Ikääntyneiden vajaaravitsemus ja syksyn 2018 työpajojen yhteenveto

Transkriptio

1 Ikääntyneiden vajaaravitsemus ja syksyn 2018 työpajojen yhteenveto Anna Päätalo, ravitsemusterapeutti Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö, Phhyky

2 Taustalla Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelma Lue lisää:

3 Vajaaravitsemuksen tilanne Keskussairaalassa toteutettujen seulontapäivien perusteella 45-50% potilaista on kohtalaisessa tai vakavassa vajaaravitsemuksen riskissä Vajaaravitsemus aiheuttaa keskimäärin kolme sairaalassaolopäivää lisää Vajaaravitun potilaan hoito maksaa n. 80 % enemmän kuin potilaalla, jolla on hyvä ravitsemustila Haasteena on päijäthämäläisten ikääntyminen ja muistisairauksien esiintyvyyden kasvu, sillä muistisairaudet lisäävät vajaaravitsemuksen riskiä Heikentynyt ravitsemustila tunnistetaan huonosti

4 Ikääntyneiden virheravitsemus voi kehittyä monia eri teitä Lähde: VRN 2010 Virheravitsemus lihaskato kiihtyy toimintakyky heikkenee laihtuminen sairauksista toipuminen hidastuu tai estyy kokonaan sairaalassaolojaksot pitenevät hoitojen teho huononee terveydenhuollon kustannukset lisääntyvät (Van Nes ym. 2001)

5 Hyvän ruokailun ja ravitsemuksen positiiviset vaikutukset ikääntyneelle ja yhteiskunnalle Lähde: Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä. Valve R. ym. 2018

6 Hyvän ravitsemuksen ja toimintakyvyn tukemisen toimintamalli Hyvän ravitsemuksen tukeminen ja vajaaravitsemusriskin tunnistus ja hoito Suun terveydestä huolehtiminen ja hoitoon ohjaus tarvittaessa Lihasvoiman ja tasapainon vahvistaminen Alueellinen moniammatillinen ikääntyneiden vajaaravitsemustyöryhmä toiminut 2/2016 lähtien MNA-testi ja toimintaohje systemaattiseen käyttöön

7 TOIMINTAOHJE Ikääntyneen ravitsemuksen ja toimintakyvyn tukeminen TUNNISTA vajaaravitsemus MNA-testillä esim. RAI-arvioinnin yhteydessä - Onko ikääntyneen paino laskenut edellisen 3 kk:n aikana 1-3 kg ja syökö hän huonosti? - Onko ikääntyneellä huono ruokahalu tai juoko hän liian vähän? - Onko ikääntyneellä yksipuolinen ruokavalio, vaikkei paino olekaan laskenut? - Onko ikääntyneellä sairaus, johon liittyy vajaaravitsemuksen riski? - Onko ikääntyneen lihasvoima heikentynyt esim. tarvitseeko hän käsien tukea tuolista ylösnousuun? - Ovatko ikääntyneen hampaat, hammasproteesit tai suun limakalvot huonossa kunnossa? Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö Anna Päätalo Ikääntyneiden vajaaravitsemustyöryhmä Lyhyt MNA -pisteet alle 12: Arvioi ikääntyneen ravinnonsaanti ateriarytmin, syödyn ruuan määrän ja proteiinin lähteiden perusteella Suunnittele välitön ravitsemushoito Huolehdi lihasvoiman ja tasapainon vahvistamisesta arjen toimissa Varmista suun hyvinvointi ja huolehdi hoitoon ohjauksesta, jos suussa on kipua tai syöminen on hankalaa HOIDA! Varmista ruokailu 2-3 tunnin välein ja huolehdi enintään 11 tunnin yöpaastosta Tarjoa mieliruokia ja välipaloja sekä riittävästi nestettä Varmista proteiinipitoiset ruoka-aineet joka pääaterialle (20-30 g proteiinia) ja välipalalle (10-15 g proteiinia) Jos ikääntyneen paino on laskussa: Lisää rasvaa leivälle, puuroon, ruokaan, salaattiin ja kypsennettyihin kasviksiin Tarjoa tavallisen ruuan tehosteena mieluisa runsasproteiininen täydennysravintovalmiste (valmisteessa energiaa 300 kcal ja proteiinia vähintään 15 g/annos) Kannusta runsaaseen jalkeilla oloon Kannusta tuolista ylösnousuun useita kertoja päivässä lihasväsymykseen asti Kannusta hampaiden, hammasproteesien ja suun limakalvojen puhdistukseen 2 x pv ja hammasvälien puhdistukseen 1 x pv Auta tarvittaessa ja huolehdi oikeanlaisista välineistä ja aineista SEURAA, kirjaa ja arvioi sovitusti Tarkenna hoitoa, jos ravitsemustila ei ole kohentunut Varmista tiedonkulku eri työntekijöiden välillä ja sovi työnjaosta ja vastuista Sovellettu lähteestä: Isabel M. et al. Evidence-based Recommendations for Addressing Malnutriotion in Health Care: An Updated Strategy From the feedm.e. Global Study Group. JAMDA 15(2014)

8 MNA-testin avulla löydetään riittävän ajoissa vajaaravitsemuksen riskissä olevat (testissä alle 12 pistettä) Painon ja painon muutosten seuraaminen tärkeää, hyvä painotavoite BMI Ravinnonsaannin seuraaminen ateriarytmin, syödyn ruuan määrän ja proteiinin lähteiden perusteella (lomake) Ruokavaliosta riittävästi energiaa, jotta ruuan proteiini voidaan käyttää elimistön tarpeisiin Ruokavaliota tehostetaan lisäenergialla, jos paino on laskussa Jos normaali paino tai ylipainoa eikä paino ole laskussa, tavanomainen proteiinirikas ruoka riittää Pienet pikku-mummon annokset 2-3 tunnin välein, 5-6 kertaa päivässä Hyvän ravitsemuksen tukeminen Energiansaantisuositus ikääntyneelle 30 kcal/ tavoitepainokilo esim. 60 kg painoiselle 1800 kcal Yöpaasto alle 12 h, iltapala tarpeen Proteiinin tarve g /tavoitepainokilo eli n g päivittäin, akuutisti sairaalla enemmän Mieliruuat ja välipalat ylläpitävät hyvää ravitsemusta Proteiinia joka aterialle; pääaterialla proteiinia g ja välipalalla g Proteiinia esim. maidosta, piimästä, jogurtista, rahkasta, kananmunasta, juustosta, raejuustosta, lihasta, kalasta, kanasta, leikkeleistä ja kasviproteiinin lähteistä (yhdestä annoksesta 7-8 g proteiinia) Riittävä nesteen saanti; ruuan lisäksi litraa nestettä eli 5-8 lasillista päivässä Täydennysravintovalmisteilla lisätehoa, kun paino laskee, huono ruokahalu, pienet ateriat tai akuutti sairaus Haavojen paranemista edistävät kaikki edellä mainitut asiat Keinoja energiansaannin lisäämiseksi Kevytmaito tai Pluskevytmaito ruokajuomaksi Puuro maitoon keitettynä Leivälle runsaammin rasvaa Rasvasilmä puuroon Öljylisä ruokaan tai kasviksiin Öljypohjainen salaatinkastike Sokeria, hunajaa tai hilloa puuroon tai jälkiruokiin Tilataan tehostettu ruoka Pehmeä rasva suositeltavinta

9 Ikääntyneillä yli tuhat kaatumisesta aiheutuvaa kuolemaa ja yli murtumaa vuodessa Kaatumisen seurauksena toimintakyvyn heikentymistä, inhimillistä kärsimystä ja kaatumisen pelkoa jatkossa Kaatumisen taustalla usein heikko alaraajojen lihasvoima ja tasapainoongelmat Kaatumistapaturmia voidaan ehkäistä Tavoitteena toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen sekä toimintakyvyn heikentymisen estäminen Runsasta jalkeilla oloa ja arjen fyysistä aktiivisuutta Lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua, erityisesti reisilihasten vahvistamista Lihasvoiman ja tasapainon vahvistaminen Lihaskudoksen määrä vähenee nopealla tahdilla ikääntyessä, naisilla nopeammin kuin miehillä: Tuolista ylös nousu tehokas ja helppo harjoitus, lihasvoima kasvaa jo 2-3 viikon harjoittelun jälkeen Tuolista ylös nousun seuraaminen (lomake) Hyvällä ravitsemuksella ja riittävällä proteiinin saannilla tehoa lihasvoimaharjoitteluun ja tasapainon kehittymiseen (kuntosaliharjoittelun jälkeen jopa 30 g proteiinia sisältävä välipala) Toimintakyvyn seuranta ja arviointi tarvittaessa SPPB-lomakkeella Kyky lisätä lihasvoimaa säilyy koko eliniän!

10 Hampaallisten ikäihmisten määrä noussut jyrkästi: vuonna 1960 keskimäärin yksi hammas suussa, v omia hampaita 22 kpl Suun terveydentilalla, hampaiden ja ikenien kunnolla sekä kyvyllä pureskella ruokaa vaikutus ravinnonsaantiin ja sitä kautta yleisterveyteen ja toimintakyvyn säilymiseen Suurin osa suun sairauksista johtuu plakista eli bakteerimassasta, joka kovettuu syljen vaikutuksesta hammaskiveksi: Suun terveyden vaikutus yleisterveyteen; suun kautta bakteereilla yhteys kehon eri osiin ja verenkiertoon: Tavoitteena ikääntyneen onnistunut syöminen ja puhuminen sekä suun terveys, puhtaus ja raikkaus Ohjaus hammashoitoon säännöllisin välein Suun terveydestä huolehtiminen Säännöllinen ruokailu 5-6 x pv, liian sokerin välttäminen, Xylitol-pastilli ruuan päälle, vesi janojuomaksi ja suun kostutus usein vedellä Suun ja hampaiden puhdistuksesta huolehtiminen ja seuraaminen (lomake) ja puhdistuksessa tarvittaessa auttaminen Keinoja suun terveydestä huolehtimiseen Hampaiden harjaus 2 x pv pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla Hammasvälien puhdistus päivittäin hammasväliharjalla, tikulla tai hammaslangalla Kielen puhdistus kielenpuhdistajalla tai pehmeällä hammasharjalla, hampaaton suu kostutetulla sideharsotaitoksella Proteesien puhdistus 2 x pv hammasproteesiharjalla, tarvittaessa huuhtelu ruokailujen jälkeen

11 Yhteenveto ikääntyneiden hyvän ravitsemuksen ja toimintakyvyn tukemisen työpajoista: Säännöllinen ateriarytmi palvelutalossa/sairaalassa Yksilölliset tarpeet, vaihtoehdot ja mieliruuat huomioidaan Ruokailun yhteisöllisyys toteutuu palvelutalossa Tietoa hyvästä ravitsemuksesta riittävästi tarjolla Ruoka on hyvää, monipuolista, sopivan lämpöistä ja sitä on riittävästi Välipalaa/yöpalaa on tarjolla aina Yksilölliset ruoka-ajat mahdollistetaan Ruuan tehostaminen esim. proteiinilla tai rasvalla onnistuu Erityisruokavaliot huomioitu hyvin Proteiinilisien tilaaminen onnistuu Ruokavalion rakenteen muuttaminen helppoa ja nopeaa Ruuan annostelumahdollisuus Kasviksia ja hedelmiä tarjolla päivittäin Yhteistyö lähikeittiön kanssa toimii Tutut ruuat Nämä asiat toimivat mielestämme hyvin tällä hetkellä Täydennysravintovalmisteet käytössä Asiakkailla pääasiassa hyvä ruokahalu Syömiseen houkuttelu Rahkaa usein ilta- tai välipalalla Teemapäivät ja satokausiajattelu Ateriapalvelun valintamahdollisuus Mahdollisuus tilata monipuolista ruokaa Kauppapalvelu Ruokailun seuranta Kotihoidossa hyvä tiedonkulku Säännöllinen painon seuranta MNA-testejä tehdään RAI:n yhteydessä Nesteen saannista huolehditaan ja sitä seurataan Ylipainoisia ei ole Kotikuntoutuksessa panostetaan ravitsemukseen Kannustetaan jalkeilla oloon Suun ja hampaiden hoito toteutuu paremmin asumispalveluissa ja sairaalassa kuin kotihoidossa Hampaiden pesusta huolehtiminen Palvelutalossa/sairaalassa kävely ruokailemaan ruokahalun lisäämiseksi Fysioterapiaa/kuntoutusta saatavilla

12 Vajaaravitsemuksen riskin tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet Toimenpiteiden systemaattisuus, seuranta ja kirjaaminen Yhteistyö keittiön kanssa Ruuan ulkonäkö ja houkuttelevuus esim. soseruuassa MNA-arvion hyödyntäminen RAI:sta Ruokailun säännöllisyys ja monipuolisuus kotihoidossa Asumispalveluissa ruokailujen tasaaminen pidemmälle ajalle ja yöpaaston lyhentäminen Toiveiden ja mieliruokien huomioiminen Joustavuus ja valinnan vapaus ruokavalinnoissa Rohkeutta tilata erikoisruokia Teemaruokailuja enemmän Täydennysravintovalmisteiden käyttö (rahakysymys) Painon muutoksiin reagoiminen Riittävän ravinnonsaannin ja ravintoaineiden tarpeen turvaaminen Ruokien vaihtelu ja monipuolistaminen Riittävän annoskoon arviointi ja ruokailun seuranta Ruuan annostelu itse tai keskitetysti Arjen ja juhlan erilaiset ruokalistat Maitopuuro ja marjakiisseli takaisin Enemmän vaihtelua kasviksiin ja hedelmiin Maukkaampaa ja pienijakoisempaa salaattia Näitä asioita voimme jatkossa kehittää Iltapala ravitsevampi ja monipuolisempi Lisää proteiinia ja valinnanvaraa siihen Vajaaravitsemuksen riskissä oleville välipaloja tarjolle enemmän Enemmän hedelmiä Riittävä kuidun ja proteiinin saanti ruuasta Rauhalliset ruokailutilanteet Ateriat valmiiksi runsasproteiinisia Tiedonkulku esim. ruokien tehostamisessa Yhteiset ruokailuhetket ja yhteisöllisyys Rasvaa enemmän käyttöön ja mahdollisuus tilata rasvalisiä Suun ja hampaiden hoito ja aikaa siihen Soseruuan monipuolisuus ja riittävä proteiinipitoisuus Soseruuassa eri ruuat eri astioihin Ruoka ikääntyneiden maun mukaista (ei pastaa) Ruuan asettelu lautaselle, esim. lämpimät ja kylmät ruuat erikseen Ajan tarve syötettävien kohdalla Nestemäärät ja lääkitys Omaiset mukaan toimimaan yhteisen päämäärän eteen Tuolista ylösnousuun kannustaminen Liikuntaa ja lihasvoimatreeniä sekä aikaa kuntouttamiseen Kotihoidossa nopeampi reagointi, jos jääkaappi jatkuvasti tyhjä Yhteisruokailut kotihoidon asiakkaille Ammattilaisten asenne ja yhteinen näkemys hyvän ravitsemuksen merkityksestä ja toteutuksesta Palautejärjestelmä kotihoidossa

13 Näin varmistamme, että ikääntyneet syövät riittävästi ja saavat tarpeeksi proteiinia: Tunnistetaan vajaaravitsemuksen riski MNAtestillä ja seurataan painoa Varmistetaan, että hyvää ja maistuvaa ruokaa on riittävästi tarjolla Varmistetaan hyvä ruokailuasento ja annetaan aikaa ruokailuun Laitetaan ruoka houkuttelevasti esille ja kerrotaan, mitä on tarjolla Lisätään ruokaan tarvittaessa rasvaa tai proteiinia (esim. maitopuuro, kananmuna tai mantelijauhe) Varmistetaan proteiinipitoiset ruoka-aineet päivittäin ja joka aterialle Huomioidaan tuotteiden proteiinipitoisuus ja varmistetaan niiden saatavuus tai tilaaminen Varmistetaan säännöllisen ruokailun toteutuminen ja tarvittaessa yksilölliset ruoka-ajat Valitaan ruuan sopiva koostumus Tarjotaan pieniä ruoka-annoksia ja tarvittaessa ylimääräisiä, valmiiksi tehtyjä välipaloja Varataan aikaa ruokailun seuraamiseen ja kirjataan ylös syödyn ruuan määrä esim. ruokailun seurantalomakkeelle Autetaan ruokailussa tarvittaessa ja varmistetaan apuvälineiden saatavuus Selvitetään syy, jos ruoka ei maistu Huolehditaan viihtyisästä ruokailuympäristöstä ja rauhallisesta ruokailuhetkestä Houkutellaan syömään yhteiseen pöytään Syödään yhdessä ikääntyneen kanssa Jaetaan proteiini pieniin osiin pitkin päivää Kysytään toiveet ja mieliruuat ja toteutetaan ne sen mukaan, miten pystytään Tarjotaan vaihtoehtoja ruokiin Tilataan tarvittaessa tehostettu ruoka Pyydetään tiedoksi ateriapalvelun ruuan ravintosisältö Tehostetaan tarvittaessa ateriapalvelun ruokaa Kannustetaan omaisia ja lähiverkostoa auttamaan ja osallistumaan Huolehditaan liikunnasta/ulkoilusta ennen ruokailua Varmistetaan tiedonkulku omaisille Varmistetaan, että suu on kunnossa ja syöminen onnistuu Vaikutetaan hoitajien omiin asenteisiin Lyhennetään yöpaaston pituutta ja tarjotaan tarvittaessa yöpalaa Otetaan käyttöön kauppa- ja/tai ateriapalvelu Tarjotaan tarvittaessa lisäravinteita Tehdään ennakkoluulottomia kokeiluja Huolehditaan tiedonkulusta ja kirjaamisesta, jotta muutkin tietävät, mitä on tehty Pyydetään tarvittaessa ravitsemusterapeutin konsultaatio, käynti tai kotikäynti

14 Näin kannustamme ikääntyneitä runsaaseen jalkeilla oloon ja tuolista ylösnousun harjoitteluun: Autetaan vähemmän ja ohjataan enemmän, ei tehdä toisen puolesta Kannustetaan liikkeelle ja annetaan sille aikaa Harjoitellaan tuolista ylös nousua arkirutiinien yhteydessä (esim. ruuan lämmityksen ajan) Hyödynnetään tuolista ylös nousun seurantalomaketta Toteutetaan kuntouttavaa työotetta ja korostetaan ikääntyneen oma aktiivisuutta ja omatoimisuutta Kehutaan, kannustetaan, rohkaistaan ja palkitaan pienistäkin onnistumisista Pidetään yllä positiivista asennetta ja huumoria Otetaan uusia toimintatapoja ja harjoitteita arkirutiinien yhteyteen Ollaan itse tukena ja esimerkkinä tekemällä yhdessä Sovitaan sopivat ja yksilölliset tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa ja tehdään niin kuin on sovittu Kannustetaan omaisia, läheisiä ja vapaaehtoisia osallistumaan kuntoutukseen Sovitaan yhteinen linja ja pelisäännöt hoitajien ja omaisten kanssa Hyödynnetään musiikkia liikunnassa Järjestetään pieniä jumppatuokioita (esim. hernepussin avulla) Hyödynnetään teknologiaa (esim. etäyhteydellä toteutettu jumppa) Tiedotetaan, ohjataan ja perustellaan liikkumisen ylläpidon tärkeyttä (esim. vaikutus vireyteen, elämänlaatuun ja toimintakykyyn) Järjestetään yhteisissä tiloissa houkuttelevaa aktiviteettia ja mahdollistetaan siirtyminen sinne (viikko-ohjelma kaikkien nähtävillä) Mahdollistetaan ryhmään osallistuminen (esim. ryhmäjumppa) Mennään ruokasaliin pitempää reittiä Tehdään kuntoutussuunnitelma, joka on kaikkien tiedossa ja näkyvillä Varmistetaan turvallinen ja esteetön liikkumisympäristö ja kunnon jalkineet Selvitetään liikkumisen tapa nuorempana ja tarjotaan mieluisia ja houkuttelevia liikkumisen vaihtoehtoja Huolehditaan tiedonkulusta ja kirjaamisesta, jotta muutkin tietävät, mitä on tehty Vaikutetaan hoitajien asenteisiin

15 Näin varmistamme ikääntyneiden säännöllisen suun hoidon ja autamme siinä tarvittaessa: Muistutetaan päivittäisestä hampaiden pesusta ja kannustetaan pesemään hampaat itse Rohkaistaan hoitajia katsomaan asiakkaan suuhun ja varmistetaan, onko asiakkaalla omat hampaat vai proteesit Selvitetään suun terveyden tilanne heti, kun asiakkuus alkaa Varmistetaan, että hampaat tai proteesit tulee pestyä vähintään kerran päivässä sopivana ajankohtana ja autetaan siinä tarvittaessa Huolehditaan oikeanlaisista suunhoitovälineistä ja nimikoidaan ne tarvittaessa Huolehditaan sopivan ja mieluisan hammastahnan saatavuudesta Kannustetaan sähköhammasharjan käyttöön ja ohjataan oikeanlaiseen tekniikkaan Huolehditaan säännöllisestä suuhygienistillä käynnistä Pyydetään tarvittaessa apua suuhygienistiltä Sovitaan yhteinen linja ja pelisäännöt hoitajien ja omaisten kanssa (esim. milloin hampaat pestään) Huolehditaan tiedonkulusta ja kirjaamisesta, jotta muut tietävät, mitä on tehty Seurataan suun hoitoa ja arvioidaan avun tarvetta säännöllisesti Otetaan sormisuoja avuksi hampaiden hoitoon Tehdään suunhoitosuunnitelma, joka on kaikkien tiedossa ja näkyvillä (hoito- ja palvelusuunnitelmassa ja mobiilissa) Kannustetaan omaisia osallistumaan ikääntyneen suun hoitoon Laitetaan kirjalliset ohjeet näkyville (esim. WC:n kaapin oveen) Tiedotetaan, ohjataan ja perustellaan suun hoidon tärkeyttä (esim. vaikutus yleisterveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun) Huolehditaan suun kostutuksesta Otetaan ksylitolituotteet käyttöön Tehdään yhteisyötä asiakasohjauksen kanssa Varmistetaan hammasvastaavien aktiivinen toimiminen osastoilla