Kunnallishallinnon tietotekniikka

Transkriptio

1 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka Suomen Kuntaliitto Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja kuntayhtymille. Kartoituksessa käytetty kyselylomake on liitteessä 1. Kysely on jatkoa vuonna 1981 aloitetulle kyselyjen sarjalle. Kunnallishallinnon tietotekniikkaneuvottelukunta KATKO:n aloitti kyselyt ja niitä on tehty kahden vuoden välein. Katkon toiminnan lakkauttamisen jälkeen kyselyn suorittajana on ollut Suomen Kuntaliitto. Kyselyiden vertailukelpoisuus on pyritty mahdollisuuksien mukaan säilyttämään kustannusten, niiden erittelyjen, työasemien sekä henkilöstön osalta. Vuoden 1997 kysely on vuoden 1995 kyselyn lailla tietosisällön osalta kevyempi aikaisempiin verrattuna. Kysely lähetettiin 715:lle kunnalle ja kuntayhtymälle. Vastauksia kertyi 237. Vastausprosentti jäi 30 %. Se on alhaisempi kuin vuoden 1995 kyselyn, jossa vastausprosentti oli 50%. Koska kyselyn tavoitteena ei ole ollut täyden kattavuuden saaminen. Sen avulla on pyritty muodostamaan kokonaiskuvaa kunnallishallinnon tietotekniikan tilasta ja muutoksista. Vastauksia ei lähdetty erillisellä "karhukieroksella" keräämään lisää. Peruskyselyn tuloksia on täydennetty muuta kautta kertyneellä tiedolla. 2. Henkilöstö 2.1 Tietotekniikan kehittämisestä vastaavat Erot kuntien tavoissa ratkaista tietotekniikan hallintaan liittyviä asioita poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu kunnan tietotekniikasta vastaavien ("vastuuhenkilö" -termi otettiin käyttöön 1980-luvulla) ammattinimikkeiden jakautumista: Taulukko 1 Kunnassa tietotekniikasta vastaavan henkilön ammattinimikkeen jakautuminen 1995 ja 1997 Ammattinimike % % Atk-ammatti Talousjohtaja tai vastaava 19 2 Kunnansihteeri tai vastaava Suunnittelusihteeri tai vastaava 7 13 Kunnanjohtaja 7 5 Kanslisti/toimistovirkailija 5 4 Kamreeri - 7 Insinööri tai teknikko 3 - Kirjanpitäjä 3 2 Muu 7 20 Vuoden 1995 kyselyssä todettiin että, atk-ammattilaisen palkanneiden kuntien määrä on kasvanut nopeasti. Suuntaus tietotekniikan ammattilaisten palkkamisessa näyttää jatkuvan. Aivan uutena ryhmänä on mukaan tullut kamreerit. Selittävänä tekijän voidaan pitää kunnallishallinnon laskentajärjestelmien voimakasta uusimista siirryttäessä uuteen kirjanpitojärjestelmään. Yli asukkaan kunnassa toimii useimmiten atk-ammattilainen kunnaan tietotekniikasta vastaavana. 2.2 ATK-henkilöstön lukumäärä Kuva 1

2 Sivu 2/7 Kunnallishallinnossa päätoimisesti tietotekniikan parissa työskentelevien määrä on vuodesta 1995 kasvanut selvästi. Lisäystä on tapahtunut etenkin keskisuurissa kunnissa sekä kansanterveystyön ja keskiasteen koulutuksen kuntayhtymissä. Tällä hetkellä atk-henkilöstön kokonaismäärä on noin Näistä kunnissa työskentelee noin Loput n. 800 työskentelee erikoissairaanhoidon kuntayhtymissä, keskiasteella ja kansanterveystyön kuntayhtymissä. Päätoimisten tietotekniikkahenkilöstön lisäksi kunnissa työskenteli runsaasti sivutoimisia, projektihenkilöstöä sekä ulkopuolisilta ostettiin henkilöstöpalveluita. Yhteensä näiden henkilöiden työpanos oli vuonna 1997 n henkilötyövuotta. Vuoteen 1999 mennessä luku nousee lähes 1500 henkilötyövuoteen. Taulukko 2 Muun kuin päätoimisen atk-henkilöstön työmäärä arviot vuosille 1997 ja Vuosi 1997 Vuosi 1999 Projektihenkilöstö Sivutoimisten työpanos Ulkopuolelta ostettu henkilötyö YHTEENSÄ Kustannukset Joka toinen vuosi tehdyn kyselyn ensimmäisen vuoden tiedot (1996) ovat tilinpäätöstietoja ja toisen vuoden (1997) budjetoituja menoja ja kolmannen vuoden (1998) tiedot perustuvat kuntien arvioihin ennen lopullisen budjetin vahvistamista. Vaikka ne eivät olekaan sinänsä vertailukelpoisia, ei tällä lopputuloksen luotettavuuteen ole katsottu olevan olennaista merkitystä. Suurimmissa yksiköissä on ollut vaikeuksia saada mukaan kaikkien vastuualueiden kustannuksia.

3 Sivu 3/7 Koulujen tietotekniikan jättäminen kyselyn ulkopuolelle vaikuttaa merkittävästi kokonaissummiin. Kuva 2 Kunnallishallinnon tietotekniikan kasvun "notkahdus" 90-luvun alussa on ohitettu ja vuoden 1996 voimakas kasvu (lähes 30 %) on nostanut menot samalle tasolle kuin ne olisivat olleet 80-luvun lopun normaalin kasvun jatkuessa. Selityksenä erittäin voimakkaaseen kasvuun on laskentatoimen järjestelmien laaja uusiminen ja 90-luvun uudistustarpeiden purkautuminen. Kuva 3

4 Sivu 4/7 Laitteistoinvestointien osuus kokonaismenoista vuosina on ollut jatkuvasti laskussa. Vuonna 1998 sen osuus tulee olemaan mukaan hiukan yli 20 % kun se vuonna 1990 oli yli 40 %. Ohjelmistojen käyttöoikeuksiin ja ylläpitoon arvioidaan käytettävän enemmän (27 %). Tietotekniikkahenkilöstön palkkakustannuksien osuus oli 25 %. Kunnan koon perusteella ei kyselyn mukaan ollut vaikutusta kuinka suuri osuus sen kokonaismenoista käytettiin tietotekniikkaan. Vaihtelua, johon vaikuttaa erityisesti investointimenojen ottaminen huomioon, on edelleen melkoisesti. Taulukko 3 ATK-menojen osuus kokonaismenoista kunnissa vuonna 1996 (1995) Asukasmäärä keskiarvo minimi maksimi alle (0.40) 0.09 (0..3) 1.26 (1.70) (0.44) 0.14 (0.11) 1.88 (1.07) (0.49) 0.28 (0.17) 0.97 (0.98) yli (0.68) 0.25 (0.40) 1.14 (1.14) Kaikka 0.51 (0.40) 0.09 (0.03) 1.88 (1.70) 4. Laitteet

5 Sivu 5/7 4.1 Työasemat Kunnissa ja kuntayhtymissä on ns. hallinnollisessa käytössä tällä hetkellä noin työasemaa, joista mikrotietokoneita on yli (65 prosenttia). Päätteiden lukumäärä on edelleenkin kasvanut erityisesti terveydenhuollossa, mutta tulee jonkin verran vähentymään seuraavina vuosina. Valtionhallinnossa mikrotietokoneiden osuus on selvästi suurempi eli yli 80 prosenttia. Kuva 4 Verrattuna esimerkiksi valtionhallintoon tai johonkin yksityispuolen sektoriin on työasemaasteen määrittely kunnallishallinnossa vaikeaa. Muutama vuosi sitten arvioitiin, että kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee hyvin väljästi määritellyssä hallinnollisessa työssä noin henkilöä eli vajaa puolet koko työvoimasta. Edellä mainitun arvion perusteella voidaan työasema-asteeksi arvioida lähes 90 prosenttia. Tätäkään lukua ei vielä voi rinnastaa esimerkiksi valtionhallinnon prosentin lukuun. Työasema-asteen laskemista vaikeuttaa lisäksi se, että kunnissa ja kuntayhtymissä voi yhteisen työaseman käyttö monesti olla varsin perusteltua. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa sairaalan vuodeosasto, jossa yhtä työasemaa käyttää sujuvasti kolmivuorotyössä hyvinkin suuri henkilöstömäärä. Uusia mikrotietokoneita kunnallishallintoon arvioidaan kuntiin hankittavan 1998 yli kappaletta. Kyselyssä ei selvitetty kuinka suuri osa näistä tulee korvamaan jo vanhentunutta kalustoa. 4.2 Lähiverkot Lähiverkkojen käyttöjärjestelmissä jatkuu Windows NT:n suosio kasvaminen. Kuva 5

6 Sivu 6/7 Vuoteen 1999 mennessä arvioidaan NT verkkokäyttöjärjestelmän osuuden mitattuna palvelinlaitteiden lukumääränä nousevan lähes 60 %:iin. 5 Tietoverkkojen hyödyntäminen Tietoverkot ja niiden hyödyntäminen on kunnallishallinnossa vakiinnuttanut asemansa. Kyselyn perusteella tehdyn suoran arvion perusteella kunnissa ja kuntayhteisöissä oli vuoden 1997 lopussa. Taulukko 4 Tietoverkkojen hyödyntäminen kunnallishallinnossa. WWW-sivut Sähköpostitunnuksia Yleinen sähköpostitunnus asiointia varten Intranet ratkaisu käytössä 70 %:lla kpl 10 %:lla 20 %:lla 6 Kehittäminen Kysymykseen kolmesta tärkeimmän hankkeen joukkoon vastaajat arvioivat seuraavat kehittämiskohteet on esitetty tärkeimmät kehittämiskohteet. Kehittäminen jakautuu useille eri osa-alueille. Tietoliikene ratkaisujen kehittäminen (sisäinen verkko, alueverkko ja internetyhteydet) on ajankohtainen yli 20 %:ssa vastauksista. Näiden lisäksi asianhallinta, taloushallinto ja terveydenhuollon järjestelmien kehittäminen on lähivuosina merkittävää. Kuvio 6 Kolmen tärkeimmän joukkoon arvioidut kehittämishankkeet.

7 Sivu 7/7 7 Yhteistyö Vastanneista ilmoitti harjoittavan tietoteknistä tuotannollista yhteistyötä seuraavasti: Taulukko 6 Tietotekninen yhteistyö kunnallishallinnossa. Muiden julkishallinnon yhteisöjen kanssa 38 % Yhteispalvelussa 22 % Tietoliikentessä (alueverkot) 50 % Opetus- sivistys- ja kultuuritoimessa 40 % Yhdyskunta- ja tekniset palvelut 13 % Sosiaali- ja terveystoimi 30 % Sisäiset palvelut (talous-,henkilöstö- tai tietohallinto) 23 % Tiedustelut: simo.tanner@kuntaliitto.fi, puh