LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO. Ulla Holma Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO. Ulla Holma Luomusiipikarjan syysseminaari 25.10.2012 Tampere"

Julia Kokkonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 IFOAMIN LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma Tampere IFOAM is the worldwide umbrella organization for the organic movement, uniting more than 750 member organizations in 116 countries. IFOAM Members are associations, institutions, businesses and non-profit organizations whose activities are predominantly organic. They are integral in the work of IFOAM and shaping the future of Organic Agriculture worldwide. luomun kansainvälinen kattojärjestö määrittelee luomun periaatteet ja tavoitteet, joiden pohjalta esim. EU:n luomukotieläinten tuotantotapaohjeet on laadittu Luomuliitto on IFOAMin jäsen Suomessa 1

2 Tavoitteina mm.: Keskustella luomukotieläintuotannon tulevaisuuden haasteista Millaista on kestävä, kannattava ja eläinystävällinen tuotanto? Monitieteinen asioiden tarkastelu: tutkijat, tuottajat ja kuluttajat yhdessä Konferenssipaikkoina Hampurin yliopiston biokeskus, Biozentrum Klein Flottbek sekä Thünen-Instituutin Trenthorstin luomututkimusasema Osanottajia yli 40 maasta, yhteensä noin 180 henkilöä Luennot, workshopit, posteriesitykset, ekskursiot Konferenssia isännöi Gerold Rahmann (vti) CARL VON LINNÉN LUENTOSALI BIOZENTRUM KLEIN FLOTTBEKISSA Puheenjohtaja: Markus Arbenz (IFOAM) Pääluennoitsijat : Fritz Schneider (University of Bern), Allan Savory (Savory Institute), ja Pierre Gerber (FAO) Visions for the future of animal production in the face of growing population pressure and environmental problems Gerold Rahmann (Thünen- Institute, vti) ja Mahish Chander (Indian Veterinary Research Institute) Konferenssin yhteenveto: Two themes expressed throughout the conference were farmer engament and the dissemination of research results. 2

3 TRENTHORSTIN TUTKIMUSASEMA JA BAUCKHOF KLEIN SÜSTEDT LUOMUSIIPIKARJAESITYKSET: ULKOILU JA LOISTEN TORJUNTA PÄÄKOHTEINA Puheenjohtajina Ute Knierim (Kasselin yliopisto) ja Veronica Maurer (FiBL, Sveitsi) 3

4 VERONICA MAURER ESITTELI ULKOTARHATUTKIMUKSIA Haasteet: tarhan epätasainen käyttö, osa tarhasta kuluu paljaaksi, ravinteet kertyvät pienelle alueelle, sisäloisten munat säilyvät hyvin Ratkaisuja: tarhakierto, siirrettävät kanalat (isot parvet?), tarhan pohjan tulisi olla muokattavissa (puulastut tai hake) ja vaihdettavissa (kanalan seinän vierusta), suojapaikat, katetut hiekkakylpypaikat, veranta Sveitsi: Loisten tutkiminen ulostenäytteistä noin kahden kuukauden kuluttua kanojen muninnan alkamisesta ja sen jälkeen noin 4 viikon välein. Jos lauma voi hyvin, ei hoitoa; muussa tapauksessa Flubenol VERONICA MAURER: TARHAN TASAISEMPI KÄYTTÖ: SUOJATUNNELIT, HIEKKAKYLPYPAIKAT, PUUT 4

5 CHISTIANE KEPPLER (KASSELIN YLIOPISTO): NUORIKOIDEN ULKOILU Free range -kasvattamot (58 kpl) (Sveitsi, Tanska, Itävalta) vrt. luomusisäkasvatus (17 kpl) (Saksa). Yht. 226 kasvatuserää KEPPLER: NUORIKOIDEN ULKOILU Kasvattamojen välillä suurta vaihtelua Kuolleisuus: Free range 2,5-3,1 %, luomusisäkasvatus 3,5 % Kuolleisuudesta 80 % tapahtunut ennen poikasten laskemista ulos Uloslaskuikä: Sveitsi, Tanska: veranta 6. ikäviikko, ulos ikäviikko Itävalta: veranta 9-viikkoisina, ulkotarhaan 14-viikkoisina Rokotukset: Saksa 6-9 eri rokotetta, rokotusta kasvatusaikana sekä rokotukset juuri ennen siirtoa Sveitsi: 3 5 eri rokotetta, 6 9 rokotuskertaa Antibiootti- tai loiskäsittelyjä vähän Ruokintaan kiinnitettävä enemmän huomiota, sillä alhainen paino saattaa heijastua munintakaudella huonompana tuotoksena, höyhenten nokkimisena ja kannibalismina 5

6 MONIQUE BESTMAN (LOUIS BOLK INSTITUTE) LUOMUKANOJEN TERVEYS JA HYVINVOINTI HOLLANNISSA Aineisto: 43 luomutilaa, yht. 49 parvea (v ja 2009) Menetelmät: Tilakäynnit, tuottajan haastattelut, Hen scoring (50 kanaa, ikä vk) Tuloksia: kanalakoko keskimäärin 9300 kanaa/tila (jos siipikarjatalous päätuotantosuuntana keskimäärin kanaa/tila) Terveysongelmia (tuottajan haastattelut): E. coli 37 % parvista, kanapunkit 33 %, IB (tarttuva keuhkoputken tulehdus) 31 %, kasautuminen 31 %, ihotulehdukset 22 %, kanojen burnout uupumus 22 %, loismadot 18 % ja krooninen suolen tulehdus 12 % MONIQUE BESTMAN 6

7 BESTMAN: LUOMUKANOJEN TERVEYS JA HYVINVOINTI Loishäädöt: ei ollenkaan: 25 % parvista, lievä loistartunta 1 4 kertaa: 65 %, 5 6 kertaa: 10 %, vakava loistartunta Hollanti: loislääkitys vain tarvittaessa (ulostenäytteissä loisten munia ja kanoilla terveysongelmia) Höyhenten nokkimista vähemmän kuin v Mahdolliset syyt: parannukset kasvatusympäristössä (pehku, karkearehu, orret, korotetut tasot) Ihovaurioita (kannibalismia) 13 %, rintalastan epämuodostumisia 21 %, jalkavaurioita 9 %. WERNER VOGT-KAUTE (NATURLAND FACHBERATUNG) ESITTELI SINIJALKAISEN DUAL- PURPOSE -RODUN 7

8 LES BLEUES -RODUN KEHITTÄMISESSÄ KÄYTETTY HITAASTI KASVAVIA RANSKALAISIA LINJOJA Saksassa kuudella tilalla, kanaa/tila Soveltuu sekä munan- että lihantuotantoon Käyttää hyvin ulkotarhaa Kana munii munaa/v, rehunkulutus 170 g/pv, kanan paino g. Haasteet: nuorikot lihovat helposti ennen muninnan alkua, taipumus höyhenten nokkimiseen Kukkopoikaset: teurastus 90 päivän jälkeen Kukkopoikaset Ikä 97 pv 112 pv (16 vk) Rehunkulutus Paino Rehuhyötysuhde 7 kg 2,34 kg 3 kg/elopainokg 4 kg/elopainokg GUSTAVO ALMEIDA (AARHUS UNIVERSITY) ETSII KEINOJA KOKKIDIOOSIN TORJUNTAAN Testattavat kasvit: Artemisia annua (kesämaruna) Artemisia vulgaris Kassava 8

9 SADAR YASEEN TAHA (UNIVERSITY OF SALAHADDIN, IRAK) VERTAILI KANANMUNIEN KOOSTUMUSTA Koe tehty USA:ssa 240 munalla: 120 luomu, 120 tavanomainen. BAUCKHOF KLEIN SÜSTEDT o Bauckhof on perustettu v. 1932, (Demeter 80 v + Bioland 4 v) o Yli 460 ha, 4 maatilayksikköä, henkilöä o Klein Süstedt erikoistunut luomusiipikarjaan Kuvat: Ulla Holma 9

10 LUOMUTILAA ESITTELI JOHTAJA CARSTEN BAUCK TULKKINA PROF. UTE KNIERIM SIIPIKARJA RUOKITAAN 100 % LUOMUREHULLA Rehuseos koostuu 9-17 eri rehukomponentista ja se sekoitetaan tilan omassa myllyssä. Ei kalajauhoa. Optimoidunkin 100 % luomurehun metioniinipitoisuus jää 30 % alhaisemmaksi ja linnut syövät rehua 15 % enemmän. Jotta 100 %:n luomurehu toimii, täytyy rehun olla maittavaa, tuotanto-olosuhteiden olla optimaaliset ja eläinaineksen sopiva 10

11 TEURASTAMO Kuvat: Ulla Holma Eläinlääkäri tarkastaa linnut Teurastuslinja: 400 broileria/t, 50 kalkkunaa/t Sähkö-vesi -tainnutus MYYMÄLÄ 11

12 TRAKTORIKYYDILLÄ LUOMULINTUJA KATSOMAAN - Suojatossut jalkaan pellolla - Kasvattamosta toisen luo siirryttiin pellon poikki kävellen Tutustumiskohteiden järjestys: - Ensin kalkkunanpoikaset - Sitten broilerit nuorimmasta vanhimpaan - Juuri tulleet nuorikot - Munivat kanat - Täysikasvuiset kalkkunat KALKKUNAT HIDASKASVUISTA KELLY BRONZE -ROTUA Kuvassa 7 8 viikon ikäisiä luomupoikasia, jotka ovat ulkoilleet 4 päivää. Kesäisin poikaset lasketaan ulos n. 4- ja talvella 8-viikkoisina 12

13 KALKKUNANPOIKASET 7 8 VK (LUOMU) LUOMUKALKKUNAT Kelly Bronze. Kasvatusaika 6 kk. Kalkkunakanat teurastetaan vk:n ja kukot viikon ikäisinä. Ulkotarha 10 m2/kalkkuna. 13

14 LUOMUKALKKUNAKUKOT LUOMULAIDUN 14

15 BROILERIT ISA 757 HYBRIDIÄ (LUOMU) LUOMUPOIKASET: ORRET 15

16 KASVATUSHALLEJA LÄMMITETÄÄN TARVITTAESSA KAASULLA Lämmityskustannus talvella noin 28 senttiä/lintu KESÄLLÄ LINNUT LAIDUNTAVAT VILJAKASVUSTOSSA, JOKA SUOJAA NIITÄ. SYKSYLLÄ VILJA ON PUITU JA TARVITAAN KEINOTEKOISIA SUOJUKSIA. 16

17 VERANNAN JA KASVATUSHALLIN NURKKAUS BROILEREIDEN LAIDUNALUETTA VAIHDETAAN 2 VIIKON VÄLEIN (= 4 KERTAA KASVATUSAIKANA ). MYÖS TALVELLA. 17

18 KASVATTAMOSSA ORRET VERANTA JA ULOSPÄÄSY: 4-VIIKKOISINA ENSIN VERANNALLE VIIKOKSI JA SEN JÄLKEEN ULOS LAITUMELLE 18

19 VERANTA SADEVEDET JOHDETAAN RÄYSTÄÄLTÄ KAUEMMAS 19

20 BROILERIHALLISSA ON 2600 LUOMULINTUA. 8 VIIKON IÄSSÄ ALETAAN OTTAA YKSITTÄISIÄ LINTUJA TEURAAKSI JA LOPUT TEURASTETAAN 12 VIIKON IKÄÄN MENNESSÄ, JOLLOIN ELOPAINO 2,4 KG. LINTUMÄÄRÄ MAKS. 18 KG/M2. DEKALB-NUORIKOT JA ISA WARREN-KUKOT Suhdeluku: 1 kukko/14 kanaa Käytännön kokemus: Jotta 100 %:nen luomurehu toimii, on kanamäärä maks.1800 kanaa/kanala (+veranta + hyvä laidun + siirrettävät kanalat). 20

21 21

22 MUNINTAJAKSON LOPPUPUOLELLA OLEVAT KANAT AIOTTIIN TEURASTAA 2 3 VIIKON KULUTTUA KANALA Kuvat: Ulla Holma 22

23 MUNIVIEN KANOJEN VERANTA. ULOSPÄÄSY JA LAIDUN KANALAN TOISELLA PUOLELLA. MUNAHUONE 23

24 WEB-OSOITTEITA Konferenssijulkaisu e/oel/bilder/meldungen/2oahc%20proceedings.pdf Pääluennoitsijoiden paneelikeskustelu ja esityksiä: al_husbandry_2012.html Luomusiipikarjatila Bauckhof Klein-Süstedt, Uelzen, Trenthorstin luomututkimusasema: Suomenkielinen matkakertomus: netti2012uholma.pdf KIITOS! 24

Samankaltaiset tiedostot

MATKAKERTOMUS. SECOND IFOAM ORGANIC ANIMAL HUSBANDRY CONFERENCE: Tackling the Future Challenges of Organic Animal Husbandry

MATKAKERTOMUS. SECOND IFOAM ORGANIC ANIMAL HUSBANDRY CONFERENCE: Tackling the Future Challenges of Organic Animal Husbandry MATKAKERTOMUS SECOND IFOAM ORGANIC ANIMAL HUSBANDRY CONFERENCE: Tackling the Future Challenges of Organic Animal Husbandry IFOAMIN LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSI 12. 14.9.2012 Suomen Siipikarjaliitto ry Teksti