Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 5.2.2010"

Transkriptio

1 Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Matkakertomus Lantmännen SweChick AB:n vieraana Malmössä Ruotsi Osallistuin SweChickin järjestämään asiakastilaisuuteen vierailijana. Tarkoituksena oli tuoda heidän ketjuunsa ulkopuolista näkökulmaa, sekä herätellä ja osallistua keskusteluun emoketjun kehittämisestä pohjoismaisessa tuotantoympäristössä. Näytin suomalaisia tuotantolukuja ja herättelin keskustelua ongelmakohdista suomalaisesta näkökulmasta. Tuotannollisia lukuja ei juuri tarvinnut hävetä, ongelmat pohjoismaissa ovat hyvin samanlaiset. Kunnioitettava kommentti vanhojen konkareiden suusta: aika hyvät tulokset ilman nuorikoiden painolajittelua, sen suurempaa valintaa ja ilman kukkojen erillisruokintaa herääkin kysymys kannattaako näitä ollenkaan tehdä, kun suomessa tuloksiin päästään myös ilman -> MUTTA jos nämä kaikki tekisimme kuinka hyviä oikeastaan olisimmekaan??? vai onko sillä vaikutusta. Ainakin muualla uskotaan olevan Flyinge emotila ratsastuksen mekka Ruotsissa Vierailimme aluksi emotilalla. Linnut (noin ) oli jaettu kolmeen halliin, jotka oli jaettu kahteen osastoon verkkoseinällä. Betoni halli, joista uusin osa (12 000) oli rakennettu vastikään. Välikatto oli loivasti nouseva. Ruotsalaiset ovat kokeilleet lantaraappoja, joista kokemukset ovat olleet todella huonot. Nyt kokeilussa oli ilman ohjaus ritilän alta suoraan ulos. Ruotsin kansalliset hyvinvointivaatimukset ovat tiukat myös emojen osalta. Big Dutchmann- munintapesät, ritilät vaakatasossa ja päällä 30 cm välein orsia noin pari senttiä irrallaan ritilästä. Hyppykorkeus ritilälle oli noin 45 cm. Linnut ruokittiin ketjuruokkijoilla, joissa oli rulla päällä, kaikissa osastoissa oli kukkoruokkijat. Kukkoruokkijat oli sijoitettu seinän viereen hallin keskivaiheille, melko lyhyelle matkalle. Kahdessa osastossa uutena kokeiluna olivat Lantmecon kukkoketjuruokkijat. Kuivikkeena käytettiin kutteria. Munittaja saa nuorikot aina samalta kasvattajalta. Yhteen osastoon kukot olivat juuri tulossa. Ne siirretään normaalisti 3-4 vrk ennen kanojen siirtoa, jotta voivat rauhassa opetella syömään. Kanat puretaan hallin viimeiseen kolmannekseen, jolloin kukot eivät ole häiritsemässä kanojen siirtoa. Tilalla pääasiassa kaksi työntekijää, joista toinen kerää munat ja toinen hoitaa linnut. Kaikki osastot ovat yhteydessä toisiinsa yhdyskäytävällä. Yhteinen munien keruu ja mu-

2 navarasto sijaitsivat uuden osan päässä. Prinzen-pakkeri, munien pakkaus suoraan haudontaseuloille. Koneen jatkeena oli myös rullakon automaattinen täyttäjä. Tilalla on kaksi munavarastoa, sisävarasto ja ulompi varasto. Sisävarastossa oli otsonointilaitteet, jotka kytkettiin päälle automaattisesti päivän päätteeksi. Munat siirretään ulompaan munavarastoon, juuri ennen munien hakua (munahuoneen suunnitteluvirhe, joten ulompi munavarasto rakennettiin jälkikäteen). Hautomolle vietäessä munat kaasutettiin formaliinilla Flyinge Lantmännen SweHatch Erik Anders Hult SweHatch toimittaa 65 % Ruotsin broileriuntuvikoista. SweHatchin toimintaan kuuluu nuorikkokasvatus, emotuotanto ja hautomotoiminta. Tilojen koko SweHatchin tuottajien kesken on keskimäärin emoa. Koko vaihtelee emon välillä. Hautomon kapasiteetti on 48 milj. untuvikkoa, 2009 haudotaan 35 milj. untuvikkoa. Emojen kasvatuksessa on käytössä laatuhinnoittelu. Emojen perushinta perustuu tavoitepainon saavuttamiseen+/-10 % painovälillä. Painolajittelu kasvatuksen aikana tehdään 4 viikon iässä. Linnut siirretään normaalisti 133 vrk iässä, jolloin niiden paino ja tasaisuus mitataan. Laatuhinta tulee tasaisuuden perusteella. Siirrossa CV on 5-7 %. Kasvatuksen aikana juomalinjojen alla käytetään ritilää. Hautomon munavarastossa on kääntäjät, jolloin munia voidaan käännellä varastoinnin aikana. Varastointi lisää haudontaaikaa jopa 12h. Hautomolla on käytössä Innovatec- separaattori (erottelee untuvikot hautomojätteestä), jonka tuntitahti on untuvikkoa. Toimittavat untuvikkoja 15 kpl/m 2 kasvatushalleihin Malmö Thomas Carlsson Lantmännen SweChick AB Isovanhempaispolven maahantuoja ja emountuvikkojen toimittaja SweChick toimi tilaisuuden koollekutsujana. He pitävät asiakkailleen yhteistilaisuuden noin neljästi vuodessa. Nyt ensimmäistä kertaa mukana oli ulkopuolinen vieras ja samalla asiakkaiden osallistujamääriä hieman tiivistetty, jotta keskustelussa päästäisiin astetta syvemmälle. Maahantuojayritys itse miettii tällä hetkellä ratkaisuja viranomaiskysymyksiin. Emopuolella viranomaiset aloittavat munittamoiden ammoniakki- (max 25 ppm) ja hiilidioksidipitoisuuksien (max 3000 ppm kaikkina aikoina) valvonnan. Näissä ei yleisesti ole ongelmaa pakkaskausia lukuun ottamatta. Mittareina on käytetty muun muassa Dräger ja Altair merkkisiä mittareita. Jaksottainen ilmastointi (Cycle ventilation) on todettu heidän olosuhteissaan toimivammaksi kuin tasapainoilmastointi. Isovanhemmilla rehujen raakavalkuaispitoisuudet ovat %. Tutkimusta tehdään muun muassa rehujen partikkelikoon vaikutuksista emotuloksiin sekä erilaisten untuvikkolaatuun vaikuttavien vitamiini (A- ja E- vitamiinit) ja hivenaineiden (mm. seleeni) pitoisuuksista munassa.

3 Hå Rugeri As Nortura - Norja Norja 2009 munia/emo 165,8 haudontamunia /emo parven kum. haudonta % untuvikot /emo kuolleisuus hautomokeskihaudonta 2009 hautomokeskihaudonta (60 vk) (48g) haudonta 70% (60 vk) 157,08 77,54% Nortura DanHatch Norja 2008 Tanska ,3 (40vk) munintahuippu 84,4; paras 88 % 155 (2007:145, 2006:146, 2005: 161) 74 % (2007: 75%, 2006: 78 %, 2005: 82 %) 160 (60 vk) (46g) (78,98%, korj. varastoinnin mukaan) huippuhaudonta 85 % Islanti SweHatch Blenta Ruotsi Ruotsi 161 (58vk) 177 (62vk) 173,4 146 (58vk), ei lattiamunia hautomolle 168,2 (62vk) (48g) 74,5 % 76,8 %, paras 82 % - huonoin 72 %) % (korjattu) 115 (60 vk) 126 (60 vk) 81? , ,6 % 9,13 8 % 7,3 % 80, ,7 82 %

4 Muutama yksityiskohta Itäisestä Norjasta Bjørn Gunnar Stalsberg, Nortura Paras kumulatiivinen haudontatulos 2009 Norturassa oli 85,05 %. Yli 80 % haudonnat saavutetaan yleisesti 27. ikäviikolla. Varastopäivien määrää seurataan jatkuvasti haudontatuloksen yhteydessä, jotta varastoinnin vaikutus tuloksiin voidaan heti havainnoida. Roxell Breedomat ruokkijassa tai ketjuruokkijassa kukkorullan korkeuden tulisi olla 15mm, jotta kukot pysyvät poissa ruokkijalta. Kukot eivät olekaan kanaruokkijoissa enää viikon 22 jälkeen. Kukot maalataan siirrossa, jotta niitä pystytään paremmin seuraamaan munittamossa. Kasvatuksessa eläintiheys on 9-10 kanaa/m 2. Kasvatuksen aikaisten rehujen energiapitoisuus vaihtelee 0,2 0,3 %-yksikköä. DanHatch ainoa toimija Tanskassa ja osittain myös Ruotsissa Niels Möller DanHatchissa 7 vrk kasvu on 150g, mikä heidän mielestään on hyvä/riittävä. 7 vrk poistuma on 1,07 % ja kasvatuksen kokonaispoistuma on 5 %. Poikkeuksena muista pohjoismaista Tanskassa kanojen nokat typistetään (debeaking). Kasvatuksen aikana ei painolajitella, mutta hoitokarsinan käyttö on aktiivista. Kanojen CV siirrossa vaihtelee % välillä. Lintujen vesi/rehu suhde on 1,8 l/kg 5 viikon jälkeen ja 15 viikon jälkeen 1,7 l/kg. Kahdessa emoparvessa on vuonna 2009 ollut botulismia, sekä kahdessa kasvatusparvessa Tendon Rupture 6 viikon iässä. Eläintiheydet nuorikkokasvatuksessa noin 13 kanaa/m2, kukoilla paras tiheys on 4-5 kukkoa/m vuonna kukkojen vaihtoa tuotantokauden aikana on kokeiltu ja kokeillaan edelleen. Aikaisemmin tätä ei ole tehty kukot olivat aivan liian isoja (4kg 30 viikon iässä), mikä oli liian rankkaa kanoille. Tavoitepainon saavuttaminen on tärkeää 23 viikon iästä lähtien, jotta tuotanto kantaa loppuun asti. Ross 708 parvien haudonta on noin 2 % paremmalla tasolla. Emoilla on melko huono höyhenpeite. Onkin mietitty aiheuttaako nuorikkokasvatuksen aikana käytetty spinfeeder - ruokkija erityisesti stressiä höyhenpeitteelle? Laskeutuuko heittoruokkijasta pöly lintujen selälle, joka lisäisi nokintaa ja höyhenten nokintaa erityisesti. It s not the feed itself but the dust it leaves behind. Emorehuissa on käytössä Selplex orgaaninen seleeni. Haudontarehuissa E-vitamiini-pitoisuus on 100mg/kg ja auringonkukkaa sallitaan rehuissa maksimissaan 12,5 %. Rehuissa pääviljana on maissi. Lattiamuninta on melko hyvin hallinnassa. Kaikki yli 2 % lattiamuninnassa on aivan liikaa. Ritilän tyypillä on melkoinen vaikutus lattiamunintaan, parhaaksi on osoittautunut italialainen ritilä, joka on tehty kumipäällisteisestä rautalangasta. Lattiamuninnan hallitsemiseksi pesätilaa pitää olla 80 kanaa/pesämetri.

5 Bjorn Stalsberg Danhatch Islanti Swehatch - Norja Tanska Ruotsi startti (0-2) vapaa ruokinta 11,4MJ 20% mure (vapaas- vrk ti) startti2 11,4MJ 18% (3-5) 3,5mm kasvatus 2mm pelletti 10,5MJ 14,5% (6-15) 3,5mm esihaudonta haudonta1 11,1MJ pelletti (20-30) haudonta2 9,4MJ pelletti (30-) 10,8MJ 14,5-15,5% (18-22) 11MJ 14,5-15,5% (23-33) 10,8MJ 14-15% (34-44) haudonta3 10,8MJ 14-15% (45-) kukkorehu 10,8MJ 13,2% 11,5MJ 14,5% (16-23) 3,5mm 11,2MJ 14,5% (23-33) 11,2MJ 14,2% (33- Blenta - Ruotsi 11,5MJ 20% 3,5mm mure 11,15MJ 18% (3-6) 3,5mm mure 10,9MJ 15% (7-18) 3,5mm mure 11,15MJ 14,5% (19-22)3,5mm pelletti 11,15MJ 14,5% (23-35) 5,0mm mure 11,15MJ 14,5% (36-) 3,5 mm pelletti on 10,7MJ 12,3% 5,0mm mure Vähäisiä tuloksia Islannista Jarle Reiersen, Tomas Jonsson Islannin tuotannon luvut ovat hyvin eri tasolla kuin muiden pohjoismaiden. Emoparvia on vuodessa noin 7, kahdella eri yhtiöllä. Kansalliset asetukset Islannissa ovat hyvin erilaiset, mikä on johtanut hyvin mielenkiintoisiin valintoihin tälläkin tuotannon alalla. Blenta AB Sven-Ove Skoog? Blenta AB on kasvattanut pääasiassa broilereita Cobb- jalosteella. Tuotantopolven jalkaongelmien vuoksi ovat vähitellen siirtynet Ross 308 jalosteeseen (70 %). Kasvatuksessa kanoille käytetään ketjuruokkijoita. Kanojen 7 vrk poistuma on 0,5 %. Kanojen CV vaihtelee 8 12 % välillä saapumispäivänä, 10 viikon iässä ja siirrossa. Kukkoja siirretään 8 %, joka vähennetään tuotantokauden aikana 6 %:iin. Munittamoissa on käytössä kukkoruokkijat ja ovat lähiaikoina aloittaneet erillisen kukkorehun käytön. Aiemmin kukkoja on vaihdettu (spiking) tuotantokauden aikana. Tästä ei kuitenkaan ole saatu hyötyjä irti, eikä sitä enää tehdä, ainakaan toistaiseksi.

6 Lantmännen SweHatch Christer Hansson? Munintakäyrät SweHatchilla ovat hyvin samanlaiset suomalaisiin verrattuna. Muninta laskee suhteessa standardiin 40 viikon jälkeen. Kanat lisäävät painoa munintakauden aikana melko paljon, mikä korreloi suoraan haudonnan kanssa. Lopputuotantokauden haudonnat ovat todella huonot. Vain 1-3 parvea on yltänyt yli 90 % haudonnan vuonna Swe Hatch on tehnyt kokonaan uuden standardikäyrän haudontaan, koska jalostajan standardikäyrä on niin kaukana todellisuudesta että se lähinnä vain masentaa. Hautomolla on huomattu, että nuorten parvien osalta munia varastoitaessa haudonta-aika on pidempi kuin vanhemmissa parvissa. Nuorikkokasvatuksessa tehty valinta on vaivan arvoista. Painoa kontrolloidaan 7, 14, 21 vrk iässä (3 % punnitaan). 4-5 viikon iässä linnut painolajitellaan 2 painoluokkaryhmään. Linnut punnitaan 12 ja 19 viikon iässä ja tulokset vaikuttavat nuorikosta maksettavaan hintaan. Jos CV on alle 9, maksetaan +1kr/kana. Keskiarvona kanojen CV on alle 8 %. Ennen siirtoa tehdään kukkojen valinta. Samalla siirrettävät kukot maalataan, jotta niiden seuranta munittamossa helpottuu. Kukot siirretään normaalisti muutama vuorokausi (pe) ennen kanoja, jotta ne oppivat omalle ruokkijalleen, ennen kanojen siirtoa (ma-ti). Munittamossa kukot on kokonaan suljettu pois kanaruokkijoista. Grillien koko pitää olla 45*60mm, jotta kukko ei siitä mahdu. Mikäli osa kukoista on kanaruokkijoissa, ne lasketaan ja niiden annos vähennetään kukkojen rehuannoksesta. Tällä pyritään välttämään kukkojen painon nousu liian suureksi heti tuotantokauden alussa. Rehun nostot koko kasvatus ja tuotantokauden aikana tehdään 2-3g/kerta, vähintään vuorokauden välein. Munintakauden aikana (21-62vk) linnut saavat rehua keskimäärin 47 kg/kana. Rehun vähennyksiä huipun jälkeen ei juurikaan tehdä. Munamassan muodostumista seurataan ruokinnan ohjaamiseksi. Tällä hetkellä ovat kokeilleet kukkojen painokäyrän muodon muuttamista. Muutamasta kokeilusta on ollut positiivisia kokemuksia ja kokeiluja jatketaan edelleen. He ovat kuitenkin huomanneet että tämän ohjeistaminen tuottajalle on ollut todella vaikeaa, koska eri parvien kukot reagoivat erilaisiin rehumäärin aivan eri tavalla.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Broilerin tuotantoketju Eläinjalostuksen perusteet ja hyvinvointi 20.11.2012 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Broilerituotannon asiakasketju Aviagen Ltd Skotlanti

Lisätiedot

MATKARAPORTTI 9.3.2011 Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla

MATKARAPORTTI 9.3.2011 Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla MATKARAPORTTI 9.3.2011 Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla Matkalla mukana: Kalkkunatuottajat Seppo Heikkilä, Juhani Viljakainen ja Fredrik Ström Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Lea Lastikka Länsi-Kalkkuna

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Suomi ja siipikarjan salmonella EU-lisävakuudet

Lisätiedot

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Broilerkasvatus prosessina Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Hanna Hamina Eura hannahamina@gmail.com 0505730773 1 Tärkeät periaatteet Broilerien hyvinvoinnista huolehtiminen kaikissa vaiheissa

Lisätiedot

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Hyvinvointitavoitteet ETU-siipikarja-asiantuntijaryhmien toimesta Munintakanat 2004 Broilerit

Lisätiedot

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä Broilereiden kohonnut kuolleisuus Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä 7.5.2015 Kolibasilloosiepidemia broilereilla Vuoden 2013 loppupuolelta

Lisätiedot

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa Dr Jérôme NOIRAULT Suomessa sääolosuhteet ovat erittäin ankarat. Talvella on erittäin kylmää ja kuivaa ja kesällä on kuuma. Ilmastointi on vaikeaa tuhlaamatta energiaa:

Lisätiedot

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Katarina Rehnström Mitä alalla edessä? Faktoja 2012 kaikki yksimahaisten rehut luomua 2012 luomunuorikot Säännöt tiukentuvat! Yksikkökoot kasvavat Kerroslattiakanalat

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014 Eläinten hyvinvointifoorumi 2014 Ontuva broileri Eija Kaukonen 10.12.2014 Broilerin jalkaviat - merkitys Heikentynyt hyvinvointi Kipu Huono ja epätasainen kasvu olosuhteiden ja laitteiden säätö vaikeaa

Lisätiedot

Punaheltta Paras Kanojen hyvinvointiin ja tilasi parhaaksi

Punaheltta Paras Kanojen hyvinvointiin ja tilasi parhaaksi Kanojen hyvinvointiin ja tilasi parhaaksi tilasi parhaaksi Suomen Rehun räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin. Nykyiset

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Matkaraportti 26.11.2010 Mira Jääskeläinen

Matkaraportti 26.11.2010 Mira Jääskeläinen Matkaraportti 26.11.2010 Mira Jääskeläinen Eurotier-messut 16-19.11.2010 Kalkkuna tuottajia oli paikalla Jarkko Ja Perttu Eskola, Kirsi ja Hermanni Huhtala, Juho Marttila, Hannu Heikkilä. Tiistaina 16.11.

Lisätiedot

Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 3.10.2011 Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke.

Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 3.10.2011 Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke. Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 3.10.2011 Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Matkakertomus IFRG meeting & PDP workshop 2011 30.8.-3.9.2011 Ede/Wageningen, Alankomaat

Lisätiedot

TUTKIMUS EMOBROILERIMUNITTAMOIDEN TUOTAN- TOTAVOISTA

TUTKIMUS EMOBROILERIMUNITTAMOIDEN TUOTAN- TOTAVOISTA TUTKIMUS EMOBROILERIMUNITTAMOIDEN TUOTAN- TOTAVOISTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 7.4.2011 Jussi Järvenpää OPINNÄYTETYÖ Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa

Lisätiedot

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan Petra Tuunainen 1), Erja Koivunen 1), Jarmo Valaja 2), Essi Tuomola 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Animale, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointia kuvaavien tietojen keruu. Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

Broilereiden hyvinvointia kuvaavien tietojen keruu. Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry Broilereiden hyvinvointia kuvaavien tietojen keruu Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry Broilerintuotanto Suomessa Tuotantopolven broilerit Atria Chick Oy HKScan Finland Oy

Lisätiedot

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014 LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014 Linnut saapuivat tilalle 5. kesäkuuta. Tavoitteena oli toimittaa tavanomaisesti tuotettavien kasvattamountuvikkotoimituksen yhteydessä ylimääräisiä untuvikkoja,

Lisätiedot

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09 Page 1 SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net Suomen Rehu Oy 2005 Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09

Lisätiedot

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia?

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia? Onnellisten kanojen munia vai luomumunia? Mikkeli 1.10.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma Munintakanojen terveys Ylitarkastaja Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Suomi ja siipikarjan salmonella EU-lisävakuudet ja EU:n hyväksymä kansallinen valvontaohjelma

Lisätiedot

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon toimijoilta

Lisätiedot

ruokintakonsultti puh. sähköpostiosoite Lisää tietoa myös osoitteista www.suomenrehu.com www.farmit.net www.agrimarket.fi

ruokintakonsultti puh. sähköpostiosoite Lisää tietoa myös osoitteista www.suomenrehu.com www.farmit.net www.agrimarket.fi Kanalakirja ivomme, että tämä kanalakirja auttaa kanalaseurannan toteuttamisessa ja siitä tulee jokapäiväinen työväline. Tuttu sanonta pätee kanaparttian onnistumisessakin, mitä mittaat, sitä voit parantaa.

Lisätiedot

Luomunuorikot ja luomurehut: tuotantotapaohjeet ja haasteet. SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma Kennot täyteen luomutietoa II 29.11.

Luomunuorikot ja luomurehut: tuotantotapaohjeet ja haasteet. SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma Kennot täyteen luomutietoa II 29.11. Luomunuorikot ja luomurehut: tuotantotapaohjeet ja haasteet SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma Kennot täyteen luomutietoa II 29.11.2011 Loimaa Muutoksia luomuohjeisiin vuonna 2012 (?) Luomunuorikkokasvatus

Lisätiedot

Hoito-opas Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003

Hoito-opas Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003 Hoito-opas Haaviston Siitoskanala / Hy-Line W-36 opas/ 2003 1 SISÄLLYSLUETTELO: Hy-Line Variety W-36 3 Untuvikon hoito 4 Kasvatuskauden hoito 4 Häkkikasvatus 5 Lattiakasvatus 5 Terveydenhuolto 6 Munan

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

HOITO-OPAS. Brown Nick. Ruskea munija

HOITO-OPAS. Brown Nick. Ruskea munija HOITO-OPAS Brown Nick Ruskea munija 1 H&N International Avaimet tuottavuuteen H&N geneetikot ja tutkijat ovat tehneet vuosikausia töitä jotta he saisivat tuotantoon munivan kanan jolla olisi erinomainen

Lisätiedot

HOITO-OPAS. Nick Chick. Valkoinen munija

HOITO-OPAS. Nick Chick. Valkoinen munija HOITO-OPAS Nick Chick Valkoinen munija 1 H&N International Avaimet tuottavuuteen H&N geneetikot ja tutkijat ovat tehneet vuosikausia töitä jotta he saisivat tuotantoon munivan kanan jolla olisi erinomainen

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info Loimaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus, lähde: Mavi, MMM, Evira

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info Loimaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus, lähde: Mavi, MMM, Evira ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info 22.1.2018 Loimaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, lähde: Mavi, MMM, Evira EHK yleistä / ajankohtaista koskien tukivuotta 2017 Ilmoitus vuoden

Lisätiedot

Jyrki Lehtonen / Suomen Broiler Oy Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 27.1.2010

Jyrki Lehtonen / Suomen Broiler Oy Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 27.1.2010 Jyrki Lehtonen / Suomen Broiler Oy Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 27.1.2010 Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Matkakertomus Nordic Poultry Conference 2009 17.-20.11.2009

Lisätiedot

AVIn tarkastukset- tuottajan näkökulma. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

AVIn tarkastukset- tuottajan näkökulma. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini AVIn tarkastukset- tuottajan näkökulma Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 20.3.2013 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Kokemuksia yhdestä tarkastuksesta tarkastuksen kulku mitä vaadittiin

Lisätiedot

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Lisätiedot

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä Case Kariniemen hunajamarinoidut fileesuikaleet HK Ruokatalo Oy 30.1.2007 HK Ruokatalo Group Oyj Suomessa, Baltian maissa ja

Lisätiedot

Emonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1

Emonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1 Emonkasvatus 1 Hoitajakuntien valmistelu Valitaan hoitokunniksi vahvoja ja terveitä yhdyskuntia puhdistuslennon jälkeen tehdään punkin torjunta joko puhdistuslennon jälkeen oxtiputuksella tai myöhemmin

Lisätiedot

Kesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa

Kesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Kesätöitä 18 28-vuotiaille Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Mikä on Nordjobb? Välittää kesätöitä, asunnon ja kulttuuriohjelmaa Pohjoismaissa Välittänyt yli 21 000 työpaikkaa vuodesta 1985

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Tampere 23.10.2014 Loimaa 29.10.2014 Seinäjoki 30.10.2014 Virpi Rantanen, kunnaneläinlääkäri Nykyiset tuotantomuodot virikehäkkikanala. Kanoja 10-60 kanaa / häkki.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettävää siipikarjaa ja siirrettäviä siipikarjan

Lisätiedot

Perustietoa kanasta Kanan lajinmukainen käyttäytyminen. LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.

Perustietoa kanasta Kanan lajinmukainen käyttäytyminen. LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11. Perustietoa kanasta Kanan lajinmukainen käyttäytyminen LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Sisältöä Kanojen alkuperä Käyttäytyminen Kanan elämänkaari Eläinaineksen

Lisätiedot

LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO. Ulla Holma Luomusiipikarjan syysseminaari 25.10.2012 Tampere

LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO. Ulla Holma Luomusiipikarjan syysseminaari 25.10.2012 Tampere IFOAMIN LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma 25.10.2012 Tampere http://www.ifoam.org/ IFOAM is the worldwide umbrella organization for the organic movement, uniting

Lisätiedot

MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS

MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS Munintakanalan terveydenhuoltosuunnitelma sivu 1 MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS Tilakäyntipäivämäärä: / / Omistaja: Puhelin: Osoite: Kanalan tunnus: Kunta: Kanalan hoitaja (jos

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto. Siipikarjan rokotusohjelma ja rokottaminen

Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto. Siipikarjan rokotusohjelma ja rokottaminen Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto Siipikarjan rokotusohjelma ja rokottaminen Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Tampere 23.10.14 Loimaa 29.10.14 Seinäjoki 30.10.14 Eija Kaukonen Miksi rokotetaan Suoja

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA 2016 Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Ramppien ja hajusteiden vaikutus lattiamunintaan emobroileriparvissa

Ramppien ja hajusteiden vaikutus lattiamunintaan emobroileriparvissa Clara Keister-Love Ramppien ja hajusteiden vaikutus lattiamunintaan emobroileriparvissa Opinnäytetyö Kevät 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Agrologi (AMK) 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

UNELMA Uusi viljelylaji nelmasta

UNELMA Uusi viljelylaji nelmasta UNELMA Uusi viljelylaji nelmasta EKTR hanke, projektipäällikkönä P. Heinimaa Tavoitteena on aloittaa nelman ruokakalaviljely Suomessa Tuloksekkaan viljelytoiminnan varmistamiseksi hankkeessa selvitetään

Lisätiedot

ERGOLATOR. Henkilökohtainen nostoapulaite. 15 200 kg. ERGOLATOR erilaisten rullien käsittelyyn

ERGOLATOR. Henkilökohtainen nostoapulaite. 15 200 kg. ERGOLATOR erilaisten rullien käsittelyyn Henkilökohtainen nostoapulaite 5 00 kg ERGOLATOR erilaisten rullien käsittelyyn Henkilökohtainen nostoapulaite Jokaiselle oikea työskentelykorkeus ei turhaa kumartelua tai kurottamista. Portaaton nostonopeus

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2012 75/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kanojen salmonellavalvontaohjelmasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen

Lisätiedot

ETU-seminaari Terveydenhuollon toimista ja tämän päivän haasteista munantuotanto Lea Lastikka

ETU-seminaari Terveydenhuollon toimista ja tämän päivän haasteista munantuotanto Lea Lastikka ETU-seminaari Terveydenhuollon toimista ja tämän päivän haasteista munantuotanto Lea Lastikka Kananmunatuotannon vastuullisuus Kananmunantuotannossa on viime vuosina tapahtunut laaja tuotantotavan muutos,

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

Suo metsäkanalinnun silmin

Suo metsäkanalinnun silmin Suo metsäkanalinnun silmin Teerikana syö tupasvillan tähkiä Suomen riistakeskus Arto Marjakangas 18.12.2014 1 Soiden merkitys metsäkanalinnuille koko vuodenkierrossa: (metsä)riekko teeri metso pyy Esityksen

Lisätiedot

ETU-lihasiipikarjaasiantuntijaryhmä

ETU-lihasiipikarjaasiantuntijaryhmä Hanna Hamina, puheenjohtaja, MTK Lea Lastikka, Siipikarjaliitto Reijo Jokela, Suomen Broiler Oy Essi Tuomola, HKScan Finland Oy Leena Pohjola, HKScan Finland Oy Petri Yli-Soini, Atria Chick Oy Pekka Wiro,

Lisätiedot

Osoite: Tilatunnus: Pitopaikkatunnus: Kanalan hoitaja (jos eri kuin omistaja): Teurastamo:

Osoite: Tilatunnus: Pitopaikkatunnus: Kanalan hoitaja (jos eri kuin omistaja): Teurastamo: Munintakanalan terveydenhuoltosuunnitelma sivu 1 MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA ALKUKARTOITUS Tilakäyntipäivämäärä: / / Omistaja: Puhelin: Osoite: Kunta: Tilatunnus: Pitopaikkatunnus: Kanalan

Lisätiedot

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 4.9.2007 Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 375/2011 Valtioneuvoston asetus broilereiden suojelusta Annettu Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

LUONNOS 10.7.2013. Maa- ja metsätalousministeriön asetus kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta. Annettu Helsingissä x päivänä xkuuta 2013

LUONNOS 10.7.2013. Maa- ja metsätalousministeriön asetus kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta. Annettu Helsingissä x päivänä xkuuta 2013 LUONNOS 10.7.2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta Annettu Helsingissä x päivänä xkuuta 2013 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi ja terveys. 22.3.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi ja terveys. 22.3.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi ja terveys 22.3.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden maksimointia,

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Haaviston Siitoskanala. Hoito-opas. Haaviston Siitoskanala / Hy-Line Variety Brown opas / 2003 1

Haaviston Siitoskanala. Hoito-opas. Haaviston Siitoskanala / Hy-Line Variety Brown opas / 2003 1 Haaviston Siitoskanala Hoito-opas 1 SISÄLLYSLUETTELO: Hy-Line Variety Brown 3 Untuvikon hoito 4 Kasvatuskauden hoito 4 Lattiakasvatus 5 Häkkikasvatus 5 Hoito-ohjeita lattiatuotantoon 6 Terveydenhuolto

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Matrigon 72 SG Uusi raemainen formulaatti Vanha tuttu tehoaine: -klopyralidi 720 g/kg Käyttö mansikalla sadonkorjuun jälkeen -käyttömäärä

Lisätiedot

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Tavoitteet Kasvattaja tunnistaa broilerikanan normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANAT OVAT YKSILÖITÄ, JOTKA ELÄVÄT PARVESSA Kanoja tulee hankkia kerralla useampi. Kukko ei ole väl1ämätön. Kukon kaitsema parvi *on puuhakkaampi

Lisätiedot

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi perustettu 30.6.1994 Tausta: - Säilyttää Suomen erinomainen terveystilanne - Hallita EU- jäsenyyden mukanaan tuomat uudet tautiriskit

Lisätiedot

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011 Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011 Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA Siipikarjan terveydentila on Suomessa ollut jo vuosikausia erittäin hyvä Vaarallisia

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Broileridirektiivin kansallinen toteutus Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Broilereiden hyvinvointidirektiivin vaatimukset Kansallinen valmistautuminen Kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Siipikarjatilojen työnantajaosaaminen

Siipikarjatilojen työnantajaosaaminen Siipikarjatilojen työnantajaosaaminen LSK Poultry Oy Lohmann LSL kanan maahantuonti, markkinointi ja neuvonta Esimiehenä siipikarjatilalla 23.1.2013 HAMK Sanna Muurama Lohmann LSL - Maahantuonti ja Markkinointi

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

TUTUSTUMINEN PUOLAN KALKKUNATUOTANTOON 7. 10.2.2012 Osana Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanketta

TUTUSTUMINEN PUOLAN KALKKUNATUOTANTOON 7. 10.2.2012 Osana Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanketta MATKAKERTOMUS 1.3.2012 TUTUSTUMINEN PUOLAN KALKKUNATUOTANTOON 7. 10.2.2012 Osana Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanketta Hankkeessa verrataan suomalaista kalkkunatuotantoa

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info Mynämäki

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info Mynämäki ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info 20.1.2017 Mynämäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Henna Ekman. Lähde: Mavi, MMM, Evira EHK 2015-2016 VARSINAIS-SUOMESSA Hyvinvointikorvausta

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot