Kalliolan puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto- ja välivarastointisuunnitelma. Kalliolan maa-ainesalue Joroinen, Järvikylä. Savon Kuljetus Oy 8.3.

Transkriptio

1 Kalliolan puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto- ja välivarastointisuunnitelma Kalliolan maa-ainesalue Joroinen, Järvikylä Savon Kuljetus Oy

2 Sivu 2/7 Sisältö 1 Toiminta-alue ja sen ympäristö Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Toiminnan aloitusajankohta ja kohteet Ylijäämämaiden määrät ja laatu Liikenne Vaikutukset ympäristöön Tarkkailu ja raportointi... 7 Liitteet Liite 1 Maisemointi (täydennys), pvm :2000

3 Sivu 3/7 1 Toiminta-alue ja sen ympäristö Kalliolan maa-ainesalue ( ) sijaitsee Järvikylässä Varkauden keskustasta noin 7 km länteen. Alueelle liikennöidään Varkaudentieltä (Vt 23) erkanevaa Kollinjoentietä. Tilan omistaa Savon Kuljetus Oy. Alue on vanha kallioalue, jossa on harjoitettu kalliokiven ottoa Savon Kuljetus Oy:n toimesta. Alueella on voimassa olevat maa-aines- ja ympäristöluvat. Nyt maa-ainesalueelle haetaan maa-ainesten otolle sekä kalliokiven louhinnalle ja murskaukselle maa-aineslain (555/1981) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista uutta yhteiskäsittelylupaa. Lisäksi alueelle haetaan lupaa puhtaan ylijäämämaa-aineksen välivarastointiin ja vastaanottoon täytemaaksi. Kotkatharju-Valvatus osayleiskaavassa Kalliolan kiinteistö ja ottamisalue sijoittuvat kokonaisuudessaan EO- 1/M-1 ja EO-2/M1 merkitylle alueelle. Merkinnällä EO-1/M-1 osoitetaan olemassa oleva maa-ainesalue, jossa oton päätyttyä noudatetaan M-1-alueen kaavamääräyksiä. M-1 merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä hajaasutusluonteiseen rakentamiseen. Merkinnällä EO-2/M-1osoitetaan alue, joka soveltuu maa-ainesten ottoon. Kalliolan maa-ainesalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Alueen nykytilanne ja ympäristöolosuhteet on kuvattu tarkemmin yhteiskäsittelyluvan hakemuksen maa-ainesten ottamissuunnitelmassa (pvm ). 2 Toiminta 2.1 Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa ylijäämämaiden vastaanotolle (maankaatopaikka) haetaan alle tonnin vuotuiselle määrälle. Ylijäämämaiden läjitys tapahtuu ottamissuunnitelman liitteen 4 suunnitelmapiirustusten sekä tämän selvityksen liitteen 1 mukaisesti erilliselle ylijäämämaiden läjitysalueelle (maankaatopaikka) Kollinjoentien lounaispuolelle. Kollinjoentien lounaispuolen läjitysalueelle on mahdollista ottaa maksimissaan m3 maa-ainesta. Puhtaita ylijäämämaita vastaanotetaan myös maisemointitarkoituksessa ottoalueelle kalliorintausten luiskauksiin. Kallioseinämät louhitaan pystysuoriksi seinämiksi ja rintaukset luiskataan puhtailla ylijäämämailla. Luiskaus tehdään 1:3 (tai loivemmalla) luiskauksella, jolloin ottoalueen luiskiin mahtuu ottamissuunnitelman laskelmien mukaan noin m 3 maa-ainesta. Yhteensä koko ottamisalueelle mahtuu siis noin m3 vastaanotettavaa maa-ainesta. Louhintatöiden vielä ollessa kesken, välivarastoidaan kalliorintausten maisemointiin tarkoitettuja puhtaita ylijäämämaita tarvittaessa erillisellä välivarastointialueella. Välivarastointialue sijaitsee Kollinjoentien koillispuolella ottoalueen ulkopuolella. Välivarastointialue on esitetty tämän selvityksen liitteen 1 kartassa. Välivarastoitavan maa-aineksen jatkokäyttökohde on ottoalueen maisemointi. Mikäli ottoalueen louhinta ei etene suunnitellussa aikataulussa ja välivarastoituja ylijäämämaita ei saada maisemointikäyttöön vuoden sisällä vastaanottamisesta, sijoitetaan välivarastoidut maa-ainekset ylijäämämaiden läjitysalueelle (maankaatopaikka).

4 Sivu 4/7 2.2 Toiminnan aloitusajankohta ja kohteet Puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto alueelle on tarkoitus aloittaa jo keväällä 2019 alkavalta Varkauden kaupungin sairaalan työmaalta tulevilla maa-aineksilla. Maa-ainesalueen voimassaolevassa ympäristöluvassa on sallittu puhtaiden maamassojen vastaanotto maisemointitarkoituksessa suunnitelmassa esitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Uuden yhteiskäsittelyluvan hakemuksen mukaiselle varsinaiselle ylijäämämaiden vastaanottoalueelle (maankaatopaikka) puhtaiden maa-aineksien vastaanoton aloitustarve olisi kesällä 2019, jolloin maa-aineksia tulee sairaalan työmaan lisäksi Varkauden Prisman työmaalta. Kalliolan maa-ainesalueelle ei oteta vastaan ylijäämämaita muilta kuin Savon Kuljetuksen omilta työmailta. 2.3 Ylijäämämaiden määrät ja laatu Alueelle tullaan loppusijoittamaan vain puhtaita ylijäämämaita. Tuotava maa-aines on pääsääntöisesti hyötykäyttöön kelpaamatonta savea, silttiä ja moreenimaata. Seassa voi olla myös isokokoisia kiviä ja lohkareita. Alueelle ei vastaanoteta orgaanista ainesta, lukuun ottamatta pintamaan seassa olevaa humusta. Tuotavan maa-aineksen määrä vaihtelee vuosittain rakennusurakoiden mukaan. Rakennusurakoista syntyville maamassoille pyritään ensisijaisesti löytämään uusiokäyttökohde, mikäli mahdollista. Vastaanotettavien maaainesten puhtaus varmistetaan maa-aineksen lähtöpäässä. Maa-ainesjätteen tuottajan ja haltijan on oltava selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, laadusta, ominaisuuksista ja alkuperästä sekä luokittelusta. Vastaanottaja huolehtii, että käsittelyyn vastaanotetaan vain toimintaa koskevassa ympäristöluvassa vastaanotettavaksi hyväksyttyä maa-ainesta. Vastaanotettavien ylijäämämaiden puhtaus varmistetaan lähtöpaikan käyttöhistorian sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella (lähtöpäässä) niin, ettei ole epäilystä maa-aineksen pilaantuneisuudesta. Kalliolan alueelle kuljetettavista ylijäämämaista pidetään kirjaa. Lopullisesta kirjanpidosta tulee käydä ilmi ylijäämämaiden läjitysalueelle (maankaatopaikalle) loppusijoitettavaksi vuoden aikana vastaanotettujen puhtaiden maa-ainesten määrä, laji ja alkuperä, ottoalueen kalliorintausten maisemointiin vuoden aikana vastaanotettujen puhtaiden maa-ainesten määrä, laji ja alkuperä, varastointialueelle välivarastoitavaksi vuoden aikana vastaanotettujen maa-ainesten määrä, laji ja alkuperä, alueelle loppusijoitetun sekä välivarastoidun maa-aineksen kokonaismäärä.

5 Sivu 5/7 2.4 Liikenne Liikennöinti ylijäämämaiden vastaanottoalueelle tapahtuu suoraan Kollinjoentieltä täyttövaiheen mukaisesti parhaasta mahdollisesta kohdasta. Ohjeelliset työmaateiden liittymiskohdat Kollinjoentiehen on esitetty tämän selvityksen liitteen 1 kartassa. Muun liikenteen harhautuminen vastaanottoalueelle estetään selvillä merkinnöillä. Muu alueen liikennöinti tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Vuotuisen vastaanotettavan maa-aineksen maksimi määrä on alle tonnia, jonka kuljettamiseen tarvittaisiin noin kasettikuorma-autoa. Näin ollen keskimääräinen liikenne alueelle olisi noin 7 autoa/päivä. Ottamissuunnitelmassa arvioitu kiviaineksen poiskuljettamisesta johtuva liikennemäärä (noin kasettikuorma-autoa) olisi keskimäärin noin 6 autoa/päivä. Toiminta pyritään järjestämään niin, että ylijäämämaita työmaalta tuova auto ottaa lähtiessään alueella tuotettua kiviainesta ja vie sen samalle työmaalle, jolloin liikennemäärät pysyvät keskimääräisessä arviossa 6-7 autoa/päivä. Näin vähennetään myös liikennöinnistä aiheutuvia päästöjä.

6 Sivu 6/7 3 Vaikutukset ympäristöön Maa-aineksen vastaanottotoiminnasta voi aiheutua paikallisia pölypäästöjä työmaateiden ja maa-aineksen pölyämisen seurauksena. Aiheutuvat pölyhaitat kuitenkin rajoittuvat suunnitellulle ottamisalueelle. Myös melua aiheutuu maa-aineksen kuljetuksesta, kippauksesta ja maansiirtotöistä. Meluhaitat jäävät kuitenkin pieniksi lähimmän asuinrakennuksen ollessa yli 700 metrin etäisyydellä. Kuten kalliokiven ottotoiminnalla, myös maa-ainesten läjityksellä on vaikutuksia alueen lähimaisemakuvaan. Toiminnan myötä lähimaisema muuttuu, mutta maisemoinnin jälkeen alue palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta nykyisenkaltaiseksi metsämaaksi. Vastaanotettavat ylijäämämaat on suunniteltu loppusijoitettavaksi läjitysalueelle kolmeen eri tasoon mukaillen vieressä kulkevan Kollinjoentien korkotasoa. Näin ollen muodostuvat maastonmuodot eivät tule nousemaan toiminta-alueella muuta maastoa merkittävästi korkeammalle, jolloin ne eivät myöskään tule muuttamaan kaukomaisemakuvaa merkittävästi. Koska maa-ainesalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle tai laajemman vesistön välittömään läheisyyteen, ei ylijäämämaiden vastaanotolla maa-ainesten oton tapaan arvioida olevan laajaalaisia vaikutuksia pohja- tai pintavesien tilaan. Ylijäämämaiden vastaanotto tulee vaikuttamaan paikallisesti alueen pintavalunnan muuttumisen kautta. Ylijäämämaiden vastaanottoalueelta kulkeutuvissa pintavesissä voi esiintyä kiintoainekuormitusta pintamaakerroksen puuttumisen takia. Kollinjoentien lounaispuoleiselta ylijäämämaiden vastaanottoalueelta valumavedet kerääntyvät kiinteistön rajaa pitkin kulkevaan ojaan, joka viettää suoraan kiinteistön etelänurkkaan. Etelänurkasta oja purkaa vetensä viereiselle suoalueelle. Ottoalueelta valumavedet kerätään alueen itäreunaan, josta vedet kulkevat edelleen alueen itäpuolella sijaitsevan suoalueen kokoomaojaan. Koska alueelle vastaanotetaan vain puhtaita ylijäämämaita, ei niillä katsota olevan tavallista maaainestenottotoimintaa suurempaa vaikutusta ympäristöön. Mikäli pintavesissä havaitaan kiintoainepitoisuuden nousua, voidaan alueen etelänurkkaan ja itäreunalle tarvittaessa rakentaa selkeytysaltaat. Ympäristöhaittojen (polttoaineet, jätteet, energiankäyttö, pölyämisen ehkäiseminen, ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet) minimoimiseksi ylijäämämaiden vastaanotossa noudatetaan samoja toimintamalleja kuin maa-ainestenotossa. Toimintamallit on esitetty yhteiskäsittelyluvan hakemuksen maaainesten ottamissuunnitelmassa (pvm ).

7 Sivu 7/7 4 Tarkkailu ja raportointi Toiminnan vaikutuksia suoalueisiin voidaan tarkkailla ennen toimintaa ja tarvittavassa määrin (esim. 3 vuoden välein) toiminnan aikana kiinteistön etelänurkasta (N1-E) ja itäreunalta (N2-I) ojista otattavilla vesinäytteillä. Vesinäytteiden analyysilistaksi ehdotetaan seuraavaa: väriluku sameus kiintoaine ph sähkönjohtavuus happipitoisuus COD Mn kokonaistyppi öljyhiilivedyt (C10-C40) Lupaviranomaisille raportoidaan toiminnasta säännöllisesti. Vastaanotettujen ylijäämämaiden ja välivarastoitujen ylijäämämaiden kirjanpidon mukaiset tiedot raportoidaan lupaviranomaiselle ympäristöluvan velvoittaman vuosiraportoinnin yhteydessä. Lisäksi ojista otettujen vesinäytteiden analyysitulokset ja lausunto toimitetaan lupaviranomaiselle heti niiden valmistuttua. Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen on esitetty Kalliolan yhteiskäsittelyluvan hakemuksen suunnitelmaselostuksessa. Ylijäämämaiden vastaanottotoiminta ei aiheuta tavallista maa-ainesten ottotoimintaa enempää riskejä. Ottamissuunnitelman liitteessä 7 on myös esitetty Savon Kuljetuksen yleinen ohjeistus hätätilanteita varten (Toimiminen onnettomuus- ja hätätilanteissa). Myös mahdollisista poikkeustilanteista ja onnettomuuksista ilmoitetaan ja raportoidaan lupaviranomaiselle. Onnettomuuksista ilmoitetaan lupaa valvovan viranomaisen lisäksi myös Etelä-Savon pelastuslaitokselle ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kuopiossa Henri Rytkönen ympäristöinsinööri (AMK) Suomen GPS-Mittaus Oy