Sosiaali- ja terveystoimen osavuosikatsaus II/2015

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimen osavuosikatsaus II/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Sosiaali- ja terveystoimen osavuosikatsaus on laadittu ajalta tammi-elokuu Osavuosikatsauksessa esitellään talouden ja toiminnan tilanne vastuu- ja tulosalueittain. HALLINNON VASTUU-/TULOSALUE Hallinnon tulosalueen talous ja toiminta on edennyt lähes suunnitellun mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen johto ja henkilöstö ovat osallistuneet Pohjois-Karjalan Siun sote hankkeen selvitystyöhön yhteistyössä kaikkien mukana olevien kuntien sekä sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kesken. Johto on ollut mukana uuden terveyskeskuksen rakentamiseen liittyvissä eri vaiheissa. Talousarvion seurantaa on toteutettu sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. Talouden tasapainottamisohjelman arviointia sekä päivitystä on tehty. Johdon katselmukset toteutettiin ydinprosesseittain; lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys, työikäisten työ- ja toimintakykyisyys ja ikääntyvien hyvinvointi ja toimintakyky ydinprosessit. Sosiaalija terveyspalvelujen laatujärjestelmän ulkoinen ylläpitoauditointi suoritettiin toukokuussa. Hallinnon tulosalueen määrärahat tulevat ylittymään OkuLi yhteistoiminnan varhemaksujen vuoksi. Varhemaksut kirjautuvat keskushallintoon, mutta tilinpäätöksen yhteydessä ne siirretään sosiaali- ja terveystoimelle. Tällä hetkellä varhemaksuissa Liperin osuus on noin , mutta lopullinen määrä saadaan vasta tilinpäätöksen yhteydessä. TERVEYSPALVELUJEN TULOSALUE Terveyspalvelujen tulosalueella toimintatuotot ovat toteutuneet lähes suunnitellun mukaisesti. Avoterveydenhuollon vastuualueella työterveyshuollon myyntitulot laskevat, mutta vastaavasti palveluiden ostot toteutuvat pienempinä. Henkilöstökulut alittavat arvioidun talousarvion. Palvelujen ostot ylittävät talousarvion. Asiakaspalveluiden ostot kunnilta ylittyvät, samoin kuin laboratoriopalvelujen ostot. Hammashuollon osalta hammaslääkärivajeen jatkuessa on jouduttu käyttämään ostopalvelua. Aineet, tarvikkeet ja tavarat alittavat talousarvion. Sairaanhoitajan vastaanottopalvelut on aloitettu Viinijärvellä. Ilta-aikainen päivystys siirtyi keskussairaalan yhteispäivystyksen yhteyteen alkaen. Lääkäreiden virat ovat täytettyinä. Röntgenin osalta luotiin puitteet sille, että asukkaat voivat käydä missä tahansa Pohjois- Karjalan alueella toimivassa röntgenissä alkaen. Ympäristöterveydenhuollon vastuualueen palvelujen ostojen määräraha ei ole riittävä. Ympäristöterveydenhuollon maksuosuus vuodelle 2015 on noin suurempi kuin talousarvioon varattu määräraha. Erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon osalta Pohjois-karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen yhteistyösopimuksen mukainen toteuma ylittää budjetoidun. Sairaanhoitopalveluissa suuret erikoisalat, kuten kirurgia ja sisätaudit ovat toteutuneet vuoden 2014 vastaavaan aikaan verraten korkeampina, mutta myös neurologia, syöpätaudit, sädehoito ja tehohoito sekä yleissairaalapsykiatria ylittävät budjetoidun. Sen sijaan päivystys toteutuu alle budjetoidun elokuun toteuman perusteella. Leikkausta ja hoitoa odottavien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta keskimäärin 30 prosenttia. 1

3 Kehitysvammahuolto on toteutunut viime vuoden vastaavaan aikaan verraten matalampana (maksuosuus psykososiaalisten palvelujen tulosalueella). Osavuosikatsauksen liitteenä on taulukko maksuosuuksista erikoisaloittain. Erikoissairaanhoidon lisämäärärahan tarve on edellyttäen, että loppu vuonna erikoissairaanhoidon kustannukset eivät kasva edellisestä vuodesta. HOITO- JA HOIVAPALVELUJEN TULOSALUE Hoito- ja hoivapalvelujen tulosalueella toimintatuotot tulevat alittumaan arvioidusta johtuen alhaisesta asiakasmaksujen toteutumisesta. Tuetun kotona asumisen vastuualueella maksutuotot alittavat arvioidun euroa johtuen pääosin arvioitua alhaisemmista ateriapalvelutuloista, vastaavasti palvelujen ostot alittuvat ateriapalveluiden osalta. Asumispalveluiden vastuualueella maksutuotot alittavat euroa arvioidun. Toimintakuluissa palvelujen ostot näyttäisivät toteutuvan suunnitellusti. Aineet, tarvikkeet ja tavarat alittavat talousarvion euroa. Muut toimintakulut toteutuu suunnitellusti. Kokonaisuutena hoito- ja hoivapalvelujen talousarvio toteutuu suunnitellusti. Tuetun kotona asumisen vastuualueen tavoitteissa painottuu vanhuspalvelulain toimeenpano käytännön tasolla. Kotiutushoitaja- ja vastuutyöntekijätoiminta toteutuu lain edellyttämällä tavalla. Kaksi sairaanhoitajaa kotisairaanhoidosta vastaa pääasiassa uusien ja haasteellisten potilaiden kotiutuksesta yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Kotihoidossa ympäristön tiimeissä on käytössä Medimobiili, jonka käytön tavoitteena on välittömän asiakastyöajan lisääminen. Penttilänpihan asuntojen remontointi pienryhmäkodeiksi on edennyt suunnitellusti; C-talon remontti on valmistunut ja asunnoissa on asiakkaat, B-talon remontti valmistuu syyskuun 2015 loppuun mennessä. Remontin vuoksi asiakaskäyntimäärät alittuvat. Terveyskeskussairaalan paikkamäärää vähennettiin suunnitellusti alkaen 32:stä 30:een. Jonopäiviä erikoissairaanhoidosta ei ole muodostunut. Terveyskeskussairaalan kuormitus% on ollut ,7 ja paikkoja on ollut käytössä keskimäärin 28. Ikäihmiset ovat saaneet heille myönnetyt palvelut 3 kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoito Iltaruskon määrälliset suoritteet toteutuvat arvioidun mukaisesti. PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUJEN TULOSALUE Lastensuojelu Viime vuoden lopulla lastensuojeluun tuli tavallista enemmän lastensuojeluilmoituksia ja tapahtui pitkäaikaisia sijoituksia, joihin ei ole varauduttu talousarviossa. Avohuollollisena tukitoimena on järjestetty perhekuntoutusta, mihin ei ole ollut talousarviossa riittäviä varauksia. Lastensuojelun perhekuntoutuksessa on ollut useampia perheitä ja kustannukset ylittyvät avohuollossa euroa ja jälkihuollossa euroa. Talousarvioon verrattuna pitkäaikaisen laitoshoidon keskimääräinen hoitopäivän hinta on kalliimpi ja sijoitettuja lapsia on enemmän. Määrärahoja on heinäkuun lopussa sidottu euroa talousarviota enemmän. Lastensuojelulain 26 ja 27 :ssä säädettyjen määräaikojen käsittelyissä on ollut viivytyksiä. Ajalla vireille tulleista lastensuojeluasioista määräaika ylitettiin 4,9 %:ssa kaikista vireille tulleista lastensuojeluasioista. Lastensuojelutarpeen selvityksistä 17,1 % ylitti 2

4 lakisääteisen määräajan. Itä-Suomen aluehallintovirastolle on annettu selvitys määräaikojen ylittymisen syistä ja mahdollisuuksista selviytyä lastensuojelusasioista säädetyissä määräajoissa. Lastensuojeluilmoituksia on ajalla tullut 187 kappaletta. Lastensuojeluilmoitukset ja pyynnöt lastensuojelutarpeen selvittämiseksi: THL, avohuollon tilasto Lastensuojeluilmoitukset kaikki yhteensä Lastensuojelun määrärahat ylittyvät euroa. Perhekeskus Perhekeskus aloitti toimintansa Lapsiperheiden kotipalvelulle on paljon tarvetta. Kotipalvelua on heinäkuun loppuun mennessä saanut 14 perhettä. Perhetyöntekijä on tehnyt näihin perheisiin 113 kotikäyntiä ja työskennellyt perheissä 341 tuntia. Asiakastyytyväisyyskyselyjen lomakkeet asiakkaille ja yhteistyökumppaneille on työstetty. Sama lomake tulee olemaan käytössä vuosina 2015 ja Heinäkuun loppuun mennessä perhekeskuksessa on toteutunut 2299 käyntiä. Käyntimäärät ovat lähes tavoitteen mukaiset lukuun ottamatta perhetyötä, jonka tilastointi aloitettiin maaliskuussa. Oppilashuollon tiimissä on ollut psykologivajausta neljän kuukauden ajan ja tulee vielä syksylläkin. Puheterapiaa on saanut 35 lasta ja toimintaterapiaa 41 lasta. Lisäksi lasten lakisääteisiin kuntoutuksiin on annettu alkuvuoden aikana 127 maksusitoumusta. Niihin varatuista määrärahoista 116 % on jo sidottu. Ylitystä pystytään kattamaan henkilöstömenojen ja työnohjausmäärärahojen säästöillä. Kuluneen vuoden aikana on luotu käytännöt ja saatu toimivat ohjelmistot lapsiperheiden kotipalvelun myöntämiseen ja kotipalvelun toteuttamiseen käytännössä. Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilulain mukaisen yhteisen palvelusuunnitelman pohja on luotu Mediatriin yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa ja ensimmäinen palvelusuunnitelma on tehty. Koulukuraattoreiden työnjako on uudistettu. Perhekeskuksen tiimien välinen työparityöskentely on vahvistunut. Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun järjestäminen omana toimintana työllisyyspalvelujen kautta aloitti toimintansa maaliskuun 2015 alusta. Henkilökohtaisen avun järjestämisellä työllisyyspalvelujen kautta on ollut tarkoitus vaikuttaa myös pitkäaikaistyöttömien työllisyys- ja koulutuspolkuihin. Avustajakeskukseen on palkattu palkkatuella neljä avustajaa 32,5 tunnin viikkotyöajalla. Henkilökohtaisen avun päätöksiä on elokuun lopussa 50 henkilöllä, joista 25:lle avustajapalvelu järjestyy työllisyyspalvelujen avustajakeskuksen kautta. Avustajakeskuksen asiakkaille on myönnetty henkilökohtaisen avun tunteja yhteensä 518 h/kk. Palkkatukea työntekijät ovat saaneet % henkilöstömenoista. Työntekijöiden matkakuluihin tarvitaan myös määräraha. Verrattuna vuoden 2014 tilinpäätökseen ( ) ennustetaan nettomenojen olevan nykyisin järjestelyin n euroa, mikä on n. 12 % enemmän kuin viime vuonna. Vuodelle 2015 määrärahaa oli varattu vain euroa. Loppuvuodesta tehdään asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisen avun asiakkaille. 3

5 Kehitysvammaisten asumispalvelujen toteuma tulee ylittymään eurolla, koska asumispalveluissa on asiakkaita varausta enemmän. Laitoshoidon purkaminen on edennyt ja PKSSK:n sosiaalipalvelujen erityishuollon kustannukset jäävät arvioitua noin euroa alhaisemmaksi. Kunnan toimeksiantosopimuksella oli kehitysvammaisten perhehoidossa aiemmin muutama asiakas, muut olivat PKSSK:n sosiaalipalvelujen järjestämässä perhehoidossa. Kaikki kehitysvammaisten perhehoito järjestetään vuoden 2015 alusta PKSSK:n sosiaalipalvelujen kautta. Kustannuksissa ei ole merkittävää eroa. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen määräraha ylittyy ollen samaa tasoa, n euroa, kuin vuonna Kehitysvammapalveluissa Terk Cafeen tulot ovat arvioitua korkeammat. Työ- ja päivätoiminnan kuljetuskustannukset ovat euroa arvioitua suuremmat. Kokonaisuutena vammaispalvelujen tulosalue pysyy talousarviossa. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityössä on kehitetty yhdessä työllisyyspalvelujen kanssa aktivointiprosessia ja työllistämispalveluja. Myös Kelan kanssa on kehitetty uusia kuntoutumisen arvioinnin ja kehittämisen työmuotoja. Liperin kunta osallistuu Itä-Suomen yliopiston kehittämiskeskuksen Aducaten TYÖTÄ! hankkeeseen, millä kehitetään maakunnallista työllisyystoimijoiden yhteistyö- ja toimintamallia. Kunnan hallintokunnat ovat kiitettävästi osallistuneet kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteellisuus ja sisältö kaipaa parantamista. Vuoden alusta kunnan osarahoittaman (50 %) työmarkkinatuen piiriin siirtyi päivää työmarkkinatukea saaneet ja yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta kunta korvaa 70 %. Talousarviossa varattiin työmarkkinatukeen euroa, jolloin kuukausilasku saisi olla euroa/kk. Tammi-heinäkuussa laskut olivat keskimäärin euroa/kk ja työmarkkinatuen piirissä oli keskimäärin 159 asiakasta (108 v. 2014). Työttömyys ja työmarkkinatukea saavien määrä on ollut kasvussa ja työvoimahallinnon aktivoivat toimet, mm työkokeilut, uravalmennus ja palkkatuella palkattujen määrä, ovat vähentyneet. Työmarkkinatuen kustannuksia ei pystytä riittävästi hillitsemään, vaikka kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta on määrällisesti lisääntynyt. Arvioidaan, että määräraha tulee ylittymään euroa. Toimeentulotukipäätökset on ratkaisu 98,6 %:sti määräajassa. Toimeentulotukihakemusten määrä on 6 % suurempi kuin edellisen vuoden tammi-kesäkuussa ja menot ovat n.10 % pienemmät kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Arvioidaan, että perustoimeentulotuen määrärahaa säästyy euroa, mikä puolestaan pienentää perustoimeentulotuen valtionosuutta euroa. Myös täydentävää toimeentulotukea säästyy n euroa. Kuntouttavan työtoiminnan päiviä arvioidaan kertyvän vuoden aikana 6000 arvioidun päivän sijasta 8000, jolloin valtion korvausta saadaan euroa enemmän kuin arvioitu ja matkakorvauksiin varataan lisää euroa. Kokonaisuutena aikuissosiaalityön tulosalue alittaa talousarvion euroa. 4

6 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelujen monialainen tiimi työskentelee toista vuotta psykososiaalisten palvelujen alaisuudessa. Toimintamalleja hiotaan koko ajan asiakas- ja osaamistarvetta vastaaviksi. Päihdetyötekijä / kokemusasiantuntijan tehtävä vakinaistettiin huhtikuussa. Prosessien omistajat työstävät omien prosessiensa perustietoja. Korvaushoidon prosessikeskusteluja on käyty vastaanoton ja riippuvuuspoliklinikan kanssa. Katkaisuhoidon yhteistyö toimii hyvin terveyskeskussairaalan kanssa. Mielenterveysasiakkaan hoitopolun kulkua on aloitettu avaamaan yhdessä erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrian kanssa. Yhteistyö asumispalvelujen tuottajien kanssa toimii asiakaslähtöisesti ja asiakkaan tarpeen mukaisesti. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen määrärahat on sidottu elokuun lopussa kokonaan. Uusia asiakkaita on tullut huhti elokuussa kuusi. Omahoitajan/omatyöntekijän nimeämisessä ja yhteisen terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelman käyttöönotossa on edetty jonkin verran. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen monialaisen tiimin asiakaskertomuksen kirjaaminen monelle eri lehdelle ja osin kahteen järjestelmään kaipaa selkeyttämistä työkäytäntöjen sujuvoittamiseksi ja asiakaslähtöisyyden toteutumiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen talousarvio on toteutunut suunnitellusti. Kriittinen tekijä on kuitenkin mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut eikä uusia asiakkaita enää vuoden lopulla määrärahojen puitteissa pystytä sijoittamaan. On kuitenkin selvää, että inhimillisesti ja kokonaistaloudellisesti asumispalvelu on parempi vaihtoehto kuin sairaalahoidon pitkittyminen. Erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrian sopimuksen toteuma on heinäkuun lopussa 57,95 %, joten vähennystä vuoden 2014 samasta ajankohdasta on 14,78 %. Sen sijaan yleissairaalapsykiatrian toteuma on 150,69 %. On kuitenkin huomattava, että aikuispsykiatriassa 1 % on euroa ja yleissairaalapsykiatriassa 1 % on 720 euroa. Kokonaisuutena psykososiaalisten palvelujen tulosalueen lisämäärärahatarve on SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Sosiaali- ja terveystoimen toimintakate talousarvioon nähden oli elokuun lopussa 65,3 %. Edellisenä vuonna vastaavana aikana tilinpäätöksen nähden toimintakate oli 64,6 %. Toimintakatteen kasvu on ollut 5,3 %. Vuoden 2015 talousarvio on 4,3 % suurempi kuin vuoden 2014 tilinpäätös. Kasvu johtuu pääasiassa perhekeskuksen perustamisesta ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Perhekeskukseen siirtyi osa henkilöstöä sivistystoimesta, joten koko kunnan kannalta kyse ei ole kustannusten kasvusta. Elokuun lopun tilanteen perusteella myyntituotot ovat toteutuneet alhaisesti ajankohtaan nähden, johtuen työterveyshuollon myyntituottojen laskusta. Vastaavasti myös työterveyshuollon palvelujen ostot ovat toteutuneet arvioitua vähemmän. Maksutuottoja on kertynyt enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta talousarvioon nähden alhaisesti. Henkilöstökulujen kasvu edelliseen vuoteen nähden johtuu pääsääntöisesti perhekeskuksen perustamisesta sekä vuoden 2014 aikana perustetuista uusista vakansseista. Palvelujen ostojen toteutumista edelliseen vuoteen ei voi suoraan verrata, koska sosiaali- ja terveystoimen sisäisiä eriä palvelujen ostoissa ei ole enää vuonna Ulkoiset palvelujen ostot ovat kasvaneet noin , johtuen asiakaspalvelujen ostoista ja laboratoriopalveluista. Erityisesti erikoissairaanhoito ja 5

7 lastensuojelun ostopalvelut ovat kasvaneet. Avustukset ovat kasvaneet johtuen työmarkkinatien kuntaosuudesta. Muutoin toimintatuotot ja kulut ovat toteutuneet suunnitellusti. Lisämäärärahaa haetaan terveyspalvelujen tulosalueelle erikoissairaanhoitoon ja psykososiaalipalvelujen tulosalueelle , yhteensä Mikäli lisämääräraha myönnetään psykososiaalisten palvelujen tulosalueelle, niin talousarviomuutokset tehdään osavuosikatsaus 2 mukaisesti eri vastuualueille. Tarkemmat talous- ja toimintataulukot ovat erillisenä liitteenä. 6

8 PKSSK MAKSUOSUUDET SOPIMUS TOT TOT TP TOT TOT TOT LIPERI /2015 % /2014 % Ero AIKUISPSYKIATRIA ,3 % ,2 % -107 ENSIAPU 53 0 FYSIATRIA ,4 % ,2 % -19 IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA ,2 % ,5 % 0 KEUHKOSAIRAUDET ,0 % ,4 % 54 KIPUPOLIKLINIKKA ,5 % ,0 % -18 KIRURGIA ,5 % ,0 % 467 KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT ,0 % ,2 % 29 KUNTOUTUS ,9 % ,8 % 2 LASTEN- JA NUORTENTAUDIT ,3 % ,4 % -183 LASTENNEUROLOGIA ,4 % ,1 % -14 LASTENPSYKIATRIA ,8 % ,8 % -82 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET ,9 % ,7 % -89 NEUROLOGIA ,9 % ,8 % 10 NUORISOPSYKIATRIA ,7 % ,0 % -64 PÄIVYSTYS ,0 % ,8 % 30 SILMÄTAUDIT ,8 % ,2 % -1 SISÄTAUDIT ,9 % ,2 % 139 SUU- JA LEUKASAIRAUDET ,3 % ,4 % -10 SYÖPÄTAUDIT ,6 % ,4 % 31 SÄDEHOITO ,3 % ,4 % 5 TEHOHOITO ,0 % ,9 % 69 YLEISSAIRAALAPSYKIATRIA ,3 % ,2 % 86 Kaikki yhteensä ,1 % ,9 % 334 ERITYISTASO ,9 % ,4 % 27 MUUT ERITYISVELVOITTEET ,7 % ,7 % 33 ESH PALAUTUS Erikoissairaanhoito yhteensä ,0 % ,8 % 394 Kehitysvammahuolto yhteensä ,2 % ,2 % -144 Sopimus yhteensä ,8 % ,8 % 250 *erityistaso kesäkuun loppuun ilman palautusta 65,8 % 7