Uni on moniulotteinen neuroendokriininen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uni on moniulotteinen neuroendokriininen"

Transkriptio

1 Katsaus Päivi Polo-Kantola Estrogeenin ja keltarauhashormonin erityksen jyrkkä väheneminen ja siihen liittyvät vaihdevuodet ovat väistämättömiä jokaisen naisen elämässä. Vaikka vaihdevuosia ei voida pitää sairautena vaan luonnollisena tapahtumana, kyseessä on hormoninpuutostila, joka aiheuttaa useita hankalia oireita ja lisää monien sairauksien riskiä. Tyypillisimpiä vaihdevuosioireita ovat unihäiriöt. Ne aiheuttavat päiväväsymystä, suorituskyvyn heikkenemistä, mielialaoireita ja jopa fyysisten sairauksien lisääntymistä. Koska lähes joka viides suomalainen on vaihdevuosissa oleva tai ne ohittanut nainen, kohdistuu vaihdevuosien hormonikorvaushoitoon suuria lääketieteellisiä ja taloudellisia odotuksia. Uni on moniulotteinen neuroendokriininen prosessi, jonka merkitys ja mekanismit tunnetaan vain pinnallisesti. Unen ja hormoninerityksen yhteyttä on viime vuosina tutkittu vilkkaasti. Parhaiten tunnetaan kasvuhormoninerityksen riippuvuus hidasaaltounesta. Estrogeenin ja keltarauhashormonin vaikutukset uneen ovat tuttuja suurelle osalle naisista. Unihäiriöt ovat tavallisia premenstruaalisyndroomassa ennen kuukautisia, raskauden aikana, synnytyksen jälkeisessä masennuksessa ja erityisesti vaihdevuosien aikana ja niiden jälkeen. Myös kuukautiskiertoon liittyvä hypersomnian muoto tunnetaan. Vaihdevuodet ovat noin kymmenen vuoden ajanjakso, jonka keskivaiheille ajoittuvat munasarjojen syklisen toiminnan sammuminen ja kuukautisten loppuminen eli menopaussi. Tällöin on havaittavissa muutoksia useissa endokriinisissa ja biologisissa toiminnoissa. Vuosisadan alussa maassamme oli noin yli 50-vuotiasta, ja vuonna 1998 heidän määränsä oli yli (Tilastokeskus, suullinen tiedonanto, 1998). Menopaussin jälkeen naiset osallistuvat työelämään vielä noin kymmenen vuotta ja elävät keskimäärin 30 vuotta. Täten hyvän elämänlaadun edellytyksenä olevan hyvän unenlaadun ja siihen vaikuttavien hormonaalisten tekijöiden vaikutusten selvittely on mielekästä. Noin 85 %:lla naisista esiintyy vaihdevuosioireita, joista tunnetuimmat ovat kuumat aallot ja hikoilu. Näiden lisäksi vaihdevuosiin kuuluu somaattisia häiriöitä (unettomuus, päänsärky, sydämentykytys, huimaus, puutumiset, lihaskivut, emättimen kuivuus, virtsaoireet) ja psyykkisiä oireita (masennus, ärtyisyys, keskittymiskyvyn ja muistin vaikeudet, libidon vähentyminen). Unettomuus voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin sen mukaan, hallitsevatko oirekuvaa nukahtamisvaikeudet, unen katkokset vai liian varhaiset heräämiset. Sama henkilö voi kärsiä kaikista kolmesta unettomuuden muodosta. Unioireiden vakavimpia seurauksia ovat päiväväsymys ja siitä johtuva suorituskyvyn huononeminen. Ne saattavat johtaa työtehon merkittävään heikkenemiseen ja onnettomuusalttiuteen ja jopa psyykkisten ja fyysisten sairauksien lisääntymiseen. Eri tutkimusten mukaan % väestöstä kärsii kroonisesta unettomuudesta. Naisilla univaikeuksia esiintyy kaikissa ikäryhmissä miehiä enemmän (Husby ja Lingjaerde 1990). Suomessa 10 % vuotiaista Duodecim 2000; 116:

2 ja 19 % vuotiaista naisista kärsii unihäiriöistä (Partinen ym. 1983), ja vaihdevuosioireena unettomuuden ilmoittaa jopa % tutkituista (Erkkola ym. 1991). Vaihdevuosien vaikutus unen laatuun Iän myötä univaikeudet lisääntyvät sekä naisilla että miehillä. Monet taudit, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkosairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, neurologiset ja psykiatriset sairaudet sekä psykososiaalinen ahdinko voivat vaikeuttaa nukkumista. Myös yölliset kiputilat, uniapnea tai levottomien jalkojen -oireyhtymä voivat olla univaikeuksien syynä. Univaikeudet saattavat olla vaihdevuosi-ikäisillä naisilla täysin itsenäinen vaihdevuosioire, mutta tavallisempaa on, että samanaikaisesti esiintyy myös vasomotorisia oireita eli kuumia aaltoja ja hikoilua. Yölliset vasomotoriset oireet voivat aiheuttaa toistuvia heräämisiä. Seurauksena on unen pilkkoutuminen ja unitehokkuuden heikkeneminen. Nukahtamisvaikeus tai liian varhainen herääminen voivat olla seurausta masennuksesta tai ahdistuneisuudesta. Unihäiriö vaikuttaa erityisesti subjektiiviseen elämänlaatuun. Hoidon tavoitteena on oireettomuus. Vaikka unen subjektiivisen laadun tutkiminen kyselytutkimuksin on olennaisen tärkeää ja epidemiologisissa tutkimuksissa ainoa taloudellinen tapa selvittää uniongelmia, on kuitenkin muistettava, että unen subjektiivinen laatu ei ole sama asia kuin objektiivisesti mitattu laatu. Unenaikaisia fysiologisia tapahtumia voidaan mitata objektiivisesti unilaboratorio-olosuhteissa tehtävän koko yön unipolygrafian avulla. Totunnainen univaiheluokitus edellyttää aivosähkökäyrän (EEG) ja silmäsähkökäyrän Vaahtomuovipatja aktiiviset kerrokset Liikeanturi Esivahvistin + suodattimet Hengitys BCG SaO 2 EEG 1 EEG 2 EOG EMG Polygrafia Tietokone Kuva 1. Kaavio unipolygrafiarekisteröinnistä. Unipatjarekisteröinnissä hengitysliikkeet rekisteröidään pientaajuuskanavalta ja vartalon liikkeet suurtaajuuskanavalta (BCG = ballistokardiogrammi). SaO 2 = happikyllästeisyys, EEG = elektroenkefalogrammi, EOG = elektro-okulogrammi ja EMG = elektromyogrammi P. Polo-Kantola

3 (elektro-okulogrammi, EOG) rekisteröintiä ja toonisen lihasjännityksen (elektromyogrammi, EMG) mittausta. Raajojen liikehdintää voidaan mitata raaja-emg:n tai moniraajaliikeantureiden avulla. Unenaikaista hengitystä ja kaasujenvaihtoa tutkitaan mittaamalla ilmavirtausta, rintakehän ja pallean liikkeitä, hengitysyritysten voimakkuutta, valtimoveren happikyllästeisyyttä tai uloshengitysilman tai ihon kautta diffundoituvaa hiilidioksidia. Unenaikaista hengitystä ja jaksoittaista liikehdintää voidaan seurata yksinkertaisesti ja nukkumista häiritsemättä Suomessa kehitetyn unipatjan (static charge sensitive bed, SCSB) avulla (kuva 1) (Polo 1992). Omassa tutkimuksessamme selvitimme tyypillisten vaihdevuosioireiden vaikutusta unen subjektiiviseen ja objektiiviseen laatuun (Polo-Kantola ym. 1999a). Tutkimukseen osallistui 63 tervettä vaihdevuosi-ikäistä. Vaihdevuosioireiden, erityisesti vasomotoristen ja psyykkisten, todettiin huonontavan selvästi unen subjektiivista laatua. Sen sijaan vaihdevuosioireet eivät heijastuneet unen objektiiviseen laatuun. Vanhemmilla naisilla sekä unitehokkuus että veren happipitoisuudet olivat pienemmät kuin nuoremmilla. Estrogeenin vaikutus unen laatuun Lähes kaikilta unen säätelyn kannalta tärkeiltä aivoalueilta on löydetty estrogeenireseptoreita (Jones 1994, Ciocca ja Roig 1995). Keskushermostossa estrogeenin on ajateltu toimivan usealla eri mekanismilla. Vaikutus hermovälittäjäaineisiin lienee tärkein; estrogeeni vaikuttaa mm. asetyylikoliinin, serotoniinin, dopamiinin, noradrenaliinin ja gamma-aminovoihapon eritykseen (Genazzani ym. 1999). Nämä välittäjä- Taulukko 1. Hormonikorvaushoidon vaikutus unitilaan polysomnografisesti mitattuna. Tutkimus Tutkimustyyppi Aineisto Tulokset Kommentti Thomson ja Oswald 1977 Prospektiivinen, lumekontrolloitu, kaksoissokko 34 perimenopausaalista Heräämiset ja hereilläoloaika vähenivät, vilkeuni lisääntyi Estrogeenin vaikutus kuumiin aaltoihin ja mielialaoireisiin samanlainen kuin lumelääkkeellä Schiff ym Prospektiivinen, lumekontrolloitu, kaksoissokko, vaihtovuoroinen 16 hypogonadista Nukahtamisviive lyheni, vilkeuni lisääntyi Estrogeeni vähensi seerumin FSH:ta ja vasomotorisia oireita Erlik ym Tapaus-verrokki 4 postmenopausaalista Heräämiset vähenivät Estrogeeni vähensi kuumia aaltoja Pickett ym Prospektiivinen, satunnaistettu, lumekontrolloitu, vaihtovuoroinen 9 postmenopausaalista Ei paranemista polysomnografisissa muuttujissa Vaihdevuosioireita ja hormonipitoisuuksia ei kontrolloitu Purdie ym Prospektiivinen, satunnaistettu, yksinkertaisesti sokkoutettu, lumekontrolloitu 33 postmenopausaalista Ei paranemista polysomnografisissa muuttujissa Hormonihoito helpotti vaihdevuosioireita ja paransi psyykkistä hyvinvointia Scharf ym Prospektiivinen, yksinkertaisesti sokkoutettu, lumekontrolloitu 7 postmenopausaalista Unitehokkuus parani Estrogeeni vähensi kuumia aaltoja Keefe ym Prospektiivinen, vaihtovuoroinen 5 postmenopausaalista Vilkeuni lisääntyi, heräämiset vähenivät Kaikki tutkitut OSAS-potilaita Polo-Kantola ym. 1999b Prospektiivinen, satunnaistettu, kaksoissokko, lumekontrolloitu, vaihtovuoroinen 62 postmenopausaalista Heräämiset vähenivät OSAS = obstruktiivinen uniapnea-oireyhtymä, FSH = follikkelia stimuloiva hormoni Estrogeeni vähensi vasomotorisia ja päänsärkyoireita sekä seerumin FSH:ta 1691

4 aineet osallistuvat myös unen, muistitoimintojen, mentaalisten toimintojen ja motoriikan säätelyyn. Suoran välittäjäainevaikutuksen ohella estrogeeni auttaa hermosoluja korjautumaan (Matsumoto ym. 1985), ja se vaikuttaa hermosolujen toimintaan mm. hermokasvutekijöiden kautta (Arimatsu ja Hatamaka 1986). Estrogeenin on myös todettu estävän hermosolujen atrofiaa (Gould ym. 1990). Lisäksi estrogeeni parantaa aivoverenkiertoa joko suoran endoteelivaikutuksen kautta (Mikkola 1996) tai välillisesti lipidimetabolian kautta (Heikkinen 1998). Tämä on todennettu mm. sisemmän kaulavaltimon pulsatiliteetti-indeksin mittauksilla (Gangar ym. 1991). Toistaiseksi on selvittämättä, minkä mekamismien kautta estrogeenin vaikutukset uneen välittyvät. Hormonikorvaushoidon vaikutuksia unen laatuun on selvitetty useissa elämänlaatua koskevissa kyselytutkimuksissa. Yleensä niissä on todettu unioireiden vähentyvän hormonikorvaushoidon aikana (Erkkola ym. 1991, Wiklund ym. 1992). Omassa tutkimuksessamme, jonka aineistona oli yli 60 vaihdevuosi-ikäistä, totesimme estrogeenikorvaushoidon helpottavan kaikkia unettomuuden osatekijöitä: nukahtaminen oli helpompaa ja yölliset ja liian aikaiset aamuheräämiset vähentyivät (Polo-Kantola ym. 1998). Tämä johti subjektiivisen aamu- ja päiväväsymyksen lievittymiseen. Estrogeenin parantava vaikutus unen laatuun näkyi erityisesti niillä naisilla, joilla korvaushoito helpotti myös muita vaihdevuosioireita, erityisesti vasomotorisia oireita. Osalla tutkituista unettomuus oli ainoa oire. Estrogeenikorvaus osoittautui heilläkin tehokkaaksi unioireiden hoidossa. Tulokset olivat riippumattomia hoidolla saavutetusta seerumin estradiolipitoisuudesta, iästä ja painoindeksistä. Estrogeenin vaikutuksia objektiivisesti mitattuihin unen laatua kuvaaviin suureisiin on selvitetty vain vähän. Taulukossa 1 on tiivistelmä aiheesta tähän mennessä julkaistuista tutkimuksista. Tutkimuksien keskinäistä vertailua vaikeuttavat tutkimusryhmien pienuuden ohella ikähajontojen laajuus sekä oireisuuden ja menopaussityyppien erot (luonnollinen vai kirurginen). Eri tutkimuksissa on myös käytetty eri estrogeenivalmisteita, ja pitoisuuksia tai vastetta vaihdevuosioireisiin ei ole mitattu, jolloin lääkityksen tehoa on ollut vaikea arvioida. Nämä seikat selittänevät tulosten eroavuuksia myös niissä tutkimuksissa, joissa estrogeenin on todettu parantavan unen objektiivista laatua. Thomsonin ja Oswaldin (1977) tutkimus oli ensimmäinen varsinainen vaihdevuosi-ikäisten naisten unen laatuun kohdistuva estrogeenitutkimus. Tutkittavat kärsivät vaihdevuosioireista. Estrogeenikorvaushoito vähensi heräämisiä ja lisäsi REM- eli vilkeunta. Estrogeeni ei yllättäen Estrogeenin parantava vaikutus unen laatuun näkyi erityisesti niillä naisilla, joilla korvaushoito helpotti myös muita vaihdevuosioireita. kuitenkaan eronnut lume-lääkkeestä, kun verrattiin niiden tehoa itse vaihdevuosioireisiin. Estrogeenikorvaukseen käytettiin estronia, ja sen suhteellinen heikkous estrogeenina saattaa selittää yllättävän löydöksen. Myös Schiff ym. (1979) osoittivat tutkimuksessaan estrogeenin lisäävän vilkeunta. Lisäksi he totesivat nukahtamisviiveen lyhentyvän. Tutkimuksessa käytettiin konjugoitua estrogeenia (0.625 mg/vrk). Tulosten arviointia vaikeuttaa tutkimusryhmän heterogeenisuus: mukana oli sekä luonnollisesti että kirurgisesti menopausaalisia naisia, mikä selittänee myös suuren ikävaihtelun (31 65 v). Estrogeenin teho todettiin sekä seerumin FSH-pitoisuuden pienenemisen että oireiden helpottumisen perusteella. Myöhemmin julkaistuissa pienissä tutkimuksissa, joissa hoitona on käytetty pelkkää estrogeenia (Erlik ym. 1981, Scharf ym. 1997, Keefe ym. 1999) ovat tulokset painottuneet heräämisien vähenemiseen sekä vilkeunen lisääntymiseen. Näissä tutkimuksissa naisilla on joko esiintynyt vasomotorisia oireita (Erlik ym ja Scharf ym. 1997) tai heillä on ollut jokin unen laatua selvästi huonontava tauti (Keefe ym. 1999) P. Polo-Kantola

5 Omassa tutkimuksessamme, jossa oli aineistona 62 vaihdevuosi-ikäistä, totesimme estrogeenikorvaushoidon (geeli tai laastari) parantavan unen laatua muuttamalla heräämisten laatua: liikekomponentin sisältävät heräämiset vähenivät, kun taas pienet, vain EEG:ssä havaittavat havahtumiset ilman liikekomponenttia lisääntyivät (Polo-Kantola ym. 1999b). Näin heräämiset muuttuivat luonteeltaan unta vähemmän häiritseviksi. Tämä löydös oli selvempi niillä naisilla, joilla estrogeeni vähensi myös kuumia aaltoja. Estrogeenilla ei ollut vaikutusta unitehokkuuteen, nukahtamisviiveeseen, eri univaiheiden välisiin suhteisiin eikä jaksoittaisiin liikkeisiin. Koeasetelmassa tutkimushenkilöt toimivat omina verrokkeinaan (vaihtovuoroinen tutkimus), mikä lisäsi tulosten luotettavuutta. Tutkimuksessamme saadut subjektiiviset ja objektiiviset tulokset tukivat toisiaan: erityisesti kuumien aaltojen ja hikioireiden koettiin huonontavan unta ja toisaalta estrogeenikorvaushoidon vähentäessä objektiivisissa mittauksissa yöllisiä heräämisiä unen subjektiivinen laatu koettiin selvästi parantuneeksi. Yhdistelmäkorvaushoidon (estrogeeni-keltarauhashormoni) vaikutusta unen objektiiviseen laatuun on selvitetty vain kahdessa tutkimuksessa (Pickett ym. 1989, Purdie ym. 1995). Hormonikorvaushoito ei kummassakaan tutkimuksessa vaikuttanut unipolygrafialöydöksiin. Pickettin ym. tutkimuksessa saattoi aineiston pienuus vaikeuttaa erojen saamista. Purdien ym. löydökset olivat omien tutkimustemme kanssa melko yhtenevät. Purdien työssä herkän liikeanturin käyttämättä jättäminen heräämisien määrää rekisteröitäessä saattoi kuitenkin johtaa tuloksissa siihen, että heräämisten väheneminen hormonikorvaushoidon aikana jäi pelkäksi tendenssiksi. Estrogeeni ja unenaikainen hengitys Unenaikaisia hengityshäiriöitä, erityisesti uniapneaa, on aikaisemmin pidetty pääasiassa miesten sairautena. Vaikka näitä häiriöitä esiintyykin ennen vaihdevuosi-ikää miehillä selvästi naisia enemmän, erot tasaantuvat nopeasti naisen sukupuolihormonituotannon vähetessä (Guilleminault ym. 1988). Gislasonin ym. (1993) tutkimuksen mukaan uniapnean esiintyvyys naisilla vaihdevuosien jälkeen on noin 2.5 %. On kuitenkin huomioitava, että naisilla varsi uniapneaa yleisempi unenaikainen hengityshäiriö on uniapnean kaltainen tila eli osittainen ylähengitystieahtauma. Omassa tutkimuksessamme, johon olimme valinneet aiemmin terveitä vaihdevuosi-ikäisiä naisia, uniapnean esiintyvyys oli vain 1.5 %, kun taas osittaista ylähengitystieahtaumaa esiintyi jopa 17 %:lla (Polo- Kantola 1999c). Tutkimukset hormonikorvaushoidon vaikutuksesta unenaikaiseen hengitykseen ovat aikaisemmin keskittyneet joko pelkän keltarauhashormonin tai yhdistelmäkorvaushoidon (estrogeenikeltarauhashormoni) vaikutuksen selvittämiseen. Keltarauhashormonin vaikutuksen tutkiminen onkin ollut perusteltua, sillä sen on todettu stimuloivan hengitystä vaikuttamalla joko suoraan hengityskeskukseen (Skatrud ym. 1978) tai hengityslihaksiin (Popovic ja White 1998). Block ym. (1981) totesivat medroksiprogesteroniasetaatin (MPA, 30 mg/vrk) vähentävän vaihdevuosi-ikäisillä naisilla yöllisten apneoiden kestoa mutta ei niiden määrää. Hormoniyhdistelmien vaikutuksesta on julkaistu ristiriitaisia tuloksia. Pickettin ym. (1989) tutkimuksessa yhdistelmähoito vähensi sekä hypopneoiden että apneoiden määrää. Sen sijaan Cistullin ym. (1994) tutkimuksessa yhdistelmähoito ei parantanut hengitysvasteita. Osaselityksenä saattavat olla pienemmät hormonimäärät kuin ne, joita Pickett ym. käyttivät. Vastikään Keefe ym. (1999) julkaisivat alustavat havaintonsa, joiden mukaan sekä estrogeeni yksin (2 mg 17β-estradiolia) että sen ja keltarauhashormonin yhdistelmä vähensivät uniapneaa aineiston kaikilla viidellä obstruktiivista uniapneaa sairastavalla potilaalla. Vaikka aikaisempien tutkimusten perusteella ei vielä ole varmuutta siitä, että estrogeeni ilman keltarauhashormonilisää vähentäisi unenaikaisia hengityshäiriöitä, on epäilty, että estrogeenikorvaushoito saattaisi provosoida alempien hengitysteiden ahtaumaa. Liebermanin ym. (1995) tutkimuksessa estrogeenikorvaushoito johti 15 vaihdevuosi-ikäisellä lievää tai keskivaikeaa astmaa sairastavalla naisella lisäänty- 1693

6 neeseen keuhkoputkia avaavan lääkityksen käyttöön. Collins ja Peiris (1993) julkaisivat tapausselostuksen estrogeenikorvaushoidon laukaisemasta bronkospasmista obstruktiivista hengitystiesairautta kärsivällä vaihdevuosi-ikäisellä naisella. Omassa tutkimuksessamme käytimme estrogeenia ilman keltarauhashormonilisää (Polo-Kantola 1999c). Hoidolla ei todettu olevan kliinisesti parantavaa vaikutusta unenaikaisiin hengityshäiriöihin, mutta toisaalta hoito osoittautui turvalliseksi niillä naisilla, joilla esiintyi hengityshäiriöitä. Lopuksi Osa naisten unihäiriöistä on hormoneista riippuvaisia. Tämä korostuu erityisesti vaihdevuosissa, jolloin naisten oma sukupuolihormonituotanto sammuu. Heillä unettomuus onkin tyypillisimpiä oireita. Tavallisesti unihäiriöt ovat vaikeampia niillä naisilla, joilla esiintyy myös muita vaihdevuosioireita. Osa vaihdevuosi-ikäisistä naisista ilmoittaa unettomuuden kuitenkin ainoaksi oireeksi. Estrogeenin on todettu sekä yksinään että yhdistettynä keltarauhashormoniin parantavan unen laatua. Korvaushoito vaikuttaa kaikkiin unettomuuden muotoihin: se helpottaa nukahtamista, vähentää yöllisiä ja liian varhaisia heräämisiä. Hoito on tehokasta erityisesti niillä naisilla, joilla oireistoon kuuluu unioireiden lisäksi erityisesti vasomotorisia ja psyykkisiä vaihdevuosioireita. Myös osa vasomotorisesti oireettomista naisista hyötyy hormonikorvaushoidosta. Estrogeenilla saattaa olla suoraa vaikutusta aivojen unensäätelykeskuksiin. Todennäköisempi selitys hormonien myönteiselle vaikutukselle vasomotorisesti oireettomilla naisilla on se, että nämä naiset eivät havaitse yöllisiä kuumia aaltoja vaan kokevat ne pelkästään univaikeuksina. Vaihdevuosien jälkeen yleistyvät myös unenaikaiset hengityshäiriöt, erityisesti uniapnean kaltainen tila eli osittainen ylähengitystieahtauma. Hengityshäiriöpotilaan tyypillisiä piirteitä ovat lisääntynyt kuorsaus ja ylipaino. Estrogeenin ei ole yksin todettu parantavan unenaikaista hengitystä, mutta toisaalta estrogeenikorvaushoito on todettu turvalliseksi niillä naisilla, joilla esiintyy hengityshäiriöitä. Sen sijaan estrogeeni yhdistettynä hengitystä stimuloivaan keltarauhashormoniin näyttää alustavien havaintojemme perusteella parantavan unenaikaista hengitystä ja lienee mielekkäin hormonikorvaushoito silloin, kun halutaan hoitaa vaihdevuosioireiden lisäksi unenaikaisia hengityshäiriöitä. Kirjallisuutta Arimatsu Y, Hatamaka H. Estrogen treatment enhances survival of cultured fetal rat amygdala neurons in a defined medium. Brain Res 1986;391: Block AJ, Wynne JW, Boysen PG, Lindsey S, Martin C, Cantor B. Menopause, medroxyprogesterone and breathing during sleep. Am J Med 1981;70: Ciocca DR, Roig LM. Estrogen receptors in human nontarget tissues: Biological and clinical implications. Endocrin Rev 1995; 16: Cistulli PA, Barnes DJ, Grunstein RR, Sullivan CE. Effect of short-term hormone replacement in the treatment of obstructive sleep apnoea in postmenopausal women. Thorax 1994;49: Collins LC, Peiris A. Bronchospasm secondary to replacement estrogen therapy. Chest 1993;104: Gangar KF, Vyas S, Whitehead M, Crook D, Meire H, Campbell S. Pulsatility index in internal carotid artery in relation to transdermal oestradiol and time since menopause. Lancet 1991;338: Genazzani AR, Bernardi F, Stomati M, Luisi S, Luisi M. Hormone replacement therapy effects on neurotransmitters, neuropeptides, neurosteroids and the quality of life. Menopause Rev 1999;4: Gislason T, Benediktsdottir B, Bjornsson JK, Kjartansson G, Kjeld M, Kristbjarnarson H. Snoring, hypertension, and the sleep apnea syndrome. An epidemiologic survey of middle-aged women. Chest 1993;103: Gould E, Woolley CS, Frankfurt M, McEwen BS. Gonadal steroids regulate dendritic spine density in hippocampal pyramidal cells in adulthood. J Neurosci 1990;10: Guilleminault C, Quera-Salva MA, Partinen M, Jamieson A. Women and the obstructive sleep apnea syndrome. Chest 1988;93: Erkkola R, Holma P, Järvi T, ym. Transdermal oestrogen replacement therapy in a Finnish population. Maturitas 1991;13: Erlik Y, Tataryn IV, Meldrum DR, Lomax P, Bajorek JG, Judd HL. Association of waking episodes with menopausal hot flushes. JAMA 1981;245: Heikkinen A-M. Metabolic effects of prevention of osteoporosis in postmenopausal women with hormone replacement therapy and vitamin D3. (Väitöskirja). Kuopion yliopiston julkaisuja. Lääketieteellinen sarja D 146, 1998, s Husby R, Lingjaerde O. Prevalence of reported sleeplessness in northern Norway in relation to sex, age and season. Acta Psychiatr Scand 1990;81: Jones BE. Basic mechanisms of sleep-wake states. Kirjassa: Kryger MH, Roth T, Dement WC, toim. Principles and practice of sleep medicine. 2. painos. Philadelphia: W.B. Saunders Company 1994, s Keefe DL, Watson R, Naftolin F. Hormone replacement therapy may alleviate sleep apnea in menopausal women: a pilot study. Menopause 1999;6: Lieberman D, Kopernik G, Porath A, Lazer S, Heimer D. Sub-clinical worsening of bronchial asthma during estrogen replacement therapy in asthmatic postmenopausal women. Maturitas 1995; 21: Matsumoto A, Arai Y, Osanai M. Estrogen stimulates neuronal plasticity in the deafferented hypothalamic arcuate nucleus in aged female rats. Neurosci Res 1985;2: P. Polo-Kantola

7 Mikkola T. Effects of 17-oestradiol and postmenopausal hormone replacement therapy on regulation of prostacyclin, endothelin-1 and nitric oxide production in human umbilical vein endothelial cells. (Väitöskirja). Helsingin yliopiston julkaisuja 1996, s Partinen M, Kaprio J, Koskenvuo M, Langivainio H. Sleeping habits, sleep quality, and use of sleeping pills: a population study of 31,140 adults in Finland. Kirjassa: Guilleminault C, Lugaresi E, toim. Sleep/wake disorders: natural history, epidemiology, and long-term evolution. New York: Raven Press, 1983, s Pickett CK, Regensteiner JG, Woodard WD, Hagerman DD, Weil JV, Moore LG. Progestin and estrogen reduce sleep-disordered breathing in postmenopausal women. J Appl Physiol 1989;66: Polo O. Partial upper airway obstruction during sleep. Studies with the static-charge-sensitive bed (SCSB). Acta Physiol Scand 1992;145 (Suppl 606): Polo-Kantola P, Erkkola R, Irjala K, Helenius H, Pullinen S, Polo O. Climacteric symptoms and sleep quality. Obst Gyn 1999(a);94: Polo-Kantola P, Erkkola R, Helenius H, Irjala K, Polo O. When does estrogen replacement therapy improve sleep quality? Am J Obstet Gyn 1998;178: Polo-Kantola P, Erkkola R, Irjala K, Pullinen S, Virtanen I, Polo O. The effect of short-term transdermal estrogen replacement therapy on sleep: a randomized, double-blind crossover trial in postmenopausal women. Fertil Steril 1999(b);71: Polo-Kantola P. Sleep, menopause and estrogen replacement therapy. (Väitöskirja). Turun yliopiston julkaisuja D (c), s Popovic RM, White DP. Upper airway muscle activity in normal women: influence of hormonal status. J Appl Physiol 1998;84: Purdie DW, Empson JAC, Crichton C, MacDonald L. Hormone replacement therapy, sleep quality and psychological wellbeing. Br J Obstet Gynaecol 1995;102: Scharf MB, McDannold MD, Stover R, Zaretsky N, Berkowitz DV. Effects of estrogen replacement therapy on rates of cyclic alternating patterns and hot-flush events during sleep in postmenopausal women: a pilot study. Clin Ther 1997;19: Schiff I, Regenstein Q, Tulchinsky D, Ryan KJ. Effects of estrogens on sleep and psychological state of hypogonadal women. JAMA 1979;242: Skatrud JB, Dempsey JA, Kaiser DG. Ventilatory responses to medroxyprogesterone acetate in normal subjects: time course and mechanism. J Appl Physiol 1978;44: Thomson J, Oswald I. Effect of oestrogen on sleep, mood, and anxiety of menopausal women. BMJ 1977;2: Wiklund I, Berg G, Hammar M, Karlberg J, Lindgren R, Sandin K. Longterm effect of transdermal hormonal therapy on aspects of quality of life in postmenopausal women. Maturitas 1992;14: PÄIVI POLO-KANTOLA, LT, erikoislääkäri TYKS:n naistenklinikka Turku Aikakauskirjan pyytämä katsaus Jätetty toimitukselle

VAIHDEVUOSI-IK IKÄISTEN ISTEN NAISTEN UNI. Päivi Polo El, Dos Turun yliopistollinen keskussairaala Naistentaudit ja synnytysoppi

VAIHDEVUOSI-IK IKÄISTEN ISTEN NAISTEN UNI. Päivi Polo El, Dos Turun yliopistollinen keskussairaala Naistentaudit ja synnytysoppi VAIHDEVUOSI-IK IKÄISTEN ISTEN NAISTEN UNI Päivi Polo El, Dos Turun yliopistollinen keskussairaala Naistentaudit ja synnytysoppi SIDONNAISUUDET Kutsuttu puhuja Roche 16.5.2008 Schering-Plough 29.1.2010

Lisätiedot

Tietoisuuden lisääminen

Tietoisuuden lisääminen Tietoisuuden lisääminen Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on historiallisesti pidetty miesten sairautena, mutta on esitetty, että miesten ja naisten välinen ero voi johtua siitä, että OSAa ei aina tunnisteta

Lisätiedot

Naisilla esiintyy uniongelmia

Naisilla esiintyy uniongelmia Päivi Polo LT, Dosentti Naistentautien ja synnytysopin erikoislääkäri, TYKS Naistentautien ja synnytysopin kliininen opettaja, Turun yliopisto Tarja Saaresranta Vs. vastuualuejohtaja, Medisiininen toimialue,

Lisätiedot

uni-info Naisten uniapnea s.3 Hormonit ja uni s.6 nro 2 / 2009 CPAP-klubilehti www.cpap.fi

uni-info Naisten uniapnea s.3 Hormonit ja uni s.6 nro 2 / 2009 CPAP-klubilehti www.cpap.fi uni-info nro 2 / 2009 Naisten uniapnea s.3 Hormonit ja uni s.6 CPAP-klubilehti www.cpap.fi Pääkirjoitus Tämä Uni-infon numero keskittyy naisten uniapneaan. Uniapneaa yleisesti pidetään miehisenä sairautena.

Lisätiedot

Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE. Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon

Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE. Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon Entä jos yöunien jälkeen olisitkin virkeä ja täynnä energiaa? Uniapnean tehokkaalla hoidolla nukut yösi paremmin

Lisätiedot

Estrogeenista elämänlaatua

Estrogeenista elämänlaatua Estrogeeni Eeva-Marja Rutanen Munasarjojen estrogeeninerityksen loppumiseen liittyy kahdella kolmasosalla naisista oireita, jotka huonontavat hyvinvointia sekä fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tällaisia

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

Ambulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)

Ambulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Sidonnaisuudet Osallistunut KYS edustajana kongresseihin, jossa sponsorina Pfizer ja Roche Osallistunut

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys potilailla Tutkimus Alotair ja Bahammam 2008 Arnardottir ym. Billings ym. Bjorvatn ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. 2015 Broström ym. Potilaat (naisia

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna 24.5.2012 Jussi Toppila Ambulatorinen yöpolygrafia Pt PolAmb Suppea unipolygrafia Embletta tutkimus unipolygrafiaa yksinkertaisempi

Lisätiedot

Hormonikorvaushoito. Menopaussi

Hormonikorvaushoito. Menopaussi Hormonikorvaushoito El Johanna Haikonen Naistentaudit ja synnytykset, Satshp 8.12.2016 Klimakterium Menopaussi ajanjakso, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja sammuu Menopaussi Viimeiset oman hormonitoiminnan

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. 0 Tutkimusapuraha kaupalliselta yritykseltä, Orion-Farmos tutkimussäätiö

Sidonnaisuudet. 0 Tutkimusapuraha kaupalliselta yritykseltä, Orion-Farmos tutkimussäätiö Sidonnaisuudet 0 Tutkimusapuraha kaupalliselta yritykseltä, Orion-Farmos tutkimussäätiö Ennustavatko premenstruaaliset oireet vaihdevuosioireita? 0 PMS vs. menopaussi, miksi? 0 Aikaisemmat tutkimukset

Lisätiedot

Miten hoidan estrogeenilla. Aila Tiitinen

Miten hoidan estrogeenilla. Aila Tiitinen Estrogeeni Miten hoidan estrogeenilla Aila Tiitinen Estrogeeni on tehokkain vaihdevuosiin liittyvien kuumien aaltojen ja hikoilun hoito, ja se estää myös osteoporoosia. Hoidolla on vasta-aiheita, jotka

Lisätiedot

VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA

VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA Terhi Reiskanen Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Unenaikaiset hengityshäiriöt menopaussissa

Unenaikaiset hengityshäiriöt menopaussissa Unenaikaiset hengityshäiriöt menopaussissa Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka ja Turun yliopisto 14.3.2014 Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio FILHA, Turunmaan

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

Unilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät

Unilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät Unilääketiede 2017 19. valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät 30.10-31.10.2017 Paikka: Valkean talon auditorio, Ilkantie 4, 00401 Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit,

Lisätiedot

Kansantauti uniapnea pitäisikö sitä seuloa?

Kansantauti uniapnea pitäisikö sitä seuloa? Katsaus tieteessä Sari-Leena Himanen dosentti, ylilääkäri, ma. professori PSHP, Kliinisen neurofysiologian yksikkö, Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos sari-leena.himanen@pshp.fi Esa Rauhala dosentti,

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet?

Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet? TIETEESSÄ ULLA ANTTALAINEN LT, osastonlääkäri TYKS, keuhkosairauksien klinikka ulla.anttalainen@tyks.fi Naisten uniapnea tunnistammeko sen erityispiirteet? Uniapnea on kansantauti. Vajaat kymmenen vuotta

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

!"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$"

!##$%&$'(')'*+((!#$$%&'()!&*+,-!#-.$ !"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$" Sitratori 3, 00420 Helsinki, puh. (09) 369 7440 Hyvä uni on nektaria keholle ja mielelle Kunnon yöunet Markku Partinen, Maarit Huovinen: UNIKOULU AIKUISILLE

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö

Lisätiedot

Hengitystukihoidon laitetyypit

Hengitystukihoidon laitetyypit Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

LIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA

LIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA LIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA Ella Elomaa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan vaihdevuosioireiden hoito. Aila Tiitinen Prof, osastonylilääkäri HY ja HYKS Naistenklinikka

Rintasyöpäpotilaan vaihdevuosioireiden hoito. Aila Tiitinen Prof, osastonylilääkäri HY ja HYKS Naistenklinikka Rintasyöpäpotilaan vaihdevuosioireiden hoito Aila Tiitinen Prof, osastonylilääkäri HY ja HYKS Naistenklinikka Aila Tiitinen Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

Estrogeeni lisää solun jakautumista, vähentää

Estrogeeni lisää solun jakautumista, vähentää Estrogeeni Lisääntyykö vai väheneekö syöpävaara estrogeenihoidolla? Annika Auranen, Seija Grénman, Leena Anttila ja Tuula Salmi Rintasyövän ja kohdunrungon syövän vaaran on todettu lisääntyvän pitkäaikaisen

Lisätiedot

GYNEKOLOGIA & UROLOGIA

GYNEKOLOGIA & UROLOGIA GYNEKOLOGIA & UROLOGIA Päivi Polo LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Synnytys- ja naistentautiopin kliininen opettaja, Tyks Naistenklinikka ja Turun yliopisto Vaihdevuosien

Lisätiedot

Miten lopetan hormonikorvaushoidon?

Miten lopetan hormonikorvaushoidon? Päivi Polo NÄIN HOIDAN Miten lopetan hormonikorvaushoidon? Hormonikorvaushoidon aiheena on vaihdevuosioireiden, erityisesti kuumien aaltojen ja hikoilun, sekä urogenitaalioireiden hoito. Hoitoa suositellaan

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Näin hoidan vaihdevuosioireita

Näin hoidan vaihdevuosioireita Pauliina Tuomikoski ja Heli Lyytinen TEEMA: NÄIN HOIDAN: IKÄÄNTYVÄN NAISEN TERVEYS Hormonihoito on tehokkain hoito hikoiluihin ja kuumiin aaltoihin, jotka ovat tavallisimpia vaihdevuosioireita. Hormonihoidon

Lisätiedot

Vaihdevuosien hormonihoidon vaikutuksia arvioitu uudelleen

Vaihdevuosien hormonihoidon vaikutuksia arvioitu uudelleen KATSAUS tieteessä Tomi Mikkola LT, dosentti, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri HYKS, Naistenklinikka tomi.mikkola@hus.fi Vaihdevuosien hormonihoidon vaikutuksia arvioitu uudelleen Kymmenen vuotta

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Migreeni gynekologin päänsärkynä

Migreeni gynekologin päänsärkynä Migreeni gynekologin päänsärkynä Gynekologi Practicin koulutus 20.1.2012 Varpu Ranta LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri lisääntymislääketieteen lisäkoulutus HYKS Naistenklinikka, hormonipoliklinikka

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum Ohjelma 9-9.15 9.15-9.40 9.40.9.55 9.55-10.25 10.25-12.00 Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum AlvinOne - Tekoäly on jo täällä - Johanna Varje, markkinointijohtaja, Odum

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät 25.11.2016 Helsinki Sidonnaisuudet LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

TAPAUSSELOSTUS. Uniapnea imeväisen henkeä uhanneiden sinisyyskohtausten takana hyvä vaste CPAP-hoitoon

TAPAUSSELOSTUS. Uniapnea imeväisen henkeä uhanneiden sinisyyskohtausten takana hyvä vaste CPAP-hoitoon TAPAUSSELOSTUS Uniapnea imeväisen henkeä uhanneiden sinisyyskohtausten takana hyvä vaste CPAP-hoitoon Turkka Kirjavainen, Jarkko Kirjavainen, Olli Polo, Maila Penttinen, Matti Erkinjuntti, Heikki Korvenranta

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden

Lisätiedot

Perimenopaussi ja hormonihoito

Perimenopaussi ja hormonihoito Katsaus tieteessä Henna Turunen LL, ETM, naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri HYKS Naistenklinikka henna.turunen@hus.fi Heli Lyytinen LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri HYKS

Lisätiedot

ARTIKKELI KÄTILÖLEHTEEN 4.3.2011

ARTIKKELI KÄTILÖLEHTEEN 4.3.2011 ARTIKKELI KÄTILÖLEHTEEN 4.3.2011 annevuokila@gmail.com Anne Vuokila 0400-151180 KYPSÄ NAINEN TARVITSEE APUASI Artikkeliin pohjautuvan opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan vaihdevuosi-ikäiset naiset kärsivät

Lisätiedot

Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen.

Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen. Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen. Sh (AMK), seksuaaliterapeutti Veli-Matti Piippo KSSHP Seksuaalisuus Seksuaalisuus on elämän laatutekijä, jolla on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Hyödyt ja haitat (WHI reinterpreted ) Miten NICE and NFOG (unpublished) ohjeistavat. Miten hoito aloitetaan ja miten se lopetetaan?

Hyödyt ja haitat (WHI reinterpreted ) Miten NICE and NFOG (unpublished) ohjeistavat. Miten hoito aloitetaan ja miten se lopetetaan? + Hormonikorvaushoito - miksi, miten ja kenelle? Aura Pyykönen, erikoistuva lääkäri 27.10.2017 aura.pyykonen@helsinki.fi + Aiheena Mistä vaihdevuosioireet johtuvat? Vaihdevuosien fysiologia ja diagnostiikka

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA LISÄÄNTYMISLÄÄKETIEDE TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNTAN ANTAMA LISÄKOULUTUS

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA

VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA Sh Susanna Aalto TYKS/KEU1 VSSHP Vastuualueella on kaksi osastoa ja yksi poliklinikka. Sairaansijoja on yhteensä vastuualueellamme 41, joista

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201512152545 Author(s): Lassila, Katariina; Jernman,

Lisätiedot

GP Koulutustilaisuus Tuohilampi Pauliina Tuomikoski, LKT HUS Hyvinkään sairaala

GP Koulutustilaisuus Tuohilampi Pauliina Tuomikoski, LKT HUS Hyvinkään sairaala Kuumat aallot hormonihoidon verisuonivaikutusten ennustaja? GP Koulutustilaisuus Tuohilampi 1.10.2011 Pauliina Tuomikoski, LKT HUS Hyvinkään sairaala Kuumat aallot 60-80%:lla vaihdevuosi-ikäisistä naisista

Lisätiedot

LIIKEANTURILLA HAVAITTUJEN UNENAIKAISTEN HENGITYSLUOKKIEN AIKAINEN SYKEVAIHTELU

LIIKEANTURILLA HAVAITTUJEN UNENAIKAISTEN HENGITYSLUOKKIEN AIKAINEN SYKEVAIHTELU LIIKEANTURILLA HAVAITTUJEN UNENAIKAISTEN HENGITYSLUOKKIEN AIKAINEN SYKEVAIHTELU Sonja Kuusimäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Estrogeeni ja sydän- ja verisuonisairaudet. Tomi Mikkola ja Matti J. Tikkanen

Estrogeeni ja sydän- ja verisuonisairaudet. Tomi Mikkola ja Matti J. Tikkanen Estrogeeni Estrogeeni ja sydän- ja verisuonisairaudet Tomi Mikkola ja Matti J. Tikkanen Lukuisat epidemiologiset ja kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet vaihdevuosi-iän hormonihoidon ja erityisesti

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN -

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - - PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - Technopolis Business Breakfast Kuopio 17.2.2017 Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen

Lisätiedot

Kymmenen vuotta WHItutkimuksen. mikä on muuttunut?

Kymmenen vuotta WHItutkimuksen. mikä on muuttunut? Kymmenen vuotta WHItutkimuksen julkaisusta mikä on muuttunut? Tomi Mikkola Dosentti, erikoislääkäri kliininen opettaja HYKS Naistenklinikka Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen a Cancer

Lisätiedot

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin.

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot