Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö C9:2011 ISSN-L (verkkojulkaisu) ISBN

Transkriptio

1 Eduskuntavaalit 2011

2 Julkaisija Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Teksti Juho Nyman Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö C9:2011 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN

3 Esipuhe Vuoden 2011 eduskuntavaalit toimitettiin edelleen 65 äänestysalueella kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Vantaalla on viime vuosina lisätty omia ennakkoäänestyspaikkoja, joita on tällä hetkellä kymmenen: Tikkurilan kirjastotalossa (kaupungintalon remontin ajan), kauppakeskus Jumbossa, monitoimikeskus Lumossa, Myyrmäkitalossa ja kirjastoissa eri puolilla kaupunkia. Lisäksi uutena Helsinki-Vantaan lentoaseman paikka kokeiluluonteisesti, joka sijainnistaan huolimatta sai varsin paljon kiitosta niiltä, jotka sinne löysivät. Oikeusministeriö toteutti näissä vaaleissa ns. pilottihankkeen, jossa äänioikeuden käyttäminen kirjattiin vaalipäivän äänestyksessä suoraan äänioikeusrekisteriin. Vantaa oli hankkeessa mukana ja kokeilu toteutettiin Tikkurilan äänestysalueen vaalilautakunnassa (312). Kokemukset ovat oikeusministeriön mukaan olleet positiivisia kaikissa kokeilussa mukana olleissa kunnissa ja sähköisten järjestelmien käyttö äänestysalueilla tulleekin lähivuosina laajenemaan ja tämä mahdollistaa mm. sen, että vaalien tulos on selvillä entistä nopeammin. Mediassa näitä vaaleja luonnehdittiin protestivaaleiksi ja mielipidekyselyt ennustivat perussuomalaisille huikeaa äänisaalista. Monessa kunnassa tämä toteutui ja Vantaallakin tässä raportissa nähtävin tuloksin. Vantaan kokonaisäänestysprosentti nousi mukavasti vuoden 2007 eduskuntavaaleista ollen nyt 70,4 %, joten nousua vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna oli 3,9 prosenttiyksikköä. Valitettavasti edelleenkin vantaalaisista suuri osa äänestää naapurikunnan Espoon ehdokkaita, joka mm. aiheuttaa sen, ettei meiltä eduskunnassa ole montakaan edustajaa ajamassa Vantaan asioita. Seuraavaksi nelivuotiskaudeksi Vantaalta valittiin kuusi kansanedustajaa: Tapani Mäkinen (KOK), Antti Lindtman (SDP), Pietari Jääskeläinen, Johanna Jurva ja Mika Niikko (PS), Jouko Jääskeläinen (KD). Seuraavaksi on vuorossa presidentinvaali tammikuussa Kiitokset keskusvaalilautakunnalle, vaalitoimikuntien ja -lautakuntien jäsenille, sekä ennakkoäänestyksessä, laskennassa ja muissa tehtävissä mukana olleille. Kiitokset myös Juho Nymanille tämän raportin laatimisesta. Vantaalla Päivi Kimpimäki vaalitoimiston päällikkö

4 2 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Johdanto Äänioikeutettujen määrä ja äänestysvilkkaus Vantaalaisten äänestysaktiivisuus Erot äänestysvilkkaudessa edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna Äänestysaktiivisuuden alueelliset erot Puoluekohtaiset tarkastelut vaalien tuloksista Vantaalla Puolueiden kannatus Vaalituloksen vertailu edellisiin eduskuntavaaleihin Vantaalla Vantaan vaalituloksen vertailu Uudenmaan vaalipiiriin, Helsingin vaalipiiriin ja koko maan tuloksiin Puolueiden kannatus ja kannatuksen muutos Vantaan äänestysalueilla Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaiden menestys Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä Ehdokasasettelu ja eduskuntaan valitut kansanedustajat Uudenmaan vaalipiiristä Eniten ääniä saaneet ehdokkaat Vantaalla Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin äänten jakautuminen ehdokkaiden kotikuntien mukaan Vantaalaisten ehdokkaiden menestys vaaleissa Vantaalaisten ehdokkaiden merkitys puolueiden menestykselle Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä Suosituimpien ehdokkaiden merkitys puolueiden menestykselle Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä Tarkastelu eduskuntaan valittujen vantaalaisten ehdokkaiden äänestämisen alueellisista eroista Vantaalla LÄHTEET LIITTEET: LIITE 1. Kartta Vantaan äänestysaluejaosta ja äänestysalueiden nimet ja aluekoodit. LIITE 2. Lista viidestä suurimmasta puolueesta äänestysalueittain ja kyseisten puolueiden ääniosuudet. LIITE 3. Puolueiden ääniosuudet ja osuuden muutos äänestysalueittain eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 4. Lista viidestä suosituimmasta ehdokkaasta äänestysalueittain ja ehdokkaiden äänimäärät. LIITE 5. Pylväskaaviot puolueiden äänimääristä Myyrmäen ja Kivistön suuralueiden äänestysalueilla. LIITE 6. Pylväskaaviot puolueiden äänimääristä Aviapoliksen, Tikkurilan ja Koivukylän suuralueiden äänestysalueilla. LIITE 7. Pylväskaaviot puolueiden äänimääristä Korson ja Hakunilan suuralueiden äänestysalueilla sekä Lummetien äänestysalueella. LIITE 8. Kartat kokoomuksen kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 9. Kartat perussuomalaisten kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 10. Kartat sosiaalidemokraattien kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 11. Kartat vihreiden kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 12. Kartat vasemmistoliiton kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 13. Kartat keskustan kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 14. Kartat kristillisdemokraattien kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 15. Kartat ruotsalaisen kansanpuolueen kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 16. Viralliset Vantaan äänestysalueiden tulostaulut: KT11 Äänestysaktiivisuus äänestysalueilla ja koko kunnassa sukupuolen mukaan, KT29 Ryhmittäin ehdokkaiden äänet, KT32 Ryhmien kannatus ja muutos edellisistä vaaleista, KT36 Ryhmittäin äänet äänestysalueilla.

5 3 1. Johdanto Vuoden 2011 eduskuntavaalien ennakkoäänestys järjestettiin välisenä aikana ja varsinainen äänestyspäivä oli Koko maan äänioikeutettujen määrä oli vaaleissa (kotimaassa asuvat ), joista vantaalaisia äänioikeutettuja oli hieman yli 3 prosenttia. Uudenmaan vaalipiirin äänioikeutettujen osuus koko maan vastaavasta oli vajaat 16 prosenttia ja vantaalaisten äänioikeutettujen osuus Uudenmaan vaalipiirin äänioikeutetuista oli 21 prosenttia. Vantaa oli vaalipiirissään väestön ja äänioikeutettujen määrältään toiseksi suurin kunta heti Espoon jälkeen. Vaalipiirissä on yhteensä 27 kuntaa, joista annettiin ääntä. Uudenmaan vaalipiiristä valitaan 35 kansanedustajaa 200 edustajan eduskuntaan. Edustajien määrä on Suomen vaalipiireistä suurin. Käydyissä vaaleissa poikkeukselliseksi tekijäksi osoittautui Perussuomalaisten (Ps) historiallisestikin merkittävä nousu suurien puolueiden joukkoon 15 prosenttiyksikön ääniosuuden kasvulla. Kaikkiaan puolue sai kolmanneksi eniten edustajia (39 kpl) ja ääniä koko maassa , mikä oli ääntä enemmän kuin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Myös Vantaalla puolueen ääniosuus kohosi merkittävästi nostaen Perussuomalaiset äänimäärältään toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Koko maassa Kansallinen Kokoomus (Kok) nousi suurimmaksi puolueeksi, Suomen Sosiaalidemokraattisen puolueen (SDP) saadessa toiseksi suurimman ääniosuuden. Edellisten, vuoden 2007 vaalien suurin puolue Suomen Keskusta (Kesk) menetti selvästi asemiaan ja jäi neljännelle sijalle. Vantaalla kokoomus säilytti edellisten eduskuntavaalien tapaan suurimman puolueen aseman, sosiaalidemokraattien jäädessä perussuomalaisten jälkeen kolmanneksi suurimmaksi. Tässä raportissa tarkastellaan äänestystietoja ja vaalin tuloksia Vantaan näkökulmasta. Raporttiin on kerätty tietoa Vantaan äänestysvilkkaudesta sekä puolueiden ja vantaalaisten ehdokkaiden menestyksestä. Näitä tietoja tarkastellaan työssä ajallisesta ja alueellisesta näkökulmasta. Työn liiteosuudesta löytyvät puolueiden alueittaiseen kannatukseen liittyvät kaaviot, taulukot ja kartat sekä yksityiskohtaiset vaalitilastot, joihin tämä raportti perustuu. 2. Äänioikeutettujen määrä ja äänestysvilkkaus 2.1. Vantaalaisten äänestysaktiivisuus Eduskuntavaaleissa 2011 äänioikeutettuja oli Vantaalla henkilöä, joista Suomessa asuvia vantaalaisia oli henkilöä. Äänioikeutettujen määrä kasvoi henkilöllä vuoden 2007 eduskuntavaaleista. Äänioikeuttaan vaaleissa käytti lopulta henkilöä, eli 68,5 prosenttia äänioikeutettujen kokonaismäärästä. Suomessa asuvien vantaalaisten äänestysprosentiksi tuli 70,4. Uudenmaan vaalipiirissä Suomessa asuvien äänioikeutettujen äänestysprosentti oli 72,9, kun taas koko maassa vastaava äänestysprosentti oli 70,5. Vantaalaisten äänestysprosentti oli siis koko maahan verrattuna keskitasoa, kun taas Uudenmaan vaalipiirissä Vantaan äänestysprosentti oli keskimääräistä matalampi. Suomen kuntien äänestysprosentteja vertailtaessa Vantaan äänestysprosentti 70,4 oli keskitason yläpuolella kuntien mediaanin ollessa 68,8 prosenttia. Korkein äänestysaktiivisuus kunnista oli Kauniaisissa (85,9 %) ja alhaisin Hammarlandissa (45,2 %). Taulukko 1. Äänestysaktiivisuus (myös ulkomailla äänestäneet) sukupuolen mukaan Vantaalla 1999, 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaaleissa. Äänioikeutetut (lkm) Äänestäneet (lkm) Äänestysaktiivisuus % Ero prosenttiyksikköä Miehet ,4 64,4 62,7 67,4 4,7 Naiset ,9 68,9 66,8 69,5 2,7 Yhteensä ,2 66,8 64,8 68,5 3,7 Ennakkoon vantaalaisista kävi äänestämässä henkilöä eli 37,5 prosenttia äänestäneistä. Vaalipäivän äänestäjämäärä oli henkilöä (62,5 %). Hyväksyttyjä ääniä annettiin Vantaalla yhteensä ääntä

6 4 ja ääniä mitätöitiin 468 kappaletta. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin, edellisten eduskuntavaalien tapaan. Naisilla äänestysprosentti oli 69,5 ja miehillä hieman alempi 67,4. Äänestäneiden vantaalaisten kokonaismäärästä naisia oli 52,8 prosenttia. Ulkomailla asuvia vantaalaisia äänioikeutettuja oli yhteensä henkilöä, joista 12,3 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Kyseinen luku nousi vuoden 2007 eduskuntavaaleista 2,6 prosenttiyksiköllä Erot äänestysvilkkaudessa edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna Menneissä eduskuntavaaleissa äänestysprosentti nousi Vantaalla 3,7 prosenttiyksikköä vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna. Suomessa äänestäneiden vantaalaisten äänestysprosentti nousi 3,9 prosenttiyksiköllä. Äänestysvilkkaus oli korkeampi kuin yhdessäkään vuoden 1995 jälkeen käydyissä eduskuntavaaleissa. Nousseesta äänestysaktiivisuudesta huolimatta vuoden 2011 vaaleissa ei pystytty ylittämään viimeksi yli kaksikymmentä vuotta sitten, eduskuntavaaleissa 1987, ollutta yli 70 prosentin äänestysaktiivisuutta. Eduskuntavaalien äänestysprosentit Vantaalla ,0 85,0 80,0 75,0 70,0 81,0 82,5 74,8 76,7 69,3 83,8 84,8 79,7 79,0 77,8 79,5 79,1 72,9 68,3 69,8 64,2 66,8 64,8 68,5 65,0 60,0 55,0 50, % eduskuntavaalit Kuva 1. Kaikkien vantaalaisten (myös ulkomailla äänestäneet) äänestysprosentit eduskuntavaaleissa Ennakkoon äänestäneiden osuus on kasvanut 2000-luvun eduskuntavaaleissa Vantaalla. Kotimaassa asuvista äänioikeutetuista vantaalaisista vuoden 2003 eduskuntavaaleissa äänesti ennakkoon 18,1 prosenttia, vuoden 2007 vaaleissa 23,7 prosenttia ja vuoden 2011 vaaleissa 26,2 prosenttia. Suomessa asuneiden äänestysaktiivisuus koko maassa ja Vantaalla % ,0 76,4 79,1 72,1 71,9 68,3 69,7 67,9 70,5 72,9 68,3 69,8 68,4 65,7 66,5 70, eduskuntavaalit Koko maa Vantaa Kuva 2. Äänestysaktiivisuuden erot eduskuntavaaleissa koko maan ja Vantaan välillä.

7 5 Koko maahan verrattaessa Vantaan äänestysprosentti on kehittynyt samansuuntaisesti muun maan äänestysaktiivisuuden kanssa kaikissa 1980-luvulta lähtien käydyissä eduskuntavaaleissa. Äänestysprosentti on seurannut aktiivisuuden laskevaa trendiä, muutamia yksittäisten vaalien tuomia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kokonaisuudessaan Vantaan äänestysaktiivisuus on ollut koko maan äänestysaktiivisuutta hieman laimeampaa. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa oltiin lähimpänä koko maan tasoa. Uusimpien vaalien äänestysaktiivisuus nousi lähes samalle tasolle kuin koko maassa Äänestysaktiivisuuden alueelliset erot Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa äänestettiin vuoden 2007 vaalien tapaan 65 äänestysalueella. Aluejako (Liite 1) otettiin käyttöön vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Eniten ääniä, kappaletta, annettiin Veromiehessä ja vähiten, 734 ääntä, Hakkilassa. Kyseisillä äänestysalueilla oli myös suurimat ja pienimmät äänioikeutettujen määrät. Vuoden 2011 vaaleja verrataan äänestysalueittain edellisiin vuoden 2007 vaaleihin, mutta ei aikaisempiin vaaleihin, joissa äänestysaluejako oli erilainen. Yksi 65 alueesta (aluekoodi 999) on varattu henkilöille, joita ei ole merkitty väestöjärjestelmään minkään kiinteistön kohdalle, eikä kyseistä aluetta oteta tässä äänestysalueittaisessa tarkastelussa huomioon. Kyseisen alueen äänioikeutettujen määrä oli henkilöä ja äänestysprosentti oli 16,2. Taulukko 2. Äänioikeutettujen määrä, äänestäneiden määrä ja äänestysprosentti äänestysalueittain eduskuntavaaleissa 2011 Vantaalla. Äänestysalueet on järjestetty äänestysprosentin mukaan suuruusjärjestykseen. Alue Ääni- Äänestys- Alue Ääni- Äänestysnro Nimi oikeutetut Äänestäneet prosentti nro Nimi oikeutetut Äänestäneet prosentti Hämevaara , Kukkaketo , Rekola , Piispankylä , Ylästö , Koivukylä , Itä-Hakkila , Hakkila , Vantaanlaakso , Vierumäki , Peltola , Kartanonkoski , Matari , Varisto , Hämeenkylä , Seutula , Ruskeasanta , Tarhapuisto , Nikinmäki , Jokiniemi , Viertola , Jönsas , Martinlaakso , Pähkinärinne , Vapaala , Länsimäki , Keimola , Kilteri , Kivimäki , Veromies , Myyrmäki , Hakunila , Louhela , Vihertie , Leppäkorpi , Havukallio , Rajakylä , Tikkurila , Talkootie , Kulomäki , Uomatie , Laajavuori , Hiekkaharju , Mikkola , Päiväkumpu , Oripuisto , Askisto , Pakkala , Simonmetsä , Asola , Vaarala , Simonkylä , Sotunki , Estepuisto , Vaskipelto , Maarinoja , Kaivoksela , Rastimäki , Kuninkaala , Nissas , Korso , Otava , Metsola , Lummetie , Ilola ,1 Äänestysvilkkaus vaihteli äänestysalueittain 81,5 prosentin ja 57,3 prosentin välillä. Edellisissä eduskuntavaaleissa vastaavat lukemat olivat 78,0 prosenttia ja 53,7 prosenttia. Aktiivisimmin äänestettiin Hämevaarassa (81,5 %), Rekolassa (80,1 %) sekä Ylästössä (80,1 %), joiden äänestysprosentti nousi ainoina yli 80 prosentin. Muut kymmenen korkeimman äänestysprosentin aluetta olivat Itä-Hakkila (79,1 %), Vantaanlaakso (78,4 %), Peltola (77,8 %), Matari (77,8 %), Hämeenkylä (77,8 %), Ruskeasanta (77,4 %) sekä Nikinmäki (77,0 %). Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna kymmenen korkeimman äänestysvilkkauden alueesta vaihtui neljä, kuuden ollessa samoja. Korkeimman äänestysaktiivisuuden äänestysalueen lukema kohosi 3,5 prosenttiyksiköllä edellisiin vaaleihin verrattuna.

8 6 Matalimman äänestysaktiivisuuden alueita olivat Otava (57,3 %), Nissas (61,1 %), Rastimäki (61,1 %), Maarinoja (61,9 %) sekä Estepuisto (61,9 %). Vantaan äänestysprosenttia (70,4) matalammaksi äänestysprosentti jäi 27 äänestysalueella. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna kymmenen alhaisimman äänestysaktiivisuuden aluetta säilyi samana, mutta niiden sisäinen järjestys vaihtui. Vuoden 2007 vaaleista matalin äänestysprosentti äänestysalueilla kohosi 3,5 prosenttiyksiköllä. Vilkkaampi äänestysaktiivisuus painottui alueellisesti Vantaan lounaisosiin sekä yksittäisille äänestysalueille Tikkurilan, Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla. Matalimman äänestysaktiivisuuden alueet sijoittuvat pääradanvarren lähinnä tiiviimmin asutuille äänestysalueille sekä yksittäisiin kohteisiin Vantaan itäisissä osissa. Alle 63 prosentin äänestysaktiivisuutta löytyy myös Vantaan keskiosista Pakkalasta. Äänestysalueista vain yhdellätoista miesten äänestysprosentti oli naisia korkeampi. Kuva 3. Äänestysaktiivisuus äänestysalueittain Vantaalla. Suurin äänestysvilkkauden muutos tapahtui Hakkilassa, jossa äänestysprosentti kohosi lähes 8,5 prosenttiyksiköllä. Muita alueita, joilla äänestysaktiivisuus kohosi merkittävästi olivat Jokiniemi, Ilola sekä Mikkola, joissa aktiivisuus nousi yli 7 prosenttiyksiköllä. Yhteensä 23 äänestysalueella äänestysaktiivisuus nousi yli viidellä prosenttiyksiköllä. Kaikkiaan neljällä alueella äänestysaktiivisuus laski edellisistä vaaleista. Kyseisillä alueilla äänestysaktiivisuus oli kuitenkin edellisissä vaaleissa ollut varsin korkea, yli 73 prosenttia. Suurimmat muutokset tapahtuivat Jönsaksen (-4 prosenttiyksikköä) ja Talkootien (-2,3 prosenttiyksikköä) äänestysalueilla. Talkootien äänestysalueella oli edellisten eduskuntavaalien korkein äänestysprosentti. Muut alueista olivat Keimola ja Kartanonkoski, joilla aktiivisuus säilyi kuitenkin lähes samana edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna.

9 7 Kuva 4. Äänestysaktiivisuuden muutos äänestysalueittain eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. Kun verrataan vantaalaisten äänestysaktiivisuuden alueellisia eroja edellisiin vaaleihin, voidaan huomata, että suuria muutoksia alueiden välisissä suhteissa ei ole tapahtunut. Äänestysaktiivisuus on noussut varsinkin edellisten vaalien alemman äänestysaktiivisuuden alueilla, jotka sijaitsevat pääradan varressa ja Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueilla. Äänestysaktiivisuuden kasvu ei nosta silti näitä alueita äänestysalueiden kärkijoukkoon, jo entuudestaan matalan äänestysaktiivisuuden takia. Korkeampi äänestysaktiivisuus säilyi siis monilta osin samoilla alueilla edellisiin vaaleihin nähden.

10 3. Puoluekohtaiset tarkastelut vaalien tuloksista Vantaalla 3.1. Puolueiden kannatus 8 Kaikkien laskettujen äänien jälkeen suurimman puolueen aseman Vantaalla säilytti kokoomus 25,8 prosentin ääniosuudella. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi Vantaalla nousivat perussuomalaiset 22,7 prosentin ääniosuudella ja niukasti kolmanneksi suurimmaksi jäivät sosiaalidemokraatit 22,6 prosentilla. Perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien saamien äänimäärien ero oli vain 94 ääntä. Vantaalla annetuista äänistä yli 71 prosenttia meni kolmelle suurimmalle puolueelle. Puolueiden kannatus Vantaalla eduskuntavaaleissa 2011 % 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 25,8 22,7 22,6 10,0 6,2 5,2 3,2 2,4 1,9 KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Muut yhteensä Kuva 5. Puolueiden kannatus Vantaalla eduskuntavaaleissa Neljänneksi suurin puolue Vantaalla oli Vihreä liitto (Vihr) tasan 10 prosentin ääniosuudella. Puolue oli edellisissä vaaleissa Vantaan kolmanneksi eniten ääniä saanut ryhmittymä. Viidenneksi eniten ääniä (6,2 %) saanut puolue oli Vasemmistoliitto (Vas), joka pudotti edellisten vaalien neljänneksi suurimman puolueen keskustan taakseen kuudennelle tilalle (5,2 %). Suomen Kristillisdemokraattien (KD) kannatus oli Vantaalla 3,2 prosenttia äänistä ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) 2,4 prosenttia. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän ääniosuuksien välillä ei Vantaalla ollut merkittävän suuria puoluekohtaisia eroja. Keskustan, kristillisdemokraattien ja ruotsalaisen kansanpuolueen äänistä yli 40 prosenttia saatiin ennakkoäänestyksessä, kun muilla osuus oli alle 40 prosenttia. Vihreät saivat äänistään pienimmän 32,0 prosentin osuuden ennakkoäänestyksessä. Taulukko 3. Vantaalla hyväksyttyjen ennakkoäänien ja vaalipäivän äänien lukumäärä, äänien osuudet puolueen saamasta kokonaisäänimäärästä sekä kannatus kahden äänestysajankohdan mukaan puolueittain. Ennakkoäänten Vaalipäivän äänten Äänet yhteensä Ennakkoäänet Vaalipäivän äänet Äänet yht. Puolue lkm. (osuus) lkm. (osuus) lkm. kannatus % kannatus % kannatus % KOK (35,9 %) (64,1 %) ,7 26,5 25,8 PS (37,6 %) (62,4 %) ,8 22,7 22,7 SDP (38,9 %) (61,1 %) ,4 22,1 22,6 VIHR (32,0 %) (68,0 %) ,5 10,9 10,0 VAS (39,3 %) (60,7 %) ,5 6,0 6,2 KESK (43,9 %) (56,1 %) ,1 4,7 5,2 KD (42,1 %) (57,9 %) ,6 3,0 3,2 RKP 987 (40,4 %) (59,6 %) ,5 2,3 2,4 Muut yhteensä 748 (38,6 %) (61,4 %) ,9 1,8 1,9 Kaikki yhteensä (37,6 %) (62,4 %) ,0 100,0 100,0 Ennakkoäänien perusteella kannatuksen suuruusjärjestys olisi muuttunut ainoastaan perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien välillä, kun ennakkoääniä verrataan lopulliseen vaalitulokseen. Vaalipäivän äänien jälkeen ennakkoäänestyksen kannatusosuus pieneni perussuomalaisilla, sosiaalidemokraateilla, vasemmistoliitolla ja keskustalla.

11 3.2. Vaalituloksen vertailu edellisiin eduskuntavaaleihin Vantaalla 9 Vaalien ylivoimaisesti suurin voittaja Vantaalla oli koko maan tapaan perussuomalaiset. Puolueen ääniosuus nousi edellisistä vaaleista 15 prosenttiyksiköllä ja puolueen saamien äänten lukumäärä kasvoi vantaalaisen äänellä. Kaikkien muiden kahdeksan suuremman puolueen kannatus sen sijaan laski. Suurin häviäjä vaaleissa oli keskusta, joka menetti edellisiin vaaleihin verrattuna 6,2 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Vihreiden pudotus äänien osuudessa oli toiseksi suurin 2,8 prosenttiyksiköllä. Myös Vantaan perinteiset suurpuolueet sosiaalidemokraatit ja kokoomus menettivät ääniosuudestaan reilusti yli prosenttiyksikön osuuden verrattuna edellisiin eduskuntavaaleihin. prosenttiyksikköä 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 Suurimpien puolueiden kannatuksen muutos Vantaalla eduskuntavaaleissa ,0-1,3-1,4-2,8-1,7-6,4-1,5-0,2 KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Kuva 6. Puolueiden kannatuksen muutos eduskuntavaaleissa Vantaalla Tarkasteltaessa puolueiden saamia äänimääriä vuosien 2007 ja 2011 eduskuntavaalien välillä kasvoivat kokoomuksen, perussuomalaisten, sosiaalidemokraattien ja ryhmän 'muut' äänimäärät, kaikkien muiden puolueiden äänimäärien laskiessa. Perussuomalaisten äänimäärän kasvu oli omaa luokkaansa nousten reilusti yli kolminkertaiseksi edellisistä vaaleista. Äänillä mitattuna selvin häviäjä vaaleissa oli keskusta, joka menetti yli puolet edellisten vaalien äänimäärästä Vantaalla. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit onnistuivat kasvattamaan äänimääränsä edellisiin vaaleihin verrattuna, mutta suhteellisesti heidän osuutensa kaikista äänistä laski. Taulukko 4. Puolueiden saamat hyväksytyt äänet, niiden muutos 2007 ja 2011 eduskuntavaalien välillä sekä äänien osuudet kaikista äänistä eduskuntavaaleissa Vantaalla Äänimäärän muutos Puolue äänet % äänet % äänet % äänet % äänet % äänet % KOK , , , , , , *PS, SMP , , , , , , SDP , , , , , , VIHR , , , , , , **VAS, SKDL , , , , , ,2-892 KESK , , , , , , ***KD, SKL , , , , , , RKP , , , , , ,4-18 Muut yht , , , , , ,9 324 Kaikki yhteensä , , , , , , *Suomen maaseudun puolue vaaleissa , Perussuomalaiset sen jälkeen. **Suomen Kansan Demokraattinen liitto , Vasemmistoliitto sen jälkeen. ***Suomen Kristillinen Liitto vaaleissa , Kristillisdemokraatit sen jälkeen. Merkittävin muutos viimeisten vuosikymmenien eduskuntavaalien tuloksiin verrattuna oli perussuomalaisten nousu suurien puolueiden joukkoon. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat olleet ainoat puolueet, jotka ovat Vantaalla vuoden 1983 jälkeen saavuttaneet yli 20 prosentin ääniosuuden. Muiden puolueiden ääniosuus on pysynyt 15 prosentin tuntumassa tai sen alapuolella. Perussuomalaiset nousivat näissä vaaleissa sosiaalidemokraattien ohi ja saivat yli 20 prosenttia vantaalaisten äänistä. Vielä kahdeksan vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 1,5 prosenttia ja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa sekä edellisissä kunnallisvaaleissakin alle 10 prosenttia.

12 10 Kokoomus säilytti vuoden 2007 vaalien jälkeisen asemansa Vantaan suurimpana puolueena. Sosiaalidemokraattien edellisten vuosikymmenten hallitseva asema suurimpana puolueena on edellisten vuosien eduskunta-, kunta- ja eurovaalien tulosten perusteella heikentynyt kokoomuksen noustessa suurimmaksi puolueeksi. % Suurimpien puolueiden kannatuksen kehitys eduskuntavaaleissa Vantaalla KOK *PS, SMP SDP VIHR **VAS SKDL KESK ***KD SKL RKP Kuva 7. Suurimpien puolueiden kannatus Vantaalla eduskuntavaaleissa *Suomen maaseudun puolue vaaleissa , Perussuomalaiset sen jälkeen. **Suomen Kansan Demokraattinen liitto , Vasemmistoliitto sen jälkeen. ***Suomen Kristillinen Liitto vaaleissa , Kristillisdemokraatit sen jälkeen. Edellisten vaalien pienien puolueiden kannatus, lukuun ottamatta perussuomalaisten nousua, säilyi alle 15 prosentin kuten viimeisissä seitsemässä eduskuntavaalissa. Vihreiden suosion kasvu 1990-luvulla ja nousu 2000-luvulla Vantaan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kunnallis- ja eduskuntavaaleissa, koki laskun näissä vaaleissa. Myös vasemmistoliiton ja keskustan suosio on ollut 2000-luvun aikana laskussa eduskuntavaaleissa Vantaan vaalituloksen vertailu Uudenmaan vaalipiiriin, Helsingin vaalipiiriin ja koko maan tuloksiin Sekä Vantaalla että Uudenmaan vaalipiirissä kokoomus, perussuomalaiset sekä sosiaalidemokraatit olivat selkeästi kolme suurinta puoluetta. Suurin puolue kokoomus oli koko vaalipiirissä lähes kolme prosenttiyksikköä suositumpi kuin Vantaalla. Uudenmaan vaalipiirissä sosiaalidemokraatit saivat toisiksi eniten ääniä, perussuomalaisten jäädessä kolmanneksi. Vantaalla nämä puolueet saivat lähes saman ääniosuuden perussuomalaisten ollessa toiseksi suosituimpia. Pienempiä puolueita vihreitä, vasemmistoliittoa ja kristillisdemokraatteja äänestettiin Vantaalla suuremmalla osuudella kuin koko vaalipiirissä. Ruotsalaisen kansanpuolueen asema oli sen sijaan Uudellamaalla selvästi vahvempi kuin Vantaalla. Kolmen suurimman puolueen yhteenlaskettu osuus äänistä oli varsinkin Vantaalla, mutta myös koko Uudenmaan vaalipiirissä selvästi korkeampi kuin Helsingin vaalipiirissä tai koko maassa. Helsingissä kolme suurinta puoluetta olivat kokoomus, sosiaalidemokraatit sekä vihreät. Perussuomalaisten kannatus oli lähes kymmenen prosenttiyksikköä Vantaata heikompaa ja puolue jäikin Helsingissä neljänneksi. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit sen sijaan saivat Helsingissä suuremmat ääniosuudet kuin Vantaalla. Vihreiden lisäksi myös vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue saivat Helsingissä suuremman ääniosuuden kuin Vantaalla.

13 11 Koko maan äänestyksessä kolme suurinta, eli kokoomus, sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset, saivat selvästi Vantaata pienemmät ääniosuudet kokonaisäänimäärästä. Pienemmät puolueet saivat koko maassa Vantaata selvästi suuremman, yli 40 prosentin osuuden äänistä. Vihreät olivat koko maahan verrattuna ainoa puolue kolmen suuren ulkopuolella, joka sai Vantaalla suuremman osuuden ääniä kuin koko maassa. Keskustan asema Vantaalla heikkeni selvästi edellisistä eduskuntavaaleista. Koko maahan verrattuna puolueen ääniosuus oli Vantaalla vain kolmanneksen koko maasta saadusta ääniosuudesta. Puolueiden ääniosuudet Vantaalla, Uudenmaan vaalipiirissä, Helsingin vaalipiirissä sekä koko maassa Vantaa 25,8 22,7 22,6 10,0 6,2 5,2 Uudenmaan vaalipiiri 28,4 18,8 19,3 9,1 5,1 6,4 Helsingin vaalipiiri 27,3 13,0 17,5 16,7 10,4 4,5 Koko maa 20,4 19,1 19,1 7,3 8,1 15,8 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Muut yhteensä Kuva 8. Suurimpien puolueiden kannatus Vantaalla, Uudenmaan vaalipiirissä, Helsingin vaalipiirissä ja koko maassa 2011 eduskuntavaaleissa Puolueiden kannatus ja kannatuksen muutos Vantaan äänestysalueilla Vantaan 65 äänestysalueesta kokoomus sai suurimman kannatuksen 35 alueella, perussuomalaiset 17 alueella ja sosiaalidemokraatit 13 alueella. Äänestysalueiden kannatusosuudet vaihtelivat näillä kolmella puolueella merkittävästikin. Kokoomuksen kannatus vaihteli eniten 39,6 prosentin ja 11,3 prosentin välillä. Perussuomalaisten kannatus vaihteli 31,6 prosentin ja 14,3 prosentin välillä ja sosiaalidemokraattien kannatus 32,3 prosentin ja 15,0 prosentin välillä. Nämä kolme puoluetta muodostivat ääniosuuksilla kärkikolmikon 64 äänestysalueella. Vihreät ylsivät myös kolmen suurimman joukkoon yhdellä alueella, joka oli Kartanonkoski. Puolueen suurin kannatusosuus yksittäisellä äänestysalueella oli Jokiniemessä, 17,6 prosenttia. Kaikkiaan puolue oli neljänneksi suurin 53 äänestysalueella. Muiden puolueiden kannatus äänestysalueilla oli parhaimmillaankin alle 12 prosentin. Vihreät, vasemmistoliitto ja keskusta vaihtelivat viidenneksi suuriman puolueen sijaa kaikilla paitsi yhdellä äänestysalueella Sotungissa, jossa ruotsalainen kansanpuolue ylsi vasemmistoliiton kanssa jaetulle viidennelle tilalle ääniosuuksissa. Perussuomalaisten kannatus kasvoi kaikista puolueista eniten jokaisella Vantaan äänestysalueella. Suurimmillaan puolueen ääniosuus kasvoi 21,7 prosenttiyksiköllä, pienimmillään 7,5 prosenttiyksiköllä. Muiden puolueiden kohdalla suurin yksittäinen muutos kasvavaan suuntaan oli sosiaalidemokraateilla 5,6 prosenttiyksikköä. Puolue menetti suhteellista kannatustaan kuitenkin 49 äänestysalueella. Kokoomuksella vastaava lukumäärä oli 48 äänestysaluetta.

14 12 Kuva 9. Suurimmat puolueet Vantaan äänestysalueilla eduskuntavaaleissa Ääniosuus laski yksittäisellä äänestysalueella eniten keskustalla, 9,5 prosenttiyksiköllä. Puolue menetti kannatustaan ainoana puolueena kaikilla äänestysalueilla. Tosin myös vihreiden ääniosuus laski kaikilla, paitsi yhdellä äänestysalueella ja kristillisdemokraateilla vastaavia alueita oli kolme. Perussuomalaiset poisluettuna, kaikki seitsemän suurinta puoluetta menettivät reilusti yli puolessa äänestysalueista kannatustaan. Äänestysalueittaisten ääniosuuksien perusteella kokoomusta kannatettiin erityisesti Vantaan lounais- ja länsiosissa sekä Vantaan keskiosissa. Varsinkin pientaloalueet olivat kokoomuksen vahvimpia kannatusalueita, vaikka ääniosuudet olivat merkittäviä myös monella tiiviimmin asutulla alueella. Korkeimpia yli 30 prosentin kannatuslukuja kokoomus saavutti 17 alueella. Ääniosuuksia tarkastelemalla kokoomuksen ääniosuus oli korkein Ylästössä (39,1 %), Hämevaarassa (38,7 %), Askistossa (36,6 %), Kartanonkoskella (35,8 %), Vapaalassa (34,8 %), Veromiehessä (33,7 %), Nikinmäessä (33,1 %), Keimolassa (32,9 %), Vantaanlaaksossa (32,9 %) ja Kuninkaalassa (32,4 %). Kahteen muuhun suurimpaan puolueeseen verrattuna kokoomus sai toisaalta myös joistain Vantaan osista selvästi pienempiä ääniosuuksia. Niitä tuli esimerkiksi Estepuistosta (11,3 %), Havukalliosta (11,4 %), Rastimäestä (11,8 %), Tarhapuistosta (12,7 %) ja Mikkolasta (13,2 %). Kokonaisuudessaan kokoomuksen kannatus vaihteli kolmesta suosituimmasta puolueesta eniten. Perussuomalaisten kannatus keskittyi selvimmin pääradan varteen, Lounais-Vantaan tiiviimmin asutuille alueille sekä yksittäisille alueille Länsi- ja Itä-Vantaalla. Korkeimmat yli 30 prosentin ääniosuudet perussuomalaiset saivat Otavan (31,6 %), Estepuiston (30,4 %) ja Vierumäen (30,2 %) äänestysalueilta. Muut suurimmilla osuuksilla perussuomalaisia äänestänyttä aluetta, olivat Mikkola (29,9 %), Nissas (29,5 %), Oripuisto (29,9 %), Länsimäki 28,5 %), Laajavuori (28,5 %), Hakunila (28,3 %) ja Kulomäki (28,0 %). Vähiten Perusuomalaisia kannatettiin Kartanonkoskella (14,3 %), Ylästössä (16,0 %), Hämevaarassa (17,2 %), Talkootiellä (17,4 %) ja Vantaanlaaksossa (17,5 %).

15 13 40,0 Puolueiden kannatusosuudet suuralueittain Vantaalla 35,0 30,0 25,0 % 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Myyrmäen suuralue Kivistön suuralue Aviapoliksen suuralue Tikkurilan suuralue Koivukylän suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Muut Kuva 10. Alueellinen vertailu puolueiden ääniosuuksista Vantaan seitsemällä suuralueella. (Tikkurilan suuralueeseen kuuluvat Koivuhaan ja Helsingin pitäjän kirkonkylän kaupunginosat ovat tässä tarkastelussa osana Aviapoliksen suuraluetta) Sosiaalidemokraattien kannatusosuudet olivat korkeimpia monelta osin samoilla alueilla Vantaata, jossa perussuomalaisetkin olivat vahvoja. Sosiaalidemokraattien vahvimmat alueet olivat Havukallio (32,3 %), Tarhapuisto (31,6 %) ja Kukkaketo (30,6 %). Myös Oripuisto (29,8 %), Länsimäki (29,5 %), Hakunila (29,4 %), Rastimäki (29,0 %), Estepuisto (28,7 %), Mikkola (27,8 %) ja Matari (26,6%) kuuluivat kymmenen suurimmilla ääniosuuksilla sosiaalidemokraatteja äänestäneen alueen joukkoon. Pienimmät ääniosuudet sosiaalidemokraateilla oli Kartanonkoskella (15,0 %), Ylästössä (15,9 %), Lummetiellä (16,1 %), Pakkalassa (16,6 %) ja Sotungissa (17,0 %). Pienempien puolueiden ääniosuudet vaihtelivat äänestysalueilla 0,9-17,6 prosentin välillä. Vihreiden kannatus oli suurinta Jokiniemessä (17,6 %) ja Kartanonkoskella (17,0 %), Maarinojalla (14,5 % ), Lummetiellä (13,8 %) sekä Talkootiellä (13,6%). Pienimmät kannatusosuudet tulivat Estepuistosta (6,8%), Oripuistosta (6,8 %) ja Itä-Hakkilasta (7,0 %). Muista puolueista vasemmistoliitto ja keskusta saivat parhaimmillaan noin 10 prosentin ääniosuuksia ja huonoimmillaan reilun 3 prosentin osuuden äänistä. Vasemmistoliiton vahvimmat alueet olivat pääradan varrella sekä Itä- ja Kaakkois-Vantaalla, kun taas keskustalla vahvimmat alueet sijoittuivat etenkin Kivistön suuralueen äänestysalueille. Kristillisdemokraattien ja ruotsalaisen kansanpuoleen äänimäärät vaihtelivat 0,9-7,4 prosentin välillä. Kristillisdemokraattien kannatus oli varsin tasaista Vantaan eri osissa, kun taas ruotsalainen kansanpuolue sai merkittävän kannatuspiikin (7,4 %) Sotungissa. Kristillisdemokraattien korkein ääniosuus oli 5,0 prosenttia, joka tuli Louhelasta. Kun tarkastellaan vahvimpia ja heikoimpia kannatusalueita ja niiden eroja kolmen suuren puolueen kesken, erot olivat selvimmät kokoomuksen ja kahden muun puolueen välillä. Perussuomalaisten ja sosiaalisdemokraattien äänestysalueittaisessa kannatuksen vahvuudessa on yhteyttä, eli siellä missä perussuomalaiset ovat saanet suurempia ja toisaalta pienempiä ääniosuuksia, myös sosiaalidemokraatit ovat yleensä menestyneet paremmin tai vastaavasti huonommin. Näiden puolueiden väliltä löytyy kuitenkin myös alueittaisia eroja. Sen sijaan sieltä mistä perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit ovat saaneet suurempia ääniosuuksia, kokoomuksen kannatus oli heikompaa ja päinvastoin. Puolueet ovat suosituin kolmikko kaikilla paitsi yhdellä Vantaan äänestysalueella (Kartanonkoski), joten niillä kaikilla oli suosiota Vantaan kaikissa osissa.

16 14 Puolueiden kannatuksen muutokset suuralueittain eduskuntavaaleissa ,0 15,0 prosenttiyksikköä 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 Myyrmäen suuralue Kivistön suuralue Aviapoliksen suuralue Tikkurilan suuralue Koivukylän suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Muut Kuva 11. Alueellinen vertailu puolueiden kannatuksen muutoksesta Vantaan suuralueilla. (Tikkurilan suuralueeseen kuuluvat Koivuhaan ja Helsingin pitäjän kirkonkylän kaupunginosat ovat tässä tarkastelussa osana Aviapoliksen suuraluetta) Verrattaessa kolmen suurimman puolueen kannatuksen yhteyttä muihin puolueisiin löytyy kokoomuksen ja vasemmistoliiton väliltä merkittävimmät kannatuksen alueelliset erot. Perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien kannatus on samankaltaisempaa alueellisesti vasemmistoliiton kanssa. Perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien kannatus on ollut siis yleensä suurempaa siellä missä vasemmistoliittokin on pärjännyt paremmin, kun taas kokoomus on saanut kyseisillä alueilla yleensä matalampia ääniosuuksia. Ruotsalainen kansanpuolue sai kokoomuksen kanssa taas samoilta alueilta selvästi parempia ja myös huonompia kannatusosuuksia. Vihreiden, keskustan ja kristillisdemokraattien suhteen ei löydy yhtä vahvoja yhteyksiä kolmen suuren alueelliseen kannatukseen liittyen. Verrattaessa äänestysalueiden äänestysaktiivisuutta ja eri puolueiden kannatusta erilaisen äänestysaktiivisuuden alueilla, poikkeavat suurimmat puolueet toisistaan. Perussuomalaisten kannatus on yleensä vahvempaa alueilla, joissa äänestysaktiivisuus on ollut alhaisempaa. Sen sijaan kokoomuksen kannatus lukemat olivat vahvempia alueilla, joissa äänestysaktiivisuus oli korkeata. Eniten äänestysaktiivisuutta kasvattaneilla äänestysalueilla, voidaan huomata perussuomalaisten kannatuksen suurempi osuus verrattuna kokonaisvaalitulokseen. Kymmenellä eniten äänestysaktiivisuutta kasvattaneella alueella perussuomalaiset olivat suurin puolue kuudella alueella. Sen sijaan kokoomuksen ääniosuus oli näillä alueilla selvästi pienempi verrattuna koko Vantaan tulokseen. Heidän kannatusosuudet kasvoivat alueilla, joissa äänestysaktiivisuuden muutos oli vähäisempää. Perussuomalaiset ovat siis olleet eniten ääniä kerännyt puolue alueilla, joilla suurimmat muutokset äänestysaktiivisuudessa ovat tapahtuneet.

17 4. Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaiden menestys Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä Ehdokasasettelu ja eduskuntaan valitut kansanedustajat Uudenmaan vaalipiiristä Uudenmaan vaalipiirissä oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kuudentoista puolueen ehdokkaita sekä tämän lisäksi 4 sitoutumatonta puolueiden ulkopuolista ehdokasta. Yhdeksän puoluetta asetti suurimman 35 ehdokkaan määrän vaaleihin. Sen sijaan vähiten ehdokkaita asettaneella puolueella oli vain yksi ainoa ehdokas. Suuret puolueet asettivat ehdokkaita eniten, joskin myös Piraattipuolueella oli 35 henkilön ehdokasmäärä. Vaalipiirin eduskuntavaaleihin asetettujen ehdokkaiden määrä oli yhteensä 406. Ehdokkaista miehiä oli 240 ja naisia 166. Heistä 31 oli myös vuonna 2007 valitussa eduskunnassa. Taulukko 5. Puolueet, ehdokasmäärät ja sitoutumattomat ehdokkaat Uudenmaan vaalipiirissä. Puolueiden ehdokasmäärät ja sitoutumattomat ehdokkaat Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleissa 2011 Ehdokkaita Vihreä liitto 35 Suomen ruotsalainen kansanpuolue 35 Kansallinen Kokoomus 35 Muutos Vapauspuolue - Suomen tulevaisuus 1 Suomen Kommunistinen Puolue 27 Piraattipuolue 35 Suomen Työväenpuolue 9 Suomen Keskusta 35 Perussuomalaiset 35 Itsenäisyyspuolue 15 Köyhien Asialla 8 Vasemmistoliitto 35 Suomen Kristillisdemokraatit 35 Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta 13 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 35 Mikael Lönnroth (sitoutumaton) 1 Marita Marttunen (sitoutumaton) 1 Panu Nikoskinen (sitoutumaton) 1 Per-David Salminen (sitoutumaton) 1 Espoolaisten ehdokkaiden määrä oli vaalipiirissä suurin. Vantaalaisia ehdokkaita oli toisiksi eniten, 77 henkilöä. Koko ehdokasmäärästä luku oli vajaat 19 prosenttia. Vantaalaisista ehdokkaista 32 oli naisia ja 45 miehiä. Heistä neljä toimi kansanedustajina päättyneellä kaudella. Eduskuntapuolueiden vantaalaisista ehdokkaista 6 oli kokoomuksesta, 7 perussuomalaisista, 8 sosiaalidemokraateista, 6 vihreistä, 11 vasemmistoliitosta, 6 keskustasta, 8 kristillisdemokraateista ja 2 ruotsalaisesta kansanpuolueesta. Muiden puolueiden ehdokkaista eniten vantaalaisia oli Suomen Kommunistisella Puolueella (8 ehdokasta) ja Kommunistisella Työväenpuolueella (6 ehdokasta). Uudenmaan vaalipiiristä valittiin 35 kansaedustajaa, joista suurimman äänisaaliin keräsivät Timo Soini (Ps) ääntä, Alexander Stubb (Kok) ääntä, Jyrki Katainen (Kok) ääntä, Lauri Ihalainen (SDP) ääntä ja Maria Guzenina-Richardson (SDP) ääntä. Muut ehdokkaat jäivät alle äänen. Vaalipiiristä valituista kansanedustajista kokoomuslaisia on 11 edustajaa, perussuomalaisia 7 edustajaa, sosiaalidemokraatteja 7 edustajaa, vihreitä 3 edustajaa ja ruotsalaisesta kansanpuolueesta eduskuntaan pääsi 3 edustajaa. Tämän lisäksi kristillisdemokraateista ja vasemmistoliitosta kummastakin pääsi eduskuntaan yksi edustaja. Eduskuntaan valituista 13 oli Espoosta, 6 Vantaalta, 5 Helsingistä sekä 2 Nurmijärveltä, Raaseporista, Tuusulasta ja Porvoosta. Lohjalta, Keravalta ja Kirkkonummelta eduskuntaan pääsi yhdet ehdokkaat. Uusia kansanedustajia valituista on 14 henkilöä, joista vantaalaisia on 5. Valittujen ehdokkaiden keski-ikä on 46 vuotta.

18 Taulukko 6. Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntaan valitut 35 ehdokasta. Sija Ehdokkaan nimi (X) = edellisessä eduskunnassa Ikä vaalipäivänä Koti kunta Puolue 16 Vantaan osuus ehdokkaan Osuus Uudenmaan vaalipiirin äänistä (%) Ennakkoäänet Uudenmaan vaalipiirissä. Vaalipäivän äänet Uudenmaan vaalipiirissä Uudenmaan vaalipiirin äänimäärä 1. Soini Timo (X) 48 Espoo PS 22,2 8, Stubb Alexander 43 Espoo KOK 17,1 8, Katainen Jyrki (X) 39 Espoo KOK 15,8 4, Ihalainen Lauri 63 Helsinki SDP 23,0 3, Guzenina-Richardson Maria (X) 42 Espoo SDP 15,4 2, Jungner Mikael 45 Espoo SDP 19,1 1, Brax Tuija (X) 46 Helsinki VIHR 19,9 1, Feldt-Ranta Maarit (X) 42 Raasepori SDP 4,1 1, Blomqvist Thomas (X) 46 Raasepori RKP 1,4 1, Lehtomäki Paula (X) 38 Helsinki KESK 22,0 1, Gestrin Christina (X) 44 Espoo RKP 4,7 1, Mäkelä Outi (X) 36 Nurmijärvi KOK 11,0 1, Tolvanen Kari 49 Espoo KOK 17,4 1, Niinistö Jussi 40 Nurmijärvi PS 15,6 1, Nylander Mikaela (X) 41 Porvoo RKP 2,9 1, Lindtman Antti 28 Vantaa SDP 88,1 0, Harkimo Leena (X) 48 Helsinki KOK 20,6 0, Mäkinen Tapani (X) 46 Vantaa KOK 85,5 0, Kuusisto Merja (X) 56 Tuusula SDP 8,8 0, Saarinen Matti (X) 63 Lohja SDP 1,2 0, Vahasalo Raija (X) 50 Kirkkonummi KOK 9,1 0, Toivola Jani 33 Helsinki VIHR 24,3 0, Jääskeläinen Jouko 59 Vantaa KD 30,6 0, Lehti Eero (X) 66 Kerava KOK 9,5 0, Kaikkonen Antti (X) 37 Tuusula KESK 13,1 0, Karimäki Johanna (X) 38 Espoo VIHR 15,6 0, Kauma Pia 44 Espoo KOK 10,4 0, Uotila Kari 56 Espoo VAS 16,9 0, Matikainen-Kallström Marjo (X) 46 Espoo KOK 11,1 0, Lauslahti Sanna (X) 45 Espoo KOK 9,8 0, Ruohonen-Lerner Pirkko (X) 54 Porvoo PS 6,9 0, Jurva Johanna 33 Vantaa PS 67,6 0, Jääskeläinen Pietari 63 Vantaa PS 64,4 0, Niikko Mika 44 Vantaa PS 62,4 0, Juvonen Arja 43 Espoo PS 13,8 0, Eniten ääniä saaneet ehdokkaat Vantaalla Vantaalla vaalien kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta olivat Uudenmaan vaalipiirin tapaan Timo Soini ja Alexander Stubb, jotka keräsivät yhteensä yli 16 prosenttia kaikista vantaalaisten äänistä. Myös vantaalaiset ehdokkaat saivat paljon ääniä kotikaupungistaan. Suosituimmat vantaalaiset olivat Antti Lindtman (SDP) sekä Tapani Mäkinen (Kok), jotka jättivät taakseen esimerkiksi Uudenmaan vaalipiirissä merkittäviä ääniosuuksia saaneet Jyrki Kataisen (Kok) ja Lauri Ihalaisen (SDP). Yli tuhat ääntä Vantaalla saaneesta 24 ehdokkaasta vantaalaisia oli 14. Vantaalla omien ehdokkaiden osuus suosituimpien joukossa on siis merkittävä. Muutoin suosituimmat ehdokkaat ovat pitkälti samoja, jotka pärjäsivät koko vaalipiirin äänestyksessä. Vantaan suosituimmasta 35 ehdokkaasta eduskuntaan pääsi Uudenmaan vaalipiirissä 18 ehdokasta. Eri äänestysalueiden suosituin ehdokas oli Timo Soini, joka sijoittui kärkeen 51 vantaalaisella äänestysalueella. Korkeita äänimääriä Soini sai kaikilla Vantaan aluilla ja hän oli jokaisella äänestysalueella kahden suosituimman ehdokkaan joukossa. Alexander Stubb sai eniten ääniä 12 alueella. Ainoa vantaalainen, joka ylsi suurimpaan äänimäärään äänestysalueilla oli Antti Lindtman, joka oli suosituin Rastimäessä ja Tarhapuistossa. Soini ja Stubb olivat kärkikaksikkona 44 alueella. Kärkikaksikkoon yltäneitä vantaalaisia olivat Lindtmanin lisäksi Tapani Mäkinen, Mika Niikko (Ps), Kimmo Kiljunen (SDP) ja Juha Malmi (Ps).

19 Taulukko 7. Vantaalla yli ääntä saaneet ehdokkaat. (Vantaalaiset ehdokkaat harmaalla taustalla) Sija Sija Uudenmaan Vantaalla vaalipiirissä Ehdokas (X)=eduskuntaan valittu Puolue 17 Ennakkoäänet Vantaalla lkm. Vaalipäivän äänet Vantaalla lkm Vantaan äänet yht. lkm. Osuus kaikista Vantaan äänistä (%) Osuus puolueen Vantaan äänistä (%) Vantaan osuus ehdokkaan Uudenmaan vaalipiirin äänistä (%) 1. 1 Soini Timo (X) PS ,4 41,2 22, Stubb Alexander (X) KOK ,9 26,8 17, Lindtman Antti (X) SDP ,1 18,2 88, Mäkinen Tapani (X) KOK ,8 14,7 85, Katainen Jyrki (X) KOK ,7 14,2 15, Ihalainen Lauri (X) SDP ,4 14,9 23, Kiljunen Kimmo SDP ,2 9,9 70, Guzenina-Richardson Maria (X) SDP ,2 9,6 15, Niemi-Saari Mari SDP ,0 8,9 68, Kähärä Sirkka-Liisa SDP ,0 8,8 82, Jurva Johanna (X) PS ,9 8,6 67, Jääskeläinen Pietari (X) PS ,9 8,2 64, Niikko Mika (X) PS ,6 7,2 62, Malmi Juha PS ,6 7,0 67, Lehtomäki Paula (X) KESK ,6 30,3 22, Orpana Anitta KOK ,6 6,0 83, Jungner Mikael (X) SDP ,6 6,9 19, Brax Tuija (X) VIHR ,5 15,2 19, Kauppinen Sirpa VIHR ,5 14,6 46, Jääskeläinen Jouko (X) KD ,2 5,3 30, Saramo Jussi VAS ,1 17,8 36, Juurikkala Timo VIHR ,1 10,8 59, Tolvanen Kari (X) KOK ,0 3,8 17, Toivola Jani (X) VIHR ,0 9,8 24, Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin äänten jakautuminen ehdokkaiden kotikuntien mukaan Vantaalaiset ehdokkaat saivat yli 40 prosenttia kaikista vantaalaisten äänistä. Tämä on enemmän kuin vantaalaisten ehdokkaiden osuus kaikista Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaista, joten vantaalaiset suosivat äänestämisessä oman kunnan ehdokkaita. Merkittävässä määrin vantaalaisten ääniä meni kuitenkin myös muiden kuntien ehdokkaille. Varsinkin espoolaisten osuus on suuri, johtuen suurelta osin muutaman Uudenmaan vaalipiirin kärkiehdokkaan espoolaisuudesta. Vantaalaisten äänistä oman kunnan ja Espoon ehdokkaille meni lähes 74 prosenttia, Helsingin ja muiden Uudenmaan vaalipiirin kuntien viedessä suurimman osan lopuista äänistä. Kaikista Uudenmaan vaalipiirissä annetuista äänistä vantaalaiset ehdokkaat saivat runsaat 13 prosenttia. Yhteensä vantaalaiset ehdokkaat saivat ääntä ja kuntana Vantaa sai omien ehdokkaiden keräämällä äänimäärällä mitattuna toisiksi eniten vaalipiirin ääniä. Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä annetut äänet ehdokkaiden kotikunnan mukaan % 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 41,5 40,0 33,8 33,7 14,3 13,2 10,8 10,6 1,2 1,1 Vantaa Uudenmaan vaalipiiri Vantaa Espoo Helsinki Muut Uudenmaan vaalipiirin kunnat Uudenmaan vaalipiirin ulkopuoliset kunnat ja ulkomaat Kuva 12. Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin äänestäjien antamien äänien jakautuminen eri kuntien ehdokkaille.

20 Vantaalaisten ehdokkaiden menestys vaaleissa Taulukko 8. Vantaalaisten ehdokkaiden äänimäärät Uudenmaan vaalipiirin äänien mukaisessa järjestyksessä. Vantaan ennakkoäänet Vantaan Vantaan äänet Uudenmaan vaalipiirin Uudenmaan vaalipiirin Vantaalaisten äänien Uudenmaan vaalipiiri äänet Uudenmaan vaalipiirin Sija Ehdokas Puolue vaalipäivän äänet yhteensä ennakkoäänet vaalipäivän äänet osuus (%) ilman vantaalaisääniä äänet yht. 1. Lindtman Antti SDP , Mäkinen Tapani KOK , Jääskeläinen Jouko KD , Kiljunen Kimmo SDP , Kauppinen Sirpa VIHR , Saramo Jussi VAS , Niemi-Saari Mari SDP , Jurva Johanna PS , Jääskeläinen Pietari PS , Niikko Mika PS , Kähärä Sirkka-Liisa SDP , Eerola Antero VAS , Malmi Juha PS , Orpana Anitta KOK , Juurikkala Timo VIHR , Norres Lasse KOK , Sandström Tomi KOK , Kyyrö Marja PS , Tyystjärvi Kati VAS , Viitanen Tiina KOK , Simonen Juha PS , Kuntsi Hanna SDP , Nieminen Johannes PS , Ranta Juhis VIHR , Haverinen Soili KD , Kostilainen Anniina VIHR , Eklund Tarja SDP , Karlsson Patrik RKP , Mäkelä Mikko VIHR , Jääskeläinen Jari VAS , Kotila Pirkko VAS , Nurmivaara Astrid RKP , Sodhi Ranbir SDP , Hakkarainen Erja VIHR , Mäkinen Marja-Vuokko KD , Massinen Marko SDP , Ravela Reko VAS , Hiilinen Teemu VAS , Hirvaskoski Johannes KESK , Hagi Farah Mustafe KESK , Puukko Pauliina KESK , Tiainen Arja VAS , Savolainen Mariitta KESK , Sarpola Arja KD , Ladarsi Ahmed KOK , Onkamo Sanna M , Hartikainen Antti VAS , Hallikainen Pertti KESK , Selivanova Olesja KESK , Mielonen Mikko VAS , Paulanto Hanna KD , Dahl Ahti VAS , Harju Hannu KTP , Muinonen Petri KD , Vaskela Jyrki ITSP , Kangas Ros-Britt KD , Mutta Markus SKP , Roito Tuomas SKP , Hautala Irma SKP , Huldén Lena SKP , Perttilä Timo KÖY , Nurminen Pentti SKP , Kovanen Juha SKP , Gerges Maher KD , Nevalainen Jouko STP , Typpö Heikki STP , Kallinen Miila ITSP , Kivivirta Lyyli STP , Ahllund Leena KTP , Kortelainen Seppo SKP , Vesterinen Bertta KTP , Huldén Larry SKP , Tukia Tapio SKP , Huttunen Asko ITSP , Nieminen Rita KTP , Meriläinen Paula KTP , Meriläinen Otto KTP ,3 8 12