Esivalmistelun sote-virkamieskoordinaatioryhmä

Transkriptio

1 MUISTIO 2/ Aika klo 14:00-15:38 Paikka Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, 3 krs, neuvotteluhuone 7 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun eteneminen 4 3 Tanskan aluehallintomalli ja terveydenhuollon uudistus 5 4 Monituottajamallin ohjaus Julkisesta tuottajasta järjestäjän rooliin (maa)kunnissa 6 5 Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiopolitiikkaohjelma 7 6 Muut mahdolliset asiat 8 7 Kokouksen ydinviesti 9 8 Seuraava kokous 10 9 Kokouksen päättäminen 11

2 MUISTIO 2/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Aronkytö Timo sote-muutosjohtaja Harjuhahto-Madetoja Katrina Eteva Martikainen Virpi Uudenmaan liitto Kokouksen sihteeri Metso Juha Espoo, varapuheenjohtaja Kokouksen puheenjohtaja Mäki Tiina Uudenmaan liitto Mäkijärvi Markku Uudenmaan liitto Sovala Markus muutosjohtaja Suominen Tuula Lohja Tikkanen Ulla Kauniainen Tuominen Juha HUS Wiili-Peltola Erja Kerava Poissa Jolkkonen Juha Helsinki, puheenjohtaja sijaistaa Metso Juha Kajander Elisabeth Hanko Kanerva Inka Uudenmaan liitto Koskela Jaana Kirkkonummi Pentti Erja Keski-Uudenmaan sote Salminen Jukka T. Vantaa sijaistaa Toiva Ari) Savolainen Ossi Uudenmaan liitto Serpola-Kaivo-oja Leena Uudenmaan liitto, siht. sijaistaa Martikainen Virpi Silvennonen Ann-Sofie Porvoo Tikkanen Ulla Kauniainen Tuominen Juha HUS sijaistaa Mäkijärvi Markku Muu Marjamäki Pirjo Uudenmaan liitto Taponen Suvituulia Uudenmaan liitto

3 MUISTIO 2/ Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 2/ Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun eteneminen Muutosjohtajat Markus Sovala ja Timo Aronkytö kertoivat valmistelun etenemisestä. Lakien läpimenoa pidetään tässä vaiheessa epätodennäköisenä. Tätä skenaariota varten hankkeessa on valmisteltu välimenovaiheeseen ns. silta-mallia. Markus Sovalan mukaan valtion kannattaisi rakentaa jonkinlainen sateenvarjo-ohjelma välimenovaiheeseen kunnes tiedetään mitä seuraava hallitus tekee. Jos lakeja ei saada hyäksyttyä tämän hallituskauden aikana, tarkoittaa se, että maakuntein toiminta ei voisi alkaa ennen vuotta Timo Aronkytö kertoi lyhyesti vaihtehtoisesta valinnanvapaus-mallista, jota on valmisteltu pienessä asiantuntijaryhmässä. Mallissa hyödynnetään maakuntavalmistelussa ja kunnissa tehtyä työtä, jolla pyritään tuottajien parempaan ohjaamiseen. Malli selkeyttä selkeyttää sote-järjestäjän roolia palvelujen hankinnassa, - hallinnassa ja - ohjauksessa. Esitys lähetetään ryhmälle kokouksen jälkeen. Hanke on budjetoinut resurssit kesäkuun loppuun asti. Siinä tapauksessa että lait eivät mene läpi, tehtävien priorisoinnin kautta volyymiä vähennetään niin että palkkarahat riittävät alkusyksyyn asti. Rahoitus on turvattu jos lait menevät läpi. Sote-virkamieskoordinaatioryhmä merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen ja käydyn keskustelun.

5 MUISTIO 2/ Tanskan aluehallintomalli ja terveydenhuollon uudistus Muutosjohtajat Markus Sovala ja Timo Aronkytö kertoivat tutustumiskäynnistään: Tanskan aluehallintomallista ja Tanskan hallituspuoleen suunnitelmista uudistaa terveydenhuollon järjestelmää. Haasteet Tanskan terveydenhuollossa ovat samantyyppiset kuin Suomessa: väestön vanheneminen, krooniset kansantaudit ja yhdenvertaisuus terveyspalveluissa. Uuden mallin tavoitteena on tuoda laadukasta ja tehokasta terveyspalvelua lähelle asiakasta, tällä hetkellä palvelujen painopiste on keskittynyt sairaaloihin. Tavoitteena on vuositasolla vähentää sairaalajaksoja ja poliklinikkakäyntejä Erikoissairaanhoito ja meidän terveyskeskustoimintaa vastaava omalääkäritoiminta tuotetaan nykyisellään viidessä regionissa, joiden rahoitus tulee valtiolta. Kunta järjestää sosiaalipalvelut ja niiden rahoitus tulee kuntaverotuksen kautta. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa sosiaalija terveyspalvelut ovat eriytyneet. Uudessa mallissa tämä on tarkoitus ratkaista lopettamalla 5 regionia ja perustamalla 21 terveysyhtymää, jotka koordinoivat yhteistyötä sairaaloiden, omalääkäreiden ja sosiaalipalvelujen välillä. Lisäksi perustetaan kansallinen virasto, johon mm. keskitetään tietohallintajärjestelmät sekä viisi terveysviranomaista, joissa ministeriön nimeämät johtokunnat vastaavat rahoituksen allokoinnista alueella. Käytännössä ministeriön vaikutusvalta lisääntyy ja terveysyhtymillä mahdollisuudet koordinoida yhteistyötä tulee olemaan haasteellista, koska terveysyhtymät eivät ole rahoitusvastuussa. Malli on osa Vänster-puolueen (oikeisto-keskusta) vaaliohjelmaa ja se on tarkoitus rahoittaa hallinnollisilla säästöillä. Merkittiin tiedoksi käyty keskustelu. Liitteet 1 Tanskan malli

6 MUISTIO 2/ Monituottajamallin ohjaus Julkisesta tuottajasta järjestäjän rooliin (maa)kunnissa Hankejohtaja Suvituulia Tapola esitteli lle monituottajamallin ohjausta liitteen pohjalta. Hyviä käytäntöjä kilpailutettujen tuottajien hallintaan Palvelujen ulkoistamiseen päädytään useimmiten silloin kun tuottaminen ei vaadi kattavia investointeja ja joiden seuranta on helppoa. Tämän suuntainen tulos nousee esiin myös Kaupin & Taposen valmistumassa olevasta tutkimuksesta, jossa on kerätty tietoa kuntien omasta tuotannosta ja ostoista palveluryhmittäin kolmen vuoden ajalta. Laadukas lopputulos edellyttää, että sopimuksessa määriteltyjä mittareita seurataan ja siihen varataan riittävät resurssit. Kannustimilla saadaan parempi vaikuttavuus mutta se edellyttää riittävää tietopohjaa ja validointia. Valmistelussa on lähdetty miettimään palvelukohtaisesti määriteltyjä bonuksia sekä suunniteltu käytäntöä tilaajan käynnistystiimistä, jonka tarkoiutuksena on tukea palvelun sujuvaa käynnistymistä tilaajan puolelta. Asiakkaan valinnanvapauden edistäminen palvelusetelillä Palvelusetelin käytön volyymi ei ole kovin korkea tällä hetkellä. Palvelusetelillä on kuitenkin etuja kilpailutukseen verrattuna: kaikki sääntökirjan täyttävät yritykset voivat listautua mukaan mikä tuo asiakkaalle todellisen subjektiivisen valinnanvapauden. Lisäksi kunta voi halutessaan muokata ehtoja ei tarvita neuvotteluja sopimusmuutoksista. Pidemmällä aikavälillä saavutetaan myös kustannustehokkuus Keskustelussa tuotiin esille epäkohtana se, että palvelutuottajat voivat valita asiakkaat. Tämä voidaan eliminoida sääntökirjan säännöksellä. Sääntökirja spesifioidaan palvelukohtaisesti mutta standardointi olisi tärkeää niin että käytössä olisi yhteinen pohja. Merkittiin tiedoksi ssä käyty keskustelu. Liitteet 2 Monituottajamallin ohjaus

7 MUISTIO 2/ Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiopolitiikkaohjelma Hankejohtaja Pirjo Marjamäki esitteli Uudenmaan maakunnan tutkimuskehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) linjaavan politiikan valmistelua liitteen mukaisesti. TKI-politiikan valmistelua on tehty maakunta- ja sote-uudistuksen lakiluonnosten viitekehyksessä. Linjaukset ovat osin riippumattomia siitä, syntyykö valmisteilla olevaa maakuntaorganisaatiota vai saako uudistus toisenlaiset painotukset jatkossa. Valmistelun lähtökohtana on ollut laaja ekosysteemi ja siinä on kartoitettu TKI:n nykytilaa Uudellamaalla sekä suunniteltu tulevaa toimintaa. Tavoitteena, että maakunnalla on isot läpimurto-ohjelmat, joihin allokoidaan rahoitusta sekä kehittämis- ja tutkimushankkeita alueelle. Keskustelussa painotettiin, että maakunnan TKI-kokonaisuudella tulee olla vaikutusta arkeen. Sen lisäarvoksi nähtiin verkostoituminen, IPR, yritysyhteistyö sekä kansainvälisyys. Esimerkkinä EU-rahoituksen hankkiminen hankkeille. Voimavarojen yhdistäminen ja parhaan osaamisen keskittäminen nostaa parhaimmillaan alueen kilpailukykyä ja kiinostavuutta myös kv-kentällä. Merkittiin tiedoksi ssä käyty keskustelu. Liitteet 3 TKI_politiikka

8 MUISTIO 2/ Muut mahdolliset asiat Ei muita asioita.

9 MUISTIO 2/ Kokouksen ydinviesti Valmistelu etenee, mutta lakien hyväksyminen näyttää epätodennäköiseltä. Valmistaudumme silta-projektiin, jossa valmistelun hyvät puolet ohjataan kuntien käyttöön mahdollisimman pian. Jonkinlainen maakuntauudistus on varmasti tulossa myös seuraavalta hallitukselta. Maakunnat tai vastaavat eivät voi aloittaa ennen vuotta 2023 (tilanteessa jossa lakeja ei saada tällä hallituskaudella hyväksyttyä). Väliaikana tarkoitus tehdä yhteistyötä myös muiden tulevien maakuntien kanssa, erityisesti ICT:n ja tiedon yhtenäistämisen kannalta. Timo Aronkytö esitteli Tanskan terveydenhuoltouudistusta ja mallia. Ryhmä kävi keskustelua mallin samankaltaisuuksista ja eroista Suomeen nähden. Suvituulia Taponen esitteli monituottajamallin ohjausta ja sen siltausta. Pirjo Marjamäki esitteli TKI-politiikka ohjelmaa. Ryhmä keskusteli yhteistyön tärkeydestä ruohonjuuritasolla sekä voimavarojen yhdistämisen tärkeydestä. Tarpeellista on myös saada strategian tulokset näkymään myös ihmisten, yritysten ja kaupunkien arjessa.

10 MUISTIO 2/ Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään to klo Kavi nh 7 Kevään muut kokoukset to klo huom. muuttunut kellonaika. to klo Kavi nh 7 to klo Kokoustila ilmoitetaan myöhemmin (tämä kokous siirretään toiseen ajankohtaan).

11 MUISTIO 2/ Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo