Suo metsäkanalinnun silmin

Transkriptio

1 Suo metsäkanalinnun silmin Teerikana syö tupasvillan tähkiä Suomen riistakeskus Arto Marjakangas

2 Soiden merkitys metsäkanalinnuille koko vuodenkierrossa: (metsä)riekko teeri metso pyy Esityksen sisältö 1. Suo kevätravinnon lähteenä 2. Suo pesimisympäristönä 3. Suo poikasravinnon lähteenä ja poikueympäristönä 4. Päätelmät Esitys keskittyy lisääntymiskauteen Suomen riistakeskus 2

3 Teeren populaatiodynamiikka talousmetsissä Yhteensä 297 teerikanaa merkittiin radiolähettimellä Pyynti ja merkintä kevättalvella (helmimaaliskuu) Suomen riistakeskus 3

4 1. Suo kevätravinnon lähteenä Valkuaisaineet tupasvillan tähkistä Hiilihydraatit varvuista ja talvehtineista marjoista (karpalo, puolukka, variksenmarja) Kalsium mm. suokukan lehdistä Tupasvillan, karpalon ja suokukan peittävyydet pienentyneet (VMI) Suomen riistakeskus 4

5 Teerikanat joutuvat ruokaillessaan ottamaan riskejä päästäkseen hyvään munintakuntoon Kuolevuuden vuodenaikainen jakautuminen Kanahaukan tappaman naarasteeren jäännökset Suomen riistakeskus 5

6 2. Suo pesimisympäristönä Riekon onnistunut pesintä avosuon reunarämeellä Suomen riistakeskus 6

7 Metsäkanalintujen naaraat eivät suosi uudistusaloja pesimisympäristönä! Teerikanoilla ja koppeloilla laaja kirjo erilaisia pesimisympäristöjä Toisin sanoen erityisiä pesimisympäristöjä ei ole Pesien lähes satunnainen sijoittuminen estää petojen etsintätottumuksen syntymisen > metsäkanalintujen munat eivät voi olla yhdenkään pedon pääsaalista 11-munainen teerenpesä nuoressa taimikossa Suomen riistakeskus 7

8 Teeren pesimisympäristöjen havaittu ja odotettu jakautuminen Kaakkois- Norjassa (Storaas & Wegge 1987) Kainuussa ja Ylä- Savossa rämeiden, taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien lievä suosiminen pesimisympäristöinä Samansuuntaisia tuloksia Keski-Ruotsista (Brittas & Willebrand 1991) * Rämeiden suosiminen ainoa tilastollisesti merkitsevä ero Pesät säilyivät yhtä hyvin eri ympäristötyypeissä Suomen riistakeskus 8

9 Ojituksen vaikutus teerenpesien säilyvyyteen Kaksi tutkimusta, kumpikin perustuu radiolähettimellä merkityistä teerikanoista kerättyyn aineistoon Suomen riistakeskus 9

10 Kainuu ja Ylä-Savo Vesiojat 100 metrin säteellä pesästä lisäsivät merkittävästi sen tuhoutumisriskiä Pesien tuhoutumissyynä lähes poikkeuksetta saalistus Suomen riistakeskus 10

11 Keski-Suomi ensipesää Kaikkiaan 21 muuttujaa, yhtenä ojitusstatus 100 metrin säteellä pesästä Pesän säilymistä ennustavat tärkeimmät muuttujat tärkeysjärjestyksessä: 1. Näkyvyys ( ) 2. Ojitus ( ) 3. Munien keskipaino pesyeessä (+) 4. Puuston tiheys (+) Runsas kettu- ja näätäkanta tehosti vaikutusta (Ludwig ym. 2010) Suomen riistakeskus 11

12 Lintujen esiintymisfrekvenssi maastotyypillä & maastotyypin 3. Suo poikasravinnon lähteenä ja poikueympäristönä (Miettinen 2009) Metsokukkojen, poikueiden ja poikueettomien koppeloiden elinympäristön valinta loppukesällä tutkimusalue Suomen riistakeskus 12

13 Korvet tärkeitä poikueympäristöjä Metso-, teeri- ja pyypoikueet suosivat korpia Monimuotoisuuden keskittymiä: suhteellisen pienellä alalla runsaasti ravintoa Mustikkakangaskorvet, mustikkakorvet Niiden mustikanvarvustossa runsaasti mm. mittariperhosten toukkia Teeripoikueille myös rämeet merkityksellisiä Suomen riistakeskus 13

14 Riekkopoikueet aluksi avosoilla ja niiden harvapuustoisissa reunavyöhykkeissä Karhunsammalten itiöpesäkkeet pienten riekonpoikasten tärkeää ravintoa Suomen riistakeskus 14

15 Poikuekohtainen 4 viikon sademäärä: 2 viikkoa ennen ja jälkeen kuoriutumisen Suomen riistakeskus 15

16 Pylväät = poikuekohtaisten säilyvyyksien (0 100 %) vuotuisia keskiarvoja (mediaaneja) Vesiojat 100 metrin säteellä pesästä heikensivät poikasten säilyvyyttä Suomen riistakeskus 16

17 Esimerkki teeripoikueen liikkeistä (Kaakkois-Norja 1980) Naaraalla radiolähetin Luvut kertovat poikueen iän kussakin havaintopisteessä Teerenpoikaset auttavasti lentokykyisiä n. 10 vuorokauden iässä Pesä Suomen riistakeskus 17 (Kolstad ym. 1985)

18 Ojien mahdollisia vaikutusmekanismeja Estevaikutus Ojat voivat ohjata tai rajoittaa poikueen liikkumista Loukkuvaikutus Emosta erilleen jääminen Kastuminen hypotermia Hukkuminen (suora kuolevuus) Saalistuspaine Reunavaikutteinen saalistus yleinen ilmiö ihmisen muokkaamissa elinympäristöissä Suorat ojalinjat helpottavat petolintujen saaliin tähystelyä Pyrähtely ojien yli voi herättää petojen huomion Kasvillisuuden muutokset Vaikuttavat ravinnon ja suojan määrään ja laatuun Välilliset vaikutukset todennäköisesti merkittävämpiä Suomen riistakeskus 18 kuin suorat

19 Ojituksen vaikutuksen laajamittainen tarkastelu Metson, teeren ja pyyn suhteellinen poikastuotto (reittiarvioinnit) Pesimis- ja poikuemenestystä ei voi erottaa Kumulatiivinen ojatiheys metsätalouden maalla Toukokuun sademäärä Aluejako: Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomi (Ludwig ym. 2008) Suomen riistakeskus 19

20 Ojituksen ja sateisuuden yhteisvaikutus heikentänyt metson, teeren ja pyyn poikastuottoa Etelä- ja Keski-Suomessa mutta ei Pohjois-Suomessa Kumulatiivinen ojatiheys K-S E-S P-S Mallin todistusvoima (Ludwig ym. 2008) D = ojatiheys R = toukokuun sademäärä Vuosi Suomen riistakeskus 20

21 4. Päätelmät Kevätravinnon saatavuus tärkeää Tosin ei tiedetä, onko nykyinen saatavuus lisääntymismenestystä rajoittava tekijä Tavoite: säilytetään saatavuus vähintäänkin nykyisellään Erityisiä pesimisympäristöjä ei ole Pesät usein turv la, mutta löytyykö hoitokeinoja? (Jari Kostet) Suomen riistakeskus 21

22 Poikaskuolevuus on lisääntymisen pullonkaula Selittää puolet potentiaalisten ja syntyneiden jälkeläisten kokonaistappioista Erityisiä poikueympäristöjä on Turvepohjaisten poikueympäristöjen hoito Korpien ja muiden suometsien kasvatus erirakenteisina? Hiirihaukan saalistama teerenpoikanen Suomen riistakeskus 22

23 Kiitos! Suomen riistakeskus 23

24 Vanhojen teerikanojen jälkeläistappiot lisääntymisen eri vaiheissa (k 1 k 6 ) suhteessa kokonaistappioihin (K) Kuolevuuskerroin Vuosi Tarkasteluyksikkönä potentiaalinen tai todellinen jälkeläinen K k 6 Jälkeläistappiot eri vaiheissa perussyyn mukaan: k 1 = kanojen kevätkuolevuus (1.4. haudonnan alku) k 2 = kanojen haudonta-aikainen kuolevuus k 3 = munien kuolevuus k 4 = kuoriutumistappiot k 5 = poikueellisten kanojen kuolevuus k 6 = poikasten kuolevuus K = kokonaistappiot Suomen riistakeskus 24