Esivalmistelun sote-virkamieskoordinaatioryhmä

Transkriptio

1 MUISTIO 11/ Aika klo 13:00-16:00 Paikka Kuntatalo, Toinen linja 14, kokoustila A 3.6 Saari Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Vuoden 2019 koetalousarvion toteuttamissuunnitelma 4 3 Maakunnan sisäinen ja ulkoinen tarkastus 5 4 Asiakaslähtöiset palvelusetelit ja ylikunnallinen yhteistyö 6 5 Sote-liikelaitoksen ohjaus 7 6 Sote-valmisteluryhmien kokoonpano ja toimintamalli vuonna Muutosjohtajien tilannekatsaus 9 8 Muut asiat 10 9 Seuraavista kokouksista sopiminen Ydinviesti ja kokouksen päättäminen 12

2 MUISTIO 11/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Jolkkonen Juha Helsinki, puheenjohtaja Aronkytö Timo sote-muutosjohtaja Harjuhahto-Madetoja Katrina Eteva Juosila Marianne Uudenman liitto Kokouksen sihteeri Kajander Elisabeth Hanko Kalske Katri Länsi-Uusimaa Kanerva Inka Koho Reino Uudenmaan Ely-keskus Koskela Jaana Kirkkonummi Pentti Erja Keskinen Uusimaa Sandberg Terhi Savolainen Ossi Silvennonen Ann-Sofie Itä-Uusimaa, Porvoo Sovala Markus muutosjohtaja Svahn Sanna Espoo Tikkanen Ulla Kauniainen Tikkanen-Pietikäinen Inka SJR:n pääsihteeri Toiva Ari Vantaa Torppa Kaarina HUS Tuominen Juha HUS Ujula Jukka-Pekka Itä-Uusimaa Uunimäki Mira Wiili-Peltola Erja Kerava Poissa Keistinen Kosti Sij. Sandberg Terhi Knaapinen Petri Uudenmaan ELY-keskus Sij. Koho Reino Laitinen-Parkkonen Pirjo Lindén Aki HUS Metso Juha Espoo, varapuheenjohtaja Sij. Svahn Sanna Mäkelä Outi Keski-UUsimaa Mäki Tiina Mäkijärvi Markku Salminen Jukka T. Vantaa sij. Toiva Ari Saxholm Tuula Helsinki Suominen Tuula Läntinen Uusimaa Muu Hakanpää Helena Mikkonen Matleena Helsinki Polttila Hannu-Pekka Räsänen Pirjo Syrjänen Markus Taponen Suvituulia

3 MUISTIO 11/ Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin strategisen johtoryhmän ja n edellisten kokousten muistiot.

4 MUISTIO 11/ Vuoden 2019 koetalousarvion toteuttamissuunnitelma Hankejohtaja Markus Syrjänen esitteli taloushankkeen valmistelutilannetta (oheismateriaali). Hankkeessa on loppuvuoden aikana päivitetty rahoituksen riskilaskelmia, mallinnettu rahoitusta Uudenmaan väestötiedoilla sekä valmisteltu maakunnan ensimmäisen koetalousarvion laadintaa. Uudenmaan suuri haaste on siirtymäkauden rahoituksen riittävyys. Rahoitus perustuu aiempien vuosien toteumiin, mikä ei ota huomioon Uudenmaan väestönkasvua. Rahoitus ei huomioi myöskään tuleviin tilavuokriin vaikuttavia nykyisten organisaatioiden investointisuunnitelmia. Apotti Oy:n omistusjärjestely tärkeä vielä ratkaisematon asia. Käynnistysvaiheen lisäkustannuksia on odotettavissa myös mm. muista ICT-järjestelmistä sekä järjestämistoiminnon ja sote-yhtiöiden perustamisesta. Taloudenhallinnan infrastruktuurin valmistelu on hankkeessa pitkällä. Keskustelussa todettiin nykytoimijoiden investointisuunnitelmien olevan priorisoituja; investointipaineiden arvioidaan olevan huomattavasti nykysuunnitelmia suuremmat. Valtion kanssa käytävissä keskusteluissa Uudenmaan on nostettava esiin siirtymävaiheen rahoitus ja omistajapolitiikan elementit. Merkittiin asia ja käyty keskustelu tiedoksi. Liitteet 1 Taloushankkeen ajankohtaiskatsaus

5 MUISTIO 11/ Maakunnan sisäinen ja ulkoinen tarkastus Selvityshenkilö Pirjo Räsänen ja asiantuntija Helena Hakanpää esittelivät suunnitelmia sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen organisoimiseksi maakunnassa (oheismateriaali). Valmistelussa ja tulevissa osaamisvaatimuksissa otettava huomioon mm. maakunnan toiminnan monimuotoisuus, sopimukset ja juridiikka sekä yhtiöt ja omistajaohjaus. Ulkoinen valvonta toimii suoraan maakuntavaltuuston alaisuudessa, sisäinen valvonta maakuntahallituksen ja toimivan johdon alaisuudessa. Ulkoisessa tarkastuksessa pyritään strategiaan kytkeytyvään systemaattiseen arviointiprosessiin. Sisäisen tarkastuksen työ perustuu riskilähtöiseen suunnitelmaan. Sisäinen tarkastus voidaan järjestää maakunnan omana toimintana, ostopalveluna tai näiden yhdistelmänä, joista yhdistelmämallia arvioitiin keskustelussa tarkoituksenmukaisimmaksi. Käydyssä keskustelussa todettiin, että sisäisen tarkastuksen tulee ulotuttua myös palvelutuotantoon. Keskusteltiin myös muun muassa siitä, mille viranhaltijatasolle tilivelvollisuus ulottuu. Merkittiin asia ja käyty keskustelu tiedoksi. Liitteet 2 Sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen järjestäminen Uudenmaan maakunnassa

6 MUISTIO 11/ Asiakaslähtöiset palvelusetelit ja ylikunnallinen yhteistyö Ostopalvelupäällikkö Matleena Mikkonen ja sote-järjestämisen valmistelija Hannu-Pekka Polttila esittelivät alueella kunta- ja kuntayhtymäyhteistyönä tehtyä valmistelua palvelusetelien käytön lisäämiseksi ja tuotevalikoiman laajentamiseksi alueella (oheismateriaalit). Yhteisen palvelusetelikonseptin valmistelu hyödyntää valmistautumista tulevaan maakuntaan mutta on käyttöönotettavissa myös lainsäädännön viivästyessä. Johtoryhmässä yhteisen ja asiakkaalle yhtenäisenä näyttäytyvän palvelusetelikonseptin laadintaa pidettiin hyvänä; kukin kunta tekee päätökset yksittäisen palvelusetelin käyttöönotosta itsenäisesti. Ylikunnallisen yhteistyön jatkamiseksi valmistelijat ehdottavat yhteistyöverkoston perustamista ja yhteistyösopimuksien laatimista. Sähköisen järjestelmän rajapinnan tulee olla avoin. Helsingin kaupunki toimii yhteistyösopimusten koordinoijana. Sovittiin, että valmistelijat lähettävät sopimuspohjat kuntiin saateviestin kera. Osallistujat toivovat yhteistyösopimukseen arviota hallinnollisista kustannuksista. Merkittiin asia ja käyty keskustelu tiedoksi. Liitteet 3 Helsingin kaupunki Palvelusetelijärjestelmän esiselvitys, prosessit ja tehtäväkortit 4 Luonnos yhteistyösopimuksesta 5 Ylimaakunnallinen palveluseteliyhteistyö

7 MUISTIO 11/ Sote-liikelaitoksen ohjaus Hankejohtaja Suvituulia Taponen esitteli sote-tuotannonohjauksen kokonaisuutta, erityisesti liikelaitoksen ja järjestäjän välistä roolitusta ja vastuita. Järjestäjän ja tuottajan erottaminen vaatii kiinteää vuoropuhelua ja toimivaa neuvottelumenettelyä. Järjestäjä toimii strategisten tavoitteiden tulkkina tuotannolle. Liikelaitoksessa on asiantuntijuus tavoitteiden käytännön saavuttamiseen ja keinojen määrittämiseen. Talousohjaukseen on erilaisia mahdollisuuksia. Uudellamaalla on valmisteltu ns. yhden momentin ohjausta, jossa liikelaitos voi itse valita miten resurssit allokoidaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Esim. Pirkanmaalla järjestäjän suunnitellaan budjetoivan summat palvelukokonaisuuksille, ja Varsinais-Suomessa liikelaitos jakaantuisi osiin, joilla kullakin olisi oma budjettinsa. Eri mallien transaktiokustannuksia ei vielä ole pohdittu. Uusimaa hankkeen asiantuntijat harjoittelivat marraskuussa neuvottelumenettelyä ns simulointipelillä, jossa testattiin järjestäjän ja liikelaitoksen rooleja ja vastuita sekä määriteltiin optimaalista ohjauksen tasoa ja intensiteettiä. Pelipäivässä havaittiin mahdollisia kannusteongelmia, jotka kuitenkin voidaan ylittää yhteistyöllä. Palveluketjujen määrittäminen nähtiin tärkeäksi ohjauksen välineeksi. Kokous kävi keskustelua maakunnan ohjauskokonaisuuden vaihtoehdoista ja niiden haasteista. Esiin nostettiin mm. luottamushenkilöiden rooli siinä tapauksessa, että valitaan ns. yhden momentin periaate. Pohdittiin myös, onko strateginen tulosohjaus riittävä rooli luottamuselimelle. Merkittiin asia ja käyty keskustelu tiedoksi. Liitteet 6 Sote-liikelaitoksen ohjaus

8 MUISTIO 11/ Sote-valmisteluryhmien kokoonpano ja toimintamalli vuonna 2019 Hankejohtaja Mira Uunimäki kertoi vuonna 2017 perustetuista sote-valmisteluryhmistä sekä valmisteluryhmien toimintamallista toimikaudella (oheismateriaali). Ryhmät ovat vieneet uudistusta ansiokkaasti eteenpäin edistäen erityisesti palvelutuotannon toteuttamista. Tulevalla toimikaudella on tarkoituksenmukaista organisoida ryhmät alueelliselta pohjalta. Työskentelyssä lisätään yhteistyötä hankkeen sekä kuntien ja kuntayhtymien välillä. Keskustelussa pidettiin uutta toimintamallia tervetulleena muutoksena. Tärkeänä pidettiin myös entistä tiiviimpää yhteyttä Uusimaa2019 -hankevalmisteluun sekä ryhmien välisen työskentelyn lisäämistä. Sovittiin, että valmisteluryhmien kokoonpanoa voidaan muokata tarkoituksenmukaisella tavalla hankevalmistelun etenemiseen sopivalla tavalla. Merkittiin asia ja käyty keskustelu tiedoksi. Liitteet 7 Esitys sote-valmisteluryhmien jatkokaudesta

9 MUISTIO 11/ Muutosjohtajien tilannekatsaus Muutosjohtaja Sovala kiitti nykyorganisaatioita hankehenkilöstölle myönnetyistä virkavapauksista sekä antoi lyhyen tilannekatsauksen. Merkittiin tilannekatsaus tiedoksi.

10 MUISTIO 11/ Muut asiat Muita asioita ei ollut.

11 MUISTIO 11/ Seuraavista kokouksista sopiminen Puheenjohtaja totesi, että strateginen johtoryhmä ja jatkavat keväällä Kevään kokoukset on viety osallistujien kalenreihin.

12 MUISTIO 11/ Ydinviesti ja kokouksen päättäminen Sovittiin kokouksen ydinviestistä: Strateginen johtoryhmä ja pitivät yhteisen kokouksen. Taloushankkeen ajankohtaiskatsauksen yhteydessä ryhmille esiteltiin tarkentunutta kokonaiskuvaa maakunnan taloudesta. Keskustelussa todettiin, että uudistuksessa tavoitellut skaalaedut eivät realisoidu Uudellamaalla rahoitushyödyiksi ainakaan siirtymävaiheessa. Sisäisestä ja ulkoisesta tarkastuksesta käydyn keskustelun yhteydessä evästettiin, että sisäisen tarkastuksen on ulotuttava myös palvelutuotantoon. Keskusteltiin myös muun muassa mille viranhaltijatasolle saakka tilivelvollisuus ulottuu. Ylikunnallisessa palvelusetelityöstössä on ollut mukana 14 kuntaa tai kuntayhtymää. Palveluseteleitä halutaan kehittää asiakaslähtöisemmäksi, helppokäyttöisemmäksi ja asiakkaan palvelupolku edellä. Keskustelussa todettiin, että olisi kannattavaa jatkaa ylikunnallista yhteistyötä, jotta saadaan kehitettyä yhtenäisesti asioita eteenpäin. Sote-liikelaitoksen ohjaus ja ohjauksen simulointi -asian kohdalla ryhmät keskustelivat liikelaitoksen tulosohjausmallin ja yhden momentin budjetoinnin periaatteen haasteista vastuiden ja toimivallan näkökulmasta sekä vaihtoehtoisten ohjausmallien vaateista järjestäjätoiminnolle. Sote-valmisteluryhmien kokoonpano ja toimintamallin esittelyn yhteydessä ryhmät pitivät uutta toimintamallia tervetulleena muutoksena. Tärkeänä pidettiin myös entistä tiiviimpää yhteyttä Uusimaa2019 -hankevalmisteluun sekä ryhmien välisen työskentelyn lisäämistä. Korostettiin toimintatapamuutoksen viestinnän merkitystä. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo