät taivaalla pistemäisinä kohteina isollakin kaukoputkella Ainoa helposti havaittava kääpiöplaneetta on Ceres, Kuiperin vyöhykkeen kääpiöplaneetat hyvin himmeitä Asteroidit aiheuttavat tähdenpeittoja

52 Komeetat Jäisiä aurinkokunnan ulko-osien kappaleita Peräisin Oortin pilvestä Kaksi päätyyppiä: Jaksolliset (palaavat säännöllisesti Aurinkokunnan sisäosiin) Ei-jaksolliset (eivät palaa enää koskaan Aurinkokunnan sisäosiin) Komeetoille muodostuu pyrstö Aurinkokunnan sisäosissa

53 Komeetat Tunnettuja komeettoja: Halleyn komeetta Tempel 1 81P/Wild Hale-Bopp

54 Komeetat Kirkkailla komeetoilla näkyy visuaalisestikin hieno pyrstö Kirkkaat harvinaisia Yleensä vuoden aikana havaitaan 1-2 kiikareilla näkyvää komeettaa

55 Komeetat Komeetta C/2011 L1 (PANSTARRS) Piirroshavainto (25x100 kiikarit) Kuva: Juha Ojanperä

56 Komeetat Komeetta C/2013 US10 (Catalina) Havaittu L80/400mm refraktorilla Piirroshavainto Kuva: Juha ojanperä

57 Kuu

58 Kuu Ainoa luonnollinen satelliittimme (satelliitti = kiertolainen, seuralainen) Halkaisija 3400 km Etäisyys ~ km Vaiheet "Meriä" Kraatereita Vuoria, laaksoja

59 Kuu Kuun havaitseminen mahdollista jo paljain silmin Kiikareilla näkyvät merten lisäksi myös joitakin kraatereita Kaukoputkella voi helposti tutkia Kuun pinnanmuotoja Kuun valokuvaaminen helppoa kaukoputken läpi, ei vaadi seurantaa

60 Kuu Kuu kuvattuna Kaukoputki: L102/1000mm Kamera: Canon EOS 1100D Kuva: Juha Ojanperä

61 Kuu Kuuta voi myös piirtää Kuu piirrettynä Kaukoputki: L102/1000mm Kuva: Juha Ojanperä

62 Tähdenpeitot Tähdenpeitto tarkoittaa tilannetta, jossa esim. Kuu tai asteroidi peittää joksikin aikaa jonkun tähden näkyvistä Tähdenpeitoilla saadaan tietoa mm. Asteroideista jja Kuun liikkeistä radallaan Voidaan havaita kaukoputkella joko visuaalisesti tai videomenetelmällä Mahdollisuus uusiin löytöihin ja tieteellisesti merkittäviin havaintoihin! Tähdenpeitoista ennusteita mm. Tähdet -vuosikirjassa

63 Auringonpimennykset, kuunpimennykset, ylikulut Auringonpimennyksessä Kuu menee joko osittain tai kokonaan Auringon eteen peittäen sen joko kokonaan tai osittain näkyvistä Täydelliset auringonpimennykset harvinaisia Muutaman vuoden välein osittaisia pimennyksiä

64 Auringonpimennykset, kuunpimennykset, ylikulut Osittainen auringonpimennys Havaittuna Oulussa Kaukoputki: L102/1000mm Aurinkokalvo Kamera: Canon EOS 1100D Kuva: Juha Ojanperä

65 Auringonpimennykset, kuunpimennykset, ylikulut Kuunpimennyksessä Kuu menee joko kokonaan tai osittain Maan varjoon Täydelliset kuunpimennykset paljon yleisempiä kuin täydelliset auringonpimennykset Kuu ei katoa näkyvistä, vaan muuttuu oranssinpunertavaksi

66 Auringonpimennykset, kuunpimennykset, ylikulut Osittainen kuunpimennys Kuvattu Turussa Kaukoputki: L80/400mm Kamera: Canon EOS 1100D

67 Auringonpimennykset, kuunpimennykset, ylikulut Ylikululla tarkoitetaan sellaista tilannetta, jossa Merkurius tai Venus kulkee Auringon kiekon yli Seuraava Merkuriuksen ylikulku Havaitsemiseen tarvitaan kaukoputki ja aurinkosuodin

68 Auringonpimennykset, kuunpimennykset, ylikulut Merkuriuksen ylikulku Merkurius näkyy pienenä pisteenä Auringon kiekkoa vasten Alkaa n. Klo 14, loppuu n. Klo 21 Kaukoputki ja aurinkosuodin!

69 Syvä taivas

70 Syvä taivas Syvä taivas (engl. Deep sky) tarkoittaa Aurinkokuntamme ulkopuolella olevaa avaruuden osaa Syvän taivaan kohteiksi luetaan kaikki ns. Pintakohteet, eli tavallisia tähtiä, muuttuvia tähtiä ja kaksoistähtiä (koulukuntakysymys) ei lueta syvään taivaaseen, vaikka ne ovatkin syvää avaruutta Syvän taivaan kohteet ovat siis Aurinkokuntamme ulkopuolella olevia pintakohteita

71 Syvä taivas Syvän taivaan kohteita ovat: Galaksit Avoimet tähtijoukot Pallomaiset tähtijoukot Kaasusumut Emissio Heijastus Pimeä Planetaariset sumut Supernovajäänteet (kaksoistähdet)

72 Syvä taivas Syvää taivasta voi havaita valokuvaamalla (tähtikuvaus) Tai visuaalisesti (piirrokset ja sanalliset muistiinpanot)

73 Syvä taivas Kuva: Arun Venkataswamy Kuva: Juha Ojanperä

74 Kaksoistähdet Kuva: Stefan Binnewies, Josef Pöpsel Taivaan tähdistä ~puolet kaksoistähtiä tai moninkertaisia tähtiä Monet kauniita ja helppoja kaukoputkilla Muun muassa Castor Delta Lyrae Albireo Mizar Kuvassa Albireo

75 Muuttuvat tähdet Tähtiä, joiden kirkkaus muuttuu ajan kuluessa Ulkoiset tekijät Sisäiset tekijät Sykkiviä, räjähtäviä, purkautuvia... Visuaalihavainnot, CCD -havainnot Arvioidaan tähden kirkkautta Säännölliset havainnot

76 Kiitos kaikille kurssille osallistumisesta! Eikä siinä vielä kaikki...

77 Tähtitornivierailu Porin karhunvartijat ry tarjoaa kaikille kurssille osallistuneille ilmaisen tähtitornivierailun klo Osoite: Tutintie 1, Vanha Ulvila, Ulvilan vesitorni Tervetuloa!

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen

Lisätiedot

Johdanto: tähtitaivas

Johdanto: tähtitaivas Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit

Lisätiedot

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Kaukoputkikurssin 2005 diat Kaukoputkikurssin 2005 diat Järjestäjänä: Warkauden Kassiopeia ry. Kurssin vetäjät: Harri Haukka Jari Juutilainen Kurssin sisältö Kaukoputkien esittelyä mikä on kaukoputki ja mitä sillä näkee? kasaamme

Lisätiedot

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011 Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Aurinkokunta, kohteet

Aurinkokunta, kohteet Aurinkokunta, kohteet Merkurius Maasta katsoen Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa; se voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Kirkkaimmillaan

Lisätiedot

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675

Lisätiedot

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia. Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi

Lisätiedot

Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo

Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo 28.7.2012 Ursan Syvä taivas jaosto on ollut toiminnassa vuodesta 1985 lähtien. Alkuvuonna 2012 jaosto sai uudeksi vetäjäkseen Toni Veikkolaisen Järvenpäästä.

Lisätiedot

Juha Ojanperä Har javalta

Juha Ojanperä Har javalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 06.10. - 08.12.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty)

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty) Toiminta Jaostot Kaikilla jaostoilla on ollut vuoden aikana aktiivista toimintaa. Kaikki eivät ole toiminnastaan kertomusta toimittaneet. Kevään aikana viimeisistäkin jaostoista kertomukset saadaan. Aurinko

Lisätiedot

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi

Lisätiedot

Toiminta. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Toimintakertomuksen liite Jaostot 2008

Toiminta. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Toimintakertomuksen liite Jaostot 2008 Toiminta Aurinkojaosto Aurinkojaoston toiminta koheni hiukan edellisestä vuodesta osittaisen auringonpimennyksen ansiosta sekä uuden n aloitettua tehtävänsä kesäkuussa. Osittaisesta pimennyksestä saatiin

Lisätiedot

3.4. TULIPALLOHAVAINNOT

3.4. TULIPALLOHAVAINNOT 30 3.4. TULIPALLOHAVAINNOT Meteoroidit kiertävät auringon ympäri aivan kuten planeetat. Kun meteoroidi törmää maan ilmakehään, se kuumenee äkillisesti valtavan kitkan vuoksi ja tällainen pieni avaruuden

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit) Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ 23 METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ Tässä metodissa on kyse perinteisestä. luettelomaisesta listaustyylistä, jossa meteorit kirjataan ylös. Tietoina meteorista riittää, kuuluuko

Lisätiedot

Kassiopeja 1/2006. Tähtiharrastusta Lakeudella: Muuttuvat tähdet ja niiden luokittelu. Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti

Kassiopeja 1/2006. Tähtiharrastusta Lakeudella: Muuttuvat tähdet ja niiden luokittelu. Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti Kassiopeja 1/2006 Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti Tähtiharrastusta Lakeudella: Jäsenillat havaintokaudella Syksyn tähtitaivas Tähtinäytökset Puheenjohtaja haastattelussa Muuttuvat tähdet ja niiden luokittelu

Lisätiedot

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com

Lisätiedot

I TOIMINTA. Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta

I TOIMINTA. Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta I TOIMINTA Aurinko Aurinkojaoston toiminta vuonna 2009 ei ollut kovin runsasta johtuen osittain Auringon aktiivisuuden vähäisyydestä. Jaosto kannusti Ursan jäseniä osallistumaan Kansainvälisen tähtitieteen

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki. Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen

Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki. Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen Esitelmän runko Muinaiset uskomukset Kreikkalaisten selitysmalli Leonidien meteorimyrsky Havainnot meteoriparvista

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Maisemakuva on Joutsenen pyrstösulkien alueelta. Kuva liittyy Seppo Ritamäen sivulta 8 alkavaan artikkeliin. KUVIA TAIVAALTA Kuvaaja on Antti

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

Harrastusjaostot ja -ryhmät

Harrastusjaostot ja -ryhmät Harrastusjaostot ja -ryhmät Vuoden aikana tähdätään jaostojen verkkosivujen uudistamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta sekä kerää yhteen

Lisätiedot

Tapahtumia Maassa ja taivaalla

Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ESOP XXXVI Tapahtumia taivaalla Tähden peittyminen pikkuplaneetan taakse Kirkkaita pikkuplaneettoja Huomattavia tähdenpeittoja Sivuavia tähdenpeittoja Tähdenpeittojulkaisuja

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Jaana Koverola Aurinkokuntamme reuna-alueilta on 2000-luvulla löydetty uusia taivaankappaleita, 1000-2000 km halkaisijaltaan olevia kääpiöplaneettoja,

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti 1-2015 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti 1-2015 Zeniitti on Ursa ry:n sähköinen harrastelehti. www.ursa.fi/zeniitti

Lisätiedot

Ceres. nro 51. Turun Ursa r.y.

Ceres. nro 51. Turun Ursa r.y. Ceres nro 51 Turun Ursa r.y. Perunat ja porkkanat sulassa sovussa uusimman avaruustekniikan kanssa Turun Kauppatorilla Avaruusrekan käydessä täällä 8.10.2012. Myös Turun Ursa oli paikalla. Kuva: Juhana

Lisätiedot

Liite: Jaostojen toimintakertomukset

Liite: Jaostojen toimintakertomukset Liite: Jaostojen toimintakertomukset Aurinko Havaintovälineet Toimintavuosi 2013 oli havaintovälinejaoston toiminnassa perinteinen. Yhteistyössä Ursan kanssa järjestettiin laitepäivät ja osallistuttiin

Lisätiedot

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2009 AURINKOKUNTA planeetat, asteroidit ja Kuu Hannu Aartolahti kuvasi Härkämäen observatoriolla 7.1.2009 alkuillasta klo 16:45:56 Kuun ja Plejadien peittymisen alkua. Kuvat on

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2005, liite 1, Harrastusjaostot ja -ryhmät

Toimintasuunnitelma vuodelle 2005, liite 1, Harrastusjaostot ja -ryhmät 1 (5) Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2005, liite 1, Harrastusjaostot ja -ryhmät Aurinko Jaoston tavoitteena on välittää tietoa, kuinka auringon havaitseminen on turvallista,

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

2/2014. Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.

2/2014. Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry. Radiantti 2/2014 Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry. Uusiutunut Radiantti Luet uudistunutta Radianttia. Kuten huomaat, lehdessä on säilytetty useita paperiversion piirteitä. Osa on kuitenkin

Lisätiedot

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä Kehät ja väripilvet Ilmiöistä ja synnystä Kehät - yleistä Yksi yleisimmistä ilmakehän optisista valoilmiöistä Värireunainen valokiekko Auringon, Kuun tai muun valolähteen ympärillä Maallikoilla ja riviharrastajilla

Lisätiedot

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja

Lisätiedot

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ 56 VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ Hyvällä havaitsijalla keskimääräinen virhe tähdenlennon kirkkauden arvioimisessa on noin 0.4 magnitudia silloin, kun meteori näkyy havaitsijan näkökentän keskellä.

Lisätiedot

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:

Lisätiedot

Vuoden 2007 alussa jaoston vetäjyys siirtyi Jarmo Moilaselta Ismo Luukkoselle, joka toimi vetäjänä vuoden loppuun.

Vuoden 2007 alussa jaoston vetäjyys siirtyi Jarmo Moilaselta Ismo Luukkoselle, joka toimi vetäjänä vuoden loppuun. Toiminta Aurinkojaosto Aurinkojaoston vuosi oli toiminnallisesti suhteellisen hiljainen, kuten oli itse Aurinkokin. Minimin läheisyys vähensi selvästi jaostolaisten intoa havaintoihin. Jaoston vuoden aikana

Lisätiedot

Kevään 2017 komeetat odotuksia ja toteutumia. Veikko Mäkelä Cygnus

Kevään 2017 komeetat odotuksia ja toteutumia. Veikko Mäkelä Cygnus Kevään 2017 komeetat odotuksia ja toteutumia Veikko Mäkelä Cygnus 2017 28.7.2017 Kolme komeettaa Keväällä 2017 piti olla näkyvissä kolme kiikaritason komeettaa 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak 5,5 mag 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja. TOIMINTAKERTOMUS 2011 1. Hallituksen kokoonpano Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri taloudenhoitaja Jäsen Pertti Pääkkönen Timo Hoikkala Jani Silvennoinen Väinö Piipponen Ismo Kuismin Yhdistyksen

Lisätiedot

Liite: Jaostojen toimintakertomukset

Liite: Jaostojen toimintakertomukset Liite: Jaostojen toimintakertomukset Aurinko Jaosto on elänyt hiljaiselämää etsien samalla apuvetäjiä mukaan. Sähköpostilistalla oli silti viestejä Auringon purkauksista lähes reaaliajassa. Jaosto on pyörittänyt

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Lisätiedot

Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia

Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Tietokilpailun finaali Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Mikä on kolmas kosminen nopeus? Pakonopeus luotaimelle, joka lähetetään Maan pinnalta ulos aurinkokunnasta.

Lisätiedot

Jupiterin kuut (1/2)

Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen

Lisätiedot

Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu)

Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Lisätiedot

9.4 RADIANTTIEN LIIKETAULUKOT

9.4 RADIANTTIEN LIIKETAULUKOT 109 9.4 RADIANTTIEN LIIKETAULUKOT TAULUKKO 7. Radianttien paikka vuoden eri aikoina. COM DCA QUA Jan 0 186 +20 112 +22 228 +50 Jan 5 190 +18 116 +22 231 +49 Jan 10 194 +17 121 +21 Jan 20 202 +13 130 +19

Lisätiedot

Numero 37. Turun Ursa r.y.

Numero 37. Turun Ursa r.y. Numero 37 Turun Ursa r.y. Ceres 37-1/03 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Toimittaja: Juhana Ahlamo Ilmestyminen: 2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni 20200

Lisätiedot

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50 7.16 Jupiter Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50" Pilvimuodostelmat: vaaleat vyöhykkeet (zone) kaasun virtaus ulospäin tummat

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti. 5-2014, www.ursa.

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti. 5-2014, www.ursa. ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti 5-2014, www.ursa.fi/zeniitti Zeniitti 5-2014 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti on Tähtitieteellinen

Lisätiedot

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta. Kuva space.com

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta. Kuva space.com Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento 23.4.2009, T. Hackman & J. Näränen 1. Yleisesti tärkeätä Peruskäsitteet Mitä havaintomenetelmää kannatta käyttää? Minkälaista teleskooppia millekin

Lisätiedot

Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti. Kotiharrastajan tähti-pc

Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti. Kotiharrastajan tähti-pc Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti AD ASTRA NRO. 1/2006 Kotiharrastajan tähti-pc - Jari Juutilainen kertoo miten sohvaperuna voi nauttia

Lisätiedot

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

LUKIJALLE. Antoisia hetkiä meteorien parissa! Ursa/Meteorijaosto

LUKIJALLE. Antoisia hetkiä meteorien parissa! Ursa/Meteorijaosto 3 LUKIJALLE On selkeä, pimeä yö. Kuukaan ei häiritse kumotuksellaan tähtitaivaan tarkkailijaa. Tähdet tuikkivat rauhallisesti. Mitään yllättävää tuskin tapahtuu... Vaan äkkiarvaamatta taivaankannen leikkaa

Lisätiedot

Turun Ursa r.y. Nro 48

Turun Ursa r.y. Nro 48 Turun Ursa r.y. Nro 48 Ceres 48-2/10 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Päätoimittaja: Eeva-Kaisa Ahlamo Ilmestyminen: 1-2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni

Lisätiedot

1/2009 1-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI

1/2009 1-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI 1/2009 LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS 1-2009 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI Kuvia lukijoilta Kuu ja Venus 31.12.2008.Kuva Asko Aikkila. Kuu ja Venus 31.12.2008. Kuva Kari

Lisätiedot

6/2007 6-2007. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.

6/2007 6-2007. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. 6/2007 6-2007 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Kuvia lukijoilta C/2007 F1 (LONEOS) 21./22.10.2007 klo 19.35 55. C508/4240, SBIG ST1001E, R-suodin, 20x?? s. Pertti Pääkkönen, Kontiolahti. 17P/Holmes

Lisätiedot

OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE

OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE Tähän materiaaliin on koottu oppilaille näytettävään diaesitykseen tarkoitettua lisämateriaalia. Tummennetut tekstit ovat lisätietoja jokaista diaa varten ja

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti

Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti AD ASTRA NRO. 2/2006 Warkauden Kassiopeia Viettää juhlavuottaan YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia

Lisätiedot

Jaostojen toimintakertomukset 2011 Toiminta

Jaostojen toimintakertomukset 2011 Toiminta Jaostojen toimintakertomukset 2011 Toiminta Aurinko Aurinkojaoston toiminta koheni hiukan viimevuotisesta. Jaoston verkkosivuille päivitettiin uusia kuvia etenkin kahdesta vuoden aikana näkyneestä auringonpimennyksestä.

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007 M81, kierteisgalaksi Isossa Karhussa. Kuva: Antti Kuosmanen Tässä numerossa mm.: Tietoa tulevasta Talvileirin tapahtumat Esitelmien lyhennelmät

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

2/2009 2-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI

2/2009 2-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI 2/2009 LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS 2-2009 TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Kuvia lukijoilta Komeetta Lulin 3D-kuvassa. tätä kuvaa täytyy katsoa silmät "ristissä". Kuva Jukka-Pekka

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti 3-2015 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti 3-2015 Zeniitti on Ursa ry:n sähköinen harrastelehti. Lehteä julkaistaan

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti 1-2015 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti 1-2015 Zeniitti on Ursa ry:n sähköinen harrastelehti. Lehteä julkaistaan

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

Tähdenpeitot määritelmä

Tähdenpeitot määritelmä Tähdenpeitot määritelmä Tähdenpeitto on tapahtuma, jossa tähti tai jokin aurinkokuntamme kappale joutuu Kuun, planeetan tai muun aurinkokuntaamme kuuluvan kappaleen taakse. 1 Tähdenpeitot luokittelu Täydellinen

Lisätiedot

Ajan osasia, päivien palasia

Ajan osasia, päivien palasia Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen

Lisätiedot