Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Transkriptio

1 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 9. luento erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat: Tietoa käyttökelpoisuudesta käyttäjiltä Havainnointi Kyselyt ja haastattelut Miten saada tietoa käyttäjältä käyttökelpoisuuden eri osatekijöistä? Testaaminen Testin suunnittelu Pilottitesti Varsinainen testaus Testin jälkeen Case Tre@Validia testaus mukana jo suunnitteluvaiheessa Lisäarvot 2 1

2 Tietoa käyttökelpoisuudesta käyttäjiltä Asiantuntija-arviointien rinnalla erilaisia testausmenetelmiä, joiden avulla kootaan tietoa verkkopalvelun käyttökelpoisuudesta ja laadukkuudesta verkkopalvelun todellisilta käyttäjiltä sekä palvelun tuottajilta ja erilaisilta sidosryhmiltä. Mikä menetelmä kulloinkin valitaan ja kuinka monelta käyttäjältä kulloinkin tietoa kootaan riippuu siitä, mikä on arvioinnin tavoite, mistä halutaan tietoa ja mihin tietoa tullaan käyttämään sekä millaisia resursseja arviointiin on käytettävissä. 3 Hyväksyttävyys Laadukkuus ym. Käyttökelpoisuus (usefulness) Esteettisyys Hyödyllisyys (utility) Lisäarvo (value added) Tavoitteen saavuttaminen, tarpeet (needs) Informaation luotettavuus Miellyttävyys (satisfaction) Käytettävyys (usability) Informaation esitystapa Saavutettavuus (accessibility) Vakavien virheiden vähyys Opittavuus (learnability) Tehokkuus (efficiency) Muistettavuus (memorablity) 4 2

3 Tiedonkeruutapoja Havainnointi käytettävyystestausten yhteydessä laboratorio-olosuhteissa. epäformaaleissa käyttötilanteissa kuten työpaikoilla, liiketiloissa jne. soveltuu tiedonkeruumenetelmäksi silloin, kun tavoitteena on koota tietoa toiminnasta: mitä käyttäjä tekee ja mitä käytön yhteydessä tapahtuu. voi kohdistua sekundäärisiin lähteisiin - tietoa käyttäjistä ja heidän toimistaan voidaan koota myös heidän jättämistään jäljistä esimerkiksi analysoimalla lokitietoja. Kyselevät menetelmät käyttäjiltä voidaan kerätä tietoa kyselylomakkeilla, haastatteluilla, ohjatuilla päiväkirjoilla jne. Molempia hyödynnetään käyttäjätesteissä (Esim. Preece ym,. 2002; Routio 2005.) 5 Havainnointi Tavoitteena tallentaa käyttäjän toiminta mahdollisimman aitona ja luonnollisena. ihanteellisinta olisi se, ettei havainnointi mitenkään vaikuttaisi käyttäjän toimintaan. Vapaa havainnointi: kun halutaan tietoa ilmiöstä, jota ei entuudestaan tunneta. tutkija ensin havainnoi vain yhtä tapausta ja ottaa uusia tapauksia tutkittavakseen siihen saakka, kunnes aineisto "kyllääntyy" eli uudet tapaukset eivät enää tuo ilmi uutta tietoa. Osallistuvassa havainnointi: tutkija osallistuu yhteisön tavanomaiseen toimintaan. yhteisö tottuu tutkijan läsnäoloon ja siten on todennäköistä, ettei tutkijan läsnäolo vaikuta tutkittavaan ilmiöön ainakaan merkittävästi. (esim. Preece ym. 2002, ; Routio 2005a.) 6 3

4 Havainnointi Havainnointiin voidaan yhdistää haastattelu kun halutaan saada tietoa siitä mikä on käyttäjän käsitys toiminnasta ja sen tarkoituksesta jne. Keskusteleva havainnointi (contextual inquiry) useita muunnoksia ääneen ajattelu (think aloud): kertoo mitä kulloinkin on tekemässä ja miksi mestari-oppipoika menetelmä, jossa käyttäjä ikään kuin opastaa tutkijaa verkkopalvelun tai tuotteen käytössä teemahaastattelun liittäminen havainnointiin: mahdollisuus kysyä käyttäjältä esim. toiminnan syitä, esteitä, vaihtoehtoja kuten myös taustalla olevia uskomuksia ja asenteita. Ongelma: käyttäjän toimintaan vaikutetaan eikä tilanne ole niin luonnollinen kuin mahdollista. Mahdollisuus ymmärtää tutkittavana olevaa ilmiötä syvemmin(esim. Preece ym. 2002, ; Routio 2005a.) 7 Havainnointi Systemaattinen havainnointi tutkijalla on selkeä käsitys selvityksen kohteena olevasta toiminnasta ongelmakohdat on mahdollista määritellä jo etukäteen Määritellään tyypillisen tapahtuman kulku (skenaario) ja siihen liittyvät potentiaaliset ongelmat havainnoinnin yhteydessä pyritään systemaattisesti kiinnittämään huomiota ainoastaan niihin seikkoihin, jotka liittyvät havainnoinnin kohteena olevaan ongelmaan. (Routio 2005a.) 8 4

5 Kyselyt ja haastattelut Soveltuvat tiedonhankintatavoiksi silloin, kun pyritään selvittämään ihmisten kokemuksia, tietoja, uskomuksia, asenteita ja mielipiteitä jne. Ovat molemmat kyseleviä menetelmiä, joiden välillä ei ole periaatteellista eroa. Käytännössä eroa haastattelun yhteydessä on mahdollisuus seurata käyttäjän oheisviestintää ja ympäristöä. Haastattelun avulla on mahdollisuus saada syvällisempää tietoa ilmiöstä kun kyselyn avulla. (Preece ym. 2002, ; Routio 2005b.) 9 Kyselyt ja haastattelut Teemahaastattelu (focused interview) kun ei tunneta tarkkaan tutkittavaa ilmiötä varataan mahdollisuus esittää tarkentavia lisäkysymyksiä haastattelun aikana muistuttaa vapaamuotoista keskustelua, jolla on selkeä tarkoitus ja jota tutkija ohjailee. koska haastateltava (käyttäjä) ohjaa keskustelun suuntaa, niin tutkijan vaikutus jää vähäiseksi. Ryhmähaastattelu haastattelun kohteena jokin luonnollinen ihmisryhmä kuten perhe, työryhmä tms. Focus group ryhmähaastattelu ryhmä, jonka tarkoituksena on esimerkiksi ohjata jonkin tuotteen suunnittelua. kootaan esim. uusista asiakkaista tai sellaisista, joilla on kokemusta tuotteen käytöstä aiemmin. (Preece ym. 2002, ; Routio 2005b.) 10 5

6 Kyselyt ja haastattelut Kysely soveltuu kun kysytään asioita, jotka voidaan määritellä tarkasti, tutkija haluaa etukäteen päättää kaikki kysymykset mitä kysytään, halutaan tiedustella asioita suurelta joukolta. Kyselyssä kaikilta henkilöiltä kysytään samat kysymykset puhutaan siis standardoidusta eli strukturoidusta tiedustelusta, joka voidaan toteuttaa kyselynä tai lomakehaastatteluna. Lomakehaastattelu (yhdistetään kysely ja haastattelu) haastattelumenetelmää, jossa tutkija esittää suullisesti kaikille samat kysymykset. vastausvaihtoehdot on etukäteen numeroitu ja vastaaja valitsee kulloinkin sopivan vastauksen. menetelmässä yhdistyy haastattelun ja kyselyn huonot puolet (Preece ym. 2002, ; Routio 2005b.) 11 Testaaminen käyttäjillä Käytettävyyden testaaminen on joustava menetelmä voidaan muunnella ja saada siten monenlaista tietoa verkkopalvelun tms. käytöstä voidaan käyttää sekä havainnointia että kyselyjä tai haastatteluja. Perusversio pyritään selvittämään käyttäjän mentaalimalleja käyttäjä suorittaa tehtäviä verkkopalvelulla (tai millä tahansa tuotteella) ja ajattelee samalla ääneen (keskusteleva havainnointi). kaikki mitä käyttäjä testin aikana tekee tai sanoo tallennetaan myöhemmin tapahtuvaa analysointia varten myös siten, että tutkija tekee muistiinpanoja käyttäjän toiminnasta ongelma: havainnointi kohdistuu tällöin pelkästään käyttäjän toimintaan ja mentaalisten mallien muodostumisen havainnointi jää vähäisemmäksi. (Esim. Preece ym. 2002, ; Sinkkonen ym. 2002; Sinkkonen 2004.) 12 6

7 Testaaminen käyttäjillä Testaustilanteen ja testissä käytettävien tehtävien tulisi olla niin aitoja kuin mahdollista. Testauksen kohteina: verkkopalvelun keskeiset toiminnot, hankalimmiksi uskotut tai havaitut toiminnot valikkorakenteet ovat testauksen kohteena Tärkeätä on huomioida se, että testauksellakaan ei välttämättä löydetä kaikkia virheitä. lisänä asiantuntija-arvioinnit Kannattaa toteuttaa monta pienempää testiä yhden laajan testin sijasta. 13 Testin suunnittelu Laadi huolellinen testaussuunnitelma Määriteltävä mitkä ovat testauksen tavoitteet. Usein tavoitteita on niin paljon, että niitä joudutaan karsimaan. Selvitä mitkä ovat verkkopalvelulle (tai tuotteelle) asetetut käytettävyys- ja saavutettavuustavoitteet. riippuu käyttäjistä ja heidän vaatimuksistaan sekä käyttötilanteista. Määrittele tarvittavien käyttäjien määrä riippuu testin tavoitteista, kohderyhmän heterogeenisyydestä, testin tyypistä ja testien kokonaismäärästä. 3-6 (5-12) käyttäjää olevan sopiva määrä, joiden avulla vakavimmat ongelmakohdat löytyvät. (vrt. Preece ym. 2002, 440; Sinkkonen ym. 2002, 306; Sinkkonen 2004.) 14 7

8 Testin suunnittelu Valitse testikäyttäjät sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole olleet mukana suunnittelemassa tai kehittämässä palvelua edustavat mahdollisimman hyvin ajateltua kohderyhmää Laadi testitehtävät tehtävät upotetaan tarinaan (skenaarioon) -->auttaa käyttäjää eläytymään testiin ja samalla liittävät testitehtävät käyttäjän arkielämään testitarinan tulee olla lyhyt, mutta tarjota riittävästi tietoa tehtävän suorittamiseksi sekä puhuu käyttäjille tutuin termein tarina tai tehtävät eivät saa sisältää verkkopalvelussa käytettyjä termejä testaustehtävien määrä riippuu käytettävissä olevasta ajasta (vrt. Preece ym. 2002, 440; Sinkkonen ym. 2002, 306; Sinkkonen 2004.) 15 Testin suunnittelu Valitse menetelmä, jota testauksessa käytetään Keskusteleva havainnointi ja ääneen ajattelu Paritesti Yhteisläpikäynti (keskusteleva havainnointi ja teemahaastattelu Jälkikäteen tapahtuva haastattelu Jälkeenpäin tapahtuva kommentointi Pikkutestit Ryhmäläpikäynnit Vapaa läpikäynti (Sinkkonen ym. 2002, 306; Sinkkonen 2004.) 16 8

9 Pilottitesti Aina ennen varsinaista testausta tulee suorittaa pilottitesti testaushenkilönä voi olla kuka tahansa, joka esim. osaamistasoltaan ja muilta perusvaatimuksiltaan on samaa tasoa kuin todelliset testihenkilöt. Tarkoituksena on Testata käytettävän tekniikan toimiminen ja tarkistaa esim. kameroiden ja mikrofonien paikat Käydä testitehtävät läpi ja arvioida niiden läpikäymiseen tarvittava aika. Täydentää haastattelukysymyksiä. Tarvittaessa korjata testitehtäviä. Lisäksi laaditaan muistilista ym. ohjeet testin ohjaajille, jota voidaan varmistua siitä, että kaikki vaadittavat vaiheet tulee suoritettua. 17 Varsinainen testaus Lista perustuu Macintosh Human Interface Guidelines - ohjeistukseen käyttäjän havainnoinnista (Inside Macintosh, 1996). Valmista testiympäristö ennen testikäyttäjän tuloa. Selvitä testitilanne testikäyttäjälle. Pyri motivoimaan testikäyttäjää. Esittele käytettävät laitteet. Tee esihaastattelu tai -kysely. Mikäli testissä käytettään ääneen ajattelua, selitä miten se tapahtuu. Kerro testihenkilölle, ettet voi auttaa häntä testin aikana. Selitä yleisellä tasolla mitä testikäyttäjä tulee tekemään testin aikana. Kysy testikäyttäjältä onko hänellä jotakin kysyttävää testiin liittyen. Kalibroi katseen kohteen seurantalaitteisto (jos käytössä). Pyydä testikäyttäjää tekemään tehtävät yksi kerrallaan. Ole aktiivinen ja tarkkaavainen. 18 9

10 Lopuksi Lopeta testi kun tehtävät on käyty läpi tai kun varattu aika on käytetty. Kerro testikäyttäjälle, että varsinainen testi on loppunut. Loppuhaastattelu kysy avoimella kysymyksellä käyttäjän päällimmäisiä tunnelmia. loppuhaastattelun runko on hyvä laatia jo etukäteen, jotta kaikki halutut asiat käydään haastattelussa läpi. Lisäksi kerro käyttäjälle mitä yritit selvittää. vastaa testikäyttäjän kysymyksiin. mikäli haluat käyttäjän selittävän joitakin valintojaan tms. keskustele asiata nyt. kysy onko käyttäjällä parannusehdotuksia. 19 Testin jälkeen testi puretaan ja ääninauhat litteroidaan ja laaditaan videoloki. havaintojen muistiinpanot analysoidaan. aineiston pohjalta selvitetään verkkopalvelun käyttöön liittyvät ongelmakohdat, virheiden määrä jne. löydetyt virheet luokitellaan niiden vakavuuden ja korjaamiseen vaadittavien resurssien mukaan. laaditaan raportti, jossa kuvataan tuotteen käyttöliittymä ja käyttötapa lyhyesti. testaustavat ja testikäyttäjät sekä testattavat toiminnot. tarvittaessa myös testitehtävät. Kerrotaan testi tulos ja yhteenveto testistä

11 Case Jo suunnitteluvaiheessa syksyllä 2004 toteutettiin erilaisia testauksia käyttäjillä, jotta voitiin varmistaa suunniteltavan ja toteutettavan verkkopalvelun käyttökelpoisuus eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Verkkopalvelun tavoitteena on mm. tukea vaikeavammaisia henkilöitä sopivan henkilökohtaisen avustajan löytämisessä sekä vakituiseen työsuhteeseen että tilapäistä tarvetta varten. Henkilökohtaisille avustajille verkkopalvelu tarjoaa mm. tukea työpaikan etsimisessä. 21 Case asiointiportaalin työryhmä kokoontui suunnittelun I vaiheen aikana kaikkiaan 12 kertaa. Työryhmän työskentelyyn osallistui edustajia palvelun tuottajan taholta (Invalidiliiton Tampereen asumispalveluyksikkö), palvelun suunnittelijan ja toteuttajan taholta (Tampereen teknillisen yliopiston DMI:n hypermedialaboratorio) sekä eri käyttäjäryhmien edustajia mm. henkilökohtaisina avustajina toimivia henkilöitä, Tampereen Invalidit ry:n ja Kynnys ry:n jäseniä sekä edustajia Tampereen kaupungin eri yksiköistä: Vammaispalvelu ja Omaishoidon tuki

12 Case Työryhmän kokoontumisten tarkoituksena oli suunnitella ja kartoittaa asiointiportaalin keskeiset toiminnot ja asiointiprosessit ennen varsinaisen teknisen määrittelytyön alkua. Suunnitelmien pohjalta tuotettiin prototyyppi, jonka avulla testattiin käyttäjien avulla verkkopalvelun keskeiset toiminnot ja toimintoprosessit - niiden tarkoituksenmukaisuus, mahdolliset ongelmakohdat jne. 23 Case Tre@Validia Ennen verkkopalvelun varsinaisen teknisen määrittelytyön aloittamista selvitettiin ja analysoitiin monenlaisia ja monentasoisia tekijöitä, joilla on merkitystä verkkopalvelun käyttökelpoisuuden toteutumiselle. Huomioon otettavia tekijöitä olivat mm. Saavutettavuus: huomioiden käyttäjät, heidän erityispiirteensä ja eritystarpeensa mm. erilaiset käytössä olevat syöttölaitteet verkkopalvelun tuottajan vaatimukset ja tarpeet esim. verkkopalvelun kustannustehokkuus mahdollisten sidosryhmien tarpeet asiointi- ja toimintoprosessit sekä käytön tavoite tarvittava informaatiosisältö tekniset reunaehdot taloudelliset yms. reunaehdot 24 12

13 Case Työryhmän kokoontumisiin pyrittiin luomaan rento tunnelma. Toimintaprosessien suunnittelutyössä lähdettiin liikkeelle ideoinnista, jossa hyödynnettiin skenaarioita eli tarinoita. Käyttäjät kertoivat tarinoita siitä miten keskeiset asiointi- ja toimintoprosessit toteutuvat tällä hetkellä reaalimaailmassa ja mitkä ovat ongelmallisimmat kohdat reaalimaailman palveluprosesseissa. 25 Case Reaalimaailman tapahtumiin pohjaavat kertomukset toimivat kehyskertomuksina auttaen käyttäjiä orientoitumaan ideoitaessa siihen, miten asiointi- ja toimintoprosessit voisivat toimia verkkopalvelun yhteydessä ja millaista lisäarvoa verkkopalvelu voisi käyttäjilleen tarjota. Eläytymismenetelmän avulla tutkijat onkivat tietoa palveluun liittyen ja tuottivat tiedoista tarinoita nk. skenaarioita mahdollisista verkkopalvelun sisältämistä toiminnoista ja prosesseista 26 13

14 Case Skenaarioiden pohjalta tutkijat loivat erilaisia, vaihtoehtoisia toimintaprosesseja, joita verkkopalvelu voisi sisältää. Näitä erilaisia toimintoprosesseja havainnollistettiin työryhmän jäsenille eli käyttäjille karkean tason prototyyppien (low-fidelity prototype) avulla (esim. power point -protot). Menetelmänä käytettiin ryhmäläpikäyntiä. Tavoitteena oli löytää pääkäyttäjäryhmien kannalta oleellisimmat toiminnot ja toimintoprosessit. 27 Case Usean iteraatiokierroksen jälkeen päästiin yksimielisyyteen siitä, mitä toimintoja verkkopalvelu tulisi sisältämään Tämän jälkeen lähdetin selvittämään millaisia vaiheita kukin toiminto tulee sisältämään, jotta toiminnolle asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Jälleen käytettiin eläytymismenetelmää, jonka avulla tuotettiin tarinoita, skenaarioita potentiaalisista toiminto- tai asiointiprosessien etenemispoluista

15 Case Joukosta skenaariota johdettiin edelleen yleistyksiä eli yleisiä malleja kuten käyttötapauksia. Tavoitteena oli asiointi- ja toimintoprosessien mallintaminen ja sen vaiheiden tunnistaminen: mitä kaikkea tapahtumia ja vaiheita käyttäjä kohtaa ennen kuin hän on saanut tavoitteensa toteutetuksi. Myös asiointi- ja toimintoprosessien mallien toimivuus testattiin käyttäen karkean tason protojen avulla käyttäen hyväksi ryhmäläpikäynnin ideaa. 29 Case Kun iteraatiokierrosten jälkeen oltiin saatu hahmotettua keskeisten prosessien etenemispolut työryhmää tyydyttävällä tavalla, laadittiin verkkopalvelusta prototyyppi, joka oli käytettävissä verkon välityksellä. Tässä prototyypissä ei kuitenkaan ollut aitoa toiminnallisuutta: käyttäjä pystyi esimerkiksi täyttämään lomakkeen, mutta syötettä ei tallennettu mihinkään. Skenaariotarinoita oli hyödynnetty myös siten, että verkkopalvelun prototyypissä käytettiin nimilappuina skenaariotarinoista peräisin olevia termejä

16 Case Protoversion käyttäjätestaus järjestettiin marrasjoulukuussa Käyttäjätestauksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää mahdolliset ongelmakohdat, joissa suhteellisen kokemattomilla verkkopalveluiden käyttäjillä saattaisi olla kohtuuttomia ongelmia. Tavoitteena oli testata myös verkkopalvelun nimeämiskäytännön toimivuutta, informaatiosisällön kattavuutta sekä verkkopalvelun yleistä käytettävyyttä. 31 Case Testi järjestettiin Invalidiliitto ry:n Tampereen asumispalveluyksikön tiloissa. Testiin osallistui kolme eri testinohjaajaa, joista kukin ohjasi yhden vaikeavammaisen henkilön ja yhden avustajan testin. Testihenkilöt eivät olleet aiemmin olleet verkkopalvelun suunnittelussa mukana. Testaus oli kolmivaiheinen ja siinä hyödynnettiin erilaisia menetelmiä

17 Case Ensimmäisessä vaiheessa käytettiin yhteisläpikäynnin menetelmää eli keskustelevaa havainnointia, johon oli yhdistetty teemahaastattelu. Menetelmä on eräs contextual Iquiry -menetelmän muoto, joka soveltuu varsin hyvin arvioitaessa jonkin sovelluksen soveltuvuutta tiettyyn käyttökontekstiin. Olennaista on käyttäjän havainnointi ja haastattelu todellisessa käyttötilanteessa suorittamassa todellisia tehtäviä. Havainnoitsijan on helppo tarvittaessa kysyä käyttäjältä tarkennuksia tekemiinsä havaintoihin. 33 Case Erityisen hedelmälliseksi menetelmän tekee se, että käyttäjä ja havainnoija voivat yhdessä saada selville jotakin sellaista, mitä käyttäjä ei välttämättä osaa ääneen kertoakaan. Kukin testihenkilö suoritti testitarinan mukaiset tehtävät ja testin ohjaaja esitti käyttäjälle aktiivisesti kysymyksiä, joista hän laati samalla muistiinpanot. Välittömästi testin päätyttyä testinohjaajat kokoontuivat keskustelemaan keskeisistä testin kuluessa tekemistään havainnoistaan. Tilanne tarjosi myös testinohjaajalle mahdollisuuden täydentää muistiinpanojaan heti tuoreeltaan

18 Case Testin toinen vaiheessa sovellettiin jälkikäteen tapahtuvan haastattelun -menetelmää Testikäyttäjät saivat kokeilla verkkopalvelua vapaasti ja tehdä tehtäviä itsekseen. Samalla he merkitsivät muistiin huomioitaan liittyen verkkopalvelun käyttöön ja käyttökokemuksiin. Testikäyttäjillä oli niin halutessaan mahdollisuus antaa välittömästi kommentteja verkkopalveluun tätä tarkoitusta varten integroidun www-lomakkeen välityksellä. 35 Case Testin kolmannessa vaiheessa käytettiin ryhmäläpikäynnin menetelmää, jolloin testikäyttäjät, testin ohjaajat ja suunnittelijat kävivät testitehtävät läpi yhdessä käyttäen prototyyppiä. Huomiota kiinnitettiin testeissä esiin tulleisiin ongelmakohtiin. Käyttäjiltä pyydettiin kommentteja myös liittyen verkkopalvelun nimeämiskäytänteihin

19 Esimerkki testitehtävistä Avustaja rekisteröityy palveluportaalin käyttäjäksi. Testihenkilö ei itse kirjaudu verkkopalveluun, vaan testinohjaaja kirjautuu verkkopalveluun ja täyttää yhdessä testihenkilön kanssa perusprofiilin ja palveluprofiilin tiedot. Simuloidaan todellista rekisteröitymistilannetta, missä verkkopalvelun päivystäjä suorittaa tietojen lisäämisen. Kommentteja kootaan erityisesti liittyen perusprofiilin ja palveluprofiilin tietosisältöihin. Palveluprofiilissasi aiemmin ilmoittamissasi tiedoissa on tapahtunut muutoksia. Haluat muuttaa palveluprofiilisi tiedot ajan tasalle. Käyttäjä kirjoittaa verkkopalvelun nimen selaimen osoitekenttään ja verkkopalvelun etusivu avautuu käyttäjälle. Tämän jälkeen käyttäjä kirjautuu palveluun. Haluat liittää työnantajasi Jaska Jokusen tietoihin omia muistiinpanojasi. Etsit itsellesi lisätyötä. Selaat jätettyjä työnpaikkailmoituksia. Etsit itsellesi lisätyötä. Jätät verkkopalveluun työnhakuilmoituksen. Merkitset työaikakalenteriin itsellesi työvuorot viikolle Työvuorot ovat joka päivä kello Kokeile tarjolla olevia vaihtoehtoisia näkymiä. 37 Case Testin eri vaiheista koottu tieto koottiin yhteen ja analysoitiin soveltaen laadullisen tutkimuksen menetelmiä kuten sisällönanalyysia. Hankkeessa on seuraavana edessä varsinainen pilotointijakso, jonka yhteydessä järjestetään myös käyttäjätestaukset sekä järjestetään kyselyitä ja haastatteluita. Pilotointijakson tavoitteena on selvittää missä määrin verkkopalvelulle asetetut saavutettavuus- ja käytettävyystavoitteet tavoitetaan. Lisäksi selvitetään lisäarvojen toteutuminen eri käyttäjäryhmissä sekä kartoitetaan potentiaalisia käyttäjäryhmiä

20 Verkkopalvelun lisäarvot Tietoverkkojen hyödyntämisen tulevaisuus riippuu kahdesta seikasta: tietoverkkojen teknisestä tulevaisuudesta ja siitä miten "järkevällä tavalla" eli miten erityistä hyötyä toimijoille tuottavalla tavalla tietoverkkoja tullaan hyödyntämään. Arvioitaessa lisäarvoja tarkastellaankin verkkopalvelua suhteessa perinteiseen palveluun. Lisäksi pohditaan mitä erityistä hyötyä tietoverkon käyttö tietyssä käyttötilanteessa tuo organisaatiolle ja ennen kaikkea asiakkaille. 39 Verkkopalvelun lisäarvot Lisäarvon toteutuminen on voimakkaasti sidoksissa henkilön omaan kontekstiin, joten lisäarvoa ei voida arvioida ilman todellisia käyttäjiä. Sama verkkopalvelu voi erota lisäarvoiltaan eri käyttäjien kesken. Esimerkiksi maaseudulla asuvalle erilaisten viranomaisten lomakkeiden saaminen verkon välityksellä omaan käyttöönsä on usein jo merkittävä lisäarvo kun taas asutuskeskuksissa asuvat evät koe tällaista menettelyä erityisenä lisäarvona. Suurin kokonaishyöty saadaan silloin kun mahdollisimman moni osapuoli saa erityistä lisäarvoa verkon hyödyntämisestä palvelussa

21 Verkkopalvelun lisäarvot Lisäarvon toteutuminen on voimakkaasti sidoksissa henkilön omaan kontekstiin, joten lisäarvoa ei voida arvioida ilman todellisia käyttäjiä. Sama verkkopalvelu voi erota lisäarvoiltaan eri käyttäjien kesken. Esimerkiksi maaseudulla asuvalle erilaisten viranomaisten lomakkeiden saaminen verkon välityksellä omaan käyttöönsä on usein jo merkittävä lisäarvo kun taas asutuskeskuksissa asuvat evät koe tällaista menettelyä erityisenä lisäarvona. Suurin kokonaishyöty saadaan silloin kun mahdollisimman moni osapuoli saa erityistä lisäarvoa verkon hyödyntämisestä palvelussa. Parhaiten tietoa lisäarvoista saadaan kyselemällä tai haastattelemalla eri käyttäjäryhmiin kuuluvia asiakkaita ja organisaation jäseniä. 41 Esimerkki 17. Mitä erityistä hyötyä sinulle oli verkkoopiskelusta? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot 1. Voin paremmin opiskella haluamaani aikaan. 2. Voin paremmin opiskella haluamassani paikassa. 3. Oppimisympäristö laajenee (esim. matkapuhelimien myötä) "luokkahuoneen ulkopuolelle". 4. Verkko-opiskelu on ainoa mahdollisuuteni suorittaa tämä opintojakso. 5. Opiskelumateriaali on helpommin saatavilla. 6. Oppimateriaalia on saatavissa enemmän. 7. Opiskelumateriaalin alkuperä on selvemmin näkyvillä. 8. Oppimateriaali muuttuu havainnollisemmaksi (esim. kuva-, ääni- ja videomateriaali). 9. Oppimateriaalin sisältö monipuolistuu. 10. Pystyn opintojaksolla tekemään itse materiaalia verkkoon

22 Esimerkki 11. Opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit voidaan huomioida paremmin verkko-opetuksessa 12. Opiskelijoiden erilaiset tieto- ja taitotasot voidaan huomioida paremmin verkko-opetuksessa 13. Pystyn itsenäisesti syventymään opittavaan aihealueeseen. 14. Ryhmätyötaitoni kehittyvät. 15. Opiskelutaitoni kehittyvät. 16. Opin samalla tietokoneen käyttötaitoja. 17. Vuorovaikutustaitoni kehittyvät. 18. Verkko-jaksolle osallistuminen vaikuttaa opintojakson arvosteluun. 19. Opintojakson suorittaminen nimenomaan verkossa hyödyttää minua työelämässä. 20. Voin ottaa enemmän vastuuta omasta oppimisestani. 21. Mahdollisuudet opiskella eri oppilaitoksissa lisääntyvät. 22. Eri oppiaineiden näkökulmien vertailu helpottuu. 43 Esimerkki 23. Mahdollisuudet oppia eri oppiaineiden opiskelijoilta lisääntyvät. 24. Mahdollisuudet oppia eri alojen asiantuntijoilta lisääntyvät. 25. Verkko-opintojaksolla kansainvälistyminen helpottuu. 26. Ajatusten kehittely yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa helpottuu. 27. Oikea-aikaisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen helpottuu. 28. Ryhmätyöskentely muiden opiskelijoiden kanssa helpottuu. 29. Kommunikointi toisten opiskelijoiden kanssa helpottuu. 30. Keskustelu opintojakson sisällöstä muiden kanssa helpottaa oppimistani. 31. Ilmaisutaitoni kehittyvät. 32. Saan enemmän hyödyllistä palautetta opettajalta. 33. Opiskelun rutiininomaisten tehtävien suorittaminen helpottuu

23 Esimerkki 34. Verkko-opiskelu mahdollistaa erilaisten työvälineiden testaamisen. 35. Verkko-opiskelu mahdollistaa omien kokeilujen tekemisen. 36. jokin muu syy, mikä: 37. jokin muu syy, mikä: 38. jokin muu syy, mikä: 18. Mitkä näistä kohdassa 17 valitsemistasi syistä koit tärkeimmiksi? Valitse kolme tärkeintä: Perustele, miksi: 45 Lähteet Ks. luentomateriaali 46 23