TAPAUSSELOSTUS. Uniapnea imeväisen henkeä uhanneiden sinisyyskohtausten takana hyvä vaste CPAP-hoitoon
|
|
- Matilda Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAPAUSSELOSTUS Uniapnea imeväisen henkeä uhanneiden sinisyyskohtausten takana hyvä vaste CPAP-hoitoon Turkka Kirjavainen, Jarkko Kirjavainen, Olli Polo, Maila Penttinen, Matti Erkinjuntti, Heikki Korvenranta ja Pentti Kero Uniapnean tutkimus ja hoito ovat edistyneet maassamme viime vuosien aikana merkittävästi. Aikuisten lisäksi huomiota on kiinnitetty myös leikki-ikäisten uniapneaan. Toisin kuin aikuisilla ja iäkkäämmillä lapsilla imeväisten uniapnea saattaa olla hengenvaarallinen ja aiheuttaa odottamattoman kuoleman. Raportoimme potilastapauksen, jossa neljän päivän ikäisellä tytöllä esiintyi kolme henkeä uhannutta sinisyyskohtausta. Kohtauksia esiintyi vielä myöhemmin ainakin neljästi. Laajoista tutkimuksista huolimatta lapselta ei löytynyt kohtauksia selittävää syytä ennen unitutkimusta. Kahden kuukauden iässä tehdyssä kattavassa koko yön unipolygrafiassa löytyi vakava obstruktiivinen uniapnea, johon liittyi toistuvia veren happikyllästeisyyden vähenemisiä aina 58 %:iin. Nenän kautta annetulla neljän vesisenttimetrin ylipainehoidolla ylähengitystietukokset ja veren happikyllästeisyyden vähenemät estyivät. Sinisyyskohtauksia ei ole esiintynyt hoidon aloittamisen jälkeen. Pitkittyneen taudin syyn selvittelyssä uniapnean taustalta paljastui kuuden kuukauden iässä velokardiofasiaalinen syndrooma, johon liittyy nielun alueen hypotoniaa. Tietämyksemme aikuisten uniapneasta on lisääntynyt merkittävästi, ja taudin diagnosoin ti ja hoito ovat edistyneet maassamme nopeasti. Leikki-ikäisten uniapneasta ainakin osa tulee hoidetuksi usein infektiokierteen vuoksi tehdyllä nielu- ja kitarisojen poistolla (Erkinjuntti ym. 1987). Sen sijaan imeväisten unenaikaiset hengityshäiriöt ovat toistaiseksi saaneet osakseen vain vähän huomiota, vaikka myös imeväisillä esiintyy obstruktiivista uniapneaa. Lasten ja imeväisten unenaikaisista hengityshäiriöistä olemme kirjoittaneet aiemmin tässä lehdessä (Kirjavainen ym. 1995). Nukahtamiseen ja uneen liittyy lihasjänteyden heikkeminen. Jänteys heikkenee eniten vilkeunen (rapid eye movement -uni, REM-uni) aikana, jolloin hengitys on täysin pallean varassa. Lihasten rentoutuminen ahtauttaa ylähengitysteitä ja painaa ne kokoon. Kokoonpainumista seuraa ylähengitysteissä olevien ärsytysreseptorien aktivoituminen ja havahtuminen, joka palauttaa ylähengitysteiden lihastonuksen, ja ylähengitystiet aukeavat (Phillipson ja Sullivan 1978). Toistuvat tukokset ja heräämiset pilkkovat unen rakenteen, mistä seuraa aikuisilla päiväsaikainen väsymys ja verenkiertoelimistön rasittuminen (Guilleminault 1994). Aikuisten uniapnean diagnostiikassa on maassamme käytetty yksinkertaistettuja tutkimusasetelmia, ns. suppeaa unipolygrafiaa. Imeväisten tutkimuksella on selvästi suuremmat vaateet, koska ylähengitystietukokset ovat vain muutaman se- Duodecim 113: ,
2 kunnin mittaisia. Imeväisten obstruktiivinen apnea onkin usein varmistettavissa vain laajalla unipolygrafialla, jossa tarkkaillaan hengitysliikkeitä ja ilmavirran kulkua. Maassamme ei ole tiettävästi aiemmin diagnosoitu imeväisen uniapneaa laajalla koko yön unipolygrafialla. Oma potilas Potilaamme syntyi keisarinleikkauksella 38. raskausviikolla ja sai 10/10/10 Apgarin pistettä. Neljän vuorokauden ikäisenä tyttö sai kolmasti hengittämättömyyskohtauksen: hän meni sinertäväksi ja virkosi vasta taputtelun jälkeen. Tämän jälkeen ilmeni vielä neljä samanlaista 10:stä 30:een sekuntia kestänyttä henkeä uhannutta kohtausta. Ne tulivat äidin kertoman mukaan joko nukkuessa tai valveilla. Kohtausten aikana lapsi oli opistotonuksessa, ja jälkikäteen nenästä tuli kirkasta eritettä. Lisäksi hänen unensa oli levotonta, ja sen aikana esiintyi toistuvia säpsähdyksiä. Lapsi pulautteli runsaasti nenän kautta. Alkuvaiheen laajoissa tutkimuksissa ei löytynyt normaalista poikkeavaa. Keuhkokuvan, keuhkoputkien tähystyksen, ruokatorven ja mahalaukun tähystysten, ruokatorven happamuuden pitkäaikaisrekisteröinnin, yksittäisten EKG-tutkimusten tai EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin, sydämen ja aivojen kaikututkimusten, aivojen magneettikuvauksen, yksittäisten aivosähkökäyrätutkimusten (EEG) ja EEG:n vuorokausirekisteröinnin, kattavien laboratoriokokeiden ja alustavan kromosomitutkimuksen löydökset olivat normaalit. Nielun ja suulaen anatomia olivat normaalit. Teho-osastoseurannassa todettiin vain joitakin lieviä veren happikyllästeisyyden vähenemisjaksoja, joita ei pidetty merkityksellisinä. Koska mitään erityistä syytä kohtauksiin ei voitu osoittaa, lapsi oli välillä kotihoidossa. Kahden kuukauden iässä tytölle tehtiin laaja koko yön unipolygrafia toistuvien, selvästi henkeä uhanneiden sinisyyskohtausten vuoksi. Unipylografia (ALICE 3, Heathdyne, USA) käsitti jatkuvan EEG:n, silmän liikkeiden (EOG), leuanaluslihasten sähkötoiminnan (EMG), EKG:n, nenäilmavirran (termistori), rintakehän ja vatsan alueen liikkeiden, veren happikyllästeisyyden (SpO 2 ) pulssioksimetrisen seurannan ja videomonitoroinnin unipatjalla (SCSB) (kuva 3). Unitutkimuksessa todettiin imeväisen vakava obstruktiivinen uniapnea (kuvat 1, 3 ja 4). Sekatyyppisiä ja obstruktiivisia apneoita havaittiin ei-vilkeunen aikana (NREM-uni) 4.4 kertaa ja vilkeunen aikana 26.4 kertaa tunnissa. Obstruktiivisia hengitysyrityksiä todettiin ei-vilkeunen aikana 1.2 (vaihteluväli 1 2) ja vilkeunen aikana 2.0 (vaihteluväli 1 7) apneaepisodia kohden. Yli neljän prosentin happikyllästeisyyden vähenemiä (ODI 4 ) havaittiin ei-vilkeunen aikana 23.0 kertaa ja vilkeunen aikana 64.8 kertaa tunnissa. Pienimmillään veren happikyllästeisyys oli sekamuotoisen apnean jälkeen 58 %. Diagnoosin varmistuttua aloitimme nenän kautta annettavan ylipainehoidon (CPAP) 4 cmh 2 O:n ylipaineella (kuva 2). CPAP-hoito osoittautui erittäin tehokkaaksi (kuva 1). Yön kuluessa havaittiin vain yksi obstruktiivinen apnea. Veren happikyllästeisyyden vähenemiä havaittiin ei- vilkeunen aikana ainoastaan 2.6 kertaa ja vilkeunen aikana 7.1 kertaa tunnissa. Lisäksi unesta havahtumisten määrä väheni 22:sta 14:ään tunnissa ja vilkeunen osuus kasvoi 22.7 %:sta 30.2 %:iin uniajasta. CPAP-hoitoa jatkettiin kokeiluyön jälkeen säännöllisesti yöunien yhteydessä ensin teho-osastoseurannassa kahden viikon ajan ja tämän jälkeen kotona pulssioksimetria-seurannassa. Seurantarekisteröinnit osoittivat taudin olevan pääpiirteissään ennallaan kolmen ja kuuden kuukauden iässä. Sekamuotoisten tai obstruktiivisten apneoiden yhteydessä ei kuitenkaan todettu kuin yksi tai kaksi hengitysyritystä ennen ylähengitysteiden avautumista. Hoidon aloittamisen jälkeen ei ole esiintynyt sinisyyskohtauksia. Myös unenaikaisia säpsähtelyjä ei ole todettu CPAP-hoidon aikana. Ensimmäisen hoitoviikon aikana äiti havaitsi niitä kuitenkin päiväunien yhteydessä ilman hoitoa. Tämän jälkeen säpsähtelyjä ei ole enää esiintynyt. Runsaan pulauttelun vuoksi aloitettiin sisapridilääkitys, joka vähensi selvästi pulauttelua. Kuuden kuukauden iästä lähtien CPAP-hoitoa on vähennetty hoitomyöntyvyyden ylläpitämiseksi. Hoitoa on annettu tämän jälkeen joka toinen yö. Kuuden kuukauden iässä potilaamme lievästi poikkeavat kasvonpiirteet yhdessä nielemisvaikeuksien kanssa herättivät epäilyn CATCH 22 -oireyhtymästä. Geenitutkimuksessa, joka tehtiin FISH-tekniikalla (fluorescent in situ hybridisation), todettiin kyseiseen oireyhtymään liittyvä deleetio kromosomissa 22q11 (CATCH 22, Larson ja Butler 1995). Hypotension, lyhytkasvuisuuden, kasvonpiirteiden ja nielemisvaikeuksien perusteella kromosomilöydös sopi velokardiofasiaaliseen syndroomaan (Sphrintzen oireyhtymä, Lipson ym. 1991). Myöhemmin myös potilaan vanhemmille tehtiin kromosomitutkimus, jonka löydökset olivat normaalit. Kyseessä on siis uusi mutaatio lapsella. Pohdinta Olemme edellä kuvanneet potilastapauksen, jossa hengenvaarallisia kohtauksia saaneen imeväisen todettiin kärsivän vakavasta obstruktiivisesta uniapneasta. Lapsella ei esiintynyt selviä oireita, joista uniapnea olisi voitu todeta: unipolygrafia oli välttämätön taudin löytämiseksi. Diagnoosin varmistuttua aloitimme onnistuneesti nenän kautta annettavan ylipainehoidon. Kuuden kuukauden iässä uniapnean syyksi paljastui velokardiofasiaalinen syndrooma. Lapsella oli esiintynyt ennen unipolygrafian suorittamista seitsemän vakavaa sinisyyskohtausta sekä päivittäin lievempiä säpsähdyskohtauksia. Säpsähtelyjen aikana ei todettu poikkeavaa aivosähkötoimintaa. Säpsähdykset olivat todennäköisesti imeväisen havahtumisia unesta obstruktiivisen apnean yhteydessä. Säpsähtelyä ei ole esiintynyt hoidon aikana eikä myöskään ilman hoitoa 1124 T. Kirjavainen ym.
3 K u v a 1. Kahden kuukauden ikäisen lapsen diagnostinen unitutkimuslöydös sekä löydös ylipainehoidon (ncpap) aikana. SpO 2 = valtimoveren happikyllästeisyys. Apneat: C = sentraalinen, M = sekatyyppinen (mixed) ja O = obstruktiivinen. S1 S4 = ei-vilkeunen neljä syvyysastetta. ensimmäisen hoitoviikon jälkeen. Valveilla esiintyneiden kohtausten syy on epäselvä. On kuitenkin epävarmaa, oliko lapsi todella hereillä yhdenkään kohtauksen ilmaantuessa. Hän kärsi vilkeunen puutteesta. Tämä lisää todennäköisyyttä, että hän nukahtaessaan vaipui suoraan vilkeuneen. Vilkeuni muistuttaa silmin tarkkailtuna erehdyttävästi valveilla oloa hengityksen ja liikkeiden osalta. Omassa tapauksessamme lapsella esiintyi runsasta pulauttelua nenän kautta, mikä selittynee lapsen perustaudin aiheuttamalla nielemishäiriöl- Uniapnea imeväisen henkeä uhanneiden sinisyyskohtausten takana hyvä vaste CPAP-hoitoon 1125
4 K u v a 2. Ylipainehoito kahden kuukauden ikäisellä hoitamallamme imeväisellä. lä. Uniapneasta kärsivillä imeväisillä esiintyy yleisesti verrokkeja enemmän nielemisvaikeuksia, mikä kuvastaa nielun toiminnan häiriintymistä (Kahn ym. 1994). On myös oletettavaa, että uniapneasta kärsivillä lapsilla voi esiintyä normaalia enemmän mahan sisällön takaisinvirtausta. Ylähengitystietukoksista kärsivän imeväisen hengitysyritykset voivat olla huomattavan voimakkaita ja aiheuttaa parikuukautisella lapsella jopa cmh 2 O:n alipaineen rintaontelossa (Kirjavainen ym., julkaisematon havainto). Voimakkaiden hengitysyritysten aikana rintakehässä vallitseva alipaine ja vastaavasti vatsaontelon ylipaine edistävät mahan sisällön takaisinvirtausta. Kätkytkuolemaa esiintyy maassamme vuosittain promillella vastasyntyneistä eli keskimäärin noin 25 tapausta (Rintahaka 1993). Viime vuosien tutkimuslöydökset viittaavat kätkytkuoleman ja obstruktiivisen uniapnean väliseen selvään yhteyteen (Kahn ym. 1992a). Merkittävällä osalla kätkytkuolleista lapsista on todettu ennen kuolemaa verrokkeja enemmän obstruktiivisia tai sekamuotoisia apneoita ja veren happikyllästeisyyden vähenemiä. Päinvastoin kuin aikuisilla uniapneapotilailla ylähengitystieden anatomisen ahtauman osoittaminen voi olla vaikeaa uniapneasta kärsivillä imeväisillä. Oletettavasti kyseessä on siten ainakin osittain ylähengitysteiden toiminnallinen säätelyhäiriö, jota anatominen ahtauma voi toki pahentaa. Toiminnalliseen säätelyhäiriöön viittaavat myös kuolleilla lapsilla todetut syömiseen liittyvät häiriöt (Kahn ym. 1992a), ja yli kahdella kolmasosalla on ruumiinavauksessa löytynyt hypoglossushermon tumakkeen hermosolujen poikkeavuus (Naeye ym. 1989, Konrat ym. 1992, O Kusky ja Norman 1995). Obstruktiivisten apneoiden ja kätkytkuoleman riippuvuussuhdetta tukee myös osalta kätkytkuolleista löytyneet pitkäaikaiseen hapenpuutteeseen viittaavat löydökset (Naeye 1974, Naeye ym. 1989). Toistuvat ylähengitystietukokset johtavat katkonaiseen uneen ja vilkeunen puutteeseen (McNamara ja Sullivan 1996). Univajeen on osoitettu huonontavan herkkyyttä herätä erilaisten ärsykkeiden kuten hapenpuutteen vaikutuksesta (Bowes ym. 1980) sekä pahentavan apneoita (Canet ym. 1989). Anatomisesti ahtaat ylähengitystiet (Guilleminault ym. 1987) ja ylähengitystieinfektio lisäävät hengitysvastusta (Schäfer ym. 1991) ja edistävät ylähengitystietukoksen syntyä. Ylähengitystietukosten esiintyminen. Obstruktiivisten apneoiden esiintyminen on riippuvainen imeväisen iästä. Vastasyntyneillä esiintyy keskimäärin apneaa tunnissa (Guilleminault ym. 1979, Flores-Guevara ym. 1982). Apneoiden määrä lisääntyy kuuden viikon iästä kolmen kuukauden ikään asti ja on suurimmillaan keskimäärin tunnissa (Guilleminault ym. 1979, Flores-Guevara ym. 1982). Tämä jälkeen apneoiden esiintyminen vähenee ja niitä ilmenee vain harvoin kuuden kuukauden iässä, keskimäärin tunnissa (Guilleminault ym. 1979, Kahn ym. 1992a). Obstruktiivisia apneoita tavataan siten normaaleilla imeväisillä vain satunnaisesti (Gould ym. 1977, Brouillette ym. 1982, Flores-Guevara ym. 1982, Kahn ym. 1993, Schafer ym. 1993). Myös apneoiden kesto lyhenee iän myötä (Albani ym. 1985). Päinvastoin kuin aikuisilla obstruktiivisia apneoita esiintyy selvästi useammin vilke- kuin ei-vilkeunen aikana koko imeväisiän ajan (Flores-Guevara ym. 1982, Albani ym. 1985). Näin oli myös oman potilaamme tapauksessa. Vilkeunipainotteisuus tukee sitä, että ylähengitystietukokset johtuvat toiminnallisesta häiriöstä. Obstruktiivista uni T. Kirjavainen ym.
5 K u v a 3. Obstruktiivinen hypoventilaatiojakso ja obstruktiivisen apnean toteaminen. Obstruktiivisen apnean yhteydessä imeväisellä todetaan hengitysyrityksiä, joidena aikana ilmavirta ei kulje (nuolet kuvassa). Koska imeväisen rintakehä on elastinen, rintakehä painuu tukoksen aikana sisäänhengitysyrityksessä paradoksaalisesti sisäänpäin. Valtimoveren happikyllästeisyyden pitkäkestoinen pienenemä viittaa merkittävään osittaiseen ylähengitystieahtaumaan. v/o EOG = vasemman/ oikean silmän liikkeet, C3A2 ja C4A1 = aivosähkökäyrä, EMG = leuanaluslihaksen toiminta, SCSB = unipatja, HFB = suurtaajuuskanava, LFB = pientaajuuskanava, SaO 2 = valtimoveren happikyllästeisyys. apneaa esiintyy normaalia enemmän eri oireyhtymiin liittyneenä, kuten omallakin potilaallamme (Kirjavainen ym. 1995). Ylähengitystietukoksen toteaminen. Imeväisillä obstruktiivinen apnea kestää usein vain muutaman sekunnin ja sisältää vain yksi tai kaksi hengitysyritystä. Nopeasti ohimenevän apnean toteaminen vaatii rekisteröinniltä suurta tarkkuutta. Siksi laaja unipolygrafia asianmukaisilla laitteilla on tarpeellinen. Obstruktion aikana todetaan sisäänhengitysyrityksen aiheuttama vatsan alueen laajeneminen. Koska ylähengitystiet ovat tukossa ja ilmavirtaa ei kulje, elastinen rintakehä painuu paradoksaalisesti sisäänpäin (kuvat 3 ja 4). Paradoksaalista liikettä esiintyy imeväisillä poikkeuksetta täydellisen tukoksen yhteydessä, ja se on tukoksen varmistava merkki. Normaalisti rintakehän paradoksaalista liikettä tavataan vilkeunen aikana kaikilla vastasyntyneillä, mutta sen esiintyvyys vähenee iän myötä, ja sitä esiintyy vain 20 %:lla kaksivuotiaista lapsista (Gaultier ym. 1987). Ilman tarkkaa hengityksen seurantaa obstruktiiviset hypoventilaatiojaksot (kuva 2) tulkitaan helposti sentraalisesta hypoventilaatiosta eli ns. Ondinen kirouksesta johtuviksi. Lisäksi pelkässä oksimetriseurannassa (esim. teho-osastolla) veren happikyllästeisyyden lyhytkestoiset vähenemät saatetaan alidiagnosoida ja sekoittaa liikkeistä johtuviin häiriöihin lapsen havahtuessa obstruktiivisen apnean vuoksi. Diagnosointirekisteröinnissä käytimme hengityksen kulun arvioimiseen ilmavirran lämpötilan Uniapnea imeväisen henkeä uhanneiden sinisyyskohtausten takana hyvä vaste CPAP-hoitoon 1127
6 K u v a 4. Sekamuotoinen apnea ja siihen liittyvä valtimoveren happikyllästeisyyden pieneneminen. Sentraalisen apnean jälkeen lapsi tekee sisäänhengitysyrityksen (nuoli), joka ei johda ilmavirran kulkuun. Seuraavan uloshengityksen aikana lapsi tyhjentää keuhkojaan vähentäen keuhkojen jäännöstilavuutta ja oletettavasti lisäten atelektaasia. Selitykset ks. kuva 3. muutoksen seurantaa (termistori). Tämä mittaus ei mahdollista osittaisen ylähengitystietukoksen suoraa havannointia vaan antaa ainoastaan viitteitä sen mahdollisesta olemassaolosta (kuva 3). Diagnosointiyöhön verrattuna potilaallamme esiintyi ylipainehoidon aikana huomattavasti vähemmän paitsi obstruktiivisia myös sentraalisia apneoita. Tämä viittaa siihen, että hän kärsi hoidottomana aikana myös merkittävästä osittaisesta ylähengitystieahtaumasta. Osittaista ylähengitystieahtaumaa arvioitaessa olennaista on ilmavirran paineprofiilin tai ilmavirtauksen tarkka mittaus pneumotakografin avulla (Condos ym. 1994, Montserrat ym. 1995) tai hengitysyritysten voimakkuuden arviointi joko hengityslihasten toimintaa (kylkiluuvälilihasten ja pallealihaksen EMG) tai ruokatorven sisäistä painetta mittaamalla (Stradling 1992). Seulontatutkimus. Laaja unipolygrafia on työläs ja kallis tutkimus, eikä sen avulla siten voida tutkia kuin yksittäisiä riskilapsia. Seulontatutkimukselle on selkeä tarve. Jotta seulontatutkimuksesta olisi hyötyä, sen tulee kuitenkin olla riittävän tarkka ja mahdollistaa uniapnean esiintymisen pois sulkeminen suurimmassa osassa tapauksista. Oikein käytettynä ilmavirran paineprofiilin (paineanturi), veren happikyllästeisyyden (oksimetri) sekä hengityksen ja kehon liikkeiden (unipatja) rekisteröinti tarjoaa tehokkaan työvälineen, jonka avulla uniapnea voidaan todeta (Kirjavainen ym. 1996). Ylähengitystietukosten hoito. Sullivanin (Waters ym. 1995) ja Guilleminault n (Guilleminault ym. 1995) työryhmät ovat hoitaneet menestyksekkäästi kymmeniä riskilapsia, joilla on todettu uniapnea. Hoito ei ole rutiinimaista vaan vaatii 1128 T. Kirjavainen ym.
7 yksilöllistä seurantaa ja vanhempien huolellista opastusta. Ylipaineen säätö tulee tehdä unipolygrafian yhteydessä. Erityisesti on varottava liian korkean paineen aiheuttamaa hypoventilaatiota. Tarvittavaa painetta tulee kontrolloida ainakin kerran kahdessa kuukaudessa. Toistaiseksi markkinoilla ei vielä ole imeväisten hoitoon soveltuvaa neuvovaa CPAP-laitetta. Aloitimme CPAPhoidon käsisäätöisesti aikuisia varten kehitetyllä neuvovalla laitteella (Sullivan Autoset, ResCare, Australia), koska itsesäätyvänä CPAP-laite ei kyennyt tunnistamaan imeväisen hengitystä. Kotihoidon aloitus on työlästä, mutta kokemuksemme kotona annettavasta ylipainehoidosta yhdessä oksimetriseurannan kanssa (70 %:n hälytysraja valtimoveren happikyllästeisyydelle) ovat olleet myönteisiä. Ylipainehoito ei paranna sairautta vaan poistaa vaaralliset hengitystietukokset ja takaa häiriytymättömän yöunen estäen näin univajeen muodostumisen. Oman potilaamme heräämisvaste oli hoidon myötä oletettavasti parantunut ensimmäiseen seurantarekisteröintiin mennessä univajeen poistuttua. Tämä voi selittää sen, että rekisteröinnissä todettiin enimmillään vain kaksi perättäistä hengitysyritystä ennen lapsen havahtumista ja ylähengitysteiden avautumista. Nukkuma-asennon liittymisestä kätkytkuolemaan on keskusteltu pitkään (AAP task force on infant positioning and SIDS). Vatsallaan nukkuminen on kätkytkuoleman selvä riskitekijä. Syytä tähän on etsitty runsaasti. Franco ym. (1996) ovat esittäneet alustavia tuloksia siitä, että normaaleilla imeväisillä herkkyys herätä ulkoisten ärsykkeiden vaikutuksesta on huonompi vatsallaan kuin selällään nukuttaessa. Imeväinen selviää ylähengitystietukoksesta havahtumisen avulla. Havahtuminen palauttaa heti ylähengitysteiden lihastonuksen ja ylähengitystiet avautuvat. Heräämisen epäonnistuessa lapsi kuolee. Heräämiskynnyksen kohoaminen lisää siten myös kuoleman riskiä. Hengityshäiriöistä kärsivää lasta ei tule nukuttaa vatsallaan ilman sairaalatarkkailua. Lopuksi Sinisyyskohtauksia saaneilla lapsilla on selvästi suurentunut kuoleman riski (Kahn ym. 1992b). Siksi kaikilta imeväisiltä, joilla todetaan sinisyyskohtaus ilman selvää syytä, tulisi sulkea pois obstruktiivisen uniapnean mahdollisuus. Tämä edellyttää tehokasta seulontaa, jota ei toistaiseksi pystytä tarjoamaan kuin harvassa sairaalassa. Mikäli seulonnassa havaitaan viitteitä uniapneasta, tulee löydös aina varmistaa kattavalla unipolygrafialla. Unipolygrafia on tarpeen myös kokeiltaessa ylipainehoitoa sopivan hoitopaineen löytämiseksi. Kirjallisuutta AAP task force on infant positioning and SIDS: Positioning and SIDS. Pediatrics 89: , 1992 Albani M, Bentele K H P, Budde C, Shulte F J: Infant sleep apnea profile: preterm vs. term infants. Eur J Pediatr 143: , 1985 Bowes G, Woolf G M, Sullivan C E, Phillipson E A: Effect of sleep fragmentation on ventilatory and arousal responses of sleeping dogs to respiratory stimuli. Am Rev Respir Dis 122: , 1980 Brouillette R T, Fernbach S K, Hunt C E: Obstructive sleep apnea in infants and children. J Pediatr 100: 31 40, 1982 Canet E, Gaultier C, D Allest A-M, Dehan M: Effects of sleep deprivation on respiratory events during sleep in healthy infants. J Appl Physiol 66: , 1989 Condos R, Norman R G, Krishnasamy I, ym.: Flow limitation as a noninvasive assessment of residual upper-airway resistance during continuous positive airway pressure therapy of obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 150: , 1994 Erkinjuntti M, Alihanka J, Laurikainen E, ym.: Lasten uniapneasyndrooma. Duodecim 103: , 1987 Flores-Guevara R, Plouin P, Curzi-Dascalova L, ym.: Sleep apneas in normal neonates and infants during the first 3 months of life. Neuropediatrics 13 [Suppl]: 21 28, 1982 Franco P, Pardoy A, Hainaut M, ym.: Prone body position: sleep characteristics and reactivity to auditory stimulations in healthy infants. J Sleep Res 5 [Suppl]: A133, 1996 Gaultier C, Praud J P, Canet E, ym.: Paradoxical inward rib cage motion during rapid eye movement sleep in infants and young children. J Develop Physiol 9: , 1987 Gould J B, Lee A F, James O, ym.: The sleep state characteristics of apnea during infancy. Pediatrics 59: , 1977 Guilleminault C: Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea. Kirjassa: Principles and practice of sleep medicine, s Toim. M H Kryger, T Roth, W C Dement. W.B. Saunders Co., London 1994 Guilleminault C, Ariagno R, Korobkin R, ym.: Mixed and obstructive sleep apnea and near miss for sudden infant death syndrome: 2. Comparison of near miss and normal control infants by age. Pediatrics 64: , 1979 Guilleminault C, Helat G, Powell N, ym.: Small airway in near-miss sudden infant death syndrome infants and their families. Uniapnea imeväisen henkeä uhanneiden sinisyyskohtausten takana hyvä vaste CPAP-hoitoon 1129
8 Lancet 1: , 1987 Guilleminault C, Pelayo R, Clerk A, ym.: Home nasal continuous positive airway pressure in infants with sleep-disordered breathing. J Pediatr 127: , 1995 Kahn A, Groswasser J, Rebuffat E, ym.: Sleep and cardiorespiratory characteristics of infant victims of sudden death: a prospective case-control study. Sleep 15: , 1992(a) Kahn A, Rebuffat E, Franco P, ym.: Apparent life-threatening events and apnea of infancy. Kirjassa: Respiratory control disorders in infants and children, s Toim. R C Beckerman, R T Brouillette, C E Hunt. Williams and Wilkins, Baltimore 1992(b) Kahn A, Groswasser J, Sottiaux M, ym.: Clinical symptoms associated with brief obstructive sleep apnea in normal infants. Sleep 16: , 1993 Kahn A, Groswasser J, Sottiaux M, ym.: Mechanism of obstructive sleep apneas in infants. Biol Neonate 65: , 1994 Kirjavainen T, Erkinjuntti M, Kero P, Polo O: Lasten unenaikaiset hengityshäiriöt. Duodecim 111: , 1995 Kirjavainen T, Cooper D, Polo O, Sullivan C E: The static-chargesensitive bed in the monitoring of respiration during sleep in infants and young children. Acta Paediatr 85: , 1996 Konrat G, Halliday G, Sullivan C, Harper C: Preliminary evidence suggesting delayed development in the hypoglossal and vagal nuclei of SIDS infants: a necropsy study. J Child Neurol 7: 44 49, 1992 Larson R S, Butler M G: Use of fluorescence in situ hybridization (FISH) in the diagnosis of DiGeorge sequence and related diseases. Diagn Mol Pathol 4: , 1995 Lipson A H, Yuille D, Angel M, ym.: Velocardiofacial (Shprintzen) syndrome: an important syndrome for the dysmorphologist to recognise. J Med Genet 28: , 1991 McNamara F, Sullivan C E: Sleep-disordered breathing and its effects on sleep in infants. Sleep 19: 4 12, 1996 Montserrat J M, Ballester E, Olivi H, ym.: Time-course of stepwise CPAP titration. Am J Respir Crit Care Med 152: , 1995 Naeye R L: Hypoxemia and the sudden infant death syndrome. Science 186: , 1974 Naeye R L, Olsson J M, Combs J W: New brain stem and bone marrow abnormalities in victims of sudden infant death syndrome. J Perinatol 9: , 1989 O Kusky J R, Norman M G: Sudden infant death syndrome: increased number of synapses in the hypoglossal nucleus. J Neuropathol Exp Neurol 54: , 1995 Phillipson E A, Sullivan C E: Arousal: the forgotten response to respiratory stimuli. Am Rev Respir Dis 118: , 1978 Rintahaka P: Kätkytkuolema Suomessa vuosina Duodecim 109: , 1993 Schafer T, Schafer D, Schlafke M E: Breathing, transcutaneous blood gases, and CO2 response in SIDS siblings and control infants during sleep. J Appl Physiol 74: , 1993 Schäfer A T, Lemke R, Althoff H: Airway resistance of the posterior nasal pathways in sudden infant death victims. Eur J Pediatr 150: , 1991 Stradling JR: Sleep studies for sleep-related breathing disorders. J Sleep Res 1: , 1992 Waters K A, Everett F M, Bruderer J W, Sullivan C E: Obstructive sleep apnea: the use of nasal CPAP in 80 children. Am J Respir Crit Care Med 152: , 1995 TURKKA KIRJAVAINEN, LL, assistentti OLLI POLO, fysiologian dosentti, vs. apulaisprofessori Turun yliopiston biolääketieteen laitos, fysiologian osasto JARKKO KIRJAVAINEN, LL, apulaislääkäri TYKS:n lastenneurologian klinikka MAILA PENTTINEN, LL, erikoislääkäri TYKS:n kliinisen genetiikan yksikkö MATTI ERKINJUNTTI, LKT, erikoislääkäri TYKS:n kliinisen neurofysiologian yksikkö HEIKKI KORVENRANTA, dosentti, osastonylilääkäri PENTTI KERO, dosentti, osastonylilääkäri TYKS:n lastentautien klinikka Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi
Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta
Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia Tarja Saaresranta 16.11.2018 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita (Duodecim, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys,
LisätiedotCPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka
CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden
LisätiedotHengitystukihoidon laitetyypit
Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit
LisätiedotTietoisuuden lisääminen
Tietoisuuden lisääminen Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on historiallisesti pidetty miesten sairautena, mutta on esitetty, että miesten ja naisten välinen ero voi johtua siitä, että OSAa ei aina tunnisteta
LisätiedotAPNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila
APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna 24.5.2012 Jussi Toppila Ambulatorinen yöpolygrafia Pt PolAmb Suppea unipolygrafia Embletta tutkimus unipolygrafiaa yksinkertaisempi
LisätiedotCPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka
CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden
LisätiedotKonkret om sömnapné. Vad bör göras?
Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni
Lisätiedotuni-info Johdatus uniapneaan s.3 Millaisilla laitteilla uniapneaa hoidetaan s.6 Konverttereista, inverttereistä ja akuista s. 8 nro 2 heinäkuu 2008
uni-info nro 2 heinäkuu 2008 Johdatus uniapneaan s.3 Millaisilla laitteilla uniapneaa hoidetaan s.6 Konverttereista, inverttereistä ja akuista s. 8 CPAP-klubilehti www.cpap.fi Pääkirjoitus Tässä Uni- infon
LisätiedotUNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015
UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia
LisätiedotUNIAPNEAPOTILAAN KISKOHOITO
UNIAPNEAPOTILAAN KISKOHOITO Laatija: Jarkko Vuoriluoto, TYKS/Suu- ja leukasairauksien klinikka Nämä ohjeet perustuvat ensisijaisesti Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)- suositukseen ja sen
LisätiedotVanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala
Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen
LisätiedotLIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA
LIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA Ella Elomaa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä
LisätiedotEMFIT-PATJALLA MITATUN UNIHÄIRIÖN VAIKUTUS SUORIUTUMISEEN VIREYSTILAKOKEESSA
EMFIT-PATJALLA MITATUN UNIHÄIRIÖN VAIKUTUS SUORIUTUMISEEN VIREYSTILAKOKEESSA Henry Söderholm Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö Kliininen neurofysiologia, TAYS Joulukuu
LisätiedotAmbulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)
Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti
LisätiedotUniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus
Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen
LisätiedotNina Martikainen Sairaanhoitaja ja sertifioitu unihoitaja, Satshp keuhkosairaudet/ unipkl, SUHS ry varapj Uniliiton unikouluohjaaja 19.4.
Nina Martikainen Sairaanhoitaja ja sertifioitu unihoitaja, Satshp keuhkosairaudet/ unipkl, SUHS ry varapj Uniliiton unikouluohjaaja 19.4.2018 Yleistä uniapneasta Uniapnea ja liitännäissairaudet, sydän-
LisätiedotRemLogic-liitännäinen hengityskatkojen vakavuuden huomioivan apnea-hypopnea-indeksin laskemiseen
RemLogic-liitännäinen hengityskatkojen vakavuuden huomioivan apnea-hypopnea-indeksin laskemiseen (RemLogic plug- in for calculation of apnea-hypopnea index adjusted for severity of individual obstruction
LisätiedotALS ja hengitys. Eija Nieminen
ALS ja hengitys Eija Nieminen 29.9.2016 ALS ja hengitys ALS on motoneuronisairaus, joka affisoi ylempiä, alempia tai molempia motoneuroneita Ylempi motoneuroni sijaitsee aivokuorella ja sen vaurio johtaa
LisätiedotUnenaikaiset hengityshäiriöt AVH:n riskitekijänä ja akuutin AVH:n jälkeen: apneaako hoitamaan?
Unenaikaiset hengityshäiriöt AVH:n riskitekijänä ja akuutin AVH:n jälkeen: apneaako hoitamaan? Juha Huhtakangas LT, neur. el. OYS neurologian klinikka Unenaikaiset hengityshäiriöt Unen aikaisiin hengityshäiriöihin
LisätiedotUniapnea unettomuuden taustalla
Uniapnea unettomuuden taustalla Osastonylilääkäri ja Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja, Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairauksien vastuualue Vs. keuhkosairausopin professori, Turun yliopisto
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotKOKEELLISESTI AIKAANSAADUN OSITTAISEN UNENAIKAISEN YLÄHENGITYSTIEAHTAUMAN VAIKUTUS TcCO 2 -ARVOIHIN TERVEELLÄ VAPAAEHTOISELLA
KOKEELLISESTI AIKAANSAADUN OSITTAISEN UNENAIKAISEN YLÄHENGITYSTIEAHTAUMAN VAIKUTUS TcCO 2 -ARVOIHIN TERVEELLÄ VAPAAEHTOISELLA Heli Inkinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen
LisätiedotLasten kuorsaus ja unenaikainen hengityshäiriö
1 Lasten kuorsaus ja unenaikainen hengityshäiriö Katariina Toni Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lasten kuorsaustutkimus maaliskuu 2010 TIIVISTELMÄ 2 Tampereen
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
Lisätiedot!"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$"
!"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$" Sitratori 3, 00420 Helsinki, puh. (09) 369 7440 Hyvä uni on nektaria keholle ja mielelle Kunnon yöunet Markku Partinen, Maarit Huovinen: UNIKOULU AIKUISILLE
LisätiedotHILJAISEN UNEN PAIKALLISET EROT KUUKAUDEN IKÄISTEN VAUVOJEN AIVOSÄHKÖTOIMINNASSA
HILJAISEN UNEN PAIKALLISET EROT KUUKAUDEN IKÄISTEN VAUVOJEN AIVOSÄHKÖTOIMINNASSA Juhani Heinonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Huhtikuu 2014 Tampereen yliopisto
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA
VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA Sh Susanna Aalto TYKS/KEU1 VSSHP Vastuualueella on kaksi osastoa ja yksi poliklinikka. Sairaansijoja on yhteensä vastuualueellamme 41, joista
LisätiedotHengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja pitkäaikaisen happihoidon, 2PVhoidon ja ASV-hoidon kriteerit. Tarja Saaresranta 4.2.
Hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja pitkäaikaisen happihoidon, 2PVhoidon ja ASV-hoidon kriteerit Tarja Saaresranta 4.2.2019 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita (Duodecim, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys,
LisätiedotLasten uniapnea. Näin hoidan. Etiologia. Oireet
Näin hoidan Peter Nieminen ja Katja Liukkonen Lasten uniapnea Uniapneaa potee 2 3 % lapsista. Lasten uniapnea jää Suomessa edelleen usein vaille asianmukaista hoitoa; se on alidiagnosoitu ja aiheuttaa
LisätiedotUniapneassa esiintyy lyhytkestoisia unenaikaisia. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Näin hoidan
Näin hoidan Juha Seppä, Henri Tuomilehto ja Jouko Kokkarinen Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito Obstruktiivista uniapneaa sairastavia on Suomessa arviolta yli 150 000. Uniapnea on edelleen alidiagnosoitu
LisätiedotJussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS
Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS Jussi Kettunen Opinnäytetyö Syksy 2015 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotNauti taas. kauniista unista. Uniapnea
Uniapnea Nauti taas 2015 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V. (Royal Philips) tai
LisätiedotKansantauti uniapnea pitäisikö sitä seuloa?
Katsaus tieteessä Sari-Leena Himanen dosentti, ylilääkäri, ma. professori PSHP, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos sari-leena.himanen@pshp.fi Esa Rauhala dosentti,
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201512152545 Author(s): Lassila, Katariina; Jernman,
LisätiedotSampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna
Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotOnko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa
Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Uniapnean arviointiopas: selvitä sairauden riskisi a Ylset merkit ja oireet b Mikä on uniapnea?
LisätiedotKuten tässäkin artikkelissa, uniapneasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä obstruktiivista. ja tällaista apneaa saattaa esiintyä esimerkiksi
4701 Katsausartikkeli Uniapnea haaste terveydenhuollolle PAULA MAASILTA ANNE PIETINALHO Tärkein tieto Uniapneaa sairastavalla esiintyy yön aikaisia hengityskatkoja runsaasti tai pitkäkestoisina, ja ne
LisätiedotKROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1
KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN
LisätiedotYÖPOLYGRAFIA. Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
YÖPOLYGRAFIA Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys 30.8.2018 1 POIKKEAVAN PÄIVÄVÄSYMYKSEN SYITÄ Riittämätön unen määrä yksilölliseen tarpeeseen
LisätiedotLaatukriteerit aikuisten KNF-unitutkimuksille ja diagnostisille käytännöille sisältäen perusterveydenhuollon ostopalveluna tilaamat tutkimukset
Laatukriteerit aikuisten KNF-unitutkimuksille ja diagnostisille käytännöille sisältäen perusterveydenhuollon ostopalveluna tilaamat tutkimukset Työryhmä: Sari-Leena Himanen, pj, apulaisprofessori, yl,
LisätiedotUnenaikaisten hengityshäiriöiden diagnoosi ja hoito. oyl Anne5e Kainu Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Peijaksen sairaala
Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnoosi ja hoito oyl Anne5e Kainu Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Peijaksen sairaala Oireista uniapneaa sairastaa vähintään 4% aikuisista miehistä ja 2% naisista. Osi6aisen
LisätiedotNAISTEN UNIAPNEA ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN EL. TYKS/MEDISIINIEN TOIMIALUE, KEUHKOSAIRAUDET
NAISTEN UNIAPNEA ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN EL. TYKS/MEDISIINIEN TOIMIALUE, KEUHKOSAIRAUDET 4.2.2019 LUENNON SISÄLTÖ Esiintyvyys Oirekuva Diagnostiikka Raskaus ja uniapnea
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotH E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T
H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T U L L A A N T T A L A I N E N, L T, K E U H K O S A I R A U K S I E N J A A L L E R G O L O G I A N E L.
LisätiedotTOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö
TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire! Potilaalla
LisätiedotOBESITEETTIHYPOVENTILAATIO KATSAUS
OBESITEETTIHYPOVENTILAATIO KATSAUS Jari Saltiola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: Professori Olli Polo Helmikuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotOireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet
a Uniapnean ylset merkit ja oireet Usmmat ihmiset vät tiedä, onko hllä uniapnea. Sairauden huomaa usn vuodekumppani, joka havaitsee oireet. Oireet päivällä Nukahtelu kesken rutiinitoimien Päänsärky aikaisin
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
Lisätiedotuni-info CPAP-KLUBILEHTI 1/2013 Uniapnea ja verenpaine
uni-info CPAP-KLUBILEHTI 1/2013 Uniapnea ja verenpaine Korkean verenpaineen taustalla on jonkinasteinen uniapnea 30 50 %:lla potilaista. Lue lisää s. 4 5. Maailman johtava uniapnea- ja hengityslaitevalmistaja
LisätiedotHenkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos
Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotTOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala
TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire!
LisätiedotVOIDAANKO UNIAPNEAPOTILAAN SOPEUTUMISTA CPAP-HOITOON ENNUSTAA ESS- KYSELYKAAVAKKEELLA?
VOIDAANKO UNIAPNEAPOTILAAN SOPEUTUMISTA CPAP-HOITOON ENNUSTAA ESS- KYSELYKAAVAKKEELLA? Raakel Sariola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: professori
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotUniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon
Katsaus tieteessä Tarja Saaresranta dosentti, osastonylilääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka tasaare@utu.fi Ulla Anttalainen LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri TYKS, keuhkosairauksien
LisätiedotUniapnea, minullako?
Uniapnea, minullako? Sisällys Hoidon myötä alkaa aivan uusi elämä... 4 Uni... 6 Terve uni... 6 Univaje ja valvominen... 7 Mitä on uniapnea?... 8 Obstruktiivinen uniapnea... 9 Sentraalinen uniapnea... 9
LisätiedotVastasyntyneen ilmatieongelmat
Vastasyntyneen ilmatieongelmat Hanna Soukka Dosentti, neonatologi SULAT-vuosikokous 29.1.2016, Turku Sidonnaisuudet Ei tähän luentoon liittyviä sidonnaisuuksia Ilmatieongelmia Koko Potilaat 500 5000g Epäkypsyys
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
LisätiedotVuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Vuorokausirytmin puutos Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Peruskäsitteet Jakso (period), heilahduslaajuus (amplitude), vaihe
LisätiedotQuantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa
Hyvinvointia työstä Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa Teppo Valtonen, @teppo_v Perjantaitapaaminen, 11.3.2016 11.3.2016 Työterveyslaitos Teppo Valtonen @teppo_v www.ttl.fi 2 11.3.2016
LisätiedotUNENAIKAISEN HENGITYSÄÄNEN JA RUOKATORVIPAINEEN YHTEYDESTÄ
UNENAIKAISEN HENGITYSÄÄNEN JA RUOKATORVIPAINEEN YHTEYDESTÄ Otto Heino Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Maaliskuu 2018 Tampereen yliopisto
LisätiedotSwift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE. Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon
Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon Entä jos yöunien jälkeen olisitkin virkeä ja täynnä energiaa? Uniapnean tehokkaalla hoidolla nukut yösi paremmin
LisätiedotKurkistus hengityskaasuanalyysin numeroiden taakse & VeriVita-demo
Kurkistus hengityskaasuanalyysin numeroiden taakse & VeriVita-demo Juha Peltonen LitT, dos., tutkimusjohtaja Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö & Liikuntalääketieteen yksikkö, Clinicum
LisätiedotNaisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet?
TIETEESSÄ ULLA ANTTALAINEN LT, osastonlääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka ulla.anttalainen@tyks.fi Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet? Uniapnea on kansantauti. Vajaat kymmenen vuotta
LisätiedotREM-UNEN KÄYTÖSHÄIRIÖT LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA
REM-UNEN KÄYTÖSHÄIRIÖT LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA LK Oskari Ventilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotTALLENNETTU TALLENNETTU TALLENNETTU
S9 -sarja VA Adapt / AutoSet CS / Auto 25 / V-Auto / VA S / VA ST / VA ST-A / VA Adapt (acewave ) / AutoSet CS (acewave ) / AutoSet CS-A (acewave ) / VA ST (ivas) / VA ST-A (ivas) Tietojenhallintaohje
LisätiedotUniapnea ja liitännäissairaudet
Uniapnea ja liitännäissairaudet Oyl Marisanna Schwenson Uniyksikkö Keuhkosairauksien klinikka 1 28/11/2014 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sidonnaisuudet Sidonnaisuuden laatu Kaupallinen yritys (ky) Saanut
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotLaatukriteerit lasten KNF-unitutkimuksille ja diagnostisille käytännöille sisältäen perusterveydenhuollon ostopalveluna tilaamat tutkimukset
Laatukriteerit lasten KNF-unitutkimuksille ja diagnostisille käytännöille sisältäen perusterveydenhuollon ostopalveluna tilaamat tutkimukset Työryhmä: Sari-Leena Himanen, pj, apulaisprofessori, yl, Kliinisen
LisätiedotObstruktiivisen uniapnean vaikeusasteluokkien raja-arvojen optimointi. (Optimization of the severity classification of obstructive sleep apnea)
Obstruktiivisen uniapnean vaikeusasteluokkien raja-arvojen optimointi (Optimization of the severity classification of obstructive sleep apnea) Henri Korkalainen Pro gradu -tutkielma Sovelletun fysiikan
LisätiedotCase: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät
LisätiedotVuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle
Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa
LisätiedotUniapnea, minullako?
Uniapnea, minullako? Sisällys Hoidon myötä alkaa aivan uusi elämä...3 Uni...4 Terve uni...4 Univaje ja valvominen...4 Mitkä ovat uniapnean oireet?...6 Öisin esiintyvät oireet...6 Päivisin esiintyvät oireet...6
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotPerioperatiivinen CO2-seuranta lapsilla Transkutaanisella mittausmenetelmällä. EL Wojciech Chrapek SULAT Tampere 2014
Perioperatiivinen CO2-seuranta lapsilla Transkutaanisella mittausmenetelmällä TcpCO2 EL Wojciech Chrapek SULAT Tampere 2014 Miksi CO2 monitorointi Hypokapnia PaCO2 < 35mmHg ( 4,5kPa) esim. respiratorinen
LisätiedotObstruktiiviseen uniapneaan liittyvien hengityskatkojen vaikeuden yhteys päiväaikaiseen väsymykseen
Obstruktiiviseen uniapneaan liittyvien hengityskatkojen vaikeuden yhteys päiväaikaiseen väsymykseen The connection between severity of breathing cessations and excessive daytime sleepiness in obstructive
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) 24.11.2010 Käypä hoito
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
Lisätiedotuni-info Kohonnut verenpaine s.3 Henkilökuva s.6 Vinkkejä verenpaineen alentamiseksi s.5 nro 1 maaliskuu 2008 CPAP-klubilehti www.cpap.
uni-info nro 1 maaliskuu 2008 Kohonnut verenpaine s.3 Vinkkejä verenpaineen alentamiseksi s.5 Henkilökuva s.6 CPAP-klubilehti www.cpap.fi KOHONNUT VERENPAINE Pääkirjoitus Kohonnut verenpaine, hypertensio
LisätiedotNUKKUMISASENNON VAIKUTUS EMFIT-UNIPATJALLA TODETTUUN HENGITYSHÄIRIÖÖN
NUKKUMISASENNON VAIKUTUS EMFIT-UNIPATJALLA TODETTUUN HENGITYSHÄIRIÖÖN Antti Rutanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Kesäkuu 2017 Tampereen
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotUnilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät
Unilääketiede 2017 19. valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät 30.10-31.10.2017 Paikka: Valkean talon auditorio, Ilkantie 4, 00401 Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit,
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
Lisätiedot1/2006. Unihäiriöt ja diabetes Synnynnäinen diabetes Tyypin 1 diabeteksen uusi hoitosuositus VOL. 35 HELMIKUU SUOMEN DIABETESLIITTO
1/2006 VOL. 35 HELMIKUU SUOMEN DIABETESLIITTO Unihäiriöt ja diabetes Synnynnäinen diabetes Tyypin 1 diabeteksen uusi hoitosuositus Kuva: Timo Saaristo Tilauslomake internetissä: www.diabetes.fi 6 18 24
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotUnenaikaiset hengityshäiriöt menopaussissa
Unenaikaiset hengityshäiriöt menopaussissa Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka ja Turun yliopisto 14.3.2014 Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio FILHA, Turunmaan
LisätiedotUniapnea, minullako?
Uniapnea, minullako? Sisällys Hoidon myötä alkaa aivan uusi elämä...3 Mitkä ovat uniapnean oireet?...4 Öisin esiintyvät oireet...5 Päivisin esiintyvät oireet...5 Mitä on uniapnea?...6 Obstruktiivinen uniapnea...7
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotCPAP-hoidossa ongelmia? Ratkaisuehdotuksia
CPAP-hoidossa ongelmia? Ratkaisuehdotuksia Sairaanhoitaja, hengitysvajehoitaja ja UHKn koordinoiva sh Susanna Aalto Tyks, keuhko-osasto1 4.2.2019 Nenän tukkoisuus/kuivuminen/verenvuodot Nenän keittosuolahuuhtelut
LisätiedotUni on moniulotteinen neuroendokriininen
Katsaus Päivi Polo-Kantola Estrogeenin ja keltarauhashormonin erityksen jyrkkä väheneminen ja siihen liittyvät vaihdevuodet ovat väistämättömiä jokaisen naisen elämässä. Vaikka vaihdevuosia ei voida pitää
LisätiedotMilloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?
Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä. Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö
ALKUPERÄISTUTKIMUS Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä on yleinen ja siten kansanterveydellisesti merkittävä päiväsaikaista
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
Lisätiedot