Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Transkriptio

1 Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Tampere Päivi Aalto

2 Ohjeen sisältö Vuosien tesu-valvontaohjelman painopisteenä mm. kauneushoitola tai muu ihonkäsittely, infektioiden torjumiseen tähtäävä ohje valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä Valviran verkkosivuilla on terveydensuojelun valvontaohjeisto, missä on ohjeistusta mm. ko. työtilojen tarkastusten tekemiseen ja tilojen varustukseen ohje täydentää valvontaohjeistoa Ohjeessa kuvataan: Taudinaiheuttajia ja tartuntariskejä Tartuntojen torjuntaa Välineiden huollossa Hygieenisissä työtavoissa Hoitotilojen pintojen puhdistamisessa Pääpaino on ihon läpäisevissä toimenpiteissä Päivi Aalto 2

3 Taudinaiheuttajat ihonkäsittelyssä Virukset Hepatiittivirukset B ja C HIV Bakteerit Esim. stafylokokit ja streptokokit Sienet Tartunta voi tapahtua suoraan kosketustartuntana esim. kontaminoituneista hoitovälineistä tai hoitajan käsistä tai epäsuorasti pinnoilta Päivi Aalto 3

4 Tartuntariskit Ihonkäsittelyssä tartuntariski muodostuu mm.: Ihon läpäisystä Kauneushoitolassa neulan pisto Tatuointi Lävistykset Kuppaus Rikkinäisestä ihosta Limakalvot (silmät, nenä, suu) ovat tartunta-alttiita Asiakkaiden tarttuvista taudeista Asiakkaan infektioalttiudesta Päivi Aalto 4

5 Veripalvelun ohje Kuppaus, tatuointi, lävistys, ihopigmentointi, korvien rei itys ja akupunktiohoito estävät verenluovutuksen neljän kuukauden ajaksi. Jos akupunktio on tehty Suomessa kertakäyttöneuloin ja hoidon on tehnyt terveydenhuollon ammattilainen, ei neljän kuukauden varoaikaa tarvita Päivi Aalto 5

6 Tartuntojen torjunta, välineiden huolto Tartuntojen torjunnan lähtökohtana on huolehtia, että hoitovälineet ja hoitoympäristö eivät aiheuta tartuntariskiä Välineet puhdistetaan, desinfioidaan ja steriloidaan huolellisesti Välineet huolletaan jokaisen asiakkaan jälkeen Välineet puhdistetaan ensin mekaanisesti ja sen jälkeen ne desinfioidaan ja/tai steriloidaan käyttötarkoituksen mukaisesti Päivi Aalto 6

7 Mekaaninen puhdistus Mekaaninen puhdistus Ilman mekaanista puhdistusta desinfiointi ja sterilointi eivät onnistu Lika poistetaan mekaanisesti pesemällä käsin tai koneellisesti Käsinpesussa pestään uurteet huolellisesti esim. harjalla Mikäli väline ei ole suorassa kosketuksessa asiakkaaseen, riittää pelkkä pesu tavallisella pesuaineella Jos välineet ovat kontaminoituneet, ne on desinfioitava ennen pesua (työturvallisuus) Pesun jälkeen välineiden kunto tarkastetaan Päivi Aalto 7

8 Desinfiointi 1/2 Välineet ja pinnat, jotka ovat kosketuksessa asiakkaaseen on desinfioitava Desinfiointi vähentää mikrobien määrää, mutta se ei tuhoa niiden itiöitä Desinfiointikohteita ovat mm. Asiakkaan hoidettava ihoalue silloin, kun iho läpäistään Hoitajan kädet Hoitotilan tasot ja kosketuspinnat Eritteillä kontaminoituneet pinnat Hoidossa käytettävät välineet Päivi Aalto 8

9 Desinfiointi 2/2 Desinfiointi voi olla fysikaalista (lämmön avulla tapahtuvaa) tai kemiallista Kemikaalien käsittelyssä ja käytössä on oltava huolellinen ja noudatettava aineen toimittajan antamia käyttöohjeita Kemiallisen desinfioinnin jälkeen välineet huuhdellaan ja kuivataan huolellisesti (mikrobit eivät kasva eivätkä lisäänny kuivalla pinnalla) Päivi Aalto 9

10 Desinfiointiaineiden teho Desinfiointiaineiden tehoon vaikuttavat Orgaanisen ja epäorgaanisen lian määrä Mikrobityyppi ja määrä Desinfiointiaineen pitoisuus Desinfioitavan kohteen materiaali ja rakenne Lämpötila ph Vaikutusaika Biofilmi Päivi Aalto 10

11 Välineiden sterilointi Sterilointi tuhoaa kaikki mikrobit sekä niiden itiöt Välineiden, jotka läpäisevät ihon tai limakalvon tai ovat suoraan tai välillisesti kosketuksissa rikkoutuneen ihon kanssa on oltava steriilejä Kestokäyttöiset välineet steriloidaan sterilointiin soveltuvalla menetelmällä tai vaihtoehtoisesti käytetään kertakäyttöisiä steriilejä välineitä Steriilit välineet säilytetään sterilointipusseissa tai -pakkauksissa omissa varastoissaan/kaapeissaan Kaapit pidetään puhtaina ja pakkauksia käsitellään desinfioiduin käsin Steriloidut pakkaukset merkitään viimeisellä käyttöpäivällä Päivi Aalto 11

12 Sterilointilaitteen toiminta Toimintaa seurataan esim. fysikaalisilla, kemiallisilla ja/tai biologisilla indikaattoreilla Fysikaalisia indikaattoreita ovat lämpötilaa ja painetta osoittavat mittarit ja piirturit (huolehdittava säännöllisestä kalibroinnista) Kemiallisissa indikaattoreissa tapahtuu värinmuutos (esim. erilaiset sterilointiteipit) ja tulos nähdään heti steriloinnin päätyttyä. Noudatettava valmistajan ohjeita indikaattorin käytöstä. Bioindikaattorit sisältävät bakteeri-itiöitä. Käytössä noudatettava valmistajan ohjeita. Viljelyaika on 2 7 vuorokautta, joten steriloinnin päivittäisessä valvonnassa pitää tukeutua muihin menetelmiin. Vastuu siitä, että sterilointilaite toimii oikein ja sitä myös käytetään ohjeiden mukaisesti, on toiminnanharjoittajalla. Laitetoimittajan on annettava laitteen mukana selkeät käyttö- ja huolto-ohjeet Päivi Aalto 12

13 Höyrysterilointi 1/2 Autoklaavissa 101 kpa:n ylipaineessa kylläisessä vesihöyryssä Sterilointiaika 15 min. Tehokas menetelmä Soveltuu kaikille kuumennusta kestäville materiaaleille (esim. lasi, metallit ja nesteet, nykyään myös muoveja ja kumeja, jotka kestävät autoklavoinnin) Tavarat pakataan autoklavointia varten pakkauksiin, jotka läpäisevät ilmaa ja vesihöyryä, mutta suojaavat tavaran mikrobitartunnalta varastoinnissa Päivi Aalto 13

14 Höyrysterilointi 2/2 Nykyaikaisissa autoklaaveissa on ohjelmat erilaisia lämpötiloja ja paineolosuhteita kestäville välineille (esim. muovit, kumi) Sterilointi vaatii yleensä enemmän aikaa kuin tavanomainen autoklavointi Sterilointitulos varmistetaan jokaisen sterilointikerran yhteydessä esim. autoklavointiteipillä Päivi Aalto 14

15 Kuumailmasterilointi Kuumailmasterilointi perustuu lämmön johtumiseen ja ilman kiertoon kuumailmakaapissa Kuivan lämmön sterilointikyky on huonompi kuin kuuman vesihöyryn, joten sterilointiaika on pitempi ja lämpötila korkeampi kuin höyrysteriloinnissa 160 o C:ssa 2 tuntia 170 o C:ssa 1 tunti 180 o C:ssa 30 minuuttia Välineitä ei saa pakata liian tiiviisti, jotta kuuma ilma pääsee kiertämään välineitä esteettä Sterilointitulos varmistetaan jokaisen sterilointikerran yhteydessä esim. kuumailmateippi-indikaattorilla Päivi Aalto 15

16 Hygieeniset työtavat 1/2 Huolehditaan käsihygieniasta ja että jokaisella hoitokerralla on käytössä puhtaat aineet ja hoitovälineet Työvaatteet vaihdetaan päivittäin ja heti kun ne ovat likaantuneet Hygieeniset työtavat Käsien pesu Suojakäsineet aina, kun kosketaan verta, eritteitä, asiakkaan limakalvoa tai rikkinäistä ihoa Päivi Aalto 16

17 Hygieeniset työtavat 2/2 Kynsien hoito kynsien alla paljon mikrobeja pitkät kynnet voivat vahingoittaa asiakkaan ihoa tai rikkoa suojakäsineet Sormukset, rannekorut ja kellot riisutaan Kädet desinfioidaan ennen asiakkaan hoitamista, hoidon jälkeen sekä ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen Toimenpiteissä, joissa läpäistään iho, desinfioidaan myös asiakkaan käsiteltävä ihoalue Päivi Aalto 17

18 Hoitotilojen pinnat Bakteerit ja virukset voivat säilyä elinkelpoisina kuivalla elottomalla pinnalla jopa kuukausia Siivouksessa edetään puhtaimmista pinnoista likaisiin pintoihin päin Kuiva tai nihkeä pyyhintä poistaa pinnoilta pölyä ja siihen sitoutuneita mikrobeja Yleensä tavalliset puhdistusaineet riittävät Hoitotasot, kosketuspinnat ja infektoituneet pinnat desinfioidaan. Kosketuspinta tarkoittaa pintaa johon hoitaja tai asiakas helposti koskettaa kädellään Veriset pinnat, esim. kuppauksessa, pestään ja desinfioidaan jokaisen asiakkaan jälkeen Siivousvälineet pidetään puhtaina Päivi Aalto 18

19 Kiitos! Päivi Aalto 19