4. Verkkopalvelu - tarvekartoitus, toiminta- ja asiointiprosessein määrittely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Verkkopalvelu - tarvekartoitus, toiminta- ja asiointiprosessein määrittely"

Transkriptio

1 4. Verkkopalvelu - tarvekartoitus, toiminta- ja asiointiprosessein määrittely Käsiteltävät teemat: Suunnittelun tavoitteet verkkopalvelun toimijoiden näkökulmasta o Sisällönhallinta, ansaintalogiikka, lisäarvo ja kustannustehokkuus (palvelun tuottaja) o Käytettävyys, saavutettavuus, hyödyllisyys, laadukkuus käyttökelpoisuus (asiakas, käyttäjä) Käyttäjien tarpeet ja tavoitteet on tunnistettava. Miten saadaan tietoa käyttäjistä ja heidän tarpeistaan? Ei riitä, että edetään parhaan tämänhetkisen tiedon mukaan ja otetaan huomioon ne asiat, jotka tunnetaan (Turkki & Sinkkonen, 2004). Kun keskusteluissa tilaajan kanssa on päästy yhteisymmärrykseen verkkopalvelun toteuttamisesta, on määriteltävä verkkopalvelun toteuttamiseen liittyvät edellytykset, riskit, vaatimukset ja rajoitukset. Ennen verkkopalvelun teknisen määrittelytyön aloittamista on pyrittävä selvittämään ja analysoimaan monenlaisia ja monentasoisia tekijöitä, joilla on merkitystä verkkopalvelun käyttökelpoisuuden toteutumiselle. Suunnitteluvaiheen määrittelytyössä on kiinnitettävä huomiota eri tahoilta nouseviin reunaehtoihin, joita ovat: käyttäjät, heidän erityispiirteensä ja tarpeensa, verkkopalvelun tuottajan vaatimukset ja tarpeet esim. verkkopalvelun kustannustehokkuus, mahdollisten sidosryhmien tarpeet, asiointi- ja toimintoprosessit sekä käytön tavoite, informaatiosisältö, tekniset reunaehdot sekä taloudelliset yms. reunaehdot. Verkkopalvelun suunnittelun tavoitteena on käyttökelpoinen ja laadukas verkkopalvelu. Verkkopalvelun suunnittelu- ja kehittämistyössä on tiedettävä ketkä palvelua käyttävät, mikä on palvelun käyttäjän tavoite, millaisissa tilanteissa ja millaisilla päätelaitteilla palvelua käytetään, mitä asiakkaat itse asiassa tekevät käyttäessään palvelua. Tavoitteena on syventää ja laajentaa synopsiksessa esitettyjä määritelmiä: mitä (aihe), kenelle (kohdeyleisö), miksi (tavoite) ja miten (käyttötapa). Verkkopalvelun on vastattava myös palvelun tuottajan vaatimuksiin ja tuettava palvelun tuottajan tavoitteiden toteutumista. Wiion (2004) mukaan [k]äyttötilanteessa käyttäjän pyrkimykset ja prosessit kohtaavat liiketoiminnan pyrkimykset ja prosessit (Wiio 2004, 91). Käyttäjän prosessilla tässä yhteydessä tarkoitetaan käyttäjän pyrkimystä ja sen tavoittelemiseen liittyvää tekemistä eli toimintaa. (Wiio 2004, 90). 59

2 Esimerkiksi verkkokirjakaupassa palvelun tuottaja huolehtii mm. tilaustietojen välittämisestä varastoon, tilatun kirjan lähettämisestä tilaajan osoitteeseen, laskutustietojen välittämisestä laskutukseen sekä laskutuksesta jne. asiakas taas valitsee tuotteen, tilaa tuotteen ja maksaa sen. Suunnittelun tavoitteet ja palveluntuottajan näkökulma Sisällönhallinta Sisällönhallinta tarkoittaa laajimmillaan digitaalisen sisällön ylläpitoa kattaen sisällön koko elinkaaren: tuottaminen, julkaiseminen, poistaminen ja arkistointi. Parhaimmillaan hyvin suunniteltu sisällönhallinta säästää työtä ja sitä kautta kustannuksia. Lisäksi käyttäjät hyötyvät laadukkaammasta sisällöstä oikeaa sisältöä oikeaan aikaan. (Esim. Samela 2002, 140.) Sisällönhallinnan keskeisiä ominaisuuksia ja toimintoja: aineiston tuominen sisällönhallinnan piiriin, sisällöntuotantoprosessin tuki, sisältötiedostojen varastointi ja versiointi sekä niihin liittyvä ylläpito, sisällön kuvailutieto ja tehokas haku, aineiston elinkaaren hallinta, linkkien hallinta, mahdollisesti ajastetun sisällön julkaiseminen eri medioihin sekä mahdollinen aineiston personointi jne. Ansaintalogiikka Ansaintalogiikan kehittäminen ja uudet liiketoimintamahdollisuudet teknologioiden ja sisältöjen rajapinnoilla kiehtovat verkkopalveluun siirtyviä yrityksiä. Ansaintalogiikalla tarkoitetaan loogista mallia tai suunnitelmaa, jolla palvelusta tai tuotteesta on tarkoitus aikaansaada kannattava. Kannattavuutta voidaan säädellä erilaisilla hinnoittelumekanismeilla. Ansaintalogiikka onkin osa liiketoimintamallia. Ansaintalogiikkaa mietittäessä täytyy tunnistaa mahdolliset myyntituloa tuottavat vastineet, joita voi olla alkutuotannossa, teknologiassa, tuotteiden kehityksessä tai liiketoiminnan kehityksessä. Sisällön alkutuotannolla tarkoitetaan niitä toimintoja, joissa sisällöt muotoutuvat mediaelementeiksi kuten kuvaksi, ääneksi tai tekstiksi. Lisäksi nämä elementit ovat sellaisessa muodossa, että niitä voidaan käyttää sisältöpalveluiden osana. Verkkopalveluja tekevät yritykset yhdistelevät sisältökomponentteja ja teknologioita asiallisesti toimiviksi sisältötuotteiksi kun taas liiketoiminnan kehitystä tekevät yritykset kehittävät sisältötuotannon lopputuotteita markkinoille. Lisäksi verkkopalvelun käyttötilanteisiin saattaa palvelun tuottajan näkökulmasta liittyä useitakin potentiaalisia ansaintamahdollisuuksia esim. oheistuotteiden myyntiä. Lisäarvo ja kustannustehokkuus Verkkopalveluun siirtymisen syynä saattaa olla myös toimintojen virtaviivaistaminen. Palvelujen tehostamista perustellaan usein esimerkiksi sillä, että digitaalista informaatiota on helppo tallentaa ja kopioida sekä käyttää uudelleen, siirrettävyys on nopeaa, 60

3 sama informaatio soveltuu eri medialle ja siirtokanaville, informaation jakaminen on helppoa, muokkaus ja päivittäminen on helppoa informaation muuttuessa tai vanhentuessa jne. Toimintoja voidaan myös siirtää asiakkaan tehtäviksi, jolloin voidaan säästää henkilöstökustannuksissa. Esimerkiksi pankit ovat siirtäneet suuren osan asiakaspalvelun tehtävistä verkkopankkiin asiakkaan itse tehtäväksi. Suunnittelun tavoitteet ja käyttäjän näkökulma Jotta verkkopalvelu olisi käyttökelpoinen (usefulness) on sen täytettävä seuraavat vaatimukset (vrt. Nielsen 1993; Silius ym. 2003): 1. Verkkopalvelun käytön on oltava sujuvaa: o Käytettävyys (usability), o Saavutettavuus (accessibility) eli mahdollisuus käyttää verkkopalvelua käyttötilanteesta, päätelaitteesta ja yksilöllisistä ominaisuuksista riippumatta 2. Verkkopalvelun on oltava hyödyllinen (utility) eli sen tulee soveltua tiettyyn käyttötarkoitukseen: o Tavoitteen saavuttamisen tukeminen: - Merkityksellisten toiminto- ja asiointiprosessien tukeminen (korostuu operatiivisissa verkkopalveluissa), - Informaation laadukkuus kuten informaatioarkkitehtuuri, informaation esitystapa ja luotettavuus (korostuu erityisesti viestinnällisissä verkkopalveluissa). o Verkkopalvelun käytön tuottama hyöty eli lisäarvo (added value). Käytettävyys Käytettävyydellä tarkoitetaan tuotteen toimivuutta ja käyttäjän tukemista tavoitteen saavuttamisessa sen tyypillisessä käyttötilanteessa ts. miten sujuvasti, tehokkaasti ja miellyttävästi käyttäjä pystyy tuotetta käyttämään. Käytettävyyttä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta (esim. Keinonen 1998): Suunnittelun tavoitteena: suunnittelutyön tavoitteena on systeemi, joka on hyödyllinen, jonka käyttö on helppo oppia (ja muistaa) ja jota on helppo ja miellyttävä käyttää. Gould ja Lewis vuonna Tuotteen ominaisuutena: yleisimmin mainittuja ominaisuuksia ovat johdonmukaisuus, hallittavuus, esitystapa, virheiden sieto, muistettavien asioiden määrä, tehtävän sopivuus, joustavuus ja opastus. - Normanin vuonna 1991 esittämät viisi tuotteen ominaisuutta: käsitemalli, näkyvyys, kytkentä, palaute ja virheet. - Nielsenin vuonna 1994 esittelemät kymmenen heuristista sääntöä. Tuotteen käyttöön liittyvänä ominaisuutena: yleisimmin mainittuja ominaisuuksia ovat opittavuus, tehokkuus (nopeus ja virheiden määrä) ja miellyttävyys. Näkökulmaa edustavat esim. ISO DIS , Bennet 1984, Shackel 1991, Nielsen 1993 ja Jordan Käyttäjän kokemuksiin liittyvä ominaisuus: tarkastelun kohteena on tällöin mm. tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyvät asenteet, käytön tyydyttävyys, käytön havaittu hyödyllisyys, käytön henkinen ja fyysinen rasittavuus, turhautuminen sekä omistamiseen ja käyttöön liittyvä mielihyvä, aistillisuus sekä viihdyttävyys. 61

4 Käytettävyyteen vaikuttavat tekijät ovat monentasoisia (Keinonen 1998; Sinkkonen ym. 2002): suhteellisen pysyviä tekijöitä: ihmisen psykologisiin ja fysiologisiin rakenteisiin liittyvät tekijät (muisti, havaitseminen, aistit) ja jotkin kulttuuriset tekijät (kieli, normit, tavat) sekä kontekstitekijät: kohteena oleva tehtävä, käyttäjän yksilölliset kyvyt ja rajoitukset, käyttötila ja sen olosuhteet, käyttötilanne. Saavutettavuus Verkkopalveluiden käytön ongelmat voivat liittyä käytössä oleviin laitteisiin ja ohjelmistoihin tai kognitiivisiin tekijöihin kuten havaitseminen, oppiminen tai kieli. Rajanveto käytettävyys- ja saavutettavuusongelmien välille on vaikeaa. Laajasti ajatellen saavutettavuus voidaan ymmärtää mahdollisuutena käyttää verkkopalvelua. Kun käyttäjän toiminnan esteet on poistettu ja hänelle avautuu mahdollisuus palvelun käyttöön, siirrytään käytettävyyden alueelle: kuinka tehokasta, helposti opittavaa, miellyttävää jne. verkkopalvelun käyttö on. (Esim. Turkki & Sinkkonen 2004.) Saavutettavuutta tarkastellaan usein tiettyjen käyttäjäryhmien näkökulmasta. (Esim. Turkki & Sinkkonen 2004.) Tällaisia käyttäjäryhmiä ovat esim.: toimintarajoitteiset henkilöt kuten esim. näkö-, kuulo-, liikunta- tai CP-vammaiset sekä ihmiset, joilla on jokin muu pysyvä tai tilapäinen erityisongelma, myös erilaisia päätelaitteita käyttävät henkilöt, erilaisissa käyttötilanteessa olevat henkilöt sekä ikäihmiset ja eri ikäiset lapset. Kysymys on ennen kaikkea tasa-arvoisuudesta ja erilaisuuden huomioimisesta. Käytettävyyden suunnitteluun ja arviointiin liittyviä menetelmiä voidaan soveltaa myös saavutettavuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lisälukemista: Keinonen, T. Tuotteen käytettävyys [online]. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, 1999, julkaistu [viitattu ]. Pentti Roution laatima lyhennelmä luvusta 2 teoksesta Keinonen, T One-dimensional usability - influence of usability on consumers' product preference. Taideteollisen Korkeakoulun julkaisu A21. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: >. Lisäarvot Arvioitaessa lisäarvoja tarkastellaankin verkkopalvelua suhteessa perinteiseen palveluun ja pohditaan mitä erityistä hyötyä tietoverkon käyttö tietyssä käyttötilanteessa tuo organisaatiolle ja ennen kaikkea asiakkaille verrattuna ns. perinteisesti toteutettuun palveluun. Lisäarvon toteutuminen on voimakkaasti sidoksissa henkilön omaan kontekstiin, joten lisäarvoa ei voida arvioida ilman todellisia käyttäjiä. Sama verkkopalvelu voi erota lisäarvoiltaan eri käyttäjien kesken. Esimerkiksi maaseudulla asuvalle erilaisten viranomaisten lomakkeiden saaminen verkon välityksellä omaan käyttöönsä on usein jo merkittävä lisäarvo kun taas asutuskeskuksissa asuvat evät koe tällaista menettelyä erityisenä lisäarvona. 62

5 Huomioitavaa on se, että tietoverkon hyödyntämisen palveluprosessissa tulisi tuottaa jotakin erityistä hyötyä sekä asiakkaalle että organisaatiolle perinteiseen palveluun verrattuna. Suurin kokonaishyöty saadaan silloin kun mahdollisimman moni osapuoli saa erityistä lisäarvoa verkon hyödyntämisestä palvelussa. Summa summarum: Asiakkaan ja palvelun tuottajan näkökulmista nousevien vaatimusten analysoinnin tuloksena saadaan tieto siitä, mitä reunaehtoja ja erityisvaatimuksia näistä seuraa verkkopalvelun käytettävyydelle, saavutettavuudelle ja hyödyllisyydelle. Asiakas sekä hänen tarpeensa ja tavoitteensa on tunnettava Jos toteuttaa verkkopalvelun pelkkien asiakasta koskevien mielikuvien varassa, melko todennäköisesti onnistuu rajaamaan osan potentiaalisista asiakkaista ulkopuolelle (Turkki & Sinkkonen, 2004). Ei ole mahdollista toteuttaa verkkopalvelua, joka olisi jollakin tapaa universaali eli helppokäyttöinen, saavutettava ja tavoitteiden saavuttamista tukeva kenen tahansa asiakkaan tai käyttäjän näkökulmasta. Vaikka jotkin ominaisuudet ovat suhteellisen pysyviä, niin jokaisessa projektissa tulee määritellä erikseen: käyttötilanteet, -tehtävät ja -ympäristö, tuotteen käyttäjät ja heidän osaamistasonsa. (Esim. Sinkkonen ym. 2002, 24 30; Turkki & Sinkkonen 2004.) Käyttäjistä, käyttötilanteista kootaan tietoa, joka otetaan huomio verkkopalvelun suunnittelu- ja toteutustyössä mahdollisimman kattavasti. Verkkopalvelua testataan suunnittelu- ja toteutusvaiheessa toistuvasti ja tarpeen vaatiessa toteutusta muutetaan ja korjataan eli hyödynnetään ns. iteroivan suunnittelun menetelmää. (Esim. Sinkkonen ym. 2002, 24 30; Turkki & Sinkkonen 2004; Wiio 2004.) Verkkopalveluiden tai sovelluksen käyttötilanteiden ja käyttäjien tarpeiden määritteleminen yksiselitteisesti on haastavaa. Sovellussuunnittelun alalla onkin kehitetty lukuisia menetelmiä, joissa pyritään ottamaan todellinen käyttäjä tavalla tai toisella mukaan sovelluksen suunnitteluun. Tällaisia menetelmiä on mm. "Joint Application Design", "user-centered requirements analysis", "usercentered design", "many participatory design techniques" ja "Contextual Design". (Holzblatt & Beyer, 1993.) Tilannetutkimus (Contextual Inquiry) -menetelmän avulla voidaan kerätä informaatiota sovelluksen käyttökontekstista jo ennen suunnittelun alkamista erilaisten vaatimusmäärittelyjen pohjaksi. Tilannetutkimus hyödyntää etnografista menetelmää informaation kokoamisessa. Olennaista on käyttäjän havainnointi ja haastattelu todellisessa käyttökontekstissa todellisia (työ)tehtäviä suorittamassa. Havainnoitsijan on helppo tarvittaessa kysyä käyttäjältä, mitä hän kulloinkin oli tekemässä ja miksi. Menetelmä on erityisen hedelmällinen siksi, että havainnoitsija ja käyttäjä voivat yhdessä saada selville sellaisiakin tarpeita, joita käyttäjä ei välttämättä osaa ääneen kertoakaan. (Esim. Holzblatt & Beyer, 1993; Preece ym. 1994, 661.) 63

6 Lähtökohtana asiakkaan prosessit Toiminnallisuudeltaan käytettävän ja saavutettavan verkkopalvelun suunnittelu vaatii käyttötilanteiden ymmärtämistä. Edellytyksenä käyttötilanteiden ymmärtämiselle on käyttäjän prosessien analysointi ja ymmärtäminen. (Esim. Wiio,2004.) Suunnittelutyön tavoitteena on informaatiosisältöjen sekä toiminta- ja asiointiprosessien jäsentäminen asiakkaan (käyttäjän) näkökulmasta. Asiakaan näkökulma riippuu hänen tarpeistaan ja tilanteestaan. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että informaatio ja erilaiset toimintaprosessit tukevat tarvittaessa toisiaan. (Ibid.) Lähestymistavasta on selkeitä etuja: asiakaan on helpompi hahmottaa valmiin verkkopalvelun toimintaprosessit ja asiat, verkkopalvelussa käytettävät käsitteet ja termit ovat todennäköisemmin käyttäjälle tuttua kieltä. Tavoitteena käyttötilanteiden ymmärtäminen 1 1. vaihe: tunnistetaan käyttäjät, 2. vaihe: tunnistetaan kaikille käyttäjille yhteiset pyrkimykset (verkkopalvelun käyttötarkoitus), 3. vaihe: mallinnetaan prosessi (tai prosessit), 4. vaihe: prosessien sisältämät tilanteet, joissa verkkopalvelu ja käyttäjä ovat tekemisessä keskenään käyttämiseen liittyvät tilanteet, 5. vaihe: tilanteisiin liittyvät tarpeet, 6. vaihe: sidosryhmien tarpeiden tunnistaminen. 1. Käyttäjien tunnistaminen Kuvaus verkkopalvelun tyypillisestä käyttäjästä sekä hänen tarpeistaan ja erityispiirteistään. Laajennetaan käsittämään myös potentiaaliset käyttäjät ja heidän tarpeensa. Esimerkiksi millaiset auton ostajat hyötyisivät verkon välityksellä tuotettavista palveluista? 2. Käyttäjien yhteisten pyrkimysten tunnistaminen Mitkä pyrkimykset ovat yhteisiä kaikille käyttäjille? Sopivan auton ostaminen verkkopalvelun pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea käyttäjää sopivan auton ostamisessa. 3. Prosessin mallintaminen Suunnittelun lähtökohtana tulee olla se prosessi, joka tukee palvelun käyttötarkoitusta eli tässä tapauksessa: auton ostaminen. Prosessia tarkastellaan aina kokonaisuutena: mitä kaikkea tapahtumia ja vaiheita asiakas kohtaa ennen kuin hän on auton omistaja. Tavoitteena on siis koko prosessin vaiheiden tunnistaminen. Erilaisten liiketoiminnan ja tietojärjestelmien prosessien kuvaamiseen on olemassa lukuisia eri tekniikoita, mutta usein riittää jäsennys niistä toimenpiteistä ja tapahtumista, jotka vievät prosessia eteenpäin. 1 Luku pohjautuu Antti Wiion (2004) ajatuksiin. 64

7 Tarjontaan tutustuminen. Kiinnostavien vaihtoehtojen rajaaminen. Autojen vertailu ja järjestäminen paremmuusjärjestykseen. Koeajo. Neuvottelu ja kaupan teko. Auton hankkimiseen liittyvät muut toiminnot: vakuutukset, rekisteröinti. Myöhemmin määräaikaishuollot, varusteiden ostaminen jne. On huomioitava, että välttämättä kaikkia prosessin vaiheita ei voida järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti tukea verkon välityksellä tarjottavan palvelun avulla. Toisaalta mikäli verkkopalvelu pitää sisällään erilaisia käyttötarkoituksia, saattaa prosesseja olla useitakin. 4. Käyttämiseen liittyvät tilanteet Seuraavaksi pohditaan miten prosessin eri vaiheissa voidaan tukea käyttäjää tavoitteen saavuttamisessa. Millaisia toimintoja ja informaatiosisältöjä tarvitaan käyttäjän tueksi? Esimerkiksi vaiheet: Tutustuminen tarjontaan ja kiinnostavien vaihtoehtojen rajaaminen - Autonet -hakupalvelu Autonet -autohaku on jäsennetty päätasolla seuraavasti: etusivu, uudet autot, vaihtoautot, uutiset ja liikkeet. Toimiiko hakupalvelun pääjako auton ostamisen näkökulmasta? Periaatteessa tässä vaiheessa käyttäjän haluaako hän tutustua uusiin autoihin vai vaihtoautoihin. Kuva 4.1. Autonet autohaku Tarkastellaan miten verkkopalvelu tukee käyttäjää "kiinnostavien vaihtoehtojen rajaamisen" prosessissa. Esimerkissä käyttäjä voi rajata vaihtoehdot käyttäen seuraavia kriteereitä: auton merkki ja malli alasvetovalikosta valittavissa auton tyyppi avoin tekstikenttä hinta sylinteritilavuus alasvetovalikko ajoneuvolaji/korimalli: alasvetovalikko: mikä tahansa, henkilöauto, kuorma-auto, pakettiauto polttoainetyyppi alasvetovalikko: mikä tahansa, bensiini, diesel kk-maksuerä autoetu alasvetovalikko: valitse tyyppi, käyttöetu, vapaa autoetu 65

8 Ovatko hakukriteerit valittu mielestäsi niin, että niiden perusteella on mahdollista löytää itselleen sopiva auto? Auton hinta lienee yksi keskeinen tekijä. Rajaavana tekijänä voisi toimia myös auton koko: "kauppakassi", perheauto vai tila-auto. Myös auton turvallisuuteen ja mukavuuteen liittyvät ominaisuudet saattaisivat olla tekijöitä, joiden avulla asiakas voisi rajat itselleen kiinnostavat vaihtoehdot. Nyt käyttäjä joutuu etsimään näitä tietoja aina merkki- ja mallikohtaisten esittelysivujen takaa. 5. Tilanteisiin liittyvät tarpeet Erilaisilla käyttäjäryhmillä voi olla erilaisia tarpeita liittyen käyttötilanteisiin. Prioriteetit voivat olla niin erilaisia, että niiden palveleminen vaatii erilaisia käyttöliittymiä. Esimerkiksi henkilöauton ostajalla on varmasti erilaisia vaatimuksia kuin kuorma-auton ostajalla. 6. Sidosryhmien tarpeiden tunnistaminen Sidosryhmillä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, joihin käsiteltävä asia jotenkin vaikuttaa. Usein määrittelytyössä keskitytään verkkopalvelun tuottajan taholta olevien sidosryhmien pyrkimysten ja tavoitteiden analysoimiseen. Harvoin kiinnitetään huomiota käyttäjän sidosryhmien tarpeiden analysointiin. Sidostahoja kannattaa etsiä mahdollisimman laajalta alueelta. Palvelun tuottajalla on saattaa olla monenlaista muutakin liiketoimintaa tai markkinointia, jossa voidaan edistää verkkopalvelun peruskäytön yhteydessä. Ts. voidaanko käyttötilanteessa myydä jotakin, saada hyödyllistä tietoja käyttäjistä tai neuvoa ja opastaa käyttäjiä ongelmallisessa kohdissa. Informaation jalostaminen edelleen On huomioitava, että käyttäjät, palvelun tuottajat sekä potentiaaliset sidosryhmien edustajat näkevät samaan asiaan liittyvät prosessit eri näkökulmista. Kun asiointiprosessi on jäsennetty eri toimijoiden näkökulmista, on helppo koota kuvaus siitä, mitä tapahtumia ja toimintoja ohjelmiston ja tietokannan tulee tukea. Työvälineenä voidaan hyödyntää esim. JSD Jackson Structured Design elinkaarien kuvaustekniikkaa tekstimuotoisena. JSD kuvaa prosessien elinkaarimalleja neljän perusrakenteen avulla: peräkkäisrakenne, vaihtoehdot, toistorakenne, rinnakkaisrakenne. (Wiio 2004, ) Esimerkki. Wiio (2004) havainnollistaa asiaa kurssin järjestämisen prosessin avulla: Kurssin suunnittelijan näkökulmasta: Alustava suunnitelma kurssista Suunnitelman prosessointi: rinnakkaisesti Kommentit markkinoinnista Kommentit johdolta Kommentit asiantuntijoilta Suunnitelman muokkaus Kurssin pitopäätös: vaihtoehtoisesti 66

9 Ei järjestetä kurssia Kurssi järjestetään Suunnitelman muutokset Palaute kurssilaisilta Kurssin uusinta: toistuvasti Uusintakurssi Kurssille osallistuvan näkökulmasta: Esitteen saanti Osallistumispäätös: vaihtoehtoinen Ei osallistumista Osallistuminen Ilmoittautuminen Vahvistus: vaihtoehtoisesti Peruutus Osallistuminen Osallistumisen vahvistus Materiaalin vastaanotto Luennot Palautteen anto Käyttötapauksia (Use case) voidaan käyttää edelleen kuvaamaan sitä tapaa, miten käyttäjä saa tavoitteensa toteutetuksi. Toisin sanoen käyttötapausten avulla mallinnetaan käyttäjän järjestelmän avulla toteuttamaa tehtävää. (Esim. Schneider & Winters 1998, 14 38; Wiio 2004, ) Käyttötapaus muodostaa jonkin loogisen kokonaisuuden, jolla on jokin selvä alkukohta ja jokin merkityksen omaava lopputulos. Käyttötapauksella on käyttäjä (actor), joka toimii käyttötapauksessa vuorovaikutuksessa järjestelmän kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Käyttäjän toiminta on syötteiden antamista ja palautteen saamista. Käyttötapaukseen liittyy aina tavoite, jonka toimija haluaa saada aikaiseksi, esimerkiksi ilmoittautua kurssille. (Esim. Schneider & Winters 1998, 14 38; Wiio 2004, ) Käyttötapausta kuvattaessa kerrotaan mitä käyttötapauksessa tapahtuu ja mistä asioista käyttäjä ja järjestelmä vaihtavat tietoa. Yleensä esitellään vuorovaikutustilanteen peruskulku. Tätä täydennetään edelleen kuvaten erilaiset muunnelmat ja poikkeustilanteet. Käyttötilanne ei kuitenkaan kerro vielä mitään siitä, miten käyttöliittymätasolla vuorovaikutustilanne toteutetaan. (Ibid.) Käyttötapauksen tarkoituksena on kuvata yleispätevästi mitä tapahtuu, kun esim. käyttäjä haluaa ilmoittautua kurssille. Käyttötapaus saattaa muodostua niin monimutkaiseksi ja abstraktiksi, ettei käyttäjä kykene ymmärtämään sitä. Käyttäjille käyttötapauksia konkretisoidaan esimerkkitapauksilla eli skenaarioilla. Skenaario kuvaa yhden tietyn käyttötapauksen sisältämän polun mitä tapahtuu kun esim. opiskelija ilmoittautuu kurssille.(ibid.) Käyttötapausten kuvaamiseen voidaan käyttää käyttötapauskuvauksia (use case description) sekä käyttötapauskaavioita (use case diagram), jotka kuvaavat usean käyttötapauksen väliset suhteet ja sekä käyttötapauksiin osallistuvat järjestelmän ulkoiset toimijat. Lisätietoa UML-kevyt johdatus [online]. Turku: Turun yliopisto, 2004 [viitattu ]. Saatavissa pdfmuodossa: <URL: >. 67

10 Miten saadaan tietoa käyttäjistä sekä heidän tarpeistaan ja tavoitteistaan? Käyttäjiä ja heidän toimintaansa koskevaa tietoa voidaan koota useilla eri menetelmillä. Usein hyödynnetään useampaa menetelmää samanaikaisesti. Esimerkiksi Turkki ja Sinkkonen (2004) jaottelevat menetelmät seuraavasti: Haastattelut ja kyselyt, joilla selvitetään käyttäjän käsityksiä ja mielipiteitä, tiedontarpeita ja asenteita. Havainnointi ja testaus, joissa käyttäjien toimintaa seurataan ja tulkitaan. Tarinat ja päiväkirjat, joilla kirjataan konkreettisia kokemuksia. Roolileikit eli simulaatiot, joilla simuloidaan ja varioidaan käyttötilanteita. Lisää menetelmiä UsabilityNet:in menetelmätaulukko. Methods table [online]. UsabilityNet, 2003 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: Erilaisia menetelmiä voidaan hyödyntää periaatteessa kahdessa eri käyttötarkoituksessa: Testaaminen kuten erilaiset käytettävyystestit. Edellyttää, että käyttäjillä on käytössään tuote tai sen prototyyppi, jolla voidaan suorittaa erilaisia tehtäviä. Käyttäjien toiminnan hahmottaminen, jolla tarkoitetaan käyttäjien toiminnan seuraamista ja mallintamista tavoitteena käyttäjän toiminnan tukeminen. Esimerkiksi eläytymismenetelmä ja erilaiset skenaariot sekä tarinat ( vrt. Sinkkonen ym. 2002, ) Eläytymismenetelmällä voidaan kerätä kokemuksia kuten toiveita, pelkoja tai haaveita erilaisista ilmiöistä tai tapahtumakuluista tässä ajassa tai tulevaisuudessa. Eläytymismenetelmässä käytetään nk. kehyskertomuksia alkuorientaationa ja pyydetään vastaajia ideoimaan vapaasti niiden pohjalta. Olennaista menetelmän käytössä on kehyskertomuksen jonkun seikan (kuten tapahtumakulun, ajankohdan, käyttäjäryhmän) muuntelu muiden pysyessä muuttumattomina. Toimintatarinoiden avulla kerätään tietoa käyttötilanteista, tehtävistä, mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä tavoitteista. > Tarinoista saadaan esille toiminnot, joita tuotteella tulee saada aikaiseksi. Käyttötarinat ovat tarinoita siitä miten asiat verkkopalvelussa tehdään uuden tuotteen avulla. > Tarinoista saadaan tuotteen mallit, kuvaukset, protot ja valmis palvelu. Tarinat luodaan arkikielellä. Etuina on mm. auttaa käyttäjää ymmärtämään mistä on kysymys > helpompi arvioida pakotta tarkastelemaan toimintoja käyttäjän näkökulmasta parempi terminologia lopullisessa verkkopalvelussa Skenaariot Skenaariot kuvaavat esimerkin omaisesti konkreettisia episodeja järjestelmän toiminnoista. Yleensä skenaarioina käytetään pieniä, rajattuja kuvauksia käyttötilanteista tarkoituksena kuvata yksi mahdollinen tapahtumapolku. Skenaario eräänlainen tarina, jolla on juoni ja "idea". (Esim. Rosson & Carroll 2002.) 68

11 Määrittelyistä malleista kuten esim. käyttötapauksesta (use case) voidaan johtaa useitakin skenaarioita (deduktiivisuus). Tämä on yleisempi tapa hyödyntää skenaarioita esim. arvioitaessa miten hyvin sovellus vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Käyttäjälle annetaan ominaisuuksiltaan edustavia, tyypillisiä ja realistisia tehtäviä, joiden avulla sovelluksen arvioitava ominaisuus käydään läpi kattavasti. Tällöin hyödynnetään tehtäväskenaarioita, jotka kuvaavat mitä pitää saada aikaan, mutta eivät kerro suoritustapaa. (Esim. Potts 1995.) Joukosta skenaariota voidaan johtaa yleistyksiä eli yleisiä malleja kuten käyttötapauksia (induktiivisuus). Toisin sanoen skenaarioita voidaan hyödyntää vaatimusmäärittelyjen pohjana. ne muodostavat konkreettisia episodeja. Skenaariot soveltuvat varsin hyvin tiedon kokoamiseen käyttäjiltä heidän tehtävistään ja käyttötilanteista ja niihin liittyvistä vaatimuksista. Skenaariot ovat konkreettisia kuvauksia uusien monimutkaisesta ja abstraktisesta sovelluksesta. Ne helpottavat käyttäjää ymmärtämään mistä oikein on kyse sekä kiinnittämään vaatimusmäärittelyn todelliseen ympäristöön. (esim. Carroll ym. 1998; Potts 1995.) Perusideana on koota ns. merkityksellisten (salient) skenaarioiden joukko. Merkityksellinen skenaario on sellainen, joka nosta esiin jonkin tavoitteen ja sen saavuttamiseksi vaadittavan toiminnon väliseen vuorovaikutukselliseen liittyvän kysymyksen, joka täytyy ratkaista ennen kuin voidaan sanoa järjestelmän vastanneen käyttäjän tarpeisiin. Vaiheet Pottsin (1995) mukaan Käyttäjän tavoitteiden määrittelemien riittävän yleisellä tasolla (esim. kiinnostavien vaihtoehtojen rajaaminen). Tavoitteen jakaminen alatavoitteisiin (vrt. tehtäväanalyysi). Mahdollisten esteiden tunnistaminen (mitä tapahtuu, jos käyttäjä jättää jonkin valinnan tekemättä, ymmärtää väärin jonkin merkityksen jne.). Tavoitteen operationalisointi: tarina, joka toteuttaa tavoitteen. Skenaarioita tulisi olla riittävästi. Jokaisen järjestelmän käytön kannalta merkityksellinen tavoite tulee toteutua jonkin skenaarion välityksellä. Laajan järjestelmän ollessa kyseessä voi olla perusteltua keskittyä esim. mahdollisten esteiden analysointiin. On kuitenkin huomioitava, että skenaarioiden avulla ei saada kaiken kattavaa kuvausta järjestelmästä ja sen käytön mahdollisista esteistä. Aina tarvitaan täydentäviä menetelmiä. Toisaalta skenaariot voivat tuoda esiin sellaisiakin näkökulmia, jotka voivat jäädä muutoin huomaamatta. Case: toimintaprosessien suunnittelu Hypermedialaboratorion suunnitteleman verkkopalvelun suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin skenaarioita käyttäjien tarpeiden määrittelyssä. Suunnittelutyötä varteen koottiin työryhmä, joka koostui suunnittelijoista sekä verkkopalvelun eri käyttäjäryhmien edustajista. Työryhmän kokoontumisiin pyrittiin luomaan rento tunnelma. Työryhmän jäseniä rohkaistiin monin tavoin tuomaan esille kaikki, hulluiltakin kuulostavat ideat. Tavoitteena oli saada kokoon mahdollisimman rikas aineisto (eli tarinoiden kokoelma), joiden pohjalta verkkopalvelun sisältämiä toimintoja ja asiointi- ja toimintoprosesseja lähdettiin rakentamaan. 69

12 Toimintaprosessien suunnittelutyössä lähdettiin liikkeelle ideoinnista, jossa hyödynnettiin skenaarioita eli tarinoita. Liikkeelle lähdettiin siten, että käyttäjät kertoivat tarinoita siitä miten keskeiset asiointi- ja toimintoprosessit toteutuvat tällä hetkellä reaalimaailmassa ja mitkä ovat ongelmallisimmat kohdat reaalimaailman palveluprosesseissa. Nämä reaalimaailman tapahtumiin pohjaavat kertomukset toimivat kehyskertomuksina auttaen käyttäjiä orientoitumaan ideoitaessa miten asiointi- ja toimintoprosessit voisivat toimia verkkopalvelun yhteydessä ja millaista lisäarvoa verkkopalvelu voisi käyttäjilleen tarjota. Eläytymismenetelmän avulla tuotettiin tarinoita, skenaarioita mahdollisista verkkopalvelun sisältämistä toiminnoista ja prosesseista (vrt. Carroll ym. 1998; Potts 1995.) Skenaarioiden pohjalta tutkijat loivat erilaisia, vaihtoehtoisia toimintaprosesseja, joita verkkopalvelu voisi sisältää. Näitä erilaisia toimintoprosesseja havainnollistettiin työryhmän jäsenille eli käyttäjille karkean tason prototyyppien (low-fidelity prototype) avulla (esim. power point -protot). Ensimmäisessä vaiheessa pyritin selvittämään ne keskeiset toiminnot mitä verkkopalvelun tulisi ainakin sisältää. Vielä tässä vaiheessa ei kiinnitetty niin tarkkaan huomiota siihen, millaisista vaiheista kukin yksittäinen toiminto tulee muodostumaan (toiminto- ja asiointiprosessien vaiheet). Menetelmänä käytettiin ryhmäläpikäyntiä. Eri kohderyhmien edustajista kootut ryhmät kuten työryhmä ja ohjausryhmä sekä suunnittelijat kävivät verkkopalvelun karkean tason protoversion avulla läpi tehtävät. Tavoitteena oli selvittää yleisellä tasolla mitä käyttäjän on mahdollista tehdä verkkopalvelun avulla sekä priorisoida verkkopalvelun sisältämät toiminnot. Kun usean iteraatiokierroksen jälkeen oli päästy yksimielisyyteen siitä mitä toimintoja verkkopalvelu tulisi sisältämään, lähdetin selvittämään millaisia vaiheita kukin toiminto itsessään tulee sisältämään, jotta toiminnolle asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Jälleen käytettiin eläytymismenetelmää, jonka avulla tuotettiin tarinoita, skenaarioita potentiaalisista toiminto- tai asiointiprosessien etenemispoluista. Joukosta skenaariota johdettiin edelleen yleistyksiä eli yleisiä malleja kuten käyttötapauksia. Tavoitteena oli asiointi- ja toimintoprosessien mallintaminen ja sen vaiheiden tunnistaminen: mitä kaikkea tapahtumia ja vaiheita käyttäjä kohtaa ennen kuin hän on saanut tavoitteensa toteutetuksi. Myös asiointi- ja toimintoprosessien mallien toimivuus testattiin käyttäen karkean tason protojen avulla käyttäen hyväksi ryhmäläpikäynnin ideaa. Kun iteraatiokierrosten jälkeen oltiin saatu hahmotettua keskeisten prosessien etenemispolut työryhmää tyydyttävällä tavalla, laadittiin verkkopalvelusta prototyyppi, joka oli käytettävissä verkon välityksellä. Tässä prototyypissä ei kuitenkaan ollut aitoa toiminnallisuutta: käyttäjä pystyi esimerkiksi täyttämään lomakkeen, mutta syötettä ei tallennettu mihinkään. Skenaariotarinoita oli hyödynnetty myös siten, että verkkopalvelun prototyypissä käytettiin nimilappuina skenaariotarinoista peräisin olevia termejä. 70

13 Lähteet: Carrol, J. M. ym Requirements Development in Scenario-Based Design. IEEE Transactions on Software Engineering, Vol. 24 Issue 12, Gould, J.D.& Lewis, C Designing for usability: key principle and what designers think. Communication of the ACM, 28, Holzblatt, K. & Beyer, H. Making Customer-Centered Design Work for Teams [online] Communication of AMC, 1993 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL:http://www.incent.com/pubs/customer_des_teams.html>. ISO Guidance on Usability. Jordan, P.W An Introduction to Usability. London: Taylor & Francis. Keinonen, T One-dimensional usability - influence of usability on consumers' product preference. Taideteollisen Korkeakoulun julkaisu A21. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Nielsen, J Usability Engineering. San Diego (CA.): Morgan Kaufmann. Nielsen, J Ten Usability Heuristic [online]. Fremont: Nielsen Norman Group, 1994 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Norman, D Miten avata mahdottomia ovia? Tuotesuunnittelun salakarit. Suom. A. James. Helsinki: Weilin+Göös. Potts, C Using Schematic Scenarios to Understand User Needs. Proceedings of the conference on Designing Interactive Systems: processes, practices, methods & techniques: Ann Arbor, USA, elokuu 1995, Rosson, M. B. & Carrol, J. M. Scenario-Based design [online]. Blacksburg VA: Virginia Polytechnic Institute and State University, 2002 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Myös teoksessa: J. Jacko & A. Sears (Eds.) The Human-Computer Interaction Handbook: Fundamentals, Evolving Technologies and Emerging Applications. Mahwah (NJ.):Lawrence Erlbaum Associates, 2002, pp Samela, J Verkkosisällön hallinta. Helsinki: Edita Publishning Oy. Schneider, G. & Winters, J.P Applying Use Cases. A Practical Guide. Reading (MA.): Addisson-Wesley Longman Inc. Shackel, B Human factors and usability. Teoksessa: Preece, J. & Keller, L. (ed.) Human- Computer Interaction: Selected Readings. Hemel Hempstead: Prentice-Hall. Silius, K., Tervakari, A-M., Kaartokallio, H. & Yritys, K. Tieto- ja viestintätekniikka-avusteisen opetuksen käyttökelpoisuuden arviointimalli [online]. Espoo: Suomen virtuaaliyliopiston kehittä- 71

14 misyksikkö, 2003 [viitattu ]. Suomen virtuaaliyliopiston e-julkaisuja nro 9. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: > ISBN Sinkkonen, I. ym Käytettävyyden psykologia. Helsinki: Edita Oyj. Turkki,L. & Sinkkonen, I. Esteetön vai käytettävä? [online]. Helsinki: Adage Oy, 2004, julkaistu , [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Wiio, A Käyttäjäystävällisen sovelluksen suunnittelu. Helsinki: Edita Publishing Oy. 72

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 4. luento 9.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Viime

Lisätiedot

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 4. luento 8.1.2008 erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat Reunaehtoja ja huomioonotettavia vaatimuksia Käyttäjien

Lisätiedot

4. luento: Verkkopalvelun suunnittelu - tarvekartoitus, toimintojen ja asiointiprosessien määrittely

4. luento: Verkkopalvelun suunnittelu - tarvekartoitus, toimintojen ja asiointiprosessien määrittely 4. luento: Verkkopalvelun suunnittelu - tarvekartoitus, toimintojen ja asiointiprosessien määrittely Ei riitä, että edetään parhaan tämänhetkisen tiedon mukaan ja otetaan huomioon ne asiat, jotka tunnetaan

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

4. Verkkopalvelun sisällölliset ja toiminnalliset vaatimukset

4. Verkkopalvelun sisällölliset ja toiminnalliset vaatimukset 4. Verkkopalvelun sisällölliset ja toiminnalliset vaatimukset Ei riitä, että edetään parhaan tämänhetkisen tiedon mukaan ja otetaan huomioon ne asiat, jotka tunnetaan (Turkki & Sinkkonen, 2004). 4.1. Määrittelyvaiheen

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 9. luento 1.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

9. Tietoa käyttökelpoisuudesta käyttäjiltä

9. Tietoa käyttökelpoisuudesta käyttäjiltä 9. Tietoa käyttökelpoisuudesta käyttäjiltä Asiantuntija-arviointien rinnalla on hyvä käyttää erilaisia testausmenetelmiä, joiden avulla kootaan tietoa verkkopalvelun käyttökelpoisuudesta ja laadukkuudesta

Lisätiedot

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä?

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen, 21.1.2013 Johanna Kaipio, TkT, DI Tutkijatohtori ja opettaja Strategisen käytettävyyden

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

8.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

8.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. 8.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 21.2.2006 Toteutuneita lisäarvoja (liittyy harjoituksiin) Lisäarvo 01-02 02-03 Joustavuus ajan suhteen

Lisätiedot

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

3. luento: Verkkopalvelun suunnittelusta

3. luento: Verkkopalvelun suunnittelusta 3. luento: Verkkopalvelun suunnittelusta Mihin suunnittelumalleja tarvitaan? Ad hoc -menetelmä Menetelmä on tyypillinen etenkin pienissä verkkopalveluprojekteissa - toteuttava ryhmä on pieni ja tiivis

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) avusteisen opetuksen käyttökelpoisuus

Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) avusteisen opetuksen käyttökelpoisuus Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) avusteisen opetuksen käyttökelpoisuus Uudet teknologiat ja oppimisympäristöjen kehittäminen Tutkijakouluseminaari Tampereella 10.-11.11.2003 Kirsi Silius, erikoistutkija

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Janne Pitkänen Adusso Oy, Aalto yliopisto Matti Pitkäranta Adusso Oy Terveydenhuollon tietojärjestelmien

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 2. luento 3.9.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio

Lisätiedot

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 2. luento 11.12.2007 erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat Aiempien vuosien harjoitustöiden aiheita Luento:

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1. luento 27.8.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Käytettävyys ja sen merkitys

Käytettävyys ja sen merkitys Kuvat kirjasta Sinkkonen, Nuutila, Törmä. Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu, 2009 Käytettävyys ja sen merkitys Irmeli Sinkkonen Adage Oy irmeli.sinkkonen@adage.fi www.adage.fi www.adage.fi Sisältö

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 2: protot sun muut 1 Tämän päivän ohjelmaa Ryhmääntymisjutuista, ilmoittautumiskäytäntöä, Popista Työohjeen esivilkaisu Viime viikolla, erikoistamista, dynaamista

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet?

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet? Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9. Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Hankinnan ongelmakohdat Tekninen osaaminen hankinnasta yleensä hyvällä

Lisätiedot

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari

Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari Tavoite ja lähtökohtia Yksittäisen tuotekonseptointityötavan sopivuus?

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 2, pe 5.11.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 2, pe 5.11. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 2, pe 5.11. Kertausta Ohjelmistotuotantoprosessin vaiheet: Vaatimusanalyysi- ja määrittely Mitä halutaan? Suunnittelu Miten tehdään? Toteutus Ohjelmointi Testaus Varmistetaan

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Etnografia Tiiu Koort

Etnografia Tiiu Koort Etnografia Tiiu Koort 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari: Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I Etnografisen tutkimuksen lähtökohdat Etnografia = ihmisestä kirjoittaminen,

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen Konseptisuunnittelu Perusteet ja prosessi Teknillinen korkeakoulu Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio Käytettävyysryhmä Opettava tutkija: Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 4. luento 20.9.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Thl.fi määrittely 1. työpaja

Thl.fi määrittely 1. työpaja ALEKSI KALLINEN aleksi.kallinen@solita.fi +358 50 582 9464 TERO SAARENPÄÄ tero.saarenpaa@solita.fi +358 50 359 0556 Thl.fi määrittely 1. työpaja 16/10/2012 Agenda Lyhyet esittäytymiset Työpajan esittely

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

STEAM PALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA. MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

STEAM PALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA. MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi STEAM PALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi Ryhmä: SteamRunk Janne Mäkitalo Petteri Nyrhilä Juho Koskenranta Ville Tyrväinen 1.10.2013 i Sisällysluettelo 1. STEAM

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia?

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Timo Jokela, FT Timo Jokela, FT historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

IHTE-1100 Kaper s2008 Luento 2: Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

IHTE-1100 Kaper s2008 Luento 2: Käyttäjäkeskeinen suunnittelu IHTE-1100 Kaper s2008 Luento 2: Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Lyhyt kertaus 1. luennon aiheista Mitä käytettävyys on - Tuotteen keskeinen ominaisuus - Huomiotava käyttäjät, käyttäjien tavoitteet, käyttökonteksti

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Tikli-projektin avausseminaari

Tikli-projektin avausseminaari Tikli-projektin avausseminaari Toiminnanohjaus 16.9.2008 Salla Brunou, Severa Luennon sisältö 1. Annetut aiheet 2. Omia kokemuksia Severa Oyj Severa -Kasvanut vuodesta 2003 yli 20 hengen yritykseksi -Asiakaskunta:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen liiketoiminnalliset

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä

Lisätiedot

Palveluprosessien kehittäminen

Palveluprosessien kehittäminen Palveluprosessien kehittäminen Katriina Valminen Innovation Management Institute (IMI) BIT Tutkimuskeskus 18.3.2010 Sisält ltö 1. Prosessilähtöinen palvelumääritelmä 2. Palveluprosesseista 3. Palveluprosessien

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 2: protot sun muut 1 Tämän päivän ohjelmaa Ryhmääntymistä, viimeksi unohtui Työohje julkaistu! Elinaikajuttujen loppurutistusta, viipaloitumisasiaa Prototyypeistä

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot