ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POHELY/534/ /2010 Käsittelijä Jouni Kytösaari Puhelinnumero Projektikoodi S10168 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Diili Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Vaasan TE-toimisto Projektin vastuuhenkilön nimi Helvi Riihimäki Sähköpostiosoite helvi.riihimaki@te-toimisto.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Ulpu Assinen Sähköpostiosoite ulpu.assinen@te-toimisto.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektisuunnitelmassa vaihtovalmennushanke on nähty osana laajempaa työmarkkinoiden ja työvoiman rekrytointia edistävää strategiaa. Hankkeen lähtökohtana on ollut työvoiman saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen työvoiman tarjonnan niukentuessa ja poistuman kasvaessa nopeasti työvoiman ikääntyessä. Suomessa kolme henkilöä kymmenestä on yli 50-vuotiaita. Työmarkkinoille tulevien nuorten ikäluokka on henkilöä pienempi kuin se ikäluokka, mikä vuosittain jää eläkkeelle. Työyhteisöt joutuvat enenevässä määrin turvautumaan työssä olevaan työvoimaan ja osaamisen uudistamiseen. Hankkeella on pyritty vaikuttamaan työnantajakentän asenteisiin työvoiman saatavuuden hiipuessa ja olemassa olevan työvoiman tehokkaampaan hyödyntämiseen, henkilöstösuunnitteluun ja johtamiseen. Työvoimaviranomaisten näkökulmana on toimintasuunnitelmaa laadittaessa ollut työnvälityksen laajentaminen työyhteisön henkilöstöjohtamisen ymmärtämiseen. Työnantajapalvelujen kehittämiseksi projekti on haluttu toteuttaa työ- ja elinkeinotoimiston omana palveluna ja oppimisprosessina. Projektisuunnitelmassa koko projektikauden henkilömäärätavoitteeksi asetettiin 510, joista 200 on työttömiä EURA JÄRJESTELMÄ 1/10

2 ja 310 työssäolevia. Yrityksiä arvioitiin saatavan mukaan 115 kpl. Projektin toteutusalueena olivat Kyrönmaan, Vaasan, Suupohjen rannikkoseudun sekä Pietarsaaren seutukunnat. Kohderyhminä olivat PK-yritysten johto ja henkilöstö, työnhakijat, erityisesti työttömät ja julkisen sektorin henkilöstö ja työnhakijat työvoimapulasta kärsivissä työyhteisöissä. Työvoiman saatavuuteen vaikutettiin työvoimakoulutuksella ja vaihtovalmennuksella siten, että kohderyhmään kuuluivat myös tilapäisesti työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, lomautetut ja muut työttömyysuhan alaiset. Oppilasvalinnoissa otettiin huomioon tasa-arvon toteutuminen. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ PROJEKTIN TOTEUTUS Projektissa työskenteli projektipäällikkö ja projektiassistentti ajalla Projektipäällikkö työskenteli Vaasan työ- ja elinkeinotoimiston työnantajayksikössä, jatkuvassa vuorovaikutuksessa alueen työnantajien ja työnvälityksen kanssa. Diili- ja Duuni -hankkeiden yhteinen projektiassistentti työskenteli Pietarsaaren työ- ja elinkeinotoimiston työnantajapalveluissa välisenä aikana Duuni- ja Diili -hankkeissa työskenteli yhteinen työharjoittelija Lapin yliopistosta. Projektin toteuttamista haittasi merkittävästi vuoden 2009 taloudellinen taantuma. Taantuman aikana yritykset eivät olleet kiinnostuneita vaihtovalmennuksesta, vaan kamppailivat lomautusten ja irtisanomisten kanssa. Tämän vuoksi alkuperäistä projektisuunnitelmaa muutettiin siten, että se vastaisi paremmin muuttuneen taloudellisen tilanteen asettamiin haasteisiin. Vuoden 2009 aikana keskityttiin kouluttamaan työttömiä ja lomautettuja niihin ammatteihin, joissa oli työmoimapulaa. Järjestettyjä koulutuksia olivat mm. - Logistiikan osatutkinto, varastotyöntekijä - Robotiikka - Introduktion till logistikbranschen - Utbildning inom elbranschen, nonstop - Työnantajakohtaisesti räätälöity Kuljetus/Logistiikka Vuoden 2010 aikana talouden taantuma hellitti ja tilanne monissa yrityksissä helpottui, kun teollisuus- ja vientiyritysten tilauskanta parani. Vaikka Pohjanmaan alueella työttömyysprosentti oli maan keskitasoa alempi, niin nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät olivat kasvussa. Tämän vuoksi Diili -projekti keskittyi vuonna 2010 nuorten akateemisten työttömyyden vähentämiseen täydentävän koulutuksen avulla. Näitä koulutuksia olivat mm. - Toiminnanohjaus ja ICT - Taloushallinnon jatkokoulutus SAP-toimintaympäristössä - Laatukoulutus teknisen ja kaupallisen koulutuksen saaneille henkilöille Pitkäaikaistyöttömien työllistymistä tuettiin uudelleenkouluttautumisen lisäksi palkkatuen avulla. Aloittaneiden yritysten osuus yrityskannasta oli Pohjanmaalla vuonna 2010 maan alhaisimpia, vaikka EURA JÄRJESTELMÄ 2/10

3 kiinnostusta yrittäjyyteen oli enenevästi työttömien työnhakijoiden joukossa. Tämän vuoksi Diili -projekti tuki aloittavia yrityksiä starttirahalla pääpainon ollessa naisyrittäjyyden tukemisessa. YHTEISTYÖ Vaihtovalmennusohjelma Pohjanmaa eli Diili -hanke toimi tiiviissä yhteistyössä Rekrytointiohjelma Pohjanmaa eli Duuni -hankkeen kanssa.tämä yhteistyö on ollut korvaamattoman arvokasta projektin onnistumisen kannalta. Hankkeille nimettiin yhteinen ohjausryhmä, joka koostui eri alojen asiantuntijoista. Ohjaustyhmä on ollut erittäin aktiivinen ja osallistuva. Ohjaustyhmä on nimensä mukaisesti luotsannut Duuni- ja Diili -hankkeita eteenpäin ja antanut hankkeille monia hyviä neuvoja ja ideoita. Diili -hankkeella on ollut kokenut ja kannustava projektin johtaja sekä työ- ja elinkeinotoimiston avuliaiden virkailijoiden ehtymätön tuki. TE-toimistojen asiantuntemusta ja olemassa olevia suhteita ja toimintatapoja on voitu hyödyntää projektin toteuttamisessa. Yhteistyön luomisessa yritysten kanssa on hyödynnetty TEtoimistojen aikaisempia yritysasiakkaita. Projektissa mukana olleille tai koulutuksiin hakeutuville on voitu tarjota tehostetusti työvoimapalveluita tai ohjata heidät muihin palveluihin. Vaasan TE-toimiston muiden projektien (Botnia Work, Botnia Intergration ja Lähde -Källan) kanssa on pidetty säännöllisiä tapaamisia. Diili -hanke on tehnyt yhteistyötä myös muiden alueella toimivien projektitoimijoiden esim. PROTEK ja StartUp kanssa, ohjaten tarvittaessa asiakkaita heidän palvelujensa piiriin. Diili -hanke on verkostoitunut alueen eri yhteistyöelinten kanssa. Näitä yhteistyökumppaneita ovat olleet alueen eri koulutuslaitokset, yrittäjäjärjestöt sekä elinkeino- ja kehitysyhtiöt (esim. VASEK, RekryWasa, Merinova, Kauppakamari jne.) 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeesta on tiedotettu suunnitelman mukaan. Projektin alussa laadittiin esitteet, joista yrityksille suunnattu esite tehtiin yhteistyössä Duuni -hankkeen kanssa. Työnhakijoita varten laadittiin Diili - hankkeesta oma esite keväällä Duuni- ja Diili -hankkeiden kotisivut otettiin käyttöön vuoden 2010 alusta. Sivuja on päivitetty säännöllisesti ja ne jäävät "elämään" projektin päättymisen jälkeenkin. Hanke on aktiivisesti tiedottanut järjestetyistä koulutuksista lehdistössä, radiossa, netissä ja TV-ssäkin. Vaasa -radiokanavalla projektipäällikkö ja Vaasan ammattikorkeakoulun kouluttaja kertoivat Robotiikkakoulutuksesta. Pohjanmaan uutiset haastatteli projektipäällikköä Laatukoulutuksesta. Hanketta on markkinoitu tiedotustilaisuussa, messuilla, yrityskäynneillä, järjestämällä tapahtumia ja erilaisia tilaisuuksia, lehdistötiedotteilla, kirjeitse ja internetin välityksellä. Myös maksullisia lehti-ilmoituksia on käytetty. EURA JÄRJESTELMÄ 3/10

4 Esimerkkinä tapahtumista voisi mainita Duuni- ja Diili -hankkeiden järjestämän yhteisen seminaarin (v.2010) aiheesta "Työhyvinvoinnilla tuottavuutta yrityksiin". Seminaariissa oli paljon väkeä paikalla ja se sai myönteistä julkisuusta eri tiedotusvälineissä. Keväällä 2011 Vaasan työ- ja elinkeinotoimistossa toimivat viisi projektia (Botnia Ingration, Botnia Work, Lähde - Källan, Duuni ja Diili) yhdistivät voimansa ja varansa, ja laativat yhteisen kahdeksan sivuisen lehtiliitteen. Kaksikielinen liite jaettiin Pohjanmaan alueella kymmenen eri lehden välissä. Lisäksi liite postitettiin kaikkiin ELY-keskuksiin, kaikille kansanedustajille, työ- ja elinkeinoministeriöön ja Folktinget:iin. Lisäksi liitettä on jaettu eri tilaisuuksien yhteydessä ja asiakaskäynneillä. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Suomessa ei ole vaihtovalmennusta koskevaa lainsäädäntöä tai yhteistä koko maan laajuista toimintamallia. Suomessa vaihtovalmennuksen malli noudattaa eurooppalaista vaihtovalmennusmallia. Jobrotaatio, karusellikoulutus ja vaihtovalmennus ovat termejä, joilla Suomessa kuvataan tämän kaltaista koulutusta. Vaihtovalmennusta sivuavia malleja on jo ollut käytössä Suomessa - esim. vuorotteluvapaa, osa-aikalisä, opintovapaa, osa-aikaeläke ja oppisopimuskoulutus. Diili -hankkeessa vaihtovalmennus on ollut toimintatapa, jolla pyritään työvoimapoliittisin toimenpitein tukemaan tarkoituksenmukaista työvoiman kiertoa työmarkkinoilla sekä lisäämään yrittäjyyttä sekä osaamista ja jaksamista työpaikoilla. Työssäolevia ei projektiin saatu mukaan siinä määrin kuin projektisuunnitelmassa oli tavoitteeksi asetettu. Alueella on ollut ja on useita toimijoita ja hankkeita, joihin ELY-keskus on voinut ohjata yrittäjät, jotka ovat halunneet kouluttaa henkilökuntaansa. Työmarkkinoiden muutoksia on vaikea ennakoida. Muutosten havaisemiseksi on tärkeää tarkastella tarpeeksi pientä yksikköä - joko tiettyä alaa tai yksittäistä yritystä. Näin voidaan paremmin päätellä, mitä voidaan tehdä työvoiman saatavuuden, työvoiman osaamisen ja jaksamisen parantamiseksi. Tulokset osoittavat, että työelämän osaamistarpeet ovat hyvin heterogeenisiä ja merkittävästi riippuvaisia henkilöön kiinteästi liittyvistä ulkoisista tekijöistä kuten esimerkiksi iästä, urakehityksestä, ammattiryhmästä, työkokemuksesta ja organisaatiotyypistä (työpaikasta). Koulutusodotuksia koskevat tulokset taas osoittavat niiden olevan hyvin homogeenisiä ja täysin riippumattomia henkilön omista osaamistarpeista ja ulkoisista tekijöistä. Tämä osaamistarpeiden heterogeenisuus muodostuu ongelmaksi tarvelähtöisen koulutuksen työelämävastaavuuden kehittämisessä, koska muodollinen koulutus ei millään kykene tuottamaan kaikkia työelämän heterogeenisia osaamistarpeita vastaavia valmiuksia (Jorma Riihijärvi, Tietojenkäsittelytieteiden koulutuksen työelämävastaavuus , http//herkules.oulu.fi/isbn /isbn pdf). Yllä mainitussa tutkimuksessa oli työpaikoilla esim. tietotekniikan osaajien yhdeksi osaamistarpeeksi määritelty asiakaspalvelu ja kielitaito, ei vain tietotekniset taidot. Työ- ja elinkeinotoimistojen vuonna 2011 EURA JÄRJESTELMÄ 4/10

5 käyttöönotettu palvelumalliuudistus tukee tiivistä vuorovaikutusta työnhakija- ja työnantajapalveluiden välillä. 8. PROJEKTIN TULOKSET Diili -projektin alkuperäiset tavoitteet muuttuivat vuoden 2009 taloudellisen taantuman myötä. Määrällisenä tavoitteena oli saada projektiin mukaan 510 henkilöä, joista 310 olisi työssäolevia ja loput 200 työttömiä. Irtisanomisten ja lomatusten myötä projektissa keskityttiin vaihtovalmennuksen sijasta työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin kuten koulutukseen, palkkatukiin ja starttirahoihin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan projektiin haluttiin mukaan 115 pk-yritystä. Tämä tavoite melkein saavutettiin, sillä Diili -projektiin osallistui 105 yritystä. Näistä yrityksistä 70% oli alle 50 henkilön yrityksiä ja vain 12% yli 500 hengen yrityksiä. Diili -projektiin osallistui 248 henkilöä, joista 77% oli työttömänä tai lomautettuna ennen projektiin osallistumista, 12% opiskeli ja 11% oli työssä, yrittäjänä tai palkkatuetussa työssä. Projektiin osallistumisen jälkeen 65% oli työssä, yrittäjänä tai palkkatuetussa työssä, 12% opiskeli ja vain 23% oli edelleen työttömänä tai lomautettuna. Projektilaisista oli pitkäaikaistyöttömiä 13% (N=30). Projektiin osallistumisen jälkeen heistä oli töissä melkein kolmannes (30%), palkkatuetussa työssä 20% ja joka kymmenes (10%) opiskeli. Eläkkeelle siirtyi 3%. Työttömiksi jäi 37%, mutta 63% pitkäaikaistyöttömistä työllistyi tai aloitti opiskelun. Erityisen hyvin Diili -projekti tehosi nuorisotyöttömyyteen. Nuoria (15-24v) oli projektilaisista 17% (N=41) ja he kaikki olivat työttömiä ennen projektiin osallistumista. Projektin jälkeen heistä sai työpaikan 63%, palkkatuetun työpaikan sai 5% ja 15% aloitti opiskelun. Hankkeen jälkeen työttömänä oli nuorista vain 17%. Projektilla on myös vaikeammin mitattavia laadullisia tuloksia. Näitä ovat mm. koulutuksen mukanaan tuomat elämänlaatua parantavat vaikutukset. Työttömänä olleen päivä rytmittyy, itsearvostus kasvaa ja sosiaalinen elämä vilkastuu koulutukseen osallistumisen myötä. Aina koulutus ei johda välittömään työllistymiseen, mutta usein se edesauttaa työllistymistä myös myöhemmin esimerkiksi parantuneiden ITtaitojen, päivitetyn ammattitaidon, paremmin laaditun ansioluettelon ja kohonneen itsetunnon avulla. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin avulla on Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistoissa voitu tarjota yksilöllisiä työllistymisratkaisuja 248 henkilölle. Vanhat työllistämismallit ja joukkokoulutukset eivät enää välttämättä tässä ajassa pure, vaan tarvitaan uusia, yksilöllisä keinoja ja koulutusratkaisuja. Duuni- ja Diili -projektien yhdessä ideoimien ja työantajilla testattujen koulutusideoiden avulla on pystytty kokeilemaan uusia ja erilaisia koulutuksia. Tulokset ovat lupaavia: 77% Diili -hankkeeseen osallistuneista on saanut joko työ- tai opiskelupaikan. Projekti on pyrkinyt reagoimaan työmarkkinoilta tuleviin heikkoihin signaaleihin: työnantajatapaamiset, EURA JÄRJESTELMÄ 5/10

6 työpaikkailmoitukset, työhakijahaastattelut. Diili- ja Duuni -hankkeilla on yhteinen Ideapankki -kansio, johon on kirjattu esiin tulleita ideoita ja ajatuksia. Ideapankki jää Vaasan ja Pietarsaaren TE-toimistojen käyttöön. Innovatiivistä oli myös kokeilla uutta Moodle-alustaa sähköisenä vuorovaikutuskanavana oppilaiden, opettajien ja projektin välillä. Tästä saatiin hyviä kokemuksia Robotiikka- ja Laatukoulutusten yhteydessä. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektiin osallistui yhteensä 248 henkilöä, joista naisia oli 90. Aloittaneista henkilöistä seitsemän (7) oli maahanmuuttajia ja näistä kaksi (2) oli naisia. Heikossa asemassa olevia osallistui projektiin seitsemän (7), joista neljä (4) oli naisia. ICT-ala, sähköala ja kuljetusala, joille koulutuksia oli hankittu, ovat perinteisesti miehisiä aloja. Näihin koulutuksiin valittiin tietoisesti naisia ja maahanmuuttajia. Starttirahan saaneista 56% oli naisia. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Toteutetut koulutukset on suunniteltu yhteistyössä yritysten ja kouluttajien kanssa. Laadittuja koulutusesityksiä ja ideoita on testattu työnanatajilla ja näin on saatu kuulla heidän näkemyksiään. Avoimella yhteistyöllä kouluttajien, työnantajien, elinkeinoyhtiöiden ja työnhakijoiden kanssa voidaan saada aikaan toimivia koulutusohjelmia ja näin löytää sopivat henkilöt heille sopiviin työpaikkoihin. Osaamisen kehittämistarve kumpuaa yrityksen strategiasta ja toiminnalle asetetuista tavoitteista.kouluttajan ja TEtoimiston tiivis yhteistyö ja koulutuksessa olevien tukeminen työvoimakoulutuksen aikana parantaa työhön sijoittumista. Lisäksi tavoitteiden saavuttamista parantaa TE-toimiston esimiesten ja virkailijoiden välinen hyvä tiedonkulku ja avuliaisuus. Duuni- ja Diili -hankkeiden hyvä yhteistyö on edesauttanut projektien toimintaa. Ideoita ja ajatuksia on voinut pallotella yhdessä ja kokemuksista opittua on voitu jakaa keskenään. Yhteistyö on ollut voimaa myös julkisuuden hankkimisessa projekteille. Yhdistämällä viiden projektin markkinointibudjetit saimme huomattavasti näyttävämmän ja laajemman julkisuuskampanjan kuin yksittäinen projekti olisi saanut. Projektin sijoittaminen työ- ja elinkeinotoimistoon oli erittäin onnistunut ratkaisu. Vaikka hankkeessa on ollut vain puolitoista työntekijää - täysipäiväiväinen projektipäällikkö ja puolipäiväinen projektiassitentti - on työskentely TE-toimistossa ja yhteistyö virkailijoiden kanssa mahdollistanut projektin hyvät tulokset. Vuorovaikutus virkailijoiden kanssa on ollut päivittäistä, ja lisäksi hanke on järjestänyt pari kertaa vuodessa tiedotustilaisuuden TE-toimiston henkilökunnalle. Tämä on edesauttanut sitä, että TE-toimiston virkailijat ovat osanneet ohjata henkilöitä hankkeen koulutuksiin. Toimintaympäristön nopeat muutokset, maailmantalouden heilahtelut, tekniikan nopea kehitys ja uudet alat EURA JÄRJESTELMÄ 6/10

7 vaativat työ- ja elinkeinotoimistoltakin yhä tiiviimpää ja monitahoisempaa yritysyhteistyötä. Työvoimakoulutusten on oltava entistä räätälöidympiä ja opetuksessa tulisi huomioida oppimisympäristöt ja oppimistyylit. Ikäryhmien välillä on suuria koulutuseroja ja koulutus jakaantuu edelleen epätasaisesti. Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen tarvitaan uusia välineitä. Koulutuksen on oltava lähellä työelämää, jotta koulutuksessa pystytään entistä paremmin arvioimaan työllistymisen todennäköisyys. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Suomalaisen työelämän osaamistarpeet ovat tiukasti kytköksissä yritysten kansainväliseen liiketoimintaympäristöön ja muutokseen. Koulutuksella voidaan vastata työelämän tarpeisiin, mutta osaaminen ja koulutus ovat myös yhteiskuntaa ja työelämää muokkaavia muutosvoimia. Osaamisen korkean tason varmistaminen on yrityksille välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Projektin testaamia työssäoppimisen ja verkko-oppimisen muotoja voidaan ottaa käyttöön. Luotuja yrityskontakteja ja yhteistyötä jatketaan työ- ja elinkeinotoimistojen eri palveluissa. Diili -hankkeen tavoitteena oli, että sen toiminnan loputtua työantajanpalveluihin saataisiin kestäviä, toimivia toimintatapoja. Hankkeen myötä tulleet ideat tai kehittämisehdotukset viedään työ- ja elinkeinotoimistojen työstettäviksi muun muassa osallistumalla palvelulinjojen tiimikokouksiin ja keskustelemalla eri palvelulinjojen virkailijoiden ja esimiesten kanssa. Ideapankkki -kansio voisi olla jatkossa sellainen paikka, jonne henkilöstä voisi kirjata eteen tulleita hyviä ideoita. Esim. hankkeen aikana toteutettu IT-alan koulutus osoitti, että alalla on työvoima- ja koulutustarpeita, joten ko. toimialan tiivistä yritysyhteistyötä on syytä jatkaa. Kuljetusalan työvoima- ja koulutustarpeista olisi hyvä koota alan yrittäjien, asiantuntijoiden, edunvalvontajärjestöjen ja kouluttajien kesken tapaaminen, jossa mietitään kuljetusalan koulutus- ja työvoimatarpeita ja keinoja työvoiman osaamisen ja saatavuuden turvaamiseksi. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus , % , % Kuntien rahoitus 0 0 % 0 0 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma EURA JÄRJESTELMÄ 7/10

8 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Vaihtovalmennusohjelma Pohjanmaa eli kutsumanimeltä Diili -projekti oli Vaasan työ- ja elinkeinotoimiston hanke, joka oli osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. Projektiaika oli Diili -hankkeen budjetti oli noin 1,4 milj.. Projektissa on ollut puolitoista työntekijää, joista täyspäiväisen projektipäällikkön sijoituspaikka on ollut Vaasan TE-toimisto ja puolipäiväisen projektiassistentin sijoituspaikka on ollut Pietarsaaren TE-toimisto. Pietarsaaren projektiassistentti on hoitanut omaa aluettaan hyvin itsenäisesti, omatoimisesti ja aloitteellisesti. Projektin alkuperäisenä tavoitteena oli turvata osaavan työvoiman saatavuutta alueella sekä kehittää työyhteisöjen henkilöstörakenteita, työn organisointia ja henkilöstön osaamista. Vuoden 2009 taloudellinen taantuma vaikeutti vaihtovalmennusohjelman toteuttamista, joten Diili -projektin päätavoitetta muutettiin. Pääpaino siirrettiin sellaisiin toimenpiteisiin, joilla lomautettuja ja irtisanottuja autettaisiin työllistymään mahdollisimman nopeasti. Diili -hankkeeseen osallistui 248 henkilöä, joista ennen projektia oli työttömänä tai lomautettuna 77%. Opiskelijana tai koulutuksessa oli 12% ja työssä, yrittäjänä tai palkkatuetussa työssä oli 11% projektiin osallistujista. Toimenpiteet, jotka projektilaisiin kohdistettiin Diili -hankkeella, olivat seuraavanlaisia: - KOULUTUKSET:Yhteistyössä yritysten kanssa selvitettiin, minkä alan osaajista oli pulaa ja järjestettiin sen alan koulutusta. Hyvin työllistäviä koulutuksia olivat mm. Toiminnanohjaus ja ICT, Robotiikka, Taloushallinnon jatkokoulutus SAP-toiminnanohjausympäristössä ja Laatukoulutus teknisen ja kaupallisen koulutuksen saaneille henkilöille. - PALKKATUET - STARTTIRAHAT uusille yrittäjille, pääpaino naisyrittäjyydessä. Diili-projektin avulla perustettiin 18 uutta yritystä, joista 10 oli naisten perustamaa. Edellä mainitut toimenpiteet tehosivat niin hyvin, että projektiin osallistumisen jälkeen työttömänä oli enää 23% (ennen projektia 77%). Opiskelun oli aloittanut 13% ja työssä, yrittäjänä tai palkkatuetussa työssä oli peräti 65% (ennen projektia 11%). Pitkäaikaistyöttömiä oli projektilaista 13%. Projektin jälkeen heistä oli työssä 30%, palkkatuetussa työssä 20%, opiskelemassa 10%, eläkkeellä 3% ja työttömänä enää 37%. Nuoria (15-24v) oli projektilaisista 17%. He kaikki olivat ennen projektia työttömiä tai työelämän ulkopuolella. Projektin jälkeen heistä oli töissä 63%, palkkatuetussa työssä 5%, opiskelemassa 15% ja työttömänä vain 17%. Diili -hankkeessa oli mukana 105 pk-yritystä (tavoite 115), joista 70% oli alle 50 hlön yrityksiä ja 12% yli 500 hlön yrityksiä. Muita yhteistyöelimiä olivat alueen eri koulutuslaitokset, yrittäjäjärjestöt ja elinkeino- ja EURA JÄRJESTELMÄ 8/10

9 kehitysyhtiöt (esim. VASEK, RekryWasa, Merinova, Kauppakamari jne.). Projektin toteutuksen ja hyvien tulosten kannalta tärkein yhteistyökumppani oli Rekrytointiohjelma Pohjanmaa eli Duuni -hanke. Tämä yhteistyö on ollut korvaamattoman arvokasta projektin onnistumisen kannalta. Hankkeille oli nimetty yhteinen ohjausryhmä, joka koostui eri alojen asiantuntijoista. Ohjausryhmä on ollut erittäin aktiivinen ja osallistuva. Ohjausryhmä on nimensä mukaisesti luotsannut Duuni- ja Diili -hankkeita eteenpäin ja antanut hankkeille monia hyviä neuvoja ja ideoita. Diili -hankkeella on ollut kokenut ja kannustava projektin johtaja sekä työ- ja elinkeinotoimiston avuliaiden virkailijoiden ehtymätön tuki. TE-toimistojen asiantuntemusta ja olemassa olevia suhteita ja toimintatapoja on voitu hyödyntää projektin toteuttamisessa. Yhteistyön luomisessa yritysten kanssa on hyödynnetty TEtoimistojen aikaisempia yritysasiakkaita. Projektissa mukana olleille tai koulutuksiin hakeutuville on voitu tarjota tehostetusti työvoimapalveluita tai ohjata heidät muihin palveluihin. Hankkeen saama julkisuus on ollut hyvin näkyvää. Duuni- ja Diili -hankkeilla on yhteiset kotisivut, jotka jäävät "elämään" projektin jälkeenkin. Projektit järjestivät yhdessä seminaarin työhyvinvoinnista ja se huomioitiin kaikissa alueen lehdissä. Myös TV:n paikallisuutiset ovat haastatelleen projektipäällikköä Laatukoulutuksesta. Näyttävin mediatempaus oli syksyllä 2011, kun Vaasan TE-toimiston kaikki viisi projektia yhdistivät voimansa ja varansa, ja julkaisivat yhteisen lehtiliitteen. Kaksikielisessä liitteessä kerrottiin projekteista onnistumistarinoiden kautta. Liite jaettiin projektialueella kymmenen eri lehden välissä. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Arkistoinnissa on noudatettu seuraavaa ohjeistusta: Työ- ja elinkeinotoimistojen tiedonhallintasuunnitelma , päivitetty Projektin asiakirjoja on arkistoitu seuraavasti: POHJANMAAN ELY -KESKUS, HOVIOIKEUDEN PUISTIKKO 19 A, 4.KRS, VAASA Yhteyshenkilöt: ESR-asioista vastaavat henkilöt Kaikki ELY-keskuksessa tehdyt kirjanpitoaineistot, sopimukset/päätökset, kuten projektihakemukset, päätökset, koulutushankinnat, kilpailutukset, valinnat ja kouluttajien kanssa tehdyt sopimukset. Allekirjoittajina ELY-keskuksen edustajat. EURA JÄRJESTELMÄ 9/10

10 VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO, WOLFFINTIE 35 B, VAASA Yhteyshenkilö: toimiston johtaja Aski- järjestelmä: ohjausryhmien pöytäkirjat ja liitteet, projektissa tehty kilpailutus (kotisivut) ja kaikki sellainen materiaali, jossa on tehty virallinen päätös jostakin asiasta. Allekirjoittajina: projektin johtaja tai projektipäällikkö URA-järjestelmä: koulutushakemukset, valintapäätökset, lausunnot sekä palkkatukipäätökset. Palkkatukien päätökset ja niihin liittyvät tiliöinnit säilytetään kirjallisena Vaasan työ- ja elinkeinotoimiston säilytystiloissa. PIETARSAAREN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO, RAASTIHUONEENKATU 12, PIETARSAARI Yhteyshenkilö: toimiston johtaja Noudatettu samoja periaatteita kuin Vaasan työ- ja elinkeinotoimiston kohdalla. Projektin materiaaleja on arkistoitu myös kirjallisesti Pietarsaaren TE-toimiston arkistoon. Päiväys ja allekirjoitus Ulla Luhta Vaasan TE-toimiston apulaisjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 10/10