ALKUPERÄISTUTKIMUS. Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä. Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö
|
|
- Anita Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä on yleinen ja siten kansanterveydellisesti merkittävä päiväsaikaista väsymystä aiheuttava unihäiriö. Väsymyksen lisäksi oireyhtymä aiheuttaa henkisen suorituskyvyn häiriöitä, jotka voivat pahimmillaan johtaa jopa työkyvyttömyyteen. Tutkimuksessamme olemme mitanneet uniapnean hoitojen vaikutusta henkiseen suorituskykyyn. Neuropsykologinen tutkimus tehtiin 77 uniapneapotilaalle heti diagnoosin jälkeen ja toistamiseen, kun potilas oli saanut valittua hoitoa (ylipainehengityshoito, nielunavarrusleikkaus tai laihdutus) vähintään kolme kuukautta. Henkisen suorituskyvyn paranemisen kannalta tehokkaimmalta vaikutti laihduttaminen. Mielialan korjaantuminen oli taas selvintä nielunavarrusleikkauksen jälkeen. Yöllisen hypoksian väheneminen näytti selittävän kognition paranemista, mutta mielialan kohenemiseen liittyvät tekijät vaativat vielä lisäselvityksiä. Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä on yleisin diagnoosi, kun sairaalatutkimuksiin lähettämisen syynä on liiallinen päiväsaikainen väsymys (Coleman ym. 1982). Suomessa, Israelissa ja Italiassa tehtyjen tutkimusten mukaan uniapneaoireyhtymän esiintyvyys aikuisilla miehillä on prosenttia (Telakivi 1989). Kyseessä on siis yleinen ja kansanterveydellisesti tärkeä sairaus. Lähes 90 % uniapneapotilaista on miehiä (Kales ym. 1985). Naisilla obstruktiivisen uniapnean esiintyvyys näyttää lisääntyvän menopaussi-iän jälkeen (Block ym. 1980). Valtaosa uniapneapotilaista on ylipainoisia, eli painoindeksi eli PI on yli 28 kg/m 2. Kuorsaus on obstruktiivisen uniapnean yleisin oire. Se syntyy pehmeän suulaen, kitakaarten ja muiden ylähengitysteiden värähtelystä sisäänhengityksen aikana. Kyseessä on tällöin ylähengitysteiden osittainen tukkeutuminen. Täydellisestä tukkeutumisesta seuraa hengityskatkos eli apnea, jonka aikana hengitysliikkeet jatkuvat voimakkaina (obstruktiivinen uniapnea). Hengityskatkos päättyy havahtumiseen ja hengityksen palautumiseen. Obstruktiiviset uniapneat aiheuttavat potilaalle kliinisiä oireita ja löydöksiä. Koska uni pirstoutuu lukuisten apneoista aiheutuvien havahtumisten vuoksi, potilas kärsii päiväaikaisesta väsyneisyydestä ja nukahtelutaipumuksesta. Apneoihin liittyy hypoksemiavaiheita ja rintakehän sisäisen paineen huomattavia vaihteluita, jotka kuormittavat sydän- ja verenkiertoelimistöä (Kantola ja Partinen 1991, Telakivi 1991). Vaikeassa obstruktiivisessa uniapneassa esiintyy apneoiden välillä hypoventilaatiojaksoja ja päiväsaikaista hengityksen vajaatoimintaa (ns. Pickwick-oireyhtymä). Uniapneadiagnoosin kriteerinä polygrafiarekisteröinneissä pidetään yli kymmentä selvää apneaa tunnin yöunta kohti laskettuna (Cirignotta ym. 1989). Vuonna 1990 hyväksytyn määritelmän mukaan (Guilleminault ja Partinen 1990) uniap- Duodecim 113: ,
2 neaoireyhtymään kuuluu uniapneoiden lisäksi aina myös muita somaattisia ja psyykkisiä oireita tai löydöksiä. Verenpainetauti on todettu %:lla vaikeaa uniapneaoireyhtymää sairastavista (Guilleminault ym. 1981). Erityyppisiä rytmihäiriöitä todetaan myös valtaosalla potilaista (Tilkian ym. 1977). Sydämen vasemman kammion vajaatoiminta voi liittyä kohonneeseen verenpaineeseen tai ilmetä ilman sitä (Tolle ym. 1983). HYKS:n potilasaineistossa yli puolet uniapneapotilaista valitti subjektiivisina oireina päiväsaikaista väsymystä, nukahtamiskohtauksia, muistihäiriöitä, impotenssia tai libidon heikkoutta sekä ärtyneisyyttä. Yleisiä oireita olivat myös depressio ja aamupäänsärky (Partinen ja Poppius 1988). Neuropsykologisissa tutkimuksissa uniapneapotilailla on todettu tarkkaavaisuuden, suunnittelun, muistin ja psykomotoriikan heikentymistä (Greenberg ym. 1987, Bedard ym ja 1993). Kognitiivisten häiriöiden on todettu suurimmaksi osaksi korjaantuvan hoidettaessa uniapneaa esimerkiksi ylipainehengityshoidolla (CPAP) (Bedard ym ja 1993). Osa kognitiivisista häiriöistä on kuitenkin jäänyt pysyviksi hoidosta huolimatta, mikä on tutkijoiden mielestä viitannut siihen, että uniapnea voi pahimmillaan aiheuttaa pysyvän hypokseemisen aivovaurion. Uniapneapotilaat ovat useimmiten työikäisiä, ja työtehtävien laadun mukaan jo pienikin henkisen suorituskyvyn heikkenemä voi vaikeuttaa potilaan selviytymistä sekä työssä että yksityiselämässä. Tässä tutkimuksessa olemme arvioineet neuropsykologisten testien ja kyselylomakkeiden avulla uniapneapotilaiden henkistä suorituskykyä. Erityisesti olemme selvitelleet uniapnean eri hoitomuotojen vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, mielialaan ja tyytyväisyyteen. Aineisto ja menetelmät Tutkimus tehtiin Savonlinnan keskussairaalan kliinisen neurofysiologian osastolla. Potilaat valittiin tutkimukseen niiden joukosta, jotka oli lähetetty Savonlinnan keskussairaalaan uniapneaepäilyn vuoksi toukokuun 1993 ja tammikuun 1995 välisenä aikana ja joilla todettiin merkitsevä uniapneaoireyhtymä. Tutkimuksen ulkopuolelle jättämisen kriteerit on esitetty taulukossa 1. Potilaille selitettiin tutkimuksen tarkoitus ja suoritustapa, ja he antoivat siihen suullisen suostumuksensa. Taulukko 1. Tutkimuksesta suljettiin pois uniapneapotilaat, joilla oli jokin seuraavista sairauksista. Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, johon liittyi huomattava hiilidioksidiretentio ja hypoksemia Sydämen vaikea vajaatoiminta Sairastettu aivoverenkierron häiriö (TIA tai globaaliamnesiakohtaus) Dementoiva aivosairaus Aivokontuusion jälkitila Enkefaliitin jälkitila Alkoholin aiheuttama aivovaurio Sairastettu psykoottistasoinen psyykkinen häiriö Uniapnean diagnosoimiseksi tehtiin yhden tai kahden yön mittainen suppea unipolygrafiarekisteröinti osasto-olosuhteissa. Tutkimuslaitteena oli Synectics Medicalin kahdeksankanavainen polygrafialaitteisto, jossa oli käytössä seitsemän kanavaa: hengitysilman virtaus rekisteröitiin termistorianturilla, hengitysliikkeet venymäliuska-anturilla ja unipatjalla, asento pietsosähköanturilla, jalkojen liikkeet unipatjalla sekä syketaajuus ja happisaturaatiotaso oksimetrilla (Biox Ohmeda). Neurofysiologi kävi rekisteröinnit läpi analogisessa muodossa tietokoneen kuvaruudulla, ja lisäksi polygrafiaohjelmisto antoi automaattisesti apneoiden ja yli 4 % suuruisten desaturaatioiden lukumäärän koko yön ajalta sekä myös laskettuna vuoteessa vietettyä tuntia kohti. Näin saatua happidesaturaatioindeksiä eli vähintään 4 %:n suuruisten happisaturaation pienenemisten määrää tuntia kohti (ODI 4) käytettiin rekisteröintikriteerinä diagnosointivaiheessa. ODI 4:n arvoa >10 pidettiin merkitsevänä, ja arvot määriteltiin taudin eri vaikeusasteissa seuraavasti: lievä uniapnea 10 20, keskivaikea 20 40, vaikea ja erittäin vaikea >60. Laite ilmoitti myös pienimmän happisaturaatioarvon yön aikana ( -minimi) sekä sen, kuinka monta prosenttia rekisteröintiajasta happisaturaatio oli ollut välillä %, %, %, %, % jne. Tästä saatiin nk. happisaturaatiojakauma ( -jakauma), joka ilmaisee, kuinka monta prosenttia rekisteröintiajasta happisaturaatio oli ollut patologiseksi katsottavalla alueella eli <90 %. Alun perin aineistossa oli 94 uniapneapotilasta. Poissulkukriteerien huomioimisen jälkeen jäljelle jäi 82 potilasta, joista viisi kieltäytyi jatkamasta tutkimusta. Lopullisessa analyysissa on siten mukana 77 potilasta. Ikä-, sukupuoli-, koulutus-, painoindeksi-, ODI 4- ja -minimijakauma sekä - jakauman vaihtelu vaikeusasteeltaan erilaista uniapneaa sairastavilla potilailla käyvät ilmi taulukosta 2. Miesten yliedustus korostui vaikeiden ja erittäin vaikeiden uniapneoiden ryhmässä, jossa kaikki potilaat olivat miehiä. Polygrafiatutkimuksen jälkeen potilaat siirtyivät sen erikoisalan poliklinikan hoitoon, minne alkuperäinen lähete perusterveydenhuollosta oli osoitettu. Uniapneapotilaiden hoito suunniteltiin siten neurologian, keuhkosairauksien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikassa. Potilaan lopulli H. Hallikainen ja H. Nyrkkö
3 Taulukko 2. Demografiset ja fysiologiset muuttujat uniapnean vaikeusasteen mukaan. Keskiarvot (suluissa keskihajonta). Lievät Keskivaikeat Erittäin vaikeat (n = 54) (n = 14) (n = 14) Ikä, v 51.9 ( 8.6) 53.6 (10.0) 50.3 ( 9.9) Miehiä, % Kansa-/perus koulu, % ODI ( 4.2) 29.5 ( 6.9) 59.5 (12.0) -minimi, % 75.5 ( 7.8) 65.7 (13.2) 55.5 (13.4) -jakauma, % 11.6 (12.7) 31.7 (24.2) 52.4 (24.5) Painoindeksi, 30.0 ( 5.1) 35.4 ( 7.9) 37.2 ( 7.2) kg/m 2 ODI 4 = happidesaturaatioindeksi, joka kuvaa vähintään 4 %:n suuruisten happisaturaatiopienenemisten määrää tuntia kohti -minimi = pienin happisaturaatioarvo -jakauma = prosenttiosuus joka ilmaisee kuinka monta prosenttia rekisteröintiajasta happisaturaatio oli < 90 % nen hoitopaikka riippui tarvittavista hoitotoimenpiteistä, jotka hoitava lääkäri määritti kliinisen tutkimuksen ja esitietojen sekä tarvittavien lisätutkimusten avulla. Potilaista 21:lle ei tutkimuksen aikana aloitettu mitään tehokasta hoitoa. Heistä 15 oli saanut kehotuksen laihtua mutta oli epäonnistunut laihdutusyrityksessään. Loput olivat lievää (viisi potilasta) tai korkeintaan keskivaikeaa (yksi potilas) uniapneaa sairastavia, joilla oli heikko hoitomyöntyvyys. Laihdutuksessa onnistuneita (vähintään 2 kg, maksimi 45 kg) oli 25, ja analyysivaiheessa samaan konservatiivisen hoidon ryhmään liitettiin myös yksi potilas, jolla oli hoitona tennispallo yöpaidan selkämyksessä. Ylipainehengityshoito (CPAP) aloitettiin 12 potilaalle ja nielunavarrusleikkaus tehtiin 18:lle. Jos potilaalla todettiin ylipainoa, laihdutusta suositeltiin aina joko ainoaksi hoidoksi tai muiden hoitojen tueksi. Osa potilaista sai laihdutusohjeet vain hoitavalta lääkäriltä, mutta jos ilmeni motivaatio-ongelmia, dieettitietouden puutteita tai potilas oli aikaisemmin epäonnistunut laihdutusyrityksissään, hän kävi yhden tai useamman kerran ravitsemussuunnittelijan vastaanotolla. Laihdutusryhmiä sairaalassamme ei ollut, ja laihdutusta seurattiin vaihtelevasti eri potilailla. CPAP-hoidossa käytettiin kolmea eri laitetta. Suurimmalla osalla potilaista oli käytössä Tranguility Plus Healthdyne -laite (Fuchs Medical) ja joillakin Remstar (Hengityshoitokeskus) tai Sleep Easy II tai III (Hengityshoitokeskus). Hoidon aloituksessa määritettiin ensimmäisenä yönä unipolygrafiatutkimuksen avulla sopiva ja riittävä painetaso, ja toisena yönä tehtiin uusi polygrafia, jossa varmistettiin hyvä hoitotulos. CPAP-laitteen käyttöohjauksen antoi kuntoutusohjaaja. Potilaat kävivät seurantaunipolygrafiassa osastolla kolmen kuukauden ja vuoden kuluttua hoidon aloituksesta. Tutkimus tehtiin potilaan käyttäessä omaa CPAP-laitettaan. Lisäksi potilaat kävivät ensimmäisen hoitovuoden aikana 1 2 kertaa polikliinisellä seurantakäynnillä. Kirurgisena hoitona tehtiin uvulopalatofaryngoplastia (UPPP) Fujitan (1984) kuvauksen mukaan. Toimenpiteessä tehtiin ensin nielurisojen poisto, minkä jälkeen nielukaarien väliin tehtiin viillot ja poistettiin niiden välinen limakalvo ja kitapurje ja jonkin verran pehmeän kitalaen submukoottista kudosta. Takimmaisia nielukaaria resekoitiin tarpeen mukaan ja limakalvot ommeltiin vastakkain. Leikkauksen jälkeen potilaita seurattiin korva-, nenä- ja kurkkutautien osastolla ensimmäiseen toimenpiteen jälkeiseen päivään oksimetriseurannassa. Osa potilaista oli ensimmäisen vuorokauden teho-osaston seurannassa. Potilaat kotiutettiin ensimmäisenä tai toisena toimenpiteen jälkeisenä päivänä. Eri hoitoryhmiin ohjautuneet eivät eronneet toisistaan tilastollisesti iän, sukupuolen, koulutuksen, taudin vaikeusasteen, ODI 4:n tai -minimin suhteen, mutta CPAP-hoitoon ohjautuivat ne, joilla oli suurin painoindeksi ja huonoin -jakauma. Ennen hoidon aloittamista potilaille tehtiin ensimmäinen neuropsykologinen tutkimus. Toinen neuropsykologinen tutkimus tehtiin, kun potilas oli saanut valittua hoitoa vähintään kolme kuukautta. Neuropsykologi arvioi tulokset tietämättä potilaiden uniapnean vaikeusastetta tai heidän saamaansa hoitoa. Muistin tutkimuksessa käytettiin Wechslerin muistiasteikon molempia versioita (WMS I ja II) täydennettynä loogisen muistin kertomusten yhden tunnin verran viivästetyllä mieleen palauttamisella (Wechsler 1978). Unohtaminen arvioitiin vähentämällä viivästetyn loogisen muistin pistemäärä välittömän loogisen muistin pistemäärästä. Visuaalisen muistin tutkimisessa käytettiin Bentonin (1973) visuaalisen muistitestin menettelytapaa A. Päättelytoimintojen arvioinnissa menetelmänä oli Ravenin Coloured Progressive Matrices (Raven 1962). WMS:n, Bentonin ja Ravenin testit pisteitettiin ohjekirjojen mukaan. Konstruktiivisia toimintoja arvioitiin Rey-Osterreith Complex Figure -testin kuvion kopioimisella, ja suoritus pisteitettiin Taylorin 36 pisteen menetelmällä (Lezak 1983). Tarkkaavaisuuden tutkimisessa käytettiin seuraavia testejä: Letter Cancellation Test (LCT), Symbol Digit Modalities Test (SDMT) ja Trail Making Test B (Lezak 1983). Kuten edellä kävi ilmi, potilaille tehtiin neuropsykologinen testaus kahteen kertaan, ennen hoitoa ja potilaan saatua valittua hoitoa vähintään kolme kuukautta. Jo pelkästään se, että sama testi toistetaan, voi antaa paremman tuloksen toisella kerralla ilman hoitotoimenpiteitäkin. Tämä oppimisvaikutus otettiin huomioon mm. käyttämällä Wechslerin muistiasteikon eri versioita (WMS I ja II) eri testauskerroilla sekä vertaamalla hoidettujen ja hoitoa vaille jääneiden potilaiden suorituskyvyn muutoksia ensimmäisen ja toisen testikerran välillä. Mielialan arvioinnissa käytettiin The Center for Epidemiological Studies Depression Scalea (CES-D) (Radloff 1977) ja Zung Self-Rating Scalea (Zung 1985). Elämään tyytyväisyyttä tutkittiin kyselylomakkeella, jota on käytetty aikaisemmin aivohalvauspotilaiden omaisten elämänmuutosten kartoittamisessa (Nyrkkö 1996). Lomakkeessa on 18 eri elämänalueisiin liittyvää osiota. Potilaat arvioivat 11-portaisella asteikolla tyytyväisyytensä senaikaiseen elämäntilanteeseen ympyröimällä sopivan vaihtoehdon. Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä 2293
4 Aineistoa kuvailevina menetelminä käytettiin jakaumien, keskiarvojen ja keskihajontojen määritystä. Ryhmien välisten erojen tutkimisessa käytettiin t-testiä, χ 2 -testiä, Fisherin eksaktia testiä sekä Kruskal Wallisin yksisuuntaista varianssianalyysia. Korrelaatioiden laskemisessa käytettiin osittaiskorrelaatiokertoimia. Tulokset Tilanne ennen hoitoa. Ensimmäisen neuropsykologisen testauksen yhteydessä potilaat saivat vapaasti luetella subjektiivisesti kokemiaan psyykkisen toimintakyvyn häiriöitä (taulukko 3). Kaksi kolmasosaa potilaista valitti poikkeavaa päiväsaikaista väsymystä, neljäsosa muistivaikeuksia ja viidesosa masentuneisuutta. Ennen hoidon aloitusta tehdyissä testauksissa korkeammalla iällä ja heikommalla koulutuksella oli merkitsevä negatiivinen korrelaatio suoriutumiseen kognitiivisissa tehtävissä lukuun ottamatta konstruktiivisia toimintoja mittaavaa Reyn kuvion kopiointia. Sukupuolella ei ollut vaikutusta suoriutumiseen testissä. Unipolygrafialla mitatuista suureista -jakauma korreloi merkitsevästi tarkkaavaisuutta mittaavaan LCT:n pistemäärään (r =.24, p =.032). Kokonaisuutena uniapneapotilaiden kognitiiviset suoritukset eivät poikenneet merkitsevästi käytettävissä olleista viitearvoista. Varsinaista omaa terveistä henkilöistä koostuvaa verrokkiaineistoa tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut. Uniapneapotilaittemme Zung-itsearvion raakapistemäärän keskiarvo oli 40.5 (SD 8.2), mikä viittaa lievään masentuneisuuteen. Eri hoitoihin ohjautuneet eivät ennen hoidon aloitusta poikenneet toisistaan merkitsevästi kognitiivisten suoritusten, mielialan tai elämään tyytyväisyyden suhteen. Tilanne hoidon jälkeen. Uniapnean hoidon tarkoituksena on poistaa unenaikaiset apneat ja normaalistaa yöllinen happisaturaatio. Tutkimuksessamme kaikki happisaturaatiota kuvaavat suureet paranivat erittäin merkitsevästi (p =.000) ja myös painoindeksi pieneni erittäin merkitsevästi (p =.000). Hoitoa vaille jääneille näitä mittauksia ei tehty yhtä potilasta lukuun ottamatta. Hoidettujen osalta muuttujien keskiarvot hoidon jälkeen olivat seuraavat: ODI , -jakauma 9, -minimi 81.6 ja painoindeksi Taulukossa 4 on esitetty happisaturaatiota ku- Taulukko 3. Uniapneapotilaiden kokemat psyykkisen toimintakyvyn subjektiiviset häiriöt. Häiriö Potilaita n % Epänormaali väsyneisyys Muistivaikeudet Masentuneisuus Mielialan vaihtelut 9 16 Ajatuskatkokset 9 16 Univaikeudet 7 12 Ärtyneisyys 5 9 vaavien suureiden ja painoindeksin nk. muutospistemäärät eri hoitoryhmissä. Muutospisteet saatiin vähentämällä toisen mittauskerran pistemäärä ensimmäisen mittauksen pistemäärästä. Merkitsevinä eroina eri hoitoryhmien kesken todettiin, että CPAP-ryhmän -minimin muutospistemäärä oli suurempi kuin leikattujen (p =.013) ja laihduttajien BMI:n muutospistemäärä oli suurempi kuin CPAP-ryhmän (p =.025). Koko uniapneapotilaiden ryhmässä pistemäärä kasvoi merkitsevästi päättelyä mittaavissa Ravenin matriiseissa (p =.007) ja tarkkaavaisuutta mittaavassa LCT:ssä suoritusaika parani (p =.013). Samoin tarkkaavaisuutta mittaavassa SDMT:ssä pistemäärän lisäys oli lähellä merkitsevää (p =.061). Hoidon jälkeen BMI korreloi merkitsevästi päättelyä mittaavan Ravenin matriisin pistemäärään (r =.29, p =.011) ja tarkkaavaisuutta mittaavan Trail Making B:n suoritusaikaan (r =.28, p =.014). ODI 4 (r =.31, p =.005) ja -jakauma (r =.29, p =.011) korreloivat Bentonin visuaalisen muistin pistemäärään. -minimi oli yhteydessä Bentonin (r =.28, p =.012) ja WMS:n (r =.24, p =.042) visuaaliseen muistiin sekä tarkkaavaisuutta mittaavan LCT:n pistemäärään (r =.27, p =.017). Ryhmien välisiä kognitiivisten toimintojen eroja hoidon jälkeen tarkasteltiin muutospistemäärien avulla. Merkitseviä eroja hoitoryhmien muutospistemäärissä ei todettu. Masentuneisuutta mittaava Zungin raakapistemäärä pieneni merkitsevästi (p =.004) ja suurempi tyytyväisyys nukkumiseen oli lähellä merkitsevää (p =.071). Ryhmien välisiä eroja mieli H. Hallikainen ja H. Nyrkkö
5 Taulukko 4. Unipolygrafiassa mitattujen happisaturaatiota kuvaavien suureiden ja painoindeksin muutospistemäärät 1 eri hoitoryhmissä; keskiarvot (SD) ja p-arvo. Muuttujat selitetty taulukossa 2. Muuttuja Laihduttajat CPAP-hoito Leikatut p-arvo ODI (21.4) 26.4 (22.6) 9.5 (11.3).373 -minimi, % 8.9 ( 8.5) 22.8 (12.7) 6.1 ( 6.7).001 -jakauma, % 17.2 (28.3) 22.0 (18.1) 8.0 (12.6).169 Painoindeksi, kg/m ( 3.1) 0.9 ( 1.0) 0.9 ( 1.9) Muutospistemäärät saatiin vähentämällä toisen mittauskerran pistemäärä ensimmäisen mittauksen pistemäärästä alassa ja elämään tyytyväisyydessä hoidon jälkeen tarkasteltiin muutospistemäärien avulla. Merkitsevä ero oli paras muutospistemäärä leikatuilla potilailla CES-D:ssä (p =.030), ja heillä myös ero Zungin muutospistemäärissä muihin ryhmiin verrattuna oli lähellä merkitsevää (p =.059). Hoitoryhmien sisäisiä muutoksia kognitiivisissa toiminnoissa tapahtui eniten laihduttajilla. Heillä todettiin merkitsevää paranemista päättelyä mittaavissa Ravenin matriiseissa (p =.000), WMS:n visuaalisen muistin testissä (p =.020) sekä tarkkaavaisuutta mittaavissa SDMT-testissä (p =.047) ja Trail Making B -testissä (p =.014). CPAP-ryhmän sisällä ei havaittu merkitsevää paranemista kognitiivisissa toiminnoissa, joskin tarkkaavaisuutta mittaavassa LCT:ssä suoritusaika lyheni miltei merkitsevästi (p =.050). Leikatuilla WMS:n visuaalisen muistin pistemäärä huononi. Toisaalta masentuneisuutta mittaavissa CES-D-testissä (p =.014) ja Zungin itsearviossa (p =.002) tapahtui leikatuilla merkitsevää paranemista ja tyytyväisyys nukkumiseen parani merkitsevästi (p =.028). Hoitoa vaille jääneillä elämään tyytyväisyyden (p =.045) pisteet vähenivät. Pohdinta Nykyisin hyväksytyn määritelmän mukaan (Guilleminault ja Partinen 1990) uniapneaoireyhtymään kuuluu uniapneoiden lisäksi aina myös muita somaattisia ja psyykkisiä oireita tai löydöksiä. Tässäkin tutkimuksessa potilaat toivat spontaanisti esille runsaasti henkisen toimintakyvyn häiriöitä, joista tavallisimmat olivat epänormaali väsymys, muistivaikeudet ja masentuneisuus. Näin ollen onnistuneen hoidon kriteerinä ei voida käyttää ainoastaan unipolygrafiassa mitattujen happisaturaatiota kuvaavien suureiden normaalistumista. Arvioinnissa täytyy huomioida myös todettujen somaattisten häiriöiden (mm. kohonnut verenpaine, rytmihäiriöt, metabolinen syndrooma) sekä henkisen toimintakyvyn subjektiivisten ja objektiivisesti mitattujen häiriöiden korjaantuminen. Huomion arvoista on myös potilaan subjektiivinen arvio elämänlaadusta hoidon jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa uniapneapotilailla on todettu tarkkaavaisuuden, suunnittelun, muistin ja psykomotoriikan heikentymistä (Greenberg ym. 1987, Bedard ym ja 1993). Ainakin osassa tutkimuksista (Telakivi ym. 1988) muutokset ovat korreloineet uniapnean vaikeusasteeseen. Bedard ym. (1991, 1993) ovat tutkimuksissaan löytäneet merkittäviä kognitiivisia häiriöitä keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavilla. Keskivaikeaa tautia potevilla on todettu keskittymiskyvyn, muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöitä, joiden pääasialliseksi aiheuttajaksi on epäilty unen puutetta. Vaikeaan taudinkuvaan on näyttänyt liittyvän älyllisen suorituskyvyn yleistä heikkoutta, jähmeyttä ja konstruktiivisia vaikeuksia, jotka on yhdistetty yöllisen hypoksemian vaikeusasteeseen. Bedard ym. ovat todenneet useiden kognitiivisten häiriöiden korjaantuvan CPAP-hoidon aikana. Poikkeuksena olivat suunnittelua ja kätevyyttä edellyttävät toiminnat, jotka korreloivat vahvasti hypoksemian vaikeusasteeseen. Tutkijat päättelivät tästä, että uniapnea voi pahimmillaan aiheuttaa pysyvän hypokseemisen aivovaurion ja korjaantumattomia kognitiivisia häiriöitä. Omassa tutkimuksessamme valtaosalla potilaista (66 %) uniapnea oli ODI 4 -indeksin perus- Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä 2295
6 teella arvioituna lievä. Näin ollen on johdonmukaista, että ennen hoitoa potilaiden kognitiiviset suoritukset eivät poikenneet merkitsevästi käytettävissä olevista viitearvoista. Tosin potilailla esiintyi runsaasti subjektiivisia henkisen toimintakyvyn häiriöitä, ja he olivat keskimäärin lievästi masentuneita. Uniapneahoitojen tehokkuutta arvioitiin seurantaunipolygrafian tulosten, painoindeksin muutosten ja kognitiivisten suoritusten sekä mielialamittausten ja elämänlaatukyselyn avulla. Unipolygrafiassa mitattujen happisaturaatiota kuvaavien suureiden ja painoindeksin normaalistumisen perusteella kaikissa kolmessa hoitoryhmässä todettiin erittäin merkitsevää paranemista. Ryhmien välisinä eroina oli vain se, että CPAPhoitoa saaneilla -minimi parani eniten ja laihduttajien painoindeksi pieneni enemmän kuin muiden. Myös kognitiivisissa suorituksissa ja mielialassa todettiin merkitsevää paranemista lähtötilanteeseen verrattuna. Koko potilasryhmässä päättelyä ja tarkkaavaisuutta mittaavat testisuoritukset paranivat merkitsevästi ja masentuneisuuden aste väheni hoidon jälkeen. Hoitoryhmien sisäisiä muutoksia löydettiin eniten laihduttajilta. Heillä tapahtui merkitsevää päättelykyvyn paranemista yhden testin perusteella ja tarkkaavaisuuden paranemista kahden testin avulla arvioituna. Tämä tulos on sopusoinnussa sen havainnon kanssa, että hoidon jälkeen painoindeksi korreloi merkitsevästi sekä päättelyä (Ravenin matriisi) että tarkkaavaisuutta (Trail Making B) mittaavan testin kanssa. Lisäksi todettiin, että BMI:n pieneni eniten juuri laihduttajien ryhmässä, joskin laihtumista tapahtui kaikissa hoitoryhmissä jossain määrin. CPAP-hoitoa saaneiden ryhmässä ei todettu merkitsevää paranemista kognitiivisissa suorituksissa. Tarkkaavaisuuden paraneminen LCT:n avulla arvioituna oli CPAP-hoitoa saavilla kuitenkin lähellä merkitsevää. Kognitiiviselta kannalta vähäisiin hoitotuloksiin voi vaikuttaa osaltaan ryhmän pieni koko (12 potilasta). Laihduttajien määrä CPAP-hoitoa saaneisiin verrattuna oli yli kaksinkertainen (26 potilasta). Tutkimuksessamme ei pystytty myöskään kontrolloimaan CPAPlaitteen käyttötunteja, jotka saattavat vaihdella paljonkin potilaan hoitomyöntyvyyden mukaan. Leikattujen ryhmässä visuaalinen muisti huononi, mutta toisaalta masentuneisuus väheni merkitsevästi ja tyytyväisyys nukkumiseen lisääntyi. Hoitoa vaille jääneillä ei todettu paranemista missään neuropsykologisessa testissä tai mielialassa ja elämään tyytyväisyys väheni toisella testikerralla lähtötilanteeseen verrattuna. Tämän tutkimuksen perusteella lievää uniapneaoireyhtymää sairastavilla objektiivisesti mitatut kognitiiviset häiriöt ovat vähäisiä. Potilailla esiintyy kuitenkin runsaasti subjektiivisia henkisen toimintakyvyn häiriöitä. Tämän vuoksi entistä herkempien ja spesifisempien henkisen suorituskyvyn mittareiden kehittäminen on välttämätöntä. Nykyisilläkin mittareilla voidaan kuitenkin todeta, että teknisesti onnistunut uniapnean hoito korjaa merkittävästi kognitiivista suorituskykyä lähtötilanteeseen verrattuna. Koska potilaitten määrä eri hoitoryhmissä jäi melko vähäiseksi, kovin pitkälle meneviä päätelmiä eri hoitomuotojen keskinäisestä tehokkuudesta ei voi tehdä. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että erityisesti laihtuminen vaikuttaa suotuisasti kognitiiviseen suorituskykyyn, etenkin päättelykykyyn ja tarkkaavaisuuteen. Tässä tutkimuksessa laihduttaminen vaikutti jopa CPAP-hoitoa tehokkaammalta henkisen toimintakyvyn palautumisen kannalta. Kun otetaan huomioon lihavuuden aiheuttamat muut haitat uniapneapotilailla (mm. kohonnut verenpaine ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt), laihduttaminen on erittäin tärkeää ylipainoisilla uniapneapotilailla. Laihdutushoidon ongelmana ovat kuitenkin runsaat epäonnistumiset lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Tässä tutkimuksessa laihduttaminen määrättiin hoidoksi 40 potilaalle, joista 25 eli 62.5 % pystyi laihtumaan tutkimuksen aikana. Laihduttamiseen tarvittavaa tukea ja ohjausta tehostamalla voidaan varmasti lisätä onnistuneiden määrää tulevaisuudessa. Laihdutushoidossa tulisi huomioida, että lihavuus ei ole yhtenäinen tila, vaan lihavien joukossa on hyvin ongelmallisia ja vaikeasti hoidettavia potilaita (Mustajoki ym. 1997). Kun painoindeksi on yli 35 kg/m 2, tarvitaan erityisen tehokasta ohjausta ja seurantaa. Mustajoki ym. (1997) ovat todenneet, että parhaiten laihdutus onnistuu ennalta laaditun ohjelman mukaisesti säännöllisesti 2296 H. Hallikainen ja H. Nyrkkö
7 kokoontuvissa laihdutusryhmissä, joita vetää koulutettu laihdutusohjaaja. Jos potilas ei sovi ryhmähoitoon, yksilöllinen hoito toteutetaan samojen periaatteiden mukaan. Hoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa, mutta tarvittaessa sitä voidaan jatkaa annettujen ohjeiden mukaan omassa terveyskeskuksessa. Omilla uniapneapotilaillamme laihdutushoitona oli vain hoitavan lääkärin tai ravitsemussuunnittelijan yhden tai useamman kerran antama ohjaus ja seuranta. Lievästi ylipainoisilla tällainen menettely voi olla riittävä, mutta sairaalloisen ylipainoisten hoitoa on pyrittävä tehostamaan. Jos konservatiiviset laihdutusyritykset toistuvasti epäonnistuvat, täytyy muistaa myös leikkauksen mahdollisuus lihavuuden hoidossa (Mustajoki ym. 1997). Sen lisäksi, että erityisesti laihtuminen näytti parantavan uniapneapotilaiden henkistä suorituskykyä, nielunavarrusleikkauksen läpikäyneillä potilailla todettiin yllättäen mielialan nousua, joka ei ollut yhteydessä parempaan testisuoriutumiseen kognitiivisissa tehtävissä. Kirurgisen toimenpiteen aiheuttama lumevaikutus on yksi mahdollinen selitys mielialan kohenemiseen. Mielialaa mittaavien testien tulokset eivät korreloineet tässä tutkimuksessa happisaturaatiota kuvaaviin suureisiin toisin kuin tarkkaavaisuutta ja visuaalista muistia kuvaavien testien tulokset, jotka olivat yhteydessä yöllisen hypoksian määrään. Yöllisten havahtumisten väheneminen ja unirytmin korjaantuminenkin saattavat parantaa mielialaa nielunavarrusleikkauksen jälkeen. Tutkimuksessamme polygrafialaitteistossa ei ollut käytettävissä EEG-kanavia, joten ei ollut mahdollista arvioida nieluleikkauksen vaikutuksia unenaikaisten havahtumisten määrään ja uniprofiiliin. Tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista selvittää, kuinka uniapnean hoidot vaikuttavat eri univaiheiden suhteelliseen osuuteen ja unen eheyteen. *** Suomen Kulttuurirahaston Mikkelin läänin maakuntarahasto on tukenut tätä tutkimusta vuosina 1993 ja 1994 myönnetyillä apurahoilla. Kirjallisuutta Bedard M A, Montplaisir J, Richter F, ym.: Obstructive sleep apnea syndrome: pathogenesis of neuropsychological deficits. J Clin Exp Neuropsychol 13: , 1991 Bedard M A, Montplaisir J, Richter F, ym.: Persistent neuropsychological deficits and vigilance impairment in sleep apnea syndrome after treatment with continuous positive airways pressure. J Clin Exp Neuropsychol 15: , 1993 Benton A L: Visuaalinen muistitesti. Psykologien Kustannus Oy, Helsinki 1973 Block A J, Wynne J W, Boysen P G: Sleep-disordered breathing and nocturnal oxygen desaturation in postmenopausal women. Am J Med 69: 75 79, 1980 Cirignotta F, D Alessandro R, Partinen M, ym.: Prevalence of every night snoring and obstructive sleep apnoeas among year-old men in Bologna, Italy. Acta Psychiatr Scand 79: , 1989 Coleman R M, Roffwarg H P, Kennedy S J, ym.: Sleep-wake disorders based on a polysomnographic diagnosis, a national cooperative study. JAMA 247: , 1982 Fujita S: UPPP for sleep apnea and snoring. J Ear Nose Throat 63: , 1984 Greenberg G D, Watson R K, Deptula D: Neuropsychological dysfunction in sleep apnea. Sleep 10: , 1987 Guilleminault C, Simmons F B, Motta J, ym.: Obstructive sleep apnea syndrome and tracheostomy. Arch Intern Med 141: , 1981 Guilleminault C, Partinen M: Obstructive sleep apnea syndrome: clinical research and treatment. Raven Press, New York 1990 Kales A, Cadieux R J; Bixler E O, ym.: Severe obstructive sleep apnea-i: Onset, clinical course and characteristics. J Chron Dis 38: , 1985 Kantola I, Partinen M: Unihäiriöt ja sydän- ja verenkiertosairaudet. Duodecim 107: , 1991 Lezak M D: Neuropsychological assessment. Oxford University Press, New York 1983 Mustajoki P, Sane T, Pekkarinen T: Lihavuuden hoito erikoissairaanhoidossa. Suom Lääkäril 52: , 1997 Nyrkkö H: Sopeutumisvalmennuskursseilta eväitä jaksamiseen. Kuntoutus 2: 21 29, 1996 Partinen M, Poppius H: Uniapnean diagnosointi ja hoito. Duodecim 104: , 1988 Radloff L S: The CES-D Scale, a self-report depression scale research in the general population. App Psychol Meas 1: Raven J C: Coloured Progressive Matrices, Sets A, AB, B. HK Lewis & Co, London 1962 Telakivi T, Kajaste S, Partinen M, ym.: Cognitive function in middle-aged snorers and controls: role of exessive daytime somnolence and sleep-related hypoxic events. Sleep 11: , 1988 Telakivi T: Breathing disturbances during sleep in adults: clinical correlations in normal males, Down s syndrome and dementias. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 1989 Telakivi T: Uniapnean patofysiologia ja diagnostiikka. Duodecim 107: , 1991 Tilkian A R, Guilleminault C, Schroeder J S, ym.: Sleep induced apnea syndrome. Prevalence of cardiac arrhytmias and their reversal after tracheostomy. Am J Med 63: , 1977 Tolle F A, Judy W V, Yu P L, ym.: Reduced stroke volume related to pleural pressure in obstructive sleep apnea. J Appl Physiol 55: , 1983 Wechslerin muistiasteikko. Wechsler Memory Scale. Psykologien Kustannus Oy, Helsinki 1978 Zung W W K: A self-rating depression scale. Arch Gen Psychiatry 12: 63 70, 1985 HELENA HALLIKAINEN, LL, erikoislääkäri, ylilääkäri Savonlinnan keskussairaala, Savonlinna HANNU NYRKKÖ, YM, neuropsykologi Punkaharjun kuntoutussairaala, Punkaharju Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä 2297
Konkret om sömnapné. Vad bör göras?
Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni
LisätiedotHengitystukihoidon laitetyypit
Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit
LisätiedotUnenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta
Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia Tarja Saaresranta 16.11.2018 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita (Duodecim, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys,
LisätiedotAmbulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)
Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti
LisätiedotUniapnea ja liitännäissairaudet
Uniapnea ja liitännäissairaudet Oyl Marisanna Schwenson Uniyksikkö Keuhkosairauksien klinikka 1 28/11/2014 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sidonnaisuudet Sidonnaisuuden laatu Kaupallinen yritys (ky) Saanut
LisätiedotYÖPOLYGRAFIA. Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
YÖPOLYGRAFIA Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys 30.8.2018 1 POIKKEAVAN PÄIVÄVÄSYMYKSEN SYITÄ Riittämätön unen määrä yksilölliseen tarpeeseen
LisätiedotUNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015
UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia
LisätiedotTietoisuuden lisääminen
Tietoisuuden lisääminen Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on historiallisesti pidetty miesten sairautena, mutta on esitetty, että miesten ja naisten välinen ero voi johtua siitä, että OSAa ei aina tunnisteta
Lisätiedot!"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$"
!"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$" Sitratori 3, 00420 Helsinki, puh. (09) 369 7440 Hyvä uni on nektaria keholle ja mielelle Kunnon yöunet Markku Partinen, Maarit Huovinen: UNIKOULU AIKUISILLE
LisätiedotKROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1
KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN
LisätiedotCPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka
CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden
LisätiedotUniapnea liikennelentäjällä
Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA
VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA Sh Susanna Aalto TYKS/KEU1 VSSHP Vastuualueella on kaksi osastoa ja yksi poliklinikka. Sairaansijoja on yhteensä vastuualueellamme 41, joista
LisätiedotUniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus
Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen
LisätiedotCPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka
CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden
LisätiedotRemLogic-liitännäinen hengityskatkojen vakavuuden huomioivan apnea-hypopnea-indeksin laskemiseen
RemLogic-liitännäinen hengityskatkojen vakavuuden huomioivan apnea-hypopnea-indeksin laskemiseen (RemLogic plug- in for calculation of apnea-hypopnea index adjusted for severity of individual obstruction
LisätiedotNauti taas. kauniista unista. Uniapnea
Uniapnea Nauti taas 2015 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V. (Royal Philips) tai
LisätiedotUniapneassa esiintyy lyhytkestoisia unenaikaisia. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Näin hoidan
Näin hoidan Juha Seppä, Henri Tuomilehto ja Jouko Kokkarinen Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito Obstruktiivista uniapneaa sairastavia on Suomessa arviolta yli 150 000. Uniapnea on edelleen alidiagnosoitu
LisätiedotUNIAPNEAN RISKITEKIJÄT, OIREET, DIAGNOSTIIKKA JA EROTUSDIAGNOSTIIKKA MUKAAN LUKIEN KYSELYLOMAKKEIDEN KÄYTTÖ
UNIAPNEAN RISKITEKIJÄT, OIREET, DIAGNOSTIIKKA JA EROTUSDIAGNOSTIIKKA MUKAAN LUKIEN KYSELYLOMAKKEIDEN KÄYTTÖ ULLA ANTTALAINEN, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN EL 16.11.2018 RISKITEKIJÖITÄ YLIPAINO!!!
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotUNIAPNEAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 1/2005 UNIAPNEAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Harju Terttu Ebeling Tapani Haapaniemi Tarja Jäntti
LisätiedotAuronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä.
Auronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä. Auron julisti sodan turhia lääkkeitä vastaan syksyllä 2016. Todistaaksemme fysioterapian tehon yhdistettynä etävalmennukseen
LisätiedotJussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS
Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS Jussi Kettunen Opinnäytetyö Syksy 2015 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu
LisätiedotKOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET
KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotNina Martikainen Sairaanhoitaja ja sertifioitu unihoitaja, Satshp keuhkosairaudet/ unipkl, SUHS ry varapj Uniliiton unikouluohjaaja 19.4.
Nina Martikainen Sairaanhoitaja ja sertifioitu unihoitaja, Satshp keuhkosairaudet/ unipkl, SUHS ry varapj Uniliiton unikouluohjaaja 19.4.2018 Yleistä uniapneasta Uniapnea ja liitännäissairaudet, sydän-
LisätiedotTestilautakunta KOGNITIIVISTEN TESTIEN SANALLISET LUOKITUKSET JOHDANTO
Testilautakunta KOGNITIIVISTEN TESTIEN SANALLISET LUOKITUKSET 16.5.2018 JOHDANTO Psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen kykytason arviointiin tarkoitettuja, suomalaiseen väestöön normeerattuja
LisätiedotUniapnea unettomuuden taustalla
Uniapnea unettomuuden taustalla Osastonylilääkäri ja Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja, Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairauksien vastuualue Vs. keuhkosairausopin professori, Turun yliopisto
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotFONIATRIAN EVOLUUTIO
FONIATRIAN EVOLUUTIO 2010 2018 Suomen ensimmäinen Foniatrian poliklinikka avattiin vuonna 1948. Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen ja kielen häiriöt sekä nielemishäiriöt. Suurimmat potilasryhmät ovat
LisätiedotLIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA
LIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA Ella Elomaa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä
LisätiedotH E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T
H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T U L L A A N T T A L A I N E N, L T, K E U H K O S A I R A U K S I E N J A A L L E R G O L O G I A N E L.
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotUnilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät
Unilääketiede 2017 19. valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät 30.10-31.10.2017 Paikka: Valkean talon auditorio, Ilkantie 4, 00401 Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit,
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto
MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotUnenaikaiset hengityshäiriöt AVH:n riskitekijänä ja akuutin AVH:n jälkeen: apneaako hoitamaan?
Unenaikaiset hengityshäiriöt AVH:n riskitekijänä ja akuutin AVH:n jälkeen: apneaako hoitamaan? Juha Huhtakangas LT, neur. el. OYS neurologian klinikka Unenaikaiset hengityshäiriöt Unen aikaisiin hengityshäiriöihin
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotLihava potilas lääkärin vastaanotolla
Lihavuus Pertti Mustajoki Yleislääkärin vastaanotolla käyvistä potilaista suurin osa on ylipainoisia. Lääkärin tehtävä on seuloa heistä ne, joiden kanssa lihavuus otetaan puheeksi. Se tehdään potilasta
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotLihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010
Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja
LisätiedotPEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA
ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.
LisätiedotUniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon
Katsaus tieteessä Tarja Saaresranta dosentti, osastonylilääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka tasaare@utu.fi Ulla Anttalainen LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri TYKS, keuhkosairauksien
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotDEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA
1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotHarjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä
LisätiedotTerveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit
Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta
LisätiedotOma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA
Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville
LisätiedotAPNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila
APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna 24.5.2012 Jussi Toppila Ambulatorinen yöpolygrafia Pt PolAmb Suppea unipolygrafia Embletta tutkimus unipolygrafiaa yksinkertaisempi
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI
ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI (22 kartoitusta: m:12, n:10) n huomiot: Keskiarvo Ikä (vuotta) 43 Painoindeksi 25.2 METmax 14.1 Aktiivisuusluokka 4.6 Leposyke 46 Vaihteluväli 21 59 20 37 13.7 14.3 1 8 33 60
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKeuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta
Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotUnenaikaisten hengityshäiriöiden diagnoosi ja hoito. oyl Anne5e Kainu Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Peijaksen sairaala
Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnoosi ja hoito oyl Anne5e Kainu Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Peijaksen sairaala Oireista uniapneaa sairastaa vähintään 4% aikuisista miehistä ja 2% naisista. Osi6aisen
LisätiedotCPAP-POTILAIDEN ETÄSEURANTA. Sairaanhoitaja Minna Tanskanen Sairaanhoitaja Hanna-Kaisa Suikkari Keuhkosairauksien poliklinikka, SiunSote
CPAP-POTILAIDEN ETÄSEURANTA Sairaanhoitaja Minna Tanskanen Sairaanhoitaja Hanna-Kaisa Suikkari Keuhkosairauksien poliklinikka, SiunSote Keuhkosairauksien poliklinikka, SiunSote Uniapneapotilaat hoidetaan
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotInsert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1
Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) 24.11.2010 Käypä hoito
LisätiedotHenkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos
Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotARVIOINTISELOSTE. Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä
ARVIOINTISELOSTE 1 2007 Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä Perustuu ruotsalaisen SBU:n julkaisemaan yhteispohjoismaiseen arviointiin: Obstructive Sleep Apnoea Syndrome - A Systematic Literature Review.
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotUniapneapotilas 2000-luvulla: kenelle CPAP-hoito aloitetaan ja miten siihen sitoudutaan?
Eija-Riitta Salomaa, Minna Myllylä, Samu Kurki, Ulla Anttalainen, Jussi Virkkala, Tarja Saaresranta, Tarja Laitinen ALKUPERÄISTUTKITUS Uniapneapotilas 2000-luvulla: kenelle CPAP-hoito aloitetaan ja miten
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotKauniaisissa parhaat kuntapalvelut
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotLAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA
Nutrition research/diet and Chronic Diseases LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 7.11.2014, Helsinki Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotUniapnean CPAP-hoidon seuranta terveyskeskuksessa
Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Pirkko Brander dosentti, ylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue, keuhkosairauksien vastuualue ja HYKS, sydän- ja keuhkokeskus, keuhkosairauksien klinikka Juho Lehto
Lisätiedot