ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POHELY/535/ /2010 Käsittelijä Jouni Kytösaari Puhelinnumero Projektikoodi S10170 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Duuni Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Vaasan TE-toimisto Projektin vastuuhenkilön nimi Helvi Riihimäki Sähköpostiosoite helvi.riihimaki@te-toimisto.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Elina Kaunismäki Sähköpostiosoite elina.kaunismaki@te-toimisto.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Duuni-projektia (Rekrytointiohjelma Pohjanmaa ) suunniteltaessa ja projektin aloittaessa toiminnan vuonna 2008 työllisyystilanne oli hyvä. Työttömien osuus silloisen Pohjanmaan TE -keskuksen alueella uutisoitiin olevan 5.9, mikä oli Uudenmaan jälkeen toiseksi paras tilanne Suomessa. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli reilussa laskussa edellisvuodesta ja nuorten työllisyystilanne oli parantunut. Uusien työpaikkoja informoitiin olevan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Duunin tavoitteena oli täydentää omalta osaltaan kansallista rekrytointikoulutusta ja muuta työvoimapolitiikan toimintaa Pohjanmaan TE -keskuksen alueella lukuun ottamatta Kokkolan ja Kaustisen seutukuntia. Projektin kautta haluttiin turvata työvoiman saatavuus ja riittävyys työvoiman tarjonnan niukentuessa ja poistuman kasvaessa. Projektin tavoitteena oli kohdentaa palveluita niihin työnhakijaryhmiin, jotka jäivät pelkästään työvälitystoimin autettavin ja pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamien työnhakijoiden väliin. Kohderyhmään kuuluivat myös pitkäaikaistyöttömät ja sen uhkaamat, vaikeasti työllistettävät, maahanmuuttajat ja erityisesti ikääntyneet henkilöt, joilla on matala koulutustaso tai ei lainkaan koulutusta. Toiminnan pohjana oli työttömien työnhakijoiden työllistäminen työelämälähtöisin ja EURA JÄRJESTELMÄ 1/14

2 -läheisin menetelmin unohtamatta tasa-arvoa. Työmarkkinat osoittivat, että etenkin pienet työnantajat ja mikroyritykset tarvitsivat työvoimapoliittista tukea kilpailussa tarjolla olevasta työvoimasta. Duunin välillisiksi kohderyhmiksi nimettiinkin pk-yritykset. Määrällisenä tavoitteena oli, että projektiin osallistuu 480 henkilöä ja noin 250 yritystä. Lisäksi kohderyhmäksi nimettiin kaikki yhteistyökumppanit, joiden kanssa yhteistyötä tekemällä pyrittäisiin estämään edellä mainittujen henkilöiden yhteiskunnasta syrjäytymistä. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ VUODET 2008 JA 2009 Rekrytointiohjalma Pohjanmaa aloitti toimintansa , kun projektipäällikkö Hannele Ihamäki ja projektiassistentti Rose-Marie Lillmangs aloittivat työnsä projektissa. Projekti nimettiin Duuniksi, joka tarkoittaa sekä suomen että ruotsinkielellä työtä ja joka osoittautui toimivaksi nimeksi jäämällä ihmisten mieleen. Projektipäällikkö teki hankkeessa täyspäiväisesti työtä, mutta projektiassistentti teki puolet työpäivästään Duuni-projektia ja puolet toista ESR -projektia nimeltään Diili, Vaihtovalmennus Pohjanmaa Näille projekteille nimettiin yhteinen ohjausryhmä. Loppuvuosi 2008 kului projektissa työskentelevillä koulutuksia ja hankkeen toimintaa ja markkinointia suunnitellessa. Syksyn 2008 aikana tutustuttiin myös eri yhteistyötahoihin ja projektialueen TE -toimistoihin. Duuni-projektin projektipäällikkö Hannele Ihamäki siirtyi toisiin työtehtäviin toukokuussa 2009 ja hänen tilalleen projektipäälliköksi valittiin Elina Kaunismäki. Uusi projektipäällikkö sai heti tehtäväkseen aloitettujen koulutusten läpiviemisen ja projektisuunnitelman päivittämisen johtuen taloudellisen tilanteen epäsuotuisasta kehityksestä ja työttömyyslukujen kasvamisesta. Kesäkuussa 2009 Pohjanmaan TE -keskus uutisoi työllisyyskatsauksessaan nuorten työttömyyslukujen kasvusta ja irtisanomisten ja lomautusten näkymisestä työttömyysluvuissa. Pohjanmaan TE -keskuksen alueella työttömien osuudeksi kerrottiin olevan 7,3 % työvoimasta, kun edellisvuonna vastaava luku oli 5,3 % työvoimasta. Teollisuuden toimialalla informoitiin tilanteen heikentyneen eniten. Tästä syystä Duunin projektisuunnitelmaan lisättiin kohderyhmäksi nuoret ja työttömyyden uhkaamat henkilöt (esim. lomautetut henkilöt). Lukuihin lisättiin myös muutama isompi yritys sekä kunnat ja organisaatiot, koska töihin päseminen ja koulutuksiin sisältyvien työharjoittelupaikkojen saaminen vaikeutui huomattavasti.projektiin osallistuvien henkilöiden määrää kasvatettiin suunnitelmassa 480 henkilöstä 550 henkilöön. Duunin koulutukset lähtivät käyntiin vuoden 2009 alusta. Koulutukset keskittyivät puhdistusalaan, myynnin ammattitutkintoon, insinööreille ja teknisellä alalla toimiville suunnattuun Cad 2D ja 3D verkkokoulutukseen sekä Rekryyn valmentavaan koulutukseen Vaasassa ja Pietarsaaressa. Koulutuksia suunnitellessa projektipäällikkö ja -assistentti keskustelivat TE -toimistojen henkilöstön kanssa, hyödynsivät olemassa olevaa ammattibarometria ja muita tietolähteitä. Ohjausryhmätyöskentely oli aktiivista ja ohjasi projektin toimintaa tehokkaasti koko projektin toiminnan ajan. Ohjausryhmään kuuluivat projektin johtaja, Vaasan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki, edustajat Vaasan yrittäjistä/ Rannikko - Pohjanmaan Yrittäjistä, alueen elinkeinoyhtiöistä eli Concordiasta, EURA JÄRJESTELMÄ 2/14

3 VASEK:sta, Dynamosta, SAK:n edustaja, edustaja Suupohjan rannikkoseudun TE -toimistosta, edustaja Noviasta/Svenska yrkeshögskolan:sta, yrittäjänä toiminut yrityskummi ja edustajat Pohjanmaan ELY - keskuksesta (entisestä Pohjanmaan TE - keskuksesta). Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana yhdeksän kertaa ja koska edustajat toimivat eri alueilla, heiltä sai arvokasta ohjausta ja tukea projektin toteutuksessa. Duuni- ja Diili -projekteilla oli yhteinen ohjausryhmä ja tämä järjestely toimi erinomaisesti. VUODET 2010 JA 2011 Lomautusten ja irtisanomisten myötä Duunin asiakkaiden määrä kasvoi reilusti vuosien 2010 ja 2011 aikana:työttömiä ja lomautettuja henkilöitä koulutettiin tai he olivat palkkatuetussa työssä. Tavoitteena oli, että projektialueen yritykset saisivat ammattitaitoista henkilöstöä taantuman päätyttyä. Duunista koulutettiin laitoshuoltajia, kuljettajia (kuljettajan ammattipätevyyskoulutus), kotityöpalvelun ammattilaisia (kotityöpalvelun ammattitutkinto) sekä metallialalle ammattilaisia. Lisäksi järjestettiin useita ryhmiä joustavaa ja suosittua Rekryyn valmentavaa koulutusta Pietarsaaressa ja Vaasassa, muita koulutuksia olivat Lasthantering, Försäljning till företag, Kompetenshöjning för byggnadsbranchen, Introduktion i lasthantering och trafikplanering sekä Sähköinen markkinointi -koulutus. Projektin henkilöstö toimi koulutuksissa yhteyshenkilöinä ja oli yhteydessä asiakkaisiinsa päin. Samalla tehtiin aktiivisesti työnantajakäyntejä, jonka aikana markkinointiin sekä Duuni- että sen "sisarprojektiksi" muodostunutta Diili -projektia sekä informoitiin ja markkinoitiin työhallinnon palveluita. Työnantajakäynneillä kerrottiin suunnitteilla olevista koulutuksista ja muokattiin koulutuksia työnantajan tarpeita kuunnellen. Tämän työn tavoitteena oli saada työnantajien tarpeista lähtevää koulutusta ja työantajat ottamaan koulutuksessa olevat helpommin työharjoitteluun, varsinkin kun työharjoittelupaikkojen löytyminen ei ollut tällöin helppoa. Työantajat suhtautuivat erittäin positiivisesti siihen, että heitä haluttiin kuunnella. Vuoden 2010 lopussa Duuni - projektissa oli mukana jo 674 henkilöä eli tämän vuoden aikana projektiin oli mukaan tullut 203 uutta henkilöä. Vuoden 2011 lopussa henkilömäärä oli kasvanut jo 818 henkilöön eli alkuperäiset tavoitteet ylitettiin reilusti! Vuonna 2010 Duuni antoi panoksensa TE-toimistojen kehittämiseen järjestämällä yhdessä Pohjanmaan ELY -keskuksen kanssa Duunin projektialueen TE -toimistojen henkilöstölle "Asiakaspalvelu sujuvaksi" - kehityskoulutuksen, jossa käytiin läpi henkilöstön työtehtäviä ja pohdittiin sitä, miten voitaisiin parantaa henkilöstön työskentelyä. Koulutus alkoi joulukuussa 2009 suunnittelukokouksella ja päättyi toukokuussa Tämä koulutus toimi pohjana Pohjanmaan ELY -keskuksen kehitystyölle, joka jatkoi Muutostukihankkeen nimellä. Kesällä 2010 Duuni-hankkeeseen tuli yliopistoharjoittelija, joka suoritti opinnäytetyöhön kuuluvan harjoittelun sekä Duuni- että Diili -projekteissa. Harjoittelija työskenteli projekteissa kaksi kuukautta kesällä Hän osallistui hankkeen koulutusvalintoihin, kokouksiin ja teki kirjallisena työnä "Raportti vuotiaista työnhakijoista Vaasan, Pietarsaaren ja Suupohjan rannikkoseudulla". Raportti julkaistiin projektin kotisivuilla Harjoittelija työllistyi harjoittelun päätyttyä Vaasan TE-toimistoon. EURA JÄRJESTELMÄ 3/14

4 YHTEISTYÖLLÄ OLI RATKAISEVA ROOLI Duuni teki kiinteästi yhteistyötä Diili -projektin kanssa. Yhteistyö oli luontevaa, koska projekteilla oli yhteinen projektiassitentti ja ohjausryhmä. Duuni ja Diili -projekteista muodostui kolmihenkinen tiimiryhmä, jossa Duunin projektipäällikkö toteutti osaltaan Duunin tavoitteita ja Diilin projektipäällikkö oman projektinsa tavoitteita. Projektiassistentti jakoi työaikansa puoliksi siten, että hän teki puolet työajastaan Duunia ja puolet Diiliä. Tämä oli onnistunut ratkaisu, koska projektien markkinointi tehostui, koska projektipäälliköt ja -assistentti markkinoivat aina molempia projekteja eri tilaisuuksissa. Tiimissä vallitsi hyvä tiimi- ja yhteishenki, mikä edesauttoi projektien tavoitteiden eteenpäin viemistä ja hyvien tulosten syntyä. Projektitt toteuttivat yhdessä erilaisia asioita, esimerkiksi syksyllä 2010 projektit järjestivät "Työhyvinvoinnilla tuottavuutta yrityksiin"-seminaarin. Hyvän yhteistyön ansiosta projektit jakoivat kustannuksia, mikä edesauttoi sitä, että säästettiin kuluissa. Yhteistyöllä Duunin ja TE -toimistojen henkilöstön kanssa oli merkittävä rooli, koska TE-toimistojen henkilöstö ohjasi aktiivisesti asiakkaita projektin koulutuksiin. Projektin henkilöstön oli helppo keskustella virkailijoiden kanssa, koska projektihenkilöstön työpisteet olivat TE -toimistoissa. Lisäksi projektin johtaja Helvi Riihimäki tuki ja ohjasi projektilaisten toimintaa aktiivisesti. Ohjausryhmän aktiivisuus, kantaaottavuus ja ideointi ohjasi projektin toimintaa koko projektin ajan, mikä edesauttoi projektin hyvien tulosten syntymistä. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Duuni-projektissa on pyritty koko projektin ajan toimimaan avoimesti ja tiedottamaan projektin tapahtumista ja projektissa syntyneistä tuloksista. Avoimuutta ja tiedottamista varten Duuni -projekti loi yhdessä Diili - projektin kanssa kotisivut, joissa kerrottiin projektien sisällöistä, tapahtumista ja julkaistiin pöytäkirjoja. Projektien yhteinen ohjausryhmä kokoontui myös säännöllisesti vuosittain, joten ohjausryhmä pysyi ajan tasalla projektin toiminnasta koko ajan. Projektin koulutuksiin haettiin -sivujen kautta. Duunilla oli oma työnhakijaesitteensä sekä yhteinen työnantajaesite Diili -projektin kanssa. Esitteitä jaettiin eri tilaisuuksissa, työnantajakäynneillä ja TE -toimistoissa. Koska Duunin henkilöstön, projektipäällikön ja -assistentin, toimipisteet sijaitsivat TE -toimistoissa, projektilaiset tiedottivat aktiivisesti TE -toimistojen henkilöstä projektissa meneillään olevista asioista. Samalla projektilaisilla oli mahdollisuus keskustella TE -toimiston henkilöstön kanssa, millaisia tarpeita työttömillä ja työttömyyden uhkaamilla henkilöllä oli. Duunissa kehitettiin koulutuksia myös näiden keskustelujen kohdalla. Yksi tällainen koulutus oli esimerkiksi Rekryyn valmentava koulutus, johon osallistui yhteensä 345! Kaksi ryhmää järjestettiin kansallisena eli niitä ei rahoitettu Duunista, mutta projektihenkilöstö toimi näissä kurssikummina. Näihin ryhmiin osallistui yhteensä 37 henkilöä. Koska Duuni- ja Diili -projektit tekivät kiinteää yhteistyötä, oli luonnollista, että molemmat projektit markkinoivat molempia projekteja yhteistyökumppaneilleen, asiakkailleen ja yrityksille. Samalla kerrottiin myös TE - toimistoissa meneillään olevista asioista sekä ELY -keskuksen tuotteistetuista yrityspalveluista - olihan molempien projektien tavoitteena edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Samalla kerrottiin projektien EURA JÄRJESTELMÄ 4/14

5 tavoitteista ja muokattiin mm. koulutusesityksiä yritysten tarpeiden mukaiseksi. Tämä lisäsi yritysten motivaatiota ottaa projektien koulutuksessa olevia työharjoitteluun, joka johti usein Duunin tavoitteeseen, työllistymiseen. Duuni- ja Diili -projektit järjestivät yhdessä "Työhyvinvoinnilla tuottavuutta yrityksiin"-seminaarin, jossa keskusteltiin muun muassa siitä, että työntekijän terveys ja toimintakyky edistävät työn tuottavuutta ja että se on tärkeä kasvunlähde, kun työvoima supistuu. Jokaisella yksilöllä on vastuu omasta työkyvystään, mutta päävastuu on työolojen kehittämisestä työpaikoilla. Samalla keskusteltiin myös siitä, että myös yrittäjien pitää muistaa huolehtia omasta jaksamisestaan. Seminaari sai julkisuutta alueen tiedotusvälineissä, radioissa ja lehdissä. Esimerkiksi Pohjalainen julkaisi tilaisuudesta artikkelin "Avoimuus kohentaa työhytinvointia. Työelämän laatu näkyy sekä tuottavuutena että työuran pituudessa". Duunihn projektipäällikkö oli muutaman kerran Vaasa Radiossa kertomassa projektista ja projektissa meneillään olevista koulutuksia. Projektipäällikköä ja -assistenttia haastateltiin alueiden lehdissä ja he edesauttoivat joidenkin lehtijuttujen syntyä etsimällä näihin taustatietoja. Esimerkkinä mainittakoon Pohjalaisessa julkaistu "EU-rahoilla luotu yli tuhat uutta työpaikkaa Pohjanmaalle" -;lehtiartikkeli, jossa haastateltiin Duuni-projektista järjestetyssä CAD 2D ja 3D verkkokoulutukseen osallistunutta henkilöä, joka työllistyi vaasalaiseen yritykseen sekä Pietarsaaren Sanomissa julkaistu artikkeli "Työtä kuljetusalalta. Duuni-hanke kouluttaa ammattimaisia kuorma-autonkuljettajia". Duuni pyrki olemaan yhteydessä projektin asiakkaisiin mahdollisuuksien mukaan, mikä oli haasteellista, koska projektiin mukaan tulevien henkilöiden määrä kasvoi joka vuosi vauhdilla. Projektista kerrottiin aina koulutusten yhteydessä sekä asiakkaille lähetettiin sähköpostitse ja kirjeitse pyyntö vastata palautekyselyyn projektin kotisivujen kautta. Projektista osallistuttiin myös erilaisille messuille, kuten Know How -messuille, Kesätyötreffeille ja Pohjanmaan Suurmessuille. Duuni ja Diili suunnittelivat yhdessä TE -toimiston kanssa yhteisen messuosaston, joka sai myös julkisuutta Pohjalaisessa Messuosastoa käytettiin useilla eri messuilla. Lisäksi työnantajille järjestettiin omia tapahtumia, esimerkiksi projektiassistentti kutsui starttirahan saaneet yrittäjät työantajatapaamiseen Pietarsaaren TE -toimistoon. Uudet yrittäjät olivat erittäin kiinnostuneita tilaisuudesta. Vuonna 2011 Duuni- ja Diili -projektien ohjausryhmän kokouksessa päädyttiin siihen, että projektit eivät järjestä päätösseminaaria, koska projektit olivat jo yhden sellaisen järjestäneet. Projektilaiset päätyivät siihen, että julkaistaan yhteinen projektien lehtiliite, jossa kerrotaan projektien tuloksia ja onnistumistarinoita suurelle yleisölle. Lehtiliitteen nimeksi tuli "Eteenpäin yhdessä / Framåt tillsammans". Lehtiliiteeseen osallistuivat Duunin ja Diilin lisäksi Botnia Integration, Botnia Work ja Lähde-Källan - ESR-projektit. Lisäksi lehtiliitteessä markkinoitiin TE-toimiston sähköisiä palveluita, yhteishankintakoulutuksia ja ELYkeskuksen tuotteistettuja palveluita. Tämä 8-sivuinen lehtiliite sai kiitos mm. siitä, että lehtiliitteen jutuissa oli käytetty suomen ja ruotsinkieltä jouhevasti. Lehtiliitettä on jaettu useissa eri yhteyksissä. EURA JÄRJESTELMÄ 5/14

6 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite tai 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Duunin aloittaessa toimintansa syksyllä 2008 työmarkkinat vetivät hyvin väkeä ja yrityksillä oli positiivinen vire ja työvoimaa rekrytointiin. Tilanne kuitenkin muuttui vuoden 2009 aikana, kun yrityksistä ilmoitettiin TE -toimistoille yhä useammin alkavista yt -neuvotteluista. Näin ollen Duunilla ei ollut mahdollista olla mukana Rekry - yhteishankintakoulutuksissa. Sen sijaan projektista järjestettiin Rekryyn valmentavaa koulutusta sekä Vaasassa että Pietarsaaressa. Tämän koulutuksen kautta sekä työttömättä että lomautetut henkilöt saivat tukea työn hakemiseen, lisätietoa alueen työmarkkinoista ja yrityksistä sekä päivitettyä työssään tarvittavia kortteja. Kun työmarkkinatilanne koheni, suurin osa koulutukseen osallistujista oli työllistynyt. Duunin suunnitelmaa päivitettiin ja muokattiin tilanteeseen sopivaksi eli projekti eli "ajan hermoilla" koko ajan. Esimerkiksi lomautettujen henkilöiden määrän lisääntyessä lisättiin projektisuunnitelman kohderyhmäksi työttömyyden uhkaamat henkilöt. Duunin toiminnan haasteena oli projektin toiminta-alueen erilaisuus: se mikä toimi Vaasan seudulla ei välttämättä toiminut Pietarsaaren seudulla. Tässä toimivana ratkaisuna oli se, että projektiassistentin työpiste sijaitsi Pietarsaaren TE -toimistossa ja projektipäällikön Vaasan TE -toimistossa. Projektiassistentti tunsi hyvin oman alueensa tarpeet ja näin Pietarsaaren seudun tarpeita pystyttiin palvelemaan paremmin. Sama tilanne oli Vaasan alueella. Suupohjan rannikkoseudulle myönnettiin muita ESR -tukia toisten ESR - projektien kautta mm. Metsä-Botnian lakkautettua tehtaansa alueella. Tästä syystä Duuni-projekti ei keskittänyt toimintaansa Suupohjan rannikkoseudulle niin vankasti, sen sijaan tämän alueen työnhakijoilla oli mahdollista osallistua Duuni-projektin koulutuksiin. Esimerkiksi projekti järjesti verkon kautta CAD 2D ja 3D verkkokoulutuksen, jossa opetus tapahtui Moodlea käyttäen. Tähän koulutukseen osallistui työnhakijoita koko projektialueelta. Duunissa oli todella hyvää se, että projekti sai toimia työ- ja elinkeinotoimistoissa. Projekti olivat näin kiinteästi yhteistyössä TE -toimistojen henkilöstön kanssa ja sai sitä kautta arvokasta tietoa projektin eteenpäin viemiseksi, kuten koulutusten suunnittelussa. Samalla TE -toimiston henkilöstö markkinoi projektin koulutuksia asiakkailleen. Duunilla oli yhteinen ohjausryhmä Diili-projektin kanssa. Ohjausryhmä koostui eri elinkeinoelämän vaikuttajista ja sillä oli edesauttava rooli projektin eteenpäin viemisessä. Tämän työskentelyn kautta Duunija Diili -projektit alkoivat tehdä kiinteämpää yhteistyötä keskenään. Yhteistyötä edisti myös se, että projekteilla oli yhteinen projektiassistentti. Tästä syntyi kolmihenkinen tiimi, jossa ajettiin molempien projektien tavoitteita. Koska projektit toteuttivat erilaisia asioita yhdessä, tämä säästi myös kustannuksia, koska projektit jakoivat ne aina puoliksi. Jos projektit olisivat toteuttaneet asioita erikseen, se olisi tullut huomattavasti kalliimmaksi. Kevään 2011 yhteydessä Duuni olisi voinut järjestää koulutuksia enemmän, mutta rahatilanteen selviämiseen EURA JÄRJESTELMÄ 6/14

7 kului aikaa kuukausia. Sen sijaan Duuni järjesti yhteistyön edistämiseksi tilaisuuksia yhdessä Diilin kanssa. Syksyllä 2011 projektin koulutukset olivat taas täydessä käynnissä aina jouluun saakka. Oli hienoa ja käytännöllista, että Duunin projektiaikaa jatkettiin joulukuussa 2011 vielä tammikuun 2012 loppuun. Edellisen suunnitelman mukaan projekti olisi päättynyt jo Projektipäälliköllä oli näin mahdollista keskittyä viimeisten raporttien kirjoittamiseen. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektiin osallistui kaiken kaikkiaan 818 henkilöä, joista naisia oli 45% eli 364 henkilöä. Yli puolilla osallistuneista on keskiasteen koulutus, perusasteen koulutustaustaisia oli 26 % (212). Maahanmuuttajia oli 7% (58) ja heikossa asemassa olevia oli 15% (119). Heikossa asemassa katsottiin olevan ne henkilöt, joilla oli esim. terveydellisiä ongelmia ja motivaation puute mennä eteenpäin. Nämä henkilöt tarvitsivat syvällisempää ohjausta. Ennen projektiin mukaan tuloa 85% (602 henkilöä) projektin asiakkaista oli työttömänä, 14% (97) oli työssä, yrittäjänä tai palkkatuetussa työssä. Ainoastaan 2% (17) projektin asiakkaista tuli koulutuksesta suoraan projektiin. Projektin päättymisen jälkeen tilanne muuttui huomattavasti: työssä oli 54% (443), noin 9 % (71) oli jatkanut koulutuksessa ja työttömänä oli 37% (304). Eli työttömien määrä saatiin pudotettua reilusti. Ennen projektin päättymistä tarkasteltiin vielä sitä, miksi nämä Duunin asiakkaat olivat vielä työttömänä. Yleisimmiksi syiksi löydettiin mm. pätkätyöt eli määräaikaiset työsuhteet (34% työttömistä) sekä terveydelliset ongelmat, jotka olivat TE-toimiston tiedossa ( 14%) ja joilla oli selvä vaikutus työn saamiseen. 5% asiakkaista odotti eläkettä. Projektin aikana 64 henkilöä suoritti ammatillisen tutkinnon, osatutkintoja suoritettiin 21 kappaletta. Eniten osallistuttiin Rekryyn valmentavaan koulutukseen, jonka ansiosta osallistujat saivat syvällisempää ohjausta mennä eteenpäin. Kaiken kaikkiaan tähän koulutukseen osallistui sekä Vaasassa että Pietarsaaressa yhteensä 382 henkilöä. Nuorten kohdalla ensimmäisen työpaikan saaminen ammatillisen koulutuksen päätyttyä oli haastavaa. Tässä oli suureksi avuksi Rekryyn valmentava koulutus ja tuloksena oli, että koulutukseen kuuluvan lyhyen työssä oppimisjakson jälkeen nuori ja vanhemmatkin saivat työpaikan. Kouluttaja oli tukena työharjoittelupaikan etsimisessä. Tämä koulutus sai sekä TE-toimiston virkailijoilta että asiakkailta hyvän arvosanan. Duuni julkaisi "Yhdessä Eteenpäin/ Framåt tillsammans"-lehtiliitteen yhdessä neljän muun ESR-projektin kanssa. Tässä lehtiliitteessä kerrottiin Pohjanmaan alueen asukkaille erilaisia onnistumistapauksia. Lehtiliite julkaistiin 10 eri Pohjanmaalla ilmestyvässä lehdessä. Tämä oli yksi osoitus siitä, että yhteistyötä tekemällä projektit saivat enemmän aikaan kuin toimimalla yksin. Lisäksi projektin tuloksiin vaikutti se, että vaikka projektissa työskenteli vain 1,5 henkilöä täysipäiväisesti, tekemällä kiinteää yhteistyötä sisarprojekti Diilin kanssa auttoi Duunia parempiin tuloksiin. Yleisesti ottaen projekti ylitti alkuperäiset tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti. EURA JÄRJESTELMÄ 7/14

8 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Duuni sopeutui taloudellisen tilanteen muuttuessa: projektisuunnitelmaa päivitettiin kesällä 2009 ja siihen lisättiin mukaan lomautetut henkilöt, joita oli yhä enemmän TE -toimistojen asiakkaina. Koska yritysten rekrykoulutuskysyntä väheni huomattavasti, Duuni keskittyi työttömien ja lomautettujen henkilöiden kouluttamiseen. Kesällä 2010 projekti kiinnitti huomiota nuorisotyöttömyyden kasvuun järjestämällä Rekryyn valmentava koulutus nuorille -kouluksen. Koulutuksen tavoitteena oli kannustaa nuoret pois kotoa ja antaa syvällisempää ohjausta työttömänä oleville nuorille. Duuni järjesti keväällä 2010 "Asiakaspalvelu sujuvaksi" -koulutuksen Vaasan, Pietarsaaren ja Suupohjan rannikkoseudun TE -toimistojen henkilöstölle. Koulutuksen tavoitteena oli ajaa TE-toimistojen henkilöstön työhön uudet työhallinnon strategiat. Koulutuksen kautta TE -toimistojen virkailijoilla oli mahdollisuus tuoda esiin ongelmakohtia ja niitä kehittäessä vaikuttaa myös omaan työhönsä. Duuni- ja Diili -projektit tekivät kiinteää yhteistyötä ja suunnittelivat sekä ideoivat eri asioita. Esimerkiksi projektit järjestivät yhteisen "Työhyvinvoinnilla tuottavuutta yrityksiin"-seminaarin ja yhteisen lopputapahtuman. Yhteistyöllä saavutettiin säästöjä, kun kuluja oli mahdollista jakaa projektien kesken. Duuni- ja Diili -projekteilla oli yhteinen Ideapankki -kansio, johon kirjattiin projektissa esiin tulleita ideoita ja ajatuksia. Näitä toimintatapoja Duuni suosittelee myös toisille projekteille! Duuni-projektilla oli sekä suomen että ruotsinkieliset kotisivut internetissä. Kotisivujen kautta tiedotetaan aktiivisesti projektissa tapahtuneista asioista sekä sivujen kautta on mahdollista kerätä ja lähettää palautetta. Kotisivut löytyivät: Duuni suunnitteli koulutusehdotukset työnantajan tarpeista lähtien. Projektista tehtiin aktiivisesti työnantajakäyntejä ja työnantajilta kysyttiin mielipiteitä eri koulutuksista. Näin työnantajilla oli mahdollisuus vaikuttaa koulutuksiin. Samalla markkinoitiin TE -toimistojen ja ELY -keskuksen palveluita. Koulutusesityksistä keskusteltiin myös TE -toimiston virkailijoiden kanssa sekä hyödynnettiin ammattibarometria ja julkisessa keskusteluissa/uutisissa esiin tulleita seikkoja. Rekryyn valmentava koulutuksen kautta moni työtön tai työttömyyden uhkaama henkilö sai täydentää ammattitaitoaan. Koulutukseen sisältyi työnhaun osuus ja henkilökohtainen ohjaus, jossa tehtiin hakijalle oma henkilökohtainen suunnitelma. Koulutuksen yhteydessä hakijalla oli mahdollisuus suorittaa eri työelämässä tarvittavia kortteja. Duunin henkilöstön mielestä tämä oli joustava, ohjaava ja eri ammattiryhmiä palveleva koulutus, tämän koulutuksen elementtejä kannattaa hyödyntää jatkossakin.koulutukseen osallistuneet ovat antaneet koulutuksesta hyviä arvosanoja (Opal). Kesällä 2010 Duuni- ja Diili -projektit ottivat työharjoitteluun nuoren naisopiskelijan, joka suoritti opintoihinsa kuuluvan harjoitteluosuuden projekteissa. Projektien kautta tämä nuori pääsi tutustumaan projektityöhön. Hän oli mm. haastattelemassa hakijoita koulutuksiin, osallistui yhteistyöpalavereihin ja EURA JÄRJESTELMÄ 8/14

9 projektin suunnittelutyöhön. Lisäksi hän kirjoitti "Raportin ;vuotiaista työnhakijoista, Vaasan, Pietarsaaren ja Suupohjan rannikkoseudun alueella". Valitettavasti Duuni ja Diili eivät voineet maksaa harjoittelijalle palkkaa, vaan hän sai opintotukea harjoittelunsa ajan. Harjoittelija sai kuitenkin tämän kautta arvokasta työkokemusta ja on valmistumisensa jälkeen työllistynyt Vaasan TE -toimistoon. Duunin projektipäällikkö osallistui keväällä 2010 alkaneeseen "Verkko-opetus henkilöstökoulutuksen tukena"- koulutukseen. Koulutuksessa kommunikoitiin Moodlen, videoneuvottelulaitteiden ja web-cameran välityksellä. Tämän koulutuksen kautta todettiin, että työ- ja elinkeinotoimisto voi toimittaa työvoimakoulutuksen kouluttajalle Moodle-alustalle infopaketteja ja jos on mahdollista, kurssikummina toimiva henkilö voi jakaa informaatiota ja keskustella moodlen kautta koulutuksessa olevien kanssa. Duunin projektipäällikkö toimii kurssikummina kansallisesti rahoitetussa "Johtaminen ja projektityö kansainvälisessä ympäristössä" -koulutuksessa. Projekti antoi siis työaikaansa tämän koulutuksen läpiviemiseksi, koska Duuni- ja Diili -projektit suunnittelivat koulutuksen. Koulutukseen osallistui teknisen (insinöörejä, teknikkoja) ja kaupallisen koulutuksen saaneita (tradenomeja, merkonomeja, ekonomeja). Koulutuksessa teknisen koulutuksen saaneet hyötyivät erityisesti kaupallisesta koulutuksesta ja kaupallisen koulutuksen saaneet teknisestä osuudesta. Koulutus toteutettiin osittain englanninkielisenä. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Duunin toimintatavoissa huomioitiin aina tasa-arvo. Ohjaavissa koulutuksissa kannustettiin asiakkaita hakemaan rohkeasti eri aloille. Tasa-arvonäkökulma oli esillä aina koulutusvalintoja tehtäessä. Projektiaikana Duunissa oli mukana 818 henkilöä, joista naisia oli 364 eli 44% projektin asiakkaista. Heikossa asemassa olevia henkilöitä oli 180 (22 %) asiakasta, joista naisia oli 45 (9%). Projektiin osallistui 58 (7%) maahanmuuttajaa, joista naisia oli 30 (3,7%). Suurin ikäryhmä projektin asiakkaista olivat yli 25- vuotiaat, johon kuului 46% (379) asiakkaista. Alle 25 -vuotiaita oli 145 (18%) ja vuotiaita oli 97 eli 12 % projektin asiakkaista. Starttirahaa myönnettiin 7 henkilöille, joista naisia oli 4, mikä on enemmän kuin projektisuunnitelmaan on kirjattu. Palkkatuetussa työssä oli 235 henkilöä, joista naisia oli 51% (121). 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Duunin innovatiivisuutta edesauttoi joustava koulutustarjonta, kuten Rekryyn valmentava koulutus, jonka kautta työttömät työnhakijat saivat päivittää työnhakutaitojaan, lisätietoja alueensa tai alansa yrityksistä ja samalla suorittaa heidän työllistymistään edistäviä kortteja. Koulutus oli joustava ja yksilökeskeinen, mikä tuotti myös tuloksia saaden työttömiä työharjoittelun kautta töihin. Tämän koulutuksen kautta useat henkilöt löysivät itselleen uuden alan ja hakeutuivat alan koulutukseen. Duuni osoitti sen, että joustavalla ohjaavalla koulutuksella on työllistävä merkitys ja näitä elementtejä työhallinnon kannattaa hyödyntää myös jatkossa. Duuni vaikutti projektialueen TE -toimistojen toimintatapoihin "Asiakaspalvelu sujuvaksi"- kehityskoulutuksen kautta. Henkilöstö sai keskittyä koulutuksessa omiin toimintatapoihin ja miettiä, mitä voisi tehdä vielä paremmin. He saivat tuoda esiin ongelmakohtia ja niitä kehittäessä vaikuttaa myös omaan EURA JÄRJESTELMÄ 9/14

10 työhönsä. Duuni- ja Diili-projekteilla on yhteinen Ideapankki -kansio, johon kirjattiin projekteissa esiin tulleita ideoita ja ajatuksia. Tätä ideaa voi myös hyödyntää jatkossa. Toteutetut koulutukset suunniteltiin yhteistyössä yritysten ja kouluttajien kanssa. Laadittuja koulutusesityksiä ja ideoita testattiin työnantajilla ja kuultiin heidän näkemyksiään. Avoimella yhteistyöllä kouluttajien, työnantajien, elinkeinoyhtiöiden ja työnhakijoiden kanssa saatiin aikaan toimivia koulutusohjelmia ja näin edesautettiin Duunin asiakkaiden työllistymistä. Kouluttajan ja TE -toimiston tiivis yhteistyö työvoimakoulutuksen aikana paransi työhön sijoittamista. Lisäksi tavoitteiden saavuttamista paransi TE -toimiston esimiesten ja virkailijoiden välinen hyvä tiedonkulku ja avuliaisuus. Duunilla oki sekä suomen että ruotsinkieliset kotisivut internetissä. Kotisivujen kautta tiedotettiin aktiivisesti projektissa tapahtuneista asioista sekä sivujen kautta on mahdollista lähettää projektin henkilöstölle palautetta. Kotisivut löytyvät: Duuni rakensi erilaisia polkuja, jotka veivät työhön. Projekti auttoi aloittaneita yrittäjiä mm. valitsemalla starttirahan saaneita yrittäjiä kurssille. Duuni järjesti lyhyitä, mutta tehokkaita kursseja, joilla onlinopea työllistävä vaikutus. Lisäksi projekti loi yhteistyöverkostoja toimistojen välillä, yhteistyökumppaneihin ja muihin projekteihin. Duunin projektipäällikkö testasi myös itse verkko-opetusta ja etäopiskelua osallistumalla "Verkko-opetus henkilöstökoulutuksen tukena" -koulutukseen, jonka hän loi infopohjan työvoimapoliittisiin koulutuksiin osallistuville. Projektipäällikkö suositteli tätä menettelytapaa koulutusyhteishenkilöille, koska tällä tavalla oli helppo jakaa tietoa koulutuksessa oleville. Duuni- ja Diili -projektien hyvä yhteistyö edesauttoi projektien toimintaa. Molemmissa projekteissa työskenteli asiakkaiden kanssa täysipäiväisesti yksi projektipäällikkö ja puolipäiväisesti projektiassistentti. Hyviä tuloksia toivat se, että nämä kaksi projektia työskentelivät tiiminä ja että he saivat työskennellä TEtoimistojen henkilöstön keskuudessa. Duuni järjestekin TE-toimistojen henkilöstölle infotilaisuuksia, jossa kerrottiin projektin toiminnasta. Tämä edesauttoi sitä, että TE -toimistojen virkailijat ohjasivat henkilöitä Duunin koulutuksiin ja antoivat samalla palautetta projektin toiminnasta. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Duuni tavoitteena oli, että projektin kautta löytyneet hyvät käytännöt jäisivät elämään projektin päätyttyä. Tästä syystä Duuni -projektin henkilöstö osallistui ja pyrki vaikuttamaan eri toimintatapoihin: projekti oli mukana kehittämässä TE-toimistojen toimintatapoja järjestämällä "Asiakaspalvelu sujuvaksi" -koulutuksen TE-toimistojen henkilöstölle ja osallistumalla Pohjanmaan ELY- keskuksen Muutostukihankkeen, "Osaamisen kehittämisen kautta työhön" -kehitysryhmän työhön. Duuni osallistui myös oppilaitosyhteistyöhön RekryWasan kanssa. Näissä tapaamisissa keskusteltiin siitä, miten valmistumassa olevat henkilöt saataisiin suoraan töihin. EURA JÄRJESTELMÄ 10/14

11 Duuni testasi koulutusesityksiä työnantajilla ja yrittäjillä. Tämä toimintatapa osoitti sen, että TE -toimistojen virkailijoiden kannattaa keskustella koulutuksista työnantajien kanssa, koska työnantajat kertoivat mielellään mielipiteitään eri koulutuksista. Tämä edesauttoi myös työharjoittelupaikkojen löytymistä. "Rekryyn valmentavan koulutuksen" kaltaista joustaa koulutusta voisi jatkaa työhallinnon koulutuksissa, koska tämä palveli monia eri ammattiryhmien ihmisiä. Duuni järjesti yhdessä Diili -projektin kanssa seminaarin, jossa käsiteltiin työhyvinvoinnin merkittävyyttä työssäjaksamisessa ja -pysymisessä. Projektit halusivat tuoda esille, että työssä hyvinvoiva henkilöstö tekee yritykselle parhaimmat tulokset. Seminaarissa korostettiin myös, että yrittäjien tulee myös huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Ideapankki-kansio voisi olla jatkossa sellainen paikka, jonne henkilöstö voisi kirjata eteen tulleita hyviä ideoita. Suosittelemme myös, että jatkossa TE-toimistojen sisällä olisi tämän tyylisiä ESR-hankkeita, koska Duunille oli suuri etu työskennellä ammattitaitoisten TE-toimistojen virkailijoiden keskuudessa ja hyödyntää työhallinnon käytössä olevaa URA-järjestelmää. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus , % , % Kuntien rahoitus 0 0 % 0 0 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA PROJEKTIN TAVOITTEET SAAVUTETTIIN REILUSTI - YHTEISTYÖLLÄ OLI RATKAISEVA ROOLI Duuni-projektin toiminta käynnistyi varsinaisesti syyskuussa 2008, jolloin projektipäällikkö ja assistentti aloittivat toiminnan suunnittelun. Vuoden 2009 alussa Duunin koulutukset alkoivat ja samalla hanketta markkinoitiin ulospäin. Duunin projektipäällikkö vaihtui keväällä ja uusi päälllikkö sai heti tehtäväkseen projektisuunnittelman päivittämisen työttömyyden lähtiessä nousuun. Samalla lisättiin kapasiteettia työttömien ja työttömyyden uhkaamien henkilöiden (lomautettujen) kouluttautumiseen. Duunista maksettiin palkkatukea vaikeammin työllistettävien henkilöiden työllistämiseksi. Vuoden 2010 ja 2011 aikana panostettiin työttömien henkiöiden kouluttamiseen, tehtiin ja suunniteltiin koulutusesityksiä yrityskäyntien perustella. Keväällä 2010 Duuni järjesti TE-toimistojen henkilöstölle kouluksen nimeltä "Asiakaspalvelu sujuvaksi". Syksyllä 2010 Duuni järjesti yhdessä Diili -projektin kanssa "Työhyvinvoinnilla tuottavuutta EURA JÄRJESTELMÄ 11/14

12 yrityksiin" -seminaarin, jossa keskusteltiin työhyvinvoinnin merkityksestä työssä jaksamisessa. Samalla projektin henkilöstö osallistui TE-toimistojen kehittämiseen osallistumalla aktiivisesti Pohjanmaan ELYkeskuksen muutostukihankkeen kehitysryhmiin. Kesällä 2010 Duuni- ja Diili -projekteihin otettiin harjoittelija, joka sai suorittaa projektissa yliopistotutkintoon kuuluvan harjoittelun. Harjoittelija teki seurannan nuorten työllisyystilanteessa Duunin ja Diilin projektialueella ja osallistui projektityöhön. Vuonna 2011 jatkettiin asiakkaiden kouluttamista, oltiin mukana TE-toimistojen palvelu-uudistusten läpiviemisessä ja tehtiin lehtiliite "Yhdessä Eteenpäin/Framåt Tillsammans" yhdessä neljän muun ESRprojektin kanssa. Lehtiliitteessä kerrottiin asiakkaiden onnistumistarinoita ja se julkaistiin 10 alueen eri lehdessä. Duuni ja Diili järjestivät ohjausryhmän jäsenille sekä muille yhteistyötahoille yhteisen lopputapahtuman. Duuni päätti toimintansa Duuniin osallistui kaiken kaikkiaan 818 henkilöä. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli, että 480 henkilöä osallistuu projektiin ja että projekti keskittyy rekrytointiongelmien ehkäisemiseen. Koska rekrytointiongelmia ei ollut, Duuni keskittyi työttömien ja työttömyyden uhkaamien henkilöiden ammattitaidon kehittämiseen ja siten vaikuttamaan siihen, että kun talous lähtee nousuun, alueella on ammattitaitoista työvoimaa saatavilla. Ennen projektiin mukaan tuloa 85% (602 henkilöä) projektin asiakkaista oli työttömänä, 14% (97) oli työssä, yrittäjänä tai palkkatuetussa työssä. Ainoastaan 2% (17) projektin asiakkaista tuli koulutuksesta suoraan projektiin. Duunin päättymisen jälkeen projektin asiakkaista 37% (304) oli työttömänä, työssä oli 54% (443) projektin asiakkaista. Noin 9% (71) asiakkaista oli työelämän ulkopuolella eli koulutuksessa, eläkkeellä tai perhevapailla. Duunin viimeisessä selvityksessä kävi ilmi, että työttömyyden yleisimmät aiheuttajat olivat pätkätyöt ja asiakkaiden terveydelliset ongelmat. Projektin asiakkaista hieman yli puolet (55%) oli miehiä. Tämä selittyy myös sillä, että yt -neuvottelut kohdistuivat enimmäkseen miesvaltaisille aloille. Yli puolilla osallistuneista on keskiasteen koulutus, perusasteen koulutustaustaisia oli 26 % (212). Maahanmuuttajia oli 7% (58) ja heikossa asemassa olevia oli 15% (119). Heikossa asemassa katsottiin olevan ne henkilöt, joilla oli esim. terveydellisiä ongelmia ja motivaation puute mennä eteenpäin. Nämä henkilöt tarvitsivat syvällisempää ohjausta. Nuorten työttömyyden vähentämiseksi järjestettiin nuorille erikseen ohjaavaa koulutusta. Duunista koulutettiin työttömiä sekä ammattitutkintoon että osaammattitutkintoon. Projektista järjestettiin useita ryhmiä sekä Pietarsaaressa että Vaasassa Rekryyn valmentavaa koulutusta, johon osallistui 345 henkilöä eli 42% Duunin asiakkaista. Lisäksi Rekryyn valmentavaa koulutusta rahoitettiin pari ryhmää kansallisesta rahasta. Näissä projektipäällikkö toimi myös kurssikummina. Rekryyn valmentava koulutus oli toimiva, joustava ja se ohjasi asiakkaita eteenpäin työhön tai koulutukseen. Duunin kaikkiin koulutuksiin osallistui yhteensä 552 henkilöä, palkkatukea maksettiin 235 henkilön työllistämiseksi ja 7 henkilölle myönnettiin projektista starttirahaa. EURA JÄRJESTELMÄ 12/14

13 Yhteistyöllä oli ratkaiseva roolli projektin hyvien tulosten saavuttamisessa: Projektin johtaja Helvi Riihimäki ohjasi ja tuki Duunin henkilöstöä koko projektin toiminnan ajan. Duunin ja TE -toimistojen henkilöstön välisellä oli merkittävä rooli, koska TE -toimistojen henkilöstö ohjasi aktiivisesti asiakkaita projektin koulutuksiin. Ohjausryhmän aktiivisuus, kantaaottavuus ja ideointi ohjasivat projektin toimintaa eteenpäin koko Duunin toiminta-ajan, mikä helpotti projektissa työskenteleviä kääntymään aina tarvittaessa ohjausryhmän puoleen. Lisäksi projektissa työskentelevillä oli kiinteä yhteistyö Diili-projektin kanssa, millä oli suuri merkitys Duunin hyvien tulosten saavuttamisessa. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Arkistoinnissa on noudatettu seuraavaa ohjeistusta: Työ- ja elinkeinotoimistojen tiedonhallintasuunnitelma , päivitetty Projektin asiakirjoja on arkistoitu seuraavasti: POHJANMAAN ELY -KESKUS, HOVIOIKEUDEN PUISTIKKO 19 A, 4.KRS, VAASA Yhteyshenkilöt: ESR-asioista vastaavat henkilöt Kaikki ELY-keskuksessa tehdyt kirjanpitoaineistot, sopimukset/päätökset, kuten projektihakemukset, päätökset, koulutushankinnat, kilpailutukset, valinnat ja kouluttajien kanssa tehdyt sopimukset. Allekirjoittajina ELY-keskuksen edustajat. VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO, WOLFFINTIE 35 B, VAASA Yhteyshenkilö: toimiston johtaja Aski- järjestelmä: ohjausryhmien pöytäkirjat ja liitteet, projektissa tehty kilpailutus (kotisivut), projektista järjestetty (koska kouluttajana yksityinen koulututtaja) kuulemistilaisuudet/päätökset ja kaikki sellainen materiaali, jossa on tehty virallinen päätös jostakin asiasta. Allekirjoittajina: projektin johtaja tai projektipäällikkö URA-järjestelmä: koulutushakemukset, valintapäätökset. Palkkatukien päätökset ja niihin liittyvät tiliöinnit säilytetään kirjallisena Vaasan työ- ja elinkeinotoimiston säilytystiloissa. EURA JÄRJESTELMÄ 13/14

14 PIETARSAAREN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO, RAASTIHUONEENKATU 12, PIETARSAARI Yhteyshenkilö: toimiston johtaja Noudatettu samoja periaatteita kuin Vaasan työ- ja elinkeinotoimiston kohdalla. Projektin materiaaleja on arkistoitu myös kirjallisesti Pietarsaaren TE-toimiston arkistoon. Päiväys ja allekirjoitus Helvi Riihimäki Vaasan TE-toimiston johtaja EURA JÄRJESTELMÄ 14/14