metsässä Työ pitää yhä vireänä Turvallisesti 61-vuotias tervaskantometsuri Tapio Europeaus: Metsäalan työturvallisuuslehti 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "metsässä Työ pitää yhä vireänä Turvallisesti 61-vuotias tervaskantometsuri Tapio Europeaus: Metsäalan työturvallisuuslehti 2007"

Transkriptio

1 Professori Jorma Saari, TTL: Työturvallisuuteen kaivataan nyt uutta otetta s. 3. Toiminnanjohtaja Markku Vaario: Tiimeistä työhyvinvointia metsänhoitoyhdistyksiin s. 8. Turvallisesti metsässä Metsäalan työturvallisuuslehti vuotias tervaskantometsuri Tapio Europeaus: Työ pitää yhä vireänä Metsuri Tapio Europeaus aikoo tehdä hakkuutöitä sitkeästi aina 65 vuoden ikään asti. Työssä Europaeuksen mielestä jaksaa, kun siitä kokee tekemisen iloa. Työ on se, joka pitää vireänä ei sauvakävely tai kylpylät. Asioihin pitää suhtautua myönteisesti ja ottaa huumorin kannalta, ei tästä elämästä muuten mitään tule. Minulla on sellainen luonne, että en oikein tykkää niistä, jotka ovat alituisesti ruikuttamassa. Vain pari tervaskantometsuria sadasta jaksaa tehdä töitä vanhuuseläkeikään asti. s Metsuri Tapio Europaeuksella on jo yli 40 vuoden työkokemus metsätöistä. Hän aikoo vielä sinnitellä neljä vuotta mukana työelämässä 65-vuotiaaksi asti. Turvallisuus tärkeä osa päivittäistä hakkuutyötä Turvallisuus sydämen asia Harvesterin koura puristi kuoliaaksi Tapaturmia ei satu, kun turvallisuus on tärkeä ja kiinteä osa jokapäiväistä työntekoa, korostaa koneyrittäjä Ilmo Kalli Ikaalisista. Kallin mielestä hyvällä ennakkosuunnittelulla voidaan varautua hakkuiden riskeihin niin, että työtapaturmia ei pääse sattumaan. s. 5. -Turha hosuminen ja kiire pitää saada pois puuterminaaleista, ehdottaa Stora Enso Oyj:n Kaukopään tehtaan puunpurkaja ja työsuojelutiimin jäsen Ulla Mönkäre. s Koneyrittäjän korjaustoimenpide aiheutti hakkuulaitteeseen ennalta arvaamattoman sähköhäiriön. Harvesterin koura sulkeutui äkisti ja puristi koneyrittäjän kuoliaaksi. s.7.

2 Turvallisesti metsässä Metsäalan työturvallisuuslehti 2007 Päätoimittaja: Carl-Henrik Lemström Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4, Helsinki, puh fax Julkaisija: Metsäalan työalatoimikunta: Pirkko Heikura, Simo Jaakkola, Hannu Jokiluoma, Juha Korkiamäki, Hannu Kilkki, Sakari Lepola, Matti Malkamäki, Juha Mutru, Anne Paakkarinen ja Tero Peltonen. Toimituksellinen sisältö ja kuvat: Karissa Oy / Taitto: Teppo Jokinen Kirjapaino: PunaMusta Iisalmi 2007 PÄÄkirjoitus Turvallisuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä Koneyritysten riskit hallintaan uudella KORI-aineistolla Parantamalla työhyvinvointia voidaan saada sijoitetulle rahapanokselle merkittävä tuotto vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työtapaturmina. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointi ja työn tuottavuus kulkevat tiivisti käsi kädessä. Kun työtä voidaan tehdä hyvissä ja turvallisissa olosuhteissa, häiriötilanteet myös vähenevät ja työn jälki on laadukasta. Monimuotoisella ja vaikuttavalla työhyvinvointitoiminnalla voidaan tehokkaasti lisätä työssä jaksamista ja vähentää esimerkiksi paineita ennenaikaiseen eläköitymiseen. Näin puretaan osaltaan uhkaavaa eläkekustannuspommia. Työhyvinvoinnin lisääminen edellyttää kuitenkin yleensä monimuotoista ja pitkäjänteistä toimintakokonaisuutta. On lähdettävä kehittämään yhtä aikaa johtamista, työolosuhteita, töiden sisältöjä, työtaitoja ja henkilöstön elämäntapoja. Suuret puutteet yhdelläkin alueella vaikuttavat niin, että kokonaistavoite jää helposti saavuttamatta. Pelkkä sauvakävely ei siis riitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen. Työpaikoille kaivataan nyt erityisesti uusia mahdollisuuksia työn hallintaan ja kiireen säätelyyn. Työt olisi myös järjestettävä nykyistä joustavammin, jotta ehtisimme ajatella ja toimia turvallisesti. Työelämässä on tullut aika siirtyä pahan torjunnasta hyvän edistämiseen se parantaisi oleellisesti sekä turvallisuutta että tuottavuutta. EU:n tavoitteena tapaturmien 25% vähennys Työtapaturmien määrää ja taajuutta pyritään vähentämään Euroopan unionin alueella 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Tähän tähdätään uudella viisivuotisella työympäristöstrategialla, jonka EU:n komissio hyväksyi kuluvan vuoden helmikuussa. Työturvallisuustoimintaa tehostetaan nyt erityisesti hyvillä työpaikkatason työturvallisuustoimenpiteillä sekä tiedotuksella ja koulutuksella. Tärkeää EU:n komission mielestä on työympäristöriskien nykyistä parempi tunnistaminen, arviointi ja hallinta. Euroopan unionin asettama 25 prosentin työtapaturmien sekä määrän että taajuuden vähentäminen sopivat erittäin hyvin välitavoitteeksi myös suomalaiselle metsäalalle. Tähän haasteeseen tulisi nyt kaikilla työpaikoilla vastata. Metsäalan työalatoimikunta Koneyrittäjien käyttöön on tullut uusia työkaluja ja oppaita, joilla ne voivat tehostaa merkittävästi yritystensä riskien hallintaan. Koneyrittäjien liiton tilaamana tehtiin jo vuosina kehityshanke maarakennusalan koneyrittäjien riskienhallinnan kehittämiseksi (KORI). Tämä kesänä valmistuneen jatkotyön tavoitteena oli soveltaa tämä aineisto myös metsä- ja energiaalalle, kertoo kehitys- ja laatuasiantuntija Tomi Vartiamäki Koneyrittäjien liitosta. Nyt koneyrittäjien toimintaa varten on tehty riskikartat sekä metsä- ja energia-alalle omat prosessikuvaukset. Uusia riskikarttoja hyödyntämällä yrittäjä voi kartoittaa ja tunnistaa helposti omaan yritystoimintaan liittyvät merkittävät riskit. Prosessikartat auttavat puolestaan hahmottamaan toimintaa kokonaisuutena sekä keskittämään riskien kartoituksen tiettyyn toiminnan osa-alueeseen, Vartiamäki kertoo. Tunnistetut vaaratilanteet kirjataan ylös paperille tai tietojärjestelmään. Hankkeessa luotiin uusi Excel-pohjainen riskienarviointilomake riskien poistamiseen ja tärkeysjärjestyksen määrittämiseen. Se helpottaa ja nopeuttaa riskien arviointityötä ja tekee riskien hallinnasta hallitumpaa ja järjestelmällisempää. Riskienhallintatyötä tukemaan laadittiin myös opas Koneyritysten riskienhallintaan. Oppaassa on kuvattu riskienhallinnan ja -arvioinnin perusteet lyhyesti ja tiiviisti. Perusteita on tarkennettu toimialakohtaisilla esimerkeillä. Riskienhallintaoppaan tueksi laadittiin Turvallisuustehtävät-tietopaketti, johon on yksiin kansiin koottu koneyrittäjän keskeiset turvallisuustehtävät. Tietopaketti käsittelee yrittäjää koskevia velvoitteita mm. pakollisten suunnitelmien, perehdyttämisen, lupien ja ilmoitusten sekä koneturvallisuuden osalta. Tietopaketin avulla koneyrittäjä voi käydä läpi ja tarkastaa, että toimintaan liittyvät turvallisuusvelvoitteet on hoidettu, Vartiamäki toteaa. Uudet työkalut ja oppaat ovat tulleet koneyrittäjien käyttöön kesän 2007 aikana. Uusia työkaluja ja oppaita voi tiedustella Koneyrittäjien liitosta. Jäsenet voivat ladata ne käyttöönsä liiton extranet-sivuilta. Riskienhallintahanke toteutettiin Koneyrittäjien liiton ja VTT yhteistyönä. Hankkeen toteuttamiseen saatiin Työsuojelurahaston, Kauppa- ja teollisuusministeriön, Puu- ja erityisalojen liiton sekä Vahinkovakuutusyhtiö If:n rahallinen ja henkinen tuki. Metsurien ja koneenkuljettajien tapaturmien määrä noussut Metsätyöntekijöille sattuneiden työtapaturmien ja ammattitautien määrä nousi jonkin verran edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2006 vakuutuslaitokset korvasivat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ennakkoarvion mukaan 530 metsätyöntekijöille sattunutta työpaikkatapaturmaa. Vuonna 2004 vakuutuslaitokset korvasivat vain noin 480 metsurien työpaikkatapaturmaa. Metsänparannustöissä sattui viime vuonna ennakkoarvion mukaan 90 korvaukseen johtanutta työpaikkatapaturmaa. Suurin osa metsätyöntekijöiden työtapaturmista on edelleen esineisiin satuttamisia tai työympäristön aiheuttamia kaatumisia, liukastumisia ja kompastumisia ja esineisiin satuttamisia. Myös metsäkoneenkuljettajien sattuneiden työtapaturmien ja ammattitautien määrä on noussut kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuonna 2006 metsäkoneenkuljettajille sattuneita työpaikkatapaturmia korvattiin ennakkoarvion mukaan yhteensä noin 200. Vuonna 2004 vakuutuslaitokset korvasivat yhteensä 135 työsuhteessa oleville metsäkoneenkuljettajille sattunutta työpaikkatapaturmaa. Suurin osa metsäkoneenkuljettajien työtapaturmista sattuu edelleen silloin, kun he ovat menossa ohjaamoon tai tulossa sieltä. Tyypillisiä metsäkoneenkuljettajien työtapaturmia ovat kaatumisia, liukastumisia, kompastumisia ja putoamisia. Työpaikkatapaturmien määrän noususta selittää suurimman osan työtapaturmien korvausjärjestelmässä vuonna 2005 tehty ns. täyskorvausuudistus. METSÄALAN TYÖSUOJELUN KEHITTÄMISPÄIVÄT OULUSSA SYYSKUUN ALUSSA Metsäalan työalatoimikunta järjestää yh- ja työpaikkojen työsuojelulintaan liittyviä näkemyksiä Virpiniemessä. tarkastajat, työalatoimikunta vyn heiketessä, riskien halrivartioston tukikohdassa teistyössä STM:n työsuojeluosaston kanssa vuosittaiset alan työsuojelun kehtittämispäivät Oulussa. Tilaisuuden kohderyhmänä on metsäalan työsuojeluhenkilöstö. Päivillä käsitellään ajankohtaisasioiden lisäksi mm. seuraavia teemoja: työ, työntekijät ja terveys metsätaloudessa, varhainen tuki työky- ja kokemuksia sekä koneyrittäjien riskien hallintahanke. Toisena päivänä on ohjelmassa tutustuminen Metsähallituksen luontopalvelujen työturvallisuusasioihin Me- Lisätietoja antaa asiantuntija Carl-Henrik Lemström Työturvallisuuskeskus, p

3 Professori Jorma Saari: Työturvallisuuteen uutta ajattelua ja tehokkuutta Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija, professori Jorma Saari kaipaa myös metsäalan työturvallisuuteen ja turvallisuusjohtamiseen uutta potkua ja sisältöä. Suomi on työturvallisuudessa valitettavasti melkoinen kehitysmaa. Räätälöity ohjelma Työturvallisuustarpeet vaihtelevat varsin paljon toimialoittain, yrityksittäin ja jopa työosastoittain. Jokaisen työpaikan tulisi laatia juuri sille sopiva oma nolla tapaturmaa-ohjelma. Valitettavasti ei ole kuitenkaan olemassa sellaista kauppaa, josta voisi valmiina ostaa nollatapaturmapaketin. Kunkin työpaikan on tunnistettava itse omat turvallisuustarpeensa ja luotava niiden pohjalta itselleen sopiva räätälöity toimintamalli, Saari korostaa. Tuo räätälöinti tarkoittaa Saaren mukaan sitä, että turvallisuusjohtamisen pitäisi olla aina kiinteä osa kunkin yrityksen muuta toimintaa, osa yleistä toimintatapaa. Työturvallisuutta tulee johtaa jämäkästi aivan samaan tapaan kun johdetaan muutakin yritystoimintaa, samoista arvoista ja päämääristä lähtien. Saaren mielestä suuri ongelma monissa suomalaisissa yrityksissä on edelleen se, että työsuojeluasiat nähdään muusta toiminasta irrallisina, vähän kuin toisen luokan asioina. Turvallisuusriskien hallinta on yrityksille kuitenkin yhä suurempi kriittinen kilpailutekijä. Tulevaisuudessa menestyvät vain sellaiset yritykset, jotka ymmärtävät sitoa työturvallisuusasiat osaksi kokonaislaatua. Jämäkkyyttä lisää Työturvallisuusasioiden johtamisessa ja seurannassa on oltava Saaren mielestä samanlaista jämäkkyyttä kuin muussakin johtamisessa eli määritellään tavoitteet, aikataulut, budjetit ja vastuuhenkilöt. Tärkeää on, että myös ylin johto ja esimiehet saavat säännöllisesti raportteja työympäristön tilasta. Ylimmän johdon on syytä olla myös mukana ainakin tärkeimmissä työturvallisuutta koskevissa palavereissa ja katselmuksissa. On turha odottaa, että muuten syntyy tuloksia, Saari toteaa. Hyvin hoidetuissa yrityksissä työolojen jatkuva kehittäminen nähdään nykyisin Saaren mukaan jo voimavarana ja tärkeänä tuloksenteon apuvälineenä. Jatkuvia parannuksia Työolojen jatkuva parantaminen tarkoittaa Saaren mukaan sitä, että rima nousee hitaasti, mutta jatkuvasti. Koko ajan tehdään töitä kohti parempaa. Uusia tavoitteita asetetaan sitä mukaan kun edellisiä on saavutettu. Nolla tapaturmaa-ajattelussa on tärkeää pyrkiä koko ajan parempaan, kohti nollatavoitetta. Epäonnistumisiakin voi sattua, mutta niistä on kerättävä oppi talteen vastaisen varalle, Saari toteaa. Saaren mielestä työturvallisuus tulisi ottaa erityisesti huomioon töiden suunnittelussa. Myös yllätyksien varalle tulisi laatia nyt riittävät ja tehokkaan kimmoisat turvallisuusjärjestelmät, Saari toteaa. Suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan nyt ajattelutavan muutosta ja koko henkilöstön uudenlaista sitoutumista turvallisuustyöhön, korostaa professori Jorma Saari. Professori Saari, joka työskentelee Työterveyslaitoksen johtavana työturvallisuusasioiden asiantuntija, vaikuttaa huolestuneelta. Viimeiset valtakunnalliset tapaturmatilastot osoittavat, että pitkä hyvä kehitys Suomen työturvallisuudessa on pysähtynyt ja jopa kääntynyt huonompaan suuntaan. Nyt Saaren mielestä herätyskellojen pitäisi pikaisesti alkaa soida. Näyttää siltä, että vanha tapa toimia ei enää tuota tuloksia. Työpaikkojen uusien tehokkaiden turvallisuusjärjestelmien avulla pitäisi pystyä varautumaan myös yllätyksiin. Jousto- ja sopeutumisvaraa pitäisi löytyä niin paljon, että kaikki ketjut kestävät. Saari epäilee, että työpaikoilla on viime vuosina turvallisuusjärjestelmiä riisuttu niin, että työtapaturmien määrä ja taajuus ovat lähteneet nousuun. Hälyttävää on, että työtapaturmien li- säksi monia vanhoja työympäristöongelmia, kuten melu, pöly ja kemikaalit, ei ole vielä kunnolla saatu hallintaan. Tilastot paljastavat, että yritysten järjestelmät eivät ole kestäneet noususuhdanteen aiheuttamia työskentelypaineita. Suomi on työturvallisuudessa tällä hetkellä valitettavasti melkoinen kehitysmaa. Kaikkien sitouduttava Jotta työturvallisuudessa päästään hyviin tuloksiin, tarvitaan erityisesti työpaikan johdon, esimiesten ja henkilöstön aitoa sitoutumista ja yhteistyötä. Työturvallisuus kuuluu todella kaikille, Saari korostaa. Ylimmän johdon tehtävänä on asettaa tavoitteet ja luoda resurssit, millä toimia. Heidän tulisi aina ottaa työturvallisuus huomioon päätöksenteossa. Keskijohto on monella tavalla avainasemassa usein myös puun ja kuoren välissäkin käytännön turvallisuusasioiden hoidossa. Työnjohdon tehtävänä on opastaa, ohjata ja valvoa. Esimiesten vastuulla on mm. riskien arviointi, turvallisuuden ottaminen huomioon suunnittelussa, yleisten toimintaohjeiden anto sekä jatkuva työympäristön seuranta. Myös henkilöstön ja sen edusmiesten on sitouduttava nolla tapaturmaa-ajatteluun ja vastuulliseen työntekoon Määräyksiä, ohjeita ja neuvoja on aina noudatettava. Tehdään kuten on mietitty ja sovittu. Riskinotosta on päästävä työpaikoilla eroon, Saari muistuttaa. Tavoitteellista ja ennakoivaa toimintaa Hyvän turvallisuusjohtamisen perusperiaatteet voidaan tiivistää professori Jorma Saaren mukaan esimerkiksi seuraavasti: Johto on sitoutunut näkyvästi työturvallisuuden kehittämiseen. Turvallisuustyölle on asetettu tavoitteet. Työturvallisuus on kiinteä osa työpaikan johtamis- ja toimintajärjestelmiä. Työturvallisuus on liitetty osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa. Työturvallisuus on kytketty osaksi yrityksen laatujärjestelmää Riskit on arvioitu huolellisesti ja ne on otettu tehokkaasti hallintaan. Työpaikoilla pystytään turvallisuusjärjestelmän avulla ennakoimaan ja varautumaan myös yllätyksiin ja poikkeamiin. Työpaikalla panostetaan jatkuvasti työturvallisuus- ja työterveyshenkilöstön toimintamahdollisuuksiin. Turvallisuuskoulutus ja perehdyttäminen hoidetaan järjestelmällisesti ja tehokkaasti Työntekijät osallistuvat aktiivisesti työolojen kehittämiseen. Turvallisuustavoitteet kirjataan tarjouspyyntöihin ja urakkasopimuksiin. Turvallisuustoiminnasta annetaan jatkuvaa palautetta. Menestyksestä palkitaan. Tapaturmat ja läheltä pititilanteet raportoidaan ja tutkintaan säännöllisesti. Tehokas työolojen ja turvallisuuden jatkuva seuranta ja valvonta.

4 Näin Stora Enso Kaukopää: Puuterminaalin riskit hallinnassa Stora Enson Kaukopään ja Tainionkosken tehtaille tuodaan puuta myös laivoilla, pääasiassa koivua Venäjältä. Satamassa purkaa lastinsa noin 250 laivaa vuodessa. Purkutyöt hoitaa nykyisin Mantsinen Group Oy. Puuterminaalissa riskien hallinta on erittäin tärkeää, sillä alueella liikkuu painavia koneita jatkuvasti yötä päivää, korostaa Stora Enson Kaukopään puuterminaalin terminaalipäällikkö Jari Vainikka. Terminaalipäällikkö kierrättää meitä kymmenien hehtaarien varastoalueella. Suuria puukasoja on kentällä lähes silmän kantamattomin. Liikenne terminaalissa on vilkasta. Siellä käy noin 100 puutavara-autoa päivässä. Veturit siirtävät vaunuja varastokentälle. Satamassa purkaa lastinsa jopa noin 250 jokilaivaa vuodessa. Juuri nyt täällä ei ole kovin paljon puuta. Sitä on vain parin viikon käyttöä varten. Yleensä keväällä on selvästi paljon enemmän, Vainikka toteaa. Stora Enso on lopettanut tänä kesänä itärajan kupeessa sijainneen Pelkolan suuren puuvaraston. Nyt kaikki Kaukopään ja Terminaalipäällikkö Jari Vainikka korostaa, että hyvä toiminnan laatu ja hyvä työturvallisuus kulkevat käsi kädessä. Tainionkosken paperitehtaiden terminaalitoiminnot tapahtuvat tällä varastokentällä Imatralla tehtaiden kupeessa. Puuta ja haketta terminaaliin tulee läpi vuorokauden, keskimäärin mottia päivässä. Junalla tuodaan suurin osa kuitupuusta, noin 60 prosenttia. uuterminaalissa ajetaan -Pisoilla koneilla. Liikenne on kovaa. Työturvallisuudesta on pidettävä koko ajan tarkasti huolta, korostaa puunpurkaja Ulla Mönkäre. Mönkäreellä on pitkä kokemus puuterminaalin erilaisissa työsuojelutehtävissä. Nyt hän on mukana työsuojelutiimin toiminnassa. Varastossa ja kuorimon pihalla tapahtuvan puunkäsittelyn ja liikenteen lisäksi vaaroja työntekijöiden terveydelle aiheuttavat edelleen myös kuorimon melu ja puupöly. Paljon olemme saaneet työturvallisuudessa aikaan, mutta paljon on toki vielä parannettavaakin. Suurimpana puuterminaalin vaarana Mönkäre pitää, että puita putoaa, kun suuria tonnin tukkinippuja nostetaan Autoilla kuljetetaan noin kolmasosa ja loput laivoilla. Uitto loppui viime vuonna, Vainikka kertoo. Vainikan mukaan laivapuu tulee pääosin Pietarin takaa sijaitsevista metsistä, junapuu Venäjältä ja autopuu pääosin Suomesta noin 100 kilometrin säteeltä. Puunpurkaja Ulla Mönkäre: Työturvallisuus korostuu Suuren puuvirran hallinta vaatii tehokasta ja laadukasta toimintajärjestelmää, mutta myös hyvää työturvallisuutta. Täällä on aina noudatettava ehdottomasti annettuja määräyksiä. Puutavara-autojen kuljettajien on muun muassa käytet- Työturvallisuus sydämen asia kurottajalla autosta varastokentälle tai kuorimoon. Turha kiire pitää saada pois työnteosta. Hosuminen ei aiheuta kuin ongelmia, Mönkäre korostaa. Mönkäre ajaa itse nykyisin suurikokoista kurottajaa, jolla nostetaan tukit suurissa nipuissa rekka-autojen perävaunusta. Myös tukkiauton kuljettajien on aina käytettävä terminaalialueella kypärää ja huomioliiviä. Tästä meillä on nykyisin tiukat säännöt. Jos niitä ei ole päällä, kuorma ei nouse., Mönkäre sanoo topakasti. Tukkiauton kuljettajan on myös aina autettava kurottajan kuljettajaa ja näytettävä käsimerkein, että nosto voi tapahtua turvallisesti ja rikkomatta rekkaauton osia. Hyvin toimiva yhteispeli on meidän kaikkien täällä työtä tekevien henkivakuutus. Kaikki täältä haluavat lähteä terveenä kotiin, kyllä tämä on hyvin oivallettu. Mönkäre toivoo, että nyt puuterminaalissa aliurakoitsijana työskentelevä Mantsinen rakentaa itselleen vähintään yhtä hy- tävä ulkosalla ollessaan kypärää ja huomioliiviä. Jos niitä ei ole päällä, ei lastia pureta, Vainikka toteaa yksikantaan. Kurottajapurun aikana puutavara-auton kuljettajan on siirryttävä ulos ohjaamosta näyttämään kurottajan kuljettajalle käsimerkein, että puulasti voidaan nostaa oikein ilman havereita. Kuskin on kuitenkin aina oltava riittävän kaukana autonsa takana, että puut eivät missään tapauksessa voi pudota hänen päälleen. Etenkin talvella vaarana on, että jäisiä puita voi pudota kuormasta nostotilanteessa maahan, Vainikka muistuttaa. Puukentällä on kiinnitetty Vainikan mukaan paljon huomiota myös liikenneturvallisuuteen. Samoista risteyksistä kulkee tiheään rekka-autoja, junia ja raskaita työkoneita. Alueella on yleinen 40 kilometrin nopeusrajoitus, mutta puukentällä saa ajaa vain 20 kilometriä tunnissa. Puutavara-autot voivat liikkua vain erikseen määrättyjä reittejä pitkin ja niiden on pidettävä kuormaliinat kiinni purkupaikalle asti. Tarpeeton liikkuminen on luonnollisesti kielletty. Vastuu puuterminaalin työturvallisuudesta on terminaalipäälliköllä ja työvuorossa olevilla esimiehellä. Pyrimme siihen, että työturvallisuusasiat ovat täällä kiinteä ja tärkeä osa jokapäiväistä työntekoa, ei mikään erillisasia. Viime vuosina olemme panostaneet erityisesti riskien arviointiin ja läheltä piti ilmoitusten tekoon. Riskikartoituksia terminaaliesimiehet ovat tehneet yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa, Vainikka kertoo. vän työturvallisuusjärjestelmän kuin mitä Stora Ensolla alueella jo nyt on. Avainasemassa Mönkäreen mukaan ovat hyvä työnopastus ja perehdytys sekä annettujen ohjeiden tinkimätön noudattaminen. Varastokentältä Stora Enson puunpurkajat siirtävät tukit kuorimoon suurilla kurottajilla.

5 Mantsinen Group Oy:n liiketoimintajohtaja Ilkka Hujanen pitää työturvallisuutta terminaalien puunkäsittelyssä kaiken toiminnan lähtökohtana. Työsuojelutoimintaa suunnitellaan terminaalin työsuojelutiimissä, joka kokoontuu yleensä kolmesta neljään kertaa vuodessa. Alihankkija mukana puukentällä Stora Enso on ulkoistanut Kaukopään ja Tainionkosken puuterminaalissa ja satamassa tapahtuvan puunkäsittelyn Mantsinen Group Oy:lle. Me hoidamme nyt kaiken puuvarastossa tapahtuvan toiminnan, Stora Enson oma henkilökunta hoitaa edelleen tukkien siirron kuorimoon, kertoo Mantsinen Group Oy:n liiketoimintajohtaja Ilkka Hujanen. Mantsisella on puunkäsittelytöissä tällä hetkellä tässä puuterminaalissa yli neljäkymmentä työntekijää. Töitä tehdään suurilla materiaalinkäsittelykoneilla, siltanostureilla ja kurottajilla yötä päivää. Olemme kiinnittäneet erityisen paljon huomiota tämän uuden työkohteemme alkuvaiheessa riskien kartoittamiseen ja arviointiin. Tätä työtä on tehty tiivisti Stora Enson edustajien kanssa. Meidän puoleltamme vastuu on terminaalin esimiehellä ja vuorovastaavilla. Hujanen korostaa työnopastuksen ja perehdytyksen merkitystä. Työturvallisuus on hänen mukaansa ykkösasioita, kun uusia työntekijöitä ajetaan sisään uusiin tehtäviinsä. Puunkäsittelijöiden vaarallisimmat työvaiheet ovat yleensä nousu koneiden ohjaamoon ja myös sieltä laskeutuminen takaisin maahan. Etenkin talvella pitää olla tarkkana, että ote ei lipsu. Myös suuren varastokentän liukkaus voi aiheuttaa tapaturmavaaraa, samoin jäiset kuormat, Hujanen toteaa. Aiemmin lastin purkajat joutuivat hyppimään usein vanhojen venäläisten puunkuljetusvaunujen päällä irrottamassa kiinnityslankoja. Siinä oli suuri putoamisvaara. Tällä hetkellä suurin osa puusta tulee uusissa avovaunuissa, joissa ei enää käytetä teräslankasidoksia. Markku Eskon omistaman Meskon Ky:n hakkuukone tekee pientä aukkoa Ikaalisissa. Koneen kuljettajana on Jaakko Alarotu. Alueyrittäjä Ilmo Kalli: Turvallisuus osa päivittäistä työntekoa Hyvä töiden ennakkosuunnittelu on tärkeää myös työturvallisuuden kannalta. Tapaturmia ei satu, kun turvallisuus on osa jokapäiväistä työntekoa, korostaa koneyrittäjä Ilmo Kalli Ikaalisista. Kalli on toiminut vuodesta 2003 lähtien läntisessä Ikaalisessa ja Hämeenkyrössä Metsäliiton alueyrittäjänä. Vuosittain hän on sitoutunut toimittamaan tilaajakumppanilleen puuta mottia. Minulla on itselläni nykyisin hakkuu- ja ajokone. Osayrittäjä Markku Eskolla on oma hakkuukone. Lisäksi työllistän pari ajokonetta ja muutamia metsureita silloin tällöin. Yhteensä meitä on tässä ryppäässä kymmenen henkilöä töissä, Ilmo Kalli kertoo. Alueyrittäjänä Kalli kertoo tekevänsä nykyisin kaikkia mahdollisia hommia juoksupojasta johtajaan. Ennen ajoin itse myös säännöllisesti hakkuukonetta. Nyt olen koneen ratissa harvemmin, mutta yleensä kyllä viikoittain. Aikani menee asioiden pyörittämiseen, töiden suunnitteluun, kaluston kuljettamiseen ja huoltohommiin. Paraikaa Kalli rakentaa suurta lämmintä huoltohallia entisestä navetasta. Tilaa rakentaa on, sillä Kalli on monitoimiviljelijä. joka koneyrittämisen lisäksi viljelee tilan 22 hehtaarin viljapeltoja ja vuokraa kahta rantamökkiä. Turvallisuus osa sopimuksia Metsäliitto edellyttää nykyisin kaikilta sopimusyrittäjiltään laatujärjestelmää, joka vastaa ISO järjestelmää. Jos tällaista ei ole, sopimuksia ei synny. Urakkasopimusneuvottelujen yhteydessä Metsäliitto varmistaa, Ilmo Kalli toimii läntisessä osassa Ikaalista ja Hämeenkyröä Metsäliitolle puuta hakkaavana alueyrittäjänä. että laatujärjestelmä on olemassa ja että se on myös viety osaksi päivittäistä toimintaa. Työturvallisuus on osa laatujärjestelmää. Työterveyshuoltoasiat pitää myös olla järjestetty asianmukaisesti. tätäkin valvontaan, Kalli kertoo. Nyt myös Ilmo Kalli Oy:n laatujärjestelmään on nyt kirjattu selkeästi omat kohdat siitä, miten työturvallisuus- ja työterveysasiat tulee hoitaa. Kun toimimme laatujärjestelmän mukaan, ei työtapaturmia ja ammattitauteja pitäisi sattua. Tässä suhteessa olemme onnistuneet hyvin, sillä porukallamme ei ole viime vuosien alueurakointiaikana sattunut lainkaan työtapaturmia. Työtapaturmiin tulee Kallin mukaan kiinnitettyä huomiota erityisesti silloin, kun niitä on omassa tai tuttujen yrityksessä sattunut. Parempi tietysti olisi panostaa tapaturmien ennalta ehkäisyyn, kun murehtia niitä jälkikäteen. Työturvallisuudesta ei koskaan puhuta liikaa, Kalli tuumaa. Suunnittelu avainasia Metsäliiton kanssa Ilmo Kalli Oy on tehnyt kolmivuotisen alueyrittäjäsopimuksen, jossa määritellään puitteet tulevalle toiminnalle. Hakkuuohjeet alueyrittäjä Kalli saa nykyisin suoraan tietokoneelta. Ne hän välittää omille sekä osayrittäjän kuljettajille. Työt jaetaan yleensä pari päivää etukäteen. Metsäliitto on tehnyt tarkat ohjeet, joista ilmenee kartalla myös leimikon vaaralliset paikat, muun muassa sähkölinjat ja jyrkänteet. Käyn vielä ennen töiden Markku Esko toimii osayrittäjänä Ilmo Kallin johtamassa alueyrittäjäverkostossa. Hän on erikoistunut harvennushakkuisiin. aloittamista tarkastamassa hakkuukohteella muun muassa rajaukset, purkupaikat ja mahdolliset vaaralliset työskentelykohteet. Kalli korostaa hyvän suunnittelun merkitystä sekä tehokkaan työnteon että työturvallisuuden näkökulmasta. Nykyisin sääolot pitää ottaa myös tarkasti huomioon. Kallin mielestä kuiva kesä on hakkuutyöhön parempi kuin huono talvi. On osattava hakata oikeat kohteet oikeaan aikaan. Sateiset ilmat haittasivat merkittävästi kuluneena kesänä työntekoa. Uppomärille leimikoille on raskailla koneilla vaarallista mennä, Kalli toteaa. Sähkölinjoja pitää erityisesti varoa Koneyrittäjän suurimpina työturvallisuusriskeinä Kalli ja hänen kanssaan osayrittäjänä työtä tekevä Meskon Ky:n omistaja Markku Esko pitävät sähkölinjoja ja kalliojyrkänteitä. Myös kaluston kuljettamiseen ja siirtämiseen liittyy omia riskejä, jotka pitää ottaa aina huomioon. Vaarallisin vaihe on, kun painava hakkuukone ajetaan kuljetuslavetille. Siinä pitää olla erityisen tarkka, Kalli ja Esko toteavat. Metsäkoneet ovat tulleet koko ajan turvallisemmiksi ja työskentelyergonomiaan on kiinnitetty paljon huomiota. Näkyvyys turvakoreista on hyvä. Istuimet ovat tukevia ja vaimentavat tärinää varsin hyvin. Kuskin on koko ajan tehtävä maastossa myös omia havaintoja. On parempi vaikka keskeyttää työ ja kysyä kännykällä neuvoja, jos jokin asia epäilyttää tai ei tiedä, miten toimia. Näin ei tule tehtyä väärin. Riskejä ei pidä hakkutyössä ottaa, Esko korostaa. Hyvä ammattitaito ja konekohtainen perehdytys ovat välttämättömiä, jota työtä pystyy tekemään turvallisesti erilaisessa maastossa. Kokemus antaa tietysti varmuutta työntekoon. Koneiden pienet välttämättömät huoltotoimenpiteet Kalli ja Esko tekevät yleensä maastossa. Suurempiin huoltoihin ja korjauksiin koneet tuodaan maastosta omaan huoltohalliin tai viedään merkkikorjaamoon. Tärkeää on, että kone ei koskaan ole käynnissä, kun huoltotöitä tehdään. Talvella pitää olla myös tarkkana, että ei liukastu, kun nousee tai kiipeää koneen päällä, Esko muistuttaa. Kalli ja Esko uskovat, että alueyrittäjyys parantaa koneyrittäjien pitkäjänteistä yhteistyötä ja tuo hakkuiden tekoon uudenlaista kumppanuutta.

6 Metsuri Tapio Europaeuksen, 61v, tavoite: Vielä neljä vuotta töissä Saha soi Loimaalla kuumassa harvennusleimikossa. Kokenut 61-vuotias tervaskantometsuri Tapio Europaeus pätkii komeaa haapaa kuljetuskuntoon. Europaeus on todellinen työn sankari, sillä lääkärit ovat hänelle jo useasti suositelleet eläkkeelle siirtymistä. Pumpussa on ollut vähän läppävikaa. Useamman kerran on sähköllä pantu mies uuteen rytmiin. Kerran on tulppakin tainnut mennä jostain sydämen nurkasta läpi, Europaeus kuittaa. Sitkeästi hän on kuitenkin halunnut jatkaa mukana työelämässä. Metsurin veri on metsään vetänyt. Lääkäri vähän pyöritteli päätään ja totesi, että ei muista tällaista miestä ennen nähneen, joka pyytämällä pyytää, että saisi olla töissä, Europaeus nauraa kasvot kesäkuuman hikisenä. Metsurin töitä hän on ajatellut tehdä vielä ainakin neljä vuotta. Olen räknännyt, että on tulossa niin heikko eläke, että pakko on vielä muutamia vuosia töitä tehdä. Aika hyvinhän tässä vielä jaksan, vaikka työpäivät voisivat tämänikäisellä kyllä olla jo vähän lyhyempiä. Yli 40 vuotta metsurina Europaeus on tehnyt metsurin töitä lähes koko ikänsä, jo reilusti yli 40 vuotta. Tosin heti koulun jälkeen ehdin muutaman vuoden ajaa halkorahtia ajaa hevosella ja olla kesäisin putkenlaskijana salaojatyömailla Metsurintyöt käynnistyivät justeerinpäässä pylväspuiden kaadossa. Puut menivät Rauma- Repolalle. Ja rahat mopon osamaksuihin, Europaeus muistelee. Vuonna 1966 tuttu työnjohtaja houkutteli Europaeuksen Metsäliiton töihin. Näissä Metsäliiton töissä olenkin sitten ollut nyt yhtä soittoa. Ovat Loimaan ja sen lähialueen metsät tulleet hyvinkin tutuiksi. Sinne olen mennyt, minne autolla kotoa on päässyt. Vain yhden kerran olen vain ollut kämppämajoituksessa muutaman viikon Oripäässä suon keskellä. Europaeus on tehnyt pääasiassa ylispuu- ja harvennushakkuita. Raivaustöihin tai taimikonistutuksiin hän ei ole juurikaan joutunut. Osan työajasta ovat vieneet erilaiset opastus- ja luottamustehtävät. Kävin 1970-luvun lopulla opastajakurssin ja toiminut uusien työntekijöiden opastajana. Olen toiminut myös kolmisenkymmentä vuotta alueemme työsuojeluvaltuutettuna ja luottamusmiehenä. Europaeus on ollut myös työntekijöiden edustajana pitkään Metsäliiton hallintoneuvostossa. Viime vuosina monet YTneuvottelut ovat tuoneet jopa liiaksikin vaihtelua metsurintyöhön, Europaeus toteaa sarkastisesti. Työ ei muuttunut Varsinainen metsurin perustyö ei ole Europaeuksen mukaan juurikaan muuttunut vuosikymmenien aikana. Töiden järjestelyt, etenkin pomotus on sen sijaan tyystin muuttunut. Nyt töitä saa tehdä itse. Ennen pomot kävivät näyttämässä usein katsomassa, leimikot oli myös tarkasti leimattu ja hakkutyömailla oli töissä parhaimmillaan yhtä aikaa useita kymmeniäkin metsureita yhtä aikaa. Nyt pomoja ei näy, ja töitä joudun useimmiten paiskimaan yksin. Minä myös nykyisin suunnittelen työni metsässä itse ja päätän mitä kaadan. Vuosien aikana erityisesti moottorisahat ja metsurin työvaatteet ovat merkittävästi parantuneet ja tulleet turvallisiksi. Olen varmaan ajanut loppuun moottorisahaa. Se kertoo, että hakkutöitä on tullut aikamoinen määrä tehtyä, alkuun urakalla, mutta nyttemmin onneksi tuntipalkalla. Työturvallisuutta Europaeus on pitänyt metsurintöissä aina ykkösasiana. Kunto koetuksella Metsurin työ on Europaeuksen mielestä tällä hetkellä yhtä raskasta kuin aikaisemminkin. Kun pakkasta tai lämpöä on metsässä yli kaksikymmentä astetta, tämä homma käy kovaksi. Silloin tulee mieleen huutaa väliin armoa. Mutta jaksaa pitää. Vuosien aikana kaikki ikätoverit ovat jo aikoja sitten jääneet erilaisille työkyvyttömyyseläkkeille metsurin töistä. Moni ajoi itsensä sairaaksi kovalla urakkatahdilla. Minä en sellaiseen kilpailuun ole lähtenyt vaan olen pyrkinyt tekemään töitä järkevästi. Tavoitteena tässä on ollut koko ajan pitkä työura ja mahdollisimman terveenä vanhuuseläkkeelle. Europaeus uskoo, että hän on pysynyt työkuntoisena hyvien geeniensä ansiosta. Työtapaturmia hänelle ei ole pitkän uransa aikana sattunut kuin kerran, kun Loimaalainen metsuri Tapio Europeaus on täyttänyt jo 61 vuotta. Hän aikoo jatkaa työntekoa sitkeästi vielä neljä vuotta. jalka jäi kivenrakoon ja polvinivel vääntyi. Kuntoilua en ole koskaan harrastunut. Uskon, että kova työ on pitänyt minut hyvässä fyysisessä vireessä. Viime vuosina olen tosin ryhtynyt taukojumppaamaan, erityisesti venyttelemään. Sitä pitäisi muistaa tehdä enemmänkin, niin vanhat lihakset pysyivät vielä hyvin työvireessä. Työssä Europaeuksen mielestä jaksaa, kun siitä kokee tekemisen iloa. Työ se on, joka pitää vireänä ei sauvakävely tai kylpylät. Asioihin pitää suhtautua myönteisesti ja ottaa huumorin kannalta, ei tästä elämästä muuten mitään tule. Minulla on sellainen luonne, että en oikein tykkää niistä, jotka ovat alituisesti ruikuttamassa. Perhe ja harrastukset tärkeitä Europaeuksen mielestä erilaiset vapaa-ajan harrastukset ovat hyvää vastapainoa kovalle metsurin päivätyölle. Itse hän harrastaa metsästystä ja kalastusta. Raveissakin hän käy miellään. Vuosien myötä luottamustehtävien hoito on vienyt myös runsaasti vapaa-aikaa. Tällä hetkellä Tapio Europaeuksen elämän ehdottomasti tärkein asia ovat 5- ja 3-vuotiaat lapsenlapset. Heitä hän pyrkii tapaamaan nyt jo eläkkeellä olevan vaimonsa kanssaparin viikon välein. Pojasta näyttäisi tulevan oiva kalamies, Pappa toteaa tyytyväisenä.

7 Ylilääkäri Juhani Juntunen, Etera: Työelämän tervaskannot kokevat työn iloa Useimmilla pitkään työssä jaksavalla ja viihtyvillä metsureilla on myönteinen elämänasenne. He eivät lannistu pienistä vastoinkäymisistä ja sairausoireista, kertoo Eteran ylilääkäri Juhani Juntunen. Eteran tuore, vielä julkaisematon tutkimus osoittaa, että hyvä terveys ja työkyky auttavat jaksamaan pitkään mukana työelämässä. Monilla tervakannoilla on myös oiva taito hallita omaa työja yksityiselämäänsä. Heillä on yleensä hyvä ammatillinen osaaminen, Juntunen toteaa. Juntusen mukaan Eteran tutkimus osoittaa, että työssä pitkään jaksamista selittää myös tyytyväisyys omaan työhönsä ja työpaikkaansa. Tervaskannot ovat myönteisiä ihmisiä, joista on kiva mennätöihin. he eivät yleensä turhista nipota. Työelämän suuri haaste Juntusen mielestä on, miten saada yhä useampi jatkamaan työtään vanhuuseläkeikään asti ja mielellään jopa sen ylikin. Meidän kannattaisi nyt hyödyntää työelämän tervaskantojen kokemuksia viisaasta työn tekemisestä. Tutkimuksemme myös osoittaa, että työantajan arvostus työntekijän työtä ja osaamista kohtaan lisää halukkuutta jatkaa työelämässä, Juntunen korostaa. Tervaskantoja joka kymmenes Tällä hetkellä keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on Suomessa noin 59 vuotta. 63 vuoden viralliseen vanhuuseläkeikään jaksaa vain noin joka kymmenes suomalainen. Metsäalallakin jokunen tervaskanto sinnittelee töissä vielä yli 63-vuotiaana. Työelämän tervaskannot eivät ole kuitenkaan kaikki samasta puusta vuoltuja. Heissä on Juntusen mukaan sekä seurallisia että omissa oloissa viihtyviä. Metsureiden ja muiden metsissä työskentelevien työkykyä on mahdollista ylläpitää ja jopa parantaa. Päteviä keinoja ja menetelmiä työhyvinvoinnin lisäämiseen kyllä löytyy. Nyt tarvitaan vain halua käyttää niitä, korostaa Eteran ylilääkäri Juhani Juntunen. Juntusen mukaan tykytoimintaa tulisi kohdistaa sekä työntekijöiden henkisen että fyysisen työkunnon ylläpitoon. Etenkin informaatiotulvan aiheuttaman stressin hallinta on tärkeää. Usein työkyvyn tunne määräytyy työn henkisen kuormituksen mukaan. Aivot ovat myös tärkein työkykyä ja työhyvinvointia säätelevä tekijä, Juntunen muistuttaa. Ihminen yleensä jaksaa hyvin työssään, kun työaika ja Eteran ylilääkäri, professori Juhani Juntunen on itse myös työelämän tervaskanto. Hän on täyttänyt jo 64 vuotta. He kokevat yleensä kuitenkin kaikki työn luonnollisena osana elämäänsä ja heidän työhön sitoutumisensa on lujaa. Työnantajat tuntevat heidät hyvinä luottotyyppeinä, ylilääkäri Juntunen toteaa. Ikä ja sairaudet vaikuttavat Metsäalan töistä jäädään eläkkeelle tällä hetkellä keskimäärin jo noin 55-vuotiaana eli selvästi aikaisemmin kuin muilla aloilla keskimäärin. Yli 60-vuotiaisden metsurien osuus oli vain 3,6 prosenttia kaikista. Ikä lisää selvästi työkyvyttömyyseläkkeen riskiä. Mutta toisaalta, jos jaksaa tehdä töitä 60-vuotiaaksi, niin silloin yleensä jaksaa painaa töitä kyllä myös loppuun eli vanhuuseläkeikään asti, Juntunen kertoo. Lääkärin toteamat monet rappeutumasairaudet ovat merkittäviä riskitekijöitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Sairauksia ilmoittaneiden työtehtävät ovat sopivia. Perinteinen työturvallisuustoiminta on edelleen tärkeää. Työn fyysistä rasitusta voidaan vähentää mm. keventämällä työtä apuvälineillä, työjärjestelyillä, tauotuksilla ja muilla vastaavilla järjestelyillä. Joissain tapauksissa Juntusen mukaan ammatillinen uudelleenkoulutus tai osatyökyvyttömyyseläke voivat olla käypiä ratkaisuja. Kuntoilua tarvitaan Työntekijöillä on myös itsellään Juntusen mukaan aina vastuu omasta toimintakunnostaan. Kukaan ei voi liikkua toisen puolesta. Meidän on itse pidettävä huolta mm. omasta fyysisestä kunnostamme. Ei sitä muut tee puolestamme. Eteran terveystutkimukset riski on jopa kolminkertainen verrattuna niihin, joilla ei ole lainkaan sairauksia. Lyhyilläkin sairauspoissaoloilla on merkitystä. Mutta runsaasti yli kolme kuukautta sairaslomilla olleiden työkyvyttömyysriski on jo jopa kymmenkertainen terveisiin nähden, Juntunen vertaa. Elintavoilla ei kovin suurta vaikutusta Elintavoilla ei ole nykyisin enää kovin suurta merkitystä siihen, joutuuko metsissä työskentelevä työkyvyttömyyseläkkeelle vai ei. Edelleen kuitenkin pätee perussääntö, että mitä huonompi fyysinen kunto, sitä suurempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle, Juntunen toteaa. Eteran seurantatutkimukset osoittavat, että lihavilla työntekijöillä on selvästi suurempi riski joutua ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle kuin niillä, joiden painoindeksi on normaali. Työkunnosta kannattaa pitää huolta osoittavat, että työntekijöiden huono fyysinen kunto ja ylipaino ennakoivat ennenaikaista työkyvyttömyyttä. Heikkokuntoisille sattuu myös tavanomaista herkemmin työtapaturmia. Ylipainoisten tulisi vähentää ruuan määrää ja lisätä liikuntaa. Se on yksinkertainen ohje, jolla terveydentila kohenee. Juntusen mukaan säännöllinen vapaa-ajan liikunta antaa hyvän pohjan työkyvylle. Työn aiheuttama liikunta ei riitä. Juntunen suosittelee myös ns. terveitä elämäntapoja ja kohtuutta alkoholin käytössä. Oleellista olisi pyrkiä vaikuttamaan korvien väliin eli meidän tulisi pyrkiä parantamaan työilmapiiriä ja työviihtyvyyttä kokonaisuutena. Tässä työterveyshuollolla on suuri haaste edessä. Metsäkoneyrittäjä NN hakkasi omistamallaan hakkuukoneella leimikkoa toimeksiantonsa mukaisesti talvisessa metsässä. Iltapäivällä koneen harvesteripään mittalaitteeseen tuli toimintahäiriö. NN päätti korjata itse vian maastossa. Koneyrittäjä nousi ulos koneen ohjaamosta ja ryhtyi korjaamaan hämärtyvässä metsässä harvesterinpään kourassa sijaitsevaa mittapyörää. NN jätti metsäkoneen käyntiin, jotta sai korjaustyöhön riittävästi valoa. Äkillisesti kesken korjaustyön harvesteripään koura sulkeutui. Koneyrittäjä jäi karsimaterien ja vetorullien väliin. Koneyrittäjän huolestunut vaimon hälytti paikalle tuttavan, joka löysi kello kolmen aikaan yöllä NN:n kuoliaaksi harvesteripään kouraan puristuneena. Hakkuukone oli yhä käynnissä. Tapaturman syytekijät NN oli erittäin kokenut 45- vuotias metsäkonealan yrittäjä. Hän hallitsi hyvin myös metsäkoneiden tekniikan ja teki käytännössä itse kaikki koneiden huollot ja korjaukset. Hakkuukoneen NN oli hankkinut palovahingon jälkeen käytettynä. Siihen oli asennettu kuljettajan istuin toisesta hakkuukonemerkistä. Samalla oli poistettu koneen alkuperäiseen istuimeen liitetty turvaominaisuus, joka pysäyttää koneen toiminnot, kun kuljettaja poistuu ohjaamista. Vanhan koneen kunnostuksessa ei oltu otettu huomioon riittävästi kone- TOT -työpaikkakuolema Harvesterin koura puristi koneyrittäjän kuoliaaksi Äkillisesti kesken korjaustyön harvesteripään koura sulkeutui. Koneyrittäjä jäi karsimaterien ja vetorullien väliin. Ilmeisesti korjaustoimenpide aiheutti koneen hakkuulaitteeseen ennalta arvaamattoman sähköhäiriön, jonka seurauksena karsinaterät ja vetorullat äkillisesti sulkeutuivat. turvallisuusvaatimuksia. Koneyrittäjä oli itse asentanut myös uuden mittalaitteen käytettyyn hakkuukoneeseen. Työn suunnittelussa ja asentamisessa ei todennäköisesti huomioitu riittävästi käyttöolosuhteiden vaatimuksia. Ilmeisesti NN:n maastossa tekemä korjaustoimenpide aiheutti koneen hakkuulaitteeseen ennalta arvaamattoman sähköhäiriön, jonka seurauksena karsinaterät ja vetorullat äkillisesti sulkeutuivat. Koneyrittäjällä ei ollut hämärässä metsässä käytössä erillistä valaistuskalustoa. Hän piti koneen käynnissä ja sen valot päällä nähdäkseen kunnolla. NN olisi voinut tehdä korjaustoimenpiteet myös muualla kuin metsässä. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt urakan keskeyttämistä. NN päätti korjata koneen riskialttiilla tavalla säästääkseen aikaa ja kustannuksia. Koneyrittäjä oli hyvin tietoinen niistä vaaroista, joita ilmenee, kun mittalaitevikaa korjataan koneen käydessä. Vastaavien tapaturmien torjunta Koneiden suunnittelun pitää aina vastata työn vaatimuksia ja käyttöolosuhteita. Nykyaikaisessa hakkuukoneessa on runsaasti elektronisia ja tietoteknisiä laitteita, joiden toimivuus joutuu koetukselle etenkin talviolosuhteissa. Siksi koneen suunnittelussa pitää kiinnittää erityistä huomiota teknisten ratkaisujen kestävyyteen, käyttökelpoisuuteen ja toimivuuteen. Koneiden turvallisuusteknisillä ratkaisuilla on pyrittävä estämään koneen käyttö ja huoltotoimenpiteiden teko vaarallisella tavalla. Hakkuukoneen suunnittelussa pitää ottaa huomioon, että sitä joudutaan usein huoltamaan ja korjaamaan metsässä erittäin haasteellisissa olosuhteissa. Käytännössä huolto- ja korjaustyö edellyttää usein lisävalaistusta ja muita turvallisuutta parantavia apuvälineitä. Tällaisten apuvälineiden tarve ja käyttö tulee kirjata koneen käyttö- ja turvallisuusohjeisiin. Koneturvallisuuden periaatteet ja lainsäädännössä esitetyt vaatimukset on otettava huomioon myös silloin, kun tehdään muutoksia vanhaan jo käytössä olevaan koneeseen. Muutokset eivät saa heikentää koneen turvallisuustasoa. Kone ei saa vikaantua vaarallisesti. Koneen energiansyötön tai ohjauspiirin häiriöt eivät saa johtaa vaaratilanteisiin. Tässä tapauksessa hakkulaitteet terät sulkeutuivat sähköhäiriön vuoksi. Turvallisuusperiaatteiden mukaan terien olisi pitänyt jäädä aukiasentoon tai muuhun turvalliseen tilaan. Hakkutöiden suunnittelussa tulee työturvallisuuden olla aina etusijalla ennen taloudellisia arvoja. Työturvallisuutta ei saa missään tilanteessa laiminlyödä tuotannollisten tai taloudellisten tekijöiden vuoksi. Vaikka lainsäädäntö ei edellytä yrittäjiä huolehtimaan työturvallisuusasioista omalta osaltaan, on silti erittäin tärkeää, että myös yrittäjät ymmärtävät turvallisten työtapojen merkityksen ja vaarallisista työtavoista aiheutuvat riskit. YTOT 1/06

8 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala: Tiimeistä työhyvinvointia Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala on kokenut voimakkaita uudistuksia viime vuosina. Alueen Parikkala- Lappeenranta pienet metsänhoitoyhdistykset on nyt liitetty yhteen ja toimistoja on suljettu. Vielä 1990-luvun alussa tällä alueella oli yhdeksän toimistoa, mutta ensi vuoden alusta enää kolme. Meidän on ollut pakko lähteä muutamaan myös johtamis- ja toimintajärjestelmiä, jotta pystymme parantamaan sekä henkilöstön työhyvinvointia että myös työmme tuottavuutta ja laatua, korostaa toiminnanjohtaja Markku Vaario. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan palkkalistalla on tällä hetkellä 28 toimihenkilöitä ja 20 metsuria. Oman väen lisäksi työllistämme 15 yksityistä hakkuukoneketjua ja viisi kaivinkoneurakoitsijaa, Vaario laskee. Metsäyhdistyksen toiminta on viime vuosina laajentunut metsänhoidon ja puukaupan lohessa mm. kiinteistövälitykseen ja omaisuuden hoitoon. Kaupungistuneiden metsänomistajien neuvonta on myös tullut entistä haastavammaksi. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala on uusinut toimintamallinsa. Ennen töitä tehtiin aluejaon mukaan. Nyt työtä tehdään tiimeissä. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alue-esimies Matti Peräkylä (kuvassa vasemmalla) viihtyy parhaiten kenttätyössä metsissä. Toiminnanjohtaja Markku Vaario puolestaan viihtyy parhaiten sisätöissä omassa toimistossa. Tykes-hanke käynnissä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala käynnisti syksyllä 2006 työolojen Tykes-kehittämishankkeen, johon saatiin työministeriöltä rahallinen tuki. Tavoitteena hankkeella on ennen muuta lisätä yhdessä tekemistä ja parantaa henkilöstön työssä jaksamista, Vaario toteaa. Ennen Etelä-Karjalan alueella metsänhoitoyhdistysten väki teki töitä alueellisesti. Yleensä vastuualueena oli tietty osa kunnasta. Olemme nyt siirtyneet toimintamalliin, jossa heitetään fyysiset rajat pois ja toimitaan yhdessä tiimeinä. Henkilökunta on jaettu neljään eri tiimiin, jotka voivat suunnitella ja jakaa työnsä keskenään sopimalla. Vaario uskoo, että henkilöstö pystyy tiimeissä toimien tekemään nyt töitä siten, että työt jakautuvat tasaisemmin ja työpaine näin pienenee. Viime vuosien työilmapiirikyselyt osoittavat, että työmäärän kasvu on lisännyt kiirettä. Meillä on ollut jopa burn out-tapauksia. Ongelmiin puututtava ajoissa Kolmivuotisen Tykes-hankkeen alkuvaiheessa on pidetty tiimeille koulutuspäiviä, joissa on pyritty tutustumaan ja harjoittelemaan tiimityötä. Tiimipäivien aikana on nostettu esiin myös työilmapiirikartoituksissa esiin nousseita ongelmia ja etsitään niihin yhdessä ratkaisuja. Se on jo nähty, että työhyvinvointia ei pystytä lisäämään rokotteilla, pillereillä eikä sairaslomilla. Työoloja pitää pystyä kehittämään niin, että ihmiset ovat kehitystyössä mukana, viihtyvät ja jaksavat. Jos ongelmia ilmenee, niihin on Vaarion mukaan puututtava tiimeissä nopeasti ja jämäkästi. Syyt pitää etsiä ja löytää mahdollisiin ongelmiin ratkaisut. Uusi tiimimäinen työskentelytapa on otettu yleensä varsin tyytyväisin mielin vastaan. Osa suorastaan innostui, mutta osalla on selvää muutosvastarintaa. Olemme nyt vasta uuden tekemisen alussa. Varmaan menee vielä pari vuotta, jotta voimme selkeästi nähdä tiimimäisen toimintamallin hyödyt. Jos jos toimihenkilöiden yhteistyö on parantunut ja olemme pystyneet saamaan kiireen ja turhan juoksemisen pois, on paljon jo saavutettu. Uskon, että tiimeissä tehtävät voidaan jakaa entistä paremmin kunkin osaamisen mukaan. Parasta olisi, jos kaikkien kyvyt ja osaaminen voidaan hyödyntää täysimääräisesti, Vaario pohtii. Toiminnanjohtaja itse lupaa olla entistä enemmän läsnä toimistolla ja käyttää entistä enemmän aikaansa alaiskeskusteluihin ja tiimityön tukemiseen. Alue-esimies Matti Peräkylä: Kovat odotukset eillä on kovat odotukses- nyt sisäänajossa olevasta Mta uudesta tiimimäisestä työskentelystä. Toivomme, että se helpottaa työntekoa ja vähentää erityisesti toimihenkilöiden kiirettä, kertoo alue-esimies Matti Peräkylä. Nyt vajaan vuoden ajan toteutettua uutta tiimimäistä toimintatapaa Peräkylä pitää parempana kuin vanhaa alueellista mallia. Muutos on aika suuri entiseen. Nyt meillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet tehdä yhteistyötä ja auttaa toinen toisiamme. Olemme tässä päässeet hy- Alue-esimies Matti Peräkylä merkitsee leimikkoja hakkuita varten. vään alkuun, mutta puhuttavaa ja kehitettävää toki on vielä paljon. Peräkylä uskoo, että kun tiimimäinen työskentely saadaan toimimaan kunnolla, työntekijöiden työhyvinvointi paranee ja samalla myös metsänhoitoyhdistyksen palvelutaso nousee. Viime vuosina ongelmana on ollut, että toisilla on ollut aivan liian paljon töitä ja toisilla taas ehkä vähemmän. Jos työtaakkaa voidaan jakaa tulevaisuudessa paremmin, työpaineet tasaantuvat. Tiimi pystyy nyt aika pitkälle itse sopimaan keskenään asioista. Peräkylän mukaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan henkilöstöstä suurin osa on ottanut uudistuksen myönteisesti vastaan. Joukossa on kuitenkin henkilöitä, jotka suhtautuvat siihen varauksellisesti. Ei uudistusta ole tyrmätty, vaan suurin osa taitaa olla lähinnä odottavalla kannalla. Aika paljon on nyt kiinni siitä, miten me tiimeissä lähdemme yhdessä töitä kehittämään. Itse toivon, että saan tulevaisuudessa yhä enemmän keskittyä niihin alueisiin, joissa olen vahva. Olen oppinut vihaamaan sisätöitä eli haluan olla ja toimia kentällä. Peräkylästä tiimihanke on onnistunut, jos jatkossa ympäri vuoden joka aamu on mukava tulla töihin. Ja kaikki työkaverit sanovat myös iloisesti hyvät huomenet, alue-esimies lisää etelä-karjalaista pilkettä silmäkulmassa. Henkilönsuojaimet työssä Ohjeita henkilökohtaisten suojainten valinnasta, käytöstä ja huollosta. Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Työsuojeluhallinto uudistettu painos. 144 sivua, 23 euroa. Kohti nollaa tapaturmaa Tietovihko nollatapaturmaa ajattelusta. 18 sivua, 2 euroa. Työturvallisuuskeskuksen työturvallisuusaineistoa Metsäalan työsuojelu Kirjaan on koottu metsäalaa koskevat työsuojelusäädökset. 203 sivua, 10 euroa. Metsäkoneiden ergonomian suositukset Pohjoismaissa. Metsäkoneergonomian suositukset koneiden valmistamiseen ja käyttöön. 86 sivua,12 euroa. Metsäkoneala -Työturvallisuus Kirja metsäkonetyöstä työterveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. 24 sivua, 3 euroa. Riskit hallintaan Kirja laatu-, turvallisuus-,terveys- ja ympäristöasioiden hoitoon. 206 sivua, 20 euroa. Turvallisuudella tulosta tavoitteena 0 tapaturmaa Kirjassa on hyviä turvallisuuskäytäntöjä eri aloilta. 88 sivua, 9 euroa. Matkapuhelin, metsätyö ja turvallisuus Kirja opastaa matkapuhelimen käyttöön turvallisuusvälineenä metsätöissä. STM. 18 sivua, 2 euroa. Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyön turvallisuudesta CD-levyllä esitys Valtioneuvoston asetuksesta 749/2001, 4 euroa. Turvallisesti metsässä -lehteä saa maksutta Työturvallisuuskeskuksesta Tilaukset Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki, puh fax Tutustu Metsäalan työalatoimikunnan internetsivuihin.

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Koneellinen puunkorjuu YTOT 1/06

Koneellinen puunkorjuu YTOT 1/06 TOT-RAPORTTI YTOT 1/06 YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia Metsäkoneyrittäjä jäi hakkuukoneen hakkuulaitteen karsimaterien ja vetorullien väliin puristuksiin mittalaitetta

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI 27.4.2006 Kuva: STM 2005 (muokattu) 2 Kuva: SaTuRH 3 Kuva: SaTuRH 4 Sairaankuljetustyön riskeille on tyypillistä: Riippuvuus hälytystehtävistä ja

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA 12.10.2016 JYVÄSKYLÄ TERVEISET POHJOISMAIDEN PARHAALTA TRAKTORITEHTAALTA! ESITYKSEN AIHEET Askeleet aikajanalla Toimenpiteet

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jätepuristimella varustettu jäteauto (molemmat vm.

Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jätepuristimella varustettu jäteauto (molemmat vm. TOT-RAPORTTI Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 7/07 Tapahtumakuvaus Jäteautonkuljettajat NN (61-v.) ja MM lastasivat jätepahvia auton automaattisesti toimivaan

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 10/07 Tapahtumakuvaus Koneet ja laitteet Työnantajan toimiala Vahingoittuneen ammatti Työympäristö Työtehtävä

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Ratuke-seminaari

Ratuke-seminaari Ratuke-seminaari 31.10.2013 Miten kohti nolla tapaturmaa vuoteen 2020 mitä käytännössä pitää tapahtua Timo Pinomäki VR Track Oy 31.10.2013, Ratuke-seminaari 2013, Timo Pinomäki 2 ,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: Uimahalli Vesihovin saneeraus Kuusitie 1 32210 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Maanrakennus TOT 20/05. Kuljettaja jäi kaivinkoneen alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. pysäyttääkseen koneen. Maanrakennus Kaivinkoneenkuljettaja

Maanrakennus TOT 20/05. Kuljettaja jäi kaivinkoneen alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. pysäyttääkseen koneen. Maanrakennus Kaivinkoneenkuljettaja TOT-RAPORTTI 20/05 Kuljettaja jäi kaivinkoneen alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan kaivinkoneenkuljettaja jäi valtatien parannustyömaalla liikkeelle lähteneen kaivinkoneen alle

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Hyvinvointia työstä Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Interventio nuorten työturvallisuustaitojen vahvistamiseen Mikko Nykänen 20.1.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Työturvallisuus Vuonna 2020 Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Kuolemaan johtaneet työtapaturmat vuonna 2014 Työpaikkakuolemat

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Puutuotteiden valmistus TOT 1/2003. Tehdastyöntekijä puristui viilukuljettimen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Hakkurin hoitaja. Puutuotteiden valmistus 20

Puutuotteiden valmistus TOT 1/2003. Tehdastyöntekijä puristui viilukuljettimen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Hakkurin hoitaja. Puutuotteiden valmistus 20 TOT-RAPORTTI 1/03 Tehdastyöntekijä puristui viilukuljettimen nieluun TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hakkurin hoitaja oli lähtenyt tarkistamaan viilujätekuljettimen toimintaa kuljetintunneliin.

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot