Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Muutosjohtajan tilannekatsaus 4. 3 Maakunnan toiminnan ja kilpailukyvyn kansainvälinen tarkastelu 5

Transkriptio

1 MUISTIO 4/ AIKA klo 08:30-11:30 PAIKKA Kallion virastotalo, nh 6, Toinen linja 4 A, Hki. KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Muutosjohtajan tilannekatsaus 4 3 Maakunnan toiminnan ja kilpailukyvyn kansainvälinen tarkastelu 5 4 Kevään 2019 kokousten aikataulu ja ehdotus teemoiksi 8 5 Kokouksen päättäminen 9

2 MUISTIO 4/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Markkula Markku Jäsen, pj Taipale Kaarin Jäsen, vpj Ihanus Jukka Jäsen Lompolo Kirsi Jäsen Salonen Pasi Jäsen Luhtanen Leena Mv:n edustus POISSA Rissanen Laura Jäsen Holopainen Mari Mv:n edustus Juurikkala Timo MHS vpj Aronkytö Timo Sote-muutosjohtaja Koskinen Jim Nuorisovaltuusto Kallasvaara Heikki Uudenmaan liitto MUU Sovala Markus Esittelijä Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Taipale Krista Helsinki EU Office Niskanen Vesa ELY-keskus Venäläinen Eero Uudenmaan liitto Martikainen Virpi Sihteeri

3 MUISTIO 4/ Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Todettiin läsnäolijat.

4 MUISTIO 4/ Muutosjohtajan tilannekatsaus Uudenmaan muutosjohtaja Markus Sovala esittelee esivalmistelun tilannetta (oheismateriaalit 1-2) Materiaali merkittiin tiedoksi, muuten asiaa ei käsitelty. Oheismateriaali OM1 Tilannekatsaus OM2 KOONTI Valmistelun tilanne

5 MUISTIO 4/ Maakunnan toiminnan ja kilpailukyvyn kansainvälinen tarkastelu 3.1 HUSin kv-toiminnot; tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta, HUS, oheism. 3 Kaksoisvirat Helsingin yliopiston kanssa ovat tärkeä tekijä tutkimuksen kannalta. HUS brändi on hyvä, mikä houkuttelee kumppaneita kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tuo valinnan varaa. Toimiminen kansainvälisissä verkostoissa on tärkeää, se tuo tunnettavuutta sekä lisää mahdollisuuksia EU-rahoitushakuihin. Yritykset ovat vahvasti mukana hankkeissa, tarjotaan myös aitoja testiympäristöjä yrityksille. Erityissairaanhoidon rinnalle tulisi saada myös perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, tarvitaan tutkimuksellista asennetta. Maakunnan tuoma lisäarvo: päällekkäisyydet häviävät, tunnistetaan muita toimijoita ja syntyy paikallista yhteistyötä. Tuo osaamista EU-rahoitushakuihin, tällä hetkellä Uusimaa menestyy siinä HUS:ia paremmin. 3.2 Rahoituksen ja EU-palvelun nykytila; Eero Venäläinen, Vesa Niskanen, oheism. 4 Maakunnan kehittämiseen tarvitaan uusi rahoitusinstrumentti, jossa sisällöt eivät ole niin tarkkaan rajattu (vrt. Makera) Liiton rahoitus keskittyy tällä hetkellä liikenne- ja RIS-hankkeisiin Yta-alue muuttumassa, vaikuttaa EAKR-rahoitukseen sekä Brysselin toimiston toimintaan. Hankerahoituksen onnistumisprosentti tulisi nostaa vähintään EU:n keskitasolle. Tarvitaan yhteistyötä sekä tukea toimijoille niin että hakemusten laatu paranee. Vaikuttaminen EU-tasolla TKIO-rahoituksen ja hakuohjelmien painopisteisiin. Elinvoimavalmistelussa yhtenä hankekorina on rahoitus, jossa näitä kysymyksiä tullaan tarkastelemaan. Tavoitteena on luoda sähköisen asioinnin portaali, josta löytyvät kaikki palvelut. Maaseutuohjelmasta voidaan rahoittaa yrityksiä suoraan. Volyymiltaan pieni mutta voi synnyttää kv-avauksia. Tämän hetken tiedon mukaan on poistumassa. Olisi hyvä instrumentti jatkossakin erityisesti liittyen yhteistyöhön pienempien kuntien kanssa. 3.3 Maakunnan kansainvälinen iso kuva; Markus Sovala, oheism. 5 Kokonaiskuva on tärkeä, eri osa-alueiden toiminnassa on paljon synergiamahdollisuuksia. Keskitytty EU-yhteistyöhön, tarvitaan myös globaalia tarkastelua. Tarvitaan havinnollisia esityksiä, jotka pitää kohdentaa maakunta- ja kuntatason toimijoille, sidosryhmille ja myös luottamushenkilöille siten, että toimenpiteiden tuomat lyhyen ja pitkän aikavälin priorisoinnit ja hyödyt selkeytyvät. 3.4 Learning cafe - miten kansainvälinen toiminta muuttuu uuden maakunnan syntyessä, aiheina:

6 MUISTIO 4/ tavoitetta Uudenmaan kv-toiminnalle; vetäjänä Markus Pauni Uuden ohjelmakauden teemojen kirkastaminen, myös konkreettisella tasolla Uudenmaan kv-brändin kirkastaminen mihin profiloidutaan. Kaksinkertaistetaan EU-rahoitus, lisätään asiantuntijuutta Uusimaa-verkostojen mallinnus/ markkinointi kv-tasolla. EU-puheenjohtajakauden hyödyntäminen. Myös muu kuin EU näkyvämmäksi osaksi kokonaisuutta. Hajautetun ja keskitetyn mallin edut ja haitat; vetäjänä Markus Sovala Nostetaan asioita polittiiseen päätöksentekoon millä prosessilla? Brändi tulee pitää mukana verkostoitumisen joka tasolla. Ymmärrys kustannuksista, tavoitteista, mittareista ja seurannasta joka tasolla. Sote/ haasteet perusterveydenhoidossa. Perustetaan tutkimus ja kehittämisohjelma käsittelemään tätä, osa omalla osa kv-rahoituksella. Tähän sopisi valmistelussa oleva HYTE+-ohjelma, voisi samalla pilotoida EU- rahoitushakua. Ulkomaantoimiston/-toimistojen rooli ja tehtävät tulevaisuudessa; vetäjänä Krista Taipale Alustayhteistyöstä hyviä kokemuksia Brysselin toimistossa. Näkyvyys uudessa organisaatiossa pitää varmistaa, edellyttää jalkautumista ja toimijoiden tapaamista, EU-lähettiläs./useita lähettiläitä teemoittain. Globaali näkökulma, ei pelkästään EU. Kansainvälisten organisaatioiden ja tehokkaan verkostoitumisen merkitys korostuu. HUS tuleva tärkeä yhteistyökumppani. Ennakointi, vaikuttaminen, EU-rahoitus, valmisteluprosessin tunnistaminen = milloin/kehen vaikutetaan tulevalla ohjelmakaudella.tukipalvelut pitää olla kunnossa. Vaikuttaminen jo rahoituksen kohdentamiseen sekä hakujen kriteereihin. Yhteistyö, korkea profiili ja tunnettuisuus ovat avainasemassa. Maakunnan kv-toiminnan ohjaus: mitkä asiat vaativat poliittisia päätöksiä ja mikä on virkamiestoimintaa; vetäjänä Eero Venäläinen Polittiset päätökset Määrittelee strategiset tavoitteet ja kumppanit. Päättää miten maakunta jakaa rahoitusta (TKI läpimurto-ohjelmat ym. hankkeet, TKI-riskiraha) sekä esm. ulkomaantoimiston roolin. Poliittisen johdon sitouttaminen kv-toimintaan, esim. luomalla luonteva yhteys operatiiviseen toimintaan, konkretiaan (vrt. eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 90-luvulla). Maakunnan johtamisjärjestelmässä valiokunnilla, etenkin strategia- ja tulevaisuusvaliokunta, pyritään vastaamaan tähän. Kärkihankkeille luotava seurantaprosessi (kattaa koko elinkaaren). Virkamiestoiminta Säilytetään ketteryys ja operatiivinen joustavuus, esim. hankkeiden hyväksyntä maakunnan johdolla/maakuntajohtajalla.

7 MUISTIO 4/ Oheismateriaali OM3 HUS kansainvälinen toiminta OM4 Rahoituksen ja EU-palvelujen nykytila OM5 Maakunnan kv-toiminnan iso kuva OM Maaseutuohjelman toteuttaminen Uudellamaalla, K-E tmk

8 MUISTIO 4/ Kevään 2019 kokousten aikataulu ja ehdotus teemoiksi Seuraavien pääteemojen lisäksi eri kokouksissa käistellään myös osa-alueiden valmistelujen etenemistä. Ma klo 9: , nh 7 Katsaus esivalmisteluun Konserniohjaus, maakunnan johtamisjärjestelmä (yht. 45 min) Viestintä ja maakunnan brändi Katsaus maakunnan koetalousarvion valmisteluun Ma 11.3 klo 8:30 12, nh 7 Maakunnan strategiset läpimurto-ohjelmat (työpaja) Ma 8.4. klo 8:30 12, nh 7 Tietojohtaminen, ICT ja tekninen avoin alusta (työpaja) Ma klo 9:30 12, nh 7 Elinvoima-ohjelma täsmentyy kun tiedetään miten valmistelua jatketaan Ma klo 9: , nh 7 Katsaus esivalmisteluun Turvallisuus- ja varautumisohjelma Maakunnan tilahallinto Johtamisen ja esimiestyön muutosohjelma

9 MUISTIO 4/ Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo