TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Konsernitavoitteet Käyttötalous Konsernipalvelut Sivistysosasto Sosiaali- ja terveysosasto Ympäristöosasto Nettomenot vastuualueittain ja osastoittain Tuloslaskelma Investointiosa Rahoituslaskelma ja lainasuunnitelma

3 Yleiset perustelut Yleiset perustelut 2014 Suomen bruttokansantuotteen määrä laski 1,3 prosenttia vuonna 2013, eli Suomen talouskasvu on nyt kahtena peräkkäisenä vuonna ollut negatiivinen. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet ja tulevaisuudennäkymien lisääntynyt epävarmuus ovat myötävaikuttaneet vuoden 2014 vaimeaan talouskehitykseen. Kaikki ennustelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan vakavat. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa. Euroalueella kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Suomen kasvunäkymät ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Valtiovarainministeriön ennuste taloudellisesta kasvusta on hieman myönteisempi kuin muiden ennustelaitosten luvut, mutta ennusteiden väliset erot ovat hyvin pieniä. Prognosinstitut Ennustelaitos Tidpunkt BNP/BKT 2013 Ajankohta TOT. /FÖRV. BNP/BKT 2014 BNP/BKT 2015 Arbetslösh. Työttöm TOT./FÖRV Arbetslösh. Työttöm Arbetslösh. Työttöm Inflation/ Inflaatio 2013 Inflation/ Inflaato 2014 Inflation/ Inflaato 2015 Aktia ,50 % 1,20 % 8,70 % 8,70 % 1,00 % 1,30 % Handelsbanken ,30 % 0,80 % 8,50 % 8,60 % 1,00 % 1,60 % ETLA ,40 % 0,80 % 8,70 % 8,70 % 1,10 % 1,30 % Nordea ,50 % 0,30 % 8,70 % 9,00 % 1,00 % 0,40 % OP-Pohjola ,10 % 0,60 % 8,60 % 8,80 % 1,00 % 0,80 % Valtiovarainministeriö ,00 % 1,20 % 8,60 % 8,50 % 1,10 % 1,50 % Danske Bank ,40 % 0,80 % 8,60 % 8,60 % 1,00 % 1,00 % PTT ,20 % 0,50 % 8,50 % 8,90 % 1,00 % 1,20 % PT ,20 % 1,00 % 8,70 % 9,00 % 0,90 % 1,30 % Suomen Pankki ,00 % 1,40 % 8,60 % 8,30 % 1,00 % 1,50 % LähiTapiola ,30 % 1,00 % 8,50 % 8,00 % 1,20 % 1,70 % Medeltal / Keskiarvo -1,40 % -0,26 % 0,87 % 8,20 % 8,61 % 8,65 % 2,80 % 1,03 % 1,24 % Ensi vuonna Suomen ennustetaan palaavan talouskasvuun, mutta kasvuluvut ovat tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuluvut asettuvat noin 0,3 1,4 prosentin tuntumaan (keskiarvo 0,87 %). Yksityinen kulutus kääntyy valtiovarainministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot eivät kasva. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien lisääntyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin runsaan prosentin. Odotetusta kasvu-uralle paluusta ja talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen vaikea. Työttömyyden arvioidaan pysyvän vuonna 2015 yhä entisellä, korkealla tasollaan. Inflaation odotetaan hieman kasvavan, mutta se on vielä hyvin alhaisella tasolla (ennustelaitosten arvioiden keskiarvo on 1,24 %). 3

4 Yleiset perustelut Kaupungin rahoituksellinen asema Paraisten kaupungin rahoituksellinen asema on pidemmän aikaa heikentynyt. Suuret käyttötalouden alijäämät yhdistettynä investointien korkeaan tasoon ovat johtaneet suurien vuotuisten rahoitusalijäämien syntymiseen. Kaupungin oma rahoitus ei ole riittänyt, vaan kaupunki on pidemmän aikaa joutunut lisäämään lainanottoaan. Merkittävä rahoituksellisen aseman heikkeneminen tapahtui jo vuonna 2008, kun kunnat yhden vuoden aikana käyttömenojaan lisäämällä ja massiivisia investointeja tekemällä loivat noin 12 miljoonan euron rahoitusalijäämän. Uuden kaupungin aloittaessa toimintansa eri toiminnot olivat paisuneet niin suuriksi, että kulujen karsimisesta huolimatta uudessa kaupungissa ei päästy tasapainotilanteeseen. Siitä lähtien tilanne on huonontunut kaupungin vuosina saamasta yhteensä lähes 8 miljoonan euron yhdistymisavustuksesta ja valtionosuus- ja verorahoituksen melko suotuisasta kehityksestä huolimatta. Vuonna 2009 toteutuneen kuntien yhdistymisen jälkeen kaupungilla on vuosittain ollut rahoitusalijäämää keskimäärin 3 miljoonaa euroa, ja kertynyt rahoitusalijäämä on vuosina kasvanut yhteensä 15,2 miljoonalla eurolla. Kaupungilla on näin ollen systemaattisesti ollut toimintaa ja siitä aiheutuvia kuluja, jotka eivät ole tasapainossa kaupungin rahoituksen kanssa (paitsi vuonna 2013, jolloin kaupunki sai budjetoimatonta tuloa inflaatiokoronvaihtosopimuksesta). Tämän seurauksena kaupunki kasvatti lainakantaansa 39,9 miljoonasta eurosta vuonna ,6 miljoonaan euroon vuonna Lainakannan vähennystä, joka vuonna 2013 pystyttiin toteuttamaan mainitun budjetoimattoman tulon ansiosta, odotetaan seuraavan lainakannan kasvu vuonna 2014 ja huomattava, 2,5 miljoonan euron kasvu vielä vuonna

5 Yleiset perustelut Kaupungin rahoituksellinen asema on siten heikentynyt voimakkaasti, ja riski siitä, että kaupunki täyttää useita lainoitukseen liittyviä kriisikuntakriteerejä, on kasvanut tuntuvasti. Kaupungilla ei ole ollut kykyä sopeuttaa toimintaa rahoitukseensa lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä, eikä kehitys ole kestävää. Yleisesti ottaen mitään yleistä, luonnollista selitystä sille, että kaupunki on jatkuvasti elänyt yli varojensa, ei ole ollut eikä nytkään ole: väestönkehitys on ollut maltillista ja ajanjakson kokonaisrahoituksen kehitys on ollut hyvää. Myös absoluuttisesti tarkasteltuna ja muihin kuntiin verrattaessa kaupungilla on ollut ja on omaa rahoitusta, joka sinällään olisi mahdollistanut hyvän palvelutason. Myös tämän vuoden (vuoden 2014) talousarvion lähtökohtana on, että kaupunki tekee negatiivisen tuloksen (-1,9 miljoonaa euroa) ja lisää lainanottoa 3,8 miljoonalla eurolla. Kaupungin toiminta (käyttötalous ja investoinnit) on näin ollen vielä vuonna 2014 ylisuuri suhteessa kaupungin omaan kantokykyyn, ja lainanotto ja kaupungin talouden heikkeneminen jatkuvat. Kaupungin on parannettava taloussuunnitteluaan ja taloudenpitoaan ja todellista kykyään sopeuttaa toimintansa rahoitukseen vuosittain. Ellei kaupunki tee tätä, siitä on vaarassa tulla kriisikunta ja se on vaarassa menettää oman ohjaus- ja päätösvallan toiminnastaan ja taloudestaan. Valtion asettamia kriisikuntakriteerejä täydennetään vuodesta 2015 lukien tekemällä kuntalakiin uusi kirjaus, joka velvoittaa kunnat saattamaan käyttötaloutensa aidosti tasapainoon suunnittelukauden aikana. Jos kaupunki ei onnistu tässä tasapainottamisessa, yksi sinällään riittävä kriisikunnan kriteeri täyttyy. Valtion asettamat kriisikuntakriteerit eivät kuitenkaan ole lähestulkoonkaan ainoat syyt vastuulliselle taloudenhoidolle. Jatkuvan lainanoton varaan rakentuva taloudenpito merkitsee sitä, että nykyiset asukkaat nauttivat nyt palveluista, jotka tulevat asukkaat rahoittavat. Vastuullisempi taloudenhoito ja parempi rahoituksellinen asema merkitsisivät sitä, että kaupunki pystyy paremmin hoitamaan velvoitteensa pitkäjännitteisesti kaupungilla on parempi rahoituksellinen valmius tehdä tarvittaessa panostuksia kaupungilla on parempi valmius selvitä rahoituksellisista tai muista kriiseistä (lainanotto, veronkorotus jne.) vaikutus kaupungin imagoon ja vetovoimaan olisi myönteinen kaupungin itsenäisyys vahvistuu vastuu nykyisen toiminnan rahoittamisesta ja toiminnan sopeuttamisesta ei lykkäänny tuleville sukupolville. 5

6 Yleiset perustelut Kaupungin rahoitus Kaupungin vuoden 2015 arvioidut tulot muodostavat kehyksen toiminnalle, jonka kaupunki itse pystyy rahoittamaan. Kaupungin tulojen arvioidaan muuttuvan seuraavasti: Förändring / Inkomststruktur Tulorakenne 2014 Budget / TA 2014 Prognos / Ennuste 2014 Budget / TA 2015 Muutos , budget/ta Verksamhetsintäkter Toimintatuotot ,8 % Skatteinkomster Verotulot ,4 % Statsandelar Valtionosuudet ,2 % Finaniseringsintäkter Rahoitustuotot ,7 % Totalt / Yhteensä ,7 % Skatteinkomster Verotulot ,4 % Övriga Muut ,1 % totalt ,7 % Valtionosuuksien menetys kompensoituu osin kiinteistöveroprosentin korotuksella ja osin eräitä toiminnoista perittäviä maksuja korottamalla. Tästä huolimatta kaupungin tulojen kehitys on kokonaisuudessaan hyvin heikkoa. Kaupungin vuoden 2015 tuloista 52 prosenttia tulee verotuloista, 26 prosenttia valtionosuuksista, 22 prosenttia toimintatuotoista ja 0,2 prosenttia rahoitustuotoista. Finaniseringsintäkter Rahoitustuotot 0,2% Statsandelar Valtionosuudet 26% Verksamhetsintäkter Toimintatuotot 22% Skatteinkomster Verotulot 52% Valtionosuusuudistus heikentää kaupungin rahoitusta Kaupungin toiminta on talousarviovuoden 2015 kynnyksellä näin ollen pidemmän aikaa ollut liian laajaa suhteessa kaupungin omaan kantokykyyn. Tilannetta talousarviovuoden 2015 kynnyksellä vaikeuttaa entisestään se, että vuonna 2015 voimaan tuleva valtionosuusuudistus tulee viiden seuraavan vuoden ajan heikentämään kaupungin rahoitusta samaan aikaan kun verotulojen odotetaan vähenevän suhdannetilanteen heiketessä. Valtionosuusuudistus on merkittävin yksittäinen kaupungin rahoitukseen vaikuttava muutos vuosina Uudistus, joka kunnille kokonaisuutena merkitsee nollasummapeliä, tarkoittaa Paraisten 6

7 Yleiset perustelut kohdalla sitä, että valtionosuudet vähenevät ajanjakson aikana vuosittain päätyen lopulta tasolle, joka on jopa 3,8 miljoonaa euroa matalampi kuin mitä se olisi ollut aikaisemmassa valtionosuusjärjestelmässä. Uudistus on näin ollen äärimmäisen epäsuotuisa Paraisten kaupungille ja heikentää kaupungin rahoitusta voimakkaasti ja pysyvästi. Valtionosuuksien odotetaan vielä vuonna 2019 olevan vuoden 2012 valtionosuuksia vastaavalla tasolla. Verojen kehitys on edelleen heikkoa Suomi on erittäin huonossa suhdannetilanteessa eikä nopeaa elpymistä voitane odottaa. Verolajeista suhdanneherkin on yhteisövero, mutta suhdanteet vaikuttavat myös kunnalliseen tuloveroon ja vaikutus tuloveroon on helposti luonteeltaan pysyvämpi. Kiinteistöveron odotettu kehitys on melko tasaista, vaikkakin sitä jossain määrin haittaa rakennuskannan tämänhetkinen hitaampi kasvu. Kunnallinen tulovero Ansiotulot ovat kunnallisen tuloveron perusta ja ansiotulojen muutokset vaikuttavat suoraan kaupungille kertyviin tuloveroihin. Ansiotulot ja niiden kehitys määräytyvät työikäisten (työvoiman) määrän, työllisyysasteen sekä palkkatasojen ja niiden muutosten perusteella. Työvoiman väheneminen on jatkunut, ja kahden viime vuoden aikana työvoima on vähentynyt yhteensä 79 hengellä. Samaan aikaan työikäisten työllisyys on jonkin verran heikentynyt. Kaupungin työllisyysaste on kuitenkin vielä melko korkea. Jonkin verran heikentynyt työllisyys yhdistettynä jonkin verran vähentyneeseen työvoimaan vaikuttaa ansiotulojen kehittymiseen negatiiviseen suuntaan. Hyvä työllisyystilanne merkitsee myös sitä, että potentiaali verotulojen lisäämiseen paremman työllisyyden kautta on pieni. Mahdollisen tuloverojen kasvun vuosina on siksi tultava työpaikkojen määrän ja paikkakunnalle suuntautuvan muuton lisääntymisen kautta. Kaupungin verotuottojen lisäämisen kannalta avainasemassa ovat jatkossa aktiivinen elinkeinopolitiikka, jonka tavoitteena on luoda lisää työpaikkoja, sekä pyrkimys luoda edellytyksiä houkuttelevalle asumiselle. Palkkojen kehitykseen vaikuttavat yleiset työ- ja virkaehtosopimukset. Vuosien suhteellisen nopeaa palkkojen nousua on seurannut paljon hitaampi palkkojen nousu vuosina , ja vuosina palkkojen nousun odotetaan jäävän hyvin maltilliseksi. Kaiken kaikkiaan tästä seuraa, että ansiotulojen odotetaan kasvavan hitaammin. 7

8 Yleiset perustelut Tämän seurauksena kaupungin kunnallisesta tuloverosta saamat tulot kehittyvät hieman aikaisempaa hitaammin. Kunnallisesta tuloverosta saatavat tulot ovat laskeneet vuoden 2013 jälkeen (jolloin veroprosenttia korotettiin 0,5 prosenttiyksilöllä) aina vuoteen 2015 asti ja pientä elpymistä odotetaan vasta vuonna Odotettua kehitystä kuvattaessa lähtökohtana on veronkorotus vuonna 2016 (0,5 prosenttiyksiköllä): Yhteisövero-osuus Yhteisöverosta saataviin tuloihin vaikuttavat voimakkaimmin suhdanteet, ja odotuksiin vaikuttavat myös muuttunut veroprosentti (24,5 prosentista 20 prosenttiin vuonna 2014) sekä kunnan yhteisövero-osuuden muutokset. Kuntien osuus yhteisöverosta palautuu korotetusta prosenttiosuudesta takaisin matalammalle tasolle vuonna Kaiken kaikkiaan kaupungin yhteisöveroista saamien tulojen odotetaan pysyvän ennallaan tai hieman vähenevän vuosina

9 Yleiset perustelut Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut viime vuosina eniten. Kaupunki on korottanut kiinteistöveroprosenttia vuosina 2010 ja 2013 ja nyt vuodeksi Kiinteistöverotusta uudistettiin vuonna 2013 kaupungin kannalta edullisella tavalla, ja vuonna 2014 kiinteistöjen verotusarvoja tarkistettiin, mikä lisää kiinteistöverosta saatavia tuloja huomattavasti. Kiinteistöveron odotetaan vuonna 2015 tuottavan tuloja yhteensä noin 9,2 miljoonaa euroa, mitä voidaan verrata 4,3 miljoonaan euroon vuonna Kiinteistöveron merkitys kaupungin rahoitukselle on siten jatkuvasti kasvanut. Kiinteistöverosta saatujen tulojen kasvu on jossain määrin kompensoinut tulo- ja yhteisöverojen heikkoa kehitystä. Kokonaisuutena tarkastellen verotulojen kehityksessä tapahtui vuonna 2009 suunnanmuutos samaan aikaan kun suhdannetilanne heikkeni voimakkaasti. Siitä lähtien verotulojen kasvu on ollut hyvin vähäistä, lukuun ottamatta niitä vuosia, jolloin kaupunki on korottanut veroprosentteja (vuosina 2010 ja 2013). Samankaltaista kehitystä, hyvin hidasta kasvua odotetaan myös jatkossa. On olemassa vaara, että talouskriisi pitkittyy ja syvenee edelleen heikentäen työllisyystilannetta myös Paraisilla. Tällainen skenaario heikentäisi kaupungin rahoitusta entisestään. 9

10 Yleiset perustelut Kaupungin valtionosuuksista ja veroista saamien yhteenlaskettujen tulojen kehitys taantuu valtionosuusuudistuksen ja arvioidun heikon verojen kehityksen seurauksena. Vuonna 2015 (kiinteistövero) ja vuonna 2016 toteutettavista veronkorotuksista huolimatta tulojen kehitys on heikkoa. Toimintatulot Toimintatulojen arvioidaan kasvavan 1,8 prosenttia eli noin 0,5 miljoonaa euroa. Arvioidut tulot eivät yltäneet kehykseen, vaan ovat noin 0,7 miljoonaa euroa alle annetun kehyksen. Vuosina 2014 ja 2015 tulojen arvioidaan kasvavan vuosittain 2,0 prosenttia. Osa toimintatuloista on sellaisia, että heikot suhdanteet vaikuttavat niihin, minkä vuoksi kehyksen mukaiseen lisäykseen oli vaikea päästä. Toimintamenot Käyttömenoiksi arvioidaan 116,3 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,2 miljoonaa euroa eli 0,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 budjetoidut määrärahat. Käyttömenojen määrärahat alittavat kuitenkin elokuun ennusteen vuodesta Käyttötalouden nettomäärärahat pienenevät siten 0,2 miljoonalla eurolla suhteessa vuoden 2014 talousarvioon. Kehys ylittyy kuitenkin edelleen 1 miljoonalla eurolla. Käyttötalouden arvioitu kustannuskehitys taloussuunnitelmavuosina on seuraavanlainen: 10

11 Yleiset perustelut Kustannusten muutokset , talousarvio-talousarvio Henkilöstömenot -1,19 % 1,05 % 1,20 % Palvelujen ostot 1,33 % 1,10 % 1,25 % Materiaalit, tavarat ja tarvikkeet -5,19 % 1,20 % 1,20 % Avustukset 5,33 % 3 % 2,20 % Muut menot * 6,36 % 2 % 2,00 % Yhteensä 0,22 % 1,200 % 1,3 % Vuoden 2015 talousarvio pitää kokonaisuutena sisällään seuraavaa: Tulos on euroa ja syntyy euron alijäämää. Käyttötalous ei vuoden 2015 talousarviossa ole tasapainossa. Käyttökustannukset pienenevät -0,26 prosenttia netto samaan aikaan kun työ- ja virkaehtosopimusten mukaisten palkankorotusten arvioidaan nostavan kustannuksia 0,8 prosenttia ja inflaation arvioidaan olevan noin 1,25 prosenttia. Investointien nettosumma on 5,8 miljoonaa euroa. Talousarvion toteutuminen vaatii yhteensä 2,5 miljoonan euron lainanottoa vuonna Taloussuunnitelma on käyttötalouden suhteen tasapainossa. Vuosina vaikutus kertyneeseen ylijäämään on positiivinen (noin euroa). Taloussuunnitelmakauden päättyessä kaupungilla arvioidaan olevan kertynyttä ylijäämää 7,6 miljoonaa euroa. Käyttötalouden tasapainottaminen edellyttää kuitenkin jatkotoimenpiteitä käyttökustannusten ja investointien vähentämiseksi sekä veronkorotusta vuonna

12 Yleiset perustelut Vuoden 2015 käyttötalousarviossa kaupunki ei saavuta tasapainoa. Kaupunki ei saavuta tasapainoa myöskään investointien suhteen, vaan investoinneista syntyy 2,5 miljoonan euron rahoitusalijäämä ja tarve lisätä lainarahoitusta 2,5 miljoonalla eurolla. Tällainen kehitys ei ole kaupungin strategian mukaista. Vuosina 2016 ja 2017 lainakantaa arvioidaan voitavan jonkin verran vähentää. Ehdotus investointitalousarvioksi Vuoden 2015 talousarviossa kokonaisinvestointikustannukset ovat 5,8 miljoonaa euroa netto. Vuosikate ei riitä investointien omarahoitukseen, vaan syntyy 2,5 miljoonan euron rahoitustarve. Vuosikate kattaa investoinneista 57 prosenttia. Vuosikate kuvastaa karkeasti ottaen kaupungin investointirahoituksen kantokykyä. Jos vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, syntyy rahoitusalijäämä. Kaupungilla on ollut vuosittain rahoitusalijäämää vuodesta 2005 asti ja se on näin ollen elänyt yli varojensa sillä seurauksella, että kaupunki on ensin tyhjentänyt kassavaransa ja sitten jatkuvasti lisännyt lainataakkaansa. Jos talous on tilikaudella tasapainossa, rahoitusalijäämää ei synny tai sitä syntyy hyvin vähän; veroihin perustuva rahoitus riittää sekä käyttötalouden että investointien rahoittamiseen. Kertynyt rahoitusalijäämä vuodesta 2005 vuoteen 2017 on noin 44,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarviossa suunnitellut investoinnit ja taloussuunnitelmavuosien investointitaulukossa arvioidut investoinnit ovat kuitenkin sitä suuruusluokkaa, että ne merkitsisivät toteutuessaan suuria vuosittaisia rahoitusalijäämiä ja niin muodoin lainataakan nopeaa ja kestämätöntä kasvua. Vuosien rahoituslaskelmassa on huomioitu vain vuotuiselta nettomäärältään 5,2 miljoonan euron investoinnit. Tällä tavoin kaupunki yltää vuosina 2016 ja 2017 rahoitusylijäämään ja voi vähentää lainakantaa marginaalisesti. 12

13 Yleiset perustelut Uudistusten merkitys kaupungin taloudelle Talousarvio ja -suunnitelma on laadittu niin, että valtionosuusuudistuksen vaikutukset on otettu niissä huomioon. Vuosien 2016 ja 2017 osalta talousarvio rakentuu valtionosuuksia koskevien arvioiden varaan. Muut maan hallituksen alulle panemat ja kehittelemät uudistukset kaupunki on voinut talousarviossa ja -suunnitelmassa ottaa huomioon vasta varsin rajallisessa määrin. Näiden uudistusten toteutus ja taloudelliset vaikutukset kaupungille ovat vielä epävarmoja. Sote-uudistuksen toteutus vaikuttaa kaupungin tämänhetkisen tiedon valossa todennäköiseltä. Tarkat vaikutukset ja niiden ajankohdat ovat kuitenkin vielä epäselviä. Aikataulu, jonka mukaan uudistus olisi toteutettu vuoteen 2017 mennessä, on hyvin tiukka ja vaatii katkeamatonta päätöksentekoketjua. Jos päätökset mahdollistaisivat uudistuksen toteutuksen vuonna 2017, sen vaikutukset näkyisivät ja otettaisiin huomioon jo vuosina 2016 ja Ehdotettu malli merkitsisi sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja niiden kustannusvaikutukset käytännössä siirtyisivät kaupungin vaikutus- ja päätösvallan ulottumattomiin, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta viidelle sote-alueelle ja palvelujen tuottaminen hoidetaan maan noin 20 13

14 Yleiset perustelut tuotantoalueella. Sote-uudistuksen vaikutukset ulottuvat mitä suurimmassa määrin myös kaupungin kiinteistöihin. Epävarmuuden vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöihin liittyvät investoinnit on talousarviossa ja -suunnitelmassa karsittu minimiin. Se, millaisia taloudellisia vaikutuksia uudistuksella lopulta on kaupungille, riippuu siitä, miten kustannuksia ja vastuita säädellään uudessa tilanteessa ja kuinka hyvin kaupunki pystyy sovittamaan muun toimintansa uuteen tilanteeseen. Suurena haasteena on se, miten kaupunki pystyy sopeuttamaan hallintonsa ja tukitoimintonsa supistuneeseen omaan toimintaan. Sote-uudistus asettaa kaupungin riskialttiiseen asemaa sekä kaupungin sosiaali- ja terveyskulujen, kaupungin kiinteistöjen että kaupungin hallinnon osalta. Uudistuksen tavoitteena on saada hillittyä koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitystä pitkällä aikavälillä. Tavoitteen toteutuminen vaikuttaa kuitenkin nykyisen esityksen perusteella hyvin epävarmalta, ja onkin todennäköistä, että uudistuksella ainakin kahden-kolmen ensimmäisen vuoden aikana on kaiken kaikkiaan kustannuksia nostava vaikutus. Sosiaali- ja terveydenhuolto muuttuu uudistuksen myötä toiminnaksi, jota kaupunki pelkästään rahoittaa, ja kustannukset, jotka vastaavat yli puolta kaupungin nykyisestä talousarviosta, tulevat kaupungille jatkossa saneltuina. Mikäli uudistus toteutuu, kaupunki voi sopeutua rahoituksen heikkenemiseen ainoastaan sivistyspuoleen, ympäristö- ja tekniseen puoleen tai hallinnollisiin toimintoihin kohdistettavilla toimenpiteillä. Ns. normitalkoot eli kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen on alun perin esitelty toimenpiteinä, joiden on määrä vahvistaa kuntien taloutta. Talkoot ovat edenneet hitaasti ja säästöjen saavuttaminen esitetyssä kokoluokassa (yhteensä miljardi euroa) on hyvin epätodennäköistä. Mikäli talkoot saataisiin toteutettua tavalla, joka todellakin vähentäisi kuntien kustannuksia miljardilla eurolla ja mikäli rahoitus ei samanaikaisesti heikkenisi, potentiaali kuntien talouden parantamiseen olisi huomattava. 14

15 KONSERNITAVOITTEET 2015 Yleiset konsernitavoitteet 1. Tytäryhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteutumista. 2. Kaupungin konserniohjeet otetaan kaikilta osin huomioon tytäryhteisöjen toiminnassa ja kaupungin toteuttamassa yhtiöiden ohjauksessa. 3. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti itsensä kannattavasti ja niiden tulee Paraisten kaupungin tavoin tehostaa toimintaansa jatkuvasti. 4. Paraisten kaupunki tavoittelee ammattimaisuutta ja alan osaamista nimittäessään edustajiaan tytäryhtiöihin. 5. Tytäryhteisöt pyrkivät minimoimaan lainarahoituksen, ja kaupungin talouspalveluja konsultoidaan ryhdyttäessä mahdollisiin operaatioihin ulkoisen rahoituksen saamiseksi. Erityiset tavoitteet: Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n hallinnoimien huoneistojen käyttöaste vuoden aikana on vähintään 90 %. Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy varmistaa riittävän vuokra-asuntokannan Korppoossa muuttamalla vanhan kunnanviraston vuokra-asunnoiksi. Paraisten Vesi Oy päättää toimintansa. Paraisten Kaukolämpö Oy ottaa käyttöön uuden hakekattilan ja laajentaa vuoden aikana kaukolämmön runkoverkkoa. 15

16 Konsernipalvelut KÄYTTÖTALOUS VALTIOLLISET/KUNNALLISET VAALIT Kaupunginhallitus Elinkeinopalvelut Elinkeinopäällikkö Tomas Eklund Tiedotussihteeri Petra Öhman STATLIGA/KOMMUNALA VAL VALTIOLLISET/KUNNALLISET VAALIT Jfr skillnad Centralvalnämnden Bokslut Budget Nämnd / Stadsdir./ Styrelse / Fmge / Plan / Plan / Budget2015/ 2014 Keskusvaalilautakunta Tilinpäätös Talousarvio Lautakunta Kaup.joht. Hallitus Valtuusto Suunn. Suunn. % Försäljningsintäkter / Myyntituotot Avgiftsintäkter / Maksutuotot Underst. & bidr. / Avustuks.& tuet ,4 % Övriga verks.intäkter/muut toimintatuotot Verksamh.intäkter /Toimintatuotot ,4 % Personalkostnader / Henkilöstökulut ,5 % Köp av tjänster / Palvelujen ostot ,5 % Material och varor/materiaali ja tarvikkeet ,3 % Understöd / Avustukset Övriga verksamh.kostn./muut toimintakulut Verksamh.kostn./Toimintakulut ,6 % Verksamhetsbidrag/Toimintakate ,7 % Toiminta Vuonna 2015 pidetään eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kunnallisvaalit. 16

17 Konsernipalvelut TILINTARKASTUS Tarkastuslautakunta Konsernipalvelut Ted Bergman, puheenjohtaja Monica Avellan, kaupunginlakimies REVISION/ TILINTARKASTUS Jfr skillnad Revisionsnämnden Bokslut Budget Nämnd / Stadsdir./ Styrelse / Fmge / Plan / Plan / Budget2015/ 2014 Tarkastuslautakunta Tilinpäätös Talousarvio Lautakunta Kaup.joht. Hallitus Valtuusto Suunn. Suunn. % Försäljningsintäkter / Myyntituotot Avgiftsintäkter / Maksutuotot Underst. & bidr. / Avustuks.& tuet Övriga verks.intäkter/muut toimintatuotot Verksamh.intäkter /Toimintatuotot Personalkostnader / Henkilöstökulut ,0 % Köp av tjänster / Palvelujen ostot ,7 % Material och varor/materiaali ja tarvikkeet ,0 % Understöd / Avustukset Övriga verksamh.kostn./muut toimintakulut Verksamh.kostn./Toimintakulut ,7 % Verksamhetsbidrag/Toimintakate ,7 % Toiminta Kaupungin hallinnon ja talouden tarkastaminen ammattitilintarkastajien suorittamana. Kaupunginvaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisen arviointi tarkastuslautakunnan jäsenten suorittamana. Kaupungin hallinnon ja talouden tarkastamista koskevien asioiden valmistelu kaupunginvaltuustolle. Tavoitteet 2015 Kaupungin hallinto ja talous tarkastetaan kuntalain, kaupungin tarkastussäännön ja hyväksytyn tarkastusohjelman mukaisesti. Tarkastuspäivien lukumäärä on 50. Lisäksi tulevat tarkastuslautakunnan sihteeri- ja muut tehtävät. Tarkastuslautakunta arvioi toimintaa, kokoontuu tätä varten tarvittavaan määrään kokouksia ja antaa valtuustolle arviointikertomuksen. Arviointi: Tarkastusohjelman ja arviointiohjelman toteutuminen Tavoitetaso: Tarkastusohjelma ja arviointiohjelma toteutuvat. Tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus annetaan kaupunginvaltuustolle. Tarkastuslautakunnan työtä valtuuston apuelimenä hyödynnetään kunnan johtamis- ja arviointijärjestelmässä, ja tarkastuslautakunnan arviointityön tuloksista hyödytään organisaatiossa. Arviointi: Raportointi (arviointikertomus) ja siitä seuraavat toimenpiteet Tavoitetaso: Raportointi tuo lisäarvoa hallinnolle Valtakunnallisen arviointisuosituksen soveltaminen tarkastuslautakunnan työssä Arviointi: Suosituksen soveltamisaste Tavoitetaso: Suositusta käytetään arvioinnin apuvälineenä 17

18 Konsernipalvelut KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Monica Avellan, kaupunginlakimies CENTRALFÖRVALTNING KESKUSHALLINTO Jfr skillnad Stadsstyrelsen Bokslut Budget Nämnd / Stadsdir./ Styrelse / Fmge / Plan / Plan / Budget2015/ 2014 Kaupunginhallitus Tilinpäätös Talousarvio Lautakunta Kaup.joht. Hallitus Valtuusto Suunn. Suunn. % Försäljningsintäkter / Myyntituotot ,6 % Avgiftsintäkter / Maksutuotot Underst. & bidr. / Avustuks.& tuet Övriga verks.intäkter/muut toimintatuotot ,7 % Verksamh.intäkter /Toimintatuotot ,8 % Personalkostnader / Henkilöstökulut ,3 % Köp av tjänster / Palvelujen ostot ,2 % Material och varor/materiaali ja tarvikkeet ,2 % Understöd / Avustukset ,0 % Övriga verksamh.kostn./muut toimintakulut ,0 % Verksamh.kostn./Toimintakulut ,2 % Verksamhetsbidrag/Toimintakate ,3 % Kaupunginjohtajan ehdotus: HENKILÖSTÖKULUJA VÄHENNETÄÄN EUROLLA, KOSKA KAU- PUNGINJOHTAJAN SEURAAJA EI ASTU VIRKAAN VUODEN ALUSTA. Toiminta Keskushallinto toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston sihteeristönä. Hallintopalvelut hoitaa kaupungin kirjaamon, koordinoi asiahallintaa ja vastaa päätearkistoista. Keskushallinto valmistelee itse kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa käsiteltäviä asioita ja koordinoi muiden hallintoyksiköiden asioiden valmistelua kyseisiin toimielimiin. Keskushallinto hoitaa vastaavasti myös kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa käsiteltävien asioiden täytäntöönpanon. Visio Keskushallinnon visiona on, että kaupungilla on hyvät toimintamahdollisuudet luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden väliseen vuorovaikutukseen kaupungilla on toimivat, kaksikieliset hallintorutiinit. Tavoitteet 2015 Kaupungin toimintastrategian täsmentäminen jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Arviointi: Kaupunginhallitus valmistelee toimintastrategian valtuustossa hyväksyttäväksi Tavoitetaso: Kaupungin toimintastrategia hyväksytään kaupunginvaltuustossa viimeistään Tavoitteet Kaupungin vuosien toimintastrategian seuranta Koulutuksen järjestäminen vastavalituille luottamushenkilöille vuonna 2017 Kaupungin vuosien strategian valmistelu 18

19 Konsernipalvelut KESKUSHALLINTO HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuodet toist. 0 Kaupunginjohtaj Kaupunginlakimie Kaupunginsihteer 0, Arkistosihteeri Johdon Kielenkääntäj Hankekoordinaattor 0 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Tekstinkäsittelijä Vahtimestari 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Yhteens 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 Henkilötyövuodet määräaik. Yhteens Henkilötyövuodet yhteensä 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 KESKUSHALLINTO SUORITTEET Kaupunginvaltuuston kokoukset Kaupunginhallituksen kokoukset Jaost KESKUSHALLINTO MITTARIT Nettokustannus asukasta kohden Asukasluk

20 Konsernipalvelut IKT-PALVELUT Kaupunginhallitus Konsernipalvelut Monica Avellan, kaupunginlakimies Kai Kalliolevo, IT-käyttöpäällikkö IKT-TJÄNSTER/ IKT-PALVELUT Jfr skillnad Stadsstyrelsen Bokslut Budget Nämnd / Stadsdir./ Styrelse / Fmge / Plan / Plan / Budget2015/ 2014 Kaupunginhallitus Tilinpäätös Talousarvio Lautakunta Kaup.joht. Hallitus Valtuusto Suunn. Suunn. % Försäljningsintäkter / Myyntituotot ,8 % Avgiftsintäkter / Maksutuotot Underst. & bidr. / Avustuks.& tuet Övriga verks.intäkter/muut toimintatuotot Verksamh.intäkter /Toimintatuotot ,8 % Personalkostnader / Henkilöstökulut ,0 % Köp av tjänster / Palvelujen ostot ,2 % Material och varor/materiaali ja tarvikkeet ,7 % Understöd / Avustukset Övriga verksamh.kostn./muut toimintakulut ,9 % Verksamh.kostn./Toimintakulut ,2 % Verksamhetsbidrag/Toimintakate ,4 % Kaupunginjohtajan ehdotus: PALVELUJEN OSTOJA VÄHENNETÄÄN EUROLLA. Toiminta IT-yksikkö tarjoaa kaupungin osastoille tietoteknisiä asiantuntijapalveluita. Keskeisiä IT-yksikön tehtäviä ovat mm. tietoverkon suunnittelu, ylläpitäminen ja kehittäminen tietojärjestelmien yhteensopivuuden koordinointi tietoturvasta huolehtiminen viestinnän kehittäminen tietoverkossa käyttöoikeuksien hallinta tietoteknisten laitteiden ja ohjelmistojen hankinta ja ylläpito käyttäjätuki IT-projektien asiantuntijatehtävät. Visio Toimivan IT-ympäristön tuottaminen ja ylläpitäminen ja työtehtävien tehokkaan hoitamisen mahdollistavien välineiden tarjoaminen työntekijöille. Tavoitteet 2015 Ohjelmistolisenssien käyttöomaisuuden kartoittaminen ja hallinnan tehostaminen Arviointi: kartoitetaan nykyinen lisenssikäyttöomaisuus parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Siirrytään jatkuvan seurannan malliin ohjelmistolisenssien hallinnassa käyttäen sopivia työkaluja. Tavoitetaso: työvälineet otettu käyttöön ja kartoitukset tehty syksyllä Järjestelmien ja verkon valvonnan tehostaminen Arviointi: tehostetaan olemassa olevien valvontajärjestelmien käyttöä Tavoitetaso: valvontaprosessit otettu tuotantoon, mahdollistaen henkilöstöresurssien tehokkaamman käytön vuoden loppuun mennessä. Kuntienvälisen yhteistyön lisääminen Arviointi: Selvitetään mahdollisuus osallistua alueellisiin hankkeisiin Tavoitetaso: Syksy Tavoitteet Kokonaisarkkitehtuurityön jatkaminen 20