Taina Åback Tampereen kaupunki kuntademokratiayksikkö

Transkriptio

1 % Kunnallisvaalit Tampereella 2012 Taina Åback Tampereen kaupunki kuntademokratiayksikkö 1

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Vaaliosallistumisen edistäminen Ehdokkaiden rekrytointi Paikalliset vaaliteemat Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetut Äänestysaktiivisuus verrattuna edellisiin kunnallisvaaleihin Äänestysaktiivisuus äänestysalueittain Tietoa äänestysalueista Vilkkaimman äänestysaktiivisuuden alueet Alhaisimman äänestysaktiivisuuden alueet Nuorten äänestysaktiivisuus Ulkomaiden kansalaisten äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus muissa vaaleissa Vaalitulokset Valtuuston kokoonpano ja sen muutokset Valtuustokokoonpanon uudistuminen henkilötasolla Sosiaalisen edustavuuden toteutuminen Ehdokkaiden ja valtuustoon valittujen sukupuolijakauma Ehdokkaiden ja valtuustoon valittujen ikäjakauma Vaalien vaikutus muiden luottamushenkilöpaikkojen jakoon...24 LIITE Äänestysalueet 2012 (kartta)

3 Kunnallisvaalit Tampereella 2012 Taina Åback Tampereen kaupunki kuntademokratiayksikkö 3

4 4 Tampereen kaupunki 2013 Kuntademokratiayksikkö Painos: 150 kpl Ulkoasu ja taitto: Sirpa Koivu Painopaikka: Kopijyvä Oy 2013 ISBN

5 Tiivistelmä Kunnallisvaalit järjestettiin Äänestysaktiivisuus kääntyi laskuun sekä Tampereella että koko maassa. Äänestysaktiivisuus oli Tampereella 56,3 prosenttia ja valtakunnallisesti 58,3 prosenttia. Ennakkoon äänestäminen kasvatti suosiotaan, mutta varsinaisena vaalipäivänä äänestysinto jäi laimeaksi. Ehdokkaita oli enemmän kuin viime kunnallisvaaleissa, yhteensä 672. Ehdokkaita asettaneita ryhmittymiä oli 15. Näistä kolme, Piraattipuolue, Muutos2011 ja Itsenäisyyspuolue olivat uusia puolueita kunnallisvaaleissa. Vaalien voittajiksi selviytyivät Tampereella Perussuomalaiset ja SDP, joista kumpikin onnistui nostamaan kannatustaan. Perussuomalaiset sai viisi lisäpaikkaa valtuustoon 12,8 prosentin kannatuksella ja nousi neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. SDP sai yhden lisäpaikan valtuustossa 23,5 prosentin kannatuksella. Suurimpana puolueena säilyi kuitenkin Kokoomus 24,8 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi suosituin puolue oli Vihreät 14,1 prosentin kannatuksellaan. Nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuus jäi myös laimeaksi. Sitä tutkittiin 14 äänestysalueelta. Nuorimmasta ikäluokasta, vuotiaista, äänesti keskimäärin 32,4 prosenttia (6,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2008). Vanhemmasta, vuotiaiden ikäluokasta, äänesti keskimäärin 38,2 prosenttia (myös 6,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2008). Äänestysaktiivisuus oli paria poikkeusta lukuun ottamatta jopa matalampi kuin vuonna Äänestäminen ei selkeästi ole suurimmalle osalle nuorista kiinnostava vaikuttamisen väline. Valtuutetuista 22 on uusia, ja edelliskauden valtuutetuista 45 säilytti valtuustopaikkansa. Valtuuston keski-ikä nousi 47:stä 50 vuoteen. Yli 65-vuotiaita onkin valtuustossa 11 eli kuusi enemmän kuin neljä vuotta sitten. Naisten osuus valtuutetuista on nyt 46,3 prosenttia. Noin 15 prosenttia valtuutetuista työskentelee Tampereen kaupungin palveluksessa. 5 1 Johdanto Tämä on kolmas kunnallisvaaleista tehty vaalitilinpäätös Tampereella. Vaalitilinpäätös oli alun perin vuonna 2004 osa Kuntaliiton Demokratiatilinpäätös-hanketta. Sen tarkoituksena on koota havainnollistavia lukuja vaaleissa tapahtuneista muutoksista ja niiden vaikutuksista. Teemoina vaalitilinpäätöksessä ovat edellisten tapaan muun muassa äänestysaktiivisuus, paikalliset vaaliteemat ja valtuuston kokoonpano sekä muutokset luottamuselinpaikkojen jakautumisessa. Jälleen selvitettiin myös nuorten äänestysaktiivisuutta. Ensimmäinen nuorten äänestysaktiivisuutta paikallisesti koskeva selvitys oli Nuorten äänestysaktiivisuus Tampereella Nuorten äänestysaktiivisuuden selvittämistä on jatkettu supistetulla äänestysaluemäärällä 2008 ja 2012 vaalitilinpäätösten yhteydessä.

6 2 Vaaliosallistumisen edistäminen Ennakkoäänestysaika oli ja vaalipäivä oli Ennakkoäänestyspaikkoja oli Tampereella 15 eli vähemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa (18) ja alkuvuoden presidentinvaaleissa (17). Vaaliosallistumista pyrittiin kuitenkin edistämään muun muassa sijoittamalla entistä useampi ennakkoäänestyspaikka Tampereella sinne, missä ihmiset asioivat muutenkin eli marketteihin ja kirjastoihin. Vaikka ennakkoon äänestäminen on suosittua, yllättävän monelle äänestäjälle on edelleen epäselvää, että ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa Suomessa tai ulkomailla. Tampereella ennakkoäänestyspaikkoina oli viisi kaupunginkirjastoa ja yliopiston pääkirjasto Linna, keskusvirastotalo, Tammelan palvelukeskus ja viisi markettia. Lisäksi Netti-Nysse toimi näissäkin vaaleissa liikkuvana äänestysbussina. Sen pysähdyspaikat olivat vuoropäivinä Tampereen Teknillisen korkeakoulun pihassa Hervannassa ja Tampereen ammattikorkeakoulun pihassa Teiskontiellä. Postitoimistojen määrä ennakkoäänestyspaikkoina väheni yhteen. Tähän vaikuttivat alueellisten postitoimistojen lakkauttamiset. Kunnallisvaalit olivat esillä niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa mediassa ja vaaliväittelyitä järjestettiin paikallisesti ja valtakunnallisesti. Vaalit olivat teemana myös kaikkiin kunnan kotitalouksiin jaettavassa kaupungin tiedotuslehdessä, Tampere-lehdessä (4/2012). Nuorisolle Tampereen Nuorisofoorumi järjesti vaalipaneelin Nuorille ei järjestetty varjovaaleja kunnallisvaaleissa, sillä eduskuntavaalien 2011 yhteydessä oli varjovaalit. Ennen vaaleja Tampereen kaupungin internetsivuilla oli jälleen vaalikone. Vaalikonetta esiteltiin pääkirjasto Metsossa ja sitä sekä kuntavaaleja mainostettiin keskusvirastotalon aulassa. Vaalikoneessa oli 24 kysymystä ja niihin vastaamalla saattoi verrata omia vastauksiaan ehdokkaiden antamiin vastauksiin. Vaalikoneen kysymykset käsittelivät tulevalla vaalikaudella päätettäväksi tulevia asioita. Koneen kysymyksiin vastasi 536 ehdokasta eli noin 80 prosenttia kaikista Tampereella ehdokkaana olleista. Vaalikonetta käytti vaalipäivän jälkeiseen maanantaihin mennessä käyttäjää. Loppuun asti vaalikoneen kysymykset täytti käyttäjää ja loput selailivat sivuja osittain. Taustatietonsa ilmoittaneista vaalikoneen käyttäjistä naisia oli enemmistö, 55,8 prosenttia, ja miehiä 44,2 prosenttia. 6 Kuvio 1. Vaalikoneen käyttäjien ikärakenne (Ikänsä ilmoittaneita käyttäjiä )

7 Eniten vaalikoneen kysymyksiin kävivät vastaamassa vuotiaat. Suosituinta vaalikoneen käyttö oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa, joita oli taustatiedon ilmoittaneista vastaajista 30,2 prosenttia. Alempi korkeakoulututkinto oli 24,5 prosentilla ja ammatillinen tutkinto 24,3 prosentilla vastanneista. Lukion suorittaneita oli 13,5 prosenttia ja peruskoulun suorittaneita 7,6 prosenttia vastanneista (vastanneita yhteensä ). Tampereella oli kunnallisvaaleissa vaalipäivänä 14 äänestysalueella käytössä myös niin sanottu sähköinen vaaliluettelo. Sähköisen vaaliluettelon käyttöä oli testattu Tampereella jo 2012 presidentinvaaleissa yhdellä äänestysalueella. Perinteistä paperista vaaliluetteloa ei siis käytetty näillä äänestysalueilla ollenkaan, vaan se oli vain varalla mahdollisten tietoliikennekatkojen takia. Sähköisen vaaliluettelon käyttämistä testasivat myös useat muut kunnat. Äänioikeuden käyttö kirjataan henkilöturvatunnukseen perustuen suoraan samaan sähköiseen järjestelmään, joka on käytössä jo ennakkoäänestyksessä. Tämä mahdollistaa reaaliaikaisen äänestäjämäärien seurannan ja vaalipäivän äänestäjämäärien ja äänestysaktiivisuuden nopean raportoinnin vaalipäivän päätteeksi. 3 Ehdokkaiden rekrytointi Tampereella oli 672 kunnallisvaaliehdokasta eli 36 enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa. Ehdokkaita asetti 15 ryhmittymää, yhteislistaa tai valitsijayhdistystä: Muutos 2011, Kansallinen Kokoomus, Perussuomalaiset, Suomen Keskusta, Itsenäisyyspuolue, Suomen Kristillisdemokraatit, Suomen Sosialidemokraattinen puolue, Piraattipuolue, Suomen Työväenpuolue STP, Suomen Kommunistinen puolue, Vasemmistoliitto, Vihreä liitto, Tampereen Sitoutumattomat ry yhteislista sekä valitsijayhdistys Seppo Olavi Lehto. Ryhmittymä saa kunnassa asettaa ehdokkaita enintään puolitoistakertaisen määrän valtuuston kokoon verrattuna. Ehdokkaiden määrää nosti se, että täyden listan eli sata ehdokasta asetti SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden lisäksi myös Perussuomalaiset. Kokoomuksella ehdokkaita oli 99, Keskustalla 62, SKP:lla 35, Kristillisdemokraateilla 31, Piraattipuolueella 14, Muutos 2011 ja STP:llä kummallakin kaksi, RKP:llä, Itsenäisyyspuolueella ja valitsijayhdistys Lehdolla kaikilla yksi. Tampereen Sitoutumattomien yhteislistalla oli 24 ehdokasta. Vaaliliitossa keskenään olivat Kokoomus ja RKP sekä SKP ja STP. Ehdokasmäärä ei enää kasvanut yhtä rajusti kuin edellisissä kunnallisvaaleissa. Yhdestä valtuustopaikasta kilvoittelee jo nykyiselläkin ehdokasmäärällä kymmenen ehdokasta. Ehdokkaiden kasvava määrä ei kuitenkaan tuntunut vaikuttavan positiivisesti äänestysaktiivisuuteen. Taulukko 1. Tietoja ehdokasasettelusta kunnallisvaaleissa Vuosi Ehdokkaita (lkm) Valtuuston koko (lkm) Ehdokkaat/ valtuustopaikat Valtuutettuja asu-kasta kohti Ehdokkaita asettaneita ryhmiä ,1 3, ,1 3, ,5 3, ,0 3,1 15 7

8 4 Paikalliset vaaliteemat Rantaväylän tunneli putkahti jälleen vaaliteemaksi, vaikka periaatepäätös sen rakentamisesta on jo edeltävissä valtuustoissa muodostettu. Tunneli kuitenkin jakaa voimakkaasti kuntalaisten tunteita. Muita vaaliteemoja olivat pienemmässä määrin Tampereen keskusareena ja kaupunkiraitiotie. Kansallisesti vaaliväittelyt pyörivät voimakkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja kuntarakenneuudistuksen ympärillä. Melko paljon keskustelua herätti se, ettei kaikkien ryhmittymien pormestariehdokkaita nimetty selkeästi etukäteen kuten 2008 kunnallisvaaleissa, jolloin pormestariteema ja pormestarin valinta oli yksi vaaliteemoista. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa eri ryhmittymien pormestariehdokkaat nimettiin ennen vaaleja ja nostettiin esille muun muassa lehdistössä laajassa juttusarjassa. 5 Äänestysaktiivisuus Lukuun on koottu äänestysaktiivisuudessa tapahtuneita muutoksia yleisesti ja äänestysalueittain. Äänioikeutettuja kunnallisvaaleissa ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä täysi-ikäiset Suomen kansalaiset sekä ne EU-jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on ollut kotikunta Suomessa vähintään 51 päivää ennen vaaleja. Äänioikeus on myös viimeistään vaalipäivänä täysi-ikäisillä muiden maiden kansalaisilla, joilla on ollut kotikunta Suomessa tuolloin kahden vuoden ajan. Näissä vaaleissa äänioikeuskunnan määräytymispäivä oli Tämän päivämäärän jälkeen tapahtuva muutto ei enää vaikuttanut äänioikeuskuntaan. Kunnallisvaaleissa äänioikeus ei ole sidottu kansalaisuuteen kuten valtiollisissa vaaleissa. Ulkomaille yli vuodeksi muuttavalla Suomen kansalaisella ei ole kotikuntaa Suomessa eikä näin ollen äänioikeutta kunnallisvaaleissa. 5.1 Äänioikeutetut Tampereen kaupunki on jaettu 64 äänestysalueeseen. Äänestysalueet pysyivät vuonna 2008 käyttöön otetun äänestysaluejaottelun mukaisina. Ainoastaan muutaman äänestysalueen nimi muuttui vastaamaan äänestyspaikkana toimivan koulun uutta nimeä. Äänioikeutettuja oli Tampereella yhteensä Tämä on 7845 enemmän kuin neljä vuotta sitten. Vastaavassa ajassa Tampereen väkiluku on kasvanut noin 7500 henkilöllä. Äänioikeutettujen osuus väestöstä on kasvanut tasaisesti kuten Tampereen väestökin. Naisten osuus äänioikeutetuista on hienoisessa laskussa. 8

9 Taulukko 2. Äänioikeutetut ja äänestysalueet Vuosi Äänestysalueita Äänioikeutettuja Miehiä % Naisia % Yht. % väestöstä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3* *Vuoden 2012 luku on tilastokeskuksen väestöennusteesta elokuun lopussa. Äänioikeuskunta on määräytynyt Äänestysaktiivisuus verrattuna edellisiin kunnallisvaaleihin Äänestysprosentti oli Tampereella 56,3. Kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus laski näissä vaaleissa sekä Tampereella että koko maassa. Tampereella äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa oli vuonna ,4 % ja vuonna ,7 %. Äänestysaktiivisuuden lasku näissä kunnallisvaaleissa, verrattuna vuoden 2008 kunnallisvaaleihin, oli 3,1 prosenttiyksikköä. Koko maassa äänestysaktiivisuus laski 58,3 prosenttiin neljän vuoden takaisesta 61,3 prosentista koko maa Tampere Kuvio 2. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa koko maassa ja Tampereella

10 Ennakkoon äänesti tamperelaista, eli 24,8 prosenttia äänioikeutetuista. Neljä vuotta sitten ennakkoon äänesti 23,1 prosenttia tamperelaisista. Ennakkoäänestyksen suosio jatkoi siis kasvuaan. Ennakkoäänistä 5,1 prosenttia annettiin jonkin muun kunnan ennakkoäänestyspaikassa. Lisäksi 4,3 prosenttia äänistä annettiin muulla tavalla kuten laitoksessa, kotona, ulkomailla tai laivassa. Vilkkaimpia ennakkoäänestyspäiviä Tampereella olivat kaksi viimeistä päivää, joista maanantaina annettiin yli 8000 ennakkoääntä ja tiistaina yli ennakkoääntä. Vilkkaita olivat myös kolme ensimmäistä päivää, jolloin ennakkoääniä annettiin päivässä. Tampereella ennakkoon äänestäneistä 90,6 prosenttia kävi kunnan omassa ennakkoäänestyspaikassa. Kaupungin omien ennakkoäänestyspaikkojen äänestäjämäärä nousi huomattavasti sen takia, että enää yksi postitoimisto toimi näissä vaaleissa ennakkoäänestyspaikkana (muut ennakkoäänestyspaikat olivat kaupungin omia). Marketit kasvattivat suosiotaan ennakkoäänestyspaikkoina. Niissä annettiin 44,8 prosenttia ennakkoäänistä ja yhteensä lähes viidesosa kaikista annetuista äänistä. Aktiivisimmat ennakkoäänestäjät olivat Kissanmaan koulun äänestysalueelta 41, jossa peräti 30,3 prosenttia äänioikeutetuista äänesti ennakkoon. Aktiivisesti ennakkoon äänestettiin myös Aleksanterin koulun äänestysalueilla 1 (29,9 %) ja 3 (29,6 %). Vähiten ennakkoon äänestettiin Annalan koulun äänestysalueella 52 (15,1 %) ja Hyhkyn koulun äänestysalueella 28 (15,9 %). Kuvio 3. Kaupungin omien ennakkoäänestyspaikkojen äänestäjämääriä Vaalipäivänä äänesti tamperelaista äänioikeutettua, mikä on 31,5 prosenttia äänioikeutetuista. Neljä vuotta sitten vaalipäivänä äänesti 36,2 prosenttia äänioikeutetuista. Laskua vaalipäivän äänestysaktiivisuudessa oli 4,7 prosenttiyksikköä. Jostain syystä yleensä vaalipäivänä äänestämässä käyvät eivät innostuneet vaaliuurnille, vaikka ennakkoäänestysaktiivisuus nousikin. Kokonaisäänestysaktiivisuuden lasku käytännössä ratkesi vaalipäivän äänestysaktiivisuuden laskulla. 10

11 Korkein äänestysaktiivisuus vaalipäivänä oli 45,9 prosenttia Pispan koulun äänestysalueella 27. Muita vaalipäivä aktiivisia olivat Vehmaisten koulun äänestysalue 51 (43,2 %) ja Saukonpuiston koulun äänestysalue 14 (43,0 %). Vaalipäivänä vähiten käytiin äänestämässä Pohjois- Hervannan koulun äänestysalueella 54, jossa 19,8 prosenttia äänesti. Seuraavaksi vähiten vaalipäivänä äänestettiin Etelä-Hervannan koulun äänestysalueella 57, jossa 21,9 prosenttia käytti äänioikeuttaan ja Pohjois-Hervannan koulun äänestysalueella 55, jossa 23,7 prosenttia äänesti vaalipäivänä. Miesten ja naisten äänestysaktiivisuudessa oli myös eroja. Naiset olivat jälleen aktiivisempia äänestäjiä. 57,8 prosenttia äänioikeutetuista naisista kävi äänestämässä ja miehistä äänesti 54,6 prosenttia. Naiset äänestivät ahkerammin sekä ennakkoon että vaalipäivänä. Neljä vuotta sitten tamperelaisten naisten äänestysaktiivisuus oli 61,7 ja miesten 56,9 prosenttia. 5.3 Äänestysaktiivisuus äänestysalueittain Tampere on jaettu 64 äänestysalueeseen. Äänestysalueet olivat samat kuin neljä vuotta sitten. Ainoastaan muutaman äänestysalueen nimi muuttui vastaamaan äänestyspaikkana toimivan koulun nimeä. Esimerkiksi Ahvenisjärven koulu on muuttunut Pohjois-Hervannan kouluksi. Erot äänestysalueiden välillä ovat edelleen selkeitä ja jatkaneet kasvuaan viime kunnallisvaaleista. Korkein äänestysaktiivisuus, 70,6 prosenttia, oli Linnainmaan koululla (äänestysalue 44) ja matalin äänestysaktiivisuus, 41,5 prosenttia, Pohjois-Hervannan koululla (äänestysalue 54). Ero äänestysaktiivisuudessa on näiden alueiden välillä jo 29,1 prosenttiyksikköä, ja ero on jatkanut kasvuaan. Viime kunnallisvaaleissa eroa aktiivisimman ja passiivisimman äänestysalueen välillä oli 27,4 prosenttiyksikköä. Vain kolmella äänestysalueella äänestysaktiivisuus nousi tai säilyi neljän vuoden takaisella tasolla. Aktiivisimmat äänestysalueet ovat lähes samat kuin viime kunnallisvaaleissa. Ainoastaan Amurin koulun toinen äänestysalue ja Ristinarkun koulut ovat uusia listalla. 11 Kuvio 4. Vilkkaimman äänestysaktiivisuuden alueet (äänestyalueen numero suluissa)

12 Kuvio 5. Alhaisimman äänestysaktiivisuuden alueet (äänestysalueen numero suluissa) Listauksesta (kuvio 5) puuttuu matalimman äänestysaktiivisuuden Aleksanterin koulun äänestysalue 64, jonka äänestysprosentti oli vain 17,2. Äänestysalue 64 on erityinen siinä mielessä, että siihen kuuluvat ne äänioikeutetut, joilla ei ole osoitetta Tampereella tai joiden osoite on laitoksessa tai ulkomailla ja äänestysaktiivisuus on tästä syystä erityisen matala. Myös passiivisista äänestysalueista lähes kaikki ovat samoja kuin edellisissä kunnallisvaaleissa ja edelleen listalla on neljä äänestysaluetta pelkästään Hervannasta. Uusia listalla ovat Tesomajärven ja Kalkun koulut. Samat äänestysalueet ovat pysyneet aktiivisten ja passiivisten alueiden kärjessä ja listan uudet tulokkaat ovat olleet lähellä kärkisijoja jo neljä vuotta sitten. Äänestysaktiivisuuden polarisaatio on huolestuttavaa ja edelleen jatkuva kärjistyminen ei voi olla toivottava ilmiö. Kaupungin sisäinen ero äänestysaktiivisuudessa on jatkanut kasvamistaan ja lähentelee jo 30 prosenttiyksikköä. Äänestysaktiivisuus laski eniten, eli 8,5 prosenttiyksikköä, Kalkun koulun äänestysalueella 31. Myös Sammon keskuslukion (äänestysalue 15) ja Kissanmaan koulun (äänestysalue 40) äänestysaktiivisuus laski yli seitsemällä prosenttiyksiköllä. 12

13 Taulukko 3. Äänestysalueet, joilla äänestysaktiivisuus laski eniten Äänestysalue Äänestys% Muutos Äänestysalue Äänestys% 2008-> Kalkun koulu 59,3-8,5 031 Kalkun koulu 50,8 015 Sammon keskuslukio 63,5-7,9 015 Sammon keskuslukio 55,6 040 Kissanmaan koulu 59,8-7,1 040 Kissanmaan koulu 52,7 039 Lentävänniemen koulu 64,4-6,8 039 Lentävänniemen koulu 57,6 048 Messukylän koulu 62,9-5,8 048 Messukylän koulu 57,1 038 Lielahden koulu 64,9-5,6 038 Lielahden koulu 59,3 054 Ahvenisjärven koulu 46,7-5,2 054 Pohjois-Hervannan koulu 41,5 029 Kaarilan koulu 63,3-5,2 029 Kaarilan koulu 58,1 042 Ristinarkun koulu 61,1-5,0 042 Ristinarkun koulu 56,1 060 Atalan koulu 65,2-4,8 060 Atalan koulu 60,4 Äänestysaktiivisuuden laskun syitä äänestysalueella on vaikea eritellä, mutta esimerkiksi suositun tai paikallisen ehdokkaan pois jääminen voi osaltaan vaikuttaa jonkin alueen äänestysaktiivisuuteen. 5.4 Tietoa äänestysalueista Aktiivisten ja passiivisten äänestysalueiden yhteisiä piirteitä voidaan jäljittää tarkastelemassa tilastoalueittain kerättäviä tietoja esimerkiksi tulotasosta, ikärakenteesta ja koulutusasteesta. Äänestysalueet eivät kuitenkaan noudata tilastoalueita, joten tulkinnat ovat suuntaa-antavia Vilkkaimman äänestysaktiivisuuden alueet Äänestysalue 44 Linnainmaan koulu (tilastoalueeseen kuuluu myös äänestysalue 45, joka on passiivinen). Linnainmaan koulun äänestysprosentti oli 70,6. Verrattuna kaupungin keskiarvoon, äänestysalueella on alle 15-vuotiaita hieman enemmän, vieraskielisiä ja opiskelijoita on vähemmän, työttömyys on hieman pienempi kuin keskimäärin ja vuokra-asuntoja on vähemmän. Äänestysalue 22 Koiviston koulu. Väestö on keski-iältään hieman vanhempaa mutta 7-15-vuotiaita asuu alueella enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Työttömyysaste on pienempi ja alue on selvästi pien- ja rivitalovoittoisempi verrattuna keskiarvoon. Vuositulot ovat hieman korkeammat kuin kaupungissa keskimäärin. Äänestysalue 27 Pispan koulu vuotiaita on alueella enemmän kuin keskimäärin, keski-ikä on hieman matalampi ja työssäkäyviä enemmän. Asukkaiden vuositulot ovat selkeästi korkeammat kuin keskimäärin. Äänestysalue 6 Pyynikin ammattioppilaitos. Alle 15-vuotiaita on vähemmän ja työssäkäyviä enemmän kuin keskimäärin. Työttömyysaste on pienempi ja vuositulot korkeammat kuin keskimäärin. Alue on kerrostalo- ja 13

14 vuokra-asuntovoittoinen. Äänestysalue 14 Saukonpuiston koulu. Yli 65- ja 85-vuotiaita enemmän kuin keskimäärin joten myös keski-ikä on alueella korkeampi. Työttömyysaste on pienempi ja asuinkerrostaloja ja vuokra-astuntoja on enemmän ja pien- ja rivitaloja vähemmän. Äänestysalue 36 Lamminpään koulu. Alueella on 7-15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita enemmän kuin keskimäärin. Vuositulot ovat korkeammat, alue on pien- ja rivitalovaltainen ja vuokra-asuntoja on vähän. Äänestysalue 63 Terälahden koulu vuotiaita ja yli 65-vuotiaita on enemmän kuin keskimäärin ja väestön keski-ikä on korkeampi. Alueella on vähän opiskelijoita ja vähemmän työssäkäyviä kuin kaupungissa keskimäärin ja työttömyys on hieman korkeampi. Alue on selvästi pientalovaltainen eikä vuokra-asuntoja juurikaan ole. Äänestysalue 62 Kämmenniemen koulu. Alueella on keskimääräistä enemmän alle 15-vuotiaita ja vähemmän opiskelijoita. Tulot ovat suuremmat ja alue on hyvin pientalovaltainen ja vuokra-asuntoja ei juuri ole. Äänestysalue 4 Amurin koulu. Alueella keski-ikä on korkeampi ja alle 15-vuotiaita on vähemmän. Työssäkäyviä on enemmän ja vuositulot ovat korkeammat kuin keskimäärin. Alue on kerrostalovaltainen. Äänestysalue 43 Ristinarkun koulu. Alue koostuu keskenään erilaisista Ristinarkun ja Pappilan tilastoalueista. Ristinarkussa työttömyys on hieman korkeampi ja tulot matalammat, myös asuinkerrostaloja ja vuokraasuntoja on enemmän. Pappilassa sen sijaan alle 15-vuotiaita on enemmän ja vuosiansiot ovat korkeammat ja alueella on enemmän pien- ja rivitaloja ja vähemmän vuokra-asuntoja. Alueita yhdistäviä tekijöitä: keskiarvoa korkeammat tulot, matalampi työttömyys ja pientalovaltaisuus Alhaisimman äänestysaktiivisuuden alueet Äänestysalueet 54 ja 55 Pohjois-Hervannan koulu sekä 57 ja 58 Etelä-Hervannan koulu. Kaikki äänestysalueet sijaitsevat Hervannan tilastoalueella, jota ei ole asukasmäärästään huolimatta jaettu pienempiin tilastoalueisiin. Hervannasta voidaan sanoa, että yli 65-vuotiaita on alueella vähemmän ja väestön keski-ikä on matalampi. Vieraskielisten osuus väestöstä on selvästi korkeampi kuin Tampereella keskimäärin. Opiskelijoita ja työttömiä on alueella enemmän, ja tulot ovat matalammat. Asuinkerrostaloja ja vuokra-asuntoja on enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Äänestysalueella 54 on huomattavat paljon alle 30-vuotiaita opiskelija-asuntojen vuoksi. Heitä on 59,8 prosenttia äänioikeutetuista. Alueilla, joilta nuorten äänestysaktiivisuutta laskettiin, alle 30-vuotiaita oli keskimäärin 24,4 prosenttia. Voi hyvin ymmärtää, että juuri Tampereelle muuttaneita nuoria opiskelijoita kunnallisvaaleissa äänestäminen ei välttämättä kiinnosta. Äänestysalue 45 Leinolan koulu. Alue kuuluu tilastollisesti samaan alueeseen kuin korkeimman äänestysaktiivisuuden alue 44. Tämän johdosta alueesta ei voi kertoa tarkkoja tilastotietoja. Äänestysalue 50 Kaukajärven koulu. Työssäkäyviä on alueella vähemmän ja vastaavasti työttömiä hieman enemmän kuin keskimäärin. Vieraskielisiä on jonkin verran enemmän ja asukkaiden keskimääräiset tulot ovat hieman pienemmät. Asuinkerrostaloja ja vuokra-asuntoja on hieman enemmän kuin kaupungissa keskimäärin.

15 Äänestysalue 20 Hatanpään koulu. Väestön keski-ikä on matalampi ja vieraskielisen väestön osuus on hieman korkeampi. Toisaalta sekä työssäkäyviä että työttömiä on enemmän kuin keskimäärin. Alueella on paljon asuinkerrostaloja ja vuokra-asuntoja. Äänestysalue 25 Multisillan koulu. Vieraskielisten osuus on alueella korkeampi. Työttömiä on enemmän, keskimääräiset vuositulot ovat pienemmät ja asuinkerrostaloja on enemmän kuin keskimäärin. Äänestysalue 34 Tesomajärven koulu. Yli 65-vuotiaiden osuus on selvästi korkeampi ja väestön keski-ikä on korkeampi. Työssäkäyviä on vähemmän ja työttömyyttä enemmän kuin keskimäärin. Vuosiansiot ovat matalammat ja alue on kerrostalovaltainen. Äänestysalue 31 Kalkun koulu. Alue koostuu Villilän, Kalkun ja Myllypuron tilastoalueista, jotka ovat hyvin erilaisia. Myllypuro on selkeästi teollisuusalue, eikä asukkaita juuri ole. Villilän ja Kalkun osalta voidaan sanoa, että alueet ovat pientalovoittoisia ja alle 15-vuotiaiden osuus on korkeampi ja keski-ikä matalampi. Villilässä työssäkäyviä on enemmän ja työttömiä vähemmän ja tulot ovat korkeammat kuin keskimäärin. Alue on selvästi pien- ja rivitalovoittoinen eikä vuokra-asuntoja juuri ole. Kalkussa sen sijaan työttömyys on korkeampi ja keskimääräiset tulot ovat matalammat. Alueita yhdistäviä tekijöitä: keskiarvoa matalammat tulot, korkeampi työttömyys, kerros- ja vuokratalotalovaltaisuus. 5.5 Nuorten äänestysaktiivisuus Alle 30-vuotiaiden äänestysaktiivisuutta laskettiin käsityönä 14 äänestysalueelta. Alueet ovat samoja kuin edellisessä vaalitilinpäätöksessä, ja seurantatietoja nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuudesta on nyt kolmista kunnallisvaaleista. Ikäluokkien koko ja äänestysaktiivisuus on laskettu vaaliluetteloista äänestämässä käyneistä ja käymättä jättäneistä syntymävuosien mukaan. Sähköistä vaaliluetteloa vaalipäivänä käyttäneiltä alueilta äänestäneiden ja äänioikeutettujen määrä ikäluokissa selvitettiin vaalitietojärjestelmästä Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksessa. Alle 30-vuotiaiden osuus äänioikeutetuista vaihteli Pohjois-Hervannan koulun korkeasta 59,8 prosentista Kämmenniemen koulun 10,2 prosenttiin. Keskimäärin alle 30-vuotiaita oli alueen äänioikeutetuista 24,4 prosenttia. Odotettavissa oli, äänestysaktiivisuuden yleisesti laskiessa, että myös nuorten äänestäminen on heikompaa. Nuorimmasta ikäluokasta, vuotiaista, äänesti keskimäärin 32,4 prosenttia (6,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2008). Vanhemmasta, vuotiaiden ikäluokasta, äänesti keskimäärin 38,2 prosenttia (myös 6,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2008). Ainoastaan parilla äänestysalueella nuorten äänestysaktiivisuus ikäluokassa nousi neljän vuoden takaisesta. Tulokset antavat melko hyvän kuvan Tampereen tilanteesta, sillä tutkittujen14 alueen äänioikeutetut vastaavat viidesosaa Tampereen äänioikeutetuista. Alle 25-vuotiaista äänestää karkeasti siis vain joka kolmas eikä tilanne ole paljonkaan parempi vuotiaiden ryhmässä. Yhteen laskettuna alle 30-vuotiaiden äänestysprosentti vuonna 2012 oli 35,0 kun vuonna 2008 se oli 41,0. Yli 30-vuotiaiden äänestysprosentti alueilla vuonna 2012 oli 65,9. Laskua verrattuna vuoteen 2008 oli 1,2 prosenttiyksikköä. Ero yli ja alle 30-vuotiaiden äänestysaktiivisuudessa on huomattava, 30,9 prosenttiyksikköä. Ero on kasvanut vuodesta 2008, jolloin se oli 26,1 prosenttiyksikköä. 15

16 Verrattuna neljän vuoden takaiseen, eniten äänestysaktiivisuus laski vuotiaiden ikäluokassa Linnainmaalla (äänestysalue 44), jossa ikäluokan äänestysaktiivisuus putosi 21,0 prosenttiyksiköllä 33,1 prosenttiin. Muutos on suuri, sillä samaisella äänestysalueella on kuitenkin Tampereen korkein äänestysaktiivisuus. Leinolassa (äänestysalue 45) äänestysaktiivisuus laski samassa ikäluokassa 10,6 prosenttiyksikköä 32,6 prosenttiin. Molempien ikäluokkien äänestysaktiivisuudessa tapahtui roima pudotus Kämmenniemen koulun äänestysalueella 62, jossa vuotiaiden äänestysaktiivisuus laski 17,2 prosenttiyksikköä 29,9 prosenttiin ja vuotiaiden äänestysaktiivisuus laski peräti 23,8 prosenttiyksikköä 22,2 prosenttiin. Linnainmaalla ja Kämmenniemessä ikäluokkien koot ovat kuitenkin pienet, joten muutamakin äänestämättä jättäminen näkyy nopeasti ikäluokan äänestysprosentissa. Taulukko 4. Ikäluokittainen äänestysaktiivisuus äänestysalueilla Aleksanterin koulu Pyynikin ammattioppilaitos Tampereen normaalikoulu vuosi Äänestysalue Äänestys- 55,6 % 62,8 % 60,9 % 64,5 % 69,7 % 67,7 % 51,8 % 55,8 % 56,2 % prosentti vuotiaat 40,5 % 41,6 % 33,7 % 42,0 % 38,1 % 31,0 % 36,1 % 37,1 % 30,5 % vuotiaat 49,6 % 48,9 % 46,2 % 82,9 % 53,1 % 44,7 % 45,9 % 44,6 % 38,5 % 30- vuotiaat ja sitä vanhemmat 60,5 % 70,9 % 70,6 % 65,5 % 75,6 % 74,7 % 54,9 % 60,8 % 62,4 % Taulukko 5. Ikäluokittainen äänestysaktiivisuus äänestysalueilla Koiviston koulu Härmälän koulu vuosi Äänestysalue Äänestys- 64,6 % 69,0 % 68,5 % 50,2 % 56,1 % 51,9 % prosentti vuotiaat 43,4 % 48,7 % 40,4 % 28,2 % 33,2 % 26,9 % vuotiaat 47,1 % 48,4 % 46,3 % 35,9 % 41,3 % 35,2 % 30- vuotiaat ja sitä vanhemmat 67,9 % 73,3 % 73,5 % 55,1 % 62,7 % 60,0 % Taulukko 6. Ikäluokittainen äänestysaktiivisuus äänestysalueilla 16 Pispan koulu Tesomajärven koulu Lielahden koulu vuosi Äänestysalue Äänestys- 64,2 % 68,3 % 68,3 % 53,0 % 56,2 % 52,3 % 54,8 % 57,6 % 57,7 % prosentti vuotiaat 43,6 % 46,4 % 40,2 % 25,2 % 26,8 % 20,0 % 29,9 % 29,5 % 23,8 % vuotiaat 59,5 % 47,5 % 49,2 % 37,8 % 34,0 % 30,0 % 36,5 % 31,6 % 36,7 % 30- vuotiaat ja sitä vanhemmat 67,2 % 73,8 % 74,0 % 57,5 % 62,2 % 58,7 % 59,3 % 63,8 % 63,5 %

17 Taulukko 7. Ikäluokittainen äänestysaktiivisuus äänestysalueilla Linnainmaan koulu 1 Leinolan koulu 2 vuosi Äänestysalue Äänestys- 63,4 % 72,5 % 70,6 % 51,8 % 48,6 % 61,3 % 58,4 % prosentti vuotiaat 41,9 % 46,1 % 44,1 % 31,7 % 27,9 % 35,7 % 34,4 % vuotiaat 41,4 % 54,1 % 33,1 % 43,1 % 32,6 % 40,8 % 31,9 % 30- vuotiaat ja sitä vanhemmat 67,0 % 76,0 % 75,0 % 57,9 % 55,3 % 69,0 % 65,9 % ¹Linnainmaan ja Kämmenniemen kohdalla on otettava huomioon, että nuorten osuus äänioikeutetuista on melko pieni, joten muutamakin äänestämättä jättäminen vaikuttaa nopeasti tulokseen. ²Leinolan koulun kahden äänestysalueiden kohdalla vertailu on vain vuoteen 2008, sillä vuonna 2004 koulun äänestysalueet olivat vielä yhtenä äänestysalueena. Taulukko 8. Ikäluokittainen äänestysaktiivisuus äänestysalueilla Ahvenisjärven/Pohjois-Hervannan koulu Etelä-Hervannan koulu vuosi Äänestysalue Äänestys- 44,9 % 46,7 % 41,5 % 55,8 % 57,9 % 55,6 % prosentti vuotiaat 45,3 % 41,6 % 35,0 % 30,0 % 33,2 % 29,9 % vuotiaat 54,3 % 44,9 % 39,1 % 40,5 % 40,6 % 29,5 % 30- vuotiaat ja sitä vanhemmat 43,2 % 52,3 % 48,6 % 61,1 % 64,2 % 62,8 % Taulukko 9. Ikäluokittainen äänestysaktiivisuus äänestysalueilla Kämmenniemen koulu 1 vuosi Äänestysalue Äänestys- 61,1 % 46,7 % 63,4 % prosentti vuotiaat 41,4 % 41,6 % 29,9 % vuotiaat 62,5 % 44,9 % 22,2 % 30- vuotiaat ja sitä vanhemmat 67,4 % 52,3 % 67,5 % 17

18 Vain kahdella äänestysalueella ikäluokan äänestysaktiivisuus nousi neljän vuoden takaisesta. Pispan koulun äänestysalueella 27, vuotiaiden ikäluokka nosti äänestysaktiivisuuttaan 1,8 prosenttiyksiköllä ja Lielahden koulun äänestysalueella 37 sama ikäluokka nosti äänestysaktiivisuuttaan 5,3 prosenttiyksiköllä. Erityisen huolestuttavaa on, että joissakin tapauksissa (Linnainmaa 44, Etelä-Hervanta 56 ja Kämmenniemi 62) vanhemman ikäluokan äänestysaktiivisuus on jopa heikompi kuin nuoremman ikäluokan. Iän karttuminen kuitenkin tuntuisi vaikuttavan äänestysaktiivisuuteen positiivisesti. Kun verrataan vuonna vuotta täyttäneiden ikäluokkaa nykyiseen vuotiaiden ikäluokkaan, äänestysaktiivisuus on noussut kymmenellä äänestysalueella tutkituista neljästätoista. Vuoden 2012 kuntavaaleissa nuoret eivät kuitenkaan syystä tai toisesta innostuneet vaaliuurnille edes samaan tahtiin kuin neljä tai edes kahdeksan vuotta sitten. Lähes kaikilla alueilla ikäluokat äänestivät jopa vähemmän kuin vuonna Nuoret siis tuntuvat passivoituvan mutta miksi? Nuorten äänestämättä jättämisen syitä tutkittiin vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen kyselytutkimuksella. Viisi äänestämättä jättämiseen eniten vaikuttanutta syytä vuotiaden vastaajien mukaan olivat sopivan ehdokkaan löytämisen vaikeus, asioiden hoituminen kohtalaisesti muutenkin, epäluottamus poliitikkoja/ politiikkaa kohtaan, politiikka ei kiinnosta ja äänestämisestä ei katsottu olevan itselle mitään hyötyä*. Vaikka kyse on eduskuntavaaleista, voidaan olettaa, että samankaltaisia syitä voi olla myös kunnallisvaaleissa äänestämättä jättämisen taustalla. *Nurmela, Sakari & Pehkonen, Juhani 2003 Nuoret ja vuoden 2003 eduskuntavaalit. Teoksessa Kari Paakkunainen (toim.) Kyllä politiikalle, mutta Nuoret ja eduskuntavaalit Helsinki: Yliopistopaino Oy, Ulkomaiden kansalaisten äänestysaktiivisuus Verrattuna neljän vuoden takaiseen, muiden maiden kansalaisten äänestysaktiivisuus nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 22,9 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaisten määrä Tampereella on hieman kasvanut, ja äänestysaktiivisuus pääosin nousi. Ylivoimaisesti suurin osa Tampereella asuvista ulkomaiden kansalaisista on kotoisin pohjoismaiden ja EU:n ulkopuolelta. Ulkomaiden kansalaisten osuus äänioikeutetuista oli Tampereella 3,4 prosenttia. Heidän osuutensa äänestäneistä sen sijaan jäi reiluun puoleen prosenttiin. Taulukko 10. Ulkomaiden kansalaisten äänestysaktiivisuus Tampereella Äänioikeutetut yhteensä Unionin kansalaiset Islannin ja Norjan kansalaiset Muiden maiden kansalaiset Kaikki ulkomaalaiset yhteensä ,6 % 35,3 % 21,4 % 21,9 % 2012 Äänioikeutetut yhteensä Äänestysprosentti Äänestysprosentti ,9 % 27,8 % 22,9 % 22,9 % 18

19 5.7 Äänestysaktiivisuus muissa vaaleissa Äänestysaktiivisuudessa on suuret erot valtiollisten vaalien ja kunnallisvaalien välillä. Eduskuntavaalit ja presidentinvaalit kiinnostavat äänestäjiä selvästi enemmän kuin kunnallisvaalit. Äänestysaktiivisuus valtiollisissa vaaleissa on lähes 15 prosenttiyksikköä korkeampi. Myös kaupungin sisällä äänestysalueiden väliset erot äänestysaktiivisuudessa ovat valtiollisissa vaaleissa noin kymmenen prosenttiyksikköä pienemmät kuin kunnallisvaaleissa. Kuvio 6. Erot äänestysaktiivisuudessa vaalien välillä Tampereella 6 Vaalitulokset Perussuomalaiset oli koko maan tasolla voittaja näissä vaaleissa. Sen kannatus nousi 12,3 prosenttiin. Perussuomalaisten kannatuksen kasvu vähensi muiden isojen puolueiden kannatusta melko tasaisesti. Puolue nousi myös kunnallisvaaleissa neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Kokoomus, SDP ja Keskusta kärsivät lähes samansuuruiset noin 1,5 prosenttiyksikön kannatuksen laskut. Myös Tampereella Perussuomalaiset nosti kannatustaan 12,8 prosenttiin mutta ei suhteessa yhtä paljon kuin Suomen tasolla. Perussuomalaisten kannatus oli jo ennestäänkin Tampereella hieman korkeampaa kuin muualla Suomessa keskimäärin. Tampereella myös SDP nosti kannatustaan, vaikka koko maassa sen kannatus hieman laski. Suurinta kannatusta nauttii kuitenkin edelleen Kokoomus 24,8 prosentin kannatuksella. Seuraavana tulevat SDP 23,5 prosentin kannatuksella ja Vihreät 14,1 prosentin kannatuksella. Perussuomalaiset nousi Tampereella neljänneksi suurimmaksi puolueeksi ohi Vasemmistoliiton. Valitsijayhdistysten yhteislista Tampereen Sitoutumattomat menetti jälleen kannatustaan. Vuodesta 2004 Tampereen Sitoutumattomien kannatuksesta on kadonnut yli 5000 ääntä. Uusina puolueina vaaleissa olivat mukana Itsenäisyyspuolue, Muutos 2011 ja Piraattipuolue, joista Piraattipuolue keräsi eniten kannatusta. 19

20 Kokoomus ja Vasemmistoliitto kärsivät äänimäärällisesti suurimmat tappiot. Keskustan melko vaatimaton kannatus Tampereella verrattuna puolueen kannatukseen koko maassa johtaa siihen, että Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannatus on Tampereella suurempaa kuin maassa keskimäärin. Taulukko 11. Muutokset puolueiden kannatuksessa koko maassa ja Tampereella Puolue Kansallinen Kokoomus (KOK) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Suomen Keskusta (KESK) Perussuomalaiset (PS) Vihreä Liitto (VIHR) Vasemmistoliitto (VAS) Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP) Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) Piraattipuolue (Piraattip.) Itsenäisyyspuolue (IP) Koko maan kannatus Tampereen kannatus Osuus äänistä % Osuus äänistä % Äänet yhteensä 2012 Muutos prosenttiyksiköinä vuodesta Muutos prosenttiyksiköinä vuodesta -08 Lkm. Muutos ,9-1,5 24,8-2, ,6-1,6 23,5 +2, ,7-1,4 4,9-0, ,3 +6,9 12,8 +5, ,5-0,4 14,1-1, ,8 10,2-2, ,7 0 0, ,7-0,5 3,9-0, ,4 +0,5 1,6-0, ,2 +0,2 1,0 +1, ,1 0 0,1 +0, Muutos2011 0,1 +0,1 0,1 +0, Suomen Työväen Puolue (STP) Tampereen Sitoutumattomat 2,6-0, ry (TASI) Valitsijayhdistys Seppo Olavi Lehto 0,

21 Vuosi 6.1 Valtuuston kokoonpano ja sen muutokset Puolueiden kannatuksessa tapahtuneet muutokset heijastuvat luonnollisesti valtuustopaikkojen jakautumiseen ryhmittymien välillä. Ainoat paikkamääräänsä vuoden 2008 kunnallisvaaleista kasvattaneet puolueet ovat Perussuomalaiset viidellä lisäpaikalla ja SDP yhdellä lisäpaikalla. Taulukko 12. Valtuustopaikat puolueittain ja niiden muutokset Ryhmittymä KESK SDP KOK VAS RKP KD VIHR SKP TASI PS Valtuustokokoonpanon uudistuminen henkilötasolla Valtuustokauden aikana tapahtui joitain muutoksia valtuuston kokoonpanossa. Työtai virkanimitysten tai paikkakunnalta poismuuton takia ero myönnettiin neljälle valtuutetulle, ja heidän tilalleen valtuustoon nimitettiin vertausluvun mukaisessa tulojärjestyksessä seuraava puolueen varavaltuutettu. Koska tosiasiallinen tilanne valtuustokauden lopussa oli eri kuin alussa, vertailu on tehty vaalipäivänä vallinneesta tilanteesta. Valtuutetuista 55 asettui uudelleen ehdolle näissä vaaleissa ja 12 valtuutettua luopui paikastaan valtuustossa. Ehdolle asettuneista 45 tuli uudelleen valituksi ja kymmentä ei valittu uudelleen. Uusia valtuutettuja valtuustossa on 22 eli 31,3 prosenttia jäsenistä. Tosiasiallisesti myös valtuustoon valittu Tarja Jokinen (SDP) istui valtuustossa vuoden 2012 lopussa, sillä hän tuli Joonas Lepistön (SDP) tilalle tämän erottua valtuustosta kunnallisvaalien jälkeen. 21 Kuvio 7. Valtuustokauden valtuutetut syksyn 2012 kunnallisvaaleissa Tiukentuneen vaalirahoituslainsäädännön vuoksi, vaalirahoitusilmoitus täytyy kunnallisvaaleissakin palauttaa Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Ilmoituksen palauttamiseen oli aikaa joulukuun 2012 loppuun. Viraston internetsivun mukaan vain seitsemän vaalirahoitusilmoitusta jäi tamperelaisilta valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valituilta palauttamatta määräajassa, ja viimeinenkin oli palautettu ennen tammikuun puoltaväliä.

22 Neljästä 2009 valitusta apulaispormestarista kolme vaihtui valtuustokauden aikana. Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestarina aloitti Kristiina Järvelä (kok). Tilalle tuli Leena Kostiainen (kok) vuonna Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestarina aloitti Perttu Pesä (vihr) ja tilalle tuli vuonna 2011 Olli-Poika Parviainen (vihr). Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestari Harri Airaksinen (kok) erosi 2009 ja tilalle tuli Anna-Kaisa Ikonen (kok), joka erosi vuonna 2011 ja hänen tilalleen tuli Irja Tulonen (kok). 7 Sosiaalisen edustavuuden toteutuminen Valtuutetut edustavat kuntalaisia valtuustossa mutta valtuustoon valitut eivät ole kunta pienoiskoossa. Seuraavassa osiossa on tarkempaa tietoa valtuuston sosiaalisesta edustavuudesta. 7.1 Ehdokkaiden ja valtuustoon valittujen sukupuolijakauma Koko Suomen ehdokkaista oli naisia 38,8 prosenttia. Tampereella naisten osuus ehdokkaista putosi 36,3 prosenttiin. Tämä johtunee osaltaan siitä, että täyden ehdokaslistan asettaneilla Perussuomalaisilla selkeä enemmistö (86 %) ehdokkaista oli miehiä. Myös Piraattipuolueen (85,7 %) ja SKP:n (71,4 %) ehdokaslistat olivat miesvaltaisia. Valtuustoon valituista naisia oli kuitenkin 46,3 prosenttia, kun maanlaajuisesti sama luku on 36,2 prosenttia. Tampereella naisia valitaan valtuustoon enemmän kuin maassa keskimäärin ja suhteessa enemmän verrattuna siihen, miten paljon heitä on ehdokkaana. Kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta oli naisia (Hanna Tainio (sdp) 2686 ääntä, Pia Viitanen (sdp) 2479 ääntä, Sofia Vikman (kok) 2416 ääntä). Kun tarkastellaan vertauslukua, seitsemän suurimman vertausluvun saanutta ehdokasta oli naisia. Naisten määrä valtuustossa kuitenkin laski 32:sta 31:een. Kuvio 8. Naisten osuus kunnallisvaaliehdokkaista ja valtuustoon valituista Tampereella Ehdokkaiden ja valtuustoon valittujen ikäjakauma Tampereella kunnallisvaaliehdokkaita oli 672. Ehdokkaiden keski-ikä oli 46,7 vuotta. Koko maassa ehdokkaiden keski-ikä oli 48,7 vuotta. Vanhimmat ehdokkaat olivat Tampereella RKP:llä (64 vuotta, vain yksi ehdokas) ja SKP:llä (53 vuotta) sekä isommista puolueista Perussuomalaisilla (50,7 vuotta). Nuorimpia, alle 30-vuotiaita, olivat uusien puolueiden Muutos 2011

23 ja Piraattipuolueen ehdokkaat. Isoista puolueista Vihreiden ehdokkaat olivat nuorimpia (39,6 vuotta). Vuoden 2011 lopussa tamperelaisten keski-ikä oli 39,9 vuotta. Valtuuston valitut puolestaan olivat keski-iältään 50-vuotiaita. Neljä vuotta sitten valtuutettujen keski-ikä oli vuotiaita tai sitä vanhempia onkin uudessa valtuustossa 11 eli kuusi enemmän kuin vuonna Alle 30-vuotiaita on tällä kertaa kahdeksan, yksi enemmän kuin neljä vuotta sitten. Taulukko 13. Ehdokkaiden ja valtuustoon valittujen ikäjakauma Tampereella Ehdokkaat lukumäärä % Valitut, lukumäärä % Ikä ,2 6, ,0 1, ,8 10, ,0 10, ,2 17, ,9 16, ,3 19, ,4 16, ,2 32, ,3 38, ,2 13, ,5 16,4 Yhteensä ,0 100, ,0 100,0 Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden 2011 viimeisenä päivänä työntekijää. Tämä vastaa 15,0 % Tampereen kaupungin työllisestä työvoimasta. Valtuutetuista kymmenen työskentelee kaupungin palveluksessa, yksi heistä kaupungin omistamassa tytär- tai osakkuusyhtiössä, joten lähes 15 prosenttia valtuutetuista on kaupungin palveluksessa. Tämä vastaa Tampereen kaupungin työntekijöiden osuutta työllisen työvoiman määrästä. Varavaltuutetuista 17 työskentelee kaupungin palveluksessa, kaksi heistä kaupungin omistamassa tytär- tai osakkuusyhtiössä. Kaupungin työntekijöiden osuus varavaltuutetuista onkin noussut selkeästi. Pormestari ja apulaispormestarit ovat valintansa jälkeen kaupungin palkkalistoilla. Kuvio 9. Valtuustoon valituista oman kunnan palveluksessa 23

24 8 Vaalien vaikutus muiden luottamushenkilöpaikkojen jakoon Vuonna 2007 käyttöön otettu kaupungin uusi toimintamalli on ollut toiminnassa kuusi vuotta. Toimintamalliin liittyvät oleellisesti pormestarijärjestelmä ja tilaaja-tuottaja-malli. Tällä hetkellä tilaajaorganisaatio on jaettu kuuteen ydinprosessiin, joita johtaa kuusi tilaajalautakuntaa. (Ydinprosessit ovat lasten ja nuorten kasvun tukeminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, kaupunkiympäristön kehittäminen, osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen sekä terveyden ja toimintakyvyn edistäminen.) Kunkin tilaajalautakunnan puheenjohtajana toimii apulaispormestari, joka on valtuutettu. Lisäksi valtuusto valitsee kuusi sosiaali- ja terveyspalveluista sekä sivistyspalvelujen tuottamisesta huolehtivaa hyvinvointipalvelujen johtokuntaa (avopalvelujen johtokunta, laitoshoidon johtokunta, erikoissairaanhoidon johtokunta, päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta, toisen asteen koulutuksen johtokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta). Kaupungin seitsemällä liikelaitoksella (Tampereen Ateria, Tampereen Infratuotanto, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos, Tampereen Logistiikka, Tampereen Tilakeskus, Tampereen Vesi, Tullinkulman Työterveys) ja Sara Hildénin taidemuseolla on omat valtuuston valitsemat johtokuntansa ja valtuusto valitsee seitsemän jäsentä myös Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaan, kaksi jäsentä Pirkanmaan liiton edustajainkokoukseen ja kaksi jäsentä Tampereen Vuokratalosäätiön hallitukseen toimikaudeksi Lisäksi jäsenet valitaan keskusvaalilautakuntaan ja tarkastuslautakuntaan. Pormestariksi valittiin Anna-Kaisa Ikonen (kok). Apulaispormestareiksi valittiin terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin sekä ikäihmisten palveluihin Mikko Aaltonen (vas), yhdyskuntapalveluihin Pekka Salmi (sd), lasten ja nuorten palveluihin Leena Kostiainen (kok) ja osaamis- ja elinkeinopalveluihin sekä sivistys- ja elämänlaatupalveluihin Olli-Poika Parviainen (vihr). Kaupunginhallitukseen valittiin 11 jäsentä, jotka kaikki ovat valtuutettuja. Eri lautakuntiin valittiin jäseniä 82. Heistä 39,0 prosenttia on valtuutettuja, 52,4 prosenttia on varavaltuutettuja, 7,3 prosenttia on vaaliehdokkaana olleita ja 1,2 prosenttia ei ollut ehdolla vaaleissa. Valtuutettujen osuus lautakuntien jäsenistä väheni, sillä viime valtuustokauden alussa heidän osuutensa oli vielä 52 prosenttia. Johtokuntien paikoista sen sijaan yhä useampi (88,5 %) on vaaleissa ehdolla olleiden hallussa kun vuoden 2005 alussa osuus oli noin 70 prosenttia. 24

25 Taulukko 14. Valtuutettujen jäsenyys lautakunnissa Lautakunta Valtuutettu varavaltuutettu Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta ehdokas ei ehdokas Puheenjohtaja apulaispormestari Ikäihmisten palvelujen apulaispormestari lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä apulaispormestari edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta apulaispormestari Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari lautakunta Tampereen kaupunkiseudun apulaispormestari joukkoliikenne- lautakunta Yhdyskuntalautakunta 7 4 apulaispormestari Tarkastuslautakunta valtuutettu 25

26 26

27 27

28 28