Muistetaanko muistisairaan ravitsemus kotihoidon keinoja ravitsemuksen toteutumiseen

Transkriptio

1 Muistetaanko muistisairaan ravitsemus kotihoidon keinoja ravitsemuksen toteutumiseen Eeva-Liisa Salminen Muistikoordinaattori Terveydenhoitaja amk, Helsingin kaupunki /kotihoito Aluevastaava Suomen muistiasiantuntijat

2 Kotihoitoa Helsingissä Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa on vuosittain asiakasta Arviolta noin puolella heistä on jonkin asteinen muistihäiriö 1,7 miljoonaa kotikäyntiä/vuosi (lähihoitajat, perushoitajat, sairaan- ja terveydenhoitajat, lääkärit, kotiavustajat, kodinhoitajat, muistikoordinaattorit, haavahoitajat, ravitsemusterapeutit ja toimintaterapeutit)

3 Kotihoitoa Helsingissä 2 Kotihoidossa toimii: - 5 muistikoordinaattoria - 4 toimintaterapeuttia - 2 haavahoitajaa - 2 osa-aikaista ravitsemusterapeuttia - kotihoidon käytettävissä on 12 fysioterapeutin työpanos Kotihoidon erityistyöntekijöiden asiantuntemus ja osaaminen on koko kotihoidon asiakkaiden, omaisten ja henkilöstön käytettävissä

4 Kotihoitoa Helsingissä 3 Kotihoito muodostuu kuudesta palvelualueesta, jotka jakautuvat yhteensä 69 lähipalvelualueeseen Helsingissä kotihoidon tiimejä on yhteensä 143 ja kussakin tiimissä on keskimäärin 12 työntekijää Kotihoito järjestää asiakkaittensa tarvitsemat tukipalvelut ostopalveluna Ravitsemukseen liittyviä tukipalveluja ovat ateriaja kauppapalvelu sekä menumat (ateriaautomaatti)

5 Kotihoitoa Helsingissä 4 Jokaisen asiakkaan ravitsemuksen erityispiirteet ja ravitsemuksen toteutuminen tulee kartoittaa, suunnitella ja kirjata hoitosuunnitelmaan (HoSu) (kotihoidon ohjeistus) Ravitsemuksen toteutumista tulee seurata ja arvioida jokaisen käynnin yhteydessä Lisäksi hoitosuunnitelmaan tulee kirjata jokaisen asiakkaan kohdalla liikunta, lääkehoito sekä niiden toteutuminen ja asiakkaan muut hoidon ja avun tarpeet (kotihoidon ohjeistus)

6 Kotihoitoa Helsingissä 5 Kirjaaminen tapahtuu hoitosuunnitelmassa tarpeiden kautta, näin se ohjaa hoitajaa tarkastelemaan ja arvioimaan asiakkaan hoidon toteutumista päivittäin Ravitsemuksen osalta käytössä on MUST- ja MNA arviointilomakkeet, mutta niiden käyttö ei ole tällä hetkellä systemaattista Lisäksi käytössä on apulomakkeet ruokailunseurantalomake ja ruokapäiväkirja (linkki HoSu:n) Myös käytössä oleva kotihoidon RAI ohjaa ravitsemuksen arviointiin

7 Ravitsemuksen toteutumisen solmuja Asiakas: kotihoidossa Muistisairaudesta johtuen asiakas ei välttämättä koe tarvitsevansa apua ravitsemuksen toteutumisessa Asiakas -> hoitaja -> avun tarve -> ravitsemuksen toteutuminen Nälän ja janon tunne heikkenee iän myötä Nälän tunnetta heikentää myös vähäinen ulkoilu, liikunta, aktiivisuus ja sosiaalisuus Kotihoito ei enää laita ruokaa asiakkaan kotona; tuoksu -> nälän tunne

8 Ravitsemuksen toteutumisen solmuja..2 Einekset eivät vastaa maultaan kotiruokaa eivätkä useinkaan maistu. Lisäksi einesten käyttöä rajoittaa uskomukset etteivät ne vastaa kotiruokaa ja ruoka tulee valmistaa itse Näläntunne ja ruokailuajankohta (hoitajan avustamana) eivät osu kohdalleen

9 Ravitsemuksen toteutumisen solmuja..3 Organisaatio Asiakas itse ei pääse useinkaan kauppaan valitsemaan ostettavia tuotteita (kauppapalvelu) eikä ei voi vaikuttaa siihen mistä tuotteet tulevat (kilpailutus) Ateriapalvelu on keskitetty (kilpailutus) Mikäli palveluntuottaja on joku muu hintataso on korkeampi Lempiruokia tai erityistoiveita voidaan toteuttaa vain pienissä määrin

10 Ravitsemuksen toteutumisen solmuja Haastavaa -hoitajien kommentteja 1 Asiakas ei tunne nälkää, kieltäytyy syömästä, ei anna lämmittää ruokaa tai puuttua mitenkään ravitsemukseen Oma ajankäyttö -> kiire -> pysähtyminen ruokailutilanteeseen Ruokien piilottelu, epäasiallinen säilytys -> miten toimia salapoliisina loukkaamatta asiakasta

11 hoitajien kommentteja 2 Miten turvata säännöllisen ravinnon ja nesteiden saanti Syökö asiakas lämmitetyn ruoan jos en ehdi jäämään seuraksi Mitä asiakas syö silloin kun on yksin kotona, vai syökö? (Huom! Yksin asuvat muistisairaat) Ruokailuajat, aterioiden jakautuminen (aamu ja päiväkäynti lähekkäin, iltakäynti myöhään) Tahaton laihtuminen Ahmijat Palvelujen jäykkyys -> miten varmistaa esim. kauppakassin sisällön kulku jääkaappiin

12 Hyväksi koettuja keinoja Asiakkaan tunteminen, tuttu hoitaja onnistuu ruokailutilanteessa paremmin Ruokahistorian ja mieliruokien tietäminen ja niiden huomioiminen ravitsemusta suunniteltaessa Raportointi ja yhteisesti sovitut tavoitteelliset käytännöt kotona Kiireettömyys, ruokailutilanteen rauhoittaminen Kaunis kattaus, houkuttelevat annokset, valmisruokien maustaminen, kastikkeet, lisäravinteet, välipalat (osalla)

13 Hyvä ravitsemus tukee toimintakykyä Hyvä ravitsemustila on muistisairaan ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin perusedellytys Ravitsemustila voi heiketä liian vähäisen tai yksipuolisen syömisen vuoksi Ravitsemustilaan vaikuttavat yleiskunto, ruokahalu, muut sairaudet, lääkitys, erityisruokavaliot, hampaiden kunto, nielemiskyky ja ruoansulatuskanavan toiminta Ravitsemusongelmien havaitseminen ja ajoissa niihin puuttuminen ehkäisee toimintakyvyn laskua Ravitsemuksen tehostettua hoitoa tulee pitää yhtä tärkeänä kuin lääketieteellistä ja muuta hoitoa

14 Hyvä ravitsemus tukee toimintakykyä 2 Hyvä ravitsemustila mahdollistaa omalta osaltaan jatkamaan omannäköistä elämää omassa kodissa Ruokailun tulisi olla mielihyvää tuottava kokemus Parhaimmillaan ruoka tuo mielleyhtymiä, virkistää muistia, tuottaa yhteisiä keskustelun aiheita ja mahdollistaa myös muistisairaan ihmisen osallistujuuden

15 Muistisairaan ravitsemuksen tukeminen kotihoidossa Yksilöllisyys /asiakaslähtöisyys Ruokahistorian selvittäminen asiakkaalta ja omaisilta mieliruoat, ruokailutavat, juhlapyhien viettoon liittyvät traditiot sekä ruoan merkitys asiakkaan elämässä -> näiden huomioiminen ravitsemuksessa Asiakaslähtöisen ravitsemustavan toteutumisen valinta (ateriapalvelusta kylmä/ lämmin ateria, ruoan koostumus, menumat, einekset, omaisten osuus )

16 Tukemisen keinoja 2 Muiden perussairauksien huomioiminen Suun ja hampaiden hoidosta huolehtiminen (suun hoidon abc ohjeita kotihoidon asiakkaan suunhoitoon) Ravitsemustilan arviointi ja lähtöpaino Tuttu hoitaja ja yhteiset käytäntöjen sopiminen tiimissä (erityisesti haastavat asiakkaat) Yhdessä tehden, asiakas mukaan ruoan lämmittämiseen, pöydän kattamiseen, kauppaja ateriapalvelutilauksen tekemiseen

17 Tukemisen keinoja 3 Ruokailutilanne: Kiireettömyys, läsnäolo Vuorovaikutus Rauhallinen ympäristö Hyvä valaistus ja ruokailuasento Selkeä kaunis kattaus (ruoka lautaselle) Annoskoko ja selkeys Ruokailupaikan valinta, ei vuoteessa mikäli asiakas kykenee tulemaan pöytään

18 Tukemisen keinoja 4 Ruokailussa auttaminen Omatoimisuuden tukeminen Hoitaja istuu seuraksi Mallin näyttäminen, ruokailuun ohjaaminen ja tarvittaessa avustaminen Ravitsemuksen toteutumisen seuranta Riittävän syömisen ja juomisen varmistaminen Ruoan tarjoaminen aina kotikäyntien yhteydessä, vaikka asiakas kertookin juuri syöneensä Välipalaja esille, jääkaappiin valmiita voileipiä

19 Tukemisen keinoja 5 Aterioiden ja ruoka-aineiden kulutuksen seuraaminen Voiko roskista päätellä jotain Tuoksuuko ruoka, onko hellanlevy lämmin, syökö naapuri asiakkaan ruoat, häviääkö esille jätetyt välipalat ja juomiset Omaisen havaintojen hyödyntäminen Jääkaapin sisällöstä huolehtiminen Päiväykset, vanhentuneet ruoat mitä sisältää (ateriapalvelun kippoja monia jääkaapissa ilman päivämäärää esim. jälkiruoat, salaatit jne.) Paino seuranta ja sen muutoksiin reagoiminen

20 Tukemisen keinoja 6 Mikäli laihtumista energiatiheä ruokavalio, lisäravinteet Monipuolisuus, ruokatarvikkeiden valinta / vaihtelu, ei tilata aina samoja tuotteita Jos ateriapalvelun ruokia menee roskikseen ja jää syömättä, mietittävä muuta vaihtoehtoa On kallista haaskausta!

21 Tukeminen pähkinäkuoressa Riittävän ruoan ja nesteiden saannin turvaaminen Yksilöllisyys, asiakkaan tunteminen, ruokahistoria Omatoimisuuden tukeminen, osallistujuus Painon seuranta ja muutoksiin reagoiminen Tarvittaessa lisää ravinnon energiatiehyttä ja käytä lisäravinteita Pysähtyminen ongelman ääreen, pohtiminen, yhteiset tavoitteelliset toimintatavat Omien toimintatapojen tarkasteleminen, vaihtoehtojen miettiminen Vuorovaikutus, heittäytyminen/ammatillisuus

22 Tukeminen pähkinän kuoressa 2 Moniammatillisuus: omaisten ja asiantuntijoiden hyödyntäminen Viriketoiminta, liikunta -> ruokahalu Koulutus: tiedon hankinta ja sen hyödyntäminen, Ravitsemusohjeiden hyödyntäminen Yksin asuvat erityisryhmä!!

23 K I I T O S!

24 Lähteet Helsingin kaupungin ravitsemusterapeutit: Muistihäiriöpotilaan ravitsemus. Koskisuo, H. kotihoidon toimintasuunnitelma 2010 Engeström Y, Niemelä A-L, ym. Lupaava kotihoito Suominen, M, Finne-Soveri, H, ym. Ravitsemussuositukset ikääntyneelle. Valtioin ravitsemusneuvottelukunta Vuori, U ja Heimonen, S (toim.).tue muistisairaan ihmisen kotona asumista -opas ammattihenkilöstölle