ALKUPERÄISTUTKIMUS. Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä. Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALKUPERÄISTUTKIMUS. Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä. Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö"

Transkriptio

1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä on yleinen ja siten kansanterveydellisesti merkittävä päiväsaikaista väsymystä aiheuttava unihäiriö. Väsymyksen lisäksi oireyhtymä aiheuttaa henkisen suorituskyvyn häiriöitä, jotka voivat pahimmillaan johtaa jopa työkyvyttömyyteen. Tutkimuksessamme olemme mitanneet uniapnean hoitojen vaikutusta henkiseen suorituskykyyn. Neuropsykologinen tutkimus tehtiin 77 uniapneapotilaalle heti diagnoosin jälkeen ja toistamiseen, kun potilas oli saanut valittua hoitoa (ylipainehengityshoito, nielunavarrusleikkaus tai laihdutus) vähintään kolme kuukautta. Henkisen suorituskyvyn paranemisen kannalta tehokkaimmalta vaikutti laihduttaminen. Mielialan korjaantuminen oli taas selvintä nielunavarrusleikkauksen jälkeen. Yöllisen hypoksian väheneminen näytti selittävän kognition paranemista, mutta mielialan kohenemiseen liittyvät tekijät vaativat vielä lisäselvityksiä. Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä on yleisin diagnoosi, kun sairaalatutkimuksiin lähettämisen syynä on liiallinen päiväsaikainen väsymys (Coleman ym. 1982). Suomessa, Israelissa ja Italiassa tehtyjen tutkimusten mukaan uniapneaoireyhtymän esiintyvyys aikuisilla miehillä on prosenttia (Telakivi 1989). Kyseessä on siis yleinen ja kansanterveydellisesti tärkeä sairaus. Lähes 90 % uniapneapotilaista on miehiä (Kales ym. 1985). Naisilla obstruktiivisen uniapnean esiintyvyys näyttää lisääntyvän menopaussi-iän jälkeen (Block ym. 1980). Valtaosa uniapneapotilaista on ylipainoisia, eli painoindeksi eli PI on yli 28 kg/m 2. Kuorsaus on obstruktiivisen uniapnean yleisin oire. Se syntyy pehmeän suulaen, kitakaarten ja muiden ylähengitysteiden värähtelystä sisäänhengityksen aikana. Kyseessä on tällöin ylähengitysteiden osittainen tukkeutuminen. Täydellisestä tukkeutumisesta seuraa hengityskatkos eli apnea, jonka aikana hengitysliikkeet jatkuvat voimakkaina (obstruktiivinen uniapnea). Hengityskatkos päättyy havahtumiseen ja hengityksen palautumiseen. Obstruktiiviset uniapneat aiheuttavat potilaalle kliinisiä oireita ja löydöksiä. Koska uni pirstoutuu lukuisten apneoista aiheutuvien havahtumisten vuoksi, potilas kärsii päiväaikaisesta väsyneisyydestä ja nukahtelutaipumuksesta. Apneoihin liittyy hypoksemiavaiheita ja rintakehän sisäisen paineen huomattavia vaihteluita, jotka kuormittavat sydän- ja verenkiertoelimistöä (Kantola ja Partinen 1991, Telakivi 1991). Vaikeassa obstruktiivisessa uniapneassa esiintyy apneoiden välillä hypoventilaatiojaksoja ja päiväsaikaista hengityksen vajaatoimintaa (ns. Pickwick-oireyhtymä). Uniapneadiagnoosin kriteerinä polygrafiarekisteröinneissä pidetään yli kymmentä selvää apneaa tunnin yöunta kohti laskettuna (Cirignotta ym. 1989). Vuonna 1990 hyväksytyn määritelmän mukaan (Guilleminault ja Partinen 1990) uniap- Duodecim 113: ,

2 neaoireyhtymään kuuluu uniapneoiden lisäksi aina myös muita somaattisia ja psyykkisiä oireita tai löydöksiä. Verenpainetauti on todettu %:lla vaikeaa uniapneaoireyhtymää sairastavista (Guilleminault ym. 1981). Erityyppisiä rytmihäiriöitä todetaan myös valtaosalla potilaista (Tilkian ym. 1977). Sydämen vasemman kammion vajaatoiminta voi liittyä kohonneeseen verenpaineeseen tai ilmetä ilman sitä (Tolle ym. 1983). HYKS:n potilasaineistossa yli puolet uniapneapotilaista valitti subjektiivisina oireina päiväsaikaista väsymystä, nukahtamiskohtauksia, muistihäiriöitä, impotenssia tai libidon heikkoutta sekä ärtyneisyyttä. Yleisiä oireita olivat myös depressio ja aamupäänsärky (Partinen ja Poppius 1988). Neuropsykologisissa tutkimuksissa uniapneapotilailla on todettu tarkkaavaisuuden, suunnittelun, muistin ja psykomotoriikan heikentymistä (Greenberg ym. 1987, Bedard ym ja 1993). Kognitiivisten häiriöiden on todettu suurimmaksi osaksi korjaantuvan hoidettaessa uniapneaa esimerkiksi ylipainehengityshoidolla (CPAP) (Bedard ym ja 1993). Osa kognitiivisista häiriöistä on kuitenkin jäänyt pysyviksi hoidosta huolimatta, mikä on tutkijoiden mielestä viitannut siihen, että uniapnea voi pahimmillaan aiheuttaa pysyvän hypokseemisen aivovaurion. Uniapneapotilaat ovat useimmiten työikäisiä, ja työtehtävien laadun mukaan jo pienikin henkisen suorituskyvyn heikkenemä voi vaikeuttaa potilaan selviytymistä sekä työssä että yksityiselämässä. Tässä tutkimuksessa olemme arvioineet neuropsykologisten testien ja kyselylomakkeiden avulla uniapneapotilaiden henkistä suorituskykyä. Erityisesti olemme selvitelleet uniapnean eri hoitomuotojen vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, mielialaan ja tyytyväisyyteen. Aineisto ja menetelmät Tutkimus tehtiin Savonlinnan keskussairaalan kliinisen neurofysiologian osastolla. Potilaat valittiin tutkimukseen niiden joukosta, jotka oli lähetetty Savonlinnan keskussairaalaan uniapneaepäilyn vuoksi toukokuun 1993 ja tammikuun 1995 välisenä aikana ja joilla todettiin merkitsevä uniapneaoireyhtymä. Tutkimuksen ulkopuolelle jättämisen kriteerit on esitetty taulukossa 1. Potilaille selitettiin tutkimuksen tarkoitus ja suoritustapa, ja he antoivat siihen suullisen suostumuksensa. Taulukko 1. Tutkimuksesta suljettiin pois uniapneapotilaat, joilla oli jokin seuraavista sairauksista. Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, johon liittyi huomattava hiilidioksidiretentio ja hypoksemia Sydämen vaikea vajaatoiminta Sairastettu aivoverenkierron häiriö (TIA tai globaaliamnesiakohtaus) Dementoiva aivosairaus Aivokontuusion jälkitila Enkefaliitin jälkitila Alkoholin aiheuttama aivovaurio Sairastettu psykoottistasoinen psyykkinen häiriö Uniapnean diagnosoimiseksi tehtiin yhden tai kahden yön mittainen suppea unipolygrafiarekisteröinti osasto-olosuhteissa. Tutkimuslaitteena oli Synectics Medicalin kahdeksankanavainen polygrafialaitteisto, jossa oli käytössä seitsemän kanavaa: hengitysilman virtaus rekisteröitiin termistorianturilla, hengitysliikkeet venymäliuska-anturilla ja unipatjalla, asento pietsosähköanturilla, jalkojen liikkeet unipatjalla sekä syketaajuus ja happisaturaatiotaso oksimetrilla (Biox Ohmeda). Neurofysiologi kävi rekisteröinnit läpi analogisessa muodossa tietokoneen kuvaruudulla, ja lisäksi polygrafiaohjelmisto antoi automaattisesti apneoiden ja yli 4 % suuruisten desaturaatioiden lukumäärän koko yön ajalta sekä myös laskettuna vuoteessa vietettyä tuntia kohti. Näin saatua happidesaturaatioindeksiä eli vähintään 4 %:n suuruisten happisaturaation pienenemisten määrää tuntia kohti (ODI 4) käytettiin rekisteröintikriteerinä diagnosointivaiheessa. ODI 4:n arvoa >10 pidettiin merkitsevänä, ja arvot määriteltiin taudin eri vaikeusasteissa seuraavasti: lievä uniapnea 10 20, keskivaikea 20 40, vaikea ja erittäin vaikea >60. Laite ilmoitti myös pienimmän happisaturaatioarvon yön aikana ( -minimi) sekä sen, kuinka monta prosenttia rekisteröintiajasta happisaturaatio oli ollut välillä %, %, %, %, % jne. Tästä saatiin nk. happisaturaatiojakauma ( -jakauma), joka ilmaisee, kuinka monta prosenttia rekisteröintiajasta happisaturaatio oli ollut patologiseksi katsottavalla alueella eli <90 %. Alun perin aineistossa oli 94 uniapneapotilasta. Poissulkukriteerien huomioimisen jälkeen jäljelle jäi 82 potilasta, joista viisi kieltäytyi jatkamasta tutkimusta. Lopullisessa analyysissa on siten mukana 77 potilasta. Ikä-, sukupuoli-, koulutus-, painoindeksi-, ODI 4- ja -minimijakauma sekä - jakauman vaihtelu vaikeusasteeltaan erilaista uniapneaa sairastavilla potilailla käyvät ilmi taulukosta 2. Miesten yliedustus korostui vaikeiden ja erittäin vaikeiden uniapneoiden ryhmässä, jossa kaikki potilaat olivat miehiä. Polygrafiatutkimuksen jälkeen potilaat siirtyivät sen erikoisalan poliklinikan hoitoon, minne alkuperäinen lähete perusterveydenhuollosta oli osoitettu. Uniapneapotilaiden hoito suunniteltiin siten neurologian, keuhkosairauksien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikassa. Potilaan lopulli H. Hallikainen ja H. Nyrkkö

3 Taulukko 2. Demografiset ja fysiologiset muuttujat uniapnean vaikeusasteen mukaan. Keskiarvot (suluissa keskihajonta). Lievät Keskivaikeat Erittäin vaikeat (n = 54) (n = 14) (n = 14) Ikä, v 51.9 ( 8.6) 53.6 (10.0) 50.3 ( 9.9) Miehiä, % Kansa-/perus koulu, % ODI ( 4.2) 29.5 ( 6.9) 59.5 (12.0) -minimi, % 75.5 ( 7.8) 65.7 (13.2) 55.5 (13.4) -jakauma, % 11.6 (12.7) 31.7 (24.2) 52.4 (24.5) Painoindeksi, 30.0 ( 5.1) 35.4 ( 7.9) 37.2 ( 7.2) kg/m 2 ODI 4 = happidesaturaatioindeksi, joka kuvaa vähintään 4 %:n suuruisten happisaturaatiopienenemisten määrää tuntia kohti -minimi = pienin happisaturaatioarvo -jakauma = prosenttiosuus joka ilmaisee kuinka monta prosenttia rekisteröintiajasta happisaturaatio oli < 90 % nen hoitopaikka riippui tarvittavista hoitotoimenpiteistä, jotka hoitava lääkäri määritti kliinisen tutkimuksen ja esitietojen sekä tarvittavien lisätutkimusten avulla. Potilaista 21:lle ei tutkimuksen aikana aloitettu mitään tehokasta hoitoa. Heistä 15 oli saanut kehotuksen laihtua mutta oli epäonnistunut laihdutusyrityksessään. Loput olivat lievää (viisi potilasta) tai korkeintaan keskivaikeaa (yksi potilas) uniapneaa sairastavia, joilla oli heikko hoitomyöntyvyys. Laihdutuksessa onnistuneita (vähintään 2 kg, maksimi 45 kg) oli 25, ja analyysivaiheessa samaan konservatiivisen hoidon ryhmään liitettiin myös yksi potilas, jolla oli hoitona tennispallo yöpaidan selkämyksessä. Ylipainehengityshoito (CPAP) aloitettiin 12 potilaalle ja nielunavarrusleikkaus tehtiin 18:lle. Jos potilaalla todettiin ylipainoa, laihdutusta suositeltiin aina joko ainoaksi hoidoksi tai muiden hoitojen tueksi. Osa potilaista sai laihdutusohjeet vain hoitavalta lääkäriltä, mutta jos ilmeni motivaatio-ongelmia, dieettitietouden puutteita tai potilas oli aikaisemmin epäonnistunut laihdutusyrityksissään, hän kävi yhden tai useamman kerran ravitsemussuunnittelijan vastaanotolla. Laihdutusryhmiä sairaalassamme ei ollut, ja laihdutusta seurattiin vaihtelevasti eri potilailla. CPAP-hoidossa käytettiin kolmea eri laitetta. Suurimmalla osalla potilaista oli käytössä Tranguility Plus Healthdyne -laite (Fuchs Medical) ja joillakin Remstar (Hengityshoitokeskus) tai Sleep Easy II tai III (Hengityshoitokeskus). Hoidon aloituksessa määritettiin ensimmäisenä yönä unipolygrafiatutkimuksen avulla sopiva ja riittävä painetaso, ja toisena yönä tehtiin uusi polygrafia, jossa varmistettiin hyvä hoitotulos. CPAP-laitteen käyttöohjauksen antoi kuntoutusohjaaja. Potilaat kävivät seurantaunipolygrafiassa osastolla kolmen kuukauden ja vuoden kuluttua hoidon aloituksesta. Tutkimus tehtiin potilaan käyttäessä omaa CPAP-laitettaan. Lisäksi potilaat kävivät ensimmäisen hoitovuoden aikana 1 2 kertaa polikliinisellä seurantakäynnillä. Kirurgisena hoitona tehtiin uvulopalatofaryngoplastia (UPPP) Fujitan (1984) kuvauksen mukaan. Toimenpiteessä tehtiin ensin nielurisojen poisto, minkä jälkeen nielukaarien väliin tehtiin viillot ja poistettiin niiden välinen limakalvo ja kitapurje ja jonkin verran pehmeän kitalaen submukoottista kudosta. Takimmaisia nielukaaria resekoitiin tarpeen mukaan ja limakalvot ommeltiin vastakkain. Leikkauksen jälkeen potilaita seurattiin korva-, nenä- ja kurkkutautien osastolla ensimmäiseen toimenpiteen jälkeiseen päivään oksimetriseurannassa. Osa potilaista oli ensimmäisen vuorokauden teho-osaston seurannassa. Potilaat kotiutettiin ensimmäisenä tai toisena toimenpiteen jälkeisenä päivänä. Eri hoitoryhmiin ohjautuneet eivät eronneet toisistaan tilastollisesti iän, sukupuolen, koulutuksen, taudin vaikeusasteen, ODI 4:n tai -minimin suhteen, mutta CPAP-hoitoon ohjautuivat ne, joilla oli suurin painoindeksi ja huonoin -jakauma. Ennen hoidon aloittamista potilaille tehtiin ensimmäinen neuropsykologinen tutkimus. Toinen neuropsykologinen tutkimus tehtiin, kun potilas oli saanut valittua hoitoa vähintään kolme kuukautta. Neuropsykologi arvioi tulokset tietämättä potilaiden uniapnean vaikeusastetta tai heidän saamaansa hoitoa. Muistin tutkimuksessa käytettiin Wechslerin muistiasteikon molempia versioita (WMS I ja II) täydennettynä loogisen muistin kertomusten yhden tunnin verran viivästetyllä mieleen palauttamisella (Wechsler 1978). Unohtaminen arvioitiin vähentämällä viivästetyn loogisen muistin pistemäärä välittömän loogisen muistin pistemäärästä. Visuaalisen muistin tutkimisessa käytettiin Bentonin (1973) visuaalisen muistitestin menettelytapaa A. Päättelytoimintojen arvioinnissa menetelmänä oli Ravenin Coloured Progressive Matrices (Raven 1962). WMS:n, Bentonin ja Ravenin testit pisteitettiin ohjekirjojen mukaan. Konstruktiivisia toimintoja arvioitiin Rey-Osterreith Complex Figure -testin kuvion kopioimisella, ja suoritus pisteitettiin Taylorin 36 pisteen menetelmällä (Lezak 1983). Tarkkaavaisuuden tutkimisessa käytettiin seuraavia testejä: Letter Cancellation Test (LCT), Symbol Digit Modalities Test (SDMT) ja Trail Making Test B (Lezak 1983). Kuten edellä kävi ilmi, potilaille tehtiin neuropsykologinen testaus kahteen kertaan, ennen hoitoa ja potilaan saatua valittua hoitoa vähintään kolme kuukautta. Jo pelkästään se, että sama testi toistetaan, voi antaa paremman tuloksen toisella kerralla ilman hoitotoimenpiteitäkin. Tämä oppimisvaikutus otettiin huomioon mm. käyttämällä Wechslerin muistiasteikon eri versioita (WMS I ja II) eri testauskerroilla sekä vertaamalla hoidettujen ja hoitoa vaille jääneiden potilaiden suorituskyvyn muutoksia ensimmäisen ja toisen testikerran välillä. Mielialan arvioinnissa käytettiin The Center for Epidemiological Studies Depression Scalea (CES-D) (Radloff 1977) ja Zung Self-Rating Scalea (Zung 1985). Elämään tyytyväisyyttä tutkittiin kyselylomakkeella, jota on käytetty aikaisemmin aivohalvauspotilaiden omaisten elämänmuutosten kartoittamisessa (Nyrkkö 1996). Lomakkeessa on 18 eri elämänalueisiin liittyvää osiota. Potilaat arvioivat 11-portaisella asteikolla tyytyväisyytensä senaikaiseen elämäntilanteeseen ympyröimällä sopivan vaihtoehdon. Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä 2293

4 Aineistoa kuvailevina menetelminä käytettiin jakaumien, keskiarvojen ja keskihajontojen määritystä. Ryhmien välisten erojen tutkimisessa käytettiin t-testiä, χ 2 -testiä, Fisherin eksaktia testiä sekä Kruskal Wallisin yksisuuntaista varianssianalyysia. Korrelaatioiden laskemisessa käytettiin osittaiskorrelaatiokertoimia. Tulokset Tilanne ennen hoitoa. Ensimmäisen neuropsykologisen testauksen yhteydessä potilaat saivat vapaasti luetella subjektiivisesti kokemiaan psyykkisen toimintakyvyn häiriöitä (taulukko 3). Kaksi kolmasosaa potilaista valitti poikkeavaa päiväsaikaista väsymystä, neljäsosa muistivaikeuksia ja viidesosa masentuneisuutta. Ennen hoidon aloitusta tehdyissä testauksissa korkeammalla iällä ja heikommalla koulutuksella oli merkitsevä negatiivinen korrelaatio suoriutumiseen kognitiivisissa tehtävissä lukuun ottamatta konstruktiivisia toimintoja mittaavaa Reyn kuvion kopiointia. Sukupuolella ei ollut vaikutusta suoriutumiseen testissä. Unipolygrafialla mitatuista suureista -jakauma korreloi merkitsevästi tarkkaavaisuutta mittaavaan LCT:n pistemäärään (r =.24, p =.032). Kokonaisuutena uniapneapotilaiden kognitiiviset suoritukset eivät poikenneet merkitsevästi käytettävissä olleista viitearvoista. Varsinaista omaa terveistä henkilöistä koostuvaa verrokkiaineistoa tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut. Uniapneapotilaittemme Zung-itsearvion raakapistemäärän keskiarvo oli 40.5 (SD 8.2), mikä viittaa lievään masentuneisuuteen. Eri hoitoihin ohjautuneet eivät ennen hoidon aloitusta poikenneet toisistaan merkitsevästi kognitiivisten suoritusten, mielialan tai elämään tyytyväisyyden suhteen. Tilanne hoidon jälkeen. Uniapnean hoidon tarkoituksena on poistaa unenaikaiset apneat ja normaalistaa yöllinen happisaturaatio. Tutkimuksessamme kaikki happisaturaatiota kuvaavat suureet paranivat erittäin merkitsevästi (p =.000) ja myös painoindeksi pieneni erittäin merkitsevästi (p =.000). Hoitoa vaille jääneille näitä mittauksia ei tehty yhtä potilasta lukuun ottamatta. Hoidettujen osalta muuttujien keskiarvot hoidon jälkeen olivat seuraavat: ODI , -jakauma 9, -minimi 81.6 ja painoindeksi Taulukossa 4 on esitetty happisaturaatiota ku- Taulukko 3. Uniapneapotilaiden kokemat psyykkisen toimintakyvyn subjektiiviset häiriöt. Häiriö Potilaita n % Epänormaali väsyneisyys Muistivaikeudet Masentuneisuus Mielialan vaihtelut 9 16 Ajatuskatkokset 9 16 Univaikeudet 7 12 Ärtyneisyys 5 9 vaavien suureiden ja painoindeksin nk. muutospistemäärät eri hoitoryhmissä. Muutospisteet saatiin vähentämällä toisen mittauskerran pistemäärä ensimmäisen mittauksen pistemäärästä. Merkitsevinä eroina eri hoitoryhmien kesken todettiin, että CPAP-ryhmän -minimin muutospistemäärä oli suurempi kuin leikattujen (p =.013) ja laihduttajien BMI:n muutospistemäärä oli suurempi kuin CPAP-ryhmän (p =.025). Koko uniapneapotilaiden ryhmässä pistemäärä kasvoi merkitsevästi päättelyä mittaavissa Ravenin matriiseissa (p =.007) ja tarkkaavaisuutta mittaavassa LCT:ssä suoritusaika parani (p =.013). Samoin tarkkaavaisuutta mittaavassa SDMT:ssä pistemäärän lisäys oli lähellä merkitsevää (p =.061). Hoidon jälkeen BMI korreloi merkitsevästi päättelyä mittaavan Ravenin matriisin pistemäärään (r =.29, p =.011) ja tarkkaavaisuutta mittaavan Trail Making B:n suoritusaikaan (r =.28, p =.014). ODI 4 (r =.31, p =.005) ja -jakauma (r =.29, p =.011) korreloivat Bentonin visuaalisen muistin pistemäärään. -minimi oli yhteydessä Bentonin (r =.28, p =.012) ja WMS:n (r =.24, p =.042) visuaaliseen muistiin sekä tarkkaavaisuutta mittaavan LCT:n pistemäärään (r =.27, p =.017). Ryhmien välisiä kognitiivisten toimintojen eroja hoidon jälkeen tarkasteltiin muutospistemäärien avulla. Merkitseviä eroja hoitoryhmien muutospistemäärissä ei todettu. Masentuneisuutta mittaava Zungin raakapistemäärä pieneni merkitsevästi (p =.004) ja suurempi tyytyväisyys nukkumiseen oli lähellä merkitsevää (p =.071). Ryhmien välisiä eroja mieli H. Hallikainen ja H. Nyrkkö

5 Taulukko 4. Unipolygrafiassa mitattujen happisaturaatiota kuvaavien suureiden ja painoindeksin muutospistemäärät 1 eri hoitoryhmissä; keskiarvot (SD) ja p-arvo. Muuttujat selitetty taulukossa 2. Muuttuja Laihduttajat CPAP-hoito Leikatut p-arvo ODI (21.4) 26.4 (22.6) 9.5 (11.3).373 -minimi, % 8.9 ( 8.5) 22.8 (12.7) 6.1 ( 6.7).001 -jakauma, % 17.2 (28.3) 22.0 (18.1) 8.0 (12.6).169 Painoindeksi, kg/m ( 3.1) 0.9 ( 1.0) 0.9 ( 1.9) Muutospistemäärät saatiin vähentämällä toisen mittauskerran pistemäärä ensimmäisen mittauksen pistemäärästä alassa ja elämään tyytyväisyydessä hoidon jälkeen tarkasteltiin muutospistemäärien avulla. Merkitsevä ero oli paras muutospistemäärä leikatuilla potilailla CES-D:ssä (p =.030), ja heillä myös ero Zungin muutospistemäärissä muihin ryhmiin verrattuna oli lähellä merkitsevää (p =.059). Hoitoryhmien sisäisiä muutoksia kognitiivisissa toiminnoissa tapahtui eniten laihduttajilla. Heillä todettiin merkitsevää paranemista päättelyä mittaavissa Ravenin matriiseissa (p =.000), WMS:n visuaalisen muistin testissä (p =.020) sekä tarkkaavaisuutta mittaavissa SDMT-testissä (p =.047) ja Trail Making B -testissä (p =.014). CPAP-ryhmän sisällä ei havaittu merkitsevää paranemista kognitiivisissa toiminnoissa, joskin tarkkaavaisuutta mittaavassa LCT:ssä suoritusaika lyheni miltei merkitsevästi (p =.050). Leikatuilla WMS:n visuaalisen muistin pistemäärä huononi. Toisaalta masentuneisuutta mittaavissa CES-D-testissä (p =.014) ja Zungin itsearviossa (p =.002) tapahtui leikatuilla merkitsevää paranemista ja tyytyväisyys nukkumiseen parani merkitsevästi (p =.028). Hoitoa vaille jääneillä elämään tyytyväisyyden (p =.045) pisteet vähenivät. Pohdinta Nykyisin hyväksytyn määritelmän mukaan (Guilleminault ja Partinen 1990) uniapneaoireyhtymään kuuluu uniapneoiden lisäksi aina myös muita somaattisia ja psyykkisiä oireita tai löydöksiä. Tässäkin tutkimuksessa potilaat toivat spontaanisti esille runsaasti henkisen toimintakyvyn häiriöitä, joista tavallisimmat olivat epänormaali väsymys, muistivaikeudet ja masentuneisuus. Näin ollen onnistuneen hoidon kriteerinä ei voida käyttää ainoastaan unipolygrafiassa mitattujen happisaturaatiota kuvaavien suureiden normaalistumista. Arvioinnissa täytyy huomioida myös todettujen somaattisten häiriöiden (mm. kohonnut verenpaine, rytmihäiriöt, metabolinen syndrooma) sekä henkisen toimintakyvyn subjektiivisten ja objektiivisesti mitattujen häiriöiden korjaantuminen. Huomion arvoista on myös potilaan subjektiivinen arvio elämänlaadusta hoidon jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa uniapneapotilailla on todettu tarkkaavaisuuden, suunnittelun, muistin ja psykomotoriikan heikentymistä (Greenberg ym. 1987, Bedard ym ja 1993). Ainakin osassa tutkimuksista (Telakivi ym. 1988) muutokset ovat korreloineet uniapnean vaikeusasteeseen. Bedard ym. (1991, 1993) ovat tutkimuksissaan löytäneet merkittäviä kognitiivisia häiriöitä keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavilla. Keskivaikeaa tautia potevilla on todettu keskittymiskyvyn, muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöitä, joiden pääasialliseksi aiheuttajaksi on epäilty unen puutetta. Vaikeaan taudinkuvaan on näyttänyt liittyvän älyllisen suorituskyvyn yleistä heikkoutta, jähmeyttä ja konstruktiivisia vaikeuksia, jotka on yhdistetty yöllisen hypoksemian vaikeusasteeseen. Bedard ym. ovat todenneet useiden kognitiivisten häiriöiden korjaantuvan CPAP-hoidon aikana. Poikkeuksena olivat suunnittelua ja kätevyyttä edellyttävät toiminnat, jotka korreloivat vahvasti hypoksemian vaikeusasteeseen. Tutkijat päättelivät tästä, että uniapnea voi pahimmillaan aiheuttaa pysyvän hypokseemisen aivovaurion ja korjaantumattomia kognitiivisia häiriöitä. Omassa tutkimuksessamme valtaosalla potilaista (66 %) uniapnea oli ODI 4 -indeksin perus- Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä 2295

6 teella arvioituna lievä. Näin ollen on johdonmukaista, että ennen hoitoa potilaiden kognitiiviset suoritukset eivät poikenneet merkitsevästi käytettävissä olevista viitearvoista. Tosin potilailla esiintyi runsaasti subjektiivisia henkisen toimintakyvyn häiriöitä, ja he olivat keskimäärin lievästi masentuneita. Uniapneahoitojen tehokkuutta arvioitiin seurantaunipolygrafian tulosten, painoindeksin muutosten ja kognitiivisten suoritusten sekä mielialamittausten ja elämänlaatukyselyn avulla. Unipolygrafiassa mitattujen happisaturaatiota kuvaavien suureiden ja painoindeksin normaalistumisen perusteella kaikissa kolmessa hoitoryhmässä todettiin erittäin merkitsevää paranemista. Ryhmien välisinä eroina oli vain se, että CPAPhoitoa saaneilla -minimi parani eniten ja laihduttajien painoindeksi pieneni enemmän kuin muiden. Myös kognitiivisissa suorituksissa ja mielialassa todettiin merkitsevää paranemista lähtötilanteeseen verrattuna. Koko potilasryhmässä päättelyä ja tarkkaavaisuutta mittaavat testisuoritukset paranivat merkitsevästi ja masentuneisuuden aste väheni hoidon jälkeen. Hoitoryhmien sisäisiä muutoksia löydettiin eniten laihduttajilta. Heillä tapahtui merkitsevää päättelykyvyn paranemista yhden testin perusteella ja tarkkaavaisuuden paranemista kahden testin avulla arvioituna. Tämä tulos on sopusoinnussa sen havainnon kanssa, että hoidon jälkeen painoindeksi korreloi merkitsevästi sekä päättelyä (Ravenin matriisi) että tarkkaavaisuutta (Trail Making B) mittaavan testin kanssa. Lisäksi todettiin, että BMI:n pieneni eniten juuri laihduttajien ryhmässä, joskin laihtumista tapahtui kaikissa hoitoryhmissä jossain määrin. CPAP-hoitoa saaneiden ryhmässä ei todettu merkitsevää paranemista kognitiivisissa suorituksissa. Tarkkaavaisuuden paraneminen LCT:n avulla arvioituna oli CPAP-hoitoa saavilla kuitenkin lähellä merkitsevää. Kognitiiviselta kannalta vähäisiin hoitotuloksiin voi vaikuttaa osaltaan ryhmän pieni koko (12 potilasta). Laihduttajien määrä CPAP-hoitoa saaneisiin verrattuna oli yli kaksinkertainen (26 potilasta). Tutkimuksessamme ei pystytty myöskään kontrolloimaan CPAPlaitteen käyttötunteja, jotka saattavat vaihdella paljonkin potilaan hoitomyöntyvyyden mukaan. Leikattujen ryhmässä visuaalinen muisti huononi, mutta toisaalta masentuneisuus väheni merkitsevästi ja tyytyväisyys nukkumiseen lisääntyi. Hoitoa vaille jääneillä ei todettu paranemista missään neuropsykologisessa testissä tai mielialassa ja elämään tyytyväisyys väheni toisella testikerralla lähtötilanteeseen verrattuna. Tämän tutkimuksen perusteella lievää uniapneaoireyhtymää sairastavilla objektiivisesti mitatut kognitiiviset häiriöt ovat vähäisiä. Potilailla esiintyy kuitenkin runsaasti subjektiivisia henkisen toimintakyvyn häiriöitä. Tämän vuoksi entistä herkempien ja spesifisempien henkisen suorituskyvyn mittareiden kehittäminen on välttämätöntä. Nykyisilläkin mittareilla voidaan kuitenkin todeta, että teknisesti onnistunut uniapnean hoito korjaa merkittävästi kognitiivista suorituskykyä lähtötilanteeseen verrattuna. Koska potilaitten määrä eri hoitoryhmissä jäi melko vähäiseksi, kovin pitkälle meneviä päätelmiä eri hoitomuotojen keskinäisestä tehokkuudesta ei voi tehdä. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että erityisesti laihtuminen vaikuttaa suotuisasti kognitiiviseen suorituskykyyn, etenkin päättelykykyyn ja tarkkaavaisuuteen. Tässä tutkimuksessa laihduttaminen vaikutti jopa CPAP-hoitoa tehokkaammalta henkisen toimintakyvyn palautumisen kannalta. Kun otetaan huomioon lihavuuden aiheuttamat muut haitat uniapneapotilailla (mm. kohonnut verenpaine ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt), laihduttaminen on erittäin tärkeää ylipainoisilla uniapneapotilailla. Laihdutushoidon ongelmana ovat kuitenkin runsaat epäonnistumiset lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Tässä tutkimuksessa laihduttaminen määrättiin hoidoksi 40 potilaalle, joista 25 eli 62.5 % pystyi laihtumaan tutkimuksen aikana. Laihduttamiseen tarvittavaa tukea ja ohjausta tehostamalla voidaan varmasti lisätä onnistuneiden määrää tulevaisuudessa. Laihdutushoidossa tulisi huomioida, että lihavuus ei ole yhtenäinen tila, vaan lihavien joukossa on hyvin ongelmallisia ja vaikeasti hoidettavia potilaita (Mustajoki ym. 1997). Kun painoindeksi on yli 35 kg/m 2, tarvitaan erityisen tehokasta ohjausta ja seurantaa. Mustajoki ym. (1997) ovat todenneet, että parhaiten laihdutus onnistuu ennalta laaditun ohjelman mukaisesti säännöllisesti 2296 H. Hallikainen ja H. Nyrkkö

7 kokoontuvissa laihdutusryhmissä, joita vetää koulutettu laihdutusohjaaja. Jos potilas ei sovi ryhmähoitoon, yksilöllinen hoito toteutetaan samojen periaatteiden mukaan. Hoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa, mutta tarvittaessa sitä voidaan jatkaa annettujen ohjeiden mukaan omassa terveyskeskuksessa. Omilla uniapneapotilaillamme laihdutushoitona oli vain hoitavan lääkärin tai ravitsemussuunnittelijan yhden tai useamman kerran antama ohjaus ja seuranta. Lievästi ylipainoisilla tällainen menettely voi olla riittävä, mutta sairaalloisen ylipainoisten hoitoa on pyrittävä tehostamaan. Jos konservatiiviset laihdutusyritykset toistuvasti epäonnistuvat, täytyy muistaa myös leikkauksen mahdollisuus lihavuuden hoidossa (Mustajoki ym. 1997). Sen lisäksi, että erityisesti laihtuminen näytti parantavan uniapneapotilaiden henkistä suorituskykyä, nielunavarrusleikkauksen läpikäyneillä potilailla todettiin yllättäen mielialan nousua, joka ei ollut yhteydessä parempaan testisuoriutumiseen kognitiivisissa tehtävissä. Kirurgisen toimenpiteen aiheuttama lumevaikutus on yksi mahdollinen selitys mielialan kohenemiseen. Mielialaa mittaavien testien tulokset eivät korreloineet tässä tutkimuksessa happisaturaatiota kuvaaviin suureisiin toisin kuin tarkkaavaisuutta ja visuaalista muistia kuvaavien testien tulokset, jotka olivat yhteydessä yöllisen hypoksian määrään. Yöllisten havahtumisten väheneminen ja unirytmin korjaantuminenkin saattavat parantaa mielialaa nielunavarrusleikkauksen jälkeen. Tutkimuksessamme polygrafialaitteistossa ei ollut käytettävissä EEG-kanavia, joten ei ollut mahdollista arvioida nieluleikkauksen vaikutuksia unenaikaisten havahtumisten määrään ja uniprofiiliin. Tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista selvittää, kuinka uniapnean hoidot vaikuttavat eri univaiheiden suhteelliseen osuuteen ja unen eheyteen. *** Suomen Kulttuurirahaston Mikkelin läänin maakuntarahasto on tukenut tätä tutkimusta vuosina 1993 ja 1994 myönnetyillä apurahoilla. Kirjallisuutta Bedard M A, Montplaisir J, Richter F, ym.: Obstructive sleep apnea syndrome: pathogenesis of neuropsychological deficits. J Clin Exp Neuropsychol 13: , 1991 Bedard M A, Montplaisir J, Richter F, ym.: Persistent neuropsychological deficits and vigilance impairment in sleep apnea syndrome after treatment with continuous positive airways pressure. J Clin Exp Neuropsychol 15: , 1993 Benton A L: Visuaalinen muistitesti. Psykologien Kustannus Oy, Helsinki 1973 Block A J, Wynne J W, Boysen P G: Sleep-disordered breathing and nocturnal oxygen desaturation in postmenopausal women. Am J Med 69: 75 79, 1980 Cirignotta F, D Alessandro R, Partinen M, ym.: Prevalence of every night snoring and obstructive sleep apnoeas among year-old men in Bologna, Italy. Acta Psychiatr Scand 79: , 1989 Coleman R M, Roffwarg H P, Kennedy S J, ym.: Sleep-wake disorders based on a polysomnographic diagnosis, a national cooperative study. JAMA 247: , 1982 Fujita S: UPPP for sleep apnea and snoring. J Ear Nose Throat 63: , 1984 Greenberg G D, Watson R K, Deptula D: Neuropsychological dysfunction in sleep apnea. Sleep 10: , 1987 Guilleminault C, Simmons F B, Motta J, ym.: Obstructive sleep apnea syndrome and tracheostomy. Arch Intern Med 141: , 1981 Guilleminault C, Partinen M: Obstructive sleep apnea syndrome: clinical research and treatment. Raven Press, New York 1990 Kales A, Cadieux R J; Bixler E O, ym.: Severe obstructive sleep apnea-i: Onset, clinical course and characteristics. J Chron Dis 38: , 1985 Kantola I, Partinen M: Unihäiriöt ja sydän- ja verenkiertosairaudet. Duodecim 107: , 1991 Lezak M D: Neuropsychological assessment. Oxford University Press, New York 1983 Mustajoki P, Sane T, Pekkarinen T: Lihavuuden hoito erikoissairaanhoidossa. Suom Lääkäril 52: , 1997 Nyrkkö H: Sopeutumisvalmennuskursseilta eväitä jaksamiseen. Kuntoutus 2: 21 29, 1996 Partinen M, Poppius H: Uniapnean diagnosointi ja hoito. Duodecim 104: , 1988 Radloff L S: The CES-D Scale, a self-report depression scale research in the general population. App Psychol Meas 1: Raven J C: Coloured Progressive Matrices, Sets A, AB, B. HK Lewis & Co, London 1962 Telakivi T, Kajaste S, Partinen M, ym.: Cognitive function in middle-aged snorers and controls: role of exessive daytime somnolence and sleep-related hypoxic events. Sleep 11: , 1988 Telakivi T: Breathing disturbances during sleep in adults: clinical correlations in normal males, Down s syndrome and dementias. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 1989 Telakivi T: Uniapnean patofysiologia ja diagnostiikka. Duodecim 107: , 1991 Tilkian A R, Guilleminault C, Schroeder J S, ym.: Sleep induced apnea syndrome. Prevalence of cardiac arrhytmias and their reversal after tracheostomy. Am J Med 63: , 1977 Tolle F A, Judy W V, Yu P L, ym.: Reduced stroke volume related to pleural pressure in obstructive sleep apnea. J Appl Physiol 55: , 1983 Wechslerin muistiasteikko. Wechsler Memory Scale. Psykologien Kustannus Oy, Helsinki 1978 Zung W W K: A self-rating depression scale. Arch Gen Psychiatry 12: 63 70, 1985 HELENA HALLIKAINEN, LL, erikoislääkäri, ylilääkäri Savonlinnan keskussairaala, Savonlinna HANNU NYRKKÖ, YM, neuropsykologi Punkaharjun kuntoutussairaala, Punkaharju Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä 2297

Uniapnea ja liitännäissairaudet

Uniapnea ja liitännäissairaudet Uniapnea ja liitännäissairaudet Oyl Marisanna Schwenson Uniyksikkö Keuhkosairauksien klinikka 1 28/11/2014 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sidonnaisuudet Sidonnaisuuden laatu Kaupallinen yritys (ky) Saanut

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna 24.5.2012 Jussi Toppila Ambulatorinen yöpolygrafia Pt PolAmb Suppea unipolygrafia Embletta tutkimus unipolygrafiaa yksinkertaisempi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden, ja ylihoitajien kokous Turku 19.9.2005 Pälvi Kaukonen, yl, PSHP Hoidon perusteiden arviointilomake 5-15 -vuotiaille Valtakunnallisena

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA

ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA ANNEX I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMESTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITISTÄ, HAKIJASTA JA MYYNTILUVAN HALTIJASTA JÄSENVALTIOISSA 1 JODOKASEIINIA/TIAMIINIA SISÄLTÄVÄT LÄÄKEVALMISTEET, JOILLA ON MYYNTILUPA

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO 1 KOHTI TAVOITTEELLISTA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ 1) Alueellinen yhteistyö Yleistä HUS:ista

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot