Jyrki Lehtonen / Suomen Broiler Oy Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry

Transkriptio

1 Jyrki Lehtonen / Suomen Broiler Oy Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Matkakertomus Nordic Poultry Conference Reykjavik, Islanti Matkan tarkoituksena oli osallistua Pohjoismaiseen siipikarja konferenssiin, joka järjestetään vuosittain eri pohjoismaissa. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Islannissa yhdeksän vuoden tauon jälkeen. Paikalla konferenssissa oli pohjoismaisia siipikarja-alan osaajia ja eläinlääkäreitä. Konferenssi on tärkeä tapaaminen muiden pohjoismaalaisten kanssa, joiden kesken meillä on eniten samanlainen toimintaympäristö siipikarja-alan kannalta. Konferenssiin eksyy aina muutamia osallistujia myös pohjoismaiden ulkopuolelta, lähinnä Keski-Euroopasta. Osallistujia konferenssissa oli 99 kahdeksasta eri maasta (pohjoismaat, Belgia, Saksa, UK) Tässä matkaraportissa siteeraamme muutamia, mielestämme mielenkiintoisia, kongressin esityksiä. Kestävä siipikarjateollisuus The sustainability of the Poultry Industry Murdo G. MacLeod, Skotlanti Kestävyydellä tarkoitetaan tämän hetken tarpeiden tyydyttämistä ilman että se vaarantaa tulevien sukupolvien tarpeiden tyydyttymisen. Siipikarjalla on monia hyviä ominaisuuksia juuri tätä näkökulmaa silmällä pitäen. Siipikarja on tehokas energian ja muiden tuotantopanosten käyttäjä, ja se tuottaa vähemmän kasvihuonekaasuja ja jätettä kuin muut kotieläimet. Jälkeläisten tuottamiskustannukset ovat alhaiset, koska lintu saavuttaa sukukypsyysiän nopeasti. Nopea sukupolvien kierto helpottaa myös jalostajien sopeutumista muuttuviin oloihin ja tarpeisiin. Yllättäen luomutuotanto, vaikka mielletään ympäristöystävälliseksi, on vähemmän kestävää kuin perinteinen tuotanto. Kestävän kehityksen kannalta siipikarjan yksi suurimmista ongelmista on, että se kilpailee ihmisen kanssa samoista raaka-aineista. Nauta popsii ruohoa, mutta siipikarjalle kelpaa vain vehnä ja maissi. Myös biopolttoaineeksi käytetään samoja raaka-aineita. Jalostajien suurena haasteena onkin kehittää linnusta yhä tehokkaampi rehunkäyttäjä. Siipikarjaa pitää kehittää tehokkaammaksi ravintoaineiden hyödyntäjäksi ja linnun tarvitseman ylläpitoenergian tarvetta on saatava pienennettyä (massanrakennusenergian tarve on lähes vakio). Tehokas ravintoaineiden hyödyntäminen, esimerkiksi fosforin osalta, on ollut jalostuksessa vähemmän tärkeällä sijalla, vaikka sen periytyvyys on hyvä. Tällä saralla onkin odotettavissa parantumista tulevaisuudessa.

2 Eläintuotannon ekologista kestävyyttä parannettaessa on käännettävä kaikki kivet; lannan uusiokäyttö, lopputuotteiden kuljetusten ympäristövaikutukset sekä teurastuksen ja valmistuksen vedenkulutus ovat esimerkkejä näistä. Esimerkiksi teurastuksen ja jatkojalostuksen vaatima vesimäärä on suurempi kuin itse kasvatukseen käytetty vesimäärä. Siipikarjan pahin kilpailija lymyilee pinnan alla. Vaihtolämpöiset eläimet, pääasiassa kalat, tarvitsevat vähemmän energiaa ylläpitoon ja ovat siksi siipikarjaa tehokkaampia eläinproteiinin tuottajia. Tämä kuitenkin koskee vain lihaa tuottavia lintuja, munantuotannossa lintu on vailla kilpailijaa. Siipikarjan lanta energianlähde Poultry Litter an Energy Source Henrik Bang Jensen, Denmark Vuoteen 2020 mennessä Tanskassa on tarkoitus käyttää 40 % eläinten lannasta energiantuotantoon. Biokaasun tuotanto ja lannan polttaminen ovat realistisimmat vaihtoehdot. Biokaasu on tällä hetkellä vallitseva menetelmä, mutta polttaminen on tehokkaampi vaihtoehto silloin, kun lannan kuiva-ainepitoisuus on yli 40 %. Tämä toteutuu yleisesti ainakin lattiakanaloissa. 40 %:a kuiva-ainetta sisältävän lannan energia-arvo on 4 GJ/ 1000 kg. Lämmitysöljyssä vastaava luku on 43,2 ja vehnällä 13,8 GJ/1000 kg. Poltettaessa lantaa menetetään jonkin verran typpeä, joka pellolle levitettäessä tulisi kasvien käyttöön. Vaikka menetetty typpi täytyy korvata lisäämällä keinolannoitusta, energiatase on silti selvästi plussalla, koska menetetyn typen korvaamisen tarvitaan vain 5 % lannan polttamisella tuotetusta energiasta. Fosfori on uusiutumaton kivennäisaine, jonka varannot ovat maapallolla hupenemassa. Onkin ennustettu, että fosforin saatavuus tulee merkittävästi vaikuttamaan siihen, miten maapallon väestö saadaan ruokittua tulevina aikoina. Fosforin talteenoton ja kierrätyksen tehostaminen onkin koko alalle suuri haaste. Konferenssin jälkeen tuli tähän lannanpolttoasiaan vielä vähän tietoa. Tavallisessa automaattipesäkanalassa lannan kuiva-ainepitoisuus on normaalioloissa noin %. Tanskassa ollaan tekemässä vertailua erilaisten lannanpolttolaitteistojen välillä. Tästä kokeesta pitäisi olla tuloksia saatavissa vuoden sisällä. Henrik Bang Jensen arvioi myös, että lannanpoltosta tulee realistinen vaihtoehto vain osalle tiloista. Lupavaatimukset ja eristys- ja hygieniarajoitukset tulevat todennäköisesti olemaan sen verran tiukat, että ihan joka tilalla ei tällaista prosessia ole järkevää käydä läpi. Ross 308 versus Ross 708 Comparison of two modern genotype Ross Broilers. Trail and Field Results with Ross 308 and 708 Karen Margrethe Balle, Tanska Tanskassa on käytetty pitkään Ross 308:a. Lihatuotemarkkinoiden muuttuneet tarpeet ovat olleet suuri haaste puhtaasti yleisbroileriksi tiedetylle jalosteelle. Vaikka uudella rehukonseptilla on saatu rintalihasaantoa parannettua, haluttiin Tanskassa myös selvit-

3 tää jalosteen vaikutusta asiaan. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli Rossin tuorein jaloste 708. Kokeissa oli alussa mukana myös Hubbard Flex -jaloste, mutta sen tuloksista ei tainnut olla juuri jälkipolville kerrottavaa, joten varsinaiset esitelmässä julkituodut ja loppupäätelmään johtaneet kokeet tehtiin Ross 308:lla ja Ross 708:lla. Kokeissa vertailtiin broileriominaisuuksia eri vahvuisilla rehuilla ja erilaisilla kokoviljan käyttöasteilla. Tulokset olivat kuitenkin puhtaasti keskittyneet jalosteiden eroihin, ei rehustuksen vaikutusten esittelemiseen. Jonkin verran pyöristellen ja painotellen voidaan tulokset koota seuraavasti: Ero Osakilpailuvoittaja Paino, 38 pv 80 gr Ross 308 FCR, 38 pv 0,01 Ross 708 Ikä, 2200 gr 0,8 pv Ross 308 FCR, 2200 gr 0,01 Ross 308 Jalkapohjapisteet 6 pistettä Ross 708 Teurassaanto 1,1 %-yks. Ross 708 Rintalihasaanto 1,9 %-yks. Ross 708 And the winner is / Ja voittajaksi julistetaan Ross 708! 708:n voiton varmisti korkeammat saannot sekä teurastuksen että rintalihan osalta. Jo elopainoltaan vajaat 1,8 kiloa painavasta broilerista saatiin noin 29 grammaa enemmän rintalihaa, ja ero vain kasvoi 708:n eduksi mentäessä korkeampiin teuraspainoihin. Noin päivän pidemmällä kasvatusajalla on tietenkin vaikutusta, erityisesti kasvattajalle, mutta teurastamon on laskennallisesti hyvinkin mahdollista korvata se parantuneella katteellaan. Toinen kuluerä, joka kokonaislaskelmassa tulee huomioida, on kohonnut untuvikon hinta, joka johtuu 708:n suuremmista poikastuotannon kustannuksista. Koska 708 on hyvä tuottamaan nimenomaan rintalihaa, on olennaisen tärkeää, että teurastamo saa siitä hyvän hinnan. Jos alle 80 % leikataan luuttomaksi, Ross 308 on edelleen parempi vaihtoehto. Koesarjojen tarkoituksena oli myös selvittää eroja jalosteiden välillä eri rehustus tavoilla. Eroja ei voida pitää näiden kokeiden perusteella tilastollisesti merkittävinä, mutta kuitenkin havaittiin mm., että laskettaessa proteiinitasoja, 708:n rintalihasaanto laski vähemmän kuin 308:lla. Tämä saattaa merkitä sitä, että 708:a on mahdollisuus ruokkia halvemmilla rehuilla kuin heimoveljeään. Chickload - broilereiden hyvinvoinnin parantaminen teuraslastauksessa Improvements of animal welfare at loading of broiler chickens A survey and suggestions recommendations for improvements Chickload Annika Kulle, Sweden

4 Broilereiden teuraskuljetuksen aikainen kuolleisuus on hyvinvointiongelma, jonka vähentämiseksi pitää etsiä keinoja. Aiemmassa tutkimuksessa Chicktrans selvitettiin kuljetusajan ja kuljetuksen aikaisen ulkoilman olosuhteiden vaikutusta matkakuolleisuuteen. Kuljetusaika ja olosuhteet eivät vaikuttaneet matkakuolleisuuteen. Tilojen välillä sen sijaan oli suuria eroja matkakuolleisuudessa. Chickload -projektin tarkoituksena on selvittää eroja broilereiden terveydentilassa, hallin olosuhteissa viimeisen viikon ja lastauspäivän aikana. Projektissa mitattiin myös pehkun kuntoa ja jalkapohjaindeksejä. Projektissa verrattiin A- ja B ryhmän tiloja keskenään. A-tilat (9 kpl) olivat tiloja, joiden matkakuolleisuus oli alhainen (ka 0,085 % +/- 0,038 %). B-tilojen (6 kpl) matkakuolleisuus oli korkea (ka 0,187 % +/- 0,060 %). Projekti jaettiin kahteen ajan jaksoon, viikko ennen lastausta ja lastauspäivään. Lastausporukka, rehun toimittaja ja kuivike olivat samoja kaikilla tiloilla. Kuljetusaika ei ylittänyt kolmea tuntia. Viimeisen viikon aikana mitattiin lämpötilaa ja suhteellista kosteutta loggereilla kahdesta kohtaa 15cm korkeudelta. Yksi loggeri mittasi ulkolämpötiloja. Lastauspäivänä mitattiin myös hiilidioksidipitoisuutta lintujen tasolta, lintujen edestä, josta kanapuimuri noukkii kanat. Yli puolet tiloista oli rakennettu 2000 luvun alussa, noin 4000m 2 halleja, joissa on kaksi osastoa. Ilmastointi halleissa toimi alipaineperiaatteella. Analyyseissä ei havaittu korrelaatiota lämpötilan, kosteuden tai hiilidioksidipitoisuudenkaan osalta matkakuolleisuuteen, viimeisen viikon tai lastauspäivän osalta. Broilerihallin ilmasto-olosuhteet eivät vaikuttaneet matkakuolleisuuteen. Mitä kevyempiä linnut olivat, sitä alhaisempi oli matkakuolleisuus. Lastausporukka ja tuottaja onnistuivat ylläpitämään alipaineen lastauksen aikana, vaikka ovia jouduttiin välillä aukaisemaan. Merkkejä ilmastoinnin häiriöistä ei havaittu. Kuitenkin teoreettinen ilman virtaus jäi monissa halleissa keskimäärin vain 50 %:iin suositellusta eikä tuulettimien ohjaus toiminut riittävästi. Ilmanvaihdon tulisi olla kontrolloitua myös lastauksen aikana ja tässä kohti on selvästi parannettavaa. Broilerien hyvinvointidirektiivi Implementing the Broiler directive contribution from Lea Lastikka, Suomi; Thorkil Ambrosen, Tanska; Lotta Waldenstedt, Ruotsi; Thorbjørn Refsum, Norja Tanskan kohtaamat ongelmat ovat hyvin samanlaisia Suomen kanssa. Tanskassa tehtiin lakimuutos 2002 alkaen, jolloin lintujen elopainokuorma 3 parven keskiarvona on korkeintaan 40 kg/m 2. Tämän oletetaan säilyvän lähtötasona direktiiviaikana, niin ettei 42 kg/m 2 ylity yhdessäkään parvessa. Poistumarajojen toteutuminen tulee olemaan haasteellista, ja tanskalaiset haluavatkin vielä käydä keskustelua poistuman muodostumisesta. Valo-ohjelmat todennäköisesti tulevat noudattamaan kutakuinkin direktiiviä. Tämän hetken 8 tunnin yhtäjaksoinen yö on aiheuttanut ongelmia, jonka vuoksi yöaikaa lyhennetään 6 tuntiin. Jalkapohjaongelmissa pitävät kansallisen systeemin muuttaen kuitenkin indeksin laskennat vastaamaan Ruotsin esimerkkiä. Tanskalaisten alhainen antibioottien

5 käyttö näyttäytyy negatiivisena hyvinvointidirektiivin yhteydessä, samoin all-in/all-out systeemin toteuttaminen. Sama positiivinen ongelma on Suomen tuotannossa. Ruotsissa broilereita harvennetaan teurastukseen tuotantokauden aikana. Keskimäärin elopainokuorma on 36 kg/m 2 eikä poistuma näin ollen näyttele suurta osaa direktiivikeskustelussa tai hyvinvointikeskustelussa yleensäkään. COBB-linnun jalkavikojen takia direktiivin mukainen valo-ohjelma ei onnistu (6h). Ruotsi lämmittää halvemmalla verrattuna muihin pohjoismaihin, jolloin ilmastoinnin suhteellinen käyttö on suurempaa. Ongelmia ammoniakki ja hiilidioksidipitoisuuksien suhteen ei uskota tulevan. Yleisön belgialainen vieras ei juuri halunnut kommentoida hyvinvointidirektiivin vaikutuksia, mutta totesi kuitenkin, ettei poistuma tule olemaan ongelma. Kampylobakteeri ja kärpäset käytännön ratkaisu ongelmaan Campylobacter and flies practical solution to a major problem Jarle Reiersen Islannissa jokainen parvi testataan kampylobakteerin osalta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä kampylopositiiviseksi todetun parven liha pitää pakastaa, jos se on todettu positiiviseksi tilalla 2-5pv ennen ja teurastuksen yhteydessä umpisuolinäytteistä. Jos vain umpisuolinäytteet ovat positiiviset tai jos molemmat tulokset ovat negatiiviset, liha voidaan myydä tuoreena tai pakasteena niin haluttaessa. Lakimuutoksen myötä taloudelliset näkymät (tuottaja on taloudellisessa vastuussa kampylovahingoissa) ja tuoreen lihan puute markkinoilla on vauhdittanut kampylotutkimuksia. Mikäli tilan lähistöllä on muuta karjaa, myös vanhempaa siipikarjaa, kampylotartunnan riski kasvaa suurempien kärpäsmäärien vuoksi. Vuosina 2008 ja 2009 on tehty tutkimusta tulo- ja poistoilman aukkojen kärpäsverkotuksien vaikutuksesta kampylon esiintymiseen. Kärpäsverkkojen käyttö on vähentänyt kampylotartuntojen määrää, mutta tekninen toteutus on vielä haasteellinen. Poistoilman verkotus on usein tuulisen sään armoilla, eikä tahdo kestää talven kovia tuulia. Tuloilman verkotus on toiminut hyvin. Tuloilman puolella on kokeiltu sekä pelkästään luukkujen verkotusta että seinästä erillään olevaa koko seinän kokoista verkotusta.