Munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta Tilastoa Ruotsin kananmunayhdistyksen hyvinvointiohjelmasta

Transkriptio

1 Munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta Tilastoa Ruotsin kananmunayhdistyksen hyvinvointiohjelmasta A. Jeremiasson 1), A. Comin 2,3), L. Keeling 3) 1 Swedish Egg Association 2 Dept. of Disease Control and Epidemiology, Swedish National Veterinary Institute SVA 3 Dept. of Animal Environment and Health, Swedish University of Agricultural Sciences SLU

2 Ruotsin kananmunantuotanto 8 miljoonaa munivaa kanaa 95 % valkoisia hybridejä Bovans Robust /Brown Lohmann Selected Leghorn/ Brown Tuotantokausi viikon ikään Nokkien typistys kielletty

3 Ruotsin kananmunantuotanto 300 munantuotantotilaa Keskikoko kanaa 23 tilalla yli kanaa Kanaloissa on oltava ikkunat (luonnonvalon pääsy sisään) Ikkunat saa peittää tavanomaisessa tuotannossa, jos luonnonvalo korvataan päivänvaloa jäljittelevällä keinovalolla ( nm)

4 Ruotsin kananmunantuotanto / / / / Kanapaikkoja % Kanapaikkoja % Kanapaikkoja % Kanapaikkoja % Luomu , , , ,8 Ulko , , , ,0 Lattia , , , ,9 Vir.häkki , , , ,3 Yht

5 Valvontakohde Hoito 0-4 Tekniikka 0-4 Kerroin 1-10 Yhteensä Min. summa Tilat, suojaus Linnut ja jyrsijät 4 8 Siilot 3 Eteinen 2 8 Munien käsittelytila 1 Munavarasto 4 16 Tautisuojaus 3 12 Kanala Lattia 2 Seinät 2 Katto 2 Valaistus 4 16 Ilmanvaihto 4 16 Lanta 4 Rehu 6 24 Vedenjakelu 8 40 Toiminnalliset vaatimukset 10 Varusteet 7 Muut varusteet Sähkö 1 Varavirtalähde 3 Hälytysjärjestelmä 3 12 Lääkintävälineet 2 Kanojen vastaanotto 1 Jätehuolto 2 Kirjanpito 4 12 Eläinten hoito Munivat kanat Kehon yleiskunto 8 Jalat 4 Nokkimisvauriot siivet 4 Nokkimisvauriot keho 4 Höyhenpeite 6 Kuolleisuus %/kk 8 Punkit 5 Ruotsin kananmunayhdistyksen eläinten hyvinvointiohjelma Perinteisistä häkeistä vaihtoehtoisiin järjestelmiin Ruotsin kananmunayhdistys Ruotsin valtion maatalousvirasto Ruotsin maatalousyliopisto Eläintiheys kerroslattiajärjestelmissä (7-9 kanaa/m 2 käytettävissä olevaa alaa) 2017 viisi erilaista ohjelmaa - Siitoskanat - Nuorikot häkissä tai lattialla - Nuorikot kerroslattiajärjestelmissä - Munivat kanat kerros- tai perinteisissä lattiakanaloissa - Munivat kanat virikehäkeissä

6 Valvontarutiinit Tilan jokainen kanalayksikkö valvotaan erikseen Parven valvontakäynti viikon ikävälillä Valvontakäynti joka kolmannelle kanaerälle (joka neljäs vuosi) Ruotsin kaikkien kanaloiden valvontakierto = 4 v. Tuotantotavoittain valvontaohjelmassa kanoista 91 % virikehäkeissä 90 % lattiakanaloissa 97 % ulkokanaloissa 98 % kerroslattia- 88 % luomutuotannossa kanaloissa

7 Selvityksen tarkoitus Saada yleiskuva kanaloiden tilanteesta munantuotantokanaloissa toteutetuista ohjelmista kerättyjen suurten tietomäärien pohjalta Tulokset esitetään: Vuosi Ikä Tuotantotapa

8 Hoito 0-4 Tekniikka 0-4 Kerroin 1-10 Yhteensä Min. summa Valvontakohde Tilat, suojaus Linnut ja jyrsijät 4 8 Siilot 3 Eteinen 2 8 Munien käsittelytila 1 Munavarasto 4 16 Tautisuojaus 3 12 Kanala Lattia 2 Seinät 2 Katto 2 Valaistus 4 16 Ilmanvaihto 4 16 Lanta 4 Rehu 6 24 Vedenjakelu 8 40 Toiminnalliset vaatimukset 10 Varusteet 7 Muut varusteet Sähkö 1 Varavirtalähde 3 Hälytysjärjestelmä 3 12 Lääkintävälineet 2 Kanojen vastaanotto 1 Jätehuolto 2 Kirjanpito 4 12 Eläinten hoito Munivat kanat Kehon yleiskunto 8 Jalat 4 Nokkimisvauriot siivet 4 Nokkimisvauriot keho 4 Höyhenpeite 6 Kuolleisuus %/kk 8 Punkit valvottua parvea* Ajanjakso: Tilastointi perustuu: Vuosi Ikä Tuotantotapa Valvontakohteet: Höyhenpeite Punkit Kuukausittainen kuolleisuus Valaistus Ilmanvaihto *Flock = Unique combination of PSN, stable and date

9 Valvontaohjelmassa parvia P a r v i a Antal flockar År

10 Valvotut parvet ikäryhmittäin P a r v i a Antal flockar Åldersgrupp (veckor) Ikä viikkoa

11 Valvotut parvet tuotantotavan mukaan P a r v i a Antal flockar IB FV EV IB FV EV IB FV EV IB FV EV IB FV EV Inhysningssystem Tuotantotapa: IB = virikehäkki, FV = kerroslattia, EV = perint. lattia

12 Höyhenpeite

13 25 Höyhenpeite ikäryhmittäin P i s t e e t Poäng för 25.5-BEFJÄDRING mediaani Åldersgrupp (veckor) Ikäryhmä (viikkoa) Havaintojen lukumäärä/ikäryhmä Vaihtelukerroin

14 Höyhenpeite ikäryhmittäin Ikä min. max. Mediaani Kvartiiliväli Keskiarvo Keskihajonta Age min max median IQR mean sd CV % % % %

15 Höyhenpeite eri tuotantotavoilla 25 Poäng för 25.5-BEFJÄDRING Inredd bur Flervåning Envåning Inhysningssystem Lattia Virikehäkki Kerroslattia

16 Höyhenpeite eri tuotantomuodoissa Kvartiiliväli Keskiarvo Keskihajonta Vaihtelu kerroin Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV Vir.h % Krs-l % Lattia %

17 Kanojen iän ja tuotantotavan vaikutus höyhenpeitteeseen 25 IB FV EV Poäng för 25.5-BEFJÄDRING Åldersgrupp (veckor) Ikäryhmä (viikkoa)

18 Iän ja tuotantotavan vaikutus höyhenpeitteeseen Ikä - tuot. min max mediaani IQR mean sd CV Keski -arvo Kvartiiliväli Keskihajonta Vaihtelukerroin Vir.h % Krs-l % Lattia % Vir.h % Krs-l % Lattia % Vir.h % Krs-l % Lattia % Vir.h % Krs-l % Lattia %

19 Kanapunkit

20 Kanapunkkeja kanojen eri ikävaiheissa Poäng för 25.7-KVALSTER Åldersgrupp (veckor) Ikäryhmä (viikkoa)

21 Kanapunkit kanojen ikäryhmittäin Kvartiiliväli Keskiarvo Keskihajonta Vaihtelu kerroin Ikä vk min max mediaani IQR mean sd CV % % % %

22 Kanapunkkeja eri tuotantomuodoissa Poäng för 25.7-KVALSTER Kerroslattia Inredd bur Flervåning Envåning Virikehäkki Inhysningssystem Lattia

23 Kanojen tuotantotavan vaikutus kanapunkkeihin Kvartiiliväli Keskiarvo Keskihajonta Vaihtelukerroin Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV Vir.h % Krs-l % Lattia % 23

24 Kanojen iän ja tuotantotavan vaikutus punkkeihin 20 IB FV EV Poäng för 25.7-KVALSTER Åldersgrupp (veckor) Ikäryhmä (viikkoa)

25 Kanojen iän ja tuotantotavan vaikutus kanapunkkeihin Ikä - Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV Keski -arvo Kvartiiliväli Keskihajonta Vaihtelukerroin Vir.h % Krs-l % Lattia % Vir.h % Krs-l % Lattia % Vir.h % Krs-l % Lattia % Vir.h % Krs-l % Lattia % 25

26 Kuolleisuus / kk

27 Kuolleisuus %/kk ikäryhmittäin Dödlighet (%/månad) Åldersgrupp (veckor) Ikäryhmä (viikkoa)

28 Kuukausittainen kuolleisuus ikäryhmittäin Kvartiiliväli Keskiarvo Keskihajonta Vaihtelukerroin Ikä min max mediaani IQR mean sd CV % 1.65% 0.27% 0.23% 0.33% 0.28% 85% % 0.84% 0.30% 0.17% 0.32% 0.16% 50% % 1.67% 0.31% 0.21% 0.37% 0.26% 70% % 1.90% 0.34% 0.17% 0.45% 0.35% 78%

29 Kuolleisuus %/kk eri tuotantomuodoissa Dödlighet (%/månad) Furnished Cages Virikehäkki Kerroslattia Multi Tier Housing type Single Tier Lattia

30 Kuukausittainen kuolleisuus eri tuotantomuodoissa Hous. min max median IQR mean sd CV Vir.h. 0.07% 0.43% 0.21% 0.15% 0.23% 0.09% 39% Krs-l. 0.00% 1.67% 0.31% 0.18% 0.35% 0.24% 69% Lattia Kvartiiliväli Keskiarvo Keskihajonta Vaihtelu -kerroin 0.00% 1.90% 0.37% 0.26% 0.45% 0.32% 71% 30

31 Kuolleisuus %/kk ikäryhmittäin eri tuotantomuodoissa 2.0 IB FV EV Dödlighet (%/månad) Åldersgrupp (veckor) Ikäryhmä (viikkoa)

32 Kuolleisuus / kk ikäryhmittäin eri tuotantomuodoissa Ikä - Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV Keskiarvo Kvartiiliväli Keskihajonta Vaihtelukerroin Vir.h. 0.07% 0.41% 0.14% 0.06% 0.18% 0.09% 50% Krs-l. 0.00% 1.65% 0.29% 0.18% 0.36% 0.28% 78% Lattia 0.00% 1.39% 0.32% 0.29% 0.40% 0.34% 85% Vir.h. 0.13% 0.35% 0.27% 0.12% 0.25% 0.07% 28% Krs-l. 0.03% 0.84% 0.30% 0.16% 0.31% 0.15% 48% Lattia 0.00% 0.74% 0.37% 0.28% 0.42% 0.19% 45% Vir.h. 0.07% 0.43% 0.22% 0.11% 0.23% 0.08% 35% Krs-l. 0.05% 1.67% 0.31% 0.20% 0.37% 0.26% 70% Lattia 0.12% 1.45% 0.42% 0.21% 0.48% 0.31% 65% Vir.h. 0.16% 0.41% 0.34% 0.04% 0.32% 0.08% 25% Krs-l. 0.10% 1.51% 0.35% 0.19% 0.45% 0.30% 67% Lattia 0.24% 1.90% 0.34% 0.22% 0.59% 0.59% 100% 32

33 Päätelmät

34 Tietojen analysointi osoittaa : Höyhenpeite huononee iän myötä Huonokuntoisin höyhenpeite kanoilla oli perinteisissä lattiakanaloissa Kanapunkkiongelmia oli eniten virikehäkkikanaloissa Kuukausittainen kuolleisuus oli pienin virikehäkeissä Korkein kuukausittainen kuolleisuus oli perinteisissä lattiakanaloissa

35 Tarkempi analysointi Tutkittaessa vuorovaikutussuhteita: Tuotantotapa Varusteet Hoito Hyvinvoinnin avaintekijät Suoraan tai epäsuorasti eläinten hyvinvointiin liittyvät muuttujat

36

37 Ruotsalaisen kananmunan sertifiointi Eläinten hyvinvointi Bioturvallisuus Ruokaturvallisuus Tuotteen laatu Ympäristö Sosiaalinen vastuu Eläinten hyvinvointiohjelma Salmonellavalvontaohjelma Koulutus IP Elintarvike, ISO 22000, FSSC tai BRC ISO YK:n Compact Globalsperiaatteet

38 Sertifiointiprosessi Sertifioitu kananmuna Jokainen taso sertifioidaan Toimitus Sertifointitaso Kuittaus Vähittäismyyjän tarkastus Tuottaja Pakkaamo Jälijitettävyys joka tasolla Sertifiointiprosessi alkaa alimmalta tasolta Rehu Kasvattaja Kasvattaja & hautomo

39 Toimitus Sertifiointitaso Kuittaus Vähittäismyyjän tarkastus Rehu Kriteerit Sertifioitu kananmuna Pakkaamo Tuottaja Kasvattaja Kasvatt aja & hautom o Emokanalat/Haudonta/Kasvatus/Munitus Hyväksytty eläinten hyvinvointiohjelma (kaikilla tasoilla) Hyväksytty vapaaehtoinen salmonellaohjelma Hyväksytty Svenska Ägg koulutus Ei nokkien typistystä Ei antibioottien käyttöä Sertifioitujen rehun käyttä Eläinten käsittely Svenska Äggin ohjeiden mukaan Svenska Äggin eläinlääkäri osallistuu yhteen haudontaan vuodessa Poikasten hankinta sertifioidulta hautomolta Nuorikot sertifioidulta kasvattajalta Nuorikoiden ja munintakanojen määrä kanalassa perustuu mitattuun pinta-alaan ja laitteistoon Haudontapäivä, rokotukset ym. Dokumentoidaan ja tiedot toimitetaan nuorikoiden vastaanottajalle siirron yhteydessä

40 Nykyisin 223 kohdetta sertifioitu 6 Rehunvalmistajaa 2 Hautomoa 20 Kasvattajaa 184 Munantuottajaa 11 Pakkaamoa Noin 82 % kaikista kananmunista on sertifioituja

41

42 Kiitos mielenkiinnosta!