Härkäpapu siipikarjan rehuna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Härkäpapu siipikarjan rehuna"

Transkriptio

1 Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari , Raisio Erja Koivunen 1

2 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa hankkeissa tutkittu rypsituotteiden (rypsirouhe ja puriste) ja herneen käyttöä siipikarjan valkuaisrehuina Tutkimustulosten mukaan rypsituotteita ja hernettä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän siipikarjan ruokinnassa Herneellä voitaisiin korvata soijasta noin puolet broilereiden ruokinnassa (hernettä rehussa n. 30 %) ja jopa yli puolet munivien kanojen ruokinnassa (hernettä rehussa 20%) Aminohappotäydennys (metioniini) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Härkäpavun rehuarvo ja käyttökelpoisuus siipikarjan ruokinnassa Härkäpavun käyttöä yksimahaisten ruokinnassa joudutaan rajoittamaan haitta-aineiden takia: Osa haitta-aineista huonontavat härkäpavun sulavuutta Suurin osa haitta-aineista sijaitsee kuoriosissa voidaan poistaa/pitoisuuksia pienentää härkäpapua prosessoimalla (jauhamalla). Glukosinolaatteihin kuuluvat visiini ja konvisiini ovat lämpöstabiileja komponentteja ja sijaitsevat siemenkodassa (cotyledon) haastellista poistaa härkäpapua prosessoimalla! Visiinin ja konvisiinin on todettu aiheuttavan anemiaa siipikarjan kannalta haitallisimmat haitta-aineet Tosin taustalla lintujen geeni: härkäpapu ei todennälöisesti aiheuta kaikissa linnuissa anemiaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Ruokintakokeet munivilla kanoilla Tutkimusten tavoitteena oli määrittää härkäpavun (lajike Kontu) käyttötaso siipikarjan ruokinnassa Lisäksi tavoittena oli selvittää voidaanko visiinin ja konvisiinin pitoisuuksia pienentää härkäpapua prosessoimalla : ekspanderkäsittely ( ºC, 5 20 bar, valmennus ºC). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Koe 1: Koeasetelma ja ruokintakäsittelyt 640 kanaa (Lohmann Classic-Layers) Kanat jaettiin 40 ruokintakerranteeseen Neljä ruokintaryhmää: Kontrolliruokinta, jossa pääraaka-aineina vilja ja soijarouhe Kolme härkäpapudieettiä, joissa prosessoimatonta härkäpapua 12 %, 25 % ja 37% (Soijaa korvattiin 33%, 67% ja100% ) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 Tuloksista Kuolleisuus lisääntyi rajusti ryhmissä, jotka saivat härkäpapua dieetissään 25% tai 37 % Koe keskeytettiin kahden viikon jälkeen Evirassa kanojen kuolinsyyksi todettiin aplastinen anemia Uusi koe aloitettiin pienemmillä härkäpapumäärillä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Koe 2: Koeasetelma ja ruokintakäsittelyt 560 kanaa kokeesta 1 Kanat jaettiin 35 ruokintakerranteeseen Viisi ruokintaryhmää: Kontrolliruokinta, jossa pääraaka-aineina vilja ja soijarouhe Neljä härkäpapudieettiä: Härkäpapua dieetissä joko 5 % tai 10 % ja härkäpapu joko raakaa (prosessoimatonta) tai prosessoitua (ekspander-käsittely) Kokeen kesto: 40 viikkoa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 Tulosten tarkastelu Ruokintakäsittelyn vaikutusta tarkasteltiin ortogonaalisin kontrastein: Härkäpapurehujen vaikutus (kontrolli vs. härkäpapurehut) Prosessoinnin vaikutus (raaka vs. prosessoitu härkäpapu) Härkäpavun käyttötaso (härkäpapua dieetissä 5 % vs. härkäpapua dieetissä 10%) Prosessoinnin ja käyttötason yhdysvaikutus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Tulosten tarkastelu Visiinin ja konvisiinin pitoisuudet eivät pienentyneet prosessoinnin aikana Yhteenlaskettupitoisuus: Raaka härkäpapu10.6 g/kg KA Prosessoitu härkäpapu 8.9 g/kg KA Kirjallisuuden mukaan: Yhteenlaskettu pitoisuus vaihtelee välillä 6-14 g/kg KA Tutkimuksissa prosessointi ei ole vähentänyt pitoisuutta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

10 Munintaprosentti (%) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 Munan paino (g) Härkäpapurehujen vaikutus P 0.05 Prosessoinnin ja käyttötason (5% vs. 10%) yhdysvaikutus P 0.05 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 Munien tuotanto (g/kana/vrk) Härkäpavun käyttötaso (5% vs. 10%) P 0.01 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

13 Rehunkulutus (g/kana/vrk) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

14 Rehunhyötysuhde (kg rehua/muna-kg) Härkäpavun käyttötaso P 0.05 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 Kumulatiivinen kuolleisuus (%) Härkäpapurehujen vaikutus P 0.10 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 Johtopäätökset Härkäpapua voi munivien kanojen dieettiin sisällyttää ainakin 5 % ilman, että tuotantotulokset tai lintujen terveys heikkenevät Rehun sisältäessä härkäpapua 10% lintujen terveys voi heiketä ja kuolleisuus voi lisääntyä (härkäpapua 25 % dieetissä on todettu aiheuttavan anemiaoireita linnuissa) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

17 Sulavuus/ruokintakoe broilereilla Tutkimuksen tavoite: määrittää härkäpapurehujen (lajike Kontu) näennäinen kokonais- ja ohutsuolisulavuus, näennäinen typpikorjattu muuntokelpoisen energian-arvo sekä aminohappojen ohutsuolisulavuudet selvittää, miten rehun härkäpapupitoisuus vaikuttaa lintujen kasvuun ja rehunkäyttöön Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

18 Koeasetelma ja ruokintakäsittelyt 196 Ross vanhempaispolven kukkoa jaettiin neljään ruokintakäsittelyyn (7 kerrannetta/ruokintakäsittely) Linnut söivät samaa starttirehua 6 vrk:n ikään asti, jonka jälkeen linnut söivät koerehuja 32 vrk:n ikään asti. Härkäpapua koerehussa 0 % (kontrolli), 8 %, 16 % tai 24 % Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

19 Tulosten tarkastelu Ruokintakäsittelyn vaikutusta tarkasteltiin ortogonaalisin kontrastein: Härkäpapupitoisuuden lineaarinen vaikutus Härkäpapupitoisuuden 2. asteen vaikutus Härkäpapupitoisuuden 3. asteen vaikutus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

20 Härkäpapupitoisuuden vaikutus broilereiden tuotantotuloksiin (lintujen ikä 6-32 vrk/32 vrk) Kontrolli HP 8% HP 16% HP 24% SEM Lin. 2. aste 3. aste Elopaino (g) a ab ab b * Kasvu (g/d) * Rehunkulutus (g/d) a ab bc 97.8 c 1.76 *** Rehunhyötysuhde (kg rehua/kg kasvu) 1.63 a 1.58 b 1.56 b 1.55 b *** Kuolleisuus (%) SEM = Keskiarvon keskivirhe abc (Tukey) * P 0.05 ** P 0.01 *** P P 0.10 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

21 Härkäpapupitoisuuden vaikutus rehun sulavuuteen ja energian muuntokelpoisuuteen Kontrolli HP 8% HP 16% HP 24% SEM Lin. 2. aste 3. aste Kuiva-aine 68,2 67,1 68,1 69,6 0,84 Tuhka 27,5 b 29,4 b 30,2 ab 32,8 a 0,85 ** Orgaaninen aine 71,1 69,5 70,6 72,2 0,85 Typpi/valkuainen 57,4 b 59,0 b 60,7 b 64,8 a 0,97 ** Energia (muuntokelpoisuus) 72,2 70,1 71,8 73,5 0,81 AME N 12,4 12,4 12,4 12,8 0,14 * SEM = Keskiarvon keskivirhe AME N = Typpikorjattu näennäinen muuntokelpoinen energia ab (Tukey) * P 0.05 ** P 0.01 *** P P 0.10 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

22 Härkäpapupitoisuuden vaikutus aminohappojen sulavuuteen Kontrolli HP 8% HP 16% HP 24% SEM Lin. 2. aste 3. aste Kystiini 78,3 ab 79,7 a 79,3 a 75,4 b 0,92 * ** Lysiini 91,0 91,0 91,6 91,4 0,24 Metioniini 89,3 89,1 90,3 90,1 0,59 Treoniini 84,0 b 85,0 ab 86,0 a 85,4 ab 0,36 ** * SEM = Keskiarvon keskivirhe AME N = Typpikorjattu näennäinen muuntokelpoinen energia ab (Tukey) * P 0.05 ** P 0.01 *** P P 0.10 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

23 Johtopäätökset Härkäpavun sisällyttäminen dieettiin ei huononna rehun rehuarvoa Näyttäisi siltä, että härkäpapua voidaan sisällyttää broilereiden dieettiin jopa 16 % Broilerit näyttäisivät sietävät munivia kanoja paremmin härkäpapua ja edes 24 % härkäpapupitoisuus ei lisännyt broilereiden kuolleisuutta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

24 Härkäpapu siipikarjan ruokinnassa -Yhteenveto Härkäpavulla voidaan korvata osa soijarouheesta Munivien kanojen dieettiin härkäpapua voidaan sisällyttää ainakin 5 % (korkeintaan 10 %) Broilerit näyttäisivät sietävän munivia kanoja paremmin härkäpapua Broilereiden dieettiin härkäpapua voidaan sisällyttää (ainakin 8 %, jopa 16 %) Korvattaessa soijarouhetta härkäpavulla: aminohappotäydennys Jos haitta-aineiden pitoisuudet (visiini ja konvisiini) saadaan pienennettyä härkäpapua jalostamalla, härkäpapua voidaan käyttää mainittua enemmän siipikarjan rehuissa Erilaisilla kotimaisista valkuaisrehuista koostuvilla rehukombinaatioilla ja aminohappotäydennyksellä voidaan päästä lähes samoihin tuotantotuloksiin kuin soijarouheeseen perustuvalla ruokinnalla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

25 Lupiinit siipikarjan rehuna Kirjallisuuden mukaan: Siipikarjan rehussa voidaan käyttää ainakin 10 % lupiinia Valkolupiinit sopivat paremmin siipikarjan ruokintaan kuin sini- ja keltalupiinit Valkolupiinia on käytetty rehussa 15 % ilman, että tuotantotulokset huononevat soijarouheruokintaan verrattuna, mutta 25 % käyttömäärä on huonontanut munantuotantoa (g/pv/kana) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

26 Lupiinit siipikarjan rehuna 108 LSL-kanaa, jaettiin kolmeen ruokintaryhmään: 0, 8 ja 16 % sinilupiinia rehussa Kontrolli vs. sinilupiinirehut Sinilupiinia 8% vs 16% Kontrolli 8% 16% SEM Munintaprosentti 0,91 b 0,98 a 0,98 a 0,002 <0,001 0,201 Tuotanto, g/pv/kana 59,01 b 64,60 a 64,00 ab 0,928 0,019 0,679 Rehunkulutus g/pv/kana 114,38 113,76 115,87 1,805 0,858 0,469 Rehunmuuntosuhde, kg/muna-kg 1,94 a 1,76 b 1,81 ab 0,025 0,015 0,257 SEM = Keskiarvon keskivirhe ab (Tukey) * P 0.05 ** P 0.01 *** P P 0.10 Tutkimuksen mukaan sinilupiinia voidaan käyttää munivien kanojen dieetissä ainakin 16 % ilman, että tuotantotulokset huononevat. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

27 KIITOS KIITOS Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Tutkimustuloksia Luomuinfo Suomen maatalousmuseo Sarka 25.4.2012 Erja Koivunen 1 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Potentiaalisia kotimaisia

Lisätiedot

Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa kotimaisia tutkimustuloksia

Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa kotimaisia tutkimustuloksia Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa kotimaisia tutkimustuloksia Tutkija Sini Perttilä Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Soijan rajoittunut saatavuus (GM-vapaa erityisesti), suuret hintavaihtelut

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan Petra Tuunainen 1), Erja Koivunen 1), Jarmo Valaja 2), Essi Tuomola 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Animale, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho

ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho Tiina Kortelainen, Mikko Tuori, Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, MTT Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset palkokasvit siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset palkokasvit siipikarjan ruokinnassa Erja Koivunen 31.3.2016 Faculty of Agriculture and Forestry/ Erja Koivunen/ Home-Grown Grain Legumes in Poultry Diets www.helsinki.fi 1 Sisältö Johdanto Tutkimuksen

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Palkokasvit sikojen ruokinnassa Palkokasvit sikojen ruokinnassa Hilkka Siljander-Rasi Palkokasveista on moneksi -työpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Vilja: puolet sikojen valkuaistarpeesta Täydennys: soija, palkokasvit, rypsi, puhtaat aminohapot

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 4.4.2013 Sikojen rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten päivitys ja uudistaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2. Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.2013 Puhakka/ Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa 7.2.2013 1 Johdanto

Lisätiedot

Rehuanalyysien tulokset. Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2014. Johdanto

Rehuanalyysien tulokset. Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2014. Johdanto Rehuanalyysien tulokset Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2014 Johdanto Luomua lisää- luomutilojen neuvonnan kehittäminen (LUTUNE)- hankkeessa kerättiin kolmelta lypsykarjatilalta rehunäytteitä

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Hyötyykö lihasika säilörehusta? 05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL ICOPP Improved contribution

Lisätiedot

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Kanojen ruokinta luomussa

Kanojen ruokinta luomussa Kanojen ruokinta luomussa LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma SISÄLTO Kanan ravinnontarve Rehuntuotanto omalla tilalla Kanojen yleisimmät luomurehut Luomussa

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Maatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna.

Maatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna. Maatalouden Tutkimuskeskus Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2 Timo Alaviuhkola Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna Hyvinkää 1979 HERNE JA HÄRKÄPLPU ILIEASIKO-JW-REHUNA Palkakaavien-viljely on 1970-luvulla

Lisätiedot

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows Laatuvilja rehuksi Kimmo Kytölä 25.1.2017 #Kaura8000 Knowledge grows A-Rehu Oy Seinäjoki Koskenkorva Varkaus Mynämäki 1.2.2017 2 A-Rehu Oy Omistajat: Atria Suomi Oy 51% Itikka osk 20 % Lihakunta 20 % Pohjanmaan

Lisätiedot

Siipikarjatutkimus MTT:llä

Siipikarjatutkimus MTT:llä Siipikarjatutkimus MTT:llä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. MTT tuottaa ja välittää tutkimukseen

Lisätiedot

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:

Lisätiedot

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Katarina Rehnström Mitä alalla edessä? Faktoja 2012 kaikki yksimahaisten rehut luomua 2012 luomunuorikot Säännöt tiukentuvat! Yksikkökoot kasvavat Kerroslattiakanalat

Lisätiedot

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään

Lisätiedot

Valkuaiskasvit sikojen ja siipikarjan ruokinnassa

Valkuaiskasvit sikojen ja siipikarjan ruokinnassa Valkuaiskasvit sikojen ja siipikarjan ruokinnassa Erja Koivunen Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala, 27.9.2013 1.10.2013 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia kotimaisia valkuaisen lähteitä

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

REHUN KALSIUMIN JA FOSFORIN ALENTAMISEN SEKÄ FYTAASILISÄYKSEN VAIKUTUS BROILERIEN TUOTANTOTU- LOKSIIN, LUIDEN MINERALISOITUMISEEN JA FOSFORIN ERIT-

REHUN KALSIUMIN JA FOSFORIN ALENTAMISEN SEKÄ FYTAASILISÄYKSEN VAIKUTUS BROILERIEN TUOTANTOTU- LOKSIIN, LUIDEN MINERALISOITUMISEEN JA FOSFORIN ERIT- REHUN KALSIUMIN JA FOSFORIN ALENTAMISEN SEKÄ FYTAASILISÄYKSEN VAIKUTUS BROILERIEN TUOTANTOTU- LOKSIIN, LUIDEN MINERALISOITUMISEEN JA FOSFORIN ERIT- TYMISEEN Maataloustieteiden laitos Kotieläinten ravitsemustiede

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke Edistystä luomutuotantoon hanke 212-214 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke Edistystä luomutuotantoon hanke 2012-2014 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Rehuseosten valvonta

Rehuseosten valvonta Rehuseosten valvonta Biokeskus 2 Viikinkaari 5 Viikki Merja Manninen Eviran rehujaosto, tehtävät Rehujen virallinen valvonta on a) toimijoiden valvontaa (alkutuotanto, valmistus, koko ketju) ja b) tuotteiden

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Hyvinvointitavoitteet ETU-siipikarja-asiantuntijaryhmien toimesta Munintakanat 2004 Broilerit

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö 28.11.

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö 28.11. Kananmunatuotannon luvat Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö 28.11.2013 Munien alkutuotanto Kananmunien tuotanto on elintarvikelainsäädännön

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Rehuteollisuuden näkökantoja

Rehuteollisuuden näkökantoja Rehuteollisuuden näkökantoja Omavara -hanke, loppuseminaari 19.3.2013 Pekka Heikkilä Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen tarpeesta alle 20 % on kotimaista Rypsirouhe/-puriste

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Arvoisa vastaanottaja Tänä vuonna vietämme maatiaiskanan säilytysohjelman käynnistymisen 10-vuotisjuhlaa. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana alusta

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa

Lisätiedot

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09 Page 1 SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net Suomen Rehu Oy 2005 Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit

Lisätiedot

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön Maija Karhapää Sikojen optimoitu valkuaisruokinta Lihasika tarvitsee valkuaista/aminohappoja elintoimintojen ylläpitoon ja kasvuun Aminohappojen tulee

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Valtuutussäännökset Rehulaki (396/1998) 10 ja 20

Valtuutussäännökset Rehulaki (396/1998) 10 ja 20 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PÄÄTÖS Nro 41/1999 Pvm Dnro 14.4.1999 1295/563/99 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 21.4.1999 alkaen - toistaiseksi Valtuutussäännökset Rehulaki (396/1998) 10 ja 20 Vastaavat

Lisätiedot

Mustasotilaskärpäsen toukkajauhon (Hermetia illucens) aminohappojen sulavuus porsailla

Mustasotilaskärpäsen toukkajauhon (Hermetia illucens) aminohappojen sulavuus porsailla Mustasotilaskärpäsen toukkajauhon (Hermetia illucens) aminohappojen sulavuus porsailla Kirjoittajat: Tiina Kortelainen 1), Hilkka Siljander-Rasi 2), Mikko Tuori 3), Kirsi Partanen 4) 1) Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Broilerin tuotantoketju Eläinjalostuksen perusteet ja hyvinvointi 20.11.2012 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Broilerituotannon asiakasketju Aviagen Ltd Skotlanti

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla S o i l e K y n t ä j ä, H i l k k a S i l j a n d e r - R a s i, J a r k k o N i e m i Kirjoittajat: Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke) Julkaisija:

Lisätiedot

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria

Lisätiedot

Onnistutaan yhdessä! Rahat pelissä!

Onnistutaan yhdessä! Rahat pelissä! Onnistutaan yhdessä! Onnistunut ruokinta on yksi kannattavan kotieläintuotannon kulmakivistä. Haluamme olla paras kumppanisi broilereiden ruokinnassa. Kehitämme jatkuvasti ruokintaohjelmia ja palveluja,

Lisätiedot

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava

Lisätiedot

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää paremmin kuolioisen suolistotulehduksen syntyä

Lisätiedot

Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä

Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä Pentti Seuri, MTT Luomupäivät 12.11.201, Mikkeli 15.11.201 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 15.11.201 2 Erikoistumisella tavoitellaan

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Lihasikojen todellinen kasvupotentiaali ja uusimmat kasvatuskokeet

Lihasikojen todellinen kasvupotentiaali ja uusimmat kasvatuskokeet Lihasikojen todellinen kasvupotentiaali ja uusimmat kasvatuskokeet Hilkka Siljander-Rasi, Luonnonvarakeskus Käytännönläheinen tutkimus sikatilalla -hanke Lihasikojen kasvatus- ja ruokintateemapäivä Lihasikojen

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 375/2011 Valtioneuvoston asetus broilereiden suojelusta Annettu Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 Pvm Dnro 29.11.2002 1355/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.12.2002 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot