Menestystekijöitä jo vuodesta 1971

Transkriptio

1 Menestystekijöitä jo vuodesta 1971

2 Aamiaistilaisuus/ Jyväskylä Työelämän rakenteet muutoksessa 8.30 Aamiainen 9.00 Tilaisuuden avaus Millaisia ovat johtamisen haasteet juuri nyt? Miten varmistetaan hyvän työvoiman saatavuus ja pysyvyys? Miten henkilöstöpalveluyritykset voivat auttaa yritystä elinkaaren eri vaiheissa? Keskustelua Eero Kukkola, varatoimitusjohtaja Mika Lallukka, aluejohtaja

3 Eilakaisla työmarkkinoiden aitiopaikalla Eila Kaislan vuonna 1971 perustama suomalainen perheyritys. Maksamme palkkoja vuosittain noin henkilölle. Kauttamme rekrytoidaan vuosittain noin henkeä asiakasyrityksiimme. Vuosien varrella olemme olleet mukana yli suomalaisen työuralla. Elinkeinoelämän järjestäytynyt työnantaja jo vuodesta 1991.

4 Jyväskylään tulossa pula tuhansista työntekijöistä (Keskisuomalainen, helmikuu 2012)

5 KSML helmikuu 2012

6 Tekijöistä pulaa jo nyt! Ammattiosaajista jo pula (mm. luokkahitsaaja, kaivinkoneenkuljettaja, palkanlaskija, Java-osaaja, sairaanhoitaja, lääkäri, ICT-projektipäällikkö) Sitoutumishalu ja -kyky 500 päivää Yhteiskunnan turvaverkko Työelämän kuormittavuus Työelämän vaatimukset Koulutuksen antamat valmiudet tai niiden puute Pitkäkestoinen koulutus Joustamaton päiväraha Kaikki mulle heti Downshiftaus

7 Saksan malli Uudistuksessa oli lukuisia elementtejä, joilla pyrittiin lisäämään työttömien oman vastuun kasvattamista, aktiivisuutta ja tehokkaampaa työnhakua. Työttömyysturvan kannustavuuden lisääminen merkitsi siis sitä, että työttömyysturvan tasoa laskettiin ja kestoa lyhennettiin. Työnhakuvaatimuksia lisättiin. Sopivan työn määritelmä siis määritelmä työstä, joka tulisi vastaanottaa väljennettiin ja sanktioita työstä kieltäydyttäessä kiristettiin. Itsensä työllistämiseen kannustettiin. Toisaalta uudistuksilla pyrittiin poistamaan esteitä yritysten työpaikkojen luomiselle ja alentamaan työllistämiskynnystä. Konkreettisia toimenpiteitä olivat esimerkiksi työvoiman vuokraukseen ja määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvän lainsäädännön väljentäminen. Myös työsuhdeturva poistettiin pienissä, alle 10 hengen yrityksissä. Pyrkimyksenä oli alentaa työllistämiskynnystä etenkin näissä yrityksissä. Alennetulla sosiaalimaksulla (mini- ja midi -työt) puolestaan pyrittiin alentamaan taloudellista työllistämiskynnystä Lähde: TEM - Työpoliittinen aikakauskirja 2/2012

8 Miten saan ja pidän hyvän henkilöstön? Hyvä johtaminen Hyvä työnantajamielikuva (lupaus ja lunastus) Ajan tasalla oleva henkilöstöstrategia Arvot kohdallaan Joustot puolin ja toisin Töiden ja tehtävien järjestely Soveltuvuustestaus Rekrytointiapu Ulkoistus Vuokratyövoima

9 Millainen on työnantajakuvasi? Hyvä tyyppi saa paikan Osaa työnsä (ammattilainen/ huippuammattilainen) Osaa hyödyntää työkaluja monipuolisesti Itsenäiseen työhön pystyvä Toimii ryhmän jäsenenä, luo hyvää henkeä Tulee toimeen asiakkaiden kanssa Mitä sä mulle tarjoat? Joustaako työajat? Lomat? Mahdollisuus pitää vapaata? Millaiset työkaverit? Millainen työilmapiiri? Millainen pomo? Etenemismahdollisuudet? Harrastusmahdollisuudet?

10 Henkilöstöpalveluyrityksen toiminta-alue: Henkilöstövuokraus Rekrytointi Konsultointi Soveltuvuusarviointi Ulkoistamispalvelut Uudelleensijoitusvalmennus

11 11 TYÖMARKKINAT TÄNÄÄN Henkilöstöpalveluala on koko 2000-luvun ollut merkittävässä kasvussa Vuokratyösuhteessa olevien osuus työvoimasta Suomessa n. 1 % Euroopassa n. 2,5 4,0% Määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus työvoimasta Suomessa 16% Syinä tähän mm. yritysten erikoistuminen ja toiminnan hajauttaminen sesonkiluonteinen tuotanto sijaistukset ruuhkahuippujen tasoittaminen työmarkkinoiden muuttuminen työntekijöiden toiveet työelämässä: joustavuus, vapaa-aika, perhe

12 Henkilöstövuokrauksen edut asiakasyritykselle Nopea ja joustava tapa hankkia henkilöstöä, mahdollisuus keskittyä omaan ydinliiketoimintaan Henkilöstöpalveluyritys on ammattilainen ja asiantuntija henkilöstön rekrytoinnissa, myös pysyvän henkilöstön rekrytoinnissa Apu oman henkilöstön työssä jaksamiseen helpottaa työvoimapulaa, purkaa ruuhkahuippuja vähentää ylitöiden tarvetta Mahdollisuus tehostaa omien henkilöstöresurssien käyttämistä työntekijän saa siksi ajaksi, kun on tarvetta -> henkilöstön oikea mitoitus Työnantajariskin ja -velvollisuudet kantaa henkilöstöpalveluyritys Henkilöstövuokrauksesta apu sijaisuuksien hoitamisen lisäksi myös asiantuntijatehtäviin ja projektitöihin, joihin omalla rekrytoinnilla ei esim. määräaikaisuuden tai aikapulan vuoksi saada ammattilaisia Asiantuntijuutta ja uusia työtapoja työyhteisöön Lähde: HPL

13 HPL asiakastutkimus 2008 Työvoimapula on totta ja työnantajat hakevat entistä monipuolisempia tapoja löytää osaavia työntekijöitä. Noin 80 prosenttia vuokratyövoimaa käyttävistä yrityksistä kertoo, että vuokratyöllä on merkittävä rooli ratkaistaessa työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita. Yritykset ovat käyttäneet vuokratyövoimaa sen helppouden, nopeuden ja hyvien työntekijöiden saatavuuden vuoksi. Vuokratyövoimaa käytettiin eniten sijaisuuksissa ja erilaisten ruuhkahuippujen ja sesonkien aikana. Viidennes yrityksistä käytti vuokratyövoimaa rekrytointikanavana. Lähde: HPL

14 Ellei vuokratyövoimaa olisi ollut käytettävissä, yritykset olisivat usein itse palkanneet määräaikaisen työntekijän tekemään työn. Joka neljännessä tapauksessa työ olisi jäänyt osittain tai kokonaan tekemättä. Tämä kertoo siitä, että vuokratyö selvästi lisää työllisyysastetta. Viidenneksessä tapauksista työ olisi viivästynyt. Noin kolmanneksessa tapauksista yrityksen muut työntekijät olisivat tehneet työn oman työnsä ohella tai ylityönä. Vuokratyövoiman käyttö selvästi siis vähentää oman henkilöstön liiallista kuormittamista ja näin ollen parantaa oman henkilöstön työssä jaksamista. Tärkeimmäksi syyksi rekrytointipalveluiden käytölle nimettiin henkilöstöpalveluyritysten ammattitaito ja asiantuntemus, rekrytoinnin helppous ja yksinkertaisuus sekä ajan säästäminen. Yli neljännes yrityksistä uskoikin vuokratyöntekijöiden käytön lisääntyvän yrityksessään seuraavan 12 kuukauden aikana. Yritykset olivat selvästi huolissaan työvoiman saatavuudesta. Kysyttäessä henkilöstöpalveluyritysten roolista osana työvoiman saatavuuden ratkaisua, 82 % uskoi roolin kasvavan tulevaisuudessa Lähde: HPL

15 Tutkimuksen mukaan, tyypillinen vuokratyöntekijä: on nuori: alle 25-vuotiaita 47 prosenttia vastanneista, alle 35-vuotiaita 78 prosenttia vastanneista on hyvin koulutettu: 60 prosentilla vastanneista on toisen asteen koulutus tai korkeakoulututkinto; vajaa kolmannes opiskelee edellä mainittuja tutkintoja kuuluu ammattiliittoon: 47 prosenttia vastanneista sai työtä viikon sisällä: 49 prosenttia vastanneista tekee vuokratyötä, koska haluaa itse valita työajan ja -paikan: 44 prosenttia vastanneista tekee vuokratyötä, koska haluaa lisäansioita: 34 prosenttia vastanneista tekee vuokratyötä, koska uskoo että saattaisi muutoin olla ilman työtä: 52 prosenttia vastanneista oli ennen vuokratyötä opiskelija tai työtön: 54 prosenttia vastanneista

16 Muutostrendejä Työvoimapula useilla aloilla Työn vaiheistus helpommiksi kokonaisuuksiksi? Prosessit Työntekijöiden halu joustavampiin työehtoihin (työaika, vapaat, etätyö) Palkan merkitys vähenee? Työn mittaus ajan mittaamisesta tuloksien mittaamiseen? Eläkeikä nousee pitenevätkö työurat? Teknologian rooli vahvistuu entisestään Globalisaatio työnjako maiden välillä Monikulttuurisuus Maahanmuutto (työperäinen ja muu) Yhä useamman työkieli on englanti Ilmastonmuutos Ympäristötekijät

17 Kiitos!