Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Transkriptio

1 Hankeaika Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille Broilerin valkuaisen tarve ja laatu Broilerin energian käyttö Vehnän energian suhde valkuaisen määrään Broilerin viljaruokinta Broilerivehnän varastointi ja ostovilja 1

2 Broilerin rehustuksen koostumus Rehuraaka-aineet: Vehnä % Kuorittu kaura Soija Ohra Kaura Kasvirasva Kivennäiset, hivenaineet Vitamiinit Aminohapot Entsyymit Muut Ravintoaineet: Valkuaisaineet Hiilihydraatit Rasvat Vitamiinit Kivennäiset, hivenaineet Valkuaisaineet Komplekseja orgaanisia yhdisteitä, jotka sisältävät typpeä, usein rikkiä sekä hiiltä, vetyä ja happea Valkuaisaineita on jokaisessa elossa olevassa solussa ja jokaisella lajilla on omat spesifiset proteiinit. Luonnossa esiintyy suuri määrä valkuaisaineita. Rakenneproteiinit, plasman proteiinit, histonit, elastiini, toksiinit, lipoproteiinien proteiinit, entsyymit, kuljettajaproteiinit, hormonit, ym. ym. Valkuaisaineet muodostuvat aminohapoista, joita on eristetty yli 200 erilaista, mutta ainoastaan 20 näistä löytyy yleisimmin valkuaisaineiden rakennusaineista. 2

3 Aminohapot Välttämättömät aminohapot (11 kpl) broilereiden ruokinnassa ovat arginiini, histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini (+kysteiini), fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani, valiini sekä glysiini. Loput aminohapoista broileri pystyy muodostamaan itse. Vehnän aminohappopitoisuuksia on tutkittu runsaasti. Tutkimus on kuitenkin painottunut leivontaominaisuuksien kannalta tärkeisiin varastoaminohappoihin, glutamaattiin ja proliiniin (Wieser ym. 2006). Lysiini ja Arginiini ovat metabolisesti aktiivisimpia aminohappoja, minkä vuoksi niillä on korkea ravitsemuksellinen arvo. Vehnän rehuarvo broilerille vehnän valkuainen vastaa 40 % koko broilerin saamasta valkuaisesta, joten se ei ole merkityksetön vehnän tärkkelyksestä muodostuu yli 65 % ME:sta. vehnän valkuaisen määrä riippuu pääasiassa ympäristöstä ja typpilannoituksesta (Uhlen ym. 2004). vehnän RV voi vaihdella 9-19 % ka. valkuaisen erityiskoostumus on kuitenkin usein geneettisesti määritelty (Wrigley ym. 1982) Vehnä 76 kg/hl (Ka 86 %) Energia ME,MJ 14,7/kg KA, 12,7MJ ilmakuivassa Raakavalkuainen 146 g/kg KA, 12,6 % ilmakuivassa Lysiini 4,1g/kg ka Metioniini 2,3g/kg ka Kysteiini 3,2g/kg ka Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Tuori ym

4 Broilerin valkuaisen tarve ja laatu ylläpitotarve (riippuu broilerin koosta) kudosten ja höyhenten kasvu broilerin lihaskudoksen valkuaispitoisuus on noin % ja höyhenten noin 84 % valkuaisen muuntosuhde kasvuun vaihtelee 0,60-0,67 välillä broilerin koosta riippuen. Broilerin valkuaisen tarve ja laatu valkuaisen laadun suhteen broileri on riippuvainen rehuvalkuaisen aminohappokoostumuksesta. kaikki välttämättömät aminohapot riittävästi ei-välttämättömiä aminohappoja valkuaissynteesin aikaansaamiseksi mikäli jotakin välttämätöntä aminohappoa ei ole riittävästi, valkuaissynteesi estyy eikä muutkaan aminohapot tule hyväksikäytetyksi. ensimmäiset valkuaissynteesiä rajoittavat aminohapot ovat Metioniini, Lysiini, Treoniini Lysiini merkittävin lihaksen kasvua tukeva aminohappo, Arginiini tärkeä kasvavilla linnuilla 4

5 Broilerin energian käyttö Viljojen tärkkelys on pääasiallinen broilerin energian lähde rehuseoksessa Rehun energian käyttö Ylläpito 17,7 % Valkuaisen kasvu: pidättyminen 17,1 % lämpö 26,2 % Rasvan kasvu: pidättyminen 22,7 % lämpö 7,3 % Typen eritys 3,1 % Ulostus 5,8 % Vehnän energian suhde valkuaisen määrään Jyvän tärkkelyksen määrä vähenee jyvän valkuaispitoisuuden lisääntyessä. Negatiivinen korrelaatio jyvän valkuaispitoisuuden ja AMEn välillä (Svihus ja Gullord 2002), erityisesti korkea valkuaispitoisuus häiritsee tärkkelyksen sulatusta. (Gutierrez-Alamo, 2009) Tämä voi johtaa valkuaisen yliruokintaan, jolloin osa energiasta kuluu liian valkuaisen poistamiseen. E/RV pienenee. RHS heikkenee lannan typpipitoisuus nousee - ammoniakki pohjan laatu 5

6 Vehnän energian suhde valkuaisen määrään Lisättäessä alhaisen valkuaisen vehnää suuria määriä viljarehuun, rehuseoksen energia/valkuaisen suhde suurenee, jolloin lintu alkaa kasvattaa rasvavarastoja RHS heikkenee valkuaisen puute saattaa näkyä kasvuissa ruhon laatu heikkenee 6

7 7

8 Broilerin viljaruokinta Viljarehu + vehnä oman sadon ja ostettavan sadon analysoinnin tärkeys!! vehnän analysointi on välttämätöntä erityisen tärkeää tilalla käytettäessä, rehutehdas pystyy kompensoimaan vehnän laatupuutteita -tila ei viljarehu on suunniteltu käytettäväksi vehnän kanssa tietyssä suhteessa noudata rehuvalmistajan ohjeistusta vehnän määristä vitamiini, kivennäiset ja hivenaineet säilyvät riittävällä tasolla kokkidiostaatti säilyy oikealla tasolla valkuainen ja aminohapot pysyvät oikeassa suhteessa 8

9 Broilerin viljaruokinta Broilerin rehustus on suunniteltu vapaaseen ruokintaan, minkä vuoksi ravintoaineiden määrät ilmoitetaan suhteellisina osuuksina koko dieetistä. Pysymällä rehuvalmistajan ohjeistuksissa pysyt parhaiten oikeissa ravintoaineiden suhteissa parannat rehuhyötysuhdetta tasapainoinen ravinto vähentää ruokinnallista stressiä lintujen terveys paranee lihan laatu paranee Broilerin viljaruokinta Vapaa ruokinta broileri syö tyydyttääkseen energian tarpeensa rehunsyönnin lisääminen hankalaa, jolloin alhainen valkuaispitoisuus johtaa huonoon kasvuun ja RHS jos rehustuksen energiapitoisuus jää alhaiseksi syöntikyky saattaa rajoittaa rehunkulutusta Ainoastaan hyvä kasvu ja RHS ei ole tavoitteina vaan myös optimaalinen kasvukäyrä Lintuvaaka - edellytys kasvukäyrän havainnointiin ja ainoa mahdollisuus vaikuttaa siihen. - edistyneen vehnänkäyttäjän työväline 9

10 Broilerivehnän varastointi ja ostovilja varastointi parantaa vehnän energia-arvoa vältä tuoreen vehnän käyttöä - säilytys vähintään 4 kk hehtolitrapaino yli 72 kg/hl on yleensä tae jokseenkin riittävästä tärkkelyksen määrästä valkuaispitoisuus ja kosteus määritetty, lajike hyvä tietää tarkista oman ja ostoviljan varastointiolosuhteet jyrsijä ja luonnonlintusuojaus kunnossa 10