ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POHELY/751/ /2010 Käsittelijä Jouni Kytösaari Puhelinnumero Projektikoodi S10997 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Botnia Progress - Työssäolevat Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Pohjanmaan ELY-keskus Projektin vastuuhenkilön nimi Juha Holmi Sähköpostiosoite juha.holmi@ely-keskus.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Paula Sandelin Sähköpostiosoite paula.sandelin@te-toimisto.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohtana oli lieventää rakennemuutoksen aiheuttamia vaikutuksia Metsä-Botnia -yhtiön toiminnan päättyessä Kaskisissa. Toimenpiteitä tarvittiin toimivien työyhteisöjen työvoiman kysynnän aktivoimiseksi, etabloituvien yritysten työvoiman saannin turvaamiseksi sekä uuden yritystoiminnan synnyttämisen tukemiseksi. Kohderyhmänä on ollut pääsääntöisesti mikro- ja pk-yritysten johto ja koko henkilöstö sekä yrittäjiksi aikovat. Tavoitteena on projektitavoitteiden mukaisesti ollut edistää alueen yritysten kehittymistä sekä uuden yritystoiminnan syntymistä. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projekti on toteutunut uuden yritystoiminnan synnyttämisen osalta kohtuullisen hyvin. Uusia yrityksiä on projektin myötävaikutuksella syntynyt tähän mennessä 15 kappaletta, niistä naisten perustamia on 8. Uusia työpaikkoja on syntynyt 7 ja näihin työllistyneiden naisten määrä on 3. Kehittämis- ja koulutustoimintaan on osallistunut projektin aikana tähän mennessä 190 henkilöä, näistä yli puolet on ollut naisia. Viisitoista näistä henkilöistä on osallistunut suoraan ELY-keskuksen tuotteistettuihin asiantuntijapalvelukokonaisuuk- EURA JÄRJESTELMÄ 1/7

2 siin. Suurin osa näistä henkilöistä (170 hlöä) on ollut työssä avoimilla työmarkkinoilla ja näistä naisia on ollut n Henkilöistä 112 on toiminut yrittäjinä ja yli 60 % näistä oli naisia. Yli puolet osallistuneista on iältään vuotiaita. Valtaosalla osallistuneista on ollut keskiasteen-tai sen jälkeinen koulutus. Korkeaasteen koulutus oli 34 henkilöllä. Konsultointia ja ohjausta on projektissa tehty yhteensä 123 päivää. Valtaosa näistä päivistä on ollut yrityskohtaisia päiviä, lisäksi on järjestetty muutamia yritysten yhteisiä teema- ja verkostoitumispäiviä, esim. pienyrittäjien yhteismarkkinoinnin käynnistämiseen pyrkivä verkostoitumispäivä Kaskisissa sekä hyvinvointialanyritysten vastaava yhteistapaaminen Kristiinankaupungissa. Lisäksi on järjestetty Google-hakusanaoptimointiin liittyvä päivä, Google-Glögg Kristiinankaupungissa. Tiedotustilaisuuksiin on osallistunut arviolta n.98 henkilöä. Koulutustilaisuudet ovat olleet pääosin 7 h koulutuskokonaisuuksia. Nämä kokonaisuudet ovat jakautuneet yrityskohtaisiin ja yleisiin tilaisuuksiin. Koko projekti aloitettiin potentiaalisten asiakkaiden kartoitusprosessilla. Tähän käytettiin mm. apuna jo olemassa olevaa Yritysharavarekisteriä. Jo projektin alkuvaiheessa tehtiin strateginen päätös ottaa asiakkaisiin henkilökohtainen yhteys. Päätettiin olla hyödyntämättä esim. lehti-ilmoittelua markkinointikanavana, koska alueen yritykset harvemmin osallistuvat järjestettäviin koulutuksiin pelkän lehti-ilmoituksen perusteella. Alun alkaen projektin tavoitteena oli toteuttaa 50 kpl yrityskohtaista ja 50 yleistä koulutusta (tätä suhdetta muutettiin projektin aikana 70/30, koska yleisiin tilaisuuksiin osallistuminen usein edellytti yrityskohtaista koulutusta ja jonkin asteista aiempaa asiakaskontaktia ja luottamussuhdetta). Tähän tavoitteeseen ei päästy, koska kouluttajaorganisaatiolle jäi aktiivista projektiaikaa vain 18 kk. Kouluttaja tuli mukaan projektiin kesäkuussa Yrityskohtaiset koulutustilaisuudet ovat sisältäneet yrityskartoituksen, lähikoulutuksen ja tietyn määrän etätyötä ja muuta opiskelua. Yleistilaisuudet ovat sisältäneet kartoitustyötä, esivalmisteluopiskelua, osallistumista koulutustilaisuuteen ja etäopiskelua. Yrityskohtaiset koulutustilaisuudet räätälöitiin aina asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Aihealueina toimivat mm. liiketoimintasuunnitelmien laadinta; markkinointi & segmentointi, omavalvontasuunnitelman laadintaprosessi, business start-up & viestintä, internethallinnointi, liiketoiminnan hallinnointi, nettisuunnittelu, sosiaalisen median rooli ja hyödyntäminen markkinoinnissa ja viestinnässä; tuotteistus; jne. Yleisten tilaisuuksien koulutussisällöt kattoivat mm. verkostoinnin tuomat mahdollisuudet (esim. Kaskisten Buss på dej! -hanke, joka juuri nyt on palkkaamassa projektivetäjää ja - yrityspalvelutarjontasaitti); myynti, markkinoinit & viestintä; hyvinvointialan yrittäjien yhteistyö (esim. - saitti ja yhteismarkkinointiesite); strateginen liiketoiminnan johtaminen; ruokailualan yrittäjien Slowfood -kampanja; Google-hakusanaoptimointi ja sen tuomat markkinointimahdollisuudet; Wordpress & SoMe -koulutus; Cittaslow-yrittäjäyhteistyö, jne. Yleisille tilaisuuksille olisi projektin myöhäisemmässä vaiheessa ollut enemmänkin tarvetta, mutta projektin lyhyt kesto ei tällä kertaa valitettavasti mahdollistanut sitä jatkumoa mitä pitkäjännitteinen yrittäjäyhteistyö edellyttäisi. Yrittäjät ovat arvostaneet tarjottuja koulutuskokonaisuuksia ja kokevat saaneensa tukea, apua ja EURA JÄRJESTELMÄ 2/7

3 inspiraatiota toteuttaakseen omia liiketoimintasuunnitelmiaan sekä kehittyäkseen ja päästäkseen eteenpäin omassa toiminnassaan. Lisäksi projekti on tehnyt kiinteää yhteistyötä Botnia Progress -työttömät projektin kanssa, esim. hoitanut toimiston starttiraha-asiakkaat ja tehnyt aloittavien yrittäjien- ja yritystä harkitsevien asiakkaiden neuvontaa. Lisäksi projektissa on valmisteltu rakennemuutostoimintamallia koko Pohjanmaan Ely-keskuksen alueelle. Sen tavoitteena on ollut saada yhtenäinen toimintamalli koko maakunnan alueelle mahdollisten rakennemuutostilanteiden varalta. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projekti on pääsääntöisesti tiedottanut toiminnastaan suoraan henkilöasiakkaille ja työnantajille ja vain tarvittaessa lehdistön kautta suurelle yleisölle. Oikealle kohderyhmälle suunnattu suora tiedottaminen on todettu tehokkaimmaksi tavaksi tavoittaa esim. kiireisiä pienyrittäjiä. Suoran tiedottamisen on lisäksi mahdollistanut mm. Yritysharava-haastattelun kautta saatu tieto yritysten tarpeista. Tiedottaminen on sen vuoksi hoidettu tähän saakka lähinnä suoralla tiedottamisella, käyttäen sekä puhelinkontaktia että sähköpostitiedottamista. Tiedottamiseen lehdistön kautta ei ole juurikaan ollut tarvetta. Hanketta on esitelty aloittavien yrittäjien kursseilla, ELY-keskuksen Oman yrityksen perustamisinfoissa sekä muissa yrittäjille suunnatuissa tapahtumissa. Lisäksi on tehty vierailuja työvoimakoulutusryhmiin esim. StartUp; aloittavan yrittäjän koulutus Yrkesakademi:lla Närpiössä. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Projektilla ei ole internet -osoitetta. 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Alueen ongelmana on yrityspalveluiden pirstaleisuus, yhtenäistä yritysneuvontapalvelua yrityksille ei ole. Eri kuntien välinen yhteistyö ei tältä osin kovinkaan hyvin toimi. Asiantuntijoista koostuva tukiverkosto yritysten käyttöön olisi elintärkeää, jotta apu olisi lähellä ja oikeaa apua olisi helposti saatavissa. Oikealla tiedottamisella ja asiantuntijoiden saamisella lähemmäksi kohdealuetta voitaisiin oleellisesti parantaa tilannetta. Projektin koulutustoimenpiteillä on pyritty paikkamaan juuri näitä aukkoja. Suuri osa pienyrittäjistä olisi halunnut jatkoa omalle koulutuskokonaisuudelleen. Projektin lyhyt kesto ei valitettavasti mahdollistanut täyttä verkostointimahdollisuutta yrittäjien keskuudessa. Yrittäjät halusivat ensisijaisesti henkilö-/yrityskohtaista koulutusta ja olivat vasta tämän jälkeen innokkaita tulemaan yleisiin tilaisuuksiin. Kouluttajien kielitaitoa (suomi & ruotsi) pidettiin osallistujien keskuudessa erittäin tärkeänä. Kaksikielisyys on alueen kantava voima, mutta asettaa haasteita niin kouluttajille, osallistujille ja yritysneuvontapalveluiden henkilökunnalle. EURA JÄRJESTELMÄ 3/7

4 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektiin osallistuneet voidaan pääasiassa jakaa neljään erityyppiseen yrityssegmenttiin: 1. Aloittelevat, vielä ideavaiheessa olevat yritykset, 2. Toimintansa hiljattain aloittaneet yritykset (3-12 kk), 3. Kypsät yritykset, jotka kaipaavat uutta pontta yrittämiseensä (1-15 vuotta toimineet) sekä 4. Lopettelevat yritykset (sukupolvenvaihdosta miettivät, terveydelllisistä syistä lopettavat, tai kannattamattomuuden takia lopettavat). Toimenpiteet ovat kohdistuneet pitkälti koko Kaskisten työssäkäyntialueen yrityksiin ja yritystä aloittaviin tai yritystoimintaa suunnitteleviin. Projektissa on tehty liike-ideoiden arviointeja, markkinointisuunnitelmia, liiketoimintasuunnitelmia, jne. Aloittavien yritysten konsultointi ja neuvonta on pääasiassa ollut liiketoimintasuunnitelmien täsmennyksiä, edelleen työstämistä sekä markkinointisuunnittelua. Olemassa olevien yritysten kanssa on päivitetty liiketoimintasuunnitelmia sekä työstetty markkinointisuunnitelmia. Projektin tavoitteet saavutettiin vähintään tyydyttävällä tasolla, mutta jakaumat yrityskokojen suhteen eivät ole suunnitellusti toteutuneet. Alueen pien- ja mikroyritysten suuri määrä sekä aloittavien yrittäjien suuri osuus vaikuttaa merkittävästi siihen, että valtaosa yrityksistä on ollut alle 5 henkilön yrityksiä. Projektissa on tehty kiinteää yhteistyötä rinnakkaisprojektin Botnia Progress -työttömät kanssa. Muun muassa aloittavien yrittäjien palvelut, starttiraha-asiakkaat ja starttirahapäätösten valmistelut on hoidettu tämän projektin toimesta. Projekti on myös valmistellut koko maakunnan alueelle rakennemuutostoimintasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on helpottaa tulevaisuudessa toimenpiteiden käynnistystä vastaavien rakennemuutostilanteiden ilmaantuessa. Suunnitelman tavoitteena oli tehdä koko Ely-alueen kattava ennakointisuunnitelma rakennemuutostilanteiden varalle. Suunnitelmassa huomioitiin sekä äkilliset rakennemuutokset (suuryritysten irtisanomiset) että hitaammat rakennemuutokset (toimialakohtaiset pien- ja pk-yritysten irtisanomiset). 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen projektipäällikkö on toiminut työnantajien sekä aloittavien yrittäjien yhteyshenkilönä, joten yritysten ja yrittäjien asiointi TE-toimiston suuntaan on helpottunut. Yritysasiakaskohtaisen vastuuhenkilön saaminen TE-toimistosta nostaa työnantaja- ja yrityspalvelun laatua, parantaa toimiston yritystuntemusta ja auttaa kehittämään työnantajapalveluita yritys- sekä asiakaskeskeisempään suuntaan. Hankkeen kautta on myös kaikkea yritysten suuntaan tapahtuvaa toimintaa pyritty tehostamaan. Yhä paraneva ja pitkäkestoisempi yhteistyö yritysten kanssa mahdollistaa syvemmän yhteistyön ja mahdollisuuden päästä yhä tarkemmin selvittämään yritysten oikeita kehittämistarpeita. Hankkeessa on pyritty mahdollisimman lyhyisiin vasteaikoihin sekä mahdollisuuksien mukaan oltu asiakkaan prosessissa mukana alusta loppuun saakka. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Toimenpiteiden suunnittelussa ei ole erikseen painotettu nais- tai miesnäkökulmaa. Hanke on sukupuolineutraali. EURA JÄRJESTELMÄ 4/7

5 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Aktiivinen toimiminen ja asiakaslähtöinen yhteistyö yritysten kanssa antaa mahdollisuuksia perehtyä yritysten tarpeisiin käytännönläheisemmin. Hyvä tavoitettavuus nostaa palvelun laatua ja auttaa kehittämään yritysneuvontapalveluita ottaen paremmin huomioon yritysten tarpeet. Työnantajien yhteyshenkilönä toimiminen antaa kaikille projektiin osallistuville osapuolille (koulutuksiin osallistuvat yrittäjät, yritykset ja yritysten henkilökunta, yrityskouluttaja sekä TE-toimiston henkilökunta) mahdollisuuksia perehtyä yritysten tarpeisiin. Hyvä tavoitettavuus nostaa palvelun laatua ja auttaa kehittämään työnantajapalveluita ottaen paremmin huomioon yritysten tarpeet. Mahdollisimman kokonaisvaltainen yritysten palveleminen toivottavasti parantaa sekä TE-toimiston uskottavuutta että asiakkaiden luottamusta yrityspalvelujen kehittämiseen TE-toimistossa. Hyväksi todetut käytännöt olivat: -Pienellä paikkakunnalla luottamuksellinen tietojen käsittely on kaiken A ja O -Alkuvaiheen yrityskartoitukset auttoivat luomaan luottamussuhteen kouluttajan ja osallistuvan henkilöstön välille ja auttoivat laatimaan tarkoituksellisen yrityskohtaisen koulutusohjelman -Yrityskohtaiseen tilaisuuteen osallistuneilla oli huomattavasti matalampi kynnys osallistua yleisiin koulutustilaisuuksiin -Kertaus on kaiken opin äiti; ongelmia kannattaa lähestyä eri näkökulmista, jotta ne osataan taklata myös tosipaikan tullen -Osallistava koulutus on huomattavasti mielenkiintoisempi ja havainnollistavampi hands on-tyyppiselle yrittäjälle, kuin pelkkä teoreettinen lähestymistapa. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen edetessä on huomattu pitkäkestoisten asiakassuhteiden merkitys yritysasiakasyhteistyössä. Vain siten voidaan saavuttaa työnantaja- ja yritysasiakkaiden luottamus sekä parantaa viranomaisten (tässä tapauksessa etenkin TE-toimiston) uskottavuutta yrityskentän/elinkeinoelämän suuntaan. TE-toimiston työnantaja- /yrityspalvelua on jatkuvasti pyritty kehittämään hankkeen aikana, jotta uudet hyväksi havaitut käytännön toimintamallit voidaan hankkeen päätyttyä ottaa vakituiseen käyttöön. Projekti on otettu yrittäjien keskuudessa erittäin hyvin vastaan ja saatu palaute korostaa tämäntapaisten räätälöityjen yrityskoulutuspalvelujen tarvetta pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa. Luottamussuhteen saavuttaminen kouluttajan ja yrittäjän välille vaatii aikaa. Lyhytkestoiset projektit tuntuvat osallistujien mielestä merkityksettömiltä. Juuri kun on oppinut tuntemaan toisensa, yhteistyömahdollisuus loppuu. Tämän vuoksi moni potentiaalinen koulutukseen osallistuja miettii monesti kannattaako uhrata aikaa ja rahaa yksittäiseen koulutuspäivään, koska jatkosta ei ole välttämättä ole takeita. EURA JÄRJESTELMÄ 5/7

6 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 92 % ,08 94 % Kuntien rahoitus 0 0 % 0 0 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 8 % ,78 6 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projektin lähtökohtana oli lieventää rakennemuutoksen aiheuttamia vaikutuksia Metsä-Botnia -yhtiön toiminnan päättyessä Kaskisissa. Toimenpiteitä tarvittiin toimivien työyhteisöjen työvoiman kysynnän aktivoimiseksi, etabloituvien yritysten työvoiman saannin turvaamiseksi sekä uuden yritystoiminnan synnyttämisen tukemiseksi. Kohderyhmänä on ollut pääsääntöisesti mikro- ja pk-yritysten johto ja koko henkilöstö sekä yrittäjiksi aikovat. Tavoitteena on projektitavoitteiden mukaisesti ollut edistää alueen yritysten kehittymistä sekä uuden yritystoiminnan syntymistä. Projektin tavoitteena oli toteuttaa 50 kpl yrityskohtaista ja 50 yleistä koulutuspäivää (tätä suhdetta muutettiin projektin aikana 70/30, koska yleisiin tilaisuuksiin osallistuminen usein edellytti yrityskohtaista koulutusta ja jonkin asteista aiempaa asiakaskontaktia ja luottamussuhdetta). Projekti on toteutunut uuden yritystoiminnan synnyttämisen osalta kohtuullisen hyvin. Uusia yrityksiä on projektin myötävaikutuksella syntynyt tähän mennessä 15 kappaletta, niistä naisten perustamia on 8. Uusia työpaikkoja on syntynyt 7 ja näihin työllistyneiden naisten määrä on 3. Kehittämis- ja koulutustoimintaan on osallistunut projektin aikana tähän mennessä 190 henkilöä, näistä yli puolet on ollut naisia. Viisitoista näistä henkilöistä on osallistunut suoraan ELY-keskuksen tuotteistettuihin asiantuntijapalvelukokonaisuuksiin. Konsultointia ja ohjausta on projektissa tehty yhteensä 123 päivää. Valtaosa näistä päivistä on ollut yrityskohtaisia päiviä, lisäksi on järjestetty muutamia yritysten yhteisiä teema- ja verkostoitumispäiviä. Tiedotustilaisuuksiin on osallistunut arviolta n. 98 henkilöä. Yrityskohtaiset koulutustilaisuudet ovat sisältäneet yrityskartoituksen, lähikoulutuksen ja tietyn määrän etätyötä ja muuta opiskelua. Aihealueina toimivat mm. liiketoimintasuunnitelmien laadinta; markkinointi & segmentointi, omavalvontasuunnitelman laadintaprosessi, business start-up & viestintä, internet-hallinnointi, liiketoiminnan hallinnointi, nettisuunnittelu sekä sosiaalisen median rooli ja hyödyntäminen markkinoinnissa ja viestinnässä. Lisäksi projekti on tehnyt kiinteää yhteistyötä Botnia Progress - työttömät projektin kanssa, esim. hoitanut toimiston starttiraha-asiakkaat ja tehnyt aloittavien yrittäjien- ja yritystä harkitsevien asiakkaiden neuvontaa. Toimenpiteet ovat kohdistuneet pitkälti koko Kaskisten työssäkäyntialueen yrityksiin ja yritystä aloittaviin tai yritystoimintaa suunnitteleviin. Projektissa on tehty liike-ideoiden arviointeja, markkinointisuunnitelmia, liiketoimintasuunnitelmia, jne. Aloittavien yritysten konsultointi ja neuvonta on pääasiassa ollut liiketoimintasuunnitelmien täsmennyksiä, edelleen työstämistä sekä markkinointisuunnittelua. Olemassa EURA JÄRJESTELMÄ 6/7

7 olevien yritysten kanssa on päivitetty liiketoimintasuunnitelmia sekä työstetty markkinointisuunnitelmia. Projektin tavoitteet saavutettiin vähintään tyydyttävällä tasolla, mutta jakaumat yrityskokojen suhteen eivät ole suunnitellusti toteutuneet. Alueen pien- ja mikroyritysten suuri määrä sekä aloittavien yrittäjien suuri osuus vaikuttaa merkittävästi siihen, että valtaosa yrityksistä on ollut alle 5 henkilön yrityksiä. Hankkeen edetessä on huomattu pitkäkestoisten asiakassuhteiden merkitys yritysasiakasyhteistyössä. Vain siten voidaan saavuttaa työnantaja- ja yritysasiakkaiden luottamus sekä parantaa viranomaisten (tässä tapauksessa etenkin TE-toimiston) uskottavuutta yrityskentän/elinkeinoelämän suuntaan. TE-toimiston työnantaja- /yrityspalvelua on jatkuvasti pyritty kehittämään hankkeen aikana, jotta uudet hyväksi havaitut käytännön toimintamallit voidaan hankkeen päätyttyä ottaa vakituiseen käyttöön. Projekti on otettu yrittäjien keskuudessa erittäin hyvin vastaan ja saatu palaute korostaa tämäntapaisten räätälöityjen yrityskoulutuspalvelujen tarvetta pien- ja keskisuurten yritysten keskuudessa. Luottamussuhteen saavuttaminen kouluttajan ja yrittäjän välille vaatii aikaa. Lyhytkestoiset projektit tuntuvat osallistujien mielestä merkityksettömiltä. Juuri kun on oppinut tuntemaan toisensa, yhteistyömahdollisuus loppuu. Tämän vuoksi moni potentiaalinen koulutukseen osallistuja miettii monesti kannattaako uhrata aikaa ja rahaa yksittäiseen koulutuspäivään, koska jatkosta ei ole välttämättä ole takeita. Aktiivinen toimiminen ja asiakaslähtöinen yhteistyö yritysten kanssa antaa mahdollisuuksia perehtyä yritysten tarpeisiin käytännönläheisemmin. Hyvä tavoitettavuus nostaa palvelun laatua ja auttaa kehittämään yritysneuvontapalveluita ottaen paremmin huomioon yritysten tarpeet. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Kirjanpitoaineiston ja toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisten asiakirjojen osalta: Pohjanmaan Elykeskus, Hovioikeudenpuistikko 19 A, 4.kerros, Vaasa. Tiedot toiminnasta ja osallistujista: Osaamistoimisto Plåtburk, Itäinen pitkäkatu 51 B, Kristiinankaupunki Tiedot toiminnasta sekä ohjausryhmän pöytäkirjat: Suupohjan rannikkoseudun TE-toimisto, Merikatu 47, Kristiinankaupunki. Päiväys ja allekirjoitus Paula Sandelin Projektipäällikkö EURA JÄRJESTELMÄ 7/7