Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia"

Transkriptio

1 Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi kreikan vaeltajaa tarkoittavan sanan mukaisesti. Myös Aurinko ja Kuu luettiin planeettoihin 7-päiväinen viikko luvulle tähtitiede oli lähinnä aurinkokunnan tutkimista luvulta alkaen aurinkokunnan kohteita päästiin tutkimaan luotaimilla lähietäisyydeltä. Havainnot muista planeettajärjestelmistä uusia ajatuksia aurinkokunnan kehityksestä. Maan lähelle tulevien pienkappaleiden aiheuttama uhka käytännön mielenkiinto.

2 Aurinkokunnan etäisyydet on havainnollisinta ilmoittaa käyttämällä mittayksikkönä Maan ja Auringon välistä etäisyyttä, astronomista yksikköä, 1 AU = m. Lähin tähti, Proxima Centauri, on runsaan AU:n päässä. Tarkkaan ottaen astronominen yksikkö on määritelmän mukaan sellaisen planeetan radan isoakselin puolikas, jolla ei ole lainkaan massaa, mutta jonka kiertoaika on sama kuin Maan. Koska myös Maan oma massa vaikuttaa sen liikkeeseen, Maan radan isoakselin puolikas on hieman astronomista yksikköä suurempi.

3 Rataelementit a isoakselin puolikas. e radan eksentrisyys, ympyräradalle e = 0, ellipsille 0 < e < 1. i inklinaatio, radan kaltevuus ekliptikan suhteen. Ω nousevan solmun pituus. ω perihelin argumentti. τ periheliaika. ekliptika laskeva solmu i a(1 e) periheli ω apheli a apsidiviiva Ω nouseva solmu

4 Kohteiden luokittelu IAU esittii vuoden 2006 yleiskokouksessaan aurinkokunnen eri kohteiden määritelmät. Kappale on planeetta, jos se toteuttaa seuraavat kolme vaatimusta: (1) Se kiertää Aurinkoa. (2) Se on niin massiivinen, että sen oma painovoima on muokannut sen likimain pallomaiseksi. (3) Se on aiheuttamillaan häiriöillä poistanut muut kappaleet ratansa lähistöltä. Jos kappale toteuttaa ehdot (1) ja (2) mutta ei ehtoa (3), se on kääpiöplaneetta. Tämän säännön perusteella Plutosta tuli kääpiöplaneetta. Jos kappale toteuttaa vain ehdon (1), se on pienkappale. Jos kappale ei täytä ehtoa (1), vaan kiertää esimerkiksi jotakin planeettaa, se on kuu eikä planeetta olipa se miten iso tahansa. Ongelmia: Kuinka todetaan kaukaisen kappaleen pallomainen muoto? Miten laajalta alueelta ja miten tyhjäksi radan ympäristö pitäisi siivota? Miten kuu ja rengasjärjestelmän pienet kappaleet erotetaan toisistaan?

5 Aurikokuntaamme kuuluu nyt kahdeksan planeettaa: Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Uusien planeettojen löytyminen vaikuttaa varsin epätodennäköiseltä. Merkurius Venus Maa Mars Jupiter Saturnus Uranus Neptunus planeetat kääpiöplaneetat Ceres Pluto Eris Aurinkokunnan planeetat. Neljä sisintä ovat maankaltaisia ja neljä ulointa jättiläisplaneettoja. Planeettojen alapuolelle on kuvattu kolme kääpiöplaneettaa. Vasemmalla on Auringon pinta samassa mittakaavassa. (IAU/Martin Kornmesser)

6 Aurinkokunnan massajakauma. osuus (%) kokonaismassasta Aurinko Jupiter 0.10 Komeetat 0.05 Muut planeetat 0.04 Kuut ja renkaat Asteroidit Pöly

7 Maa Venus Merkurius Mars asteroidivyöhyke Saturnus Jupiter Uranus b) Pluto Neptunus 10 AU a) 1 AU a) Planeettojen radat Merkuriuksesta Marsiin. Kuvaan on piirretty planeettojen asemat ja niiden kuukaudessa liikkuma matka. Katkoviivalla piirretyllä osalla planeetta on ekliptikan tason eteläpuolella. b) Planeetat Jupiterista Neptunukseen ja kääpiöplaneetta Pluto. Tilanne on ja kuvaan on merkitty planeettojen kymmenessä vuodessa kulkema matka.

8 Radan perusteella planeetat jaetaan sisä- ja ulkoplaneettoihin. Maasta katsottuna sisäplaneettoja ovat Merkurius ja Venus, jotka liikkuvat Maan radan sisäpuolella. Planeetat Marsista Neptunukseen ovat puolestaan ulkoplaneettoja. Fysikaalisilta ominaisuuksiltaan planeetat voidaan jakaa kahteen ryhmään: maankaltaisiin ja jättiläisplaneettoihin. Maankaltaisia planeettoja ovat Merkurius, Venus, Maa ja Mars. Niille tunnusomaista on suhteellisen suuri tiheys (noin kg/m 3 ), kiinteä pinta ja verrattain pieni koko (läpimitat km). Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus ovat jättiläisplaneettoja. Niiden keskitiheys on alhainen (noin kg/m 3 ), ne ovat suurimmaksi osaksi kaasua tai nestettä ja läpimitta on kertalukua suurempi kuin maankaltaisilla planeetoilla. Kaikilla on suuri määrä kuita ja pienistä kappaleista koostuva rengasjärjestelmä. Jättiläisplaneetat pyörivät nopeasti, sillä suuren massan vuoksi kuiden aiheuttamat vuorovesivoimat ovat ehtineet hidastaa pyösimistä vain vähän.

9 Planeettojen näennäiset liikkeet C B A a) C B A b) a) Marsin näennäinen rata taivaalla vuoden 1995 opposition aikana. b) Maan ja Marsin keskinäiset asemat a-kohdan tapauksessa. Marsin Maasta havaitut suunnat muodostavat äärettömän kauas projisoituina a-kohdan kuvion.

10 Tavallisesti planeetat kulkevat taivaalla tähtiin verrattuna itään päin eli suoraan suuntaan (siis vastapäivään). Ulkoplaneetta on oppositiossa ollessaan täsmälleen vastakkaisessa suunnassa kuin Aurinko. Almanakoissa oppositio määritellään ajanhetkenä, jolloin planeetan ja Auringon ekliptikaaliset pituudet poikkeavat toisistaan tasan 180. Kun Maa ohittaa ulkoplaneetan, sen liike näyttää kääntyvän vastakkaiseksi, ja se etenee jonkin matkaa länteen päin taantuvaan eli retrogradiseen suuntaan. Tehtyään edestakaisen mutkan tai silmukan planeetta kääntyy taas liikkumaan suoraan suuntaan. Kun planeetta on samassa suunnassa kuin Aurinko (molempien pituudet ovat samat), se on konjunktiossa. Planeetta ei aina peity Auringon taakse, koska planeettojen radat ovat kallellaan Maan ratatasoon nähden.

11 konjunktio yläkonjunktio suurin itäinen elongaatio suurin läntinen elongaatio α alakonjunktio Maa oppositio Ulko- ja sisäplaneetan keskinäisiin asemiin liittyviä käsitteitä. Kulma α (Aurinko planeetta Maa) on nimeltään vaihekulma ja kulma Aurinko Maa planeetta on elongaatio.

12 Sisäplaneetat, Merkurius ja Venus, voivat olla joko alakonjunktiossa eli Maan ja Auringon välissä tai yläkonjunktiossa eli Auringon takana. Jälkimmäinen vastaa ulkoplaneettojen konjunktiota. Oppositiossa sisäplaneetat eivät voi olla koskaan, vaan ne näkyvät maapallolta katsottuina aina samalla puolella taivasta kuin Aurinko. Merkurius voi etääntyä Auringosta korkeintaan 28 ja Venus 47 päähän. Kun sisäplaneetta on kauimpana Auringosta, sen sanotaan olevan suurimmassa itäisessä tai läntisessä elongaatiossa. Itäisessä elongaatiossa planeetta loistaa iltataivaalla iltatähtenä, läntisessä elongaatiossa ollessaan se puolestaan näkyy aamutaivaalla. Kahden peräkkäisen opposition (tai sisäplaneetan alakonjunktion) välinen aika, tai yleensä aikaväli, jonka jälkeen kahden planeetan keskinäinen asema toistuu samanlaisena, on nimeltään synodinen kiertoaika. Koska Merkurius ja Venus kiertävät Maan radan sisäpuolella, niillä on Maasta nähtynä samanlaiset vaiheet kuin Kuulla. Sisäplaneetan vaihekulma α voi saada kaikki arvot väliltä [0,180 ], ja siksi esim. Venus voidaan nähdä täysivenuksena (kun se on Auringon takana), uusivenuksena (alakonjunktion lähellä) ja kaikissa vaiheissa tältä väliltä.

13 Venuksen liike kahden peräkkäisen yläkonjunktion välisenä aikana eli yhden synodisen jakson aikana.

14 Marsin liike kahden peräkkäisen yläkonjunktion välillä eli yhden synodisen jakson aikana. Ulkoplaneetoilla vaihekulma pysyy sitä pienemmissä rajoissa, mitä kauemmas Auringosta ja Maasta mennään. Marsille α voi olla korkeintaan 41, Jupiterille 11 ja Neptunukselle vain 2.

15 Olkoon sisemmän planeetan todellinen (sideerinen) kiertoaika P 1 ja ulomman P 2 sekä niiden keskinäinen synodinen kiertoaika P 1,2. Planeettojen keskimääräiset kulmanopeudet eli keskiliikkeet ovat tällöin 360 /P 1 ja 360 /P 2. Kun yksi synodinen jakso on kulunut, sisempi planeetta on ehtinyt tehdä radallaan yhden kokonaisen kierroksen enemmän kuin ulompi, joten planeettojen liikkumien kulmien välillä vallitsee yhtälö P 1,2 360 P 1 = P 1,2 360 P 2, joka sieventyy muotoon 1 P 1,2 = 1 P 1 1 P 2.

16 Ylikulut. Merkuriuksen tai Venuksen kulkua Auringon editse kutsutaan ylikuluksi (transit). Koska planeettojen radat ovat kallellaan ekliptikaan nähden, ylikulku voi tapahtua ainoastaan planeetan ollessa lähellä solmua ja samalla alakonjunktiossa. Merkuriuksen ylikulkuja tapahtuu keskimäärin 13 kertaa vuosisadassa. Viimeisin Merkuriuksen ylikulku sattui ; seuraavat ovat , , ja Venuksen ylikulut ovat paljon harvinaisempia. Viimeksi sellainen nähtiin Seuraava tapahtuu , mutta sitä seuraavat vasta , ja Kahta 1700-luvulla sattunutta Venuksen ylikulkua käytettiin astronomisen yksikön pituuden määrityksessä. Mm. suomalainen Anders Planman havaitsi ylikulkua Kajaanissa.

17 Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Helsinki pituus 24,95 E, leveys 60,16 N

18 Planeettojen rakenne ja pinnanmuodot Lähimmille taivaankappaleille on lähetty luotaimia. Luotainten ratahäiriöistä voidaan laskea kyseisen kappaleen vetovoimakenttä, joka riippuu kappaleen muodosta, sisäisestä rakenteesta ja massajakaumasta. Pyörivä kappale on litistynyt. Planeetan litistyneisyys riippuu sen pyörimisnopeudesta ja sisäisestä rakenteesta. Hydrostaattisessa tasapainossa olevan kappaleen muoto on akselinsa ympäri pyörivä pyörähdysellipsoidi. Jättiläisplaneetat ovat käytännössä hydrostaattisessa tasapainossa, jolloin pyörimisnopeus yksin määrää planeetan muodon. Vasta noin 1000 km suuremmat kiinteät kappaleet muokkautuvat symmetrisiksi gravitaation vaikutuksesta; tätä pienemmillä kappaleilla aineen sisäinen lujuus riittää vastustamaan painovoimaa.

19 Maankaltaisten planeettojen rakennetta voidaan selvittää mm. maanjäristysaaltojen avulla. Aallot taittuvat ja heijastuvat planeetan sisällä kuten aaltoliike yleensäkin kahden eri taitekertoimen omaavan aineen rajapinnassa. Maanjäristysaallot ovat pitkittäistä tai poikittaista aaltoliikettä (P- ja S-aallot). Molemmat voivat edetä kiinteässä aineessa, esimerkiksi kalliossa, mutta ainoastaan pitkittäinen aaltoliike voi edetä nesteessä. Planeettojen sisälämpötilat ovat pintalämpötiloja huomattavasti suurempia. Esimerkiksi maapallon ytimen lämpötila on K:n luokkaa ja tiheys kg/m 3. Jupiterin keskustan lämpötila on luokkaa K. Osa lämmöstä on vanhaa, peräisin planeettojen synnyn ajalta, mutta esimerkiksi Maassa ytimessä olevien radioaktiivisten aineiden hajoaminen ja painovoiman aiheuttama puristuminen ovat tai ovat olleet myös merkittäviä lämmön lähteitä. Planeettojen sisäinen lämmöntuotanto oli huomattavasti suurempaa pian planeettojen synnyn jälkeen, jolloin suuri määrä lyhytikäisiä radioaktiivisia isotooppeja hajosi tuottaen samalla lämpöä. Tämä yhdessä meteoroidipommituksessa ja kutistumisesta vapautuneen energian kanssa nosti planeettojen sisälämpötilan niin korkeaksi, että kiviaines suli. Tämän jälkeen tapahtunut differentioituminen sai aikaan pinnan ja ytimen täysin erilaisen kemiallisen koostumuksen: raskaampi aines vajosi keskelle ja kevyt osa jäi pintakerroksiin.

20 Maa Venus 16 % 12 % Kuu 4 % 42 % 9 % Mars Merkurius Maankaltaisten planeettojen koko ja rakenne. Prosenttiluku ilmoittaa ytimen osuuden planeetan tilavuudesta.

21 Kaikilla maankaltaisilla planeetoilla on rauta-nikkeliydin, joka on suhteellisesti suurin Merkuriuksella ja pienin Marsilla. Ytimen tiheys on luokkaa kg/m 3. FeNi-ytimen ulkopuolella on lähinnä silikaateista (eli erilaisista piin yhdisteistä) muodostunut vaippa ja uloimpana ohut kuori. Kuori ja vaipan yläosa muodostavat kiinteän litosfäärin, jonka alapuolella on osittain sula astenosfääri. Pinta-aineen tiheys on vajaat 3000 kg/m 3 ja planeettojen keskitiheydet välillä kg/m 3. Maapallon vaipassa tapahtuu hitaita pystysuoria konvektiovirtauksia muutaman sadan kilometrin syvyydestä alaspäin. Näiden konvektiovirtausten seurauksena syntyvät mm. mannerlaattojen liikkeet. Maa on ainoa planeetta jossa tällä hetkellä on mannerlattojen liikkeitä.

22 Jupiter atmosfääri molekulaarista vetyä metallista vetyä kiveä Neptunus Maa Saturnus Uranus Jättiläisplaneetat muistuttavat rakenteeltaan toisiaan. Koosta ja etäisyydestä aiheutuu kuitenkin joitain eroja esimerkiksi koostumuksessa. Uranuksen ja Neptunuksen pienemmästä koosta johtuen niiltä mm. puuttuu metallisen vedyn kerros, joka Jupiterilla on hyvin paksu. Maa on piirretty samaan mittakaavaan.

23 Jättiläisplaneetoilla ei ole samanlaista eristävää ulkokerrosta, vaan konvektio voi tuoda lämpöä aivan pinnalle saakka. Niinpä jättiläisplaneetat säteilevätkin huomattavasti enemmän energiaa kuin mitä ne Auringosta saavat, Saturnus jopa 2.8-kertaisen määrän. Jupiterin tapauksessa lämpö on suureksi osaksi peräisin planeetan jäähtymisestä, mutta Saturnuksessa osa lämmöstä lienee peräisin differentioitumisesta vapautuneesta potentiaalienergiasta, kun vetyä raskaampi helium hitaasti vajoaa kohti keskustaa. Jättiläisplaneetoilla on verraten alhainen keskitiheys. Alhaisin tiheys on Saturnuksella, vain noin 700 kg/m 3. Jättiläisplaneettojen sisus onkin nestemäisen vedyn ja heliumin sekoitusta. Keskellä on muutaman Maan massainen silikaattiydin, joka on suhteellisesti suurin Neptunuksella. Tätä ympäröi metallisen nestemäisen vedyn kerros, jonka paksuus riippuu planeetan massasta. Suuren paineen vuoksi vety ei ole molekyylimuodossa H 2 kuten tavallisesti, vaan hajonneena atomeiksi. Tässä tilassa vety mm. johtaa sähköä, joten metallisen vedyn kerroksella on tärkeä merkitys jättiläisplaneettojen magneettikentän synnyssä. Uranuksella ja Neptunuksella metallisen vedyn kerros on suhteellisen ohut, tai sitä ei ole lainkaan, mutta niillä silikaattiydintä ympäröi vesikerros, jossa magneettikenttä syntyy. Pintaa lähestyttäessä paine pienenee ja vety muuttuu normaaliin molekyylimuotoon, mutta paineen vuoksi se on edelleen nestemäistä. Uloimpana on kaasumainen atmosfääri, joka on ainoastaan muutama sata tai tuhat kilometriä paksu. Jättiläisplaneetoista näemme ainoastaan atmosfäärin yläosassa olevat pilvikerrokset.

24 Pinnan uudelleen muotoutumista. Galileo-luotaimen kuvassa vuodelta 1997 näkyy Jupiterin kuun Ion vulkaanisia purkauksia. Yksi purkaus näkyy kuun reunalla (ylh. oik.) Pillan Pateran kalderan yläpuolella. Purkaus nousee 140 kilometrin korkeuteen. Toinen purkaus näkyy terminaattorin lähellä. 75 kilometrin korkuisen pilven varjo näkyy purkausaukon oikealla puolella. (NASA/JPL)

25 Tärkeimpiä kiinteiden planeettojen pintaa muovaavista ilmiöistä ovat mannerliikunta, vulkaaninen toiminta, meteoroidipommitus ja ilmasto. Maapallo on tyypillinen esimerkki planeetasta, jossa pinta on muuttunut useita kertoja vuosimiljardien kuluessa. Mannerliikunnat aiheuttavat vuorijonoja ja repeytymälaaksoja. Maa on ainoa planeetta jossa mannerliikuntoja on tälläkin hetkellä. Muilla maankaltaisilla planeetoilla liikuntoja joko ei ole koskaan ollutkaan tai ne ovat aikaa sitten lakanneet. Marsin ja Venuksen vuoret ja laaksot lienevät muuta alkuperää. Maapallolla ei vulkaaninen toiminta ainakaan nykyisessä laajuudessa muuta merkittävästi pintaa, mutta esimerkiksi Jupiterin kuussa Iossa vulkanismi on tärkein pintaa muovaava tekijä (kuva 7.12). Iossa vuorovesivoimien synnyttämä kitkalämpö saa aikaan tulivuoritoiminnan, kyse ei siis ole mistään vanhaa perua olevasta sisäisestä lämmönlähteestä. Meteoroidipommituksen jäljet näkyvät selvimmin aurinkokuntamme atmosfäärittömissä kappaleissa, kuten kuissa ja Merkuriuksessa. Planeettoihin osuu jatkuvasti meteoroideja, mutta törmäykset olivat paljon runsaslukuisempia pian planeettojen synnyn jälkeen, jolloin aurinkokunnassa risteili huomattava määrä pienkappaleita. Pinnan kraatterisuudesta voidaan päätellä, onko pinta uusiutunut voimakkaan pommitusjakson jälkeen (kuvat 7.13 ja 7.14).

26 Törmäyskraatterien määrä kappaleen pinnalla kertoo pinnan iän: mitä enemmän kraattereita sitä vanhempi pinta. Kraatterien muoto taas kertoo pinnan lujuudesta. Ylhäällä vasemmalla Merkuriuksen, oikealla Kuun, alhaalla vasemmalla Jupiterin kuun Europan, keskellä Ganymedeen ja oikealla Kalliston pintaa. Europan pinta on nuorin, Kalliston vanhin. (NASA ja DLR)

27 Planeettojen atmosfäärit ja magnetosfäärit Kaikilla maankaltaisilla planeetoilla on planeettaa ympäröivä atmosfääri (ilmakehä); tosin Merkuriuksella se on erittäin ohut. Jättiläisplaneetoilla atmosfääriksi voidaan katsoa planeetan uloimman, kaasumaisen kerroksen pinta. Saturnuksen kuulla Titanilla on paksu metaanista muodostunut atmosfääri. Myös kääpiöplaneetta Plutolla on ohut pääasiassa metaanista koostuva atmosfääri. Atmosfäärin rakenne riippuu mm. sen kemiallisesta koostumuksesta sekä planeetan koosta ja lämpötilasta. Olkoon lämpötila T, paine P, tiheys ρ ja korkeus h. Olkoon korkeudella h sylinteri, jonka korkeus on dh. Paineen muutos dp siirryttäessä korkeudelta h korkeuteen h + dh on verrannollinen kaasun massaan tässä sylinterissä: dp = gρ dh (7.1) missä g on gravitaatiokiihtyvyys. Tämä on hydrostaattisen tasapainon yhtälö. Ensimmäisenä approksimaationa voidaan olettaa, että g ei riipu korkeudesta h. Silloin P = P 0 exp ( h ), H missä pituuden dimensioinen luku H = kt µg on skaalakorkeus ja µ kaasun molekyylipaino.

28 Joidenkin kaasujen skaalakorkeuksia Venuksessa, maapallolla ja Marsissa. kaasu molekyyli- Maa Venus Mars paino [amu] H [km] H [km] H [km] H O H 2 O CO N gravitaatiokiihtyvyys [m/s 2 ] lämpötila [K]

29 N 2 (3.5%) CO 2 (96%) 90 Venus O 2 (21%) H 2 O (1%) Ar (0.9%) N 2 (77%) 1 Maa N 2 (2.7%) Ar (1.6%) CO 2 (95%) Mars Eri kaasujen suhteelliset osuudet Venuksen, Maan ja Marsin atmosfääreissä. Kunkin ympyrän alareunassa oleva luku kertoo pinnalla vallitsevan paineen atmosfääreinä.

30 Planeetan atmosfäärin säilymiseen vaikuttaa planeetan koon lisäksi lämpötila. Jos kaasumolekyylin nopeus on suurempi kuin pakonopeus, molekyyli karkaa avaruuteen. Atmosfäärin tiheys pienenee ylöspäin noustaessa. Lähellä pakokerrosta molekyylien törmäykset ovat melko harvinaisia ja nopeimmat molekyylit saattavat päästä karkaamaan avaruuteen. Lähellä pintaa molekyylien vapaa matka on hyvin lyhyt. Jättiläisplaneetat liikkuvat kaukana Auringosta, joten niiden pintalämpötila on alhainen; toisaalta niiden massat ovat suuria. Siten on ymmärrettävää, miksi esimerkiksi Jupiter on kyennyt pitämään vetyä paljon enemmän kuin Maa. Kriittinen kerros tai pakokerros on korkeus, jossa suoraan ulospäin liikkuva molekyyli törmää toiseen todennäköisyydellä 1/e. Kriittisen kerroksen yläpuolella olevaa atmosfäärin osaa kutsutaan eksosfääriksi. Maapallolla eksosfääri alkaa noin 500 km:n korkeudelta. Siellä kaasun kineettinen lämpötila on K.

31 Magnetosfääri. Uloin planeettojen vaikutuspiiriin kuuluva alue on magnetosfääri. Tämä ei ole pallosymmetrinen alue, vaan sen muoto ja suuruus riippuvat planeetan magneettikentän ja aurinkotuulen voimakkuudesta. Aurinkotuuli on Auringosta tulevien varattujen hiukkasten virta, jonka nopeus maapallon kohdalla on luokkaa 500 km/s ja tiheys 5 10 hiukkasta/cm 3, mutta sekä nopeus että hiukkastiheys vaihtelevat Auringon aktiivisuuden mukaan. Suurin osa aurinkotuulen hiukkasista on elektroneja ja protoneja. Auringon puolella on muutaman kymmenen planeetan säteen päässä iskurintama, johon aurinkotuulen varatut hiukkaset törmäävät. Sekä planeetan magneettikentän että aurinkotuulen voimakkuudesta riippuu, kuinka kaukana planeetasta iskurintama on.

32 aurinkotuuli magnetopausi magnetosfäärin pyrstö magneettinen voimaviiva plasmalevy Maan magnetosfäärin rakenne. (Arto Nurmi, Tiede 2000)

33 Varsinainen magnetosfääri rajoittuu magnetopausiin, joka Auringon puolella on litistynyt ja vastakkaisella puolella leviää usean sadan planeetan säteen mittaiseksi pyrstöksi. Planeettaa ympäröiviä alueita joissa on runsaasti varattuja hiukkasia kutsutaan säteilyvöiksi. Maapalloa ympäröiviä säteilyvöitä kutsutaan keksijänsä mukaan Van Allenin vöiksi. Ne löydettiin 1958 Yhdysvaltain ensimmäisen satelliitin Explorer I:n tekemistä mittauksista. aurinkotuuli plasmavaippa Van Allenin vyöhykkeet iskurintama magnetopaussi plasmalevy

34 Voimakkaiden Auringon purkausten jälkeen varattujen hiukkasten määrä kasvaa huomattavasti. Tällöin osa hiukkasista vuotaa ilmakehään lähellä magneettisia napoja; tämä havaitaan voimakkaina revontulina. Samanlaisia ilmiöitä havaitaan myös jättiläisplaneetoilla.

35 Maa Aurinko Jupiter Saturnus Uranus Neptunus Planeettojen magneettikenttien asento ja sijainti planeetan suhteen. Paksu viiva esittää pyörimisakselia ja ohuempi magneettikentän akselia. Nuoli osoittaa magneettikentän pohjoisnavan suuntaan. Maan magneettikenttä on vaihtanut napaisuuttaan useita kertoja, viimeksi noin vuotta sitten. Planeettojen magneettikentän synnyttävä dynamo vaatii, että planeetta pyörii ja että planeetalla on sähköäjohtava nestemäinen kerros. Maankaltaisilla planeetoilla on nestemäinen rauta-nikkeli-ydin tai ytimessä oleva nestemäinen kerros. Jupiterilla ja Saturnuksella on metallisen vedyn kerros ja Uranuksella ja Neptunuksella on vedestä, ammoniakista ja metaanista muodostunut kerros.

36 Albedot Aurinkokuntamme kappaleet näkyvät vain, koska ne heijastavat auringonvaloa. Kohteen kirkkaus riippuu sen etäisyydestä Maasta ja Auringosta sekä pinnan heijastuskyvystä. Kappaleen pinnan heijastuskykyä mittaava suure on albedo. Planeetta heijastaa siihen osuvasta säteilystä osan näkyvän valon alueella. Loppuosa absorboituu ja muuttuu lämmöksi. Tämän osan se säteilee aikanaan lämpösäteilynä. Heijastuneen ja kappaleeseen osuneen säteilyn suhde A on aina välillä 0 A 1. Tämä suhde on kappaleen Bondin albedo. Bondin albedon laskeminen vaatisi havaintoja kaikilla vaihekulmilla, mikä yleensä ei ole mahdollista. Helpommin määritettävä suure on geometrinen albedo p. Se ilmoittaa kappaleen heijastaman säteilyn vuontiheyden suhteen samankokoisen Lambertin levyn heijastamaan vuontiheyteen, kun molempia havaitaan vaihekulmalla α = 0. Lambertin levy on periaatteessa valkea levy, joka heijastaa kaiken osuneen säteilyn, ts. Bondin albedo on A = 1. Lambertin levyn pintakirkkaus näyttää samalta kaikista suunnista. Valkeaksi maalattu seinä muistuttaa aika hyvin Lambertin levyä, vaikka se ei heijastakaan kaikkea siihen osunutta säteilyä. Geometrinen albedo riippuu pinnan heijastuskyvyn lisäksi siitä, mihin suuntaan pinta heijastaa valoa. Jos pinnan heijastuskyky on hyvä ja se suuntaa heijastuneen valon pääasiassa valon tulosuuntaan, geometrinen albedo voi olla ykköstä suurempi, ääritapauksena peili, jolle p on ääretön. Aurinkokunnan kappaleiden geometrinen albedo on tyypillisesti välillä Esimerkiksi Kuulle p = 0.12; suurin albedo on Saturnuksen kuulla Enceladuksella, p = 1.0.

37 Oppositioilmiö. Jos kappaleella on ilmakehä, valo heijastuu suhteellisen tasaisesti kaikkiin suuntiin. Heijastuvan säteilyvuon tiheys on silloin karkeasti ottaen verrannollinen valaistuna näkyvän osan alaan Ilmakehättömillä kappaleilla, kuten Kuulla, heijastuminen on voimakkaampaa valon tulosuuntaan. Sen seurauksena kohde kirkastuu voimakkaasti opposition lähellä. Tämä oppositioilmiö näkyy vaihekäyrän kääntymisenä nousuun vaihekulman laskiessa muutaman asteen alapuolelle. täysikuu vaihekulma puolikuu Kuun vaihekäyrä

38 Planeettojen lämpötilat Planeetta absorboi osan 1 A siihen osuvasta Auringon säteilystä, missä A on Bondin albedo. Planeetta asettuu tasapainotilaan, jossa se säteilee kaiken saamansa energian mustan kappaleen tavoin. Jos planeetta pyörii suhteellisen hitaasti, sen pimeä puoli ehtii jäähtyä ja lämpösäteily emittoituu pääasiassa valaistulta pinnalta. Silloin sen lämpötila on ( ) 1/4 ( ) 1/2 1 A R T = T. 2 r Jos planeetta pyörii nopeasti, säteilyä emittoituu likimain yhtä paljon koko planeetan pinta-alalta. Silloin lämpötila on ( ) 1/4 ( ) 1/2 1 A R T = T 4 r Näissä T on Auringon pintalämpötila, noin 5600 K, R Auringon säde ja r planeetan etäisyys Auringosta.

39 planeetta albedo etäisyys teoreettinen havaittu Auringosta lämpötila [K] maksimi- [AU] lämpötila Merkurius Venus Maa Mars Jupiter Joidenkin planeettojen havaittuja ja teoreettisia lämpötiloja. Erityisesti Venuksen teoreettinen ja havaittu lämpötilaovat hyvin erilaiset. Syynä on ilmakehän aiheuttama kasvihuoneilmiö, jonka vuoksi pinnasta heijastunut lämpösäteily ei pääsekään haihtumaan avaruuteen. Lämpö absorboituu ilmakehään ja lämmittää planeettaa edelleen. Voimakkaimmin ilmiö on päässyt ryöstäytymään Venuksessa, jossa pinnan lämpötila on satoja asteita teoreettista korkeampi.

40 Aurinkokunnan synty Kosmogonia on tähtitieteen haara joka tutkii aurinkokunnan syntyä. Syntyteorian olisi pystyttävä selittämään ainakin seuraavat havaitut ominaisuudet: Kaikkien planeettojen radat ovat lähes samassa tasossa, joka on sama kuin Auringon ekvaattorin taso. Planeettojen radat ovat lähes ympyröitä. Planeetat kiertävät samaan suuntaan, joka on myös Auringon pyörimissuunta. Planeetat pyörivät akselinsa ympäri samaan suuntaan (poikkeuksena Venus ja Uranus). Aurinkokunnan pyörimismäärä on jakautunut siten, että planeetoilla on noin 99 % pyörimismäärästä, vaikka niiden massa on vain noin 0.15 % koko aurinkokunnan massasta. Maankaltaisten ja jättiläisplaneettojen väliset erot ja paikka aurinkokunnassa. Alkuaineiden isotooppisuhteet poikkeavat kuitenkin vain vähän verrattuna rakenne- ja kokoeroon. Kivien ja jäiden suhteellisen osuuden muuttuminen etäisyyden funktiona.

41 Katastrofiteoriat: Planeetat syntyneet aineesta, joka repeytyi Auringosta esimerkiksi toisen tähden ohittaessa Auringon lähietäisyydeltä. planeettajärjestelmät hyvin harvinaisia. Kehitysteoria: Planeetat syntyvät luonnollisena osana tähden syntyprosessia. Nykyisin hyväksytty malli. Aurinkokunnan iäksi arvioidaan noin 4.6 miljardia vuotta. Linnunrata on vähintään kaksi kertaa näin vanha, joten olosuhteet ovat tuskin merkittävästi muuttuneet aurinkokunnan syntyajoista. Edelliset tähtien sukupolvet olivat tuottaneet planeetoissa tavattavat heliumia raskaammat alkueineet. Juuri syntyneitä tai syntymässä olevia tähtiä tutkimalla saadaan samalla tietoa myös aurinkokunnan alkuperästä. Myös suoria todisteita synnystä on olemassa, toiset planeettakunnat ja tähtiä ympäröivät kaasu- ja pölykiekot. Pilven keskiosa kutistui kaikkein nopeimmin. Pilven pyörimisen vuoksi hiukkaset törmäilivät toisiinsa, jolloin ne menettivät energiaansa ja vajosivat nopeasti samaan tasoon. Alunperin lähes pallomaisesta pilvestä syntyi näin litteä järjestelmä, mikä selittää sen, että planeettojen radat ovat lähes samassa tasossa.

42 Nizzan mallin mukaan Neptunus syntyi sisempänä kuin Uranus. Resonanssien vuoksi Saturnus, Uranus ja Neptunus ajautuivat kauemmas Auringosta, jolloin myös Neptunus siirtyi Uranusta kauemmas. Jupiter puolestaan kulkeutui lähemmäs Aurinkoa. Marsin ja Jupiterin väliselle alueelle ei voinut syntyä suurta planeettaa Jupiterin voimakkaiden häiriöiden vuoksi. Asteroidivyöhykkeen kappaleet ovat joko pilkkoutuneita protoplaneettoja tai planetesimaaleja. Planeetat Marsiin saakka ovat muodostuneet pääasiassa kivistä. Syntyhetkellä lämpötila on tällä alueella ollut liian korkea, jotta kaasut ja jäät olisivat voineet sitoutua planeetoiksi. Jupiterin ja Saturnuksen etäisyydellä lämpötila oli jo niin alhainen, että jäästä muodostuneita kappaleita saattoi syntyä. Näistä ovat esimerkkeinä vaikkapa muutamat Saturnuksen kuut. Jättiläisplaneetat keräsivät ympäröivästä pilvestä kaasua, joka myös säilyi planeetan ympärillä, koska ne ovat suhteellisen kaukana Auringosta. Meteoroidien jatkuvat törmäykset, planeetan kutistuminen painovoimansa alla ja suhteellisen lyhytikäisten radioaktiivisten ydinten hajoaminen tuottivat huomattavan määrän lämpöä. Lämpeneminen johti planeettojen osittaiseen sulamiseen. Seurauksena oli aineen differentioituminen: raskaimmat aineet vajosivat keskelle ja kevyt kuona nousi pinnalle. Noin puoli miljardia vuotta jatkuneen meteoroidipommituksen jäljet näkyvät vielä useimmissa aurinkokuntamme kiinteissä kappaleissa. Tältä ajalta ovat peräisin esimerkiksi Kuun meret. Suurten planeettojen häiriöt aiheuttivat ylijääneiden planetesimaalien törmäämisen planeettoihin, sinkoutumisen aurinkokunnan ulko-osiin tai jopa ulos koko aurinkokunnasta. Jäljelle jäivät lähinnä nykyiset stabiileilla radoilla olevat asteroidit. Aurinkokunnan ulko-osiin sinkoutui runsaasti harva-aineisia pienkappaleita, komeettoja, jotka muodostavat nykyisen Oortin pilven. Oortin pilven kokonaismassa saattaa olla jopa 40 M ja sisältää satoja miljardeja komeettoja. Neptunuksen radan takana olevat pienkappaleet ja hieman ulompana oleva Kuiperin vyöhyke lienevät myös syntyneet nykyistä lähempänä Aurinkoa.

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia. Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Albedot ja magnitudit

Albedot ja magnitudit Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

7.6 Planeettojen sisärakenne

7.6 Planeettojen sisärakenne 7.6 Planeettojen sisärakenne Luotaimien ratoihin kohdistuvat häiriöt planeetan gravitaatiokenttä Gravitaatiokenttä riippuu kappaleen muodosto ja sisäisestä massakajaumasta 1000 km ja suuremmat kappaleet:

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja

Lisätiedot

Jättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa

Jättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa Jättiläisplaneetat Nimensä mukaisesti suuria Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa Pyörivät nopeasti. Vuorovesivoimat eivät ole ehtineet jarruttaa massiivisia planeettoja

Lisätiedot

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

Jupiterin kuut (1/2)

Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen

Lisätiedot

Aurinkokunta, kohteet

Aurinkokunta, kohteet Aurinkokunta, kohteet Merkurius Maasta katsoen Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa; se voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Kirkkaimmillaan

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com

Lisätiedot

6. TAIVAANMEKANIIKKA. Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen

6. TAIVAANMEKANIIKKA. Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen 6. TAIVAANMEKANIIKKA Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen Näennäinen liike voi olla hyvinkin monimutkaista: esim. ulkoplaneetan suunta retrograadinen opposition

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50 7.16 Jupiter Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50" Pilvimuodostelmat: vaaleat vyöhykkeet (zone) kaasun virtaus ulospäin tummat

Lisätiedot

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Jaana Koverola Aurinkokuntamme reuna-alueilta on 2000-luvulla löydetty uusia taivaankappaleita, 1000-2000 km halkaisijaltaan olevia kääpiöplaneettoja,

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope

Lisätiedot

Valomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta.

Valomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta. Valomylly (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Mikko Marsch Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta Valomylly (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

FY9 Fysiikan kokonaiskuva FY9 Sivu 1 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 6. tammikuuta 2014 14:34 Kurssin tavoitteet Kerrata lukion fysiikan oppimäärä Yhdistellä kurssien asioita toisiinsa muodostaen kokonaiskuvan Valmistaa ylioppilaskirjoituksiin

Lisätiedot

Taivaanmekaniikkaa. Liikeyhtälöt

Taivaanmekaniikkaa. Liikeyhtälöt Taivaanmekaniikkaa Liikeyhtälöt Olkoot kahden kappaleen (esim. Auringon ja planeetan) massat m 1 ja m 2 ja paikkavektorit jossakin kiinteässä inertiaalikoordinaatistossa r 1 ja r 2. Merkitään r:llä planeetan

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE Kappaleen painopiste on piste, jonka kautta kappaleeseen kohdistuvan painovoiman vaikutussuora aina kulkee, olipa kappale missä asennossa tahansa. Jos ajatellaan kappaleen

Lisätiedot

Taivaanmekaniikkaa Kahden kappaleen liikeyhtälö

Taivaanmekaniikkaa Kahden kappaleen liikeyhtälö Taivaanmekaniikkaa kaavojen johto, yksityiskohdat yms. ks. Kattunen, Johdatus taivaanmekaniikkaan tai Kattunen, Donne, Köge, Oja, Poutanen: Tähtitieteen peusteet tai joku muu tähtitieteen/taivaanmekaniikan

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

Tähtitieteelliset koordinaattijärjestelemät

Tähtitieteelliset koordinaattijärjestelemät Tähtitieteelliset Huom! Tämä materiaali sisältää symbolifontteja, eli mm. kreikkalaisia kirjaimia. Jos selaimesi ei näytä niitä oikein, ole tarkkana! (Tällä sivulla esiintyy esim. sekä "a" että "alpha"-kirjaimia,

Lisätiedot

Luvun 13 laskuesimerkit

Luvun 13 laskuesimerkit Luvun 13 laskuesimerkit Esimerkki 13.1 Olkoon Cavendishin vaa'an pienen pallon massa m 1 = 0.0100 kg ja suuren pallon m 2 = 0.500 kg (molempia kaksi kappaletta). Miten suuren gravitaatiovoiman F g pallot

Lisätiedot

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 Kesä alkoi uudella kuulla 28.5. Kaksosissa 7 21 Neptunus-neliön värittämänä ja päättyy 25.8. uuteen kuuhun Neitsyessä 2 18 oppositiossa perääntyvään Neptunukseen. Herkkiä emootioita

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat. KEPLERIN LAI: (Ks. Physica 5, s. 5) Johannes Keple (57-60) yhtyi yko Bahen (546-60) havaintoaineiston pohjalta etsimään taivaanmekaniikan lainalaisuuksia. Keple tiivisti tutkimustyönsä kolmeen lakiinsa

Lisätiedot

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa , Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:

Lisätiedot

1. GRAVITAATIOVAKIO G JA ABERRAATIO

1. GRAVITAATIOVAKIO G JA ABERRAATIO 1. GRAVITAATIOVAKIO G JA ABERRAATIO Massa imee gravitaatiokenttää ja ϕ-kenttää itseensä, joita tässä yhteydessä kutsutaan yhteisesti gravitaatiokentäksi. Pienissä kappaleissa protonit suorittavat alkeisryhmäsieppauksen

Lisätiedot

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä? Suomi-Viro maaotteluun valmentava kirje Tämän kirjeen tarkoitus on valmentaa tulevaa Suomi-Viro fysiikkamaaottelua varten. Tehtävät on valittu myös sen mukaisesti. Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia Kolmioitten harjoituksia Piirrä kolmio, jonka sivujen pituudet ovat 4cm, 5 cm ja 10 cm. Minkä yleisen kolmion sivujen pituuksia ja niitten eroja koskevan johtopäätöksen vedät? Määritä huippukulman α suuruus,

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

16. Tähtijoukot. 16.1 Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva)

16. Tähtijoukot. 16.1 Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva) 16. Tähtijoukot Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva) Pallomaiset tähtijoukot 10 5 10 6 tähteä esim. Herkuleen M13 (kuva) 16.1 Tähtiassosiaatiot Ambartsumjam 1947:

Lisätiedot

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi

Lisätiedot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot 12. Aurinko Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot Tyypillinen pääsarjan tähti: Tähtitieteen perusteet, Luento 14, 26.04.2013

Lisätiedot

DEE-54030 Kryogeniikka

DEE-54030 Kryogeniikka DEE-54030 Kryogeniikka Kryogeeninen eristys Mitä lämmönsiirto on? Lämmönsiirto on lämpöenergian välittymistä lämpötilaeron vaikutuksesta. Lämmönsiirron mekanismit Johtuminen Konvektio Säteily Lämmönsiirron

Lisätiedot

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman

Lisätiedot

2 Keskeisvoimakenttä. 2.1 Newtonin gravitaatiolaki

2 Keskeisvoimakenttä. 2.1 Newtonin gravitaatiolaki 2 Keskeisvoimakenttä 2.1 Newtonin gravitaatiolaki Newton oletti, että kappale, jolla on massa m 1, vaikuttaa etäisyydellä r 12 olevaan toiseen kappaleeseen, jonka massa on m 2, gravitaatiovoimalla, joka

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Maisemakuva on Joutsenen pyrstösulkien alueelta. Kuva liittyy Seppo Ritamäen sivulta 8 alkavaan artikkeliin. KUVIA TAIVAALTA Kuvaaja on Antti

Lisätiedot

2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot

2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot 2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot 2.2 Kulman tangentti 2.3 Sivun pituus tangentin avulla 2.4 Kulman sini ja kosini 2.5 Trigonometristen funktioiden käyttöä 2.7 Avaruuskappaleita 2.8 Lieriö 2.9

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

Johdanto: tähtitaivas

Johdanto: tähtitaivas Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

Tähän EI tarvita Maan pyörimistä. Vuorovesivoima vaikuttaa, vaikka kappaleet putoaisivat suoraan toisiaan kohti.

Tähän EI tarvita Maan pyörimistä. Vuorovesivoima vaikuttaa, vaikka kappaleet putoaisivat suoraan toisiaan kohti. Vuorovesivoima Toisen taivaankappaleen painovoima vaikuttaa kappaleen eri kohtiin eri tavoin. Ero havaitaan vuorovesivoimana, joka aiheuttaa esimerkiksi Maan merien vuorovesipullistumat. Tähän EI tarvita

Lisätiedot

Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen

Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen [MIKKELIN LUKIO] Mars, Curiosity, SAM Latmos- tiedekoulu Pariisissa Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen 9-13.10.2012 MARS Mars on neljäs planeetta Auringosta laskien Keskietäisyys

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria

Lisätiedot

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Liikkeet Haarto & Karhunen Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti = s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri = m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema) oidaan ilmoittaa

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisalinta - dia-alinta 15 Insino o rialinnan fysiikan koe 7.5.15, malliratkaisut A1 Pallo (massa m = 1, kg, sa de r =, cm) nojaa kur an mukaisesti pystysuoraan

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Summary in English. Curiosity s goals

Summary in English. Curiosity s goals SAM 6. 11.10.2014 Summary in English Curiosity is the latest rover sent to Mars. It was launched on November 26, 2011 and it reached Mars on August 6, 2012. Curiosity s main goal is to explore and assess

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II 91. Selitä mistä aiheutuvat a) vuorokaudenajat, b) vuodenajat, c) kuunpimennykset, d) auringonpimennykset? 92. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä eroa on tähdellä

Lisätiedot

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto 5 INTERFEROMETRI 5.1 Johdanto Interferometrin toiminta perustuu valon interferenssiin. Interferenssillä tarkoitetaan kahden tai useamman aallon yhdistymistä yhdeksi resultanttiaalloksi. Kuvassa 1 tarkastellaan

Lisätiedot