Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkkopalvelun sisällöntuotanto"

Transkriptio

1 Verkkopalvelun sisällöntuotanto 4. luento erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillinen yliopisto 1

2 Teemat Reunaehtoja ja huomioonotettavia vaatimuksia Käyttäjien ja sidosryhmien tunnistaminen Käyttäjien ja sidosryhmien tarpeita ja tavoitteita Ansaintalogiikka Käyttäjien asiointiprosessien suunnitteleminen Miten saadaan tietoa käyttäjistä ja heidän tarpeistaan? Luennon tavoitteena on tuoda esille näkökulmia ja menetelmiä käyttäjien tavoitteiden saavuttamisen tukemiseen liittyvien prosessien analysoimiseen. 2

3 Reunaehtojen määrittely ennen teknistä määrittelyä Selvitettäviä ja määriteltäviä asioita: käyttäjät, heidän erityispiirteensä ja tarpeensa, verkkopalvelun tuottajan vaatimukset ja tarpeet esim. verkkopalvelun kustannustehokkuus, mahdollisten sidosryhmien tarpeet, asiointi- ja toimintoprosessit sekä käytön tavoite, informaatiosisältö, tekniset reunaehdot sekä taloudelliset yms. reunaehdot. Tavoitteena selvittää ketkä palvelua käyttävät, mitkä ovat palvelun käyttäjien tavoitteet, millaisissa tilanteissa ja millaisilla päätelaitteilla palvelua käytetään, mitä käyttäjät itse asiassa tekevät käyttäessään palvelua. syventää ja laajentaa synopsiksessa esitettyjä määritelmiä: mitä (aihe), kenelle (kohdeyleisö), miksi (tavoite) ja miten (käyttötapa). 3

4 Käyttökelpoisuuden ulottuvuudet Käytön sujuvuus Käytettävyysvaatimukset (usability requirements) Saavutettavuusvaatimukset (accessibility requirements): Verkkopalvelun hyödyllisyys (verkkopalvelun tulee soveltua tiettyyn käyttötarkoitukseensa) Tavoitteen saavuttamisen tukemiseen liittyvät vaatimukset, jotka riippuvat verkkopalvelun käyttötarkoituksesta (asiointi, tiedonhaku, viihtyminen, kuluttaminen jne.): Merkityksellisten sekä virtuaalisten että fyysisten toiminto- ja asiointiprosessien tukeminen Informaation laadukkuus kuten informaatioarkkitehtuuri, informaation esitystapa ja luotettavuus Verkkopalvelun käytön tuottama hyödyn eli lisäarvon (added value) toteutumiseen liittyvät vaatimukset (Silius ym. 2003) 4

5 Saavutettavuus Verkkopalveluiden käytön ongelmat voivat liittyä käytössä oleviin laitteisiin ja ohjelmistoihin tai käyttäjän fyysisiin tai kognitiivisiin toimintarajoitteisiin kuten esimerkiksi havaitsemiseen, motoriikan hallintaan, oppimiseen tai kielen ymmärtämiseen. Laajasti ajatellen liittyy mahdollisuuteen käyttää verkkopalvelua esim. näkö-, kuulo-, liikunta- ja CP-vammaiset sekä ihmiset, joilla on jokin muu pysyvä tai tilapäinen erityisongelma ikäihmiset, eri ikäiset lapset erilaiset päätelaitteet (esim. mobiililaitteet) ja käyttötilanteet (Esim. Turkki & Sinkkonen 2004) 5

6 Käytettävyys (usability) Haasteelliseksi käytettävyyteen liittyvän vaatimusmäärittelyn tekee se, että käytettävyyttä voidaan tarkastella monesta erinäkökulmasta: Käytettävyys suunnittelun tavoitteena: tavoitteena on systeemi, joka on hyödyllinen, jonka käyttö on helppo oppia (ja muistaa) ja jota on helppo ja miellyttävä käyttää. Gould ja Lewis vuonna Käytettävyys tuotteen ominaisuutena: johdonmukaisuus, hallittavuus, esitystapa, virheiden sieto, muistettavien asioiden määrä, tehtävän sopivuus, joustavuus ja opastus) Normanin vuonna 1991 esittämät viisi tuotteen ominaisuutta: käsitemalli, näkyvyys, kytkentä, palaute ja virheet. Nielsenin vuonna 1994 esittelemät kymmenen heuristista sääntöä. (Keinonen 1998) 6

7 Käytettävyys (usability) Käytettävyys tuotteen käyttöön liittyvänä ominaisuutena mainittuja ominaisuuksia ovat opittavuus, tehokkuus (nopeus ja virheiden määrä) ja miellyttävyys. Näkökulmaa edustavat esim. ISO DIS , Bennet 1984, Shackel 1991, Nielsen 1993 ja Jordan Käytettävyys käyttäjän kokemuksiin liittyvä ominaisuus: mm. käytön tyydyttävyys ja palkitsevuus, käytön havaittu hyödyllisyys, käytön henkinen ja fyysinen rasittavuus, turhautuminen sekä omistamiseen ja käyttöön liittyvä mielihyvä, aistillisuus sekä viihdyttävyys (vrt. Preece, Rogers & Sharp 2002, 19). 7

8 Käytettävyyden kontekstuaalisuus Käytettävyys voidaan ymmärtää eri tavoin objektiivisesti yleistettävä käytettävyysindeksi vai kontekstisidonnainen, ainutkertainen, subjektiivinen kokemus Käytettävyyteen vaikuttavat tekijät monentasoisia suhteellisen pysyviä tekijöitä: ihmisen psykologisiin ja fysiologisiin rakenteisiin liittyvät tekijät (muisti, havaitseminen, aistit) ja jotkin kulttuuriset tekijät (kieli, normit, tavat) kontekstitekijät: kohteena oleva tehtävä, käyttäjän yksilölliset kyvyt ja rajoitukset, käyttötila ja sen olosuhteet, käyttötilanne Suunnittelutyön varhaisessa vaiheessa onkin määriteltävä mitä saavutettavuudella ja käytettävyydellä tässä yhteydessä tarkoitetaan Seuraavaksi on tunnistettava verkkopalvelulle asetetut saavutettavuus- ja käytettävyysvaatimukset sekä dokumentoitava ne riittävän yksiselitteisesti. (Garret 2003, 40 59; Preece, Rogers & Sharp 2002, ) 8

9 Vaatimuksena lisäarvon tai edun tuottaminen Mitä erityistä hyötyä yleisellä tasolla voidaan tarjota toimijoille tietoverkkoja hyödyntämällä. tietoverkon käyttö tietyssä käyttötilanteessa tuo organisaatiolle ja ennen kaikkea asiakkaille. Arvioitaessa lisäarvoja tai etuja tarkastellaan verkkopalvelua suhteessa perinteiseen palveluun verkkopalvelua suhteessa käyttäjien toimintaan tavoitteen saavuttamiseksi henkilökohtaisessa kontekstissaan verkkopalvelun tarjoamaa ratkaisua johonkin reaalimaailman ongelmaan. Lisäarvon toteutuminen on voimakkaasti sidoksissa henkilön omaan kontekstiin Sama verkkopalvelu voi erota lisäarvoiltaan eri käyttäjien kesken. 9

10 Palvelun tuottajan tarpeet ja tavoitteet Tavoitteena lisäarvo ja kustannustehokkuus Syynä verkkopalveluun siirtymisen syynä saattaa olla myös toimintojen virtaviivaistaminen Toimintoja siirretään myös asiakkaan tehtäviksi, jolloin voidaan säästää henkilöstökustannuksissa Perustellaan usein myös sisällönhallinnan tehostumisella (sisällön tuottamisen, julkaisemisen, jakelun, poistamisen ja arkistoinnin ) digitaalista informaatiota on helppo tallentaa ja kopioida sekä käyttää uudelleen, siirrettävyys on nopeaa, sama informaatio soveltuu eri medialle ja siirtokanaville, informaation jakaminen on helppoa, muokkaus ja päivittäminen on helppoa informaation muuttuessa tai vanhentuessa jne. (Esim. Samela 2002, 140.) 10

11 Volere Requirements Specification Template PROJECT DRIVERS: 1. The Purpose of the Product 2. Client, Customer, Stakeholders 3. Users of the Product PROJECT CONSTRAINTS: 4. Mandated Constraints 5. Naming Conventions and Definitions 6. Relevant Facts and Assumptions FUNCTIONAL REQUIREMENTS: 7. The Scope of the Work 8. The Scope of the Product 9. Functional and Data Requirements (Robertson & Robertson 2006) NON-FUNCTIONAL REQUIREMENTS: 10. Look and Feel 11. Usability and Humanity 12. Performance 13. Operational 14. Maintainability and Support 15. Security 16. Cultural and Political 17. Legal PROJECT ISSUES: 18. Open Issues 19. Off-the-shelf Solutions 20. New Problems 21. Tasks 22. Migration to the New Product 23. Risks 24. Costs 25. User Documentation 26. Waiting Room 27. Ideas for Solutions 11

12 Asiakas (käyttäjä) sekä hänen tarpeensa ja tavoitteensa on tunnettava Jos toteuttaa verkkopalvelun pelkkien asiakasta koskevien mielikuvien varassa, melko todennäköisesti onnistuu rajaamaan osan potentiaalisista asiakkaista ulkopuolelle (Turkki & Sinkkonen, 2004). 12

13 Kuka on asiakas tai käyttäjä? Henkilöt (ja tahot) jotka toimivat vuorovaikutuksessa verkkopalvelun kanssa tietyn tavoitteen saavuttamiseksi käyttävät verkkopalvelua suhteellisen usein. käyttävät verkkopalvelua harvoin tai välillisesti. jotka vaikuttavat verkkopalvelun käyttöönottoon jollakin tavalla tai ne henkilöt joiden omaan toimintaan verkkopalvelun käyttöönotto vaikuttaa jollakin tavalla. Sidosryhmät (stakeholders) = tahot tai henkilöt, joihin tässä tapauksessa verkkopalvelu jotenkin vaikuttaa Ongelma: sidosryhmät määritellään usein liian kapeasti huomioiden ainoastaan kaikkein ilmeisimmät sidosryhmät ja heidän vaatimuksensa liian väljästi, jolloin vaarana on vaatimusten määrittely liian yleisellä tasolla, jotta niitä kyettäisiin soveltamaan käytäntöön (Sharp, Finkelstein & Galal 1999.) 13

14 Sidosryhmien määrittely System Satellite stakesholder interact affect Baseline stakesholder (users,developers, legislators, decisionmakers) interact Satellite stakesholder Supplier stakesholder support products Client stakesholder (Sharp, Finkelstein & Galal 1999.) 14

15 Ansaintalogiikka Ansaintalogiikka tarkoitetaan loogista mallia tai suunnitelmaa, jolla palvelusta tai tuotteesta on tarkoitus aikaansaada kannattava osa liiketoimintamallia Ansaintalogiikka voi liittyä kustannussäästöihin, tuottavuuden lisääntymiseen, markkinoiden valtaamiseen tai asiakkaan sitouttamiseen Ansaintalogiikkoja voidaan tarkastella myös saatavan vastineen perusteella, jolloin tulot kertyvät esimerkiksi välityspalkkioista, mainos- tai ilmoitustuloista, kauppa- tai valmistushinnasta, liittymistai jäsenmaksuista (vrt. Rappa, M ) Asiakasta voidaan laskuttaa suoraan tai epäsuorasti kolmannen osapuolen kautta. Tuotteen tai palvelun osat voidaan hinnoitella erikseen tai yhtenä pakettina, maksu voi perustua kiinteään kuukausi maksuun tai käytön mukaisesti. (Hamel, G ) 15

16 Ansaintalogiikan kehittäminen Ansaintalogiikkaa mietittäessä täytyy tunnistaa mahdolliset myyntituloa tuottavat vastineet, jotka voivat liittyä sisällön tuotantoon, käytettyihin teknologisiin ratkaisuihin, tuotekehitykseen ja lopputuotteisiin tai liiketoiminnan eri prosesseihin. On pyrittävä tunnistamaan sellaiset tekijät, joista voidaan kerätä maksu ja josta ollaan valmiita maksamaan, kuten osallistumisesta (jäsenmaksu), näkyvyydestä (mainokset yms.), palvelusta sinänsä (käyttömaksu), sisältötuotteista tai konkreettisista tuotteista (maksu). Lisäksi verkkopalvelun käyttötilanteisiin saattaa palvelun tuottajan näkökulmasta liittyä useitakin potentiaalisia ansaintamahdollisuuksia esim. oheistuotteiden ja palveluiden myyntiä. 16

17 Ansaintalogiikka malleja Suunniteltaessa ansaintalogiikkaa verkkopalvelulle tulee ottaa huomioon erilaisia ansaintalogiikkamalleja, sillä yhden verkkopalvelun sisällä voi olla useita eri ansaintalogiikoita. Rekola & Rekola (2003) esittelevät kuusi erilaista ansaintalogiikkaa: suora ansainta, lupaukseen perustuva ansainta, välillinen ansainta, tuotokseen perustuva ansainta, osallistuva ansainta sekä tietoon perustuva ansainta. (Rekola, K & Rekola, H ) Lisäksi ansaintalogiikka voi perustua lahjoitukseen (Wikipedia) 17

18 Käyttäjien prosessien suunnitteleminen Ei riitä, että edetään parhaan tämänhetkisen tiedon mukaan ja otetaan huomioon ne asiat, jotka tunnetaan (Turkki & Sinkkonen, 2004). 25

19 Tietoa käyttäjistä ja käyttötilanteista Käyttötilanteiden ja käyttäjien tarpeiden määritteleminen yksiselitteisesti on haastavaa. on kehitetty lukuisia menetelmiä, joissa pyritään ottamaan todellinen käyttäjä tavalla tai toisella mukaan sovelluksen suunnitteluun. esim. "Joint Application Design", "user-centered requirements analysis", "user-centered design", "many participatory design techniques" ja "Contextual Design". (Holzblatt & Beyer, 1993.) Käyttäjiä ja heidän toimintaansa koskevaa tietoa voidaan koota useilla eri menetelmillä. Usein hyödynnetään useampaa menetelmää samanaikaisesti. Haastattelut ja kyselyt, joilla selvitetään käyttäjän käsityksiä ja mielipiteitä, tiedontarpeita ja asenteita. Havainnointi ja testaus, joissa käyttäjien toimintaa seurataan ja tulkitaan. Tarinat ja päiväkirjat, joilla kirjataan konkreettisia kokemuksia. Roolileikit eli simulaatiot, joilla simuloidaan ja varioidaan käyttötilanteita. (Esim. Sinkkonen ym. 2002, 24 30; Turkki & Sinkkonen 2004; Wiio 2004) 26

20 Tilannetutkimus (Contextual Inquiry) Menetelmän avulla kerätään informaatiota sovelluksen käyttökontekstista jo ennen suunnittelun alkamista erilaisten vaatimusmäärittelyjen pohjaksi. Hyödyntää etnografista menetelmää informaation kokoamisessa. käyttäjän havainnointi ja haastattelu todellisessa käyttökontekstissa todellisia (työ)tehtäviä suorittamassa. Etuja: helppo tarvittaessa kysyä käyttäjältä, mitä hän kulloinkin oli tekemässä ja miksi havainnoitsija ja käyttäjä voivat yhdessä saada selville sellaisiakin tarpeita, joita käyttäjä ei välttämättä osaa ääneen kertoakaan. (Esim. Holzblatt & Beyer, 1993; Preece ym. 1994, 661.). 27

21 Tietoa käyttäjiltä tarinoiden (skenaarioiden) avulla Skenaario on tarina, jolla on juoni ja "idea kuvaava esimerkinomaisesti konkreettisia episodeja järjestelmän toiminnoista. yleensä skenaarioina käytetään pieniä, rajattuja kuvauksia käyttötilanteista tarkoituksena kuvata yksi mahdollinen tapahtumapolku. Soveltuu hyvin tiedon kokoamiseen käyttäjiltä heidän tehtävistään ja käyttötilanteista ja niihin liittyvistä vaatimuksista. konkreettisia kuvauksia uusien monimutkaisesta ja abstraktisesta sovelluksesta. helpottavat käyttäjää ymmärtämään mistä oikein on kyse auttavat kiinnittämään vaatimusmäärittelyn todelliseen ympäristöön saadaan koottua käyttäjille tuttua terminologiaa hyödynnettäväksi lopullisessa verkkopalvelussa. Tarinoita kertoa myös sarjakuvina, elokuvina, multimedian avulla tai näytelmänä (Vrt. Preece, Rogers & Sharp 2002, ; Sinkkonen ym. 2002, ) 28

22 Tarinat informaation kokoamisen apuna Eläytymismenetelmä kerätä kokemuksia kuten toiveita, pelkoja tai haaveita erilaisista ilmiöistä tai tapahtumakuluista tässä ajassa tai tulevaisuudessa. käytetään nk. kehyskertomuksia alkuorientaationa ja pyydetään vastaajia ideoimaan ja kertomaan vapaasti niiden pohjalta Tarinat käyttäjien toiminnan hahmottamisessa Toimintatarinat kerätään tietoa käyttötilanteista sekä niihin liittyvistä tehtävistä, mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä tavoitteista saadaan esille toiminnot, joita tuotteella tulee saada aikaiseksi Käyttötarinat miten asiat verkkopalvelussa tehdään uuden tuotteen avulla kuvaavat konkreettisia käyttötapahtumia ja niihin kerätään tavoitteellisten toimintojen alatavoitteet, tavoitteen muodostumisen aikaansaavat tekijät sekä tarvittava palaute, josta tiedetään siirtyä seuraavaan alatavoitteeseen. ( Sinkkonen ym. 2002, 24 30) 29

23 Tarinat käyttäjien toiminnan hahmottamisessa Navigoint imallit Toimintatarinat Käyttötarinat Paperiprotot Toimivat protot Tuotteet Käytettävyyden tarkistukset Toimintatarinat muunnetaan malleiksi, kuvauksiksi, protoiksi ja tuotteeksi. Lähde. Sinkkonen ym. 2002,

24 Scenario-Based Design Skenaariopohjainen suunnittelumalli. Lähde: Rosson & Carroll

25 Scenario-Based Design Skenaarioita voidaan hyödyntää varsin monella tavalla järjestelmän suunnittelutyön eri vaiheissa. Lähde: Rosson & Carroll,

26 Suunnittelun lähtökohtana asiakkaan prosessit Toiminnallisuudeltaan käyttökelpoisen verkkopalvelun suunnittelu vaatii käyttötilanteiden ymmärtämistä. Käyttötilanteiden ymmärtäminen taas edellyttää käyttäjän prosessien analysointi ja ymmärtäminen. Käyttäjien (ja eri sidosryhmien edustajien) prosessien mallintaminen on varsin toimiva keino käyttötilanteiden ymmärtämiseksi. Apuna mallinnuksessa toiminta- ja tapahtumatarinat eli skenaariot Käyttäjät, palvelun tuottajat sekä potentiaaliset sidosryhmien edustajat näkevät samaan asiaan liittyvät prosessit eri näkökulmista. Kun asiointiprosessi on jäsennetty eri toimijoiden näkökulmista, on helppo koota kuvaus siitä, mitä tapahtumia ja toimintoja ohjelmiston ja tietokannan tulee tukea. (Esim. Rosson & Carroll 2002; Wiio 2004.) 33

27 Suunnittelun lähtökohtana asiakkaan prosessit Keskeiset vaiheet yksinkertaistettuna 1.vaihe: tunnistetaan käyttäjät, 2. vaihe: tunnistetaan kaikille käyttäjille yhteiset pyrkimykset (verkkopalvelun käyttötarkoitus), 3. vaihe: mallinnetaan prosessi (tai prosessit), 4. vaihe: prosessien sisältämät tilanteet, joissa verkkopalvelu ja käyttäjä ovat tekemisessä keskenään käyttämiseen liittyvät tilanteet, 5. vaihe: tilanteisiin liittyvät tarpeet, 6. vaihe: sidosryhmien tarpeiden tunnistaminen (Wiio 2004) 34

28 Tavoitteena käyttötilanteiden ymmärtäminen 1. vaihe: tunnistetaan käyttäjät: tyypilliset käyttäjät, heidän ominaispiirteensä ja tarpeet käyttäjäprofiilit myös potentiaaliset käyttäjät 2. vaihe: tunnistetaan kaikille käyttäjille yhteiset pyrkimykset (verkkopalvelun käyttötarkoitus) 3. vaihe: mallinnetaan prosessi (tai prosessit), lähtökohtana yleisen tason prosessi mitä vaiheita ja tapahtumia asiakas kohtaa ennen kuin tavoite on saavutettu koko prosessin mallintaminen usein riittää jäsennys prosessia eteenpäin vievistä toiminnoista ja tapahtumista hyvä lähtökohta: miten ihmiset yleensä toimivat HUOM! Kaikkia prosessin vaiheita ei voida järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti tukea verkon välityksellä tarjottavan palvelun avulla (Wiio 2004) 35

29 Tavoitteena käyttötilanteiden ymmärtäminen 4. vaihe: prosessien sisältämät tilanteet, joissa verkkopalvelu ja käyttäjä ovat tekemisessä keskenään käyttämiseen liittyvät tilanteet käyttäjän tukeminen tilanteissa mitä toimintoja ja informaatiosisältöjä tarvitaan, jotta käyttäjä etenisi kohden tavoitettaan 5. vaihe: tilanteisiin liittyvät tarpeet erilaisilla käyttäjillä voi olla erilaisia tarpeita liittyen käyttötilanteisiin voi vaatia jopa erilaisia käyttöliittymiä 6. vaihe: sidosryhmien tarpeiden tunnistaminen käyttäjäryhmiä, joihin käsiteltävä asia vaikuttaa jollakin tavalla palvelun tuottajan taholta käyttäjän (asiakkaan) taholta On huomioitava, että käyttäjät, palvelun tuottajat sekä potentiaaliset sidosryhmien edustajat näkevät samaan asiaan liittyvät prosessit eri näkökulmista (Wiio 2004) 36

30 Informaation jalostaminen edelleen Esimerkki olennaisesta käyttötapauksesta (Preece, Rogers & Sharp 2002, 231). Käyttäjä: kirjaston asiakas Toiminta: kirjaan lainaaminen Tapahtuma: Kirjan paikantaminen Käyttäjän toiminto käyttäjän tunnistautuminen kirjaa koskevien tietojen antaminen hakutulosten huomioinen poistuminen järjestelmästä Järjestelmän palaute käyttäjän tunnistaminen tunnistetietojen vaatiminen hakutulosten esittäminen järjestelmän sulkeutuminen 37

31 Informaation jalostaminen edelleen Esimerkki hierarkkisesta tehtäväanalyysista (Preece, Rogers & Sharp 2002, 232). 0. Lainaa kirjan kirjastosta 1. Mene kirjastoon 2. Selvitä haluamasi kirjan sijaintitieto 2.1. Mene työasemalle, missä voi käyttää kirjaston tietokantaa 2.2. Avaa hakutoiminto 2.3. Syötä hakutiedot 2.4. Poimi haluamasi kirja hakutuloksista 2.5. Huomioi kirjan sijaintitiedot 3. Mene oikean hyllyn luo ja nouda kirja 4. Mene lainauspisteeseen ja lainaa kirja Tavoite 0. Suorita Jos kirja ei sijainnutkaan oletetusta hyllyssä, suorita Tavoite 2. Suorita Jos kirja ei ole tiedossa, suorita

32 Esimerkki 0. Lainaa kirja kirjastosta Tavoite 0. Suorita Jos kirja ei sijainnutkaan oletetusta hyllyssä, suorita Mene kirjastoon 2. Selvitä kirjan sijainti 3. Mene hyllyn luo ja nouda kirja 4. Mene lainauspistee seen ja lainaa kirja Tavoite 2. Suorita Jos kirja ei ole tiedossa, suorita Mene työasemalle (tietokanta) 2.2. Avaa hakutoiminto 2.3. Syötä hakutiedot 2.4.Poimi kirja hakutuloksista 2,5,. Huomioi sijainti (Preece, Rogers & Sharp 2002, 232). 39

33 Lähteet: Hamel, G Leading the Revolution. Boston: Harvard Business School Press. Holzblatt, K. & Beyer, H. Making Customer-Centered Design Work for Teams [online]. Concord: InContext Enterprises, Inc., 1993 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Keinonen, T One-dimensional usability - influence of usability on consumers' product preference. Taideteollisen Korkeakoulun julkaisu A21. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Preece. J. & al Human computer Interaction. Workingham: Addisson-Publishing Company. Preece, J., Rogers, Y., & Sharp, H Interaction design: Beyond human-computer interaction. New York: John Wiley & Sons. Rappa, M Managing the Digital Enterprise [online]. Raleich (NC.): North Carolina State University, 2007 [viitattu ]. Business models on the web. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Rekola, K & Rekola, H Palvelukeskeisten tuotteiden kehittäminen teollisuusyrityksissä. Helsinki: Teknologiateollisuus ry. 40

34 Lähteet Robertson, J. & Roberston, S The Volere Requirements Specification Template [online]. London: The Atlantic System Guil Limited, 2006, [viitattu ]. Edition 11. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Rosson, M. B. & Carrol, J. M. Scenario-Based design [online]. Blacksburg VA: Virginia Polytechnic Institute and State University, 2002 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Myös teoksessa: J. Jacko & A. Sears (Eds.) The Human- Computer Interaction Handbook: Fundamentals, Evolving Technologies and Emerging Applications. Mahwah (NJ.):Lawrence Erlbaum Associates, 2002, pp Samela, J Verkkosisällön hallinta. Helsinki: Edita Publishning Oy. 41

35 Lähteet Sharp, H., Finkelstein, A. & Galal, G. Stakeholder identification in the requirements engineering process [online] [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa <URL: >. Proceedings of the 10th International Workshop on Database & Expert Systems Applications on the 1-3 September 1999 in Florence. Italy, ISBN: Silius, K., Tervakari, A-M., Kaartokallio, H. & Yritys, K. Tieto- ja viestintätekniikka-avusteisen opetuksen käyttökelpoisuuden arviointimalli [online]. Espoo: Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikkö, 2003 [viitattu ]. Suomen virtuaaliyliopiston e-julkaisuja nro 9. Saatavissa pdfmuodossa: <URL: > ISBN Sinkkonen, I. ym Käytettävyyden psykologia. Helsinki: Edita Oyj. Turkki, L. & Sinkkonen, I. Esteetön vai käytettävä? [online]. Helsinki: Adage Oy, 2004, julkaistu , [viitattu ]. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: >. Wiio, A Käyttäjäystävällisen sovelluksen suunnittelu. Helsinki: Edita Publishing Oy. 42

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 4. luento 9.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Viime

Lisätiedot

4. Verkkopalvelun sisällölliset ja toiminnalliset vaatimukset

4. Verkkopalvelun sisällölliset ja toiminnalliset vaatimukset 4. Verkkopalvelun sisällölliset ja toiminnalliset vaatimukset Ei riitä, että edetään parhaan tämänhetkisen tiedon mukaan ja otetaan huomioon ne asiat, jotka tunnetaan (Turkki & Sinkkonen, 2004). 4.1. Määrittelyvaiheen

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 10. luento 5.11.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 10. luento 8.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4. KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka, 2 op S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento1: Mitä on tietoliikennetekniikka käyttäjän näkökulmasta? Luennon rakenne 1. Johdanto kurssin teemoihin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 2. luento 26.10.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Määrittelyvaihe. Projektinhallinta

Määrittelyvaihe. Projektinhallinta Määrittelyvaihe Projektinhallinta testaus määrittely suunnittelu ohjelmointi käyttöönotto, testaus tuotteenhallinta laadunvarmistus dokumentointi vaatimustenhallinta Määrittely Määrittely, eli kansanomaisesti

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 3. luento 10.9.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft 15.09.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Use Case analyysi (käyttötapausanalyysi) on yleisesti käytetty järjestelmälle asetettujen toiminnallisten vaatimusten

Lisätiedot

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Markku Heinäsenaho 18.11.2013 KDK-konsortioryhmä Järjestelmäkehityksen suuret linjat 2014 Finna-versiopäivitys Metatiedon käyttöoikeudet ja rajoitukset Avoimet

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto

Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Turun yliopisto Oppimisaihiot (Learning Object, LO) Opetusteknologian kansainvälisen standardointikomitean määritelmän mukaan oppimisaihio

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Intro http://www.comlab.hut.fi/studies/1510/etusivu.html 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Ohjelma tänään Kurssin käytännön järjestelyt Katsaus käyttäjäkeskeiseen

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti)

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) Millainen on hyvä verkkopalvelu? Laadukas? Ilmeisestikin saavutettavuus on vain eräs laadun tekijä (vrt. hyväksyttävyys vs. käytettävyys). Suomessa on vuoden

Lisätiedot

Etnografia Tiiu Koort

Etnografia Tiiu Koort Etnografia Tiiu Koort 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari: Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I Etnografisen tutkimuksen lähtökohdat Etnografia = ihmisestä kirjoittaminen,

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat JOT Väistötilat uusiutuvan oppimisen mahdollistajana. Sampo Suihko, Sivistystoimen johtaja JOT-päätösseminaari 21.1.

Joustavat oppimisen tilat JOT Väistötilat uusiutuvan oppimisen mahdollistajana. Sampo Suihko, Sivistystoimen johtaja JOT-päätösseminaari 21.1. Joustavat oppimisen tilat JOT Väistötilat uusiutuvan oppimisen mahdollistajana Sampo Suihko, Sivistystoimen johtaja JOT-päätösseminaari 21.1.2016 Joustavat oppimisen tilat - JOT Lähtökohdat 2014 Tilat

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

Opintopolun esteettömyyshaasteet

Opintopolun esteettömyyshaasteet Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 3. luento 13.9.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

MITEN MITATA DIGITAALISTA ASIAKASKOKEMUSTA?

MITEN MITATA DIGITAALISTA ASIAKASKOKEMUSTA? MITEN MITATA DIGITAALISTA ASIAKASKOKEMUSTA? Mediataivas FreshUp seminaari Digitaalinen asiakaskokemus 26.5.2016 by Heikki Karjaluoto CE is the sum-totality of how customers engage with your company and

Lisätiedot

3. Suositusluonnoksen hyväksyminen työryhmän ehdottamilla muutoksilla

3. Suositusluonnoksen hyväksyminen työryhmän ehdottamilla muutoksilla Palautekooste toisen vaiheen palautteesta: JHS 129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen -suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 2 - Aalto yliopisto

Lisätiedot

Laadukas verkkopalvelu

Laadukas verkkopalvelu Laadukas verkkopalvelu Verkkopalvelun laadukkuuden arvioiminen on haastavaa ja edellyttää monien erilaisten näkökulmien yhdistämistä eli arvioinnin moniulotteisuutta. Jotta verkkopalvelun laadukkuudesta

Lisätiedot

Pari sanaa verkkopalvelun suunnittelijalle. Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 7. helmikuuta 2003

Pari sanaa verkkopalvelun suunnittelijalle. Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 7. helmikuuta 2003 Pari sanaa verkkopalvelun suunnittelijalle Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 7. helmikuuta 2003 Verkkopalvelu Verkkopalvelu on yrityksen ja sen asiakkaan välinen rajapinta, joka monissa tapauksissa on

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä Tuomas Husu Helsinki 20.2.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk HUIPUT KEHIIN Innovatiivisuusmittarin kehitystyö HUIPUT KEHIIN projektin tavoitteena on luoda pysyviä, alueellisia, ammatillista huippuosaamista kehittäviä yhteistyöverkostoja ja tuottaa malleja huippuosaamisen

Lisätiedot

Aluksi. Riskien hallinta. Riskityyppejä. Riskillä on kaksi ominaisuutta. Reaktiivinen strategia. Proaktiivinen strategia

Aluksi. Riskien hallinta. Riskityyppejä. Riskillä on kaksi ominaisuutta. Reaktiivinen strategia. Proaktiivinen strategia Aluksi Riskien hallinta Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 24.1.2007 Reaktiivinen strategia Indiana Jones -tyyli Ei huolehdita ongelmista ennen kuin ne tapahtuu Proaktiivinen strategia Tunnistetaan

Lisätiedot

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1 Käyttäjätestaus Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu Mika P. Nieminen, TKK 1 Miksi testataan? Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus» käytettävyyden määritelmä»

Lisätiedot

TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri

TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 19.9.16 TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 23.9.2016 1 Pekka Mertala (2014): Nykyaikaisessa oppimistutkimuksessa

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

Vuoroverkko. Vuorovaikutuslaboratorion kehittäminen ja yritysyhteistyöverkosto

Vuoroverkko. Vuorovaikutuslaboratorion kehittäminen ja yritysyhteistyöverkosto Vuoroverkko Vuorovaikutuslaboratorion kehittäminen ja yritysyhteistyöverkosto Päivi Tikkala, Project manager LET - Learning & Educational Technology Research Unit paivi.tikkala@oulu.fi Tavoite Vuoroverkko-projekti

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely- ja hallinta. Peruskäsitteet. Syyt aikataulun ja budjetin ylitykseen. TJTA330 Ohjelmistotuotanto

Vaatimusmäärittely- ja hallinta. Peruskäsitteet. Syyt aikataulun ja budjetin ylitykseen. TJTA330 Ohjelmistotuotanto Vaatimusmäärittely- ja hallinta TJTA330 Ohjelmistotuotanto 27.3. Peruskäsitteet Vaatimusten yhteydessä puhutaan yleensä erikseen vaatimusmäärittelystä ja vaatimusten hallinnasta Vaatimusmäärittely on vaatimusten

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

TeliaSonera Identity and Access Management

TeliaSonera Identity and Access Management TeliaSonera Identity and Access Management 22.10.2009 EMC Forum Juha Arjoranta 1 TeliaSonera Identity and Access Management Alustus käyttövaltuushallintaan IAM kokonaisratkaisun elementit Nykytilaa ja

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12. Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + -

$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + - ! "#! " #$ "% &'( $%&&%'%&%#&&'( ) * ( + (,+ (, + - $. + $ /) * %&%& "" %& - )' $%&&%' %&%#&& 0 0 $%&%'% %%& * $%&&% 0 1) +,%&%'%% 0 $ -$%&%#&&.# 0 0 2 ' # 0 & #1 3 $ 4 3 $'/001 233,4# 5& "67 84#79:7 43

Lisätiedot

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Arja Ala-Laurinaho arja.ala-laurinaho@ttl.fi 7.6.2016 Työterveyslaitos Ala-Laurinaho www.ttl.fi 2 Muutos kirjastoissa: kävijän kokemus Kuvat: Noor

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä

Lisätiedot

Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015

Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Lomakkeet ovat kiinteä osa ihmisten ja yritysten arkea ei aina juhlaa Surveyn tietopohja, toimijat MUISTIO ja keskeiset

Lisätiedot

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1. Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.2016, Espoo Sisällysluettelo Sisällysluettelo..d. 2 Työn tausta ja ongelmanasettelu

Lisätiedot

IHTE-1100 Kaper s2007 Luento 5: Moodillisuus, Luonnollinen kieli, Käyttöohje

IHTE-1100 Kaper s2007 Luento 5: Moodillisuus, Luonnollinen kieli, Käyttöohje IHTE-1100 Kaper s2007 Luento 5: Moodillisuus, Luonnollinen kieli, Käyttöohje Moodillisuus Moodi: tuotteen toimintatila Moodillisuus: käyttöliittymän toiminnallisuuden toteuttaminen erilaisia toimintatiloja

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus Minna Olkinuora-Tauru Missä mennään -webinaari 22.11.2016 Tavoitteet kaudella 2017-2020 Melindan toimintamallin kehittäminen tulevaisuuden vaatimusten

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Projekti toteuttaa muutostarpeen

Projekti toteuttaa muutostarpeen Projekti toteuttaa muutostarpeen 13.2.2013 Ville Helminen /Nokia 1 Nokia 2013 2013-02-13 Ville Helminen Ville Helminen Senior process development manager EVTEK 2001-2006 Elisa Oyj 2002-2007 Nokia 2007-2013

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta

Lisätiedot