ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POHELY/2530/ /2010 Käsittelijä Jouni Kytösaari Puhelinnumero Projektikoodi S11348 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi PaBua yritykseen - palvelusta businesta Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Vaasan yliopisto, Levón-instituutti Projektin vastuuhenkilön nimi Helena Eteläaho Sähköpostiosoite helena.etelaaho@uwasa.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Kajsa From Sähköpostiosoite kajsa.from@uwasa.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Palveluliiketoiminnan kehittäminen on yksi tulevaisuuden menestystekijöistä ja kilpailuedun lähteistä pkyrityksissä. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on tärkeää a) taloudellisista syistä (parempi kate, vähemmän herkkä suhdanteille), b) asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi (kokonaiskonsepti), c) kilpailullisista syistä (vaikempi imitoitavuus). Tämä tarkoittaa palveluiden kehittämistä tuotteiden rinnalle ja muuttamista liiketoiminnaksi (esim. kunnossapito, varaosapalvelut, asiantuntijapalvelut, suunnittelu- ja kehitys, neuvonta-, tuki- ja ylläpitopalvelut, logistiset palvelut, koulutus) Projekti toteutetaan ylimaakunnallisena hankkeena Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan alueella. Projektin ensisijainen kohderyhmä on tuotannolliset pk-yritykset, niiden avainhenkilöt sekä yritysten avainasiakkaat. Tuotannollisista yrityksistä kohderyhminä ovat erityisesti metalli- ja huonekalu- (sisustus-) alan yritykset. Tavoitteena on palveluliiketoiminnan kehittämisen käynnistyminen ja oppimisen nopeutuminen kohdeyrityksissä. Lisäksi tavoitteena on hankkeen lopputuloksena luoda palveluliiketoiminnan EURA JÄRJESTELMÄ 1/7

2 konseptoinnin prosessimalli. Käynnistämällä ja vahvistamalla palveluliiketoimintansa projektissa mukana olevilla yrityksillä on mahdollisuus parantaa taloudellisia edellytyksiään. Konkreettisena tavoitteena on auttaa yhteensä 18 yritystä (6 yritystä kustakin maakunnasta) kehittämään ideastaan palvelutuotteen. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projekti on toteteutettu ylimaakunnallisena projektina, yhteistyönä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanman projektitoimijoiden kesken. Yhteistyö on ollut partnereiden kesken onnistunutta ja toimivaa. Lähtökohtaisesti lähdettiin yhdessä suunnittelemaan yhteisissä palavereissa projektin toteutusta ja sovittiin projektin pelisäännöistä. Jokainen partneri on alueellaan lähtenyt toteuttamaan projektin markkinointia ja tiedostusta hieman eri tavalla. Syy tähän on se, että jokainen partneri on lähtenyt omasta toimintamallista, kokemuksista ja alueen lähtökohdista sekä siihen sopivista tavoista. Partnerit ovat jakaneet toisilleen osaamistaan ja parhaita käytäntömalleja. Toisilta oppiminen on toiminut hyvin hankkeessa. Yhteinen osaaminen ja tiedonjakaminen on ollut huomattavasti laajempaa ja monipuolisempaa kuin mitä alussa tehdyssä partnerisopimuksessa on sovittu tai edellytetty. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeesta on tiedotettu hyvin laajasti ja monipuolisesti. Kuten yllä mainittiin, kukin partneri on alueellaan tiedottanut hankkeesta hieman eri tavalla. Pohjanmaalla on tiedotettu hankkeesta yritystapaamisissa, puhelinkeskusteluilla, sähköpostitse sekä eri verkostojen kautta, m.m. Vaasan yrittäjien, Österbottens Företagarföreningin, Vasekin, Vaasanseudun yrityskummien sekä muiden pienten yritysverkostojen kautta. Hankkeesta on myös tiedotettu Vaasan yliopiston/levónin internet-sivuilla. Alueella on todettu, että on lähes välttämätöntä tiedottaa ja markkinoida tämäntyyppistä hanketta henkilökohtaisella kontaktilla yrityksiin. Keväällä 2011 uusittiin projektin markkinointimateriaali myynnin ja markkinoinnin edistämiseksi. Uudessa materiaalissa esitettiin projektin sisältö konkreettisemmin, ja materiaali jaettiin mahdollisille asiakkaille alueella. Pirkanmaan alueella hyödynnettiin poikkuksellisen laajasti eri kanavia potetiaalisten asiakaskohdeyritysten tavoittamiseksi. Hankkeesta tiedotettiin eri yritystilaisuuksissa, kuten yritysseminaareissa, yrittäjien aamukahveilla, yrittäjäyhdistyksen eri tapahtumissa sekä erilaisissa yrityskehittäjien tapahtumissa. Lisäksi Pirkanmaalla tehtiin yhteistyötä muiden yritystoimijoiden, heidän palveluidensa ja hankkeiden kanssa, kuten neuvonpitoja yrityskehitysyhtiöiden ja niiden hankkeiden toimijoiden kanssa. Käytettiin erilaisia tiedotuskanavia kuten Pirkanmaan Yrittäjä-lehteä, Yrittäjäinfo-lehteä, paikallisradiota sekä sähköposti- ja henkilökohtaisia kontakteja. Yritettiin myös muita keinoja, kuten kyselyn kautta - kysyttiin yritysten kehittämistarpeista toisen Pirkanmaalla käynnissä olevan hankeen kautta. Projektipäällikö oli esillä PY:n www-sivuilla. Seinäjoen alueella hankkeesta on tiedotettu henkilökohtaisilla kontakteilla (sähköposti ja puhelinsoitot) sekä SeAMK:in liikteoimintaykiskön kautta eri yritysverkostoihin. Panostettiin myös hanketoimijan EURA JÄRJESTELMÄ 2/7

3 henkilökohtaisiin käynteihin yrityksissä. Hanke on ollut näkyvissä myös Liiketoimintakehittämisen tarjottimella, joten hankkeesta on tiedotettu laajasti alueella. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Projektilla on ollut Facebookiin liitetty oma sivu projektin aikana. 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Kuten ollaan todettu, projekti ei ole käynnistynyt toivotulla tavalla. Hanketoimijat ovat useamman kerran analysoineet syyt tähän, ja ongelmiin on erityyppisiä syitä: - Ajoitus ja resursointi. Projektin markkinoinnilla on ollut sama ajoitus kuin taloudellisella taantumalla, joten yritysten mielikuva talouden suunnasta on yksi syy miksi yritykset eivät ole lähteneet mukaan projektiin. Yritykset ovat varovaisia lähteä uusiin hankkeisiin silloin kuin taloudellinen tilanne on epävarma. Myös hanketoimijoiden resursointi voi olla osasyy ongelmiin, tämäntyyppinen projekti vaatii paljon keskittymistä ja ajallisia resursseja. - Uusi ajattelutapa on suuri muutosprosessi. Hanketoimijoille on syntynyt kuva, että pk-yritysten johto pelkää muuttaa totuttua ajattelutapaa vaikka muutostarve olisi motivoitua. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on yritykselle laaja ja paljon analysointia vaativa prosessi, se on myös tuotekehitysprosessi, joka voi monessa yrityksessä viedä paljon aikaa. Lisäksi olemme kokeneet, että ulkopuolisen asiantuntijan käytölle pk-yrityksessä on iso kynnys, joten konsulttiapua on haastavaa myydä mikäli yritys sekä hanketoimija ei todella hyvin tunne konsultin osaamista jos todella syvää luottamusta ulkopuoliseen konsulttiin ei synny. Tässä projektissa edellytykset konsulttityön myymisen onnistumiseksi eivät aluksi olleet kunnossa. Alussa kilpailutus epäonnistui teknisistä syistä, jonka tuloksena oli se, että ne konsultit jotka ilmoittivat kiinnostuksensa eivät olleet laadultaan parhaat mahdolliset. Lisäksi konsulttityön myyminen edellyttää luottamuksellista suhdetta yritykseen, luottamuksen säilyttämiseksi voi myydä yritykseen vain konsulttia johon uskoo. - Projektissa oli lähtökohtana ns. tarjontalähtöinen myyminen, eli myytiin yrityksille valmista konseptia, jonka avulla yritykset kehittäisivät liiketoimintaansa. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on todistetusti menestys monessa yrityksessä, mutta monessa pk-yrityksessä tällaisen konseptin läpivieminen vaatii niin suurta muutosta sekä johdon että työntekijöiden ajatusmaailmassa, että kysyntälähtöinen kehittämisprosessi ja sen myyminen voisi olla enemmän motivoitua. Yrityksille piti myydä aluksi tarve palveluliiketoiminnan käynnistämiseen. Jos perehtyi syvällisesti yrityksen tarpeeseen ja keksi yritykselle palvelumuodon, josta voisi kehittää palveluliiketoimintaa, vasta sitten yritys kiinnostui. Jos yritys ei tiedä mitä kehitettävä palveluliiketoiminta voisi olla, ei sillä ollut kiinnostusta kehittämiseen. Jos yrityksellä oli uusi bisnesidea palveluihin liittyen se edellytti myyjän ja konsultin vahvaa EURA JÄRJESTELMÄ 3/7

4 olemassaolevaa luottamusta, kesken prosessin ulkopuolisen on vaikea päästä yrityksen tuotekehitysprosessiin. Jos myyjällä oli valmis idea kehitettävästä palveluliiketoiminnasta, sen myyminen oli helpompaa. Valmiin ja uuden palveluliiketoimintaidean kehittäminen on myyjälle mahdotonta, jos ei tunne tarkasti yrityksen toimialaa. Myyjät tekivät tätä yrityskohtaista palveluliiketoimintaidean kehittämistä ja businessmahdollisuuksien etsimistä merkittävissä määrin. - Palvelun tuotteistaminen ei projektin käynnistyessä ollut viety loppuun, joka oli projektille haaste. Kohdeyritysten oli vaikea nähdä, mikä oli koko prosessin konkreetti tulos ja hyöty, siksi palvelun tarkempi tuotteistaminen olisi ollut eduksi. Suosituksena on, että tehdään koko tarjous yksinkertaisemmaksi ja käytettäisiin enemmän kohdeyrityksen terminologiaa, joka voisi helpottaa myymistä. Lisäksi projektissa huomattiin että ryhmätyöskentely eri yritysten kesken ei aina ole onnistunut ajatus, koska tämäntyyppisessä hankkeessa keskustellaan luottamuksellisista asioista. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektin on auttanut herättämään pk-yrityksissä ajatukset siitä, mitä palveluliiketoiminnan kehittäminen voisi olla ja miten yritys voi siitä hyötyä. Projektiryhmä on keksinyt itse ja auttanut yrityksiä keksimään palveluliikteoimintaan sopivia businessideoita, jotka olivat hankkeen yritykselle myymisen lähtökohta. Annetut liikeideat eivät kuitenkaan johtaneet hankkeeseen osallistumiseen ja ulkopuolisen konsultin mukaanottamiseen yritykselle strategisesti erittäin tärkeään prosessiin. Joka tapauksessa kehitetyt palveluliiketoimintaideat tulevat todennäköisesti tuottamaan businesta ja kantamaan hedelmää pitkällä aikavälillä. Monet yritykset joihin projektin puitteissa oltiin yhteydessä ovat alkaneet miettiä palveluliiketoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia. Satoja herätteitä ovat tuloksena keskusteluista, tapaamisista ja tiedotuksista. Myös talousanalyysejä, liiketoimintasuunnitelmia sekä ideariihiä tehty, joista yritykset ovat saaneet virikkeitä. Ylimaakunnallinen hanke tuonot hyviä näkökulmia yhteistyöhön, olemme tutustuneet hankkeen eri alueisiin sekä alueiden yrittäjyyteen. Projektitoimijoilla sisäinen tieto on kehittynyt ja palveluliiketoiminnan ajatusmaailma on tullut tutuksi. Tätä tietoa voimme vastaisuudessa käyttää uusiin projekteihin. Projektissa on myös opittu, että eri lähestymistavat yrityksiin (kolme eri tapaa) eivät saaneet yrityksiä mukaan. Olemme yhdessä pohtineet paljon syitä tähän. Syyt tulivat esiin myös kohdassa PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin tavoitteena on ollut luoda prosessimalli pk-yrityksen palveluliiketoiminnan tuotteistamiseen. Suuret yritykset ovat jo jonkin aikaa tarjonneet tuotteen ohella palveluita, mutta pk-yrityksillä ei ole ollut tarjolla toimivia malleja siitä, kuinka palveluidea muutetaan tuotteeksi. Nyt tämä malli on rantautunut moneen pk-yritykseen, kiitos tiedottamisen projektista. EURA JÄRJESTELMÄ 4/7

5 Pääsimme projektin puitteissa kokeilemaan eri kunnissa eri lähestymistapaa yrityksiin ja totesimme, että eri alueilla voi hyvin käyttää eri lähestymistapaa yrityksiin. Projektissa on käytetty tuotteistamisessa innovatiivisiä menetelmiä, kuten tuotteen paketointi palveluseteliksi Pirkanmaalla, jonka aavulla yritykset näkisivät selvemmin projektin tuomat konkreettiset hyödyt. Projektissa käytettiin lisäksi uusia, innovatiivisiä menetelmiä, projektitoimijat hyödynsivät avointa lähdekoodia (Google docs) dokumenttien jakamiseen, joka osottautui hyväksi menetelmäksi. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projekti on tasa-arvoneutraali. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Partnereiden välinen yhteistyö ja tiedonsiirto on tässä projektissa toiminut hyvin. Partnerit ovat tarjonneet yhteiseen käyttöön omia toimintamallejaan ja menetelmiään. Hyvä käytäntö on ollut käyttää avointa lähdekoodia projektitoimijoiden väliseen dokumenttien jakamiseen. Tämän lisäksi on hyödynnetty sosialista mediaa (Facebook) markkinointiin ja tiedon levittämiseen. Projektitoimijat ovat oppineet toisiltaan paljon koskien eri markkinointi- ja myyntitavoista kohdeyrityksiin. On toimittu eri alueilla eri tavalla, mutta poimittu toisilta hyviä kokemuksia. Lisäksi projektissa on havaittu, että Vaasa-Seinäjoki-Tampere on erittäin hyvä alue tehdä yhteistyötä maantieteellisesti sekä logistisesti. Lisäksi taustaorganisaatiot ovat samantyyppiset, joka edistää yhteistyötä. Tätä yhteistyömallia voisi hyvinkin hyödyntää tulevaisuudessa myös muissa merkeissä. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projekti päättyy Projektitoimijat ovat kuitenkin yhteisymmärryksessä siitä, että yhteistyötä voisi jatkaa muissa merkeissä, uusissa hankkeissa tai esim korkeakouluyhteistyön merkeissä. Lisäksi yhteistyökorkeakoulu-yrittäjäorganisaatio on hyvä konstellatio, koska molemmilla organisaatiotyypillä on paljon opittavaa toisistaan. EURA JÄRJESTELMÄ 5/7

6 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 79 % ,26 93 % Kuntien rahoitus 1 500,00 0 % 0 0 % Muu julkinen rahoitus 1 500,00 0 % 5 693,10 6 % Yksityinen rahoitus ,00 21 % 550,00 1 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA PaBua yritykseen-hanke (palvelusta businesta) käynnistettiin Vaasan yliopiston Levón-instituutin aloitteesta. Partnereina olivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) ja Pirkanmaan Yrittäjät r.y. Hankkeen taustana oli tutkimukset sekä kokemukset palveluliiketoiminnan kehityksestä. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on yksi tulevaisuuden menestystekijöistä ja kilpailuedun lähteistä pkyrityksissä. Kohderyhminä hankkeessa olivat tuotannolliset pk-yritykset ja niiden avainhenkilöt sekä yritysten avainasiakkaat. Toteutussunnitelman mukaisesti aloitettiin tiedottamalla laajasti projektista, jotta saataisiin jokaiselle alueelle (Pohjanmaa, EP, Pirkanmaa) osallitujayrityksiä mukaan projektiin. Suunnitelmaan kuului aloitusseminaareja, workshopeja, koulutuspäiviä, yritysten kehitystailanteen ja palveluliiketoimintatarpeiden selvittämistä, analysointia sekä palveluliikteoimintakonseptin rakentamista yksittäisissä yrityksissä. Laajasta tiedottamisesta ja myyntityöstä huolimatta osallistujayrityksiä ei onnistuttu saamaan hankkeeseen, ja hanke päätettiin aikataulun mukaisesti Projektitoimijoiden ovat analysointeet syitä siihen, että yrityksiä ei saatu mukaan, ja ne ovat mm. 1) ajoitus (taloudellinen tilanne) ja resursointi, 2) uusi ajattelutapa yrityksiin, joka on suuri muutosprosessi, 3) projektin tarjontalähtöinen myynti lähtökohtana sekä 4) kyseisen palvelun tuotteistaminen ei projektin käynnistäessä ollut viety loppuun. Tuloksena projekti on herättänyt yrityksissä ajatukset palveluliiketoiminnasta sekä sen tuomista hyödyistä, ja varmastikin osa tavoitetuista yrityksistä toteuttavat idean jossain muodossa. Tuloksena on myös projektitoimijoiden sisäinen tieto ja osaaminen, sekä palveluliiketoiminnan periaatteista ja prosesseita että eri aluesta, alueiden käytännöistä ja alueiden yrityksistä. Sekä asia- että markkinatietoa voi hyödyntää tulevissa projekteissa. Hyvät käytännöt tiedon levittämisestä voidaan myös hyödyntää tulevaisuudessa. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektiasiakirjat säilytetään Vaasan yliopiston arkistossa. EURA JÄRJESTELMÄ 6/7

7 Osoite: Vaasan yliopisto/levón-instituutti Wolffintie Vaasa Päiväys ja allekirjoitus Jukka Peltoniemi Johtaja EURA JÄRJESTELMÄ 7/7