Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö C9:2011 ISSN-L (verkkojulkaisu) ISBN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö C9:2011 ISSN-L 1799-7011 1799-7569 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-357-0"

Transkriptio

1 Eduskuntavaalit 2011

2 Julkaisija Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Teksti Juho Nyman Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö C9:2011 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN

3 Esipuhe Vuoden 2011 eduskuntavaalit toimitettiin edelleen 65 äänestysalueella kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Vantaalla on viime vuosina lisätty omia ennakkoäänestyspaikkoja, joita on tällä hetkellä kymmenen: Tikkurilan kirjastotalossa (kaupungintalon remontin ajan), kauppakeskus Jumbossa, monitoimikeskus Lumossa, Myyrmäkitalossa ja kirjastoissa eri puolilla kaupunkia. Lisäksi uutena Helsinki-Vantaan lentoaseman paikka kokeiluluonteisesti, joka sijainnistaan huolimatta sai varsin paljon kiitosta niiltä, jotka sinne löysivät. Oikeusministeriö toteutti näissä vaaleissa ns. pilottihankkeen, jossa äänioikeuden käyttäminen kirjattiin vaalipäivän äänestyksessä suoraan äänioikeusrekisteriin. Vantaa oli hankkeessa mukana ja kokeilu toteutettiin Tikkurilan äänestysalueen vaalilautakunnassa (312). Kokemukset ovat oikeusministeriön mukaan olleet positiivisia kaikissa kokeilussa mukana olleissa kunnissa ja sähköisten järjestelmien käyttö äänestysalueilla tulleekin lähivuosina laajenemaan ja tämä mahdollistaa mm. sen, että vaalien tulos on selvillä entistä nopeammin. Mediassa näitä vaaleja luonnehdittiin protestivaaleiksi ja mielipidekyselyt ennustivat perussuomalaisille huikeaa äänisaalista. Monessa kunnassa tämä toteutui ja Vantaallakin tässä raportissa nähtävin tuloksin. Vantaan kokonaisäänestysprosentti nousi mukavasti vuoden 2007 eduskuntavaaleista ollen nyt 70,4 %, joten nousua vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna oli 3,9 prosenttiyksikköä. Valitettavasti edelleenkin vantaalaisista suuri osa äänestää naapurikunnan Espoon ehdokkaita, joka mm. aiheuttaa sen, ettei meiltä eduskunnassa ole montakaan edustajaa ajamassa Vantaan asioita. Seuraavaksi nelivuotiskaudeksi Vantaalta valittiin kuusi kansanedustajaa: Tapani Mäkinen (KOK), Antti Lindtman (SDP), Pietari Jääskeläinen, Johanna Jurva ja Mika Niikko (PS), Jouko Jääskeläinen (KD). Seuraavaksi on vuorossa presidentinvaali tammikuussa Kiitokset keskusvaalilautakunnalle, vaalitoimikuntien ja -lautakuntien jäsenille, sekä ennakkoäänestyksessä, laskennassa ja muissa tehtävissä mukana olleille. Kiitokset myös Juho Nymanille tämän raportin laatimisesta. Vantaalla Päivi Kimpimäki vaalitoimiston päällikkö

4 2 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Johdanto Äänioikeutettujen määrä ja äänestysvilkkaus Vantaalaisten äänestysaktiivisuus Erot äänestysvilkkaudessa edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna Äänestysaktiivisuuden alueelliset erot Puoluekohtaiset tarkastelut vaalien tuloksista Vantaalla Puolueiden kannatus Vaalituloksen vertailu edellisiin eduskuntavaaleihin Vantaalla Vantaan vaalituloksen vertailu Uudenmaan vaalipiiriin, Helsingin vaalipiiriin ja koko maan tuloksiin Puolueiden kannatus ja kannatuksen muutos Vantaan äänestysalueilla Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaiden menestys Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä Ehdokasasettelu ja eduskuntaan valitut kansanedustajat Uudenmaan vaalipiiristä Eniten ääniä saaneet ehdokkaat Vantaalla Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin äänten jakautuminen ehdokkaiden kotikuntien mukaan Vantaalaisten ehdokkaiden menestys vaaleissa Vantaalaisten ehdokkaiden merkitys puolueiden menestykselle Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä Suosituimpien ehdokkaiden merkitys puolueiden menestykselle Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä Tarkastelu eduskuntaan valittujen vantaalaisten ehdokkaiden äänestämisen alueellisista eroista Vantaalla LÄHTEET LIITTEET: LIITE 1. Kartta Vantaan äänestysaluejaosta ja äänestysalueiden nimet ja aluekoodit. LIITE 2. Lista viidestä suurimmasta puolueesta äänestysalueittain ja kyseisten puolueiden ääniosuudet. LIITE 3. Puolueiden ääniosuudet ja osuuden muutos äänestysalueittain eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 4. Lista viidestä suosituimmasta ehdokkaasta äänestysalueittain ja ehdokkaiden äänimäärät. LIITE 5. Pylväskaaviot puolueiden äänimääristä Myyrmäen ja Kivistön suuralueiden äänestysalueilla. LIITE 6. Pylväskaaviot puolueiden äänimääristä Aviapoliksen, Tikkurilan ja Koivukylän suuralueiden äänestysalueilla. LIITE 7. Pylväskaaviot puolueiden äänimääristä Korson ja Hakunilan suuralueiden äänestysalueilla sekä Lummetien äänestysalueella. LIITE 8. Kartat kokoomuksen kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 9. Kartat perussuomalaisten kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 10. Kartat sosiaalidemokraattien kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 11. Kartat vihreiden kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 12. Kartat vasemmistoliiton kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 13. Kartat keskustan kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 14. Kartat kristillisdemokraattien kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 15. Kartat ruotsalaisen kansanpuolueen kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 16. Viralliset Vantaan äänestysalueiden tulostaulut: KT11 Äänestysaktiivisuus äänestysalueilla ja koko kunnassa sukupuolen mukaan, KT29 Ryhmittäin ehdokkaiden äänet, KT32 Ryhmien kannatus ja muutos edellisistä vaaleista, KT36 Ryhmittäin äänet äänestysalueilla.

5 3 1. Johdanto Vuoden 2011 eduskuntavaalien ennakkoäänestys järjestettiin välisenä aikana ja varsinainen äänestyspäivä oli Koko maan äänioikeutettujen määrä oli vaaleissa (kotimaassa asuvat ), joista vantaalaisia äänioikeutettuja oli hieman yli 3 prosenttia. Uudenmaan vaalipiirin äänioikeutettujen osuus koko maan vastaavasta oli vajaat 16 prosenttia ja vantaalaisten äänioikeutettujen osuus Uudenmaan vaalipiirin äänioikeutetuista oli 21 prosenttia. Vantaa oli vaalipiirissään väestön ja äänioikeutettujen määrältään toiseksi suurin kunta heti Espoon jälkeen. Vaalipiirissä on yhteensä 27 kuntaa, joista annettiin ääntä. Uudenmaan vaalipiiristä valitaan 35 kansanedustajaa 200 edustajan eduskuntaan. Edustajien määrä on Suomen vaalipiireistä suurin. Käydyissä vaaleissa poikkeukselliseksi tekijäksi osoittautui Perussuomalaisten (Ps) historiallisestikin merkittävä nousu suurien puolueiden joukkoon 15 prosenttiyksikön ääniosuuden kasvulla. Kaikkiaan puolue sai kolmanneksi eniten edustajia (39 kpl) ja ääniä koko maassa , mikä oli ääntä enemmän kuin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Myös Vantaalla puolueen ääniosuus kohosi merkittävästi nostaen Perussuomalaiset äänimäärältään toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Koko maassa Kansallinen Kokoomus (Kok) nousi suurimmaksi puolueeksi, Suomen Sosiaalidemokraattisen puolueen (SDP) saadessa toiseksi suurimman ääniosuuden. Edellisten, vuoden 2007 vaalien suurin puolue Suomen Keskusta (Kesk) menetti selvästi asemiaan ja jäi neljännelle sijalle. Vantaalla kokoomus säilytti edellisten eduskuntavaalien tapaan suurimman puolueen aseman, sosiaalidemokraattien jäädessä perussuomalaisten jälkeen kolmanneksi suurimmaksi. Tässä raportissa tarkastellaan äänestystietoja ja vaalin tuloksia Vantaan näkökulmasta. Raporttiin on kerätty tietoa Vantaan äänestysvilkkaudesta sekä puolueiden ja vantaalaisten ehdokkaiden menestyksestä. Näitä tietoja tarkastellaan työssä ajallisesta ja alueellisesta näkökulmasta. Työn liiteosuudesta löytyvät puolueiden alueittaiseen kannatukseen liittyvät kaaviot, taulukot ja kartat sekä yksityiskohtaiset vaalitilastot, joihin tämä raportti perustuu. 2. Äänioikeutettujen määrä ja äänestysvilkkaus 2.1. Vantaalaisten äänestysaktiivisuus Eduskuntavaaleissa 2011 äänioikeutettuja oli Vantaalla henkilöä, joista Suomessa asuvia vantaalaisia oli henkilöä. Äänioikeutettujen määrä kasvoi henkilöllä vuoden 2007 eduskuntavaaleista. Äänioikeuttaan vaaleissa käytti lopulta henkilöä, eli 68,5 prosenttia äänioikeutettujen kokonaismäärästä. Suomessa asuvien vantaalaisten äänestysprosentiksi tuli 70,4. Uudenmaan vaalipiirissä Suomessa asuvien äänioikeutettujen äänestysprosentti oli 72,9, kun taas koko maassa vastaava äänestysprosentti oli 70,5. Vantaalaisten äänestysprosentti oli siis koko maahan verrattuna keskitasoa, kun taas Uudenmaan vaalipiirissä Vantaan äänestysprosentti oli keskimääräistä matalampi. Suomen kuntien äänestysprosentteja vertailtaessa Vantaan äänestysprosentti 70,4 oli keskitason yläpuolella kuntien mediaanin ollessa 68,8 prosenttia. Korkein äänestysaktiivisuus kunnista oli Kauniaisissa (85,9 %) ja alhaisin Hammarlandissa (45,2 %). Taulukko 1. Äänestysaktiivisuus (myös ulkomailla äänestäneet) sukupuolen mukaan Vantaalla 1999, 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaaleissa. Äänioikeutetut (lkm) Äänestäneet (lkm) Äänestysaktiivisuus % Ero prosenttiyksikköä Miehet ,4 64,4 62,7 67,4 4,7 Naiset ,9 68,9 66,8 69,5 2,7 Yhteensä ,2 66,8 64,8 68,5 3,7 Ennakkoon vantaalaisista kävi äänestämässä henkilöä eli 37,5 prosenttia äänestäneistä. Vaalipäivän äänestäjämäärä oli henkilöä (62,5 %). Hyväksyttyjä ääniä annettiin Vantaalla yhteensä ääntä

6 4 ja ääniä mitätöitiin 468 kappaletta. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin, edellisten eduskuntavaalien tapaan. Naisilla äänestysprosentti oli 69,5 ja miehillä hieman alempi 67,4. Äänestäneiden vantaalaisten kokonaismäärästä naisia oli 52,8 prosenttia. Ulkomailla asuvia vantaalaisia äänioikeutettuja oli yhteensä henkilöä, joista 12,3 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Kyseinen luku nousi vuoden 2007 eduskuntavaaleista 2,6 prosenttiyksiköllä Erot äänestysvilkkaudessa edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna Menneissä eduskuntavaaleissa äänestysprosentti nousi Vantaalla 3,7 prosenttiyksikköä vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna. Suomessa äänestäneiden vantaalaisten äänestysprosentti nousi 3,9 prosenttiyksiköllä. Äänestysvilkkaus oli korkeampi kuin yhdessäkään vuoden 1995 jälkeen käydyissä eduskuntavaaleissa. Nousseesta äänestysaktiivisuudesta huolimatta vuoden 2011 vaaleissa ei pystytty ylittämään viimeksi yli kaksikymmentä vuotta sitten, eduskuntavaaleissa 1987, ollutta yli 70 prosentin äänestysaktiivisuutta. Eduskuntavaalien äänestysprosentit Vantaalla ,0 85,0 80,0 75,0 70,0 81,0 82,5 74,8 76,7 69,3 83,8 84,8 79,7 79,0 77,8 79,5 79,1 72,9 68,3 69,8 64,2 66,8 64,8 68,5 65,0 60,0 55,0 50, % eduskuntavaalit Kuva 1. Kaikkien vantaalaisten (myös ulkomailla äänestäneet) äänestysprosentit eduskuntavaaleissa Ennakkoon äänestäneiden osuus on kasvanut 2000-luvun eduskuntavaaleissa Vantaalla. Kotimaassa asuvista äänioikeutetuista vantaalaisista vuoden 2003 eduskuntavaaleissa äänesti ennakkoon 18,1 prosenttia, vuoden 2007 vaaleissa 23,7 prosenttia ja vuoden 2011 vaaleissa 26,2 prosenttia. Suomessa asuneiden äänestysaktiivisuus koko maassa ja Vantaalla % ,0 76,4 79,1 72,1 71,9 68,3 69,7 67,9 70,5 72,9 68,3 69,8 68,4 65,7 66,5 70, eduskuntavaalit Koko maa Vantaa Kuva 2. Äänestysaktiivisuuden erot eduskuntavaaleissa koko maan ja Vantaan välillä.

7 5 Koko maahan verrattaessa Vantaan äänestysprosentti on kehittynyt samansuuntaisesti muun maan äänestysaktiivisuuden kanssa kaikissa 1980-luvulta lähtien käydyissä eduskuntavaaleissa. Äänestysprosentti on seurannut aktiivisuuden laskevaa trendiä, muutamia yksittäisten vaalien tuomia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kokonaisuudessaan Vantaan äänestysaktiivisuus on ollut koko maan äänestysaktiivisuutta hieman laimeampaa. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa oltiin lähimpänä koko maan tasoa. Uusimpien vaalien äänestysaktiivisuus nousi lähes samalle tasolle kuin koko maassa Äänestysaktiivisuuden alueelliset erot Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa äänestettiin vuoden 2007 vaalien tapaan 65 äänestysalueella. Aluejako (Liite 1) otettiin käyttöön vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Eniten ääniä, kappaletta, annettiin Veromiehessä ja vähiten, 734 ääntä, Hakkilassa. Kyseisillä äänestysalueilla oli myös suurimat ja pienimmät äänioikeutettujen määrät. Vuoden 2011 vaaleja verrataan äänestysalueittain edellisiin vuoden 2007 vaaleihin, mutta ei aikaisempiin vaaleihin, joissa äänestysaluejako oli erilainen. Yksi 65 alueesta (aluekoodi 999) on varattu henkilöille, joita ei ole merkitty väestöjärjestelmään minkään kiinteistön kohdalle, eikä kyseistä aluetta oteta tässä äänestysalueittaisessa tarkastelussa huomioon. Kyseisen alueen äänioikeutettujen määrä oli henkilöä ja äänestysprosentti oli 16,2. Taulukko 2. Äänioikeutettujen määrä, äänestäneiden määrä ja äänestysprosentti äänestysalueittain eduskuntavaaleissa 2011 Vantaalla. Äänestysalueet on järjestetty äänestysprosentin mukaan suuruusjärjestykseen. Alue Ääni- Äänestys- Alue Ääni- Äänestysnro Nimi oikeutetut Äänestäneet prosentti nro Nimi oikeutetut Äänestäneet prosentti Hämevaara , Kukkaketo , Rekola , Piispankylä , Ylästö , Koivukylä , Itä-Hakkila , Hakkila , Vantaanlaakso , Vierumäki , Peltola , Kartanonkoski , Matari , Varisto , Hämeenkylä , Seutula , Ruskeasanta , Tarhapuisto , Nikinmäki , Jokiniemi , Viertola , Jönsas , Martinlaakso , Pähkinärinne , Vapaala , Länsimäki , Keimola , Kilteri , Kivimäki , Veromies , Myyrmäki , Hakunila , Louhela , Vihertie , Leppäkorpi , Havukallio , Rajakylä , Tikkurila , Talkootie , Kulomäki , Uomatie , Laajavuori , Hiekkaharju , Mikkola , Päiväkumpu , Oripuisto , Askisto , Pakkala , Simonmetsä , Asola , Vaarala , Simonkylä , Sotunki , Estepuisto , Vaskipelto , Maarinoja , Kaivoksela , Rastimäki , Kuninkaala , Nissas , Korso , Otava , Metsola , Lummetie , Ilola ,1 Äänestysvilkkaus vaihteli äänestysalueittain 81,5 prosentin ja 57,3 prosentin välillä. Edellisissä eduskuntavaaleissa vastaavat lukemat olivat 78,0 prosenttia ja 53,7 prosenttia. Aktiivisimmin äänestettiin Hämevaarassa (81,5 %), Rekolassa (80,1 %) sekä Ylästössä (80,1 %), joiden äänestysprosentti nousi ainoina yli 80 prosentin. Muut kymmenen korkeimman äänestysprosentin aluetta olivat Itä-Hakkila (79,1 %), Vantaanlaakso (78,4 %), Peltola (77,8 %), Matari (77,8 %), Hämeenkylä (77,8 %), Ruskeasanta (77,4 %) sekä Nikinmäki (77,0 %). Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna kymmenen korkeimman äänestysvilkkauden alueesta vaihtui neljä, kuuden ollessa samoja. Korkeimman äänestysaktiivisuuden äänestysalueen lukema kohosi 3,5 prosenttiyksiköllä edellisiin vaaleihin verrattuna.

8 6 Matalimman äänestysaktiivisuuden alueita olivat Otava (57,3 %), Nissas (61,1 %), Rastimäki (61,1 %), Maarinoja (61,9 %) sekä Estepuisto (61,9 %). Vantaan äänestysprosenttia (70,4) matalammaksi äänestysprosentti jäi 27 äänestysalueella. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna kymmenen alhaisimman äänestysaktiivisuuden aluetta säilyi samana, mutta niiden sisäinen järjestys vaihtui. Vuoden 2007 vaaleista matalin äänestysprosentti äänestysalueilla kohosi 3,5 prosenttiyksiköllä. Vilkkaampi äänestysaktiivisuus painottui alueellisesti Vantaan lounaisosiin sekä yksittäisille äänestysalueille Tikkurilan, Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla. Matalimman äänestysaktiivisuuden alueet sijoittuvat pääradanvarren lähinnä tiiviimmin asutuille äänestysalueille sekä yksittäisiin kohteisiin Vantaan itäisissä osissa. Alle 63 prosentin äänestysaktiivisuutta löytyy myös Vantaan keskiosista Pakkalasta. Äänestysalueista vain yhdellätoista miesten äänestysprosentti oli naisia korkeampi. Kuva 3. Äänestysaktiivisuus äänestysalueittain Vantaalla. Suurin äänestysvilkkauden muutos tapahtui Hakkilassa, jossa äänestysprosentti kohosi lähes 8,5 prosenttiyksiköllä. Muita alueita, joilla äänestysaktiivisuus kohosi merkittävästi olivat Jokiniemi, Ilola sekä Mikkola, joissa aktiivisuus nousi yli 7 prosenttiyksiköllä. Yhteensä 23 äänestysalueella äänestysaktiivisuus nousi yli viidellä prosenttiyksiköllä. Kaikkiaan neljällä alueella äänestysaktiivisuus laski edellisistä vaaleista. Kyseisillä alueilla äänestysaktiivisuus oli kuitenkin edellisissä vaaleissa ollut varsin korkea, yli 73 prosenttia. Suurimmat muutokset tapahtuivat Jönsaksen (-4 prosenttiyksikköä) ja Talkootien (-2,3 prosenttiyksikköä) äänestysalueilla. Talkootien äänestysalueella oli edellisten eduskuntavaalien korkein äänestysprosentti. Muut alueista olivat Keimola ja Kartanonkoski, joilla aktiivisuus säilyi kuitenkin lähes samana edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna.

9 7 Kuva 4. Äänestysaktiivisuuden muutos äänestysalueittain eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. Kun verrataan vantaalaisten äänestysaktiivisuuden alueellisia eroja edellisiin vaaleihin, voidaan huomata, että suuria muutoksia alueiden välisissä suhteissa ei ole tapahtunut. Äänestysaktiivisuus on noussut varsinkin edellisten vaalien alemman äänestysaktiivisuuden alueilla, jotka sijaitsevat pääradan varressa ja Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueilla. Äänestysaktiivisuuden kasvu ei nosta silti näitä alueita äänestysalueiden kärkijoukkoon, jo entuudestaan matalan äänestysaktiivisuuden takia. Korkeampi äänestysaktiivisuus säilyi siis monilta osin samoilla alueilla edellisiin vaaleihin nähden.

10 3. Puoluekohtaiset tarkastelut vaalien tuloksista Vantaalla 3.1. Puolueiden kannatus 8 Kaikkien laskettujen äänien jälkeen suurimman puolueen aseman Vantaalla säilytti kokoomus 25,8 prosentin ääniosuudella. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi Vantaalla nousivat perussuomalaiset 22,7 prosentin ääniosuudella ja niukasti kolmanneksi suurimmaksi jäivät sosiaalidemokraatit 22,6 prosentilla. Perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien saamien äänimäärien ero oli vain 94 ääntä. Vantaalla annetuista äänistä yli 71 prosenttia meni kolmelle suurimmalle puolueelle. Puolueiden kannatus Vantaalla eduskuntavaaleissa 2011 % 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 25,8 22,7 22,6 10,0 6,2 5,2 3,2 2,4 1,9 KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Muut yhteensä Kuva 5. Puolueiden kannatus Vantaalla eduskuntavaaleissa Neljänneksi suurin puolue Vantaalla oli Vihreä liitto (Vihr) tasan 10 prosentin ääniosuudella. Puolue oli edellisissä vaaleissa Vantaan kolmanneksi eniten ääniä saanut ryhmittymä. Viidenneksi eniten ääniä (6,2 %) saanut puolue oli Vasemmistoliitto (Vas), joka pudotti edellisten vaalien neljänneksi suurimman puolueen keskustan taakseen kuudennelle tilalle (5,2 %). Suomen Kristillisdemokraattien (KD) kannatus oli Vantaalla 3,2 prosenttia äänistä ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) 2,4 prosenttia. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän ääniosuuksien välillä ei Vantaalla ollut merkittävän suuria puoluekohtaisia eroja. Keskustan, kristillisdemokraattien ja ruotsalaisen kansanpuolueen äänistä yli 40 prosenttia saatiin ennakkoäänestyksessä, kun muilla osuus oli alle 40 prosenttia. Vihreät saivat äänistään pienimmän 32,0 prosentin osuuden ennakkoäänestyksessä. Taulukko 3. Vantaalla hyväksyttyjen ennakkoäänien ja vaalipäivän äänien lukumäärä, äänien osuudet puolueen saamasta kokonaisäänimäärästä sekä kannatus kahden äänestysajankohdan mukaan puolueittain. Ennakkoäänten Vaalipäivän äänten Äänet yhteensä Ennakkoäänet Vaalipäivän äänet Äänet yht. Puolue lkm. (osuus) lkm. (osuus) lkm. kannatus % kannatus % kannatus % KOK (35,9 %) (64,1 %) ,7 26,5 25,8 PS (37,6 %) (62,4 %) ,8 22,7 22,7 SDP (38,9 %) (61,1 %) ,4 22,1 22,6 VIHR (32,0 %) (68,0 %) ,5 10,9 10,0 VAS (39,3 %) (60,7 %) ,5 6,0 6,2 KESK (43,9 %) (56,1 %) ,1 4,7 5,2 KD (42,1 %) (57,9 %) ,6 3,0 3,2 RKP 987 (40,4 %) (59,6 %) ,5 2,3 2,4 Muut yhteensä 748 (38,6 %) (61,4 %) ,9 1,8 1,9 Kaikki yhteensä (37,6 %) (62,4 %) ,0 100,0 100,0 Ennakkoäänien perusteella kannatuksen suuruusjärjestys olisi muuttunut ainoastaan perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien välillä, kun ennakkoääniä verrataan lopulliseen vaalitulokseen. Vaalipäivän äänien jälkeen ennakkoäänestyksen kannatusosuus pieneni perussuomalaisilla, sosiaalidemokraateilla, vasemmistoliitolla ja keskustalla.

11 3.2. Vaalituloksen vertailu edellisiin eduskuntavaaleihin Vantaalla 9 Vaalien ylivoimaisesti suurin voittaja Vantaalla oli koko maan tapaan perussuomalaiset. Puolueen ääniosuus nousi edellisistä vaaleista 15 prosenttiyksiköllä ja puolueen saamien äänten lukumäärä kasvoi vantaalaisen äänellä. Kaikkien muiden kahdeksan suuremman puolueen kannatus sen sijaan laski. Suurin häviäjä vaaleissa oli keskusta, joka menetti edellisiin vaaleihin verrattuna 6,2 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Vihreiden pudotus äänien osuudessa oli toiseksi suurin 2,8 prosenttiyksiköllä. Myös Vantaan perinteiset suurpuolueet sosiaalidemokraatit ja kokoomus menettivät ääniosuudestaan reilusti yli prosenttiyksikön osuuden verrattuna edellisiin eduskuntavaaleihin. prosenttiyksikköä 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 Suurimpien puolueiden kannatuksen muutos Vantaalla eduskuntavaaleissa ,0-1,3-1,4-2,8-1,7-6,4-1,5-0,2 KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Kuva 6. Puolueiden kannatuksen muutos eduskuntavaaleissa Vantaalla Tarkasteltaessa puolueiden saamia äänimääriä vuosien 2007 ja 2011 eduskuntavaalien välillä kasvoivat kokoomuksen, perussuomalaisten, sosiaalidemokraattien ja ryhmän 'muut' äänimäärät, kaikkien muiden puolueiden äänimäärien laskiessa. Perussuomalaisten äänimäärän kasvu oli omaa luokkaansa nousten reilusti yli kolminkertaiseksi edellisistä vaaleista. Äänillä mitattuna selvin häviäjä vaaleissa oli keskusta, joka menetti yli puolet edellisten vaalien äänimäärästä Vantaalla. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit onnistuivat kasvattamaan äänimääränsä edellisiin vaaleihin verrattuna, mutta suhteellisesti heidän osuutensa kaikista äänistä laski. Taulukko 4. Puolueiden saamat hyväksytyt äänet, niiden muutos 2007 ja 2011 eduskuntavaalien välillä sekä äänien osuudet kaikista äänistä eduskuntavaaleissa Vantaalla Äänimäärän muutos Puolue äänet % äänet % äänet % äänet % äänet % äänet % KOK , , , , , , *PS, SMP , , , , , , SDP , , , , , , VIHR , , , , , , **VAS, SKDL , , , , , ,2-892 KESK , , , , , , ***KD, SKL , , , , , , RKP , , , , , ,4-18 Muut yht , , , , , ,9 324 Kaikki yhteensä , , , , , , *Suomen maaseudun puolue vaaleissa , Perussuomalaiset sen jälkeen. **Suomen Kansan Demokraattinen liitto , Vasemmistoliitto sen jälkeen. ***Suomen Kristillinen Liitto vaaleissa , Kristillisdemokraatit sen jälkeen. Merkittävin muutos viimeisten vuosikymmenien eduskuntavaalien tuloksiin verrattuna oli perussuomalaisten nousu suurien puolueiden joukkoon. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat olleet ainoat puolueet, jotka ovat Vantaalla vuoden 1983 jälkeen saavuttaneet yli 20 prosentin ääniosuuden. Muiden puolueiden ääniosuus on pysynyt 15 prosentin tuntumassa tai sen alapuolella. Perussuomalaiset nousivat näissä vaaleissa sosiaalidemokraattien ohi ja saivat yli 20 prosenttia vantaalaisten äänistä. Vielä kahdeksan vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 1,5 prosenttia ja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa sekä edellisissä kunnallisvaaleissakin alle 10 prosenttia.

12 10 Kokoomus säilytti vuoden 2007 vaalien jälkeisen asemansa Vantaan suurimpana puolueena. Sosiaalidemokraattien edellisten vuosikymmenten hallitseva asema suurimpana puolueena on edellisten vuosien eduskunta-, kunta- ja eurovaalien tulosten perusteella heikentynyt kokoomuksen noustessa suurimmaksi puolueeksi. % Suurimpien puolueiden kannatuksen kehitys eduskuntavaaleissa Vantaalla KOK *PS, SMP SDP VIHR **VAS SKDL KESK ***KD SKL RKP Kuva 7. Suurimpien puolueiden kannatus Vantaalla eduskuntavaaleissa *Suomen maaseudun puolue vaaleissa , Perussuomalaiset sen jälkeen. **Suomen Kansan Demokraattinen liitto , Vasemmistoliitto sen jälkeen. ***Suomen Kristillinen Liitto vaaleissa , Kristillisdemokraatit sen jälkeen. Edellisten vaalien pienien puolueiden kannatus, lukuun ottamatta perussuomalaisten nousua, säilyi alle 15 prosentin kuten viimeisissä seitsemässä eduskuntavaalissa. Vihreiden suosion kasvu 1990-luvulla ja nousu 2000-luvulla Vantaan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kunnallis- ja eduskuntavaaleissa, koki laskun näissä vaaleissa. Myös vasemmistoliiton ja keskustan suosio on ollut 2000-luvun aikana laskussa eduskuntavaaleissa Vantaan vaalituloksen vertailu Uudenmaan vaalipiiriin, Helsingin vaalipiiriin ja koko maan tuloksiin Sekä Vantaalla että Uudenmaan vaalipiirissä kokoomus, perussuomalaiset sekä sosiaalidemokraatit olivat selkeästi kolme suurinta puoluetta. Suurin puolue kokoomus oli koko vaalipiirissä lähes kolme prosenttiyksikköä suositumpi kuin Vantaalla. Uudenmaan vaalipiirissä sosiaalidemokraatit saivat toisiksi eniten ääniä, perussuomalaisten jäädessä kolmanneksi. Vantaalla nämä puolueet saivat lähes saman ääniosuuden perussuomalaisten ollessa toiseksi suosituimpia. Pienempiä puolueita vihreitä, vasemmistoliittoa ja kristillisdemokraatteja äänestettiin Vantaalla suuremmalla osuudella kuin koko vaalipiirissä. Ruotsalaisen kansanpuolueen asema oli sen sijaan Uudellamaalla selvästi vahvempi kuin Vantaalla. Kolmen suurimman puolueen yhteenlaskettu osuus äänistä oli varsinkin Vantaalla, mutta myös koko Uudenmaan vaalipiirissä selvästi korkeampi kuin Helsingin vaalipiirissä tai koko maassa. Helsingissä kolme suurinta puoluetta olivat kokoomus, sosiaalidemokraatit sekä vihreät. Perussuomalaisten kannatus oli lähes kymmenen prosenttiyksikköä Vantaata heikompaa ja puolue jäikin Helsingissä neljänneksi. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit sen sijaan saivat Helsingissä suuremmat ääniosuudet kuin Vantaalla. Vihreiden lisäksi myös vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue saivat Helsingissä suuremman ääniosuuden kuin Vantaalla.

13 11 Koko maan äänestyksessä kolme suurinta, eli kokoomus, sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset, saivat selvästi Vantaata pienemmät ääniosuudet kokonaisäänimäärästä. Pienemmät puolueet saivat koko maassa Vantaata selvästi suuremman, yli 40 prosentin osuuden äänistä. Vihreät olivat koko maahan verrattuna ainoa puolue kolmen suuren ulkopuolella, joka sai Vantaalla suuremman osuuden ääniä kuin koko maassa. Keskustan asema Vantaalla heikkeni selvästi edellisistä eduskuntavaaleista. Koko maahan verrattuna puolueen ääniosuus oli Vantaalla vain kolmanneksen koko maasta saadusta ääniosuudesta. Puolueiden ääniosuudet Vantaalla, Uudenmaan vaalipiirissä, Helsingin vaalipiirissä sekä koko maassa Vantaa 25,8 22,7 22,6 10,0 6,2 5,2 Uudenmaan vaalipiiri 28,4 18,8 19,3 9,1 5,1 6,4 Helsingin vaalipiiri 27,3 13,0 17,5 16,7 10,4 4,5 Koko maa 20,4 19,1 19,1 7,3 8,1 15,8 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Muut yhteensä Kuva 8. Suurimpien puolueiden kannatus Vantaalla, Uudenmaan vaalipiirissä, Helsingin vaalipiirissä ja koko maassa 2011 eduskuntavaaleissa Puolueiden kannatus ja kannatuksen muutos Vantaan äänestysalueilla Vantaan 65 äänestysalueesta kokoomus sai suurimman kannatuksen 35 alueella, perussuomalaiset 17 alueella ja sosiaalidemokraatit 13 alueella. Äänestysalueiden kannatusosuudet vaihtelivat näillä kolmella puolueella merkittävästikin. Kokoomuksen kannatus vaihteli eniten 39,6 prosentin ja 11,3 prosentin välillä. Perussuomalaisten kannatus vaihteli 31,6 prosentin ja 14,3 prosentin välillä ja sosiaalidemokraattien kannatus 32,3 prosentin ja 15,0 prosentin välillä. Nämä kolme puoluetta muodostivat ääniosuuksilla kärkikolmikon 64 äänestysalueella. Vihreät ylsivät myös kolmen suurimman joukkoon yhdellä alueella, joka oli Kartanonkoski. Puolueen suurin kannatusosuus yksittäisellä äänestysalueella oli Jokiniemessä, 17,6 prosenttia. Kaikkiaan puolue oli neljänneksi suurin 53 äänestysalueella. Muiden puolueiden kannatus äänestysalueilla oli parhaimmillaankin alle 12 prosentin. Vihreät, vasemmistoliitto ja keskusta vaihtelivat viidenneksi suuriman puolueen sijaa kaikilla paitsi yhdellä äänestysalueella Sotungissa, jossa ruotsalainen kansanpuolue ylsi vasemmistoliiton kanssa jaetulle viidennelle tilalle ääniosuuksissa. Perussuomalaisten kannatus kasvoi kaikista puolueista eniten jokaisella Vantaan äänestysalueella. Suurimmillaan puolueen ääniosuus kasvoi 21,7 prosenttiyksiköllä, pienimmillään 7,5 prosenttiyksiköllä. Muiden puolueiden kohdalla suurin yksittäinen muutos kasvavaan suuntaan oli sosiaalidemokraateilla 5,6 prosenttiyksikköä. Puolue menetti suhteellista kannatustaan kuitenkin 49 äänestysalueella. Kokoomuksella vastaava lukumäärä oli 48 äänestysaluetta.

14 12 Kuva 9. Suurimmat puolueet Vantaan äänestysalueilla eduskuntavaaleissa Ääniosuus laski yksittäisellä äänestysalueella eniten keskustalla, 9,5 prosenttiyksiköllä. Puolue menetti kannatustaan ainoana puolueena kaikilla äänestysalueilla. Tosin myös vihreiden ääniosuus laski kaikilla, paitsi yhdellä äänestysalueella ja kristillisdemokraateilla vastaavia alueita oli kolme. Perussuomalaiset poisluettuna, kaikki seitsemän suurinta puoluetta menettivät reilusti yli puolessa äänestysalueista kannatustaan. Äänestysalueittaisten ääniosuuksien perusteella kokoomusta kannatettiin erityisesti Vantaan lounais- ja länsiosissa sekä Vantaan keskiosissa. Varsinkin pientaloalueet olivat kokoomuksen vahvimpia kannatusalueita, vaikka ääniosuudet olivat merkittäviä myös monella tiiviimmin asutulla alueella. Korkeimpia yli 30 prosentin kannatuslukuja kokoomus saavutti 17 alueella. Ääniosuuksia tarkastelemalla kokoomuksen ääniosuus oli korkein Ylästössä (39,1 %), Hämevaarassa (38,7 %), Askistossa (36,6 %), Kartanonkoskella (35,8 %), Vapaalassa (34,8 %), Veromiehessä (33,7 %), Nikinmäessä (33,1 %), Keimolassa (32,9 %), Vantaanlaaksossa (32,9 %) ja Kuninkaalassa (32,4 %). Kahteen muuhun suurimpaan puolueeseen verrattuna kokoomus sai toisaalta myös joistain Vantaan osista selvästi pienempiä ääniosuuksia. Niitä tuli esimerkiksi Estepuistosta (11,3 %), Havukalliosta (11,4 %), Rastimäestä (11,8 %), Tarhapuistosta (12,7 %) ja Mikkolasta (13,2 %). Kokonaisuudessaan kokoomuksen kannatus vaihteli kolmesta suosituimmasta puolueesta eniten. Perussuomalaisten kannatus keskittyi selvimmin pääradan varteen, Lounais-Vantaan tiiviimmin asutuille alueille sekä yksittäisille alueille Länsi- ja Itä-Vantaalla. Korkeimmat yli 30 prosentin ääniosuudet perussuomalaiset saivat Otavan (31,6 %), Estepuiston (30,4 %) ja Vierumäen (30,2 %) äänestysalueilta. Muut suurimmilla osuuksilla perussuomalaisia äänestänyttä aluetta, olivat Mikkola (29,9 %), Nissas (29,5 %), Oripuisto (29,9 %), Länsimäki 28,5 %), Laajavuori (28,5 %), Hakunila (28,3 %) ja Kulomäki (28,0 %). Vähiten Perusuomalaisia kannatettiin Kartanonkoskella (14,3 %), Ylästössä (16,0 %), Hämevaarassa (17,2 %), Talkootiellä (17,4 %) ja Vantaanlaaksossa (17,5 %).

15 13 40,0 Puolueiden kannatusosuudet suuralueittain Vantaalla 35,0 30,0 25,0 % 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Myyrmäen suuralue Kivistön suuralue Aviapoliksen suuralue Tikkurilan suuralue Koivukylän suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Muut Kuva 10. Alueellinen vertailu puolueiden ääniosuuksista Vantaan seitsemällä suuralueella. (Tikkurilan suuralueeseen kuuluvat Koivuhaan ja Helsingin pitäjän kirkonkylän kaupunginosat ovat tässä tarkastelussa osana Aviapoliksen suuraluetta) Sosiaalidemokraattien kannatusosuudet olivat korkeimpia monelta osin samoilla alueilla Vantaata, jossa perussuomalaisetkin olivat vahvoja. Sosiaalidemokraattien vahvimmat alueet olivat Havukallio (32,3 %), Tarhapuisto (31,6 %) ja Kukkaketo (30,6 %). Myös Oripuisto (29,8 %), Länsimäki (29,5 %), Hakunila (29,4 %), Rastimäki (29,0 %), Estepuisto (28,7 %), Mikkola (27,8 %) ja Matari (26,6%) kuuluivat kymmenen suurimmilla ääniosuuksilla sosiaalidemokraatteja äänestäneen alueen joukkoon. Pienimmät ääniosuudet sosiaalidemokraateilla oli Kartanonkoskella (15,0 %), Ylästössä (15,9 %), Lummetiellä (16,1 %), Pakkalassa (16,6 %) ja Sotungissa (17,0 %). Pienempien puolueiden ääniosuudet vaihtelivat äänestysalueilla 0,9-17,6 prosentin välillä. Vihreiden kannatus oli suurinta Jokiniemessä (17,6 %) ja Kartanonkoskella (17,0 %), Maarinojalla (14,5 % ), Lummetiellä (13,8 %) sekä Talkootiellä (13,6%). Pienimmät kannatusosuudet tulivat Estepuistosta (6,8%), Oripuistosta (6,8 %) ja Itä-Hakkilasta (7,0 %). Muista puolueista vasemmistoliitto ja keskusta saivat parhaimmillaan noin 10 prosentin ääniosuuksia ja huonoimmillaan reilun 3 prosentin osuuden äänistä. Vasemmistoliiton vahvimmat alueet olivat pääradan varrella sekä Itä- ja Kaakkois-Vantaalla, kun taas keskustalla vahvimmat alueet sijoittuivat etenkin Kivistön suuralueen äänestysalueille. Kristillisdemokraattien ja ruotsalaisen kansanpuoleen äänimäärät vaihtelivat 0,9-7,4 prosentin välillä. Kristillisdemokraattien kannatus oli varsin tasaista Vantaan eri osissa, kun taas ruotsalainen kansanpuolue sai merkittävän kannatuspiikin (7,4 %) Sotungissa. Kristillisdemokraattien korkein ääniosuus oli 5,0 prosenttia, joka tuli Louhelasta. Kun tarkastellaan vahvimpia ja heikoimpia kannatusalueita ja niiden eroja kolmen suuren puolueen kesken, erot olivat selvimmät kokoomuksen ja kahden muun puolueen välillä. Perussuomalaisten ja sosiaalisdemokraattien äänestysalueittaisessa kannatuksen vahvuudessa on yhteyttä, eli siellä missä perussuomalaiset ovat saanet suurempia ja toisaalta pienempiä ääniosuuksia, myös sosiaalidemokraatit ovat yleensä menestyneet paremmin tai vastaavasti huonommin. Näiden puolueiden väliltä löytyy kuitenkin myös alueittaisia eroja. Sen sijaan sieltä mistä perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit ovat saaneet suurempia ääniosuuksia, kokoomuksen kannatus oli heikompaa ja päinvastoin. Puolueet ovat suosituin kolmikko kaikilla paitsi yhdellä Vantaan äänestysalueella (Kartanonkoski), joten niillä kaikilla oli suosiota Vantaan kaikissa osissa.

16 14 Puolueiden kannatuksen muutokset suuralueittain eduskuntavaaleissa ,0 15,0 prosenttiyksikköä 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 Myyrmäen suuralue Kivistön suuralue Aviapoliksen suuralue Tikkurilan suuralue Koivukylän suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Muut Kuva 11. Alueellinen vertailu puolueiden kannatuksen muutoksesta Vantaan suuralueilla. (Tikkurilan suuralueeseen kuuluvat Koivuhaan ja Helsingin pitäjän kirkonkylän kaupunginosat ovat tässä tarkastelussa osana Aviapoliksen suuraluetta) Verrattaessa kolmen suurimman puolueen kannatuksen yhteyttä muihin puolueisiin löytyy kokoomuksen ja vasemmistoliiton väliltä merkittävimmät kannatuksen alueelliset erot. Perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien kannatus on samankaltaisempaa alueellisesti vasemmistoliiton kanssa. Perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien kannatus on ollut siis yleensä suurempaa siellä missä vasemmistoliittokin on pärjännyt paremmin, kun taas kokoomus on saanut kyseisillä alueilla yleensä matalampia ääniosuuksia. Ruotsalainen kansanpuolue sai kokoomuksen kanssa taas samoilta alueilta selvästi parempia ja myös huonompia kannatusosuuksia. Vihreiden, keskustan ja kristillisdemokraattien suhteen ei löydy yhtä vahvoja yhteyksiä kolmen suuren alueelliseen kannatukseen liittyen. Verrattaessa äänestysalueiden äänestysaktiivisuutta ja eri puolueiden kannatusta erilaisen äänestysaktiivisuuden alueilla, poikkeavat suurimmat puolueet toisistaan. Perussuomalaisten kannatus on yleensä vahvempaa alueilla, joissa äänestysaktiivisuus on ollut alhaisempaa. Sen sijaan kokoomuksen kannatus lukemat olivat vahvempia alueilla, joissa äänestysaktiivisuus oli korkeata. Eniten äänestysaktiivisuutta kasvattaneilla äänestysalueilla, voidaan huomata perussuomalaisten kannatuksen suurempi osuus verrattuna kokonaisvaalitulokseen. Kymmenellä eniten äänestysaktiivisuutta kasvattaneella alueella perussuomalaiset olivat suurin puolue kuudella alueella. Sen sijaan kokoomuksen ääniosuus oli näillä alueilla selvästi pienempi verrattuna koko Vantaan tulokseen. Heidän kannatusosuudet kasvoivat alueilla, joissa äänestysaktiivisuuden muutos oli vähäisempää. Perussuomalaiset ovat siis olleet eniten ääniä kerännyt puolue alueilla, joilla suurimmat muutokset äänestysaktiivisuudessa ovat tapahtuneet.

17 4. Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaiden menestys Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä Ehdokasasettelu ja eduskuntaan valitut kansanedustajat Uudenmaan vaalipiiristä Uudenmaan vaalipiirissä oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kuudentoista puolueen ehdokkaita sekä tämän lisäksi 4 sitoutumatonta puolueiden ulkopuolista ehdokasta. Yhdeksän puoluetta asetti suurimman 35 ehdokkaan määrän vaaleihin. Sen sijaan vähiten ehdokkaita asettaneella puolueella oli vain yksi ainoa ehdokas. Suuret puolueet asettivat ehdokkaita eniten, joskin myös Piraattipuolueella oli 35 henkilön ehdokasmäärä. Vaalipiirin eduskuntavaaleihin asetettujen ehdokkaiden määrä oli yhteensä 406. Ehdokkaista miehiä oli 240 ja naisia 166. Heistä 31 oli myös vuonna 2007 valitussa eduskunnassa. Taulukko 5. Puolueet, ehdokasmäärät ja sitoutumattomat ehdokkaat Uudenmaan vaalipiirissä. Puolueiden ehdokasmäärät ja sitoutumattomat ehdokkaat Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleissa 2011 Ehdokkaita Vihreä liitto 35 Suomen ruotsalainen kansanpuolue 35 Kansallinen Kokoomus 35 Muutos Vapauspuolue - Suomen tulevaisuus 1 Suomen Kommunistinen Puolue 27 Piraattipuolue 35 Suomen Työväenpuolue 9 Suomen Keskusta 35 Perussuomalaiset 35 Itsenäisyyspuolue 15 Köyhien Asialla 8 Vasemmistoliitto 35 Suomen Kristillisdemokraatit 35 Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta 13 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 35 Mikael Lönnroth (sitoutumaton) 1 Marita Marttunen (sitoutumaton) 1 Panu Nikoskinen (sitoutumaton) 1 Per-David Salminen (sitoutumaton) 1 Espoolaisten ehdokkaiden määrä oli vaalipiirissä suurin. Vantaalaisia ehdokkaita oli toisiksi eniten, 77 henkilöä. Koko ehdokasmäärästä luku oli vajaat 19 prosenttia. Vantaalaisista ehdokkaista 32 oli naisia ja 45 miehiä. Heistä neljä toimi kansanedustajina päättyneellä kaudella. Eduskuntapuolueiden vantaalaisista ehdokkaista 6 oli kokoomuksesta, 7 perussuomalaisista, 8 sosiaalidemokraateista, 6 vihreistä, 11 vasemmistoliitosta, 6 keskustasta, 8 kristillisdemokraateista ja 2 ruotsalaisesta kansanpuolueesta. Muiden puolueiden ehdokkaista eniten vantaalaisia oli Suomen Kommunistisella Puolueella (8 ehdokasta) ja Kommunistisella Työväenpuolueella (6 ehdokasta). Uudenmaan vaalipiiristä valittiin 35 kansaedustajaa, joista suurimman äänisaaliin keräsivät Timo Soini (Ps) ääntä, Alexander Stubb (Kok) ääntä, Jyrki Katainen (Kok) ääntä, Lauri Ihalainen (SDP) ääntä ja Maria Guzenina-Richardson (SDP) ääntä. Muut ehdokkaat jäivät alle äänen. Vaalipiiristä valituista kansanedustajista kokoomuslaisia on 11 edustajaa, perussuomalaisia 7 edustajaa, sosiaalidemokraatteja 7 edustajaa, vihreitä 3 edustajaa ja ruotsalaisesta kansanpuolueesta eduskuntaan pääsi 3 edustajaa. Tämän lisäksi kristillisdemokraateista ja vasemmistoliitosta kummastakin pääsi eduskuntaan yksi edustaja. Eduskuntaan valituista 13 oli Espoosta, 6 Vantaalta, 5 Helsingistä sekä 2 Nurmijärveltä, Raaseporista, Tuusulasta ja Porvoosta. Lohjalta, Keravalta ja Kirkkonummelta eduskuntaan pääsi yhdet ehdokkaat. Uusia kansanedustajia valituista on 14 henkilöä, joista vantaalaisia on 5. Valittujen ehdokkaiden keski-ikä on 46 vuotta.

18 Taulukko 6. Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntaan valitut 35 ehdokasta. Sija Ehdokkaan nimi (X) = edellisessä eduskunnassa Ikä vaalipäivänä Koti kunta Puolue 16 Vantaan osuus ehdokkaan Osuus Uudenmaan vaalipiirin äänistä (%) Ennakkoäänet Uudenmaan vaalipiirissä. Vaalipäivän äänet Uudenmaan vaalipiirissä Uudenmaan vaalipiirin äänimäärä 1. Soini Timo (X) 48 Espoo PS 22,2 8, Stubb Alexander 43 Espoo KOK 17,1 8, Katainen Jyrki (X) 39 Espoo KOK 15,8 4, Ihalainen Lauri 63 Helsinki SDP 23,0 3, Guzenina-Richardson Maria (X) 42 Espoo SDP 15,4 2, Jungner Mikael 45 Espoo SDP 19,1 1, Brax Tuija (X) 46 Helsinki VIHR 19,9 1, Feldt-Ranta Maarit (X) 42 Raasepori SDP 4,1 1, Blomqvist Thomas (X) 46 Raasepori RKP 1,4 1, Lehtomäki Paula (X) 38 Helsinki KESK 22,0 1, Gestrin Christina (X) 44 Espoo RKP 4,7 1, Mäkelä Outi (X) 36 Nurmijärvi KOK 11,0 1, Tolvanen Kari 49 Espoo KOK 17,4 1, Niinistö Jussi 40 Nurmijärvi PS 15,6 1, Nylander Mikaela (X) 41 Porvoo RKP 2,9 1, Lindtman Antti 28 Vantaa SDP 88,1 0, Harkimo Leena (X) 48 Helsinki KOK 20,6 0, Mäkinen Tapani (X) 46 Vantaa KOK 85,5 0, Kuusisto Merja (X) 56 Tuusula SDP 8,8 0, Saarinen Matti (X) 63 Lohja SDP 1,2 0, Vahasalo Raija (X) 50 Kirkkonummi KOK 9,1 0, Toivola Jani 33 Helsinki VIHR 24,3 0, Jääskeläinen Jouko 59 Vantaa KD 30,6 0, Lehti Eero (X) 66 Kerava KOK 9,5 0, Kaikkonen Antti (X) 37 Tuusula KESK 13,1 0, Karimäki Johanna (X) 38 Espoo VIHR 15,6 0, Kauma Pia 44 Espoo KOK 10,4 0, Uotila Kari 56 Espoo VAS 16,9 0, Matikainen-Kallström Marjo (X) 46 Espoo KOK 11,1 0, Lauslahti Sanna (X) 45 Espoo KOK 9,8 0, Ruohonen-Lerner Pirkko (X) 54 Porvoo PS 6,9 0, Jurva Johanna 33 Vantaa PS 67,6 0, Jääskeläinen Pietari 63 Vantaa PS 64,4 0, Niikko Mika 44 Vantaa PS 62,4 0, Juvonen Arja 43 Espoo PS 13,8 0, Eniten ääniä saaneet ehdokkaat Vantaalla Vantaalla vaalien kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta olivat Uudenmaan vaalipiirin tapaan Timo Soini ja Alexander Stubb, jotka keräsivät yhteensä yli 16 prosenttia kaikista vantaalaisten äänistä. Myös vantaalaiset ehdokkaat saivat paljon ääniä kotikaupungistaan. Suosituimmat vantaalaiset olivat Antti Lindtman (SDP) sekä Tapani Mäkinen (Kok), jotka jättivät taakseen esimerkiksi Uudenmaan vaalipiirissä merkittäviä ääniosuuksia saaneet Jyrki Kataisen (Kok) ja Lauri Ihalaisen (SDP). Yli tuhat ääntä Vantaalla saaneesta 24 ehdokkaasta vantaalaisia oli 14. Vantaalla omien ehdokkaiden osuus suosituimpien joukossa on siis merkittävä. Muutoin suosituimmat ehdokkaat ovat pitkälti samoja, jotka pärjäsivät koko vaalipiirin äänestyksessä. Vantaan suosituimmasta 35 ehdokkaasta eduskuntaan pääsi Uudenmaan vaalipiirissä 18 ehdokasta. Eri äänestysalueiden suosituin ehdokas oli Timo Soini, joka sijoittui kärkeen 51 vantaalaisella äänestysalueella. Korkeita äänimääriä Soini sai kaikilla Vantaan aluilla ja hän oli jokaisella äänestysalueella kahden suosituimman ehdokkaan joukossa. Alexander Stubb sai eniten ääniä 12 alueella. Ainoa vantaalainen, joka ylsi suurimpaan äänimäärään äänestysalueilla oli Antti Lindtman, joka oli suosituin Rastimäessä ja Tarhapuistossa. Soini ja Stubb olivat kärkikaksikkona 44 alueella. Kärkikaksikkoon yltäneitä vantaalaisia olivat Lindtmanin lisäksi Tapani Mäkinen, Mika Niikko (Ps), Kimmo Kiljunen (SDP) ja Juha Malmi (Ps).

19 Taulukko 7. Vantaalla yli ääntä saaneet ehdokkaat. (Vantaalaiset ehdokkaat harmaalla taustalla) Sija Sija Uudenmaan Vantaalla vaalipiirissä Ehdokas (X)=eduskuntaan valittu Puolue 17 Ennakkoäänet Vantaalla lkm. Vaalipäivän äänet Vantaalla lkm Vantaan äänet yht. lkm. Osuus kaikista Vantaan äänistä (%) Osuus puolueen Vantaan äänistä (%) Vantaan osuus ehdokkaan Uudenmaan vaalipiirin äänistä (%) 1. 1 Soini Timo (X) PS ,4 41,2 22, Stubb Alexander (X) KOK ,9 26,8 17, Lindtman Antti (X) SDP ,1 18,2 88, Mäkinen Tapani (X) KOK ,8 14,7 85, Katainen Jyrki (X) KOK ,7 14,2 15, Ihalainen Lauri (X) SDP ,4 14,9 23, Kiljunen Kimmo SDP ,2 9,9 70, Guzenina-Richardson Maria (X) SDP ,2 9,6 15, Niemi-Saari Mari SDP ,0 8,9 68, Kähärä Sirkka-Liisa SDP ,0 8,8 82, Jurva Johanna (X) PS ,9 8,6 67, Jääskeläinen Pietari (X) PS ,9 8,2 64, Niikko Mika (X) PS ,6 7,2 62, Malmi Juha PS ,6 7,0 67, Lehtomäki Paula (X) KESK ,6 30,3 22, Orpana Anitta KOK ,6 6,0 83, Jungner Mikael (X) SDP ,6 6,9 19, Brax Tuija (X) VIHR ,5 15,2 19, Kauppinen Sirpa VIHR ,5 14,6 46, Jääskeläinen Jouko (X) KD ,2 5,3 30, Saramo Jussi VAS ,1 17,8 36, Juurikkala Timo VIHR ,1 10,8 59, Tolvanen Kari (X) KOK ,0 3,8 17, Toivola Jani (X) VIHR ,0 9,8 24, Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin äänten jakautuminen ehdokkaiden kotikuntien mukaan Vantaalaiset ehdokkaat saivat yli 40 prosenttia kaikista vantaalaisten äänistä. Tämä on enemmän kuin vantaalaisten ehdokkaiden osuus kaikista Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaista, joten vantaalaiset suosivat äänestämisessä oman kunnan ehdokkaita. Merkittävässä määrin vantaalaisten ääniä meni kuitenkin myös muiden kuntien ehdokkaille. Varsinkin espoolaisten osuus on suuri, johtuen suurelta osin muutaman Uudenmaan vaalipiirin kärkiehdokkaan espoolaisuudesta. Vantaalaisten äänistä oman kunnan ja Espoon ehdokkaille meni lähes 74 prosenttia, Helsingin ja muiden Uudenmaan vaalipiirin kuntien viedessä suurimman osan lopuista äänistä. Kaikista Uudenmaan vaalipiirissä annetuista äänistä vantaalaiset ehdokkaat saivat runsaat 13 prosenttia. Yhteensä vantaalaiset ehdokkaat saivat ääntä ja kuntana Vantaa sai omien ehdokkaiden keräämällä äänimäärällä mitattuna toisiksi eniten vaalipiirin ääniä. Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä annetut äänet ehdokkaiden kotikunnan mukaan % 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 41,5 40,0 33,8 33,7 14,3 13,2 10,8 10,6 1,2 1,1 Vantaa Uudenmaan vaalipiiri Vantaa Espoo Helsinki Muut Uudenmaan vaalipiirin kunnat Uudenmaan vaalipiirin ulkopuoliset kunnat ja ulkomaat Kuva 12. Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin äänestäjien antamien äänien jakautuminen eri kuntien ehdokkaille.

20 Vantaalaisten ehdokkaiden menestys vaaleissa Taulukko 8. Vantaalaisten ehdokkaiden äänimäärät Uudenmaan vaalipiirin äänien mukaisessa järjestyksessä. Vantaan ennakkoäänet Vantaan Vantaan äänet Uudenmaan vaalipiirin Uudenmaan vaalipiirin Vantaalaisten äänien Uudenmaan vaalipiiri äänet Uudenmaan vaalipiirin Sija Ehdokas Puolue vaalipäivän äänet yhteensä ennakkoäänet vaalipäivän äänet osuus (%) ilman vantaalaisääniä äänet yht. 1. Lindtman Antti SDP , Mäkinen Tapani KOK , Jääskeläinen Jouko KD , Kiljunen Kimmo SDP , Kauppinen Sirpa VIHR , Saramo Jussi VAS , Niemi-Saari Mari SDP , Jurva Johanna PS , Jääskeläinen Pietari PS , Niikko Mika PS , Kähärä Sirkka-Liisa SDP , Eerola Antero VAS , Malmi Juha PS , Orpana Anitta KOK , Juurikkala Timo VIHR , Norres Lasse KOK , Sandström Tomi KOK , Kyyrö Marja PS , Tyystjärvi Kati VAS , Viitanen Tiina KOK , Simonen Juha PS , Kuntsi Hanna SDP , Nieminen Johannes PS , Ranta Juhis VIHR , Haverinen Soili KD , Kostilainen Anniina VIHR , Eklund Tarja SDP , Karlsson Patrik RKP , Mäkelä Mikko VIHR , Jääskeläinen Jari VAS , Kotila Pirkko VAS , Nurmivaara Astrid RKP , Sodhi Ranbir SDP , Hakkarainen Erja VIHR , Mäkinen Marja-Vuokko KD , Massinen Marko SDP , Ravela Reko VAS , Hiilinen Teemu VAS , Hirvaskoski Johannes KESK , Hagi Farah Mustafe KESK , Puukko Pauliina KESK , Tiainen Arja VAS , Savolainen Mariitta KESK , Sarpola Arja KD , Ladarsi Ahmed KOK , Onkamo Sanna M , Hartikainen Antti VAS , Hallikainen Pertti KESK , Selivanova Olesja KESK , Mielonen Mikko VAS , Paulanto Hanna KD , Dahl Ahti VAS , Harju Hannu KTP , Muinonen Petri KD , Vaskela Jyrki ITSP , Kangas Ros-Britt KD , Mutta Markus SKP , Roito Tuomas SKP , Hautala Irma SKP , Huldén Lena SKP , Perttilä Timo KÖY , Nurminen Pentti SKP , Kovanen Juha SKP , Gerges Maher KD , Nevalainen Jouko STP , Typpö Heikki STP , Kallinen Miila ITSP , Kivivirta Lyyli STP , Ahllund Leena KTP , Kortelainen Seppo SKP , Vesterinen Bertta KTP , Huldén Larry SKP , Tukia Tapio SKP , Huttunen Asko ITSP , Nieminen Rita KTP , Meriläinen Paula KTP , Meriläinen Otto KTP ,3 8 12

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

Presidentinvaalit 2012

Presidentinvaalit 2012 Presidentinvaalit 2012 Vantaan tulokset Julkaisija Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Teksti Harri Sinkko Kannen kuva Copyright Tasavallan presidentin kanslia Tietopalvelu C 10 :2012

Lisätiedot

TIETOISKU 7/

TIETOISKU 7/ TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2

Lisätiedot

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros Edusk.v. RYHMITTÄIN ÄÄNET Sivu 1 VIHR Vihreä liitto 001 1. Äänestysalue 126 6.8 002 2. Äänestysalue 114 6.3 003 3. Äänestysalue 103 5.5 Ennakkoäänet 126 4.5 Vaalipäivän äänet 217 7.9 Äänet yhteensä 343

Lisätiedot

Kunnallisvaalit Vantaalla 2004 Mikael Kekkonen

Kunnallisvaalit Vantaalla 2004 Mikael Kekkonen VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C19 : 2004 Kunnallisvaalit Vantaalla 2004 Mikael Kekkonen Julkaisija - Utgivare Vantaan kaupungin tilasto ja tutkimus Vanda stads statistik och forskning Tiedustelut

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0 10 Vaalit (Luvun lähde: Keskusvaalilautakunta) 10.1 Äänioikeutetut ja äänioikeuden käyttö vuosina 1999-2011 Äänioikeutettuja Äänestysprosentti (%) Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO ARKISTOLUETTELO Sivu 1(27) III2 III3 Vaaliasiapapereita 1902 1925 Kunnan alueella toimitetuissa alkuaikojen vaaleissa kertyneitä hajanaisia asiakirjoja.

Lisätiedot

Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Raportin laatija: Sanna Ala-Mantila Kannen kuva: Sami Lievonen

Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Raportin laatija: Sanna Ala-Mantila Kannen kuva: Sami Lievonen KUNTAVAALIT VANTAALLA 2017 Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Raportin laatija: Sanna Ala-Mantila Kannen kuva: Sami Lievonen Vantaan kaupunki. Tietopalvelu C2 : 2017 ISSN-L 1799-7011 ISSN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT Vantaan tulokset

EDUSKUNTAVAALIT Vantaan tulokset EDUSKUNTAVAALIT 2015 Vantaan tulokset Julkaisija Raportin laatija ja kansikuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Markku Pietinen Vantaan kaupunki. Tietopalvelu C3 : 2015 ISSN-L 1799-7011 ISSN 1799-7569

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Tarkastelussa 1. Ennakkoäänestys (s. 3 9) 2. Äänestysaktiivisuus (s. 10 14) 3. Puoluekannatus (s. 15 24) 4. Puolueiden kannatusalueet (s. 25 30) 2 Jussi

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2014

Tilastokatsaus 12:2014 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen

Lisätiedot

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen 14.3.2017 1.Ennakkoäänestys Ennakkoon äänestäneiden osuuden kasvu ei ennusta korkeampaa äänestysprosenttia Ennakkoon äänestäneiden

Lisätiedot

Vaalitilinpäätös Kuntavaalit Espoossa 2017

Vaalitilinpäätös Kuntavaalit Espoossa 2017 Vaalitilinpäätös Kuntavaalit Espoossa 2017 Valtuustolle Mari Immonen, Tuula Miettinen, Petri Lintunen, Eija Österholm, Sirpa Nykänen Sisällys 1. Äänestysaktiivisuus 2. Puolueiden kannatus ja ääniharavat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Oikeusministeriön vaaliohjeet 1 käsittelee kohdassa 8.4. tarkastuslaskentaa ja vaalien tuloksen vahvistamista.

Oikeusministeriön vaaliohjeet 1 käsittelee kohdassa 8.4. tarkastuslaskentaa ja vaalien tuloksen vahvistamista. Keskusvaalilautakunta 60 10.04.2017 Vuoden 2017 kuntavaalien vaalipäivän äänten tarkastuslaskenta 796/00.00.00.00/2015 Keskusvaalilautakunta 10.04.2017 60 Valtuutettujen ja varavaltuutettujen lukumääristä

Lisätiedot

Vaalitilinpäätös Kuntavaalit Espoossa 2017

Vaalitilinpäätös Kuntavaalit Espoossa 2017 Vaalitilinpäätös Kuntavaalit Espoossa 2017 Valtuustolle Mari Immonen, Tuula Miettinen, Petri Lintunen, Eija Österholm, Sirpa Nykänen Sisällys 1. Äänestysaktiivisuus 2. Puolueiden kannatus ja ääniharavat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Vaalitilinpäätös Kuntavaalit Espoossa Mari Immonen, Tuula Miettinen, Petri Lintunen, Eija Österholm, Sirpa Nykänen

Vaalitilinpäätös Kuntavaalit Espoossa Mari Immonen, Tuula Miettinen, Petri Lintunen, Eija Österholm, Sirpa Nykänen Vaalitilinpäätös Kuntavaalit Espoossa 2017 Mari Immonen, Tuula Miettinen, Petri Lintunen, Eija Österholm, Sirpa Nykänen Sisällys 1. Äänestysaktiivisuus 2. Puolueiden kannatus ja ääniharavat 3. Valtuustopaikat

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh.

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 011 Hämevaara

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO VANHAT ARKISTOT VALTIOLLISTEN VAALIEN LAUTAKUNNAT

ARKISTOLUETTELO VANHAT ARKISTOT VALTIOLLISTEN VAALIEN LAUTAKUNNAT Sivu 1(6) Bb Vaaliluettelot ja niiden aakkoselliset hakemistot 1906 1971 1 Vaaliluettelot ja niiden aakkoselliset hakemistot 1906-1914 Luettelot henkikirjoitetusta väestöstä ja hakemistot luetteloihin.

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella sekä vertailutietoa edellisiltä valtuustokausilta Sirkka-Liisa Piipponen & Marianne Pekola-Sjöblom

Lisätiedot

PERUSKOULU YHTEENSÄ

PERUSKOULU YHTEENSÄ VANTAAN KAUPUNKI Sivistystoimi OPPILASTILASTO 20.09.2002 Suunnittelupalvelut Suom. Ruots. Yhteensä PERUSKOULU YHTEENSÄ 21 173 806 21 979 VUOSILUOKAT 0-6 YHTEENSÄ 14 499 545 15 044 Esiopetus+monikultt.esiopetus

Lisätiedot

Vaalitilinpäätös Kuntavaalit Espoossa 2012 Mari Immonen, Tuula Miettinen ja Petri Lintunen

Vaalitilinpäätös Kuntavaalit Espoossa 2012 Mari Immonen, Tuula Miettinen ja Petri Lintunen Vaalitilinpäätös Kuntavaalit Espoossa 2012 Mari Immonen, Tuula Miettinen ja Petri Lintunen 1. Äänestysaktiivisuus Kaupunkikehitysyksikkö ja Asiakirjahallinto, Käännös- ja tietopalvelut 2 Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

PERUSKOULU YHTEENSÄ

PERUSKOULU YHTEENSÄ VANTAAN KAUPUNKI Sivistystoimi OPPILASTILASTO 20.09.2003 Suunnittelupalvelut Suom. Ruots. Yhteensä PERUSKOULU YHTEENSÄ 21 372 812 22 184 VUOSILUOKAT 0-6 YHTEENSÄ 14 355 540 14 895 Esiopetus+monikultt.esiopetus

Lisätiedot

Tietopaketti: presidentinvaalit. Ajatuspaja Toivo

Tietopaketti: presidentinvaalit. Ajatuspaja Toivo Tietopaketti: presidentinvaalit Ajatuspaja Toivo 25.1.2018 Presidentinvaali 2012 ensimmäinen kierros Vaalipiiri Äänestysprosentti Äänestäneet Ennakkoäänestäneet Ennakoiden osuus Helsingin vaalipiiri 76,6

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Katsaus ennakkoäänestämiseen sekä naisten ja miesten vaalimenestykseen

Katsaus ennakkoäänestämiseen sekä naisten ja miesten vaalimenestykseen Vaalit 2013 Kunnallisvaalit 2012 Katsaus ennakkoäänestämiseen sekä ja miesten vaalimenestykseen Ennakkoäänestäjistä puolet eläkeläisiä Korjattu 19.3.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Kunnallisvaaleissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

KUNTAVAALIT Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut

KUNTAVAALIT Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut KUNTAVAALIT 2017 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/2017 Sisällysluettelo 1. Äänestysvilkkaus 1 2. Puolueiden äänimäärät 2 3. Suurimpien puolueiden kannatus 6 4. Valtuustopaikat 1989-2021

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Järj- Ehdokas Ryhmä Äänet nro nro nimi

Järj- Ehdokas Ryhmä Äänet nro nro nimi Edusk.v. EHDOKKAAT ÄÄNIMÄÄRÄN Sivu 1 1. 103 Stubb, Alexander KOK 786 2. 61 Rehn-Kivi, Veronica RKP 779 3. 83 Katainen, Jyrki KOK 456 4. 45 Gestrin, Christina RKP 370 5. 54 Månsson, Björn RKP 195 6. 257

Lisätiedot

Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta

Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Kunnanhallitus 45 26.01.2015 Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen 26/00.00.00.01/2015 Kunnanhallitus 45 Äänestyksen ajankohta Vuoden 2015 eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2017

TILASTOKATSAUS 5:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2017 1 21.12.2017 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2016 Vantaalla oli yhteensä 108 300 asuntoa vuoden 2016 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 30.6.2011 1 30.6.2011 T2622-2626 Jari Pajunen Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus- ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015, vahvistettu tulos

Eduskuntavaalit 2015, vahvistettu tulos Vaalit Eduskuntavaalit, vahvistettu tulos Keskusta vaalien voittaja eduskuntavaaleissa Korjattu 30.4. klo 10:45. Kuvio 2 julkistuksessa korjattu. Keskusta nousi vaalien voittajaksi Sosialidemokraattien,

Lisätiedot

Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017

Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017 Liite 3 Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017 2.6.2017 Riitta Myllymäki Kuntaliiton valtuuskunta Yhdistyksen ylin toimielin 76 jäsentä ja 76 varajäsentä, joiden tulee olla kuntalaissa tarkoitettuja

Lisätiedot

Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna Riitta Myllymäki

Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna Riitta Myllymäki Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017 2.6.2017 Riitta Myllymäki Kuntaliiton valtuuskunta Yhdistyksen ylin toimielin 76 jäsentä ja 76 varajäsentä, joiden tulee olla kuntalaissa tarkoitettuja valtuutettuja

Lisätiedot

1. Kuka seuraavista sopisi mielestänne parhaiten kannattamanne puolueen omaksi presidenttiehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa?

1. Kuka seuraavista sopisi mielestänne parhaiten kannattamanne puolueen omaksi presidenttiehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa? TALOUSTUTKIMUS OY 20110630 11:50:11 TYÖ 2624.14 TAULUKKO 9025 ss VER % Telebus vko 22Ati-24B/2011 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis

Lisätiedot

Presidentinvaalit 2012

Presidentinvaalit 2012 Vaalit 2012 Presidentinvaalit 2012 II vaali, vahvistettu tulos Vahvistettu tulos: Sauli Niinistö valittiin presidentiksi 2012 Presidentinvaalin toisella kierroksella Sauli Niinistö voitti selvästi vastaehdokkaansa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2013

Tilastokatsaus 11:2013 Vantaa 16.12.2012 Tietopalvelu B17:2013 Sairastavuusindeksi 1 Vantaalla 2012 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2002 2012 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C11:2001 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä Esipuhe Vantaa on osana pääkaupunkiseutua saanut osansa, tosin pienemmän osan kuin suuremmat naapurinsa,

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/005 0.10.005 KUNNALLISVAALIT ESPOOSSA VUONNA 004 Santeri Paakko 30 5 6 5 4 1996 000 004 0 15 14 13 13 14 13 13 11 10 8 9 8 7 7 5 0 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 1 Kok SDP Vihr. RKP Kesk. Sit. Vas.

Lisätiedot

Äänestysalueiden vähentäminen

Äänestysalueiden vähentäminen Äänestysalueiden vähentäminen Kh 16 Kurikan kaupungissa on yhteensä kahdeksantoista äänestysaluetta. 25.1.2010 Vaalilain 8 :n mukaan äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen.

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015, ennakkotieto

Eduskuntavaalit 2015, ennakkotieto Vaalit 2015 Eduskuntavaalit 2015, ennakkotieto Suomen Keskusta vaalien voittaja eduskuntavaaleissa 2015 Korjattu 30.4.2015. Kuvio 2. julkistuksessa korjattu. Suomen Keskusta nousi vaalien voittajaksi Sosialidemokraattien,

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

Valmistelija/lisätietojen antaja: Hallintopäällikkö Matleena Mikkonen puh tai sähköposti

Valmistelija/lisätietojen antaja: Hallintopäällikkö Matleena Mikkonen puh tai sähköposti Keskusvaalilautakunta 44 12.04.2017 Vuoden 2017 kuntavaalien tuloksen vahvistaminen Karkkilan kaupungissa Keskusvaalilautakunta 12.04.2017 44 Esittelijä: hallintopäällikkö Matleena Mikkonen Valmistelija/lisätietojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Presidentinvaalitutkimus 2011

Presidentinvaalitutkimus 2011 Presidentinvaalitutkimus 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 28.07.2011 1 28.7.2011 T2627-2630 Jari Pajunen, Tuomo Turja Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus-

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen vuoden 2017 kuntavaaleja varten

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen vuoden 2017 kuntavaaleja varten Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 1001/00.00.00.00/2016 20 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen vuoden 2017 kuntavaaleja varten Kaupunginsihteeri Petra Määttänen ja keskusvaalilautakunnan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 167 13.04.2015 Kaupunginhallitus 176 20.04.2015. Äänestysaluejaon muuttaminen 284/00.04.00/2015 KH 167

Kaupunginhallitus 167 13.04.2015 Kaupunginhallitus 176 20.04.2015. Äänestysaluejaon muuttaminen 284/00.04.00/2015 KH 167 Kaupunginhallitus 167 13.04.2015 Kaupunginhallitus 176 20.04.2015 Äänestysaluejaon muuttaminen 284/00.04.00/2015 KH 167 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 II kaupunginsihteeri

Lisätiedot

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense?

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense? Simulaatio Mitä jos Vantaa olisi Odense? SIMULAATIO Simulaatiolla luodaan hallitussa ympäristössä todellisuus mahdollisimman tarkasti uudelleen. Olemme tehneet simulointiyrityksen siitä miltä Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

Ennakkotieto: Kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena, Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan eniten kunnallisvaaleissa 2012

Ennakkotieto: Kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena, Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan eniten kunnallisvaaleissa 2012 Vaalit 2012 Kunnallisvaalit 2012 Ennakkotieto Ennakkotieto: Kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena, Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan eniten kunnallisvaaleissa 2012 Kokoomus säilytti viime

Lisätiedot

Taina Åback Tampereen kaupunki kuntademokratiayksikkö

Taina Åback Tampereen kaupunki kuntademokratiayksikkö % Kunnallisvaalit Tampereella 2012 Taina Åback Tampereen kaupunki kuntademokratiayksikkö 1 SISÄLLYS 1 Johdanto...5 2 Vaaliosallistumisen edistäminen...6 3 Ehdokkaiden rekrytointi...7 4 Paikalliset vaaliteemat...8

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena yksi täysi, kolme

Lisätiedot

VUODEN 2017 KUNTAVAALIEN TULOKSEN MÄÄRÄÄMINEN ASKOLAN KUNNASSA. Vaalilain 93 (varavaltuutetut) kuuluu seuraavasti:

VUODEN 2017 KUNTAVAALIEN TULOKSEN MÄÄRÄÄMINEN ASKOLAN KUNNASSA. Vaalilain 93 (varavaltuutetut) kuuluu seuraavasti: Keskusvaalilautakunta 21 12.04.2017 Kunnanhallitus 101 19.04.2017 Kunnanvaltuusto 26 22.05.2017 VUODEN 2017 KUNTAVAALIEN TULOKSEN MÄÄRÄÄMINEN ASKOLAN KUNNASSA VAALILTK 21 Valmistelija: hallintojohtaja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu

Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu Vaalit 2015 Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu Eduskuntavaaleissa 2015 yhteensä 2 6 ehdokasta Korjattu 10.4.2015 klo 12:30. Korjatut kohdat merkitty punaisella. Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin asetettiin

Lisätiedot

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja 27 11 Eduskuntavaalit Helsingissä 27 Verkossa ISSN 1796-721X Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Puh. 9 31 3636 etunimi.sukunimi@hel.fi Eduskuntavaalit

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

KOULUPSYKOLOGIPALVELUT

KOULUPSYKOLOGIPALVELUT Kevät 2004 Vantaan KOULUPSYKOLOGIT KOULUPSYKOLOGIPALVELUT Sinne minne tainta taivutetaan, puu kallistuu! (VERGILIUS) 1 Sisällysluettelo Koulupsykologi tukee koulua... 3 Vaikeuksien selvittely tapahtuu

Lisätiedot

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7 VANTAAN VÄESTÖ 2014/2015 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi ja ulkoasu Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu/Tietopalvelu Taitto

Lisätiedot

PUOLUEREKISTERISTERIIN MERKITYT JA SIITÄ POISTETUT PUOLUEET

PUOLUEREKISTERISTERIIN MERKITYT JA SIITÄ POISTETUT PUOLUEET OIKUSMINISTRIÖ DKY/Vaalit PUOLURKISTRISTRIIN MRKITYT JA SIITÄ POISTTUT PUOLUT 1. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti 2. Keskustapuolue Nimenmuutos 7.8.1988: Suomen Keskusta,

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Eräitä määräaikoja vuoden 2012 presidentinvaalissa

Eräitä määräaikoja vuoden 2012 presidentinvaalissa Eräitä määräaikoja vuoden 2012 presidentinvaalissa Ensimmäisen vaalin vaalipäivä 22.1.2012 Toisen vaalin vaalipäivä 5.2.2012 Ajankohta 1 Toimija Toimenpide Vaalilaki Alkuvuosi 2009 Valtuusto Kunnan keskusvaalilautakunnan

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05.

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05. Maakuntahallitus 123 11.09.2017 Maakuntahallitus 150 23.10.2017 Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05.00/2016 MHS 11.09.2017 123 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/2017 1

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/2017 1 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/2017 1 Keskusvaalilautakunta Aika 10.04.2017 klo 09:00-18:20 Paikka Kunnantalo, kokoustila Kajanus 5. kerros Läsnäolijat Parviainen Marko puheenjohtaja Hagelberg Harriet

Lisätiedot

Kunnallisvaalissa 2017 Kajaanin kaupunginvaltuustoon toimikaudeksi valitut. Suomen Keskusta yhteensä 14 valtuutettua ja 14 varavaltuutettua

Kunnallisvaalissa 2017 Kajaanin kaupunginvaltuustoon toimikaudeksi valitut. Suomen Keskusta yhteensä 14 valtuutettua ja 14 varavaltuutettua Kajaanin kaupunginvaltuusto 2017-2021 Kunnallisvaalissa 2017 Kajaanin kaupunginvaltuustoon toimikaudeksi 2017-2021 valitut. Nimi Ääniä Suomen Keskusta yhteensä 14 valtuutettua ja 14 varavaltuutettua Hatva

Lisätiedot

Vuoden 2017 kuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely ja kelpoisuus Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta

Vuoden 2017 kuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely ja kelpoisuus Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Kunnanhallitus 23 23.01.2017 Vuoden 2017 kuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen 796/00.00.00.00/2015 Kunnanhallitus 23.01.2017 23 Äänestyksen ajankohta Vuoden 2017 kuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Kansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita

Kansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Julkaistavissa sunnuntaina.1. klo 00.01 Kansalaiset: Kokoomus, ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Kokoomus ( % pitää osaavana ja kyvykkäänä), ( %) ja keskusta ( %) ovat kansalaisten mielestä osaavimmat

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus 125 11.09.2017 Maakuntahallitus 152 23.10.2017 Maakuntahallitus 186 11.12.2017 Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05.00/2016 MHS 11.09.2017 125 Tiivistelmä

Lisätiedot

Äänestys. Sähköisen äänestyksen pilotti. Luokkamalli. Government. Versio 1.4H Julkinen 08.02.2008 1 (8) Luokkamalli

Äänestys. Sähköisen äänestyksen pilotti. Luokkamalli. Government. Versio 1.4H Julkinen 08.02.2008 1 (8) Luokkamalli 08.02.2008 1 (8) Äänestys Oikeusministeriö Vaalitietojärjestelmät 08.02.2008 2 (8) 1 Äänestys... 3 1.1 Laskenta... 3 1.1.1 Aanet... 3 1.1.2 AaniLkm... 3 1.1.3 Yhdistely... 4 1.1.4 YhdistettyTulos... 4

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAUUDISTUS. Poliittisen ohjausryhmän jäsenet

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAUUDISTUS. Poliittisen ohjausryhmän jäsenet PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAUUDISTUS Poliittisen ohjausryhmän jäsenet Poliittisen ohjausryhmän jäsenet kategorioittain (3) 1. Ohjausryhmän jäsenet kunnittain Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia,

Lisätiedot