metsässä Työ pitää yhä vireänä Turvallisesti 61-vuotias tervaskantometsuri Tapio Europeaus: Metsäalan työturvallisuuslehti 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "metsässä Työ pitää yhä vireänä Turvallisesti 61-vuotias tervaskantometsuri Tapio Europeaus: Metsäalan työturvallisuuslehti 2007"

Transkriptio

1 Professori Jorma Saari, TTL: Työturvallisuuteen kaivataan nyt uutta otetta s. 3. Toiminnanjohtaja Markku Vaario: Tiimeistä työhyvinvointia metsänhoitoyhdistyksiin s. 8. Turvallisesti metsässä Metsäalan työturvallisuuslehti vuotias tervaskantometsuri Tapio Europeaus: Työ pitää yhä vireänä Metsuri Tapio Europeaus aikoo tehdä hakkuutöitä sitkeästi aina 65 vuoden ikään asti. Työssä Europaeuksen mielestä jaksaa, kun siitä kokee tekemisen iloa. Työ on se, joka pitää vireänä ei sauvakävely tai kylpylät. Asioihin pitää suhtautua myönteisesti ja ottaa huumorin kannalta, ei tästä elämästä muuten mitään tule. Minulla on sellainen luonne, että en oikein tykkää niistä, jotka ovat alituisesti ruikuttamassa. Vain pari tervaskantometsuria sadasta jaksaa tehdä töitä vanhuuseläkeikään asti. s Metsuri Tapio Europaeuksella on jo yli 40 vuoden työkokemus metsätöistä. Hän aikoo vielä sinnitellä neljä vuotta mukana työelämässä 65-vuotiaaksi asti. Turvallisuus tärkeä osa päivittäistä hakkuutyötä Turvallisuus sydämen asia Harvesterin koura puristi kuoliaaksi Tapaturmia ei satu, kun turvallisuus on tärkeä ja kiinteä osa jokapäiväistä työntekoa, korostaa koneyrittäjä Ilmo Kalli Ikaalisista. Kallin mielestä hyvällä ennakkosuunnittelulla voidaan varautua hakkuiden riskeihin niin, että työtapaturmia ei pääse sattumaan. s. 5. -Turha hosuminen ja kiire pitää saada pois puuterminaaleista, ehdottaa Stora Enso Oyj:n Kaukopään tehtaan puunpurkaja ja työsuojelutiimin jäsen Ulla Mönkäre. s Koneyrittäjän korjaustoimenpide aiheutti hakkuulaitteeseen ennalta arvaamattoman sähköhäiriön. Harvesterin koura sulkeutui äkisti ja puristi koneyrittäjän kuoliaaksi. s.7.

2 Turvallisesti metsässä Metsäalan työturvallisuuslehti 2007 Päätoimittaja: Carl-Henrik Lemström Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4, Helsinki, puh fax Julkaisija: Metsäalan työalatoimikunta: Pirkko Heikura, Simo Jaakkola, Hannu Jokiluoma, Juha Korkiamäki, Hannu Kilkki, Sakari Lepola, Matti Malkamäki, Juha Mutru, Anne Paakkarinen ja Tero Peltonen. Toimituksellinen sisältö ja kuvat: Karissa Oy / Taitto: Teppo Jokinen Kirjapaino: PunaMusta Iisalmi 2007 PÄÄkirjoitus Turvallisuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä Koneyritysten riskit hallintaan uudella KORI-aineistolla Parantamalla työhyvinvointia voidaan saada sijoitetulle rahapanokselle merkittävä tuotto vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työtapaturmina. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointi ja työn tuottavuus kulkevat tiivisti käsi kädessä. Kun työtä voidaan tehdä hyvissä ja turvallisissa olosuhteissa, häiriötilanteet myös vähenevät ja työn jälki on laadukasta. Monimuotoisella ja vaikuttavalla työhyvinvointitoiminnalla voidaan tehokkaasti lisätä työssä jaksamista ja vähentää esimerkiksi paineita ennenaikaiseen eläköitymiseen. Näin puretaan osaltaan uhkaavaa eläkekustannuspommia. Työhyvinvoinnin lisääminen edellyttää kuitenkin yleensä monimuotoista ja pitkäjänteistä toimintakokonaisuutta. On lähdettävä kehittämään yhtä aikaa johtamista, työolosuhteita, töiden sisältöjä, työtaitoja ja henkilöstön elämäntapoja. Suuret puutteet yhdelläkin alueella vaikuttavat niin, että kokonaistavoite jää helposti saavuttamatta. Pelkkä sauvakävely ei siis riitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen. Työpaikoille kaivataan nyt erityisesti uusia mahdollisuuksia työn hallintaan ja kiireen säätelyyn. Työt olisi myös järjestettävä nykyistä joustavammin, jotta ehtisimme ajatella ja toimia turvallisesti. Työelämässä on tullut aika siirtyä pahan torjunnasta hyvän edistämiseen se parantaisi oleellisesti sekä turvallisuutta että tuottavuutta. EU:n tavoitteena tapaturmien 25% vähennys Työtapaturmien määrää ja taajuutta pyritään vähentämään Euroopan unionin alueella 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Tähän tähdätään uudella viisivuotisella työympäristöstrategialla, jonka EU:n komissio hyväksyi kuluvan vuoden helmikuussa. Työturvallisuustoimintaa tehostetaan nyt erityisesti hyvillä työpaikkatason työturvallisuustoimenpiteillä sekä tiedotuksella ja koulutuksella. Tärkeää EU:n komission mielestä on työympäristöriskien nykyistä parempi tunnistaminen, arviointi ja hallinta. Euroopan unionin asettama 25 prosentin työtapaturmien sekä määrän että taajuuden vähentäminen sopivat erittäin hyvin välitavoitteeksi myös suomalaiselle metsäalalle. Tähän haasteeseen tulisi nyt kaikilla työpaikoilla vastata. Metsäalan työalatoimikunta Koneyrittäjien käyttöön on tullut uusia työkaluja ja oppaita, joilla ne voivat tehostaa merkittävästi yritystensä riskien hallintaan. Koneyrittäjien liiton tilaamana tehtiin jo vuosina kehityshanke maarakennusalan koneyrittäjien riskienhallinnan kehittämiseksi (KORI). Tämä kesänä valmistuneen jatkotyön tavoitteena oli soveltaa tämä aineisto myös metsä- ja energiaalalle, kertoo kehitys- ja laatuasiantuntija Tomi Vartiamäki Koneyrittäjien liitosta. Nyt koneyrittäjien toimintaa varten on tehty riskikartat sekä metsä- ja energia-alalle omat prosessikuvaukset. Uusia riskikarttoja hyödyntämällä yrittäjä voi kartoittaa ja tunnistaa helposti omaan yritystoimintaan liittyvät merkittävät riskit. Prosessikartat auttavat puolestaan hahmottamaan toimintaa kokonaisuutena sekä keskittämään riskien kartoituksen tiettyyn toiminnan osa-alueeseen, Vartiamäki kertoo. Tunnistetut vaaratilanteet kirjataan ylös paperille tai tietojärjestelmään. Hankkeessa luotiin uusi Excel-pohjainen riskienarviointilomake riskien poistamiseen ja tärkeysjärjestyksen määrittämiseen. Se helpottaa ja nopeuttaa riskien arviointityötä ja tekee riskien hallinnasta hallitumpaa ja järjestelmällisempää. Riskienhallintatyötä tukemaan laadittiin myös opas Koneyritysten riskienhallintaan. Oppaassa on kuvattu riskienhallinnan ja -arvioinnin perusteet lyhyesti ja tiiviisti. Perusteita on tarkennettu toimialakohtaisilla esimerkeillä. Riskienhallintaoppaan tueksi laadittiin Turvallisuustehtävät-tietopaketti, johon on yksiin kansiin koottu koneyrittäjän keskeiset turvallisuustehtävät. Tietopaketti käsittelee yrittäjää koskevia velvoitteita mm. pakollisten suunnitelmien, perehdyttämisen, lupien ja ilmoitusten sekä koneturvallisuuden osalta. Tietopaketin avulla koneyrittäjä voi käydä läpi ja tarkastaa, että toimintaan liittyvät turvallisuusvelvoitteet on hoidettu, Vartiamäki toteaa. Uudet työkalut ja oppaat ovat tulleet koneyrittäjien käyttöön kesän 2007 aikana. Uusia työkaluja ja oppaita voi tiedustella Koneyrittäjien liitosta. Jäsenet voivat ladata ne käyttöönsä liiton extranet-sivuilta. Riskienhallintahanke toteutettiin Koneyrittäjien liiton ja VTT yhteistyönä. Hankkeen toteuttamiseen saatiin Työsuojelurahaston, Kauppa- ja teollisuusministeriön, Puu- ja erityisalojen liiton sekä Vahinkovakuutusyhtiö If:n rahallinen ja henkinen tuki. Metsurien ja koneenkuljettajien tapaturmien määrä noussut Metsätyöntekijöille sattuneiden työtapaturmien ja ammattitautien määrä nousi jonkin verran edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2006 vakuutuslaitokset korvasivat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ennakkoarvion mukaan 530 metsätyöntekijöille sattunutta työpaikkatapaturmaa. Vuonna 2004 vakuutuslaitokset korvasivat vain noin 480 metsurien työpaikkatapaturmaa. Metsänparannustöissä sattui viime vuonna ennakkoarvion mukaan 90 korvaukseen johtanutta työpaikkatapaturmaa. Suurin osa metsätyöntekijöiden työtapaturmista on edelleen esineisiin satuttamisia tai työympäristön aiheuttamia kaatumisia, liukastumisia ja kompastumisia ja esineisiin satuttamisia. Myös metsäkoneenkuljettajien sattuneiden työtapaturmien ja ammattitautien määrä on noussut kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuonna 2006 metsäkoneenkuljettajille sattuneita työpaikkatapaturmia korvattiin ennakkoarvion mukaan yhteensä noin 200. Vuonna 2004 vakuutuslaitokset korvasivat yhteensä 135 työsuhteessa oleville metsäkoneenkuljettajille sattunutta työpaikkatapaturmaa. Suurin osa metsäkoneenkuljettajien työtapaturmista sattuu edelleen silloin, kun he ovat menossa ohjaamoon tai tulossa sieltä. Tyypillisiä metsäkoneenkuljettajien työtapaturmia ovat kaatumisia, liukastumisia, kompastumisia ja putoamisia. Työpaikkatapaturmien määrän noususta selittää suurimman osan työtapaturmien korvausjärjestelmässä vuonna 2005 tehty ns. täyskorvausuudistus. METSÄALAN TYÖSUOJELUN KEHITTÄMISPÄIVÄT OULUSSA SYYSKUUN ALUSSA Metsäalan työalatoimikunta järjestää yh- ja työpaikkojen työsuojelulintaan liittyviä näkemyksiä Virpiniemessä. tarkastajat, työalatoimikunta vyn heiketessä, riskien halrivartioston tukikohdassa teistyössä STM:n työsuojeluosaston kanssa vuosittaiset alan työsuojelun kehtittämispäivät Oulussa. Tilaisuuden kohderyhmänä on metsäalan työsuojeluhenkilöstö. Päivillä käsitellään ajankohtaisasioiden lisäksi mm. seuraavia teemoja: työ, työntekijät ja terveys metsätaloudessa, varhainen tuki työky- ja kokemuksia sekä koneyrittäjien riskien hallintahanke. Toisena päivänä on ohjelmassa tutustuminen Metsähallituksen luontopalvelujen työturvallisuusasioihin Me- Lisätietoja antaa asiantuntija Carl-Henrik Lemström Työturvallisuuskeskus, p

3 Professori Jorma Saari: Työturvallisuuteen uutta ajattelua ja tehokkuutta Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija, professori Jorma Saari kaipaa myös metsäalan työturvallisuuteen ja turvallisuusjohtamiseen uutta potkua ja sisältöä. Suomi on työturvallisuudessa valitettavasti melkoinen kehitysmaa. Räätälöity ohjelma Työturvallisuustarpeet vaihtelevat varsin paljon toimialoittain, yrityksittäin ja jopa työosastoittain. Jokaisen työpaikan tulisi laatia juuri sille sopiva oma nolla tapaturmaa-ohjelma. Valitettavasti ei ole kuitenkaan olemassa sellaista kauppaa, josta voisi valmiina ostaa nollatapaturmapaketin. Kunkin työpaikan on tunnistettava itse omat turvallisuustarpeensa ja luotava niiden pohjalta itselleen sopiva räätälöity toimintamalli, Saari korostaa. Tuo räätälöinti tarkoittaa Saaren mukaan sitä, että turvallisuusjohtamisen pitäisi olla aina kiinteä osa kunkin yrityksen muuta toimintaa, osa yleistä toimintatapaa. Työturvallisuutta tulee johtaa jämäkästi aivan samaan tapaan kun johdetaan muutakin yritystoimintaa, samoista arvoista ja päämääristä lähtien. Saaren mielestä suuri ongelma monissa suomalaisissa yrityksissä on edelleen se, että työsuojeluasiat nähdään muusta toiminasta irrallisina, vähän kuin toisen luokan asioina. Turvallisuusriskien hallinta on yrityksille kuitenkin yhä suurempi kriittinen kilpailutekijä. Tulevaisuudessa menestyvät vain sellaiset yritykset, jotka ymmärtävät sitoa työturvallisuusasiat osaksi kokonaislaatua. Jämäkkyyttä lisää Työturvallisuusasioiden johtamisessa ja seurannassa on oltava Saaren mielestä samanlaista jämäkkyyttä kuin muussakin johtamisessa eli määritellään tavoitteet, aikataulut, budjetit ja vastuuhenkilöt. Tärkeää on, että myös ylin johto ja esimiehet saavat säännöllisesti raportteja työympäristön tilasta. Ylimmän johdon on syytä olla myös mukana ainakin tärkeimmissä työturvallisuutta koskevissa palavereissa ja katselmuksissa. On turha odottaa, että muuten syntyy tuloksia, Saari toteaa. Hyvin hoidetuissa yrityksissä työolojen jatkuva kehittäminen nähdään nykyisin Saaren mukaan jo voimavarana ja tärkeänä tuloksenteon apuvälineenä. Jatkuvia parannuksia Työolojen jatkuva parantaminen tarkoittaa Saaren mukaan sitä, että rima nousee hitaasti, mutta jatkuvasti. Koko ajan tehdään töitä kohti parempaa. Uusia tavoitteita asetetaan sitä mukaan kun edellisiä on saavutettu. Nolla tapaturmaa-ajattelussa on tärkeää pyrkiä koko ajan parempaan, kohti nollatavoitetta. Epäonnistumisiakin voi sattua, mutta niistä on kerättävä oppi talteen vastaisen varalle, Saari toteaa. Saaren mielestä työturvallisuus tulisi ottaa erityisesti huomioon töiden suunnittelussa. Myös yllätyksien varalle tulisi laatia nyt riittävät ja tehokkaan kimmoisat turvallisuusjärjestelmät, Saari toteaa. Suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan nyt ajattelutavan muutosta ja koko henkilöstön uudenlaista sitoutumista turvallisuustyöhön, korostaa professori Jorma Saari. Professori Saari, joka työskentelee Työterveyslaitoksen johtavana työturvallisuusasioiden asiantuntija, vaikuttaa huolestuneelta. Viimeiset valtakunnalliset tapaturmatilastot osoittavat, että pitkä hyvä kehitys Suomen työturvallisuudessa on pysähtynyt ja jopa kääntynyt huonompaan suuntaan. Nyt Saaren mielestä herätyskellojen pitäisi pikaisesti alkaa soida. Näyttää siltä, että vanha tapa toimia ei enää tuota tuloksia. Työpaikkojen uusien tehokkaiden turvallisuusjärjestelmien avulla pitäisi pystyä varautumaan myös yllätyksiin. Jousto- ja sopeutumisvaraa pitäisi löytyä niin paljon, että kaikki ketjut kestävät. Saari epäilee, että työpaikoilla on viime vuosina turvallisuusjärjestelmiä riisuttu niin, että työtapaturmien määrä ja taajuus ovat lähteneet nousuun. Hälyttävää on, että työtapaturmien li- säksi monia vanhoja työympäristöongelmia, kuten melu, pöly ja kemikaalit, ei ole vielä kunnolla saatu hallintaan. Tilastot paljastavat, että yritysten järjestelmät eivät ole kestäneet noususuhdanteen aiheuttamia työskentelypaineita. Suomi on työturvallisuudessa tällä hetkellä valitettavasti melkoinen kehitysmaa. Kaikkien sitouduttava Jotta työturvallisuudessa päästään hyviin tuloksiin, tarvitaan erityisesti työpaikan johdon, esimiesten ja henkilöstön aitoa sitoutumista ja yhteistyötä. Työturvallisuus kuuluu todella kaikille, Saari korostaa. Ylimmän johdon tehtävänä on asettaa tavoitteet ja luoda resurssit, millä toimia. Heidän tulisi aina ottaa työturvallisuus huomioon päätöksenteossa. Keskijohto on monella tavalla avainasemassa usein myös puun ja kuoren välissäkin käytännön turvallisuusasioiden hoidossa. Työnjohdon tehtävänä on opastaa, ohjata ja valvoa. Esimiesten vastuulla on mm. riskien arviointi, turvallisuuden ottaminen huomioon suunnittelussa, yleisten toimintaohjeiden anto sekä jatkuva työympäristön seuranta. Myös henkilöstön ja sen edusmiesten on sitouduttava nolla tapaturmaa-ajatteluun ja vastuulliseen työntekoon Määräyksiä, ohjeita ja neuvoja on aina noudatettava. Tehdään kuten on mietitty ja sovittu. Riskinotosta on päästävä työpaikoilla eroon, Saari muistuttaa. Tavoitteellista ja ennakoivaa toimintaa Hyvän turvallisuusjohtamisen perusperiaatteet voidaan tiivistää professori Jorma Saaren mukaan esimerkiksi seuraavasti: Johto on sitoutunut näkyvästi työturvallisuuden kehittämiseen. Turvallisuustyölle on asetettu tavoitteet. Työturvallisuus on kiinteä osa työpaikan johtamis- ja toimintajärjestelmiä. Työturvallisuus on liitetty osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa. Työturvallisuus on kytketty osaksi yrityksen laatujärjestelmää Riskit on arvioitu huolellisesti ja ne on otettu tehokkaasti hallintaan. Työpaikoilla pystytään turvallisuusjärjestelmän avulla ennakoimaan ja varautumaan myös yllätyksiin ja poikkeamiin. Työpaikalla panostetaan jatkuvasti työturvallisuus- ja työterveyshenkilöstön toimintamahdollisuuksiin. Turvallisuuskoulutus ja perehdyttäminen hoidetaan järjestelmällisesti ja tehokkaasti Työntekijät osallistuvat aktiivisesti työolojen kehittämiseen. Turvallisuustavoitteet kirjataan tarjouspyyntöihin ja urakkasopimuksiin. Turvallisuustoiminnasta annetaan jatkuvaa palautetta. Menestyksestä palkitaan. Tapaturmat ja läheltä pititilanteet raportoidaan ja tutkintaan säännöllisesti. Tehokas työolojen ja turvallisuuden jatkuva seuranta ja valvonta.

4 Näin Stora Enso Kaukopää: Puuterminaalin riskit hallinnassa Stora Enson Kaukopään ja Tainionkosken tehtaille tuodaan puuta myös laivoilla, pääasiassa koivua Venäjältä. Satamassa purkaa lastinsa noin 250 laivaa vuodessa. Purkutyöt hoitaa nykyisin Mantsinen Group Oy. Puuterminaalissa riskien hallinta on erittäin tärkeää, sillä alueella liikkuu painavia koneita jatkuvasti yötä päivää, korostaa Stora Enson Kaukopään puuterminaalin terminaalipäällikkö Jari Vainikka. Terminaalipäällikkö kierrättää meitä kymmenien hehtaarien varastoalueella. Suuria puukasoja on kentällä lähes silmän kantamattomin. Liikenne terminaalissa on vilkasta. Siellä käy noin 100 puutavara-autoa päivässä. Veturit siirtävät vaunuja varastokentälle. Satamassa purkaa lastinsa jopa noin 250 jokilaivaa vuodessa. Juuri nyt täällä ei ole kovin paljon puuta. Sitä on vain parin viikon käyttöä varten. Yleensä keväällä on selvästi paljon enemmän, Vainikka toteaa. Stora Enso on lopettanut tänä kesänä itärajan kupeessa sijainneen Pelkolan suuren puuvaraston. Nyt kaikki Kaukopään ja Terminaalipäällikkö Jari Vainikka korostaa, että hyvä toiminnan laatu ja hyvä työturvallisuus kulkevat käsi kädessä. Tainionkosken paperitehtaiden terminaalitoiminnot tapahtuvat tällä varastokentällä Imatralla tehtaiden kupeessa. Puuta ja haketta terminaaliin tulee läpi vuorokauden, keskimäärin mottia päivässä. Junalla tuodaan suurin osa kuitupuusta, noin 60 prosenttia. uuterminaalissa ajetaan -Pisoilla koneilla. Liikenne on kovaa. Työturvallisuudesta on pidettävä koko ajan tarkasti huolta, korostaa puunpurkaja Ulla Mönkäre. Mönkäreellä on pitkä kokemus puuterminaalin erilaisissa työsuojelutehtävissä. Nyt hän on mukana työsuojelutiimin toiminnassa. Varastossa ja kuorimon pihalla tapahtuvan puunkäsittelyn ja liikenteen lisäksi vaaroja työntekijöiden terveydelle aiheuttavat edelleen myös kuorimon melu ja puupöly. Paljon olemme saaneet työturvallisuudessa aikaan, mutta paljon on toki vielä parannettavaakin. Suurimpana puuterminaalin vaarana Mönkäre pitää, että puita putoaa, kun suuria tonnin tukkinippuja nostetaan Autoilla kuljetetaan noin kolmasosa ja loput laivoilla. Uitto loppui viime vuonna, Vainikka kertoo. Vainikan mukaan laivapuu tulee pääosin Pietarin takaa sijaitsevista metsistä, junapuu Venäjältä ja autopuu pääosin Suomesta noin 100 kilometrin säteeltä. Puunpurkaja Ulla Mönkäre: Työturvallisuus korostuu Suuren puuvirran hallinta vaatii tehokasta ja laadukasta toimintajärjestelmää, mutta myös hyvää työturvallisuutta. Täällä on aina noudatettava ehdottomasti annettuja määräyksiä. Puutavara-autojen kuljettajien on muun muassa käytet- Työturvallisuus sydämen asia kurottajalla autosta varastokentälle tai kuorimoon. Turha kiire pitää saada pois työnteosta. Hosuminen ei aiheuta kuin ongelmia, Mönkäre korostaa. Mönkäre ajaa itse nykyisin suurikokoista kurottajaa, jolla nostetaan tukit suurissa nipuissa rekka-autojen perävaunusta. Myös tukkiauton kuljettajien on aina käytettävä terminaalialueella kypärää ja huomioliiviä. Tästä meillä on nykyisin tiukat säännöt. Jos niitä ei ole päällä, kuorma ei nouse., Mönkäre sanoo topakasti. Tukkiauton kuljettajan on myös aina autettava kurottajan kuljettajaa ja näytettävä käsimerkein, että nosto voi tapahtua turvallisesti ja rikkomatta rekkaauton osia. Hyvin toimiva yhteispeli on meidän kaikkien täällä työtä tekevien henkivakuutus. Kaikki täältä haluavat lähteä terveenä kotiin, kyllä tämä on hyvin oivallettu. Mönkäre toivoo, että nyt puuterminaalissa aliurakoitsijana työskentelevä Mantsinen rakentaa itselleen vähintään yhtä hy- tävä ulkosalla ollessaan kypärää ja huomioliiviä. Jos niitä ei ole päällä, ei lastia pureta, Vainikka toteaa yksikantaan. Kurottajapurun aikana puutavara-auton kuljettajan on siirryttävä ulos ohjaamosta näyttämään kurottajan kuljettajalle käsimerkein, että puulasti voidaan nostaa oikein ilman havereita. Kuskin on kuitenkin aina oltava riittävän kaukana autonsa takana, että puut eivät missään tapauksessa voi pudota hänen päälleen. Etenkin talvella vaarana on, että jäisiä puita voi pudota kuormasta nostotilanteessa maahan, Vainikka muistuttaa. Puukentällä on kiinnitetty Vainikan mukaan paljon huomiota myös liikenneturvallisuuteen. Samoista risteyksistä kulkee tiheään rekka-autoja, junia ja raskaita työkoneita. Alueella on yleinen 40 kilometrin nopeusrajoitus, mutta puukentällä saa ajaa vain 20 kilometriä tunnissa. Puutavara-autot voivat liikkua vain erikseen määrättyjä reittejä pitkin ja niiden on pidettävä kuormaliinat kiinni purkupaikalle asti. Tarpeeton liikkuminen on luonnollisesti kielletty. Vastuu puuterminaalin työturvallisuudesta on terminaalipäälliköllä ja työvuorossa olevilla esimiehellä. Pyrimme siihen, että työturvallisuusasiat ovat täällä kiinteä ja tärkeä osa jokapäiväistä työntekoa, ei mikään erillisasia. Viime vuosina olemme panostaneet erityisesti riskien arviointiin ja läheltä piti ilmoitusten tekoon. Riskikartoituksia terminaaliesimiehet ovat tehneet yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa, Vainikka kertoo. vän työturvallisuusjärjestelmän kuin mitä Stora Ensolla alueella jo nyt on. Avainasemassa Mönkäreen mukaan ovat hyvä työnopastus ja perehdytys sekä annettujen ohjeiden tinkimätön noudattaminen. Varastokentältä Stora Enson puunpurkajat siirtävät tukit kuorimoon suurilla kurottajilla.

5 Mantsinen Group Oy:n liiketoimintajohtaja Ilkka Hujanen pitää työturvallisuutta terminaalien puunkäsittelyssä kaiken toiminnan lähtökohtana. Työsuojelutoimintaa suunnitellaan terminaalin työsuojelutiimissä, joka kokoontuu yleensä kolmesta neljään kertaa vuodessa. Alihankkija mukana puukentällä Stora Enso on ulkoistanut Kaukopään ja Tainionkosken puuterminaalissa ja satamassa tapahtuvan puunkäsittelyn Mantsinen Group Oy:lle. Me hoidamme nyt kaiken puuvarastossa tapahtuvan toiminnan, Stora Enson oma henkilökunta hoitaa edelleen tukkien siirron kuorimoon, kertoo Mantsinen Group Oy:n liiketoimintajohtaja Ilkka Hujanen. Mantsisella on puunkäsittelytöissä tällä hetkellä tässä puuterminaalissa yli neljäkymmentä työntekijää. Töitä tehdään suurilla materiaalinkäsittelykoneilla, siltanostureilla ja kurottajilla yötä päivää. Olemme kiinnittäneet erityisen paljon huomiota tämän uuden työkohteemme alkuvaiheessa riskien kartoittamiseen ja arviointiin. Tätä työtä on tehty tiivisti Stora Enson edustajien kanssa. Meidän puoleltamme vastuu on terminaalin esimiehellä ja vuorovastaavilla. Hujanen korostaa työnopastuksen ja perehdytyksen merkitystä. Työturvallisuus on hänen mukaansa ykkösasioita, kun uusia työntekijöitä ajetaan sisään uusiin tehtäviinsä. Puunkäsittelijöiden vaarallisimmat työvaiheet ovat yleensä nousu koneiden ohjaamoon ja myös sieltä laskeutuminen takaisin maahan. Etenkin talvella pitää olla tarkkana, että ote ei lipsu. Myös suuren varastokentän liukkaus voi aiheuttaa tapaturmavaaraa, samoin jäiset kuormat, Hujanen toteaa. Aiemmin lastin purkajat joutuivat hyppimään usein vanhojen venäläisten puunkuljetusvaunujen päällä irrottamassa kiinnityslankoja. Siinä oli suuri putoamisvaara. Tällä hetkellä suurin osa puusta tulee uusissa avovaunuissa, joissa ei enää käytetä teräslankasidoksia. Markku Eskon omistaman Meskon Ky:n hakkuukone tekee pientä aukkoa Ikaalisissa. Koneen kuljettajana on Jaakko Alarotu. Alueyrittäjä Ilmo Kalli: Turvallisuus osa päivittäistä työntekoa Hyvä töiden ennakkosuunnittelu on tärkeää myös työturvallisuuden kannalta. Tapaturmia ei satu, kun turvallisuus on osa jokapäiväistä työntekoa, korostaa koneyrittäjä Ilmo Kalli Ikaalisista. Kalli on toiminut vuodesta 2003 lähtien läntisessä Ikaalisessa ja Hämeenkyrössä Metsäliiton alueyrittäjänä. Vuosittain hän on sitoutunut toimittamaan tilaajakumppanilleen puuta mottia. Minulla on itselläni nykyisin hakkuu- ja ajokone. Osayrittäjä Markku Eskolla on oma hakkuukone. Lisäksi työllistän pari ajokonetta ja muutamia metsureita silloin tällöin. Yhteensä meitä on tässä ryppäässä kymmenen henkilöä töissä, Ilmo Kalli kertoo. Alueyrittäjänä Kalli kertoo tekevänsä nykyisin kaikkia mahdollisia hommia juoksupojasta johtajaan. Ennen ajoin itse myös säännöllisesti hakkuukonetta. Nyt olen koneen ratissa harvemmin, mutta yleensä kyllä viikoittain. Aikani menee asioiden pyörittämiseen, töiden suunnitteluun, kaluston kuljettamiseen ja huoltohommiin. Paraikaa Kalli rakentaa suurta lämmintä huoltohallia entisestä navetasta. Tilaa rakentaa on, sillä Kalli on monitoimiviljelijä. joka koneyrittämisen lisäksi viljelee tilan 22 hehtaarin viljapeltoja ja vuokraa kahta rantamökkiä. Turvallisuus osa sopimuksia Metsäliitto edellyttää nykyisin kaikilta sopimusyrittäjiltään laatujärjestelmää, joka vastaa ISO järjestelmää. Jos tällaista ei ole, sopimuksia ei synny. Urakkasopimusneuvottelujen yhteydessä Metsäliitto varmistaa, Ilmo Kalli toimii läntisessä osassa Ikaalista ja Hämeenkyröä Metsäliitolle puuta hakkaavana alueyrittäjänä. että laatujärjestelmä on olemassa ja että se on myös viety osaksi päivittäistä toimintaa. Työturvallisuus on osa laatujärjestelmää. Työterveyshuoltoasiat pitää myös olla järjestetty asianmukaisesti. tätäkin valvontaan, Kalli kertoo. Nyt myös Ilmo Kalli Oy:n laatujärjestelmään on nyt kirjattu selkeästi omat kohdat siitä, miten työturvallisuus- ja työterveysasiat tulee hoitaa. Kun toimimme laatujärjestelmän mukaan, ei työtapaturmia ja ammattitauteja pitäisi sattua. Tässä suhteessa olemme onnistuneet hyvin, sillä porukallamme ei ole viime vuosien alueurakointiaikana sattunut lainkaan työtapaturmia. Työtapaturmiin tulee Kallin mukaan kiinnitettyä huomiota erityisesti silloin, kun niitä on omassa tai tuttujen yrityksessä sattunut. Parempi tietysti olisi panostaa tapaturmien ennalta ehkäisyyn, kun murehtia niitä jälkikäteen. Työturvallisuudesta ei koskaan puhuta liikaa, Kalli tuumaa. Suunnittelu avainasia Metsäliiton kanssa Ilmo Kalli Oy on tehnyt kolmivuotisen alueyrittäjäsopimuksen, jossa määritellään puitteet tulevalle toiminnalle. Hakkuuohjeet alueyrittäjä Kalli saa nykyisin suoraan tietokoneelta. Ne hän välittää omille sekä osayrittäjän kuljettajille. Työt jaetaan yleensä pari päivää etukäteen. Metsäliitto on tehnyt tarkat ohjeet, joista ilmenee kartalla myös leimikon vaaralliset paikat, muun muassa sähkölinjat ja jyrkänteet. Käyn vielä ennen töiden Markku Esko toimii osayrittäjänä Ilmo Kallin johtamassa alueyrittäjäverkostossa. Hän on erikoistunut harvennushakkuisiin. aloittamista tarkastamassa hakkuukohteella muun muassa rajaukset, purkupaikat ja mahdolliset vaaralliset työskentelykohteet. Kalli korostaa hyvän suunnittelun merkitystä sekä tehokkaan työnteon että työturvallisuuden näkökulmasta. Nykyisin sääolot pitää ottaa myös tarkasti huomioon. Kallin mielestä kuiva kesä on hakkuutyöhön parempi kuin huono talvi. On osattava hakata oikeat kohteet oikeaan aikaan. Sateiset ilmat haittasivat merkittävästi kuluneena kesänä työntekoa. Uppomärille leimikoille on raskailla koneilla vaarallista mennä, Kalli toteaa. Sähkölinjoja pitää erityisesti varoa Koneyrittäjän suurimpina työturvallisuusriskeinä Kalli ja hänen kanssaan osayrittäjänä työtä tekevä Meskon Ky:n omistaja Markku Esko pitävät sähkölinjoja ja kalliojyrkänteitä. Myös kaluston kuljettamiseen ja siirtämiseen liittyy omia riskejä, jotka pitää ottaa aina huomioon. Vaarallisin vaihe on, kun painava hakkuukone ajetaan kuljetuslavetille. Siinä pitää olla erityisen tarkka, Kalli ja Esko toteavat. Metsäkoneet ovat tulleet koko ajan turvallisemmiksi ja työskentelyergonomiaan on kiinnitetty paljon huomiota. Näkyvyys turvakoreista on hyvä. Istuimet ovat tukevia ja vaimentavat tärinää varsin hyvin. Kuskin on koko ajan tehtävä maastossa myös omia havaintoja. On parempi vaikka keskeyttää työ ja kysyä kännykällä neuvoja, jos jokin asia epäilyttää tai ei tiedä, miten toimia. Näin ei tule tehtyä väärin. Riskejä ei pidä hakkutyössä ottaa, Esko korostaa. Hyvä ammattitaito ja konekohtainen perehdytys ovat välttämättömiä, jota työtä pystyy tekemään turvallisesti erilaisessa maastossa. Kokemus antaa tietysti varmuutta työntekoon. Koneiden pienet välttämättömät huoltotoimenpiteet Kalli ja Esko tekevät yleensä maastossa. Suurempiin huoltoihin ja korjauksiin koneet tuodaan maastosta omaan huoltohalliin tai viedään merkkikorjaamoon. Tärkeää on, että kone ei koskaan ole käynnissä, kun huoltotöitä tehdään. Talvella pitää olla myös tarkkana, että ei liukastu, kun nousee tai kiipeää koneen päällä, Esko muistuttaa. Kalli ja Esko uskovat, että alueyrittäjyys parantaa koneyrittäjien pitkäjänteistä yhteistyötä ja tuo hakkuiden tekoon uudenlaista kumppanuutta.

6 Metsuri Tapio Europaeuksen, 61v, tavoite: Vielä neljä vuotta töissä Saha soi Loimaalla kuumassa harvennusleimikossa. Kokenut 61-vuotias tervaskantometsuri Tapio Europaeus pätkii komeaa haapaa kuljetuskuntoon. Europaeus on todellinen työn sankari, sillä lääkärit ovat hänelle jo useasti suositelleet eläkkeelle siirtymistä. Pumpussa on ollut vähän läppävikaa. Useamman kerran on sähköllä pantu mies uuteen rytmiin. Kerran on tulppakin tainnut mennä jostain sydämen nurkasta läpi, Europaeus kuittaa. Sitkeästi hän on kuitenkin halunnut jatkaa mukana työelämässä. Metsurin veri on metsään vetänyt. Lääkäri vähän pyöritteli päätään ja totesi, että ei muista tällaista miestä ennen nähneen, joka pyytämällä pyytää, että saisi olla töissä, Europaeus nauraa kasvot kesäkuuman hikisenä. Metsurin töitä hän on ajatellut tehdä vielä ainakin neljä vuotta. Olen räknännyt, että on tulossa niin heikko eläke, että pakko on vielä muutamia vuosia töitä tehdä. Aika hyvinhän tässä vielä jaksan, vaikka työpäivät voisivat tämänikäisellä kyllä olla jo vähän lyhyempiä. Yli 40 vuotta metsurina Europaeus on tehnyt metsurin töitä lähes koko ikänsä, jo reilusti yli 40 vuotta. Tosin heti koulun jälkeen ehdin muutaman vuoden ajaa halkorahtia ajaa hevosella ja olla kesäisin putkenlaskijana salaojatyömailla Metsurintyöt käynnistyivät justeerinpäässä pylväspuiden kaadossa. Puut menivät Rauma- Repolalle. Ja rahat mopon osamaksuihin, Europaeus muistelee. Vuonna 1966 tuttu työnjohtaja houkutteli Europaeuksen Metsäliiton töihin. Näissä Metsäliiton töissä olenkin sitten ollut nyt yhtä soittoa. Ovat Loimaan ja sen lähialueen metsät tulleet hyvinkin tutuiksi. Sinne olen mennyt, minne autolla kotoa on päässyt. Vain yhden kerran olen vain ollut kämppämajoituksessa muutaman viikon Oripäässä suon keskellä. Europaeus on tehnyt pääasiassa ylispuu- ja harvennushakkuita. Raivaustöihin tai taimikonistutuksiin hän ei ole juurikaan joutunut. Osan työajasta ovat vieneet erilaiset opastus- ja luottamustehtävät. Kävin 1970-luvun lopulla opastajakurssin ja toiminut uusien työntekijöiden opastajana. Olen toiminut myös kolmisenkymmentä vuotta alueemme työsuojeluvaltuutettuna ja luottamusmiehenä. Europaeus on ollut myös työntekijöiden edustajana pitkään Metsäliiton hallintoneuvostossa. Viime vuosina monet YTneuvottelut ovat tuoneet jopa liiaksikin vaihtelua metsurintyöhön, Europaeus toteaa sarkastisesti. Työ ei muuttunut Varsinainen metsurin perustyö ei ole Europaeuksen mukaan juurikaan muuttunut vuosikymmenien aikana. Töiden järjestelyt, etenkin pomotus on sen sijaan tyystin muuttunut. Nyt töitä saa tehdä itse. Ennen pomot kävivät näyttämässä usein katsomassa, leimikot oli myös tarkasti leimattu ja hakkutyömailla oli töissä parhaimmillaan yhtä aikaa useita kymmeniäkin metsureita yhtä aikaa. Nyt pomoja ei näy, ja töitä joudun useimmiten paiskimaan yksin. Minä myös nykyisin suunnittelen työni metsässä itse ja päätän mitä kaadan. Vuosien aikana erityisesti moottorisahat ja metsurin työvaatteet ovat merkittävästi parantuneet ja tulleet turvallisiksi. Olen varmaan ajanut loppuun moottorisahaa. Se kertoo, että hakkutöitä on tullut aikamoinen määrä tehtyä, alkuun urakalla, mutta nyttemmin onneksi tuntipalkalla. Työturvallisuutta Europaeus on pitänyt metsurintöissä aina ykkösasiana. Kunto koetuksella Metsurin työ on Europaeuksen mielestä tällä hetkellä yhtä raskasta kuin aikaisemminkin. Kun pakkasta tai lämpöä on metsässä yli kaksikymmentä astetta, tämä homma käy kovaksi. Silloin tulee mieleen huutaa väliin armoa. Mutta jaksaa pitää. Vuosien aikana kaikki ikätoverit ovat jo aikoja sitten jääneet erilaisille työkyvyttömyyseläkkeille metsurin töistä. Moni ajoi itsensä sairaaksi kovalla urakkatahdilla. Minä en sellaiseen kilpailuun ole lähtenyt vaan olen pyrkinyt tekemään töitä järkevästi. Tavoitteena tässä on ollut koko ajan pitkä työura ja mahdollisimman terveenä vanhuuseläkkeelle. Europaeus uskoo, että hän on pysynyt työkuntoisena hyvien geeniensä ansiosta. Työtapaturmia hänelle ei ole pitkän uransa aikana sattunut kuin kerran, kun Loimaalainen metsuri Tapio Europeaus on täyttänyt jo 61 vuotta. Hän aikoo jatkaa työntekoa sitkeästi vielä neljä vuotta. jalka jäi kivenrakoon ja polvinivel vääntyi. Kuntoilua en ole koskaan harrastunut. Uskon, että kova työ on pitänyt minut hyvässä fyysisessä vireessä. Viime vuosina olen tosin ryhtynyt taukojumppaamaan, erityisesti venyttelemään. Sitä pitäisi muistaa tehdä enemmänkin, niin vanhat lihakset pysyivät vielä hyvin työvireessä. Työssä Europaeuksen mielestä jaksaa, kun siitä kokee tekemisen iloa. Työ se on, joka pitää vireänä ei sauvakävely tai kylpylät. Asioihin pitää suhtautua myönteisesti ja ottaa huumorin kannalta, ei tästä elämästä muuten mitään tule. Minulla on sellainen luonne, että en oikein tykkää niistä, jotka ovat alituisesti ruikuttamassa. Perhe ja harrastukset tärkeitä Europaeuksen mielestä erilaiset vapaa-ajan harrastukset ovat hyvää vastapainoa kovalle metsurin päivätyölle. Itse hän harrastaa metsästystä ja kalastusta. Raveissakin hän käy miellään. Vuosien myötä luottamustehtävien hoito on vienyt myös runsaasti vapaa-aikaa. Tällä hetkellä Tapio Europaeuksen elämän ehdottomasti tärkein asia ovat 5- ja 3-vuotiaat lapsenlapset. Heitä hän pyrkii tapaamaan nyt jo eläkkeellä olevan vaimonsa kanssaparin viikon välein. Pojasta näyttäisi tulevan oiva kalamies, Pappa toteaa tyytyväisenä.

7 Ylilääkäri Juhani Juntunen, Etera: Työelämän tervaskannot kokevat työn iloa Useimmilla pitkään työssä jaksavalla ja viihtyvillä metsureilla on myönteinen elämänasenne. He eivät lannistu pienistä vastoinkäymisistä ja sairausoireista, kertoo Eteran ylilääkäri Juhani Juntunen. Eteran tuore, vielä julkaisematon tutkimus osoittaa, että hyvä terveys ja työkyky auttavat jaksamaan pitkään mukana työelämässä. Monilla tervakannoilla on myös oiva taito hallita omaa työja yksityiselämäänsä. Heillä on yleensä hyvä ammatillinen osaaminen, Juntunen toteaa. Juntusen mukaan Eteran tutkimus osoittaa, että työssä pitkään jaksamista selittää myös tyytyväisyys omaan työhönsä ja työpaikkaansa. Tervaskannot ovat myönteisiä ihmisiä, joista on kiva mennätöihin. he eivät yleensä turhista nipota. Työelämän suuri haaste Juntusen mielestä on, miten saada yhä useampi jatkamaan työtään vanhuuseläkeikään asti ja mielellään jopa sen ylikin. Meidän kannattaisi nyt hyödyntää työelämän tervaskantojen kokemuksia viisaasta työn tekemisestä. Tutkimuksemme myös osoittaa, että työantajan arvostus työntekijän työtä ja osaamista kohtaan lisää halukkuutta jatkaa työelämässä, Juntunen korostaa. Tervaskantoja joka kymmenes Tällä hetkellä keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on Suomessa noin 59 vuotta. 63 vuoden viralliseen vanhuuseläkeikään jaksaa vain noin joka kymmenes suomalainen. Metsäalallakin jokunen tervaskanto sinnittelee töissä vielä yli 63-vuotiaana. Työelämän tervaskannot eivät ole kuitenkaan kaikki samasta puusta vuoltuja. Heissä on Juntusen mukaan sekä seurallisia että omissa oloissa viihtyviä. Metsureiden ja muiden metsissä työskentelevien työkykyä on mahdollista ylläpitää ja jopa parantaa. Päteviä keinoja ja menetelmiä työhyvinvoinnin lisäämiseen kyllä löytyy. Nyt tarvitaan vain halua käyttää niitä, korostaa Eteran ylilääkäri Juhani Juntunen. Juntusen mukaan tykytoimintaa tulisi kohdistaa sekä työntekijöiden henkisen että fyysisen työkunnon ylläpitoon. Etenkin informaatiotulvan aiheuttaman stressin hallinta on tärkeää. Usein työkyvyn tunne määräytyy työn henkisen kuormituksen mukaan. Aivot ovat myös tärkein työkykyä ja työhyvinvointia säätelevä tekijä, Juntunen muistuttaa. Ihminen yleensä jaksaa hyvin työssään, kun työaika ja Eteran ylilääkäri, professori Juhani Juntunen on itse myös työelämän tervaskanto. Hän on täyttänyt jo 64 vuotta. He kokevat yleensä kuitenkin kaikki työn luonnollisena osana elämäänsä ja heidän työhön sitoutumisensa on lujaa. Työnantajat tuntevat heidät hyvinä luottotyyppeinä, ylilääkäri Juntunen toteaa. Ikä ja sairaudet vaikuttavat Metsäalan töistä jäädään eläkkeelle tällä hetkellä keskimäärin jo noin 55-vuotiaana eli selvästi aikaisemmin kuin muilla aloilla keskimäärin. Yli 60-vuotiaisden metsurien osuus oli vain 3,6 prosenttia kaikista. Ikä lisää selvästi työkyvyttömyyseläkkeen riskiä. Mutta toisaalta, jos jaksaa tehdä töitä 60-vuotiaaksi, niin silloin yleensä jaksaa painaa töitä kyllä myös loppuun eli vanhuuseläkeikään asti, Juntunen kertoo. Lääkärin toteamat monet rappeutumasairaudet ovat merkittäviä riskitekijöitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Sairauksia ilmoittaneiden työtehtävät ovat sopivia. Perinteinen työturvallisuustoiminta on edelleen tärkeää. Työn fyysistä rasitusta voidaan vähentää mm. keventämällä työtä apuvälineillä, työjärjestelyillä, tauotuksilla ja muilla vastaavilla järjestelyillä. Joissain tapauksissa Juntusen mukaan ammatillinen uudelleenkoulutus tai osatyökyvyttömyyseläke voivat olla käypiä ratkaisuja. Kuntoilua tarvitaan Työntekijöillä on myös itsellään Juntusen mukaan aina vastuu omasta toimintakunnostaan. Kukaan ei voi liikkua toisen puolesta. Meidän on itse pidettävä huolta mm. omasta fyysisestä kunnostamme. Ei sitä muut tee puolestamme. Eteran terveystutkimukset riski on jopa kolminkertainen verrattuna niihin, joilla ei ole lainkaan sairauksia. Lyhyilläkin sairauspoissaoloilla on merkitystä. Mutta runsaasti yli kolme kuukautta sairaslomilla olleiden työkyvyttömyysriski on jo jopa kymmenkertainen terveisiin nähden, Juntunen vertaa. Elintavoilla ei kovin suurta vaikutusta Elintavoilla ei ole nykyisin enää kovin suurta merkitystä siihen, joutuuko metsissä työskentelevä työkyvyttömyyseläkkeelle vai ei. Edelleen kuitenkin pätee perussääntö, että mitä huonompi fyysinen kunto, sitä suurempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle, Juntunen toteaa. Eteran seurantatutkimukset osoittavat, että lihavilla työntekijöillä on selvästi suurempi riski joutua ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle kuin niillä, joiden painoindeksi on normaali. Työkunnosta kannattaa pitää huolta osoittavat, että työntekijöiden huono fyysinen kunto ja ylipaino ennakoivat ennenaikaista työkyvyttömyyttä. Heikkokuntoisille sattuu myös tavanomaista herkemmin työtapaturmia. Ylipainoisten tulisi vähentää ruuan määrää ja lisätä liikuntaa. Se on yksinkertainen ohje, jolla terveydentila kohenee. Juntusen mukaan säännöllinen vapaa-ajan liikunta antaa hyvän pohjan työkyvylle. Työn aiheuttama liikunta ei riitä. Juntunen suosittelee myös ns. terveitä elämäntapoja ja kohtuutta alkoholin käytössä. Oleellista olisi pyrkiä vaikuttamaan korvien väliin eli meidän tulisi pyrkiä parantamaan työilmapiiriä ja työviihtyvyyttä kokonaisuutena. Tässä työterveyshuollolla on suuri haaste edessä. Metsäkoneyrittäjä NN hakkasi omistamallaan hakkuukoneella leimikkoa toimeksiantonsa mukaisesti talvisessa metsässä. Iltapäivällä koneen harvesteripään mittalaitteeseen tuli toimintahäiriö. NN päätti korjata itse vian maastossa. Koneyrittäjä nousi ulos koneen ohjaamosta ja ryhtyi korjaamaan hämärtyvässä metsässä harvesterinpään kourassa sijaitsevaa mittapyörää. NN jätti metsäkoneen käyntiin, jotta sai korjaustyöhön riittävästi valoa. Äkillisesti kesken korjaustyön harvesteripään koura sulkeutui. Koneyrittäjä jäi karsimaterien ja vetorullien väliin. Koneyrittäjän huolestunut vaimon hälytti paikalle tuttavan, joka löysi kello kolmen aikaan yöllä NN:n kuoliaaksi harvesteripään kouraan puristuneena. Hakkuukone oli yhä käynnissä. Tapaturman syytekijät NN oli erittäin kokenut 45- vuotias metsäkonealan yrittäjä. Hän hallitsi hyvin myös metsäkoneiden tekniikan ja teki käytännössä itse kaikki koneiden huollot ja korjaukset. Hakkuukoneen NN oli hankkinut palovahingon jälkeen käytettynä. Siihen oli asennettu kuljettajan istuin toisesta hakkuukonemerkistä. Samalla oli poistettu koneen alkuperäiseen istuimeen liitetty turvaominaisuus, joka pysäyttää koneen toiminnot, kun kuljettaja poistuu ohjaamista. Vanhan koneen kunnostuksessa ei oltu otettu huomioon riittävästi kone- TOT -työpaikkakuolema Harvesterin koura puristi koneyrittäjän kuoliaaksi Äkillisesti kesken korjaustyön harvesteripään koura sulkeutui. Koneyrittäjä jäi karsimaterien ja vetorullien väliin. Ilmeisesti korjaustoimenpide aiheutti koneen hakkuulaitteeseen ennalta arvaamattoman sähköhäiriön, jonka seurauksena karsinaterät ja vetorullat äkillisesti sulkeutuivat. turvallisuusvaatimuksia. Koneyrittäjä oli itse asentanut myös uuden mittalaitteen käytettyyn hakkuukoneeseen. Työn suunnittelussa ja asentamisessa ei todennäköisesti huomioitu riittävästi käyttöolosuhteiden vaatimuksia. Ilmeisesti NN:n maastossa tekemä korjaustoimenpide aiheutti koneen hakkuulaitteeseen ennalta arvaamattoman sähköhäiriön, jonka seurauksena karsinaterät ja vetorullat äkillisesti sulkeutuivat. Koneyrittäjällä ei ollut hämärässä metsässä käytössä erillistä valaistuskalustoa. Hän piti koneen käynnissä ja sen valot päällä nähdäkseen kunnolla. NN olisi voinut tehdä korjaustoimenpiteet myös muualla kuin metsässä. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt urakan keskeyttämistä. NN päätti korjata koneen riskialttiilla tavalla säästääkseen aikaa ja kustannuksia. Koneyrittäjä oli hyvin tietoinen niistä vaaroista, joita ilmenee, kun mittalaitevikaa korjataan koneen käydessä. Vastaavien tapaturmien torjunta Koneiden suunnittelun pitää aina vastata työn vaatimuksia ja käyttöolosuhteita. Nykyaikaisessa hakkuukoneessa on runsaasti elektronisia ja tietoteknisiä laitteita, joiden toimivuus joutuu koetukselle etenkin talviolosuhteissa. Siksi koneen suunnittelussa pitää kiinnittää erityistä huomiota teknisten ratkaisujen kestävyyteen, käyttökelpoisuuteen ja toimivuuteen. Koneiden turvallisuusteknisillä ratkaisuilla on pyrittävä estämään koneen käyttö ja huoltotoimenpiteiden teko vaarallisella tavalla. Hakkuukoneen suunnittelussa pitää ottaa huomioon, että sitä joudutaan usein huoltamaan ja korjaamaan metsässä erittäin haasteellisissa olosuhteissa. Käytännössä huolto- ja korjaustyö edellyttää usein lisävalaistusta ja muita turvallisuutta parantavia apuvälineitä. Tällaisten apuvälineiden tarve ja käyttö tulee kirjata koneen käyttö- ja turvallisuusohjeisiin. Koneturvallisuuden periaatteet ja lainsäädännössä esitetyt vaatimukset on otettava huomioon myös silloin, kun tehdään muutoksia vanhaan jo käytössä olevaan koneeseen. Muutokset eivät saa heikentää koneen turvallisuustasoa. Kone ei saa vikaantua vaarallisesti. Koneen energiansyötön tai ohjauspiirin häiriöt eivät saa johtaa vaaratilanteisiin. Tässä tapauksessa hakkulaitteet terät sulkeutuivat sähköhäiriön vuoksi. Turvallisuusperiaatteiden mukaan terien olisi pitänyt jäädä aukiasentoon tai muuhun turvalliseen tilaan. Hakkutöiden suunnittelussa tulee työturvallisuuden olla aina etusijalla ennen taloudellisia arvoja. Työturvallisuutta ei saa missään tilanteessa laiminlyödä tuotannollisten tai taloudellisten tekijöiden vuoksi. Vaikka lainsäädäntö ei edellytä yrittäjiä huolehtimaan työturvallisuusasioista omalta osaltaan, on silti erittäin tärkeää, että myös yrittäjät ymmärtävät turvallisten työtapojen merkityksen ja vaarallisista työtavoista aiheutuvat riskit. YTOT 1/06

8 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala: Tiimeistä työhyvinvointia Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala on kokenut voimakkaita uudistuksia viime vuosina. Alueen Parikkala- Lappeenranta pienet metsänhoitoyhdistykset on nyt liitetty yhteen ja toimistoja on suljettu. Vielä 1990-luvun alussa tällä alueella oli yhdeksän toimistoa, mutta ensi vuoden alusta enää kolme. Meidän on ollut pakko lähteä muutamaan myös johtamis- ja toimintajärjestelmiä, jotta pystymme parantamaan sekä henkilöstön työhyvinvointia että myös työmme tuottavuutta ja laatua, korostaa toiminnanjohtaja Markku Vaario. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan palkkalistalla on tällä hetkellä 28 toimihenkilöitä ja 20 metsuria. Oman väen lisäksi työllistämme 15 yksityistä hakkuukoneketjua ja viisi kaivinkoneurakoitsijaa, Vaario laskee. Metsäyhdistyksen toiminta on viime vuosina laajentunut metsänhoidon ja puukaupan lohessa mm. kiinteistövälitykseen ja omaisuuden hoitoon. Kaupungistuneiden metsänomistajien neuvonta on myös tullut entistä haastavammaksi. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala on uusinut toimintamallinsa. Ennen töitä tehtiin aluejaon mukaan. Nyt työtä tehdään tiimeissä. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alue-esimies Matti Peräkylä (kuvassa vasemmalla) viihtyy parhaiten kenttätyössä metsissä. Toiminnanjohtaja Markku Vaario puolestaan viihtyy parhaiten sisätöissä omassa toimistossa. Tykes-hanke käynnissä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala käynnisti syksyllä 2006 työolojen Tykes-kehittämishankkeen, johon saatiin työministeriöltä rahallinen tuki. Tavoitteena hankkeella on ennen muuta lisätä yhdessä tekemistä ja parantaa henkilöstön työssä jaksamista, Vaario toteaa. Ennen Etelä-Karjalan alueella metsänhoitoyhdistysten väki teki töitä alueellisesti. Yleensä vastuualueena oli tietty osa kunnasta. Olemme nyt siirtyneet toimintamalliin, jossa heitetään fyysiset rajat pois ja toimitaan yhdessä tiimeinä. Henkilökunta on jaettu neljään eri tiimiin, jotka voivat suunnitella ja jakaa työnsä keskenään sopimalla. Vaario uskoo, että henkilöstö pystyy tiimeissä toimien tekemään nyt töitä siten, että työt jakautuvat tasaisemmin ja työpaine näin pienenee. Viime vuosien työilmapiirikyselyt osoittavat, että työmäärän kasvu on lisännyt kiirettä. Meillä on ollut jopa burn out-tapauksia. Ongelmiin puututtava ajoissa Kolmivuotisen Tykes-hankkeen alkuvaiheessa on pidetty tiimeille koulutuspäiviä, joissa on pyritty tutustumaan ja harjoittelemaan tiimityötä. Tiimipäivien aikana on nostettu esiin myös työilmapiirikartoituksissa esiin nousseita ongelmia ja etsitään niihin yhdessä ratkaisuja. Se on jo nähty, että työhyvinvointia ei pystytä lisäämään rokotteilla, pillereillä eikä sairaslomilla. Työoloja pitää pystyä kehittämään niin, että ihmiset ovat kehitystyössä mukana, viihtyvät ja jaksavat. Jos ongelmia ilmenee, niihin on Vaarion mukaan puututtava tiimeissä nopeasti ja jämäkästi. Syyt pitää etsiä ja löytää mahdollisiin ongelmiin ratkaisut. Uusi tiimimäinen työskentelytapa on otettu yleensä varsin tyytyväisin mielin vastaan. Osa suorastaan innostui, mutta osalla on selvää muutosvastarintaa. Olemme nyt vasta uuden tekemisen alussa. Varmaan menee vielä pari vuotta, jotta voimme selkeästi nähdä tiimimäisen toimintamallin hyödyt. Jos jos toimihenkilöiden yhteistyö on parantunut ja olemme pystyneet saamaan kiireen ja turhan juoksemisen pois, on paljon jo saavutettu. Uskon, että tiimeissä tehtävät voidaan jakaa entistä paremmin kunkin osaamisen mukaan. Parasta olisi, jos kaikkien kyvyt ja osaaminen voidaan hyödyntää täysimääräisesti, Vaario pohtii. Toiminnanjohtaja itse lupaa olla entistä enemmän läsnä toimistolla ja käyttää entistä enemmän aikaansa alaiskeskusteluihin ja tiimityön tukemiseen. Alue-esimies Matti Peräkylä: Kovat odotukset eillä on kovat odotukses- nyt sisäänajossa olevasta Mta uudesta tiimimäisestä työskentelystä. Toivomme, että se helpottaa työntekoa ja vähentää erityisesti toimihenkilöiden kiirettä, kertoo alue-esimies Matti Peräkylä. Nyt vajaan vuoden ajan toteutettua uutta tiimimäistä toimintatapaa Peräkylä pitää parempana kuin vanhaa alueellista mallia. Muutos on aika suuri entiseen. Nyt meillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet tehdä yhteistyötä ja auttaa toinen toisiamme. Olemme tässä päässeet hy- Alue-esimies Matti Peräkylä merkitsee leimikkoja hakkuita varten. vään alkuun, mutta puhuttavaa ja kehitettävää toki on vielä paljon. Peräkylä uskoo, että kun tiimimäinen työskentely saadaan toimimaan kunnolla, työntekijöiden työhyvinvointi paranee ja samalla myös metsänhoitoyhdistyksen palvelutaso nousee. Viime vuosina ongelmana on ollut, että toisilla on ollut aivan liian paljon töitä ja toisilla taas ehkä vähemmän. Jos työtaakkaa voidaan jakaa tulevaisuudessa paremmin, työpaineet tasaantuvat. Tiimi pystyy nyt aika pitkälle itse sopimaan keskenään asioista. Peräkylän mukaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan henkilöstöstä suurin osa on ottanut uudistuksen myönteisesti vastaan. Joukossa on kuitenkin henkilöitä, jotka suhtautuvat siihen varauksellisesti. Ei uudistusta ole tyrmätty, vaan suurin osa taitaa olla lähinnä odottavalla kannalla. Aika paljon on nyt kiinni siitä, miten me tiimeissä lähdemme yhdessä töitä kehittämään. Itse toivon, että saan tulevaisuudessa yhä enemmän keskittyä niihin alueisiin, joissa olen vahva. Olen oppinut vihaamaan sisätöitä eli haluan olla ja toimia kentällä. Peräkylästä tiimihanke on onnistunut, jos jatkossa ympäri vuoden joka aamu on mukava tulla töihin. Ja kaikki työkaverit sanovat myös iloisesti hyvät huomenet, alue-esimies lisää etelä-karjalaista pilkettä silmäkulmassa. Henkilönsuojaimet työssä Ohjeita henkilökohtaisten suojainten valinnasta, käytöstä ja huollosta. Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Työsuojeluhallinto uudistettu painos. 144 sivua, 23 euroa. Kohti nollaa tapaturmaa Tietovihko nollatapaturmaa ajattelusta. 18 sivua, 2 euroa. Työturvallisuuskeskuksen työturvallisuusaineistoa Metsäalan työsuojelu Kirjaan on koottu metsäalaa koskevat työsuojelusäädökset. 203 sivua, 10 euroa. Metsäkoneiden ergonomian suositukset Pohjoismaissa. Metsäkoneergonomian suositukset koneiden valmistamiseen ja käyttöön. 86 sivua,12 euroa. Metsäkoneala -Työturvallisuus Kirja metsäkonetyöstä työterveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. 24 sivua, 3 euroa. Riskit hallintaan Kirja laatu-, turvallisuus-,terveys- ja ympäristöasioiden hoitoon. 206 sivua, 20 euroa. Turvallisuudella tulosta tavoitteena 0 tapaturmaa Kirjassa on hyviä turvallisuuskäytäntöjä eri aloilta. 88 sivua, 9 euroa. Matkapuhelin, metsätyö ja turvallisuus Kirja opastaa matkapuhelimen käyttöön turvallisuusvälineenä metsätöissä. STM. 18 sivua, 2 euroa. Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyön turvallisuudesta CD-levyllä esitys Valtioneuvoston asetuksesta 749/2001, 4 euroa. Turvallisesti metsässä -lehteä saa maksutta Työturvallisuuskeskuksesta Tilaukset Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki, puh fax Tutustu Metsäalan työalatoimikunnan internetsivuihin.

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksessa vahvistettu 19.6.2012 Johdon työturvallisuussitoumus Meidän yrityksessämme:

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ Etene painamalla linkkejä kartalla vastaa kysymyksiin ja selvitä Lähtö Miten menee? Työeläkekuntoutus Kotona ELÄKKEELLEEKÖ? Työeläke vakuuttaja Töissä Mitä Vaihtoehtoja?

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

19.9.2014 Author / Subject PONSSE TYÖURIEN JATKAJANA

19.9.2014 Author / Subject PONSSE TYÖURIEN JATKAJANA 1 19.9.2014 Author / Subject PONSSE TYÖURIEN JATKAJANA 2 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys. Yhtiö kehittää

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Tervetuloa. Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä!

Tervetuloa. Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä! Tervetuloa Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Harjoittele nyt, tositilanteessa siihen ei ole aikaa! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä! Työhyvinvoinnista pidättäytyminen tulee

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kunnat turvallisiksi 2

Kunnat turvallisiksi 2 Kunnat turvallisiksi 2 2014 Henkilöstö ja työturvallisuus HUOLTOTYÖT! KÄYNNISSÄ Työsuojelu jokaisen asia Henkilöstö avainroolissa kuntien työsuojelussa Toimi näin työturvallisuusasioissa Turvallisuus lisää

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Tapaturmapäivä 13.5.2011 tutkija Toni Hyytinen,Tampereen teknillinen yliopisto ESITYKSEN TAUSTA Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan

Lisätiedot

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto ESIPUHE Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan liiton eri

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi Toyota Material Handling Työturvallisuus www.toyota-forklifts.fi Trukkien turvallisuus -Ei mikään pieni asia Yrityksen vastuu trukkien työturvallisuudesta: Suomessa on aktiivikäytössä noin 30 000 trukkia.

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Yrittäjän jaksaminen tänään ja huomenna. Matti Bergström

Yrittäjän jaksaminen tänään ja huomenna. Matti Bergström Yrittäjän jaksaminen tänään ja huomenna Matti Bergström Avainlukuja 30.6.2015 470 000 vakuutettua 384 400 TyEL-vakuutettua 85 600 YEL-vakuutettua 220 000 eläkkeensaajaa Asiakkaan eläkeasialla Maksutulo

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot