Verisuonikatetri-infektiot ja niiden ehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verisuonikatetri-infektiot ja niiden ehkäisy"

Transkriptio

1 Verisuonikatetri-infektiot ja niiden ehkäisy Anestesiahoitajien koulutuspäivä Hygieniahoitaja Anne-Mari Kaarto VSSHP

2 Verisuonikatetreihin liittyvät infektiot Paikallinen tromboflebiitti Pehmytkudosinfektiot Veriviljelypositiiviset sepsikset Endokardiitti ja muut metastasoivat infektiot

3 Verisuonikatetri-infektioiden esiintyvyys Yli 50% kaikista sairaalabakteremioista on arvioitu olevan lähtöisin verisuonikatetreista Kaiken tyyppiset verisuonikatetrit lisäävät riskiä sairastua sepsikseen Riski veriviljelypositiivisille infektiolle/100 laitettua katetria (Maki & Mermel 2007) - perifeerinen katetri 0,2 - arteria 1 - CVK 3 - hemodialyysikatetri 10

4 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO on infektio joka syntyy tai saa alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana Verisuonikatetreihin liittyvät infektiot ovat aina hoitoon liittyviä infektioita (Kotilainen ym. 2010)

5 Verisuonikatetri-infektioiden merkitys Pidentävät potilaan hoitoaikaa Aiheuttavat kärsimystä ja kuolleisuutta Lisäävät hoidon kustannuksia

6 Umscheid & al. Estimating the Proportion of Healthcare-Associated Infections That Are Reasonably Preventable and the Related Mortality and Costs (Infect Contr Hosp Epid 2011) Estettävissä % Estettävissä lkm Estettävissä kuolemia Kustannussäästö/v Katetriperäiset vti:t % M mrd$ Verisuonikatetri-infektiot % M mrd$ Respiraattoripneumoniat 55 % mrd$ Leikkaushaavainfektiot 55 % M$ Suomessa 773 potilasta kuoli sairaalainfektioon ilman muita henkeä uhkaavia tauteja v Kanerva ym. SLL 2008;63:

7 Verisuonikatetrista ja biofilmistä suora yhteys potilaan elimistöön ja verenkiertoon katetri on vierasesine, johon mikrobit kiinnittyvät hyvin (huom! biofilmi) Kaavakuva biofilmin muodostumisesta vierasesineen pinnalle. (Francolini & Donelli Immunol Med Microbio 59, )

8 Verisuonikatetri-infektioiden syntytavat

9 KATETRIN KANTAKAPPALEEN KONTAMINOITUMINEN erityisesti pidempään olleissa katetreissa kantakappaleen kautta tapahtuva kontaminoituminen on merkittävä infektion synnylle (Sitges-Serra JPEN 8: ; De Cicco et al Lancet II; ) 18 % katetreista oli lumenin sisältä kontaminoituneita, kun käytettiin korkkeja (Casey et al J Hosp Infect 54; ) viljely kantakappaleesta positiivinen, sama mikrobi veriviljelyssä myöhemmin - kantakappale portti infektioille (Salzman et al J Infect Dis 167; )

10 Verisuonikatetri-infektioiden aiheuttajat Stafylokokit, - koagulaasinegatiiviset (mm. st epidermidis) - st. aureus Gram negatiiviset sauvabakteerit, - e.coli, klebsiella pneumoniae, pseudomonas Enterokokit Candidat

11 VERISUONIKATETREIHIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA SENIC tutkimus Study on the Efficacy of Nosocomial Infection Control Muutokset hoitoon liittyvissä infektioissa 5 vuoden aikana ( ). Tutkimuksen keskeiset tulokset: Jos sairaaloissa panostettiin sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaan että ehkäisyyn infektiot vähenivät 30 % viiden vuoden aikana. 30% 20% 10% 0% -10% -20% Ilman inf. torjuntaa 9% Alem. Heng. Tie Inf. 14% Haava inf. 19% VTI 26% Veritie Inf. 18% Yht. -30% -40% -27% -31% -32% -35% -35% Infektioiden torjuntaa erilaisin toimenpitein Haley RW et al. Am J Epidemiol 1985;121(2):

12 VERISUONIKATETREIHIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA Useita tutkimuksia, joissa infektiot ovat merkittävästi vähentyneet. Tutkimuksissa käytetyt metodit : Koulutus, seuranta, näyttöön perustuvat suositukset käyttöön, benchmarking, havainnointi ja palaute, katetrin tarpeen päivittäinen tarkistus, hoitajat keskeyttivät toiminnan tarvittaessa, tarkistuslista, moniammatillinen tiimi, hallinnon tuki (Aly ym. 2005, Berenholtz ym. 2004, Bishop-Kurylo 1998, Bloom ym. 2003, Bosonnet 2002, Coopersmith ym. 2002, Field 2002, Frankel ym. 2001, Eggiman ym., 2000, Harrigan ym. 2006, Hatler ym. 2006, Higuera ym. 2005, Jeffries ym. 2009; Joint Commission Perspectives on Patient Safety, Kane & Bretz 2011; Kurlat ym. 1998, Lobo ym. 2005, Maas ym.1998, McKinley ym., Misset ym. 2004, Muto ym. 2005, Orsi ym. 2005, Penne 2002, Provonost 2006, Ramiritu ym. 2009, Render ym.2006, Rosenthal ym 2003, Shannon ym. 2006, Wall ym. ) nykyisin tavoitteena 0-toleranssi nippu ajattelu tarkistuslista (mm. Boyd ym perif kan; Guerin ym. 2010; Jeffries ym. 2009, Venkatram ym 2009)

13 TAVANOMAISET VAROTOIMET = noudatetaan kaikessa hoidossa toimi niin, että työtavoillasi et siirrä mikrobeja potilaasta toiseen potilaaseen, itseesi, työtoveriin, ympäristöön tai käsien välityksellä puhtaisiin kohteisiin Kuva: Suomen sairaalahygieniayhdistys: :http://www.duodecim.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_navi=59733&p_sivu=52350

14 KÄSIHYGIENIAN TOTEUTTAMISESSA ON TODETTU PUUTTEITA (Maas ym. 1998, Bijma ym. 1999, Nuutinen 2001, Penne 2002, Kilbride ym. 2003, coopersmith ym. 2004, Andersen ym. 2005, Lobo ym. 2005, Terho 2007) katetrihoidosta tehdyssä kyselyssä: hyvät tiedot ohjeiden mukaisista käytännöistä, mutta puutteita käytännön toteutuksessa. Suurimmat puutteet käsihygienian toteuttamisessa. (Kennedy ym. 2004) Käsien desinfektio ennen hoitotilannetta 13 % (N=337) Käsien desinfektio hoitotilanteen jälkeen 38 % (N=337) Aseptista toimintaa edellyttävissä toimenpiteissä käsihygienia toteutui ennen ja jälkeen 8 % (N=198) Nuutinen K. Käsihygienian toteutuminen hoitotilanteissa - havaintotutkimus. Pro gradu tutkielma, elokuu Suomen Sairaalahygienialehti 2001;19:5-14.

15 VERISUONIKATETRIHOIDON ASEPTIIKKA mitään kohtaa verisuonikatetrissa ei kosketella ilman käsien desinfektiota. Jos kosketellaan välillä jotain muuta kuin katetria (esimerkiksi infuusiopusseja), kädet on desinfioitava uudelleen

16 KYNSILAKKA, TEKOKYNNET, KYNSIEN PITUUS, KORUT JA VERISUONIKATETRIT Halkeilleessa kynsilakassa on huomattava mikrobikasvu, joka ei poistu edes desinfioimalla Rakennekynnet on infektioriski sekä potilaille että työntekijöille, rakennekynsien alle jää likaa ja mikrobeja - Henkilökunnalla kynsien alla taudinaiheuttajia: 86% jos rakennekynnet, 35 % jos luonnon kynnet. Pitkien kynsien alusta ei desinfioidu (kynnet lyhyinä, alle 0,5mm) Sormukset, rannekorut ja kellot estävät hyvän käsihygienian toteutumisen Pellowe CM, Pratt RJ, harper P et al. Infection control. Preventation of healtcare- associated infections in primary and communitycare, J Hosp Infect 2003;55 (Supp 2):S5-S127. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. 6. uudistettu painos, Suomen Kuntaliitto, Helsinki Moolenaar &al. A prolonged outbreak of Pseudomonas aeruginosa in a neonatal intensive care unit: did staff fingernails play a role in disease transmission? Infect Control Hosp Epid 2000;21: WHO WHO guidlines on hand hygiene in healt care. McNeil & al. Clin Infect Dis 2001;32:

17 YLEISET VERISUONIKATETRIHOITOON LIITTYVÄT ASIAT verisuonikatetrin pistokohtaan kosketellaan vain steriilillä: steriilit käsineet tai noudatetaan non-touch tekniikkaa (= steriiliteettiä vaativia kohtia ei kosketella tai kosketellaan vain steriilillä välineellä). verisuonikatetriin yhdistetään vain steriili injektio/infuusioportit pyyhitään vähintään 70 % etanolilla ennen käyttöönottoa katetrin tarpeen arviointi päivittäin, tarpeeton poistetaan välittömästi mahdollisimman yksinkertaisen katetrityypin valinta, tarpeettomat hanat ja nesteensiirtolaitteet poistetaan. katetrin pistokohdan palpointi ja tarkkailu kirjaaminen!

18 ÄÄREISLASKIMON KANYLOINTI (1) käsien desinfektio ja tarvittavien välineiden keräys käsien desinfektio potilaan asento, staassi, suonen valinta käsien desinfektio tehdaspuhtaiden suojakäsineiden pukeminen Ihon desinfektio väh. 70% alkoholilla kostutetulla taitoksella ei hankausta. sen jälkeen pistokohtaa ei kosketella. annetaan kuivua!

19 PERIFEERISEN LASKIMON KATETROINTI (2) Laita käytetty neula suoraan särmäjäteastiaan Yhdistä infuusioletku Kiinnitä katetri huolellisesti Desinfioi kädet suojakäsineiden riisumisen jälkeen Kirjaa potilaan hoitokertomukseen kanyylin asettamisajankohta

20 Ääreislaskimokanyylin hoito Kädet desinfioidaan. Kanyylin pistokohta palpoidaan siteiden päältä ja kiinnitys tarkistetaan päivittäin. Irronneet ja likaantuneet kiinnityssidokset vaihdetaan. Kanyylin tarve arvioidaan päivittäin, ja turha kanyyli poistetaan välittömästi. Kun annetaan toistuvia lääkehoitoja kanyylin kautta ilman aukiolotippaa, kanyyli huuhdellaan fysiologisella keittosuolaliuoksella ja suljetaan steriilillä korkilla. Potilaan sairauskertomukseen kirjataan huomiot kanyylista, kanyylin pistokohdasta sekä pistokohdan pesuun ja sidoksiin liittyvistä asioista

21 Keskuslaskimokatetrin asettaminen Käsien desinfektio (kirurginen) Hiussuoja, kirurginen suunenäsuoja Steriili takki Steriilit suojakäsineet Punktiokohdan desinfiointi Laajat peittelyt steriilein liinoin Oikeat toimintatavat Kanyylin kiinnitys Kirjaaminen hoitokertomukseen

22 KESKUSLASKIMOKANYYLIN PISTOKOHDAN PUHDISTUS/DESINFEKTIO Päivittäin kanyylin ja sen pistokohdan ja kiinnityksen tarkkailu ja pistokohdan palpointi (myös läpinäkyvän kalvon päältä). Peittämätöntä pistokohtaa kosketellaan steriilein käsinein Kiinnityssidoksiin voi koskea myös tehdaspuhtain käsinein tai desinfioiduin käsin. Kanyylin kiinnityssidokset poistetaan tehdaspuhtain käsinein. Pistokohdan hoito on steriili toimenpide, joka tehdään steriilein välinein. Kädet desinfioidaan ennen välineiden keräämistä. Käytettävät välineet asetetaan steriilille liinalle. Pistokohdan hoidossa hoitaja pukee kirurgisen suu-nenäsuojan. Puhdistuksessa käytetään steriilejä käsineitä ja steriilejä välineitä. Potilaan pistokohdan ympäristö suojataan steriilillä liinalla. Pistokohta puhdistetaan aina, kun sidokset avataan. Puhdistukseen käytetään VSSHP:ssä alkoholisetrimonia (esim. Dermades ). Iho puhdistetaan pistokohdasta lähtien pyyhkäisyillä, huomioidaan valumissuunta ja että iho on kuiva, ennen sidosten kiinnittämistä. Verinen tai eritteinen pistokohta puhdistetaan ensin keittosuolalla. Kanyylin pistokohta suojataan puoliläpäisevällä kalvolla tai peittävällä sidoksella. Puoliläpäisevä, läpinäkyvä kalvo vaihdetaan 7 vuorokauden välein (tai valmistajan ohjeen mukaan). Peittävä sidos vaihdetaan joka toinen päivä. Hoitotapahtuma ja tehdyt huomiot kirjataan potilaan sairauskertomukseen. HUOM! Kuvasarja keskuslaskimokanyylin pistokohdan hoidosta tulossa myöhemmin ohjepankkiin. Maarit Juti & SHYG 2014

23 SAIRAANHOITAJIEN SUOSITUSTEN MUKAISET KÄYTÄNNÖT VERISUONIKATETRIHOIDOISSA suurimmalla osalla vastaajista hyvät tiedot ohjeiden mukaisista käytännöistä, mutta yli kolmanneksella oli vastausten mukaan puutteita käytännön toteutuksessa (Kennedy ym. 2004) suurimmat puutteet käsihygienian toteuttamisessa (Maas ym. 1998, Bijma ym. 1999, Nuutinen 2001, Penne 2002, Kilbride ym. 2003, coopersmith ym. 2004, Andersen ym. 2005, Lobo ym Terho 2007) puutteita lisäksi: keskuslaskimokatetrihoidon dokumentoinnissa (Cooper ym. 2004) sidosten vaihdossa ja käsittelyssä (Aly ym. 2005, Andersen ym 2005) ihon desinfioinnissa (Cohran ym. 1996) nesteensiirtolaitteiston, erityisesti katetrin kantakappaleen ja korkkien käsittelyssä (Bishop-Kurylo 1998, Lobo ym. 2005, Kilbride ym. 2003, Terho 2007)

24 VERISUONIKATETRIN VAIHTO Ääreislaskimokatetri vaihdetaan 96 tunnin välein aina, jos siinä on infektion merkkejä 48 tunnin sisällä, jos se on laitettu epäaseptisessa tilanteessa Keskuslaskimokatetria Ei vaihdeta rutiinisti, paitsi jos se laitettu epäaseptisessa tilanteessa Jos katetri vaihdetaan, vaihdetaan myös hanat ja nesteensiirtolaitteet Rutiiniviljelyitä ei tehdä

25 LÄÄKEAINEET JA NESTEENSIIRTOLETKUT katetrin kantakappale puhdistetaan vähintään 70 % alkoholilla ennen käyttöä (ensin keittosuola, jos verinen/eritteinen) jos käytetään venttiilikorkkia, korkki puhdistettava vähintään 70 % alkoholilla hankaamalla 15 sekunnin ajan (minimi) ja annetaan kuivua katetri huuhdellaan keittosuolalla aina lääkeaineiden jälkeen nesteensiirtoletkut, hanat, paineenmittauksessa käytettävä laitteisto vaihdetaan 96 tunnin välein, paitsi: kun katetri vaihdetaan lipidi-infuusion jälkeen 24 tunnin välein Propofol 6-12 tunnin välein tai valmistajan ohjeen mukaan verituotteiden tiputuksen jälkeen välittömästi tai viimeistään 6 tunnin kuluttua toistuvien, intervallina annettavien lääkeinfuusioiden jälkeen infuusion loputtua

26 Mukailtu: Duodecim 2000;116(5): Tero Ala-Kokko, Jouko Laurila, Seppo Alahuhta ja Hannu Syrjälä Näyttöön perustuvia toimintatapoja keskuslaskimokatetri -infektioiden torjunnassa Menetelmä Huomioitavaa Koulutus Käsihygienia Punktiokohdan puhdistus Suojautuminen CVK:n laitossa Katetrien käyttöaiheet, kanylointi tekniikka, katetrin hoito Käsien desinfektio pistokohtaa tunnusteltaessa. Käsien desinfektio ja tehdaspuhtaat suojakäsineet ennen ääreislaskimokanylointia Käsien desinfektio ja steriilit suojakäsineet ennen valtimo- tai keskuslaskimokanylointia Mekaaninen puhdistus esim. vähintään 70% alkoholilla, ja desinfektioaineen kuivuminen. Maksimaalinen; hiussuoja, kirurginen suu-nenäsuoja, steriilitakki ja punktioalueen laaja peittely Katetrin luumenmäärän valinta Injektioporttien puhdistus Pyritään käyttämään ensisijaisesti yksiluumenisia katetreja Vähintään 70% alkoholilla ennen lääkkeen antoa, näytteen ottoa ja infuusion yhdistämistä Peitemateriaalin valinta Kuiva, ihon kosteutta ehkäisevä. Pistokohdan tarkkailu Päivittäin. Jos infektio, katetri poistetaan Katetrin vaihto Infusoitavien nesteiden/lääkkeiden käsittely Jos vahvasti epäilty tai dokumentoitu, Puhdistetaan ampullien ja pussien injektiokohdat ennen lävistystä väh. 70%:lla alkoholilla Asettamisajankohdan rekisteröinti merkitään selkeästi potilaspapereihin

27 Verisuonikatetri-infektioiden seuranta oleellinen osa infektioiden torjuntaa vuosittainen palaute infektioiden esiintyvyydestä tärkeää

28 Koulutus Riittävä ja säännöllinen Sekä asetukseen että käsittelyyn osallistuvalle Verkkokurssit

29 VERISUONIKATETRIHOIDON OIKEA TOTEUTTAMINEN ON OSA LAADUKASTA HOITOA potilaan asemaa ja oikeutta koskeva laki (785/1992) potilaalla on oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen hoitoon Työntekijä on vastuussa suorittamistaan työtehtävistä. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32 Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Potilas saa tarvitsemansa ja oikean hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa - hoidon turvallisuus, lääkitysturvallisuus, laiteturvallisuus -> osa hoidon laatua (Mäntyranta ym. 2007)

30 MITÄ UUTTA VERISUONI- KATETRIHOIDOISSA? Klooriheksidiinikylvetykset ym. muu klooriheksidiininkäyttö Desinfioivat korkit Pinnoitetut katetrit Etanolilukot Jne..

31 Yhteenveto Verisuonikanyylit altistavat potilaat infektioille Säännöllinen koulutus tärkeää Infektioiden seuranta ja palautteen anto Ohjeistusten noudattaminen Mikään yksittäinen tekijä ei muita tärkeämpi vaan koko prosessi

32 KIRJALLISUUTTA Ala-Kokko. T, Laurila J.,Alahuhta S.,ja Syrjälä H. Verisuonikatetriperäinen infektio. Duodecim 2000;116(5): Antonelli M. et al. Comparison of triple-lumen central venous catheters impregnated with silver nanoparticles (AgTive ) vs conventional catheters in intensive care unit patients. Journal of Hospital Infection Oct 82;2: Bleasdale S.C et al..effectiveness of Chlorhexidine Bathing to Reduce Catheter-Associated Bloodstream Infections in Medical Intensive Care Unit Patients. Arch Intern Med. 2007;167(19): Casey AL et al. Antimicrobial central venous catheters in adults: a systematic review and meta-analysis. The Lancet Infectious Diseases. 2008Dec 8;12: Casey AL et al Microbiological comparison of a silver-coated and a non-coated needleless intravascular connector in clinical use. Journal of Hospital Infection Apr;80(4): Keskuslaskimokatetrin laitto ja käyttö. Verkkokurssi. Duodecim.http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=640 Kotilainen ym Verisuonikatetreihin liittyvät infektiot. Kirjassa: Anttila ym. Hoitoon liittyvät infektiot. Maki & Mermel Infections due to infusion therapy. Kirjassa: Jarvis. Hospital Infections. Marschall ym Strategies to Prevent Central Line Associated Bloodstream Infections in Acute Care Hospitals 29; S22-S30. O`Grady ym Guidelines for the Prevention of Intravascular Catheter-Related Infections. CDC. Oliveira C. Ethanol locks to prevent catheter-related bloodstream infections in parenteral nutrition: a meta-analysis. Pediatrics.2012 Feb;129(2): Popovich K.J et al. Effectiveness of Routine Patient Cleansing with Chlorhexidine Gluconate for Infection Prevention in the Medical Intensive Care Unit. Infection Control and Hospital Epidemiology.2009;10(30): Pratt ym epic2: National Evidence-Based Guidelines for Preventing Healthcare-Associated Infections in NHS Hospitals in England. Journal of Hospital Infection, Volume 65, Pages S1-S59 Pronovost M. D et al. An Intervention to decrease Catheter-Related Bloodstream Infections in the ICU. New England Journal of Medicine, 2006 Dec 28; 355: Timsit J.F et al. Chlorhexidine-Impregnated Sponges and Less Frequent Dressing Changes for Prevention of Catheter- Related Infections in Critically Ill Adults A Randomized Controlled Trial. JAMA Mar 25;301(12):

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

Verisuonikatetrien käsittely

Verisuonikatetrien käsittely Verisuonikatetrien käsittely 6.5.2013 klo 9-15.30 ls 5 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10. Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.2014 MITEN HOITOON LIITTYVIÄ INFEKTIOITA MITATAAN? Poikkileikkaustutkimus

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Virtsan katetrointi ja katetrin hoito

Virtsan katetrointi ja katetrin hoito Ohje henkilökunnalle/ Virtsan katetrointi ja katetrin hoito Virtsan katetrointi ja katetrin hoito 1.1. Yleistä Syitä katetroimiseen ovat rakkoon annettu lääkehoito, rakko ei tyhjene normaalisti tai tilanteet,

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden

Lisätiedot

CVK. Keskuslaskimoon laitettavan katetrin käyttöindikaatiot:

CVK. Keskuslaskimoon laitettavan katetrin käyttöindikaatiot: CVK Keskuslaskimoon laitettavan katetrin käyttöindikaatiot: Pitkäkestoisen (yli 3 4 vrk) nestehoidon ja parenteraalisen ravitsemuksen toteuttaminen Vasoaktiivisen lääkehoidon toteuttaminen Ääreislaskimoita

Lisätiedot

ASEPTIIKAN NOUDATTAMINEN LÄÄKEHOITOTYÖSSÄ

ASEPTIIKAN NOUDATTAMINEN LÄÄKEHOITOTYÖSSÄ ASEPTIIKAN NOUDATTAMINEN LÄÄKEHOITOTYÖSSÄ VSSHP/ Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikön koulutusmateriaalia kevät 2014 ASEPTIIKAN PERIAATTEIDEN NOUDATTAMINEN HOITOTYÖSSÄ aseptiikan periaatteita noudatetaan,

Lisätiedot

Verisuonikatetriperäiset infektiot

Verisuonikatetriperäiset infektiot Verisuonikatetriperäiset infektiot Jaana Syrjänen Verisuonikatetriperäiset infektiot ovat jatkuvasti kasvava sairaalainfektio-ongelma. Verisuonikatetri on yleisin sairaalasyntyisen sepsiksen syy. Suurimmalla

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Virtsan katetrointi ja katetrin hoito

Virtsan katetrointi ja katetrin hoito Ohje henkilökunnalle/ Virtsan katetrointi ja katetrin hoito Virtsan katetrointi ja katetrin hoito 1.1. Yleistä Syitä katetroimiseen ovat rakkoon annettu lääkehoito, rakko ei tyhjene normaalisti tai tilanteet,

Lisätiedot

Katetri-infektion määritelmät ovat vaihdelleet

Katetri-infektion määritelmät ovat vaihdelleet Sairaalainfektiot TERO ALA-KOKKO JA HANNU SYRJÄLÄ Keskuslaskimokatetri-infektioiden ehkäisy Katetriperäiseen sepsikseen liittyy sairastavuuden ja hoitokustannusten merkittävä lisääntyminen. Suurin uhka

Lisätiedot

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA Aseptiikka = kaikki toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään ja estämään infektioiden syntyminen ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA LÄÄKEHOITO 1 A. KENTTÄ/M. M-K Aseptiikka lääkehoidon osana Lääkehoidon toteuttaminen

Lisätiedot

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,

Lisätiedot

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä

Lisätiedot

Verisuonen sisäisiä katetreja ovat ääreislaskimokanyyli,

Verisuonen sisäisiä katetreja ovat ääreislaskimokanyyli, Katsaus Verisuonikatetriperäinen infektio Tero Ala-Kokko, Jouko Laurila, Seppo Alahuhta ja Hannu Syrjälä Kun potilaalle asetetaan suonensisäinen katetri, ihon luonnollinen suojamekanismi rikkoutuu ja mikrobit

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Käsihygienian havainnointi

Käsihygienian havainnointi Käsihygienian havainnointi 40. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 26.3.2014 Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, TtM Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ TYKS tiina.kurvinen@tyks.fi VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Lisätiedot

SAIRAALAHYGIENIA- JA INFEKTIONTORJUNTA

SAIRAALAHYGIENIA- JA INFEKTIONTORJUNTA SAIRAALAHYGIENIA- JA INFEKTIONTORJUNTA Suositus hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö päivämäärä 23.10.2012 1 (31) SUOSITUS Varsinais-Suomen versio 3.0

Lisätiedot

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Keinoja käsihygienian tehostamiseen Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen

Lisätiedot

DESINFEKTIOPYYHKEET JA LIINAT. Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 9.-11.3.2015

DESINFEKTIOPYYHKEET JA LIINAT. Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 9.-11.3.2015 DESINFEKTIOPYYHKEET JA LIINAT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 9.-11.3.2015 HISTORIAA (KEVEÄSTI) Joskus oli vain Savett, käsien ja intiimialueiden pyyhintään Sitten

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

Infektioiden torjunta tehoosastolla. 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS

Infektioiden torjunta tehoosastolla. 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS Infektioiden torjunta tehoosastolla 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS Yleistä tehohoitoon liittyvistä infektioista Tehohoitopotilaat ovat suuressa infektioriskissä Perussairaudet, tehohoitoon

Lisätiedot

Aseptiikka perifeerisen laskimokanyylin ja sentraalisen laskimokatetrin hoidossa

Aseptiikka perifeerisen laskimokanyylin ja sentraalisen laskimokatetrin hoidossa Dalila Viertola Aseptiikka perifeerisen laskimokanyylin ja sentraalisen laskimokatetrin hoidossa Ohjeen päivittäminen Vaasan keskussairaalan hoitohenkilökunnalle Sosiaali- ja terveysala 2012 1 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B11/2004 Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 8 sairaalaa. Seurannan

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015

Lisätiedot

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Sisältö Siivoushenkilöstön ammattitaitovaatimukset Henkilökohtainen hygienia Aseptiikka Siivouksen ajankohta Siivousmenetelmät,

Lisätiedot

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille

Lisätiedot

LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015. Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö

LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015. Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015 Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö Miksi LOVe -koulutus? Terveydenhuollon ammatissa toimivalla työntekijällä

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2003 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16 / 2005 Copyright National Public

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

Verisuonikanyylin hoito ja toteutuuko se?

Verisuonikanyylin hoito ja toteutuuko se? Verisuonikanyylin hoito ja toteutuuko se? 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 17.3.2016 Hygieniahoitaja Heli Heikkinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

Minä, mikrobit ja hammashuolto

Minä, mikrobit ja hammashuolto Minä, mikrobit ja hammashuolto Infektioiden torjunta -ilta Näkövammaisten palveluja toimintakeskus Iiris Helsinki 30.9.2010 Leena Tiittanen koulutuspäällikkö, hygieniahoitaja Infektiotorjunnan uhat ja

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto. Potilasturvallisuus mitä tiedetään, ja mitä pitäisi tutkia?

Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto. Potilasturvallisuus mitä tiedetään, ja mitä pitäisi tutkia? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Potilasturvallisuus mitä tiedetään, ja mitä pitäisi tutkia? Institute of Medicine 1999, USA To Err is Human raportti 44 000-98 000 ihmistä kuolee vuosittain

Lisätiedot

Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa

Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa Maija Rummukainen Infektioylilääkäri, LT Keski-Suomen shp MR 260314 Mitä on pitkäaikaishoito? laitoshoidolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 ls 6 Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 040

Lisätiedot

Sentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut

Sentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut Sentraaliset kanyylit lapsilla Nukkumarkku ja muut ? Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis 47,0% 53,0% 0,0% ? Kanyylin syvyys? 1. VCS

Lisätiedot

Akuuttisairaalan potilaista 5

Akuuttisairaalan potilaista 5 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 44/2000 VSK 55 4483 Alkuperäistutkimus Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset OUTI LYYTIKÄINEN JUKKA LUMIO HANNU SARKKINEN ELINA

Lisätiedot

LIHAKSENSISÄISEN INJEKTION ANTAMINEN VENTROGLUTEAALISESTI

LIHAKSENSISÄISEN INJEKTION ANTAMINEN VENTROGLUTEAALISESTI LIHAKSENSISÄISEN INJEKTION ANTAMINEN VENTROGLUTEAALISESTI Saija Arvisto, Annastiina Kovanen & Tuomas Tenno Tämä oppimateriaali on luotu osana opinnäytetyötämme, jonka tavoitteena on ollut luoda selkeä

Lisätiedot

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys High-Tech foorumin aloitusseminaari 24.11.2010 Mari Kanerva dos, infektiolääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka ja THL Sairaalainfektio-ohjelma SIRO Sairaalainfektio

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä Jaana Alapulli 14.9.2011 1 Aseptinen toiminta välinehuollossa Mahdollisimman tyhjät pinnat Neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhdistusaine

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B10/2004 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 7 sairaalaa.

Lisätiedot

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri, dos HUS/Medisiininen tulosyksikkö Infektiosairauksienklinikka 26.10.2011 26.10.2011 1 Sairaalan

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I IHMINEN INFEKTIOIDEN LEVITTÄJÄNÄ Taudinaiheuttaja siirtyy ihmisestä toiseen eri tavoin. Tartunnan lähteenä

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011

Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011 tieteessä Mari Kanerva dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka vs. erikoistutkija THL, tartuntatautiseurannan ja torjunnan

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset

Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset TERVEYDENSUOJELUN VALVONTAOHJEISTO Versio 1.0 Sivu 1 (9) Päivämäärä 15.12.2014 TO 7.1: Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset Laatija Päivi Aalto Hyväksytty Kauneushoitoloiden,

Lisätiedot

Keskuslaskimokatetrin käsittely ja hoito - Töölön neurokirurgian vuodeosastoilla

Keskuslaskimokatetrin käsittely ja hoito - Töölön neurokirurgian vuodeosastoilla Keskuslaskimokatetrin käsittely ja hoito - Töölön neurokirurgian vuodeosastoilla Lauslehto, Emmi 2014 Porvoo Laurea-ammattikorkeakoulu Porvoo Keskuslaskimokatetrin käsittely ja hoito - Töölön neurokirurgian

Lisätiedot

KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK

KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK TYÖRYHMÄN JÄSENET HYKS: Kliiniset asiantuntijat Tiina Saloranta (Vatsakeskus) Marita Ritmala-Castrén

Lisätiedot

Toimintamalli. Käsihygienian seuranta ja kehittäminen NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTAMALLI:

Toimintamalli. Käsihygienian seuranta ja kehittäminen NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTAMALLI: Toimintamalli Kuva: OYS, Infektioiden torjuntayksikkö 2015 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTAMALLI: kuvaa tutkimustietoon perustuvan hoitosuosituksen käyttöönoton ja toteutumisen seurannan näyttöön perustuen.

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen.

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen. 1 (6) OSAAVA VIERIHOITAJA Vierihoitajalla tarkoitetaan tässä sitä, että potilaalla on jatkuva, ympärivuorokautinen hoito/valvonta, jonka toteuttaa kyseistä potilasta hoitamaan kutsuttu hoitaja. Hoitajalla

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunta leikkausosastolla Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja

Lisätiedot

TYKS/MR Hygieniasuositukset 2005

TYKS/MR Hygieniasuositukset 2005 2 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Päivitetty versio 22.12.2005: Hygieniasuositukset 15.2.2002 Työryhmä: Osastonhoitaja Marianne Routamaa (teksti), VSSHP Infektiolääkäri Reijo Peltonen, VSSHP

Lisätiedot

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut? Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen

Lisätiedot

Hygienia ja infektioiden hallinta

Hygienia ja infektioiden hallinta Hygienia ja infektioiden hallinta Elina Seiro 26.10.2015 Infektiot sairaalassa Hoitoon liittyvien infektioiden määrä suuri 7,4 % potilaista saa vähintään yhden infektion (THL, 2011) Vuosittain tämä tekee

Lisätiedot

Influenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.

Influenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE. EEVA RUOTSALAINEN LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, infektiosairauksien klinikka Henkilökunnan influenssarokotus on suositus POTILAAN SUOJAAMINEN

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Periferisen laskimon kanylointi. Sami Sneck Sh, lääkekoulutuksen koordinaattori PPSHP / OYS / Teho-osastot

Periferisen laskimon kanylointi. Sami Sneck Sh, lääkekoulutuksen koordinaattori PPSHP / OYS / Teho-osastot Periferisen laskimon kanylointi Sami Sneck Sh, lääkekoulutuksen koordinaattori PPSHP / OYS / Teho-osastot Valmistautuminen Rauhallinen valmistautuminen rauhoittaa pistäjää ja potilasta kanylointi on potilaalle

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta -kirjan kirjallisuusviitteet

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta -kirjan kirjallisuusviitteet Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta -kirjan kirjallisuusviitteet Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on Infektioiden torjunta sairaalassa -kirjan 6. uudistettu painos. Kirjan nimi vaihdettiin,

Lisätiedot

39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki

39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki 39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki Perehdytys ja käyttökoulutus Vastuu koneen oikeaoppisesta käytöstä on osastolla

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ebolasuojavarusteiden pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.2014 SUOJAVARUSTEIDEN PUKEMINEN (donning) 1 Muista käydä

Lisätiedot

Töissä. TEKSTI KUVAT

Töissä. TEKSTI KUVAT 26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden

Lisätiedot

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

Riikka Sikiö & Mari-Karoliina Vaviolahti

Riikka Sikiö & Mari-Karoliina Vaviolahti Riikka Sikiö & Mari-Karoliina Vaviolahti Käsihygienia sairaalainfektioiden ennaltaehkäisyssä: käsihygienian toteutuminen terveyskeskuksen vuodeosastolla Havainnointitutkimus Opinnäytetyö Kevät 2013 Sosiaali-

Lisätiedot

HAAVAN HOITOA KAIKKIALLA MAAILMASSA YMPÄRISTÖÄ

HAAVAN HOITOA KAIKKIALLA MAAILMASSA YMPÄRISTÖÄ green wound healing HAAVAN HOITOA KAIKKIALLA MAAILMASSA YMPÄRISTÖÄ Ajatellen Green Wound Healing -menetelmä on ruotsalainen kliinisesti testattu innovaatio kaikentyyppisten haavojen hoitoon. Bakteerit

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. HYGIENIA JA TARTUNTOJEN TORJUNTA PÄIVÄKODEISSA 2004 Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. 681 3233 Tämä

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / hoitotyö. Kati Piispa ASEPTIIKKAA EDISTÄVÄT JA ESTÄVÄT TEKIJÄT KOTISAIRAALASSA

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / hoitotyö. Kati Piispa ASEPTIIKKAA EDISTÄVÄT JA ESTÄVÄT TEKIJÄT KOTISAIRAALASSA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / hoitotyö Kati Piispa ASEPTIIKKAA EDISTÄVÄT JA ESTÄVÄT TEKIJÄT KOTISAIRAALASSA Opinnäytetyö 2013 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön

Lisätiedot

HAAVAN ASEPTINEN HOITO JA INFEKTIOIDEN EHKÄISY - HOITONETTI

HAAVAN ASEPTINEN HOITO JA INFEKTIOIDEN EHKÄISY - HOITONETTI Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Hoitotyö 2014 Terhi Heikkilä & Saara-Maria Oksa HAAVAN ASEPTINEN HOITO JA INFEKTIOIDEN EHKÄISY - HOITONETTI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön

Lisätiedot

Ihotaipeiden sieni-infektio

Ihotaipeiden sieni-infektio Ihotaipeiden sieni-infektio Sorbact Luonnollinen RATKAISU HAAVANHOITOON Sitoo välittömästi ja Tehokkaasti hydrofobisia mikrobeja Sorbact -menetelmä perustuu luonnollisiin fysikaalisiin voimiin, joiden

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Pitkäaikaiskäyttöön soveltuvat laskimoreitit portti, Groshong ja tunneloitava dialyysikatetri

Pitkäaikaiskäyttöön soveltuvat laskimoreitit portti, Groshong ja tunneloitava dialyysikatetri Pitkäaikaiskäyttöön soveltuvat laskimoreitit portti, Groshong ja tunneloitava dialyysikatetri PERTTI PERE HYKS Laskimoportit Lääkehoito kuten sytostaatti-, immunoglobuliini-, antiepilepti-, antibiootti-

Lisätiedot

Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus , Turku

Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus , Turku Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus 17.5.2015, Turku Pintojen puhtauden merkitys terveydenhuollossa onko väliä? 1940-50 luvuilla MSSA ja A-ryhmän streptokokin

Lisätiedot