Järvenpään asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma

Transkriptio

1 Asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma

2 1 Järvenpään asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma Sisällysluettelo 1 Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus ja lähtökohdat Väestösuunnite Helsingin seudun näkymät Järvenpään asuntomarkkinatilanne Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU), asumisen strategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ2015) Asuntotuotannon resurssit Maanhankinta Kaavoitus Kunnallistekniikka Kaupungin palvelurakenne Asuntotuotannon toteuttaminen Kaupungin tonttien luovuttaminen asuntotuotantoon Talotyypit Talotyypit / arvio toteumasta Hallintamuodot Asuntojen hallintamuotokehitys Järvenpäässä vuosina Hallintamuodot / arvio toteutumasta Järvenpään Mestariasunnot Oy Muu vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentaminen Asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma LIITE A 12 MAL-aiesopimuskausi Arvioitu asuntotuotanto vuosittain Yhteenveto valmistuvaksi arvioidusta valtion tukemasta asuntotuotannosta Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus

3 2 1 Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus ja lähtökohdat Asuntotuotannon (maankäytön) suunnittelun pääasiallisena tarkoituksena on ohjata kaupungin kasvua, maanhankintaa, varautumista oikea-aikaisesti palvelutarpeiden muuttumiseen sekä kaavoituksen ajoittamiseen ja kunnallistekniikan rakentamiseen. Kaupunkisuunnittelun kokonaisuuden paremman hallittavuuden johdosta on prosessia aikataulutettu siten, että vuosittain heti alkuvuodesta kaavoitusohjelma ja -katsaus, asuntotuotanto-ohjelma sekä tontinluovutusohjelma valmistellaan yhtäaikaisesti ja sovitetaan toisiinsa. Ohjelma sopeutetaan myös viimeksi vahvistettuun investointiohjelmaan. Edellinen asuntotuotantoohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa Väestösuunnite Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan väestösuunnitteen vuosille Ennustekauden alkuvaiheessa vuosina kaupunki kasvaa nopeasti. Lepolan ja Pajalan alueen rakentaminen on saatettu käyntiin ja keskustassa sekä hyvinvointikampuksen alueella käynnistyy myös suuria hankkeita. Kaupunki luovuttaa pientalotontteja Reservikomppanian alueella ja Lepolassa. Väestönkasvu ylittää laskennallisesti 1,5 % tavoitteen muutamana vuotena, mikäli kaupungin sopimuskumppanit toteuttavat suunnitellut hankkeensa. Keskustan ja Lepolan alueen hankkeiden epävarmuus ja mahdolliset toteuttamisen viivästymiset sekä yleinen talouden epävarmuus kuitenkin ennemmin hidastavat kuin nopeuttavat kasvua, joten tosiasiallisesti 1,5 %:n kasvutavoitetta ei ylitettäne missään vaiheessa. Vuosina kaupunki kasvaa nopeasti, mutta kaupunkikehityksen arviona on, että liian nopean kasvun mahdollisuudet ovat pienet. Kaupungin ei ole syytä jarruttaa kehitystä tällä aikavälillä. Asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma tukeutuu em. väestösuunnitteeseen. Järvenpään väestösuunnite Väestösuunnite Väestömuutos/v Väestömuutos % 0,8 0,8 1,7 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 1,5 1,4 1,4 Väestösuunnitteen toteuttamiseksi kaupunki luo edellytykset suunnitteen mukaiselle asuntotuotannolle. Asuntotuotannon ja sen myötä väestösuunnitteen toteutumiseen vaikuttaviin eri tekijöihin, kuten suhdanteisiin ja yksityisten tonttien toteutumiseen kaupunki ei voi vaikuttaa. 1.2 Helsingin seudun näkymät Helsingin seudulla asuminen on kallista verrattuna muuhun maahan. Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pulaa ja omistusasunnotkin ovat selkeästi kalliimpia kuin muualla maassa. Etenkin pienet kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ovat kysyttyjä. Seudun haastava asuntotilanne koetaan yleisesti koko metropolialueen kilpailukykyä uhkaavana ja heikentävänä tekijänä.

4 3 1.3 Järvenpään asuntomarkkinatilanne Järvenpäässä valmistui uusia asuntoja vuonna 2013 yhteensä 282 kpl. Näistä 31 % (87 kpl) oli kerrostaloasuntoja, 30 % (86 kpl) oli rivi- ja ketjutaloissa ja 39 % (109) oli omakotitaloja. Asuntokauppa käy verkkaisesti ja rakennusliikkeet ovat jossain määrin lykänneet rakennushankkeitaan. Myös asuntojen hinnoissa on hienoista laskua nähtävissä. Asuntomarkkinoilla vallitsee varovaisuus niin ostajien kuin tuottajienkin taholta. Myös pankit ovat kiristäneet luotonantoaan. Kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta on muodostunut jo ikuisuuskysymys. Väestön sinkkuuntuminen, asuntokuntakoon pienentyminen ja maksukyvyn heikentyminen kasvattavat erityisesti pienten kohtuuhintaisten asuntojen kysyntää. Myös maahanmuuttajat alkavat näkyä yhä enemmän hakijatalouskunnissa. Vuosittain ARA:lle laadittavan asuntomarkkinaselvityksen mukaan marraskuussa 2013 Järvenpäässä haettiin ARA-vuokra-asuntoja kaikilta vuokranantajilta (hakemusten päällekkäisyys eli n. 15 % poistettu) yhteensä seuraavasti: Asunnonhakijat Ruokakuntia yhteensä Hakijaruokakunnan koko 1 hlö Ruokakunnista alle 25-vuotiaita Ruokakunnista erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa Hakijoista 85 % (vuotta aiemmin 82 %) oli 1-2 hengen talouskuntia, joita kohtuuhintaisten asuntojen puute koskettaa kaikkein eniten. Vuokra-asuntojen kysyntä näkyy kasvavan vuosi vuodelta ja asunto-ongelmat painottuvat yhä enemmän 1-2 hengen talouskuntiin. KUUMA-alueen kunnista vuokra-asuntotilanne on kaikkein vaikein Järvenpäässä. 1.4 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus Kesäkuussa 2012 allekirjoitettiin uusi valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus vuosille Edellinen aiesopimus oli voimassa Asuntotuotannon tavoitemääriä ei koko ensimmäisen aiesopimuksen aikana seudulla saavutettu. Tilanne parani sopimuskauden loppua kohden. Pääkaupunkiseudun kunnat pääsivät lopulta lähemmäs tavoitetta kehyskuntien jäädessä kauemmas tavoitteesta. Uudessa aiesopimuksessa Järvenpää asetti tavoitteeksi tuottaa sopimuskaudella keskimäärin 430 asuntoa/vuosi. Vuonna 2012 tavoite ylitettiin (493 asuntoa), mutta vuonna 2013 tavoitteeseen ei päästy (282 asuntoa). ARA-asuntojen tavoite on 20 % kokonaistavoitteesta eli Järvenpäässä 86 asuntoa/vuosi. Toteuma Järvenpäässä 2013 oli 43 ARA-vuokra-asuntoa Saunaniittyyn. Edellisvuonna tavoite saavutettiin sekä määrällisesti että prosentuaalisesti. KUUMA -kunnista puolet kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta voi olla asumisoikeusasuntoja. Vuonna 2013 niitä ei valmistunut Järvenpäähän lainkaan. Liitteessä A on enemmän tilastoja aiesopimuksesta ja sen toteutumisesta asuntotuotannon osalta

5 4 1.5 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU), asumisen strategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ2015) KUUMA-kaavoittajat -ryhmä, -liikenneryhmä ja -asuntoryhmä ovat mukana KUUMA-aluetta sekä koko seutua kehittävien suunnitelmien ja strategioiden valmistelussa. Parhaillaan on valmisteilla Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU) ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ2015). Samanaikaisesti ja yhteistyössä edellisten kanssa valmistellaan myös seudun asumisen strategia Asumisen strategia ottaa kantaa seudulliseen asuntokysymykseen ja tuottaa valmisteluprosessissa näkemyksen maankäytön ja liikenteen suunnittelun rinnalle asumisen erityiskysymyksistä. Asuntotuotannon ohjelmoinnin näkökulmasta aikajänne on sekä vuodessa 2025 että seuraavissa aiesopimuskausissa ja Asumisen strategian tavoitteena on tuoda näkemys sekä uusien asuinalueiden rakentamiseen että olemassa olevien asuinalueiden kehittämiseen ja täydentävään rakentamiseen. Seudun maankäyttösuunnitelma ja siihen liittyvä asumisen strategia valmistunee alkuvuodesta Asuntotuotannon resurssit 2.1 Maanhankinta Järvenpään kaupungin maanhankintaa on tehostettu. Maapoliittista periaateohjelmaa on päivitetty kaupunginvaltuuston päätöksellä Tavoitteena on edelleen, että maanhankinnassa ja luovutuksissa ovat käytössä kaikki lainmukaiset keinot. Raakamaan hankinnassa onnistuminen on keskeinen edellytys sille, että yleiskaavan toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. Vuoden 2010 aikana toteutettua mittavaa maanostotarjouskierrosta on jatkettu neuvotteluilla keskeisten yksityisten maanomistajien kanssa koko vuoden. Kaupunki hankki maa-alueita vuonna 2013 yhteensä 1,4 milj. eurolla. Merkittävimmät maksetut korvaukset olivat Erkko ja Reima Simsiölle maksetut lunastustoimituksen kohteen korvaukset yht. 1,0 milj. Asia on maaoikeuden käsittelyssä ja kohteen korvaussumma ja vielä käsittelemättä olevat haitan korvaukset tarkentuvat käsittelyn jälkeen vuonna Vuonna 2012 Ympäristöministeriölle jätettiin hakemus noin 55 ha alueen lunastamisesta Ristinummella. Hakemukseen saatiin myönteinen päätös huhtikuussa Suurimmat varsinaiset maakaupat tehtiin Paseba Oy:n kanssa Vanhakylässä, jossa kaupunki osti noin 10 ha maa-alueen hintaan euroa ja Pietilässä, jossa kaupunki osti Lahja ja Timo Sarkiolta yhteensä noin 5,0 ha alueet hintaan euroa puustoineen. Yksi teollisuustontti ostettiin takaisin eurolla. Maankäyttösopimusten mukaisina merkittävimpinä korvauksina kaupunki sai Invest Oy:n konkurssipesältä maa-alueita tasearvoltaan euroa ja Koy Kaskitie 5:lta tasearvoltaan euroa. Taloussuunnitelmassa vuosille on sitovana tavoitteena hankkia riittävä raakamaareservi yleiskaavan toteuttamiseksi. Kaikkia maapolitiikan keinoja hyödyntäen hankitaan raakamaata asuntorakentamiseen ha vuosittain.

6 5 2.2 Kaavoitus Kaavoituksen tavoitteena on, että laaditaan riittävä kaavareservi tontinluovutusohjelman toteuttamiseksi. MAL-aiesopimuksen mukaan Järvenpää on asettanut asuntotuotantotavoitteet ja asuntotuotannon edellyttämän asemakaavoitetun kerrosalatarpeen kaudella seuraavasti: Asuntotuotantotavoite kaudella Keskim. Kaudella asuntoja/v yhteensä ARA-tuotannon tavoite kaudella ARAasuntojen Keskim. Kaudella asuntoja yht, ARA- osuus / vuosi asuntoja Tuotantotavoitteen edellyttämä asemakaavoitettu kerrosala kaudella , (k-m 2 ) Keskim. Kaudella Asemakaavat Kaavallinen vuodessa yht, voimassa x), valmius y) (k-m 2 ) (k-m 2 ) (k-m 2 ) % % x) tilanne y) voimassa olevien asemakaavojen mukaisen kerrosalan osuus tuotantotavoitteen edellyttämästä koko kerrosalasta koko kaudella Asuntotuotannon ohjelmoinnissa on huomioitava se, että asemakaavavarannosta vain osa on kaupungin hallussa ja sitä kautta kaupungin ohjattavissa. Asuntokerrosalaa sisältyy vuosina hyväksyttyihin asemakaavoihin seuraavasti: Kerrosala yhteensä (k-m 2 ) Kerrosalan muutos (k-m 2 ) Ei vielä lainvoimainen, kerrosala yhteensä (k-m 2 ) Ei vielä lainvoimainen, kerrosalan muutos (k-m 2 ) Toteutettavissa % Vuosina hyväksyttyjä asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia, joihin sisältyy merkittäviä määriä uutta asuntokerrosalaa, ovat Lepolan ja Reservikomppanian alueet ja Pajalan entinen teollisuusalue. Vuonna 2012 hyväksytyistä Tataarien alueen asemakaavan muutos ei ole lainvoimainen, eikä vuonna 2013 hyväksytyistä As Oy Järvenpään Hovin kaavamuutos. Vuosina asuntotuotannon edellyttämä kaavoitustavoite on saavutettu reilusti. 2.3 Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan osalta laaditaan vuosittain kuntasuunnitelmakaudelle investointiohjelma, jossa priorisoidaan ja resurssoidaan keskeiset infrarakentamisen hankkeet. Tavoitteena on toteuttaa infrahankkeet oikea-aikaisesti, kokonaistaloudellisesti ja tehokkaasti, jolloin varmistetaan maankäytön toteutuminen suunnitellusti. Asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma on sovitettu yhteen kunnallistekniikan investointiohjelman kanssa. 2.4 Kaupungin palvelurakenne Asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma tukeutuu edellä esitettyyn väestösuunnitteeseen, joka toimii myös pohjana vuoden 2014 palveluverkkosuunnitelman päivitykselle. Palvelualueet esittävät palveluverkkosuunnitelmassa erilaiset tilatarpeensa mm. erityisryhmien asumiseen, jotka ovat syntyneet esim. laitoshoidon purkamisen kautta. Tällaiset hankkeet näkyvät tässä ohjelmassa eri vuosina toteutuvina erityisasumisen hankkeina ja tontin luovutuksina. Palvelualueiden suunnittelijoiden kanssa tehdään yhteistyötä siten, että heillä on mahdollisuus saada oikea-aikaista tietoa asuntotuotannon toteutumisesta, ja sen myötä väestön palvelutarpeiden ennakoimisesta.

7 6 3 Asuntotuotannon toteuttaminen 3.1 Kaupungin tonttien luovuttaminen asuntotuotantoon Kaupungin tonttien luovutus esitetään asuntotuotanto-ohjelman taulukoiden yhteydessä vuosille Asuntomarkkinatilanne vaikuttaa suuresti tonttien luovutuksiin. Tässä ohjelmassa esitetään kaupungin valmiudet luovuttaa tontit. Tontinluovutusohjelmassa on havaittavissa parannus etenkin kerrostalotonttien tuotannossa. Kaupungin omien tonttien lisäksi markkinoille on saatu merkittävä määrä yksityisten rakennusliikkeiden omistamia maankäyttösopimuksiin ja kaavanmuutoksiin perustuvia tontteja. Kerrostalotonttituotanto tulee jatkossa perustumaan yhä enemmän kaavamuutoksiin. Rivi- ja pientalotonttien tuotannossa on havaittavissa sama kehitys kuin kerrostalotonteissakin. Kaupungin oma tuotanto on tulevina vuosina melko vähäistä, mutta yksityisten rakennusliikkeiden hallussa on maankäyttösopimuksiin perustuva suhteellisen hyvä tonttivaranto. Kaupungin omien tonttien luovutukset tapahtuvat etupäässä Lepola 3 alueella. Yhteensä tonttivaranto kattaa normaalisuhdanteiden mukaisen kysynnän tarkastelujakson loppupuolelle asti. Tämän jälkeen rakennettavat Ristinummen lunastusalueet helpottavat kaupungin luovuttamien pientalotonttien kysyntää. Omakotitonttien luovutus jatkuu esteettä vuoteen 2016 asti nykyisen valmiiksi kaavoitetun varannon turvin. Tämän jälkeen otetaan käyttöön Pajalanpihan alue. Omakotitalotonttien luovutukseen saattaa vuoden 2016 jälkeen tulla taloudellisesta tilanteesta aiheutuvia välivuosia. 3.2 Talotyypit Järvenpäässä oli yhteensä asuntoa, jotka talotyypiltään jakaantuivat seuraavasti: Talotyyppi asuntoja % Omakotitalot ,8 % Rivi- ja ketjutalot ,3 % Kerrostalot ,7 % Muu rakennus 238 1,2 % Yhteensä % omakotitalot rivitalot kerrostalot muut Lähde: Tilastokeskus

8 Talotyypit / arvio toteumasta Suunnittelujakson asuntotuotannossa näkyy erittäin vahvana kerrostaloasuntojen määrällinen kasvu. Uudet kerrostalot valmistuvat pääasiassa Lepolaan, Keskustaan ja Pajala/Myllyn alueille. Kerrostaloasuntojen suhteellinen osuus asuntokannasta kasvaa merkittävästi. Järvenpää kerrostalovaltaistuu voimakkaasti. Vuosien asuntotuotannosta 75 % on kerrostaloasuntoja, 13 % omakotitaloja ja 12 % rivi- ja ketjutaloasuntoja. Yksityisten tahojen omistuksessa olevia pienehköjä rivitalotonttivarannon toteutumista ei ole arvioitu, mikä todellisuudessa tulee muuttamaan toteumaa. 3.3 Hallintamuodot Seuraavassa taulukossa on kuvattu asuntojen hallintamuotojakauman tilanne Hallintamuoto Asuntoja % Omistaa talon ,7 Omistaan asunnon osakkeet ,1 Arava- ja korkotukivuokra-asunto ,7 Muu vuokra-asunto ,3 Asumisoikeusasunnot 562 2,9 Muu tai tuntematon hallintaperuste ,3 Kaikki asunnot yhteensä % Lähde: Tilastokeskus

9 8 muu tai tuntematon 1219 asumisoikeusasunnot 562 muu vuokra-asunto 2566 arava- tai korkotukivuokra-asunto 2847 omistaa asunnon osakkeet 7751 omistaa talon Lähde: Tilastokeskus Asuntokannasta 82,4 % on vapaarahoitteisia asuntoja ja 17,6 % ARA-rahoitteisia asuntoja eli arava- ja korkotukivuokra- sekä asumisoikeusasuntoja. Valtion tukemalla asuntotuotannolla on iso merkitys kaupungin kilpailukyvylle. Työntekijöiden saaminen erityisesti palvelusektorin työtehtäviin vaikeutuu kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vähetessä. Heikko asuntotilanne näkyy myös erityisesti nuorten ja yksin asuvien pienituloisten ja vähävaraisten kotitalouksien kohdalla. Valtion tuella rakennettujen kohtuuhintaisten asuntojen suhteellinen osuus asuntokannasta Järvenpäässä laskee hiljalleen. Toisaalta taas vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta kasvaa. Asia ilmenee seuraavasta taulukosta selkeästi Asuntojen hallintamuotokehitys Järvenpäässä vuosina Seuraavassa on esitetty viiden vuoden jaksolta tarkastelu siitä, miten asuntokannan hallintamuotojakauma Järvenpäässä on muuttunut. Merkille pantavaa on, että arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrä on laskenut ja kaikkien muiden hallintamuotojen osuudet ovat kasvaneet. Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrän lasku johtuu aravarajoitusten piiristä poistuvien yleishyödyllisten tahojen omistamien asuntojen poistumalla. Uutta valtion tukemaa tuotantoa ei valmistu riittävästi korvaamaan poistumaa. Rajoitusten piiristä poistuva asuntokanta jää kuitenkin pääsääntöisesti edelleen vuokra-asuntokäyttöön.

10 9 Lähde: Tilastokeskus Hallintamuodot / arvio toteutumasta Aiesopimuksen mukaan 20 % asuntotuotannosta toteutetaan valtion tuella ja näistä puolet voi olla asumisoikeusasuntoja. Seuraavassa kahdessa taulukossa on esitetty arvio asuntotuotannon toteumasta vuosina Eriteltynä on vapaarahoitteinen asuntotuotanto sekä valtion tukema tuotanto kohderyhmittäin.

11 10 Hallintamuodot yht. Normaalit ARA-vuokra-asunnot Nuorten normaalit vuokra-asunnot Erityisryhmien asunnot Asumisoikeusasunnot Yht. valtion tuella Vapaarah. asunnot Asuntoja yhteensä Seuraavassa taulukossa on esitetty toteuma-arvio vapaarahoitteisen ja valtion tukeman asuntotuotannon osalta. Valtion tukema tuotanto kasaantuu suunnitelmakauden loppuvuosille. Hankkeet sisältävät kysynnän johdosta runsaasti pieniä asuntoja. 3.4 Järvenpään Mestariasunnot Oy Järvenpään Mestariasunnot Oy rakentaa vuosittain ARA-asuntotuotantoa, mikä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Kaupunki on osoittanut/varannut yhtiölle tontit hankkeiden toteuttamiseksi. Järvenpään Mestariasunnot Oy Osoite Talotyyppi Kohderyhmä Torpantie 33 kerros 45 perusvuokra Tupalantie 15 kerros 12 perusvuokra Mäkelänkatu 7 kerros 14 perusvuokra Uudenmaantie 5 pien/kerros 11 jälkihuoltonuoret Wärtsilänkatu kerros perusvuokra+vanhus Sauvakatu 8 kerros 57 perusvuokra Pajalankulma kerros 60 perusvuokra+seniori Verstaspihankatu 8 kerros 60 perusvuokra Harava (Lepola III) pien/kerros 30 perusvuokra Yhteensä

12 Muu vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentaminen ARA-vuokra-asuntoja valmistunee TA-Asunnot Oy omistukseen Pajalaan v n. 50 asuntoa. Lisäksi v valmistunee Alkuasunnot Oy:n omistukseen n. 35 asuntoa samoin Pajalaan. Myllysiilon viereen on myös suunnitteilla nuorten ARA-vuokra-asuntoja kaupungin ja NCC:n välillä tontinvaihtokaupassa aiemmin sovitun mukaisesti. Toteutumisvuosi on vielä epävarmaa, mutta tässä ohjelmassa niiden on arvioitu valmistuvan Asumisoikeusasuntoja valmistuu suunnitelmakaudella 128 kpl. Tontit sijaitsevat Peltolassa ja Lepolassa (valmistumisvuodet 2014 ja 2016) sekä Pajalassa (2017). Järvenpäässä rakennetaan myös vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa. Vuonna 2014 valmistuu yht. 125 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa Lepolaan, Pajalan ja Peltolan alueelle. Lisäksi VVO suunnittelee keskustaan Tupalantien kulmaan suurta vuokrataloa sekä toista vuokrataloa Pajalan alueelle. Pajalankulmaan on myös suunnitteilla vapaarahoitteista vuokraasuntotuotantoa Pohjola-Asunnot Oy:n toimesta. 4 Asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma Liitteenä A on yksityiskohtaisempi taulukko asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelmaksi Vuosien asuntotuotannon toteutuminen kyetään arvioimaan kohtuullisen hyvin, mutta vuosien tuotantoon liittyy jo epävarmuustekijöitä, joista suurin on taloussuhdanteen kehittyminen. Mikäli taloudellinen tilanne lähtee nousuun, niin asuntokauppakin piristyy. Ohjelmassa on mukana yksityisessä omistuksessa olevia tontteja, joiden arvioidaan suotuisissa olosuhteissa toteutuvan ilman merkittäviä viivytyksiä. Suhdanteilla on kuitenkin suuri merkitys erityisesti juuri vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa. Koko ohjelmointikaudella ja aivan erityisesti vuosien asuntotuotannossa korostuu kerrostaloasuntojen määrän kasvu. Näitä rakentuu erityisesti Pajalaan, Pöytäalhoon Hyvinvointikampukselle sekä Keskustaan Tupalantien kulmaan. Rivitaloasuntotuotannossa trendi näyttäisi olevan laskeva siitäkin syystä että kaupungilla ei ole kovin paljon ko. tonttivarantoa. Suotuisten suhdanteiden sattuessa saattaa kuitenkin rivitaloasuntojen rakentuminen yksityisten tahojen omistamille tonteille vilkastua. Isojen kohteiden kahdessa tasossa sijaitsevien perheasuntojen suosio on laskusuunnassa. Omakotirakentamisessa näkyy myös laskeva trendi, joka osin johtuu siitä, että vuoden 2016 jälkeen kaupungin tonttien luovutuksissa voi taloustilanteen vuoksi tulla viivästymiä ja toisaalta siitä, että omakotitalorakentamisen halukkuuden oletetaan eri syistä vähenevän.

13 12 Liite A

14 13

15 14

16 15

17 16 Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys Seutulantie 12, PL Järvenpää Tekninen palvelupiste: (09)