Härkäpapu siipikarjan rehuna

Transkriptio

1 Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari , Raisio Erja Koivunen 1

2 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa hankkeissa tutkittu rypsituotteiden (rypsirouhe ja puriste) ja herneen käyttöä siipikarjan valkuaisrehuina Tutkimustulosten mukaan rypsituotteita ja hernettä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän siipikarjan ruokinnassa Herneellä voitaisiin korvata soijasta noin puolet broilereiden ruokinnassa (hernettä rehussa n. 30 %) ja jopa yli puolet munivien kanojen ruokinnassa (hernettä rehussa 20%) Aminohappotäydennys (metioniini) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Härkäpavun rehuarvo ja käyttökelpoisuus siipikarjan ruokinnassa Härkäpavun käyttöä yksimahaisten ruokinnassa joudutaan rajoittamaan haitta-aineiden takia: Osa haitta-aineista huonontavat härkäpavun sulavuutta Suurin osa haitta-aineista sijaitsee kuoriosissa voidaan poistaa/pitoisuuksia pienentää härkäpapua prosessoimalla (jauhamalla). Glukosinolaatteihin kuuluvat visiini ja konvisiini ovat lämpöstabiileja komponentteja ja sijaitsevat siemenkodassa (cotyledon) haastellista poistaa härkäpapua prosessoimalla! Visiinin ja konvisiinin on todettu aiheuttavan anemiaa siipikarjan kannalta haitallisimmat haitta-aineet Tosin taustalla lintujen geeni: härkäpapu ei todennälöisesti aiheuta kaikissa linnuissa anemiaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Ruokintakokeet munivilla kanoilla Tutkimusten tavoitteena oli määrittää härkäpavun (lajike Kontu) käyttötaso siipikarjan ruokinnassa Lisäksi tavoittena oli selvittää voidaanko visiinin ja konvisiinin pitoisuuksia pienentää härkäpapua prosessoimalla : ekspanderkäsittely ( ºC, 5 20 bar, valmennus ºC). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Koe 1: Koeasetelma ja ruokintakäsittelyt 640 kanaa (Lohmann Classic-Layers) Kanat jaettiin 40 ruokintakerranteeseen Neljä ruokintaryhmää: Kontrolliruokinta, jossa pääraaka-aineina vilja ja soijarouhe Kolme härkäpapudieettiä, joissa prosessoimatonta härkäpapua 12 %, 25 % ja 37% (Soijaa korvattiin 33%, 67% ja100% ) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 Tuloksista Kuolleisuus lisääntyi rajusti ryhmissä, jotka saivat härkäpapua dieetissään 25% tai 37 % Koe keskeytettiin kahden viikon jälkeen Evirassa kanojen kuolinsyyksi todettiin aplastinen anemia Uusi koe aloitettiin pienemmillä härkäpapumäärillä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Koe 2: Koeasetelma ja ruokintakäsittelyt 560 kanaa kokeesta 1 Kanat jaettiin 35 ruokintakerranteeseen Viisi ruokintaryhmää: Kontrolliruokinta, jossa pääraaka-aineina vilja ja soijarouhe Neljä härkäpapudieettiä: Härkäpapua dieetissä joko 5 % tai 10 % ja härkäpapu joko raakaa (prosessoimatonta) tai prosessoitua (ekspander-käsittely) Kokeen kesto: 40 viikkoa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 Tulosten tarkastelu Ruokintakäsittelyn vaikutusta tarkasteltiin ortogonaalisin kontrastein: Härkäpapurehujen vaikutus (kontrolli vs. härkäpapurehut) Prosessoinnin vaikutus (raaka vs. prosessoitu härkäpapu) Härkäpavun käyttötaso (härkäpapua dieetissä 5 % vs. härkäpapua dieetissä 10%) Prosessoinnin ja käyttötason yhdysvaikutus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Tulosten tarkastelu Visiinin ja konvisiinin pitoisuudet eivät pienentyneet prosessoinnin aikana Yhteenlaskettupitoisuus: Raaka härkäpapu10.6 g/kg KA Prosessoitu härkäpapu 8.9 g/kg KA Kirjallisuuden mukaan: Yhteenlaskettu pitoisuus vaihtelee välillä 6-14 g/kg KA Tutkimuksissa prosessointi ei ole vähentänyt pitoisuutta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

10 Munintaprosentti (%) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 Munan paino (g) Härkäpapurehujen vaikutus P 0.05 Prosessoinnin ja käyttötason (5% vs. 10%) yhdysvaikutus P 0.05 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 Munien tuotanto (g/kana/vrk) Härkäpavun käyttötaso (5% vs. 10%) P 0.01 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

13 Rehunkulutus (g/kana/vrk) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

14 Rehunhyötysuhde (kg rehua/muna-kg) Härkäpavun käyttötaso P 0.05 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 Kumulatiivinen kuolleisuus (%) Härkäpapurehujen vaikutus P 0.10 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 Johtopäätökset Härkäpapua voi munivien kanojen dieettiin sisällyttää ainakin 5 % ilman, että tuotantotulokset tai lintujen terveys heikkenevät Rehun sisältäessä härkäpapua 10% lintujen terveys voi heiketä ja kuolleisuus voi lisääntyä (härkäpapua 25 % dieetissä on todettu aiheuttavan anemiaoireita linnuissa) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

17 Sulavuus/ruokintakoe broilereilla Tutkimuksen tavoite: määrittää härkäpapurehujen (lajike Kontu) näennäinen kokonais- ja ohutsuolisulavuus, näennäinen typpikorjattu muuntokelpoisen energian-arvo sekä aminohappojen ohutsuolisulavuudet selvittää, miten rehun härkäpapupitoisuus vaikuttaa lintujen kasvuun ja rehunkäyttöön Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

18 Koeasetelma ja ruokintakäsittelyt 196 Ross vanhempaispolven kukkoa jaettiin neljään ruokintakäsittelyyn (7 kerrannetta/ruokintakäsittely) Linnut söivät samaa starttirehua 6 vrk:n ikään asti, jonka jälkeen linnut söivät koerehuja 32 vrk:n ikään asti. Härkäpapua koerehussa 0 % (kontrolli), 8 %, 16 % tai 24 % Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

19 Tulosten tarkastelu Ruokintakäsittelyn vaikutusta tarkasteltiin ortogonaalisin kontrastein: Härkäpapupitoisuuden lineaarinen vaikutus Härkäpapupitoisuuden 2. asteen vaikutus Härkäpapupitoisuuden 3. asteen vaikutus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

20 Härkäpapupitoisuuden vaikutus broilereiden tuotantotuloksiin (lintujen ikä 6-32 vrk/32 vrk) Kontrolli HP 8% HP 16% HP 24% SEM Lin. 2. aste 3. aste Elopaino (g) a ab ab b * Kasvu (g/d) * Rehunkulutus (g/d) a ab bc 97.8 c 1.76 *** Rehunhyötysuhde (kg rehua/kg kasvu) 1.63 a 1.58 b 1.56 b 1.55 b *** Kuolleisuus (%) SEM = Keskiarvon keskivirhe abc (Tukey) * P 0.05 ** P 0.01 *** P P 0.10 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

21 Härkäpapupitoisuuden vaikutus rehun sulavuuteen ja energian muuntokelpoisuuteen Kontrolli HP 8% HP 16% HP 24% SEM Lin. 2. aste 3. aste Kuiva-aine 68,2 67,1 68,1 69,6 0,84 Tuhka 27,5 b 29,4 b 30,2 ab 32,8 a 0,85 ** Orgaaninen aine 71,1 69,5 70,6 72,2 0,85 Typpi/valkuainen 57,4 b 59,0 b 60,7 b 64,8 a 0,97 ** Energia (muuntokelpoisuus) 72,2 70,1 71,8 73,5 0,81 AME N 12,4 12,4 12,4 12,8 0,14 * SEM = Keskiarvon keskivirhe AME N = Typpikorjattu näennäinen muuntokelpoinen energia ab (Tukey) * P 0.05 ** P 0.01 *** P P 0.10 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

22 Härkäpapupitoisuuden vaikutus aminohappojen sulavuuteen Kontrolli HP 8% HP 16% HP 24% SEM Lin. 2. aste 3. aste Kystiini 78,3 ab 79,7 a 79,3 a 75,4 b 0,92 * ** Lysiini 91,0 91,0 91,6 91,4 0,24 Metioniini 89,3 89,1 90,3 90,1 0,59 Treoniini 84,0 b 85,0 ab 86,0 a 85,4 ab 0,36 ** * SEM = Keskiarvon keskivirhe AME N = Typpikorjattu näennäinen muuntokelpoinen energia ab (Tukey) * P 0.05 ** P 0.01 *** P P 0.10 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

23 Johtopäätökset Härkäpavun sisällyttäminen dieettiin ei huononna rehun rehuarvoa Näyttäisi siltä, että härkäpapua voidaan sisällyttää broilereiden dieettiin jopa 16 % Broilerit näyttäisivät sietävät munivia kanoja paremmin härkäpapua ja edes 24 % härkäpapupitoisuus ei lisännyt broilereiden kuolleisuutta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

24 Härkäpapu siipikarjan ruokinnassa -Yhteenveto Härkäpavulla voidaan korvata osa soijarouheesta Munivien kanojen dieettiin härkäpapua voidaan sisällyttää ainakin 5 % (korkeintaan 10 %) Broilerit näyttäisivät sietävän munivia kanoja paremmin härkäpapua Broilereiden dieettiin härkäpapua voidaan sisällyttää (ainakin 8 %, jopa 16 %) Korvattaessa soijarouhetta härkäpavulla: aminohappotäydennys Jos haitta-aineiden pitoisuudet (visiini ja konvisiini) saadaan pienennettyä härkäpapua jalostamalla, härkäpapua voidaan käyttää mainittua enemmän siipikarjan rehuissa Erilaisilla kotimaisista valkuaisrehuista koostuvilla rehukombinaatioilla ja aminohappotäydennyksellä voidaan päästä lähes samoihin tuotantotuloksiin kuin soijarouheeseen perustuvalla ruokinnalla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

25 Lupiinit siipikarjan rehuna Kirjallisuuden mukaan: Siipikarjan rehussa voidaan käyttää ainakin 10 % lupiinia Valkolupiinit sopivat paremmin siipikarjan ruokintaan kuin sini- ja keltalupiinit Valkolupiinia on käytetty rehussa 15 % ilman, että tuotantotulokset huononevat soijarouheruokintaan verrattuna, mutta 25 % käyttömäärä on huonontanut munantuotantoa (g/pv/kana) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

26 Lupiinit siipikarjan rehuna 108 LSL-kanaa, jaettiin kolmeen ruokintaryhmään: 0, 8 ja 16 % sinilupiinia rehussa Kontrolli vs. sinilupiinirehut Sinilupiinia 8% vs 16% Kontrolli 8% 16% SEM Munintaprosentti 0,91 b 0,98 a 0,98 a 0,002 <0,001 0,201 Tuotanto, g/pv/kana 59,01 b 64,60 a 64,00 ab 0,928 0,019 0,679 Rehunkulutus g/pv/kana 114,38 113,76 115,87 1,805 0,858 0,469 Rehunmuuntosuhde, kg/muna-kg 1,94 a 1,76 b 1,81 ab 0,025 0,015 0,257 SEM = Keskiarvon keskivirhe ab (Tukey) * P 0.05 ** P 0.01 *** P P 0.10 Tutkimuksen mukaan sinilupiinia voidaan käyttää munivien kanojen dieetissä ainakin 16 % ilman, että tuotantotulokset huononevat. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

27 KIITOS KIITOS Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus