Työkyvyttömyyden ehkäiseminen työpaikalla

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työkyvyttömyyden ehkäiseminen työpaikalla"

Transkriptio

1 Työkyvyttömyyden ehkäiseminen työpaikalla

2 Työkyvyttömyyden ehkäiseminen työpaikalla Hyvä asiakkaamme 3 Työssä jatkaminen kannattaa 4 Onnistumisen edellytyksiä 6 Luottamus Tiedottaminen Lainmukaisuus Riittävä osaaminen Työkykyä uhkaava ongelma hallintaan 8 Ongelman havaitseminen Ongelman selvittely ja ratkaisu 12 Ongelman selvittely Ratkaisut Vaihtoehtoja tulee olla Sairausloman pitkittymisen ehkäiseminen 16 Tieto sairauslomista työterveyshuoltoon Työhön paluun suunnitelma Työhön paluun tukeminen ja seuranta Työeläkekuntoutus yrityksessä 20 Oikeus työeläkekuntoutukseen Kuntoutussuunnitelma

3 Hyvä asiakkaamme Työssä käyvän väestön ikääntyminen merkitsee sitä, että meistä yhä useammalla on sairaus tai fyysinen rajoite, joka ei varsinaisesti aiheuta työkyvyttömyyttä, mutta jonka aiheuttamia vaikeuksia voidaan helpottaa erilaisilla työhön kohdistuvilla toimenpiteillä. Näillä toimenpiteillä voidaan edistää työntekijän työssä jatkamista mahdollisimman pitkään. Lisäksi voidaan vaikuttaa myös siihen, että työntekijä voi koko työuransa ajan käyttää kapasiteettiaan täysitehoisesti. Työssä jatkaminen sopivissa työtehtävissä on kaikkien osapuolten etu. Tämä opas tarjoaa ideoita sellaisten toimintamallien rakentamiseen, jotka mahdollistavat työkykyä uhkaavien ongelmien varhaisen havaitsemisen. Asioiden hoitaminen onnistuu yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Toimintamallit helpottavat yhteisen ajattelutavan löytämistä yrityksen ja työterveyshuollon kesken. VARMA HOITAA LAKI- SÄÄTEISTÄ TYÖELÄKE- VAKUUTTAMISTA Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin yksityisen alan työeläkevakuuttaja. Yhtiö vastaa yli henkilön työeläketurvasta. Varman toiminta perustuu lainsäädäntöön, eläketurvan toimeenpanoon ja suomalaiseen työhön. Yhtiö turvaa eläkkeiden riittävyyden vastuullisella ja pitkäjänteisellä sijoitustoiminnalla. Varman asiantuntijat tarjoavat yrittäjille ja yrityksille räätälöityjä työeläkevakuuttamisen palveluita. Yhtiö edistää asiakkaidensa kanssa ihmisten työhyvinvointia ja työssä jaksamista eri elämänvaiheissa. Mari Antti-Poika Asiantuntijalääkäri Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen 3

4 Työssä jatkaminen kannattaa Väestön ikärakenteen muuttuessa työelämästä poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Sen vuoksi on toivottavaa, että työelämässä jatkettaisiin nykyistä pidempään. Tämä taas edellyttää, että työ on laadullisesti sellaista, että työssä halutaan olla ja ettei työntekoa tarvitse lopettaa liian aikaisin sairauksien vuoksi. Pitkäaikaissairaudet eivät suinkaan aina merkitse työkyvyttömyyttä. Joskus kuitenkin sairaus saattaa aiheuttaa työkyvyn rajoitteita. Lisäksi iän mukana fyysinen suorituskyky usein alenee eikä tuki- ja liikuntaelimistö kestä enää samanlaista kuormitusta kuin nuorempana. Näissä tilanteissa voi olla välttämätöntä muuttaa työnkuvaa joiltakin osin niin, että työntekijä voi jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään ja hänen kapasiteettinsa tulee käytetyksi optimaalisella tavalla. Työssä jatkaminen sopivissa työtehtävissä on kaikkien etu. Työntekijälle se merkitsee - paitsi parempaa toimeentuloa ja aikanaan parempaa vanhuuseläkettä - myös oman itsensä tuntemista tarpeelliseksi, mielekästä tekemistä, sosiaalisia kontakteja ja mahdollisuuksia oppia uusia asioita. Työnantaja taas voi säilyttää Työssä jatkamisen tukeminen on otettu huomioon myös lainsäädännössä Työterveyshuoltolaissa työterveyshuollon uusiksi velvollisuuksiksi on säädetty työntekijöiden työkyvyn arviointi ja seuranta, työkuormituksen selvittäminen tarvittaessa, tarpeelliset toimenpide-ehdotukset työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin ja toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta. Uudessa työturvallisuuslaissa työnantaja velvoitetaan vähentämään tarvittaessa työntekijään kohdistuvia työn kuormitustekijöitä. Työeläkelakien uudistuksen yhtenä osana ammatillinen kuntoutus on säädetty oikeudeksi henkilöille, joilla on sairaudesta johtuva työkyvyttömyyseläkkeen uhka ja tätä uhkaa voidaan vähentää tai siirtää ammatillisella kuntoutuksella. 4 VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen

5 osaavan työntekijän, rekrytointitarpeet vähenevät sekä työnantajalta säästyy selvää rahaa sairausloma-, vaihtuvuus- ja eläkekustannuksissa. Esimiehet, työtoverit, työsuojelu ja työterveyshuolto ovat avainasemassa työkykyä uhkaavien ongelmien havaitsemisessa riittävän varhain. Riippumatta siitä, kuka ongelmat ensin havaitsee, yrityksessä tulisi olla sovittu toimintamalli, jonka mukaisesti asioita viedään eteenpäin yhteistyössä. Yhdessä sovitun toimintamallin avulla voidaan aikaisempaa tehokkaammin Havaita työkykyä uhkaavat ongelmat mahdollisimman varhain ja löytää oikeat ratkaisut yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tai muiden asiantuntijoiden kanssa Estää sairauslomien tarpeeton pitkittyminen Käynnistää tarvittaessa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet ja Sopia toimintatavoista Varman kanssa ammatillisessa kuntoutuksessa. VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen 5

6 Onnistumisen edellytyksiä Onnistuneiden toimintamallien ehdoton edellytys on kaikkien osapuolten sitoutuminen. Ylimmän johdon ja esimiesten on oltava vakuuttuneita siitä, että työntekijöiden pitkään työssä jatkaminen on yrityksen etu. LUOTTAMUS Sitoutuminen edellyttää luottamusta. Työntekijöiden tulee voida luottaa siihen, että toiminnalla aidosti pyritään hyvinvoinnin parantamiseen. Toiminnan tulee olla johdonmukaista niin, että toimitaan sovitulla tavalla ja sovitut toimintatavat koskevat kaikkia. Vaihtoehtoisia toimintatapoja tulee olla riittävästi. Näin jokainen työntekijä tuntee, että työpaikalla on joku, jonka puoleen voi kääntyä ongelmien ilmaantuessa. TIEDOTTAMINEN Toimintamalleista keskustelun ja tiedotuksen täytyy olla riittävän laajaa ja avointa. Eri osapuolten näkemykset tulee ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Mitä laajempi osallistujajoukko osallistuu suunnitteluun, sitä helpompi toimintamalli on hyväksyä työpaikalla. Sitoutumista edistää, jos työpaikan vaikuttajahenkilöitä saadaan myötämieliseksi asialle. LAINMUKAISUUS Toiminnan tulee olla kaikilta osiltaan lainmukaista. Asiaan liittyviä lakeja ovat työterveyshuoltolain ja työturvallisuuslain lisäksi muun muassa työterveyshuoltoa koskevat tietosuojasäännökset, laki potilaan oikeuksista, työsopimuslain irtisanomis- ja työsyrjintäsäädökset sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. RIITTÄVÄ OSAAMINEN Toiminta vaatii riittävää osaamista. Kaikkien toimijoiden on tunnettava sovittu toimintamalli. Lisäksi käsiteltävät asiat ovat usein arkaluonteisia, ja niiden käsittely vaatii hienotunteisuutta. Sairauden psykologinen merkitys on erilainen eri ihmisille, ja ihmis- 6 VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen

7 ten valmius tuoda esiin ja käsitellä asioitaan muiden kanssa on myös erilainen. Työterveyshuollon ammattihenkilöillä on koulutusta myös vaikeiden asioiden käsittelyyn, mutta esimiehille on hyvä järjestää valmennusta ja ohjausta. Toimintatapojen varmistaminen edellyttää, että mallista tiedotetaan jatkuvasti ja koulutusta järjestetään toistuvasti tarpeen mukaan. Sovitusta toimintamallista tiedottaminen on sisällytettävä myös uusien työntekijöiden ja erityisesti uusien esimiesten perehdytykseen. VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen 7

8 Työkykyä uhkaava ongelma hallintaan Työkykyä uhkaavan ongelman havaitseminen ja käsittely Ongelman syntyminen Ongelman havaitseminen työntekijä itse työtoveri esimies työterveyshuolto asiakas Ongelman selvittely työpaikalla työterveyshuollossa Ongelman ratkaisu Sairaus tai oire Tyytymättömyys työhön Työhön tai työyhteisöön liittyvät ongelmat Puutteellinen työn organisointi Ristiriita työn vaatimusten ja suorituskyvyn välillä Riittämätön osaaminen Ongelmallinen elämäntilanne Päihdeongelma Koulutus, urasuunnittelu, työkierto Työyhteisön hoito Työn uudelleen organisointi Yksilölliset työjärjestelyt Sairauden hoito Tuki yksityiselämän ongelmissa Ongelmat eivät läheskään aina johdu sairaudesta, vaan taustalla saattaa olla monia muita tekijöitä. Työntekijän työkykyä uhkaava ongelma voi tulla ensimmäisenä esille työterveyshuollossa tai työpaikalla. Koska taustalla saattaa olla hyvin arkaluontoisia tekijöitä, 8 VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen

9 ongelmien esille ottaminen ja niiden selvittely vaatii hienovaraista ja yksilöä kunnioittavaa lähestymistä, jossa vaaditaan hyviä ihmissuhdetaitoja. Asioihin tarttumista helpottaa työpaikalla yhteisesti sovittu toimintatapa, jota noudatetaan johdonmukaisesti. ONGELMAN HAVAITSEMINEN Ongelma voi tulla esille eri tavoin: Työntekijän oma aloite esimiehelle tai työterveyshuollolle Esimiehen omat havainnot Kehityskeskustelut Työtovereiden havainnot Perheenjäsenten yhteydenotot työpaikalle tai työterveyshuoltoon Asiakaspalaute Työterveyshuollon havainnot terveystarkastuksissa tai sairausvastaanotolla. Sairauspoissaolotilastot Toimintamallissa on hyvä sopia, minkälaisissa tilanteissa asioihin puututaan, niin sanotut hälytysrajat (ks. s ). Sairauslomapäivien käyttäminen on usein helpointa. Muihin asioihin puuttuminen on usein vaikeampaa ja edellyttää usein esimiesten erityistä valmentamista. Myös sairauslomista keskustelu edellyttää hienotunteisuutta, jotta sitä ei koeta vahtimiseksi, epäilyksi tai syyttelyksi. VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen 9

10 Esimerkkejä hälytysrajoista Merkkejä ongelmista Työterveyshuollon havainnot Terveystarkastustulokset (mm. työkykyindeksi ja uupumismittarit) Pitkäaikaissairaus Oireilu Toistuvat käynnit erilaisin syin Sairauslomat Pitkä sairausloma Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot Tiettyihin diagnooseihin esim. mielenterveys- tai tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot Epäsuhta diagnoosin ja sairauslomien määrän tai pituuden välillä Tiettyyn vuorokiertoon liittyvät poissaolot Ehdotuksia hälytysrajoiksi Työterveyshuollon arvio toimenpidetarpeesta Esim. yli 30 vrk yhtäjaksoinen sairauspoissaolo Esim. yli 30 vrk sairauspoissaolo kumulatiivisesti vuoden aikana Esim. kolme 1-3 päivän sairauspoissaoloa 4 kk:n aikana Yli 10 päivän poissaolo Esim. kolme viikonloppuun rajoittuvaa 1 päivän poissaoloa 6 kk:n aikana Työterveyshuollon arvion mukaan 10 VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen

11 Esimiehen havainnot Kehityskeskustelu Työntekijä tuo esiin ongelmia työkyvyssä, jaksamisessa, osaamisessa tai työmotivaatiossa Alentunut työsuoritus Muutokset käyttäytymisessä Keskittymis- ja oppimisvaikeudet Motivaation puute Suoritetilastot, työraportit, asiakaspalaute Esimiehen arvion mukaan Jos nämä näkyvät työsuorituksessa tai häiritsevät työyhteisön toimintaa esimiehen arvion mukaan muutenkin. Asiakasvalitukset Jatkuvat ylityöt, työhön uppoutuminen Esimiehen arvion mukaan Esimiehen arvion mukaan Päihdeongelmat Krapulapäivät Töiden laiminlyönti Terveydelliset viitteet alkoholin liikakäytöstä tai huumeiden käytöstä Päihtyneenä työssä VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen 11

12 Ongelman selvittely ja ratkaisu Ongelman selvittely ja ratkaisu Ongelma havaittu työpaikalla Mahdollinen terveysongelma Keskustelu esimiehen kanssa Ei terveysongelmaa Keskustelu esimiehen kanssa Työhön liittyvien ongelmien ratkaisu Ongelma havaittu työterveyshuollossa Selvittelykäynti työterveyshuollossa Ei terveysongelmaa Jatkoselvittely Lääketieteelliset ratkaisut Vain terveysongelma Kolmikantaneuvottelut Työhön ja terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyvät ratkaisut Ammatillinen kuntoutus ONGELMAN SELVITTELY Työpaikalla havaitun ongelman laatua selvitetään esimiehen ja alaisen keskustelussa niin pitkälle kuin se on mahdollista. Jos ongelman syyksi paljastuvat selvästi itse työhön liittyvät syyt, 12 VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen

13 kuten puutteellinen osaaminen tai tyytymättömyys työhön tai urakehitykseen, ei työterveyshuollon selvittelyjä luonnollisestikaan tarvita. Jos sen sijaan syntyy epäily terveysongelmasta tai ongelman syy jää epäselväksi, esimies kehottaa työntekijää kääntymään työterveyshuollon puoleen. Paras käytäntö on, että esimies itse varaa ajan työterveyshuoltoon ja samalla selittää, mistä on kyse. Esimiehellä on oikeus pyytää työntekijältä selvitystä tämän työkyvystä, jos hänellä on syytä epäillä työntekijän työkyvyn alentuneen. Jos työntekijä osoittautuu kykenemättömäksi työhönsä, työnantajan tulee ennen työsuhteen päättämistä selvittää, voidaanko työntekijä sijoittaa tai kouluttaa johonkin hänelle sopivaan tarjolla olevaan muuhun työhön. Olennainen ja pitkäaikainen työkyvyn aleneminen voi olla peruste työsuhteen päättämiselle. Jos työntekijä epäilee saavansa työstä oireita tai työn pahentavan hänen sairauttaan, hänellä on työterveyshuoltolain perusteella oikeus saada työterveyshuollon arvio työn kuormittavuudesta. Työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin kuormittumisen vähentämiseksi käytettävissä olevin keinoin. Työkykyongelmissa on suositeltavaa sopia työterveyshuoltoon erityinen selvittelykäynti, jolle varataan tavallista vastaanottokäyntiä pidempi aika. Selvittelykäynnillä työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri keskustelee työntekijän kanssa. Selvittelyn perusteella voidaan päätyä siihen, että ongelma liittyy vain työhön, jolloin työterveyshuollon jatkotutkimuksia ei tarvita, ja asia palautuu esimiehen ja työntekijän väliseksi. Jos työterveyshuollon jatkoselvittelyjä tarvitaan, niitä voivat olla muun muassa työterveyshuollossa tehtävät lääketieteelliset tutkimukset, mm. sairauden diagnosointi, hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen, sairauden työperäisyyden selvittäminen tai työrajoitteiden selvittäminen lähete muualle tutkimuksiin tai työpaikkakäynti. Useimmat työkykyyn liittyvät ongelmat edellyttävät työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyötä. Työterveyshuollon aloitteesta tapahtuvat neuvottelut voivat tapahtua vain työntekijän suostumuksella tietosuojaa loukkaamatta. Paras tapa on, että työntekijä itse osallistuu häntä koskeviin neuvotteluihin (ns. kolmikantaneuvottelut). Pelkästään kirjallisina annetut lausunnot ovat usein liian pintapuolisia, jotta niiden perusteella työpaikalla osattaisiin ryhtyä oikeanlaisiin toimenpiteisiin. VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen 13

14 RATKAISUT Työ Työhön liittyviä ratkaisuja voivat olla muun muassa koulutus, urasuunnittelu, työkierto tai tehtävien vaihto. Joskus osa-aikaeläke 58 vuotta täyttäneelle tai vuorotteluvapaa voi olla sopivin ratkaisu. Jos ongelmien taustalla on tyytymättömyys työhön tai urakehitykseen, joissain tapauksissa voidaan päätyä myös siihen, että työsuhteen päättäminen on paras vaihtoehto. Sairaus Kun sairaus tai muuten alentunut suorituskyky vaikuttaa työkykyyn, keinoja työkyvyn säilyttämiseen voivat olla määräaikaiset tai pysyvät työjärjestelyt ergonomian parantaminen sopivammat työvälineet työn uudelleen organisointi työkierto ammatillinen kuntoutus (uudelleensijoitus uusiin tehtäviin entiselle työpaikalle tai uudelle työpaikalle, uudelleenkoulutus), ks. myös Työeläkekuntoutus yrityksessä s. 20 osatyökyvyttömyyseläke (ks. s. 22) Työterveyshuolto voi joskus katsoa perustelluksi Kelan ammatillisesti syvennetyn lääkinnällisen varhaiskuntoutuksen (ASLAK ) tai työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen (TYK) järjestämisen. Nämä toteutetaan useimmiten kuntoutuslaitoksessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laitoskuntoutuksesta on pysyvää hyötyä vain, jos työhön tehdään tarvittavat muutokset. Mahdollisuuksia työn kehittämiseen olisi hyvä pohtia jo kuntoutuksen aikana yhteistyössä työntekijän, esimiesten, työterveyshuollon ja mahdollisesti kuntoutuslaitoksen asiantuntijoiden kesken. Päihdeongelmien käsittelyyn monilla yrityksillä on jo valmiit hoitoonohjausmallinsa. Näille yhteistä on ongelman varhainen puheeksi ottaminen, millä pyritään vaikuttamaan tilanteeseen ennen kuin ongelma pääsee liian vaikeaksi. Hoitoonohjausmallien takana on samanlainen ajattelu kuin tässä oppaassa esitettävässä toimintamallissa. Myös hoitoonohjausmallit edellyttävät jatkuvaa tiedottamista mallista ja riittävää koulutusta. Työyhteisö Joskus yksittäisen työntekijän ongelmat heijastavat koko työyhteisöä koskevaa työn tekemisen häiriötä. Tällöin tarvitaan laajempaa työn kehittämisprojektia. Työyhteisöön liittyvät ongelmat edellyttävät usein laajempaa työyhteisön tutkimista ja erillistä suunnitelmaa työyhteisön kehittämiseksi. Vastuut selvityksestä ja jatkotoimis- 14 VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen

15 ta vaihtelevat tilanteen mukaan ja riippuvat toisaalta yrityksen, toisaalta työterveyshuollon voimavaroista ja osaamisesta. Kun työyhteisöongelmat tulevat esiin yksittäisen työntekijän ongelman yhteydessä, tietosuojaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asian esille tuoneesta työntekijästä riippuu, kuinka suoraviivaisesti asiassa edetään. Elämäntilanne Työssä esiin tulevien vaikeuksien takana saattaa olla myös ongelmallinen elämäntilanne, joka sitoo työntekijän voimavaroja. Elämäntilanteeseen työterveyshuolto tai esimies ei voi vaikuttaa, mutta tilanteen aiheuttamaa rasitusta voidaan vähentää. Työterveyshuolto voi auttaa kuuntelemalla ja joskus neuvomalla oikean avun piiriin. Esimies voi auttaa järjestelemällä töitä tilapäisesti. Ymmärtäväinen työyhteisö voi olla tukena elämäntilanteen ongelmissa. Tämä kuitenkin edellyttää, että työntekijä itse on halukas kertomaan ongelmistaan työpaikalla. eivät johda eteenpäin, tulisi henkilöstön käytössä olla muita etenemisteitä. Kolmikantaneuvotteluja voidaan joskus pitää liian raskaina. Tällöin työterveyslääkäri voi keskustella esimiehen kanssa työntekijän työrajoitteista hänen suostumuksellaan. Kolmikantaneuvotteluissa tulevat kuitenkin yleensä kaikkien näkökannat paremmin esille. Joissakin yrityksissä työjärjestelyt käsitellään kuntoutus- ja uudelleensijoitusryhmissä. Niihin kuuluu edustajat työterveyshuollosta, henkilöstöhallinnosta ja linjajohdosta sekä työsuojelusta tai luottamusmiehistä. Työjärjestelyjen onnistumisen kannalta olisi hyvä keskustella työpaikalla yleisemminkin siitä, miksi työjärjestelyjä tarvitaan. Silloin työtoverien on helpompi hyväksyä tilanne. Tämän tulee tapahtua työntekijän suostumuksella. VAIHTOEHTOJA TULEE OLLA Työpaikalla tulisi olla riittävästi vaihtoehtoisia toimintatapoja. Esimerkiksi jos ongelmien syy on huonossa esimiesalaissuhteessa tai jos keskustelut esimiehen kanssa VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen 15

16 Sairausloman pitkittymisen ehkäiseminen Sairausloman pitkittymisen ehkäiseminen Sairausloma esim. yli 1 kk Tieto kaikista sairauslomista työterveyshuoltoon Työterveyshuollon arvio Työhönpaluun suunnitelma Työntekijä Työterveyshuolto Esimies Henkilöstöhallinto Työhön paluun tukeminen ja seuranta Työhön paluu Mitä pidempi sairausloma, sitä vaikeampaa työhön paluu on. Siksi mahdollisimman nopean työhön paluun tukeminen on perustelua. Työhön paluun tukeminen saattaa ehkäistä uusia sairauslomia ja ennenaikaisia eläkkeitä. TIETO SAIRAUSLOMISTA TYÖTERVEYSHUOLTOON Työterveyshuoltolainsäädäntö edellyttää terveystarkastuksia tarvittaessa sairausjaksojen jälkeen. Paras kuitenkin olisi, jos työhön paluusuunnitelma tehtäisiin mahdollisimman pian pitkän, esimerkiksi yli yhden kuukauden sairausloman alkaessa. 16 VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen

17 Useimmissa tapauksissa työhön paluuseen ei tarvita mitään erityisiä toimenpiteitä. Siitä huolimatta olisi hyvä, jos yrityksen työterveyshuolto arvioisi jokaisessa alkavassa pidemmässä sairauslomassa mahdollisen toimenpidetarpeen. Työterveyshuolto voi harkintansa mukaan kutsua työntekijän vastaanotolle tai muuten ottaa yhteyttä häneen ja seurata hänen vointiaan sairausloman aikana. Työterveyshuollon seuranta on tärkeää myös sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa tutkimukset ja hoito sairaalassa viivästyvät ja sairausloma pitkittyy joskus tarpeettomastikin. Työterveyshuolto voi tällöin ottaa kantaa sairausloman tarkoituksenmukaiseen pituuteen, kun on selvitetty, mitä työjärjestelyjä on mahdollista tehdä. Työterveyshuollon tehtävä on myös ehkäistä katteettomien eläkeodotusten syntymistä. Työterveyshuolto voi tehdä osuutensa vain jos tieto sairauslomista tulee työterveyshuoltoon silloinkin, kun sairauslomatodistus kirjoitetaan työterveyshuollon ulkopuolella. Menettelytapa edellyttää yritystasoista sopimista osana toimintamallin käyttöönottoa. Työnantaja voi toimittaa muualla kirjoitetun sairauslomatodistuksen työterveyshuoltoon, ellei työntekijä sitä erityisesti kiellä (työterveyshuoltolaki 19 ). Silloin työterveyshuolto voi harkintansa mukaan kutsua työntekijän vastaanotolle tai muuten ottaa yhteyttä häneen. Esimies voi myös kehottaa työntekijää ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon vastaanotettuaan sairauslomatodistuksen. Jos käytössä on kattavat tiedot henkilöstön sairauspoissaoloista, työterveyshuolto voi säännöllisin väliajoin tarkistaa, ketkä ovat olleet pitkähköllä sairauslomalla tai keillä on toistuvia sairauspoissaoloja. Useimmissa työterveyshuollon tietojärjestelmissä on mahdollista määritellä sekä seuranta-aika että hakukriteereinä käytettävä sairauslomapäivien ja -kertojen lukumäärä. Voidaan myös sopia, että henkilöstöhallinnosta tai palkanlaskennasta ilmoitetaan työterveyshuoltoon pitkät tai toistuvat sairauspoissaolot etukäteen sovittujen kriteerien mukaan. Jos yritys ostaa esimerkiksi maantieteellisistä syistä työterveyspalveluita kovin monelta palveluntuottajalta, keskitetty poissaoloseuranta henkilöstöhallinnossa tai yhdellä, niin sanotulla päätyöterveysasemalla voi olla ainoa mahdollisuus hallita sairauslomien pitkittymistä. Päätyöterveysasema voi tällöin tehdä aloitteen selvittelyihin paikallisessa työterveysyksikössä toimintamallissa sovitulla tavalla. VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen 17

18 TYÖHÖN PALUUN SUUNNITELMA Työhön paluuta suunnitellaan jo sairausloman aikana yhteistyössä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken. Esimiehen voi olla hyvä pitää yhteyttä työntekijään muutenkin sairausloman aikana. Pääosin työjärjestelyt toteutetaan työpaikan omin toimenpitein. Jos työntekijällä todetaan työkyvyttömyyseläkkeen uhka, työhönpaluuta voidaan tukea työkokeilulla työeläkekuntoutuksena. (ks. myös s. 20 Työeläkekuntoutus yrityksessä). Työkokeilun aikana työntekijä voi olla omassa työssään lyhyemmällä työajalla tai rajoitetuissa työtehtävissä, tai hänen työssä selviytymistään voidaan kokeilla kokonaan uusissa työtehtävissä. Työeläkeyhtiö voi maksaa kuntoutusrahaa työntekijälle tai työnantajalle, jos työnantaja maksaa työkokeilun ajalta palkkaa. Myös Kelan kuntoutusrahaa voidaan käyttää työkokeiluun työterveyshuollon kuntoutuspäätöksellä. Kelan kuntoutusrahaa ei kuitenkaan voi käyttää omaan työhön palaamiseen, vaan se edellyttää uusia työtehtäviä tai ainakin selvästi uudelleen muokattua työkokonaisuutta. Kela korvaa myös tietyin edellytyksin vaikeavammaisten työhön tarpeellisia apuvälineitä. Lisätietoa Kelan kuntoutuksesta löytyy osoitteesta Työhön paluun suunnitelmassa voi olla esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja: Paluu sairauslomalta entiseen työhön ilman erityistoimenpiteitä. Paluu entiseen työhön, mutta työhön paluun tukemiseksi tarvitaan työjärjestelyjä tilapäisesti tai pysyvästi. Näitä ovat esimerkiksi työtehtävien rajaaminen paremmat työvälineet tai apuvälineet ergonomiset parannukset lyhennetty työaika korvaavat työtehtävät. Työhön paluun nopeuttaminen edellä kuvatuin työjärjestelyin. Uudelleensijoitusselvittelyt omalla työpaikalla. Työeläkekuntoutuksen selvittelyt oman työpaikan ulkopuolella, ellei työnantajalla ole osoittaa terveydelle sopivia työtehtäviä. 18 VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen

19 Työeläkejärjestelmä ja Kela myöntävät etuja vain kuntoutujalle. Työhallinnon työolosuhteiden järjestelytukea sen sijaan voidaan maksaa työnantajalle. Sitä voi hakea muun muassa työvälineiden tai työmenetelmien vaatimiin muutoksiin tai toisen työntekijän antaman avun kustannuksiin. Tuen myöntäminen edellyttää lääkärinlausuntoa sekä työvoimaviranomaisen arviota järjestelyjen tarpeellisuudesta. Arvioinnissa kuullaan työpaikan työsuojeluvaltuutettua. Lisätietoa saa työhallinnon sivuilta valmentautumista pitkään työssä olleen työntekijän paluuseen. Erityisesti vakavan sairauden tai mielenterveysongelmien jälkeen työhön palaavan vastaanottaminen voi olla vaikeata. Työterveyshuolto voi auttaa tässäkin, kun se tuntee sekä työhön palaajan että työyhteisön. Työhön paluun onnistumista on syytä seurata, kunnes tilanne on vakiintunut. Työterveyshuolto seuraa terveydentilaa ja esimies työssä selviytymistä. Tarvittaessa työntekijä jää työterveyshuollon jatkuvaan seurantaan niin sanottuna vajaakuntoisena työntekijänä. TYÖHÖN PALUUN TUKEMINEN JA SEURANTA Työntekijä tarvitsee usein myös muuta tukea työhön palatessaan. Pehmeä lasku ja työhön opastus ovat sitä tärkeämpiä mitä pidempään poissaolo on kestänyt. Opastusta tarvitaan erityisesti silloin, kun joku tehtävä on muuttunut, työntekijä on voinut jo irtautua työyhteisöstä ja työtoverit ovat voineet vaihtua. Toipumisaikaa on syytä käyttää hyväksi. Sairausloman loppupuolella työterveyshuolto suunnittelee mahdolliset tarvittavat tukitoimet ja esimiehen kanssa suunnitellaan tulevia työtehtäviä. Joskus myös työyhteisö tarvitsee VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen 19

20 Työeläkekuntoutus yrityksessä Ammatillinen kuntoutus yrityksessä Kuntoutussuunnitelma työterveyshuolto työntekijä esimies henkilöstöhallinto Työkokeilu työpaikalla omassa työssä uudessa työssä Työhönvalmennus Seuranta Epäilty työkyvyttömyyden uhka Työterveyshuollon arvio tarvittavat tutkimukset diagnostiikka hoito Oikeus työeläkekuntoutukseen Kyllä Tarvittavat neuvottelut eläkeyhtiön kanssa Tarvittavat lausunnot Ei Työkokeilu uudella työpaikalla Uudelleenkoulutus Esim. työjärjestelyt työtehtävien vaihto koulutus, urasuunnittelu, työkierto, työyhteisön hoito apu elämäntilanteeseen sairauden hoito Muu ratkaisu 20 VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen

21 Jos työkykyongelmien syynä on sellainen sairaus, että se aiheuttaa lähivuosina työkyvyttömyyden uhan, työntekijällä on oikeus tarkoituksenmukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen työeläkejärjestelmän kustantamana. Työeläkekuntoutus edellyttää yhteistyötä yrityksen, työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön eli Varman kesken. OIKEUS TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEEN Työterveyshuolto tekee arvionsa työkyvyttömyyden uhasta. Varma tekee valituskelpoisen päätöksen siitä, täyttyvätkö työeläkekuntoutuksen vakuutuslääketieteelliset. Varma ratkaisee sen, minkä laajuisia kuntoutustoimia pidetään tarkoituksenmukaisina, toisin sanoen mitä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä tuetaan. Kuntoutuksen sisällöstä ei ole valitusoikeutta. Jos edellytykset näyttävät täyttyvän, työterveyslääkäri laatii Varmalle B-lausunnon. Sitä ennen hänen on hyvä olla yhteydessä Varman kuntoutussuunnittelijaan tai kuntoutusasioita käsittelevään asiantuntijalääkäriin. Samanaikaisesti käynnistetään kuntoutussuunnitelman valmistelut työpaikalla. Parasta olisi, jos Varmassa voitaisiin ottaa kantaa Työeläkekuntoutuksen vakuutuslääketieteelliset edellytykset Sairaus, vika tai vamma aiheuttaa objektiivisesti todettavissa olevan uhkan lähivuosina todennäköisesti joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Ammatillisella kuntoutuksella voidaan siirtää tai estää työkyvyttömyyden uhkaa. Ammatillisella kuntoutuksella on todennäköisesti eläkemenoa säästävä vaikutus. myös kuntoutussuunnitelmaan samalla, kun ratkaistaan oikeus työeläkekuntoutukseen. Omalla työpaikalla tehtävät toimenpiteet ovat useimmiten ensisijaisia uudelleenkoulutusratkaisuihin nähden. KUNTOUTUS- SUUNNITELMA Työterveyslääkäri arvioi, mihin työhön työntekijä vielä pystyy ja mihin ei. Esimiehen kanssa pohditaan työn vaatimuksia ja sitä, minkälainen työnkuva saattaisi olla mahdollinen. Mahdollisessa uudelleensijoitustilanteessa henkilöstöhallinnolla tuli- VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen 21

22 si olla käsitys siitä, minkälaisia tehtäviä yrityksessä ylipäänsä on tarjolla. Tavoitteena on löytää mielekäs työ, jossa työntekijä voi antaa täyden työpanoksen. Monissa yrityksissä toimii kuntoutus- tai uudelleensijoitusryhmä, jonka jäseninä on tavallisesti työterveyslääkäri, henkilöstöhallinnon ja linjajohdon sekä työsuojelun tai luottamusmiesten edustajat. Ellei oikeutta työeläkekuntoutukseen ole, on löydettävä muu ratkaisu joko työpaikan omin keinoin tai esimerkiksi työvoimahallinnon keinoja käyttäen. Onnistunut kuntoutus edellyttää työntekijältä itseltään motivaatiota sekä valistunutta esimiestä. Työkyvyttömyyseläkkeistään omavastuisen yrityksen talouden kannalta kuntoutus on aina eläkeratkaisua edullisempi. Tätä ei kuitenkaan aina yksittäisissä työyksiköissä ymmärretä, sillä työkyvyttömyyskustannukset eivät aina näy työyksikön kustannuksissa, vaan niitä tarkastellaan koko yrityksen tai konsernin tasolla. Uudelleensijoitustilanteissa kuntoutusraha mahdollistaa työntekijälle harjoitteluajan uudessa työpisteessä, jolloin häneltä ei odotetakaan täyttä työpanosta. Joissakin yrityksissä on myös tapoja, joilla uudelleensijoitusta rahoitetaan sisäisin siirroin (esimerkiksi kuntoutuspalkka, jossa osa kustannuksista rahoitetaan keskushallinnosta, tai kustannusten jakaminen luovuttavan ja vastaanottavan yksikön välillä). Uusi työ voi edellyttää koulutusta tai kurssitusta, joka voidaan myös kustantaa työeläkekuntoutuksena. Myös oppisopimuskoulutus tai räätälöidyt työhönvalmennusohjelmat ovat mahdollisia. Lisäksi osaaikaista opiskelua voidaan tukea osakuntoutusrahalla, jolloin työntekijä voi opiskella osa-aikaisen työn ohella. Joissain tapauksissa kuntoutuksen lopputuloksena voi olla osatyökyvyttömyyseläke. Tämä edellyttää, että osatyökyvyttömyyseläkkeen lääketieteelliset kriteerit täyttyvät. Lisätietoa työeläkekuntoutuksesta löydät osoitteesta tai saat soittamalla numeroon VARMA - Työkyvyttömyyden ehkäiseminen

23 Varma eläkkeiden turvaaja

24 1095/ VARMA Muutos haastaa työhyvinvoinnin Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Puhelin Postiosoite PL 1, VARMA Käyntiosoite Annankatu 18, Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus w w w. v a r m a. f i

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli. varma.fi > Työhyvinvointi

Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli. varma.fi > Työhyvinvointi Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli varma.fi > Työhyvinvointi Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli Hyvä asiakkaamme 3 Työssä jatkaminen kannattaa 4 Onnistumisen edellytyksiä 6 Hyvä työkyky -malli 9

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Sisältö Johdanto...1 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki...2 Sairauspoissaoloseuranta osana varhaista tukea...3 Varhaisen tuen malli...5 Työhön paluu

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1.

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1. Va r h a i n e n a p u t yö k y v y n m u u t t u e s s a Lap peenrannan k aupungin toimintamalli Lap peenrannan k aupungink anslian julk aisuja 2008:1 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä

Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Sisältö 1 Työkyvyn tuen kehittämisen tavoitteet Sastamalan koulutuskuntayhtymässä... 2 2 Työterveyshuollon käyttö ja sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt...

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Aktiivinen tuki työyhteisössä Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä ROVANIEMEN KAUPUNKI Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä SAIRAUSLOMA Ei ole olemassa subjektiivista sairauslomaoikeutta, vaan kyse on työkyvyttömäksi todetun henkilön sosiaaliturvasta Ei

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Työkykyryhmä 9/2013 1 21.10.2013 Terveysosasto Työkykyneuvonta 2 21.10.2013 Kela tarjoaa uutta työhön paluuta tukevaa asiakaspalvelua

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Varhaisen tuen malli

Varhaisen tuen malli Varhaisen tuen malli Varhaisen tuen malli Varhaisen tuen malli on työkalu yksilön, työyhteisön ja koko organisaation erilaisten ongelmien havaitsemiseen, puheeksiottamiseen ja ratkaisemiseen. Varhainen

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2015 TULOSTEN YHTEENVETO

ASIAKASKYSELYN 2015 TULOSTEN YHTEENVETO ASIAKASKYSELYN 2015 TULOSTEN YHTEENVETO Asiakaskysely toteutettiin toukokuussa 2015. Kysely lähetettiin sähköpostilla ja kirjeellä yhteensä 937 työnantaja-asiakkaalle. Vastauksia saatiin 264 eli vastausprosentti

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot