ALKUPERÄISTUTKIMUS. Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä. Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALKUPERÄISTUTKIMUS. Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä. Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö"

Transkriptio

1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä on yleinen ja siten kansanterveydellisesti merkittävä päiväsaikaista väsymystä aiheuttava unihäiriö. Väsymyksen lisäksi oireyhtymä aiheuttaa henkisen suorituskyvyn häiriöitä, jotka voivat pahimmillaan johtaa jopa työkyvyttömyyteen. Tutkimuksessamme olemme mitanneet uniapnean hoitojen vaikutusta henkiseen suorituskykyyn. Neuropsykologinen tutkimus tehtiin 77 uniapneapotilaalle heti diagnoosin jälkeen ja toistamiseen, kun potilas oli saanut valittua hoitoa (ylipainehengityshoito, nielunavarrusleikkaus tai laihdutus) vähintään kolme kuukautta. Henkisen suorituskyvyn paranemisen kannalta tehokkaimmalta vaikutti laihduttaminen. Mielialan korjaantuminen oli taas selvintä nielunavarrusleikkauksen jälkeen. Yöllisen hypoksian väheneminen näytti selittävän kognition paranemista, mutta mielialan kohenemiseen liittyvät tekijät vaativat vielä lisäselvityksiä. Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä on yleisin diagnoosi, kun sairaalatutkimuksiin lähettämisen syynä on liiallinen päiväsaikainen väsymys (Coleman ym. 1982). Suomessa, Israelissa ja Italiassa tehtyjen tutkimusten mukaan uniapneaoireyhtymän esiintyvyys aikuisilla miehillä on prosenttia (Telakivi 1989). Kyseessä on siis yleinen ja kansanterveydellisesti tärkeä sairaus. Lähes 90 % uniapneapotilaista on miehiä (Kales ym. 1985). Naisilla obstruktiivisen uniapnean esiintyvyys näyttää lisääntyvän menopaussi-iän jälkeen (Block ym. 1980). Valtaosa uniapneapotilaista on ylipainoisia, eli painoindeksi eli PI on yli 28 kg/m 2. Kuorsaus on obstruktiivisen uniapnean yleisin oire. Se syntyy pehmeän suulaen, kitakaarten ja muiden ylähengitysteiden värähtelystä sisäänhengityksen aikana. Kyseessä on tällöin ylähengitysteiden osittainen tukkeutuminen. Täydellisestä tukkeutumisesta seuraa hengityskatkos eli apnea, jonka aikana hengitysliikkeet jatkuvat voimakkaina (obstruktiivinen uniapnea). Hengityskatkos päättyy havahtumiseen ja hengityksen palautumiseen. Obstruktiiviset uniapneat aiheuttavat potilaalle kliinisiä oireita ja löydöksiä. Koska uni pirstoutuu lukuisten apneoista aiheutuvien havahtumisten vuoksi, potilas kärsii päiväaikaisesta väsyneisyydestä ja nukahtelutaipumuksesta. Apneoihin liittyy hypoksemiavaiheita ja rintakehän sisäisen paineen huomattavia vaihteluita, jotka kuormittavat sydän- ja verenkiertoelimistöä (Kantola ja Partinen 1991, Telakivi 1991). Vaikeassa obstruktiivisessa uniapneassa esiintyy apneoiden välillä hypoventilaatiojaksoja ja päiväsaikaista hengityksen vajaatoimintaa (ns. Pickwick-oireyhtymä). Uniapneadiagnoosin kriteerinä polygrafiarekisteröinneissä pidetään yli kymmentä selvää apneaa tunnin yöunta kohti laskettuna (Cirignotta ym. 1989). Vuonna 1990 hyväksytyn määritelmän mukaan (Guilleminault ja Partinen 1990) uniap- Duodecim 113: ,

2 neaoireyhtymään kuuluu uniapneoiden lisäksi aina myös muita somaattisia ja psyykkisiä oireita tai löydöksiä. Verenpainetauti on todettu %:lla vaikeaa uniapneaoireyhtymää sairastavista (Guilleminault ym. 1981). Erityyppisiä rytmihäiriöitä todetaan myös valtaosalla potilaista (Tilkian ym. 1977). Sydämen vasemman kammion vajaatoiminta voi liittyä kohonneeseen verenpaineeseen tai ilmetä ilman sitä (Tolle ym. 1983). HYKS:n potilasaineistossa yli puolet uniapneapotilaista valitti subjektiivisina oireina päiväsaikaista väsymystä, nukahtamiskohtauksia, muistihäiriöitä, impotenssia tai libidon heikkoutta sekä ärtyneisyyttä. Yleisiä oireita olivat myös depressio ja aamupäänsärky (Partinen ja Poppius 1988). Neuropsykologisissa tutkimuksissa uniapneapotilailla on todettu tarkkaavaisuuden, suunnittelun, muistin ja psykomotoriikan heikentymistä (Greenberg ym. 1987, Bedard ym ja 1993). Kognitiivisten häiriöiden on todettu suurimmaksi osaksi korjaantuvan hoidettaessa uniapneaa esimerkiksi ylipainehengityshoidolla (CPAP) (Bedard ym ja 1993). Osa kognitiivisista häiriöistä on kuitenkin jäänyt pysyviksi hoidosta huolimatta, mikä on tutkijoiden mielestä viitannut siihen, että uniapnea voi pahimmillaan aiheuttaa pysyvän hypokseemisen aivovaurion. Uniapneapotilaat ovat useimmiten työikäisiä, ja työtehtävien laadun mukaan jo pienikin henkisen suorituskyvyn heikkenemä voi vaikeuttaa potilaan selviytymistä sekä työssä että yksityiselämässä. Tässä tutkimuksessa olemme arvioineet neuropsykologisten testien ja kyselylomakkeiden avulla uniapneapotilaiden henkistä suorituskykyä. Erityisesti olemme selvitelleet uniapnean eri hoitomuotojen vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, mielialaan ja tyytyväisyyteen. Aineisto ja menetelmät Tutkimus tehtiin Savonlinnan keskussairaalan kliinisen neurofysiologian osastolla. Potilaat valittiin tutkimukseen niiden joukosta, jotka oli lähetetty Savonlinnan keskussairaalaan uniapneaepäilyn vuoksi toukokuun 1993 ja tammikuun 1995 välisenä aikana ja joilla todettiin merkitsevä uniapneaoireyhtymä. Tutkimuksen ulkopuolelle jättämisen kriteerit on esitetty taulukossa 1. Potilaille selitettiin tutkimuksen tarkoitus ja suoritustapa, ja he antoivat siihen suullisen suostumuksensa. Taulukko 1. Tutkimuksesta suljettiin pois uniapneapotilaat, joilla oli jokin seuraavista sairauksista. Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, johon liittyi huomattava hiilidioksidiretentio ja hypoksemia Sydämen vaikea vajaatoiminta Sairastettu aivoverenkierron häiriö (TIA tai globaaliamnesiakohtaus) Dementoiva aivosairaus Aivokontuusion jälkitila Enkefaliitin jälkitila Alkoholin aiheuttama aivovaurio Sairastettu psykoottistasoinen psyykkinen häiriö Uniapnean diagnosoimiseksi tehtiin yhden tai kahden yön mittainen suppea unipolygrafiarekisteröinti osasto-olosuhteissa. Tutkimuslaitteena oli Synectics Medicalin kahdeksankanavainen polygrafialaitteisto, jossa oli käytössä seitsemän kanavaa: hengitysilman virtaus rekisteröitiin termistorianturilla, hengitysliikkeet venymäliuska-anturilla ja unipatjalla, asento pietsosähköanturilla, jalkojen liikkeet unipatjalla sekä syketaajuus ja happisaturaatiotaso oksimetrilla (Biox Ohmeda). Neurofysiologi kävi rekisteröinnit läpi analogisessa muodossa tietokoneen kuvaruudulla, ja lisäksi polygrafiaohjelmisto antoi automaattisesti apneoiden ja yli 4 % suuruisten desaturaatioiden lukumäärän koko yön ajalta sekä myös laskettuna vuoteessa vietettyä tuntia kohti. Näin saatua happidesaturaatioindeksiä eli vähintään 4 %:n suuruisten happisaturaation pienenemisten määrää tuntia kohti (ODI 4) käytettiin rekisteröintikriteerinä diagnosointivaiheessa. ODI 4:n arvoa >10 pidettiin merkitsevänä, ja arvot määriteltiin taudin eri vaikeusasteissa seuraavasti: lievä uniapnea 10 20, keskivaikea 20 40, vaikea ja erittäin vaikea >60. Laite ilmoitti myös pienimmän happisaturaatioarvon yön aikana ( -minimi) sekä sen, kuinka monta prosenttia rekisteröintiajasta happisaturaatio oli ollut välillä %, %, %, %, % jne. Tästä saatiin nk. happisaturaatiojakauma ( -jakauma), joka ilmaisee, kuinka monta prosenttia rekisteröintiajasta happisaturaatio oli ollut patologiseksi katsottavalla alueella eli <90 %. Alun perin aineistossa oli 94 uniapneapotilasta. Poissulkukriteerien huomioimisen jälkeen jäljelle jäi 82 potilasta, joista viisi kieltäytyi jatkamasta tutkimusta. Lopullisessa analyysissa on siten mukana 77 potilasta. Ikä-, sukupuoli-, koulutus-, painoindeksi-, ODI 4- ja -minimijakauma sekä - jakauman vaihtelu vaikeusasteeltaan erilaista uniapneaa sairastavilla potilailla käyvät ilmi taulukosta 2. Miesten yliedustus korostui vaikeiden ja erittäin vaikeiden uniapneoiden ryhmässä, jossa kaikki potilaat olivat miehiä. Polygrafiatutkimuksen jälkeen potilaat siirtyivät sen erikoisalan poliklinikan hoitoon, minne alkuperäinen lähete perusterveydenhuollosta oli osoitettu. Uniapneapotilaiden hoito suunniteltiin siten neurologian, keuhkosairauksien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikassa. Potilaan lopulli H. Hallikainen ja H. Nyrkkö

3 Taulukko 2. Demografiset ja fysiologiset muuttujat uniapnean vaikeusasteen mukaan. Keskiarvot (suluissa keskihajonta). Lievät Keskivaikeat Erittäin vaikeat (n = 54) (n = 14) (n = 14) Ikä, v 51.9 ( 8.6) 53.6 (10.0) 50.3 ( 9.9) Miehiä, % Kansa-/perus koulu, % ODI ( 4.2) 29.5 ( 6.9) 59.5 (12.0) -minimi, % 75.5 ( 7.8) 65.7 (13.2) 55.5 (13.4) -jakauma, % 11.6 (12.7) 31.7 (24.2) 52.4 (24.5) Painoindeksi, 30.0 ( 5.1) 35.4 ( 7.9) 37.2 ( 7.2) kg/m 2 ODI 4 = happidesaturaatioindeksi, joka kuvaa vähintään 4 %:n suuruisten happisaturaatiopienenemisten määrää tuntia kohti -minimi = pienin happisaturaatioarvo -jakauma = prosenttiosuus joka ilmaisee kuinka monta prosenttia rekisteröintiajasta happisaturaatio oli < 90 % nen hoitopaikka riippui tarvittavista hoitotoimenpiteistä, jotka hoitava lääkäri määritti kliinisen tutkimuksen ja esitietojen sekä tarvittavien lisätutkimusten avulla. Potilaista 21:lle ei tutkimuksen aikana aloitettu mitään tehokasta hoitoa. Heistä 15 oli saanut kehotuksen laihtua mutta oli epäonnistunut laihdutusyrityksessään. Loput olivat lievää (viisi potilasta) tai korkeintaan keskivaikeaa (yksi potilas) uniapneaa sairastavia, joilla oli heikko hoitomyöntyvyys. Laihdutuksessa onnistuneita (vähintään 2 kg, maksimi 45 kg) oli 25, ja analyysivaiheessa samaan konservatiivisen hoidon ryhmään liitettiin myös yksi potilas, jolla oli hoitona tennispallo yöpaidan selkämyksessä. Ylipainehengityshoito (CPAP) aloitettiin 12 potilaalle ja nielunavarrusleikkaus tehtiin 18:lle. Jos potilaalla todettiin ylipainoa, laihdutusta suositeltiin aina joko ainoaksi hoidoksi tai muiden hoitojen tueksi. Osa potilaista sai laihdutusohjeet vain hoitavalta lääkäriltä, mutta jos ilmeni motivaatio-ongelmia, dieettitietouden puutteita tai potilas oli aikaisemmin epäonnistunut laihdutusyrityksissään, hän kävi yhden tai useamman kerran ravitsemussuunnittelijan vastaanotolla. Laihdutusryhmiä sairaalassamme ei ollut, ja laihdutusta seurattiin vaihtelevasti eri potilailla. CPAP-hoidossa käytettiin kolmea eri laitetta. Suurimmalla osalla potilaista oli käytössä Tranguility Plus Healthdyne -laite (Fuchs Medical) ja joillakin Remstar (Hengityshoitokeskus) tai Sleep Easy II tai III (Hengityshoitokeskus). Hoidon aloituksessa määritettiin ensimmäisenä yönä unipolygrafiatutkimuksen avulla sopiva ja riittävä painetaso, ja toisena yönä tehtiin uusi polygrafia, jossa varmistettiin hyvä hoitotulos. CPAP-laitteen käyttöohjauksen antoi kuntoutusohjaaja. Potilaat kävivät seurantaunipolygrafiassa osastolla kolmen kuukauden ja vuoden kuluttua hoidon aloituksesta. Tutkimus tehtiin potilaan käyttäessä omaa CPAP-laitettaan. Lisäksi potilaat kävivät ensimmäisen hoitovuoden aikana 1 2 kertaa polikliinisellä seurantakäynnillä. Kirurgisena hoitona tehtiin uvulopalatofaryngoplastia (UPPP) Fujitan (1984) kuvauksen mukaan. Toimenpiteessä tehtiin ensin nielurisojen poisto, minkä jälkeen nielukaarien väliin tehtiin viillot ja poistettiin niiden välinen limakalvo ja kitapurje ja jonkin verran pehmeän kitalaen submukoottista kudosta. Takimmaisia nielukaaria resekoitiin tarpeen mukaan ja limakalvot ommeltiin vastakkain. Leikkauksen jälkeen potilaita seurattiin korva-, nenä- ja kurkkutautien osastolla ensimmäiseen toimenpiteen jälkeiseen päivään oksimetriseurannassa. Osa potilaista oli ensimmäisen vuorokauden teho-osaston seurannassa. Potilaat kotiutettiin ensimmäisenä tai toisena toimenpiteen jälkeisenä päivänä. Eri hoitoryhmiin ohjautuneet eivät eronneet toisistaan tilastollisesti iän, sukupuolen, koulutuksen, taudin vaikeusasteen, ODI 4:n tai -minimin suhteen, mutta CPAP-hoitoon ohjautuivat ne, joilla oli suurin painoindeksi ja huonoin -jakauma. Ennen hoidon aloittamista potilaille tehtiin ensimmäinen neuropsykologinen tutkimus. Toinen neuropsykologinen tutkimus tehtiin, kun potilas oli saanut valittua hoitoa vähintään kolme kuukautta. Neuropsykologi arvioi tulokset tietämättä potilaiden uniapnean vaikeusastetta tai heidän saamaansa hoitoa. Muistin tutkimuksessa käytettiin Wechslerin muistiasteikon molempia versioita (WMS I ja II) täydennettynä loogisen muistin kertomusten yhden tunnin verran viivästetyllä mieleen palauttamisella (Wechsler 1978). Unohtaminen arvioitiin vähentämällä viivästetyn loogisen muistin pistemäärä välittömän loogisen muistin pistemäärästä. Visuaalisen muistin tutkimisessa käytettiin Bentonin (1973) visuaalisen muistitestin menettelytapaa A. Päättelytoimintojen arvioinnissa menetelmänä oli Ravenin Coloured Progressive Matrices (Raven 1962). WMS:n, Bentonin ja Ravenin testit pisteitettiin ohjekirjojen mukaan. Konstruktiivisia toimintoja arvioitiin Rey-Osterreith Complex Figure -testin kuvion kopioimisella, ja suoritus pisteitettiin Taylorin 36 pisteen menetelmällä (Lezak 1983). Tarkkaavaisuuden tutkimisessa käytettiin seuraavia testejä: Letter Cancellation Test (LCT), Symbol Digit Modalities Test (SDMT) ja Trail Making Test B (Lezak 1983). Kuten edellä kävi ilmi, potilaille tehtiin neuropsykologinen testaus kahteen kertaan, ennen hoitoa ja potilaan saatua valittua hoitoa vähintään kolme kuukautta. Jo pelkästään se, että sama testi toistetaan, voi antaa paremman tuloksen toisella kerralla ilman hoitotoimenpiteitäkin. Tämä oppimisvaikutus otettiin huomioon mm. käyttämällä Wechslerin muistiasteikon eri versioita (WMS I ja II) eri testauskerroilla sekä vertaamalla hoidettujen ja hoitoa vaille jääneiden potilaiden suorituskyvyn muutoksia ensimmäisen ja toisen testikerran välillä. Mielialan arvioinnissa käytettiin The Center for Epidemiological Studies Depression Scalea (CES-D) (Radloff 1977) ja Zung Self-Rating Scalea (Zung 1985). Elämään tyytyväisyyttä tutkittiin kyselylomakkeella, jota on käytetty aikaisemmin aivohalvauspotilaiden omaisten elämänmuutosten kartoittamisessa (Nyrkkö 1996). Lomakkeessa on 18 eri elämänalueisiin liittyvää osiota. Potilaat arvioivat 11-portaisella asteikolla tyytyväisyytensä senaikaiseen elämäntilanteeseen ympyröimällä sopivan vaihtoehdon. Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä 2293

4 Aineistoa kuvailevina menetelminä käytettiin jakaumien, keskiarvojen ja keskihajontojen määritystä. Ryhmien välisten erojen tutkimisessa käytettiin t-testiä, χ 2 -testiä, Fisherin eksaktia testiä sekä Kruskal Wallisin yksisuuntaista varianssianalyysia. Korrelaatioiden laskemisessa käytettiin osittaiskorrelaatiokertoimia. Tulokset Tilanne ennen hoitoa. Ensimmäisen neuropsykologisen testauksen yhteydessä potilaat saivat vapaasti luetella subjektiivisesti kokemiaan psyykkisen toimintakyvyn häiriöitä (taulukko 3). Kaksi kolmasosaa potilaista valitti poikkeavaa päiväsaikaista väsymystä, neljäsosa muistivaikeuksia ja viidesosa masentuneisuutta. Ennen hoidon aloitusta tehdyissä testauksissa korkeammalla iällä ja heikommalla koulutuksella oli merkitsevä negatiivinen korrelaatio suoriutumiseen kognitiivisissa tehtävissä lukuun ottamatta konstruktiivisia toimintoja mittaavaa Reyn kuvion kopiointia. Sukupuolella ei ollut vaikutusta suoriutumiseen testissä. Unipolygrafialla mitatuista suureista -jakauma korreloi merkitsevästi tarkkaavaisuutta mittaavaan LCT:n pistemäärään (r =.24, p =.032). Kokonaisuutena uniapneapotilaiden kognitiiviset suoritukset eivät poikenneet merkitsevästi käytettävissä olleista viitearvoista. Varsinaista omaa terveistä henkilöistä koostuvaa verrokkiaineistoa tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut. Uniapneapotilaittemme Zung-itsearvion raakapistemäärän keskiarvo oli 40.5 (SD 8.2), mikä viittaa lievään masentuneisuuteen. Eri hoitoihin ohjautuneet eivät ennen hoidon aloitusta poikenneet toisistaan merkitsevästi kognitiivisten suoritusten, mielialan tai elämään tyytyväisyyden suhteen. Tilanne hoidon jälkeen. Uniapnean hoidon tarkoituksena on poistaa unenaikaiset apneat ja normaalistaa yöllinen happisaturaatio. Tutkimuksessamme kaikki happisaturaatiota kuvaavat suureet paranivat erittäin merkitsevästi (p =.000) ja myös painoindeksi pieneni erittäin merkitsevästi (p =.000). Hoitoa vaille jääneille näitä mittauksia ei tehty yhtä potilasta lukuun ottamatta. Hoidettujen osalta muuttujien keskiarvot hoidon jälkeen olivat seuraavat: ODI , -jakauma 9, -minimi 81.6 ja painoindeksi Taulukossa 4 on esitetty happisaturaatiota ku- Taulukko 3. Uniapneapotilaiden kokemat psyykkisen toimintakyvyn subjektiiviset häiriöt. Häiriö Potilaita n % Epänormaali väsyneisyys Muistivaikeudet Masentuneisuus Mielialan vaihtelut 9 16 Ajatuskatkokset 9 16 Univaikeudet 7 12 Ärtyneisyys 5 9 vaavien suureiden ja painoindeksin nk. muutospistemäärät eri hoitoryhmissä. Muutospisteet saatiin vähentämällä toisen mittauskerran pistemäärä ensimmäisen mittauksen pistemäärästä. Merkitsevinä eroina eri hoitoryhmien kesken todettiin, että CPAP-ryhmän -minimin muutospistemäärä oli suurempi kuin leikattujen (p =.013) ja laihduttajien BMI:n muutospistemäärä oli suurempi kuin CPAP-ryhmän (p =.025). Koko uniapneapotilaiden ryhmässä pistemäärä kasvoi merkitsevästi päättelyä mittaavissa Ravenin matriiseissa (p =.007) ja tarkkaavaisuutta mittaavassa LCT:ssä suoritusaika parani (p =.013). Samoin tarkkaavaisuutta mittaavassa SDMT:ssä pistemäärän lisäys oli lähellä merkitsevää (p =.061). Hoidon jälkeen BMI korreloi merkitsevästi päättelyä mittaavan Ravenin matriisin pistemäärään (r =.29, p =.011) ja tarkkaavaisuutta mittaavan Trail Making B:n suoritusaikaan (r =.28, p =.014). ODI 4 (r =.31, p =.005) ja -jakauma (r =.29, p =.011) korreloivat Bentonin visuaalisen muistin pistemäärään. -minimi oli yhteydessä Bentonin (r =.28, p =.012) ja WMS:n (r =.24, p =.042) visuaaliseen muistiin sekä tarkkaavaisuutta mittaavan LCT:n pistemäärään (r =.27, p =.017). Ryhmien välisiä kognitiivisten toimintojen eroja hoidon jälkeen tarkasteltiin muutospistemäärien avulla. Merkitseviä eroja hoitoryhmien muutospistemäärissä ei todettu. Masentuneisuutta mittaava Zungin raakapistemäärä pieneni merkitsevästi (p =.004) ja suurempi tyytyväisyys nukkumiseen oli lähellä merkitsevää (p =.071). Ryhmien välisiä eroja mieli H. Hallikainen ja H. Nyrkkö

5 Taulukko 4. Unipolygrafiassa mitattujen happisaturaatiota kuvaavien suureiden ja painoindeksin muutospistemäärät 1 eri hoitoryhmissä; keskiarvot (SD) ja p-arvo. Muuttujat selitetty taulukossa 2. Muuttuja Laihduttajat CPAP-hoito Leikatut p-arvo ODI (21.4) 26.4 (22.6) 9.5 (11.3).373 -minimi, % 8.9 ( 8.5) 22.8 (12.7) 6.1 ( 6.7).001 -jakauma, % 17.2 (28.3) 22.0 (18.1) 8.0 (12.6).169 Painoindeksi, kg/m ( 3.1) 0.9 ( 1.0) 0.9 ( 1.9) Muutospistemäärät saatiin vähentämällä toisen mittauskerran pistemäärä ensimmäisen mittauksen pistemäärästä alassa ja elämään tyytyväisyydessä hoidon jälkeen tarkasteltiin muutospistemäärien avulla. Merkitsevä ero oli paras muutospistemäärä leikatuilla potilailla CES-D:ssä (p =.030), ja heillä myös ero Zungin muutospistemäärissä muihin ryhmiin verrattuna oli lähellä merkitsevää (p =.059). Hoitoryhmien sisäisiä muutoksia kognitiivisissa toiminnoissa tapahtui eniten laihduttajilla. Heillä todettiin merkitsevää paranemista päättelyä mittaavissa Ravenin matriiseissa (p =.000), WMS:n visuaalisen muistin testissä (p =.020) sekä tarkkaavaisuutta mittaavissa SDMT-testissä (p =.047) ja Trail Making B -testissä (p =.014). CPAP-ryhmän sisällä ei havaittu merkitsevää paranemista kognitiivisissa toiminnoissa, joskin tarkkaavaisuutta mittaavassa LCT:ssä suoritusaika lyheni miltei merkitsevästi (p =.050). Leikatuilla WMS:n visuaalisen muistin pistemäärä huononi. Toisaalta masentuneisuutta mittaavissa CES-D-testissä (p =.014) ja Zungin itsearviossa (p =.002) tapahtui leikatuilla merkitsevää paranemista ja tyytyväisyys nukkumiseen parani merkitsevästi (p =.028). Hoitoa vaille jääneillä elämään tyytyväisyyden (p =.045) pisteet vähenivät. Pohdinta Nykyisin hyväksytyn määritelmän mukaan (Guilleminault ja Partinen 1990) uniapneaoireyhtymään kuuluu uniapneoiden lisäksi aina myös muita somaattisia ja psyykkisiä oireita tai löydöksiä. Tässäkin tutkimuksessa potilaat toivat spontaanisti esille runsaasti henkisen toimintakyvyn häiriöitä, joista tavallisimmat olivat epänormaali väsymys, muistivaikeudet ja masentuneisuus. Näin ollen onnistuneen hoidon kriteerinä ei voida käyttää ainoastaan unipolygrafiassa mitattujen happisaturaatiota kuvaavien suureiden normaalistumista. Arvioinnissa täytyy huomioida myös todettujen somaattisten häiriöiden (mm. kohonnut verenpaine, rytmihäiriöt, metabolinen syndrooma) sekä henkisen toimintakyvyn subjektiivisten ja objektiivisesti mitattujen häiriöiden korjaantuminen. Huomion arvoista on myös potilaan subjektiivinen arvio elämänlaadusta hoidon jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa uniapneapotilailla on todettu tarkkaavaisuuden, suunnittelun, muistin ja psykomotoriikan heikentymistä (Greenberg ym. 1987, Bedard ym ja 1993). Ainakin osassa tutkimuksista (Telakivi ym. 1988) muutokset ovat korreloineet uniapnean vaikeusasteeseen. Bedard ym. (1991, 1993) ovat tutkimuksissaan löytäneet merkittäviä kognitiivisia häiriöitä keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavilla. Keskivaikeaa tautia potevilla on todettu keskittymiskyvyn, muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöitä, joiden pääasialliseksi aiheuttajaksi on epäilty unen puutetta. Vaikeaan taudinkuvaan on näyttänyt liittyvän älyllisen suorituskyvyn yleistä heikkoutta, jähmeyttä ja konstruktiivisia vaikeuksia, jotka on yhdistetty yöllisen hypoksemian vaikeusasteeseen. Bedard ym. ovat todenneet useiden kognitiivisten häiriöiden korjaantuvan CPAP-hoidon aikana. Poikkeuksena olivat suunnittelua ja kätevyyttä edellyttävät toiminnat, jotka korreloivat vahvasti hypoksemian vaikeusasteeseen. Tutkijat päättelivät tästä, että uniapnea voi pahimmillaan aiheuttaa pysyvän hypokseemisen aivovaurion ja korjaantumattomia kognitiivisia häiriöitä. Omassa tutkimuksessamme valtaosalla potilaista (66 %) uniapnea oli ODI 4 -indeksin perus- Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä 2295

6 teella arvioituna lievä. Näin ollen on johdonmukaista, että ennen hoitoa potilaiden kognitiiviset suoritukset eivät poikenneet merkitsevästi käytettävissä olevista viitearvoista. Tosin potilailla esiintyi runsaasti subjektiivisia henkisen toimintakyvyn häiriöitä, ja he olivat keskimäärin lievästi masentuneita. Uniapneahoitojen tehokkuutta arvioitiin seurantaunipolygrafian tulosten, painoindeksin muutosten ja kognitiivisten suoritusten sekä mielialamittausten ja elämänlaatukyselyn avulla. Unipolygrafiassa mitattujen happisaturaatiota kuvaavien suureiden ja painoindeksin normaalistumisen perusteella kaikissa kolmessa hoitoryhmässä todettiin erittäin merkitsevää paranemista. Ryhmien välisinä eroina oli vain se, että CPAPhoitoa saaneilla -minimi parani eniten ja laihduttajien painoindeksi pieneni enemmän kuin muiden. Myös kognitiivisissa suorituksissa ja mielialassa todettiin merkitsevää paranemista lähtötilanteeseen verrattuna. Koko potilasryhmässä päättelyä ja tarkkaavaisuutta mittaavat testisuoritukset paranivat merkitsevästi ja masentuneisuuden aste väheni hoidon jälkeen. Hoitoryhmien sisäisiä muutoksia löydettiin eniten laihduttajilta. Heillä tapahtui merkitsevää päättelykyvyn paranemista yhden testin perusteella ja tarkkaavaisuuden paranemista kahden testin avulla arvioituna. Tämä tulos on sopusoinnussa sen havainnon kanssa, että hoidon jälkeen painoindeksi korreloi merkitsevästi sekä päättelyä (Ravenin matriisi) että tarkkaavaisuutta (Trail Making B) mittaavan testin kanssa. Lisäksi todettiin, että BMI:n pieneni eniten juuri laihduttajien ryhmässä, joskin laihtumista tapahtui kaikissa hoitoryhmissä jossain määrin. CPAP-hoitoa saaneiden ryhmässä ei todettu merkitsevää paranemista kognitiivisissa suorituksissa. Tarkkaavaisuuden paraneminen LCT:n avulla arvioituna oli CPAP-hoitoa saavilla kuitenkin lähellä merkitsevää. Kognitiiviselta kannalta vähäisiin hoitotuloksiin voi vaikuttaa osaltaan ryhmän pieni koko (12 potilasta). Laihduttajien määrä CPAP-hoitoa saaneisiin verrattuna oli yli kaksinkertainen (26 potilasta). Tutkimuksessamme ei pystytty myöskään kontrolloimaan CPAPlaitteen käyttötunteja, jotka saattavat vaihdella paljonkin potilaan hoitomyöntyvyyden mukaan. Leikattujen ryhmässä visuaalinen muisti huononi, mutta toisaalta masentuneisuus väheni merkitsevästi ja tyytyväisyys nukkumiseen lisääntyi. Hoitoa vaille jääneillä ei todettu paranemista missään neuropsykologisessa testissä tai mielialassa ja elämään tyytyväisyys väheni toisella testikerralla lähtötilanteeseen verrattuna. Tämän tutkimuksen perusteella lievää uniapneaoireyhtymää sairastavilla objektiivisesti mitatut kognitiiviset häiriöt ovat vähäisiä. Potilailla esiintyy kuitenkin runsaasti subjektiivisia henkisen toimintakyvyn häiriöitä. Tämän vuoksi entistä herkempien ja spesifisempien henkisen suorituskyvyn mittareiden kehittäminen on välttämätöntä. Nykyisilläkin mittareilla voidaan kuitenkin todeta, että teknisesti onnistunut uniapnean hoito korjaa merkittävästi kognitiivista suorituskykyä lähtötilanteeseen verrattuna. Koska potilaitten määrä eri hoitoryhmissä jäi melko vähäiseksi, kovin pitkälle meneviä päätelmiä eri hoitomuotojen keskinäisestä tehokkuudesta ei voi tehdä. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että erityisesti laihtuminen vaikuttaa suotuisasti kognitiiviseen suorituskykyyn, etenkin päättelykykyyn ja tarkkaavaisuuteen. Tässä tutkimuksessa laihduttaminen vaikutti jopa CPAP-hoitoa tehokkaammalta henkisen toimintakyvyn palautumisen kannalta. Kun otetaan huomioon lihavuuden aiheuttamat muut haitat uniapneapotilailla (mm. kohonnut verenpaine ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt), laihduttaminen on erittäin tärkeää ylipainoisilla uniapneapotilailla. Laihdutushoidon ongelmana ovat kuitenkin runsaat epäonnistumiset lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Tässä tutkimuksessa laihduttaminen määrättiin hoidoksi 40 potilaalle, joista 25 eli 62.5 % pystyi laihtumaan tutkimuksen aikana. Laihduttamiseen tarvittavaa tukea ja ohjausta tehostamalla voidaan varmasti lisätä onnistuneiden määrää tulevaisuudessa. Laihdutushoidossa tulisi huomioida, että lihavuus ei ole yhtenäinen tila, vaan lihavien joukossa on hyvin ongelmallisia ja vaikeasti hoidettavia potilaita (Mustajoki ym. 1997). Kun painoindeksi on yli 35 kg/m 2, tarvitaan erityisen tehokasta ohjausta ja seurantaa. Mustajoki ym. (1997) ovat todenneet, että parhaiten laihdutus onnistuu ennalta laaditun ohjelman mukaisesti säännöllisesti 2296 H. Hallikainen ja H. Nyrkkö

7 kokoontuvissa laihdutusryhmissä, joita vetää koulutettu laihdutusohjaaja. Jos potilas ei sovi ryhmähoitoon, yksilöllinen hoito toteutetaan samojen periaatteiden mukaan. Hoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa, mutta tarvittaessa sitä voidaan jatkaa annettujen ohjeiden mukaan omassa terveyskeskuksessa. Omilla uniapneapotilaillamme laihdutushoitona oli vain hoitavan lääkärin tai ravitsemussuunnittelijan yhden tai useamman kerran antama ohjaus ja seuranta. Lievästi ylipainoisilla tällainen menettely voi olla riittävä, mutta sairaalloisen ylipainoisten hoitoa on pyrittävä tehostamaan. Jos konservatiiviset laihdutusyritykset toistuvasti epäonnistuvat, täytyy muistaa myös leikkauksen mahdollisuus lihavuuden hoidossa (Mustajoki ym. 1997). Sen lisäksi, että erityisesti laihtuminen näytti parantavan uniapneapotilaiden henkistä suorituskykyä, nielunavarrusleikkauksen läpikäyneillä potilailla todettiin yllättäen mielialan nousua, joka ei ollut yhteydessä parempaan testisuoriutumiseen kognitiivisissa tehtävissä. Kirurgisen toimenpiteen aiheuttama lumevaikutus on yksi mahdollinen selitys mielialan kohenemiseen. Mielialaa mittaavien testien tulokset eivät korreloineet tässä tutkimuksessa happisaturaatiota kuvaaviin suureisiin toisin kuin tarkkaavaisuutta ja visuaalista muistia kuvaavien testien tulokset, jotka olivat yhteydessä yöllisen hypoksian määrään. Yöllisten havahtumisten väheneminen ja unirytmin korjaantuminenkin saattavat parantaa mielialaa nielunavarrusleikkauksen jälkeen. Tutkimuksessamme polygrafialaitteistossa ei ollut käytettävissä EEG-kanavia, joten ei ollut mahdollista arvioida nieluleikkauksen vaikutuksia unenaikaisten havahtumisten määrään ja uniprofiiliin. Tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista selvittää, kuinka uniapnean hoidot vaikuttavat eri univaiheiden suhteelliseen osuuteen ja unen eheyteen. *** Suomen Kulttuurirahaston Mikkelin läänin maakuntarahasto on tukenut tätä tutkimusta vuosina 1993 ja 1994 myönnetyillä apurahoilla. Kirjallisuutta Bedard M A, Montplaisir J, Richter F, ym.: Obstructive sleep apnea syndrome: pathogenesis of neuropsychological deficits. J Clin Exp Neuropsychol 13: , 1991 Bedard M A, Montplaisir J, Richter F, ym.: Persistent neuropsychological deficits and vigilance impairment in sleep apnea syndrome after treatment with continuous positive airways pressure. J Clin Exp Neuropsychol 15: , 1993 Benton A L: Visuaalinen muistitesti. Psykologien Kustannus Oy, Helsinki 1973 Block A J, Wynne J W, Boysen P G: Sleep-disordered breathing and nocturnal oxygen desaturation in postmenopausal women. Am J Med 69: 75 79, 1980 Cirignotta F, D Alessandro R, Partinen M, ym.: Prevalence of every night snoring and obstructive sleep apnoeas among year-old men in Bologna, Italy. Acta Psychiatr Scand 79: , 1989 Coleman R M, Roffwarg H P, Kennedy S J, ym.: Sleep-wake disorders based on a polysomnographic diagnosis, a national cooperative study. JAMA 247: , 1982 Fujita S: UPPP for sleep apnea and snoring. J Ear Nose Throat 63: , 1984 Greenberg G D, Watson R K, Deptula D: Neuropsychological dysfunction in sleep apnea. Sleep 10: , 1987 Guilleminault C, Simmons F B, Motta J, ym.: Obstructive sleep apnea syndrome and tracheostomy. Arch Intern Med 141: , 1981 Guilleminault C, Partinen M: Obstructive sleep apnea syndrome: clinical research and treatment. Raven Press, New York 1990 Kales A, Cadieux R J; Bixler E O, ym.: Severe obstructive sleep apnea-i: Onset, clinical course and characteristics. J Chron Dis 38: , 1985 Kantola I, Partinen M: Unihäiriöt ja sydän- ja verenkiertosairaudet. Duodecim 107: , 1991 Lezak M D: Neuropsychological assessment. Oxford University Press, New York 1983 Mustajoki P, Sane T, Pekkarinen T: Lihavuuden hoito erikoissairaanhoidossa. Suom Lääkäril 52: , 1997 Nyrkkö H: Sopeutumisvalmennuskursseilta eväitä jaksamiseen. Kuntoutus 2: 21 29, 1996 Partinen M, Poppius H: Uniapnean diagnosointi ja hoito. Duodecim 104: , 1988 Radloff L S: The CES-D Scale, a self-report depression scale research in the general population. App Psychol Meas 1: Raven J C: Coloured Progressive Matrices, Sets A, AB, B. HK Lewis & Co, London 1962 Telakivi T, Kajaste S, Partinen M, ym.: Cognitive function in middle-aged snorers and controls: role of exessive daytime somnolence and sleep-related hypoxic events. Sleep 11: , 1988 Telakivi T: Breathing disturbances during sleep in adults: clinical correlations in normal males, Down s syndrome and dementias. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 1989 Telakivi T: Uniapnean patofysiologia ja diagnostiikka. Duodecim 107: , 1991 Tilkian A R, Guilleminault C, Schroeder J S, ym.: Sleep induced apnea syndrome. Prevalence of cardiac arrhytmias and their reversal after tracheostomy. Am J Med 63: , 1977 Tolle F A, Judy W V, Yu P L, ym.: Reduced stroke volume related to pleural pressure in obstructive sleep apnea. J Appl Physiol 55: , 1983 Wechslerin muistiasteikko. Wechsler Memory Scale. Psykologien Kustannus Oy, Helsinki 1978 Zung W W K: A self-rating depression scale. Arch Gen Psychiatry 12: 63 70, 1985 HELENA HALLIKAINEN, LL, erikoislääkäri, ylilääkäri Savonlinnan keskussairaala, Savonlinna HANNU NYRKKÖ, YM, neuropsykologi Punkaharjun kuntoutussairaala, Punkaharju Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä 2297

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Hengitystukihoidon laitetyypit

Hengitystukihoidon laitetyypit Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit

Lisätiedot

Tietoisuuden lisääminen

Tietoisuuden lisääminen Tietoisuuden lisääminen Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on historiallisesti pidetty miesten sairautena, mutta on esitetty, että miesten ja naisten välinen ero voi johtua siitä, että OSAa ei aina tunnisteta

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

!"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$"

!##$%&$'(')'*+((!#$$%&'()!&*+,-!#-.$ !"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$" Sitratori 3, 00420 Helsinki, puh. (09) 369 7440 Hyvä uni on nektaria keholle ja mielelle Kunnon yöunet Markku Partinen, Maarit Huovinen: UNIKOULU AIKUISILLE

Lisätiedot

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea Uniapnea Nauti taas 2015 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V. (Royal Philips) tai

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

RemLogic-liitännäinen hengityskatkojen vakavuuden huomioivan apnea-hypopnea-indeksin laskemiseen

RemLogic-liitännäinen hengityskatkojen vakavuuden huomioivan apnea-hypopnea-indeksin laskemiseen RemLogic-liitännäinen hengityskatkojen vakavuuden huomioivan apnea-hypopnea-indeksin laskemiseen (RemLogic plug- in for calculation of apnea-hypopnea index adjusted for severity of individual obstruction

Lisätiedot

Uniapneassa esiintyy lyhytkestoisia unenaikaisia. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Näin hoidan

Uniapneassa esiintyy lyhytkestoisia unenaikaisia. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Näin hoidan Näin hoidan Juha Seppä, Henri Tuomilehto ja Jouko Kokkarinen Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito Obstruktiivista uniapneaa sairastavia on Suomessa arviolta yli 150 000. Uniapnea on edelleen alidiagnosoitu

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

UNIAPNEAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO

UNIAPNEAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 1/2005 UNIAPNEAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Harju Terttu Ebeling Tapani Haapaniemi Tarja Jäntti

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS

Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS Jussi Kettunen Opinnäytetyö Syksy 2015 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Lihava potilas lääkärin vastaanotolla

Lihava potilas lääkärin vastaanotolla Lihavuus Pertti Mustajoki Yleislääkärin vastaanotolla käyvistä potilaista suurin osa on ylipainoisia. Lääkärin tehtävä on seuloa heistä ne, joiden kanssa lihavuus otetaan puheeksi. Se tehdään potilasta

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

LIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA

LIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA LIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA Ella Elomaa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI (22 kartoitusta: m:12, n:10) n huomiot: Keskiarvo Ikä (vuotta) 43 Painoindeksi 25.2 METmax 14.1 Aktiivisuusluokka 4.6 Leposyke 46 Vaihteluväli 21 59 20 37 13.7 14.3 1 8 33 60

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Uniapnean CPAP-hoidon seuranta terveyskeskuksessa

Uniapnean CPAP-hoidon seuranta terveyskeskuksessa Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Pirkko Brander dosentti, ylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue, keuhkosairauksien vastuualue ja HYKS, sydän- ja keuhkokeskus, keuhkosairauksien klinikka Juho Lehto

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA

LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA Nutrition research/diet and Chronic Diseases LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 7.11.2014, Helsinki Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon

Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon Katsaus tieteessä Tarja Saaresranta dosentti, osastonylilääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka tasaare@utu.fi Ulla Anttalainen LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri TYKS, keuhkosairauksien

Lisätiedot

Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnoosi ja hoito. oyl Anne5e Kainu Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Peijaksen sairaala

Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnoosi ja hoito. oyl Anne5e Kainu Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Peijaksen sairaala Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnoosi ja hoito oyl Anne5e Kainu Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Peijaksen sairaala Oireista uniapneaa sairastaa vähintään 4% aikuisista miehistä ja 2% naisista. Osi6aisen

Lisätiedot

uni-info Kohonnut verenpaine s.3 Henkilökuva s.6 Vinkkejä verenpaineen alentamiseksi s.5 nro 1 maaliskuu 2008 CPAP-klubilehti www.cpap.

uni-info Kohonnut verenpaine s.3 Henkilökuva s.6 Vinkkejä verenpaineen alentamiseksi s.5 nro 1 maaliskuu 2008 CPAP-klubilehti www.cpap. uni-info nro 1 maaliskuu 2008 Kohonnut verenpaine s.3 Vinkkejä verenpaineen alentamiseksi s.5 Henkilökuva s.6 CPAP-klubilehti www.cpap.fi KOHONNUT VERENPAINE Pääkirjoitus Kohonnut verenpaine, hypertensio

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

ARVIOINTISELOSTE. Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä

ARVIOINTISELOSTE. Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä ARVIOINTISELOSTE 1 2007 Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä Perustuu ruotsalaisen SBU:n julkaisemaan yhteispohjoismaiseen arviointiin: Obstructive Sleep Apnoea Syndrome - A Systematic Literature Review.

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) 24.11.2010 Käypä hoito

Lisätiedot

EMFIT-PATJALLA MITATUN UNIHÄIRIÖN VAIKUTUS SUORIUTUMISEEN VIREYSTILAKOKEESSA

EMFIT-PATJALLA MITATUN UNIHÄIRIÖN VAIKUTUS SUORIUTUMISEEN VIREYSTILAKOKEESSA EMFIT-PATJALLA MITATUN UNIHÄIRIÖN VAIKUTUS SUORIUTUMISEEN VIREYSTILAKOKEESSA Henry Söderholm Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö Kliininen neurofysiologia, TAYS Joulukuu

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa

VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa Markku Kilpeläinen, Igor Radun & Heikki Summala Psykologian laitos, liikennepsykologia Taustaa Kehittyneissä

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Trail Making Test (TMT) TMT:n taustaa

Trail Making Test (TMT) TMT:n taustaa Trail Making Test (TMT) Oheinen aineisto on syntynyt Ruotsin kognitiivisten sairauksien yhdistyksen ja Novartis Finland Oy:n yhteistyön tuloksena. Tavoitteena on tuoda TMT kokeneiden lääkärien, sairaanhoitajien

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet?

Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet? TIETEESSÄ ULLA ANTTALAINEN LT, osastonlääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka ulla.anttalainen@tyks.fi Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet? Uniapnea on kansantauti. Vajaat kymmenen vuotta

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Kuten tässäkin artikkelissa, uniapneasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä obstruktiivista. ja tällaista apneaa saattaa esiintyä esimerkiksi

Kuten tässäkin artikkelissa, uniapneasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä obstruktiivista. ja tällaista apneaa saattaa esiintyä esimerkiksi 4701 Katsausartikkeli Uniapnea haaste terveydenhuollolle PAULA MAASILTA ANNE PIETINALHO Tärkein tieto Uniapneaa sairastavalla esiintyy yön aikaisia hengityskatkoja runsaasti tai pitkäkestoisina, ja ne

Lisätiedot

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen 11.2.2010 Veijo Lesonen Mediracer Oy EMG Laboratoriot Oy (1987- ) Vahva substanssi kliinisen neurofysiologian (knf) erikoisalalta Potilailla pitkät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot