TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Konsernitavoitteet Käyttötalous Konsernipalvelut Sivistysosasto Sosiaali- ja terveysosasto Ympäristöosasto Nettomenot vastuualueittain ja osastoittain Tuloslaskelma Investointiosa Rahoituslaskelma ja lainasuunnitelma

3 Yleiset perustelut Yleiset perustelut 2014 Suomen kansantalouden kasvu pysähtyi viime vuonna, kun viennin kysyntä ja investoinnit kutistuivat ja kulutus kasvoi vain aavistuksen yli nollaviivan. Talouden kasvu oli odotettua heikompaa, ennen kaikkea viennin heikon kysynnän vuoksi. Suomi on nyt toista perättäistä vuotta taantumassa ja ulospääsyn sieltä pois odotetaan monistakin syistä olevan hidasta. Rahoituskriisiä seurannutta syväsukellusta vuonna 2009 seurasi elpyminen vuosina 2010 ja Vuodesta 2012 lähtien maa on kuitenkin uudelleen ollut pitkittyneessä taantumassa, joka on jatkunut vielä vuonna Kansainvälisessä taloudessa, ennen kaikkea euroalueella, on kuitenkin kesän aikana ollut havaittavissa pieniä myönteisiä merkkejä. Useimpiin ennusteisiin sisältyy olettamus, jonka mukaan talous saadaan hitaalle kasvuraiteelle loppuvuodesta. Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä ja menestyksemme on voimakkaasti sidoksissa maailman ja varsinkin Euroopan talouteen. Suomen talouden rakenteesta ja vientimme luonteesta johtuen Suomen taloudella on taipumus reagoida Euroopan ja maailman talouden elpymiseen tietyllä viiveellä. Riippumatta siitä, miten maailman ja Euroopan talouden käy, vuoden 2009 taantumaa edeltänyttä kasvua ei arvioiden mukaan kuitenkaan saavuteta, koska väestödemografia heikentää talouden kasvupotentiaalia. Eri ennustelaitokset arvioivat Suomen BKT:n kasvavan hieman vuonna 2014 (keskimäärin 1,57 %) kahden vuoden taantuman jälkeen vuosina 2012 ja Ennustelaitoksilla on kuitenkin melko eriävät näkemykset elpymisvauhdista ja ennusteet vuoden 2014 BKT:sta vaihtelevat 0,7 %:n ja 2,3 %:n välillä. Prognosinstitut Ennusteen laatija Tidpunkt BNP/BKT 2012 Ajankohta TOT. /FÖRV. BNP/BKT 2013 BNP/BKT 2014 Arbetslösh. Työttöm TOT./FÖRV Arbetslösh. Työttöm Arbetslösh. Työttöm Inflation/ Inflaato 2013 Inflation/ Inflaato 2014 Aktia ,80 % 1,20 % 8,30 % 8,20 % 1,50 % 1,50 % Handelsbanken ,20 % 2,00 % 8,20 % 8,00 % 1,80 % 2,20 % ETLA ,40 % 1,60 % 8,20 % 8,20 % 1,70 % 1,70 % Nordea ,50 % 1,50 % 8,20 % 8,30 % 1,60 % 1,80 % OP-Pohjola ,00 % 1,70 % 8,20 % 8,20 % 1,60 % 1,30 % Finansministeriet ,50 % 1,20 % 8,30 % 8,20 % 1,60 % 2,10 % Danske Bank ,70 % 1,50 % 8,30 % 8,30 % 1,40 % 1,30 % PTT ,30 % 2,30 % 8,20 % 8,00 % 1,50 % 2,00 % PT ,60 % 2,10 % 8,10 % 8,10 % 1,60 % 1,60 % Finlands bank ,80 % 0,70 % 8,50 % 8,60 % 2,30 % 1,90 % LähiTapiola ,50 % 1,50 % 8,50 % 9,00 % 2,40 % 2,00 % Medeltal / Keskiarvo -0,20 % -0,48 % 1,57 % 7,70 % 8,27 % 8,28 % 2,80 % 1,73 % 1,76 % Ennusteet BKT:sta, työttömyydestä ja inflaatiosta vuosina 2013 ja Eri ennustelaitokset arvioivat Suomen BKT:n kasvavan hieman vuonna 2014 (keskimäärin 1,57 %, mutta vaihteluväli 0,7 2,3 %) kahden vuoden taantuman jälkeen vuosina 2012 ja Inflaatio on laskenut 2,8 %:sta vuonna 2012 tämän vuoden arvioituun 1,5 1,8 %:iin. Vuonna 2014 inflaation arvioidaan olevan suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna

4 Yleiset perustelut Kansainvälisessä vertailussa julkinen taloutemme on suhteellisen hyvässä kunnossa. Julkisen sektorin menojen ja tulojen välinen kuilu on kuitenkin lyhyen ajan sisällä kasvanut suureksi ja se on vaarassa jäädä pysyväksi, elleivät valtio ja kunnat onnistu hillitsemään kustannuskehitystä. Valtion alulle panemat uudistukset ovat yritys saada tulojen ja menojen välinen epäsuhta korjattua pitkällä aikavälillä: julkisten menojen osuus BKT:sta ei voi kasvaa rajattomasti. Kestävyysvaje, joka syntyy suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, on Suomelle erityisen suuri haaste. Kuntien talous Suomessa (lähde mm. peruspalveluohjelma, infolehti Kuntatalous 3/2013) Hallitus aikoo kaudella toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta kuntalain kokonaisuudistuksen valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ja yksinkertaistamisen. Lisäksi hallitus on hyväksynyt rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Valtio ennakoi kuntien tilanteen kiristyvän johtuen sekä valtion heikentyneestä kyvystä tukea kuntia että kuntien oman verojen kehityksen heikkenemisestä. Samaan aikaan menopaine kasvaa väestörakenteesta johtuvan sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvun seurauksena. Menopainetta on sekä käyttötalouden että investointien puolella, ja valtio arvioikin, että investoinnit tulevat pysymään korkealla tasolla niin, että kuntien vuosikatteet eivät kata investointeja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kuntatalouden velkaantuminen jatkuu ja paine kunnallisveroprosenttien korotuksiin kasvaa. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna, mutta vuodesta 2014 tulee Kuntaliiton mukaan todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. Tämä näkyy myös siinä, että suunnilleen puolet maan kunnista nostaa veroprosenttiaan vuonna Peruspalvelubudjetin painelaskelma kuntien tulosnäkymästä vuodelle 2014 on 1,1 miljardia euroa alijäämäinen. Tähän tulokseen tulevat vielä vaikuttamaan muun muassa maltillinen palkkaratkaisu sekä kuntien veronkorotukset. Hallitus on syksyllä 2013 hyväksynyt rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Kestävyysvajeeksi on arvioitu 9,5 miljardia euroa. Kuntien harteille on kasattu suuri osa tulevaisuuden sopeuttamisista, veronkorotuksista, rakennemuutoksista ja tehostamisvaatimuksista. Osa ohjelman ratkaisuista on pidemmällä aikavälillä toteutettavia ja osa lyhyemmällä. Ratkaisuissa on kuitenkin vahvasti läsnä yksi yhteinen nimittäjä kunnat, jotka ovat rakennepoliittisen ohjelman ytimessä. Ohjelmassa on kaksi keskeistä elementtiä: kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen ja kuntien tuottavuuden lisääminen. Ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää niin, että kuntien menot tästä johtuen ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Prosessi sellaisten tehtävien löytämiseksi, joista julkinen sektori voi luopua, on parhaillaan käynnissä, ja kunniltakin kysytään sitä, mitä tehtäviä nämä voisivat olla. Kysymys on erittäin vaikea ja mitä suurimmassa määrin poliittinen, koska kyse on julkisen sektorin velvoitteiden supistamisesta kokonaisuudessaan. Tulokset ministeriöiden läpikäymistä tehtävistä ovat olleet vaatimattomia, eikä Kuntaliittokaan ole esittänyt omia leikkauslistojaan, vaan heittänyt pallon takaisin hallitukselle. Samalla kun päämääränä on kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen, kunnille kaavaillaan kuitenkin uusia tehtäviä 4

5 Yleiset perustelut ja velvoitteita. Esimerkiksi suunniteltu työmarkkinatukiuudistus yksistään merkitsee kuntien talouden kiristymistä 150 miljoonalla eurolla. Näiden toimien lisäksi kuntien oletetaan siten kehittävän tuottavuuttaan puoli prosenttiyksikköä vuodessa, mikä ajan mittaan pienentäisi kestävyysvajetta noin 2 miljardia. Kaikista rakennetoimista juuri julkisten palvelujen tuottavuuskehitykselle asetetaan kaikkein kovimmat odotukset. Yhteensä noin 9,5 miljardin euron kestävyysvajeen kattamisesta kuntien harteille tulee noin 4 miljardia euroa. Näistä tehtävien ja velvoitteiden karsinnalla pitäisi kattaa 1 miljardi loput 3 miljardia jäävät yksinomaan kuntien harteille. Kun kuntapalvelujen kysyntä kasvaa prosentin vuodessa, tilanne on vakava ja enemmän kuin haastava. Kaupungin rahoitus Kaupungin suhdanneherkkyys on moniin muihin kuntiin verrattuna alhaisemmalla tasolla osin sen ansiosta, että kaupunki ei ole kovin voimakkaasti riippuvainen yhteisöverosta, osin sen ansiosta, että kaupungissa on melko monipuolinen elinkeinorakenne, ja osin siksi, että yritysten riippuvuus viennistä on rajallinen. Työllisyysaste on suhdannevaihteluista huolimatta ollut parempi kuin ympäröivillä alueilla ja on tällä hetkellä alueen paras. Kaupungilla on myös verrattain hyvä kokonaisrahoitus suhteessa muihin kuntiin. Tämä hyvä kokonaisrahoitus mahdollistaa palvelut, jotka nekin kokonaisuutena tarkasteltuna ovat paremmat kuin useimmissa kunnissa. Tästä huolimatta kaupungilla on lähivuosina rahoituksellisesti edessään suuria haasteita: verojen ja valtionosuuksien kehityksen odotetaan hiipuvan vuonna 2014 ja tätä seuraa todennäköisesti hyvin hidas kehitys. Ansiotulot muodostavat kaupungille kertyvän tuloveron perustan; ansiotulojen kehitys riippuu osin palkkaratkaisuista ja osin työllisyystilanteesta. Välittömänä seurauksena keskitetyn palkkaratkaisun erittäin maltillisista palkankorotuksista vuosina 2014 ja 2015 myös kaupungin tuloverosta saamat tuotot kasvavat erittäin hitaasti. Tämän vaikutukset eivät näy koko laajuudessaan vielä lokakuun verotulojen kehitysennusteessa, etenkään vuosien 2015 ja 2016 osalta. Kunnan työllisyystilanne on edelleen hyvä ja se merkitsee sitä, että potentiaali verotulojen lisäämiseen paremman työllisyyden kautta on pieni. Mahdollisen tuloverojen kasvun vuosina on siten tultava työpaikkojen määrän ja paikkakunnalle suuntautuvan muuton lisääntymisen kautta. Kaupungin verotuottojen lisäämisen kannalta avainasemassa on jatkossa aktiivinen elinkeinopolitiikka, jossa tavoitteena on luoda lisää työpaikkoja. Samaan aikaan vuonna 2015 voimaan tuleva valtionosuusuudistus on vaarassa merkitä sitä, että kaupungin valtionosuustulot pienenevät. Kaupunki ei ole vielä tutustunut uuden valtionosuusjärjestelmän koelaskelmiin, mutta kaupungilla on syytä uskoa, että uudet kriteerit eivät kokonaisuutena hyödytä kaupunkia. Yhteisövero näytti edellisessä kriisissä reagoivan nopeammin ja siihen liittyy siitäkin syystä suurempi riski: markkinoiden häiriintyminen näyttää vaikuttavan yhteisöveroon ensin. Yhteisöveron merkitys kaupungin rahoitukselle rajoittuu kuitenkin noin 3,8 %:iin verotuloista. Kaupungin työllisyystilanne on nyt hyvä; työttömyysaste oli 5,6 %, kun se koko maassa oli 10,9 % ja Varsinais-Suomessa 11,0 %. 5

6 Yleiset perustelut Kaupungin tulot Kaupungin vuoden 2014 arvioidut tulot muodostavat kehyksen toiminnalle, jonka kaupunki itse pystyy rahoittamaan. Kaupungin vuoden 2014 tuloista 52 % tulee verotuloista, 26 % valtionosuuksista, 22 % toimintatuotoista ja 0,2 % rahoitustuotoista. Statsandelar Valtionosuudet 26% Finaniseringsintäkter Rahoitustuotot 0,2% Verksamhetsintäkter Toimintatuotot 22% Skatteinkomster Verotulot 52% Inkomststruktur Tulorakenne 2014 Verksamhetsintäkter Toimintatuotot Skatteinkomster Verotulot Statsandelar Valtionosuudet Finaniseringsintäkter Rahoitustuotot Totalt / Yhteensä Kaupungin vuoden 2014 arvioidut tulot ovat euroa. Verot Verot vastaavat 52 %:a kaupungin tuotoista ja ovat kaupungin tärkein rahoituslähde. Kaupunginvaltuusto korotti vuodelle 2013 tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä 19,75 %:iin ja myös kiinteistöveroja korotettiin. Vuodelle 2014 kaupunginvaltuusto päätti säilyttää veroprosentit ennallaan. Veroja arvioidaan vuonna 2014 kertyvän 62,1 miljoonaa euroa, mikä on noin 1 miljoonaa euroa eli 1,6 % enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Verrattaessa kaupungin vuotta 2013 koskeviin ennusteisiin verotulojen arvioidaan kasvavan vain noin euroa eli 0,25 %. 6

7 Yleiset perustelut Verot : talousarvio, tilinpäätös ja ennuste Talousarvio Tilinpäätös/Ennuste, %-muutoksella Suunnitelmavuosina 2015 ja 2016 verotulojen arvioidaan kasvavan 2,8 % ja 2,8 %. Ennusteen lähtökohtana on, että veroprosentit säilyvät samoina suunnittelukaudella On todennäköistä, että kaupungin on vuonna 2014 pakko alentaa vuosien 2015 ja 2016 verotuloennusteita Kuntaliiton tulevan maaliskuun ennusteen pohjalta, jossa keskitetty palkkaratkaisu on otettu huomioon kokonaisuudessaan. Verotulojen kehitys on ollut positiivista vuodesta 2006 vuoteen 2013, lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin maassa oli reaalitalouden kriisi samaan aikaan kun uusi kaupunki laski veroprosentin 19,45 %:sta 19,25 %:iin. Positiiviseen kehitykseen ovat myötävaikuttaneet myös kiinteistöveroprosenttien korotus vuonna 2010 ja valtion toteuttama kuntien yhteisöveroosuuden korotus vuosina 2010 ja Viimeksi mainitun arvioidaan saavan jatkoa myös vuosina 2012 ja Veroprosentin korotus vuodelle 2013 parantaa kaupungin vuotuista rahoitusta 1,9 2,4 miljoonalla eurolla. 7

8 Yleiset perustelut Verotulot : tilinpäätös ja ennuste , vuotuinen %-muutos ,8 % 8,2-0,7 % 6,1 3,3 1,1 % 8,1 % 0,2 2,8 2, Verotulot, tilinpäätös , ennuste Vuosien ennusteiden lähtökohtana ovat Kuntaliiton kuntakohtaiset tulo-, yhteisöja kiinteistöveroennusteet. Kunnallinen tulovero Kaupungin kunnallisen tuloveron kehitys on Suomen vuonna 2009 läpikäymän reaalitalouden kriisin jäljiltä pysähtynyt. Vuoden 2009 pienen, -0,2 %:n laskun jälkeen kasvu oli vain 1,6 % vuonna 2010, 0,8 % vuonna 2011 ja 3,2 % vuonna Vuoden 2013 osalta kunnallisen tuloveron odotetaan kasvavan kokonaiset 8,9 % veroprosentin korotuksesta johtuen. Vuonna 2014 kunnallisesta tuloverosta saatavien tulojen odotetaan jälleen pienenevän ( 0,5 %). Vuosiksi kaupunkiin ennustetaan vielä suotuisaa ansiotulojen kehitystä: 2015 (2,8 %) ja 2016 (3,8 %), mutta suunnitelmavuosien ennusteiden alentaminen on erittäin todennäköistä Kuntaliiton kevään ennusteessa. Ansiotulojen kasvu on vuosina ollut suotuisaa ja ylittänyt selvästi verotulojen kasvun. Erilainen kasvu on selitettävissä verotuksen vähennysten lisääntymisellä. 8

9 Yleiset perustelut Kunnallisvero : talousarvio, tilinpäätös ja ennuste * * * * * Talousarvio Tilinpäätös/Ennuste 4 Efektiivinen veroprosentti on näin ollen pienentynyt huomattavasti vuosina ja se olisi jatkanut pienenemistään, ellei kaupunki olisi korottanut veroprosenttia vuonna Veroprosentti ja efektiivinen veroprosentti Veroprosentti Efektiivinen veroprosentti 19,45 19,25 19,25 19,25 19,25 19,75 19,75 19,75 19,75 15,02 14,67 14,43 14,13 13,65 14,55 14,52 14,54 14, Vuoden 2013 veroprosentin korotuksen seurauksena efektiivinen veroprosentti nousi 14,55 %:iin, mikä kuitenkin on edelleen vähemmän kuin vuonna 2009, vaikka veroprosentti oli pienempi (19,25 %). Kaupungin tulojen väheneminen tuloverotuksen lisääntyneiden vähennysten seurauksena on suurelta osin kompensoitu valtionosuuksissa. 5 Yhteisövero Yhteisöveron kehityksen odotetaan seisahtuvan vuosina 2014 ja 2015, minkä jälkeen se vähenee vuonna 2016 sen seurauksena, että kuntien osuus palaa alhaisemmalle tasolle. Yhteisövero kasvoi voimakkaasti vuonna 2010 suurelta osin kuntien yhteisövero-osuuden kasvun seurauksena. Kasvu jatkui vuonna 2011, jolloin ennusteen toteuma oli kokonaiset 3,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 tapahtui nopea paluu alhaisemmalle tasolle. 9

10 Yleiset perustelut Kuntien 5 prosenttiyksiköllä korotettu osuus yhteisöveron tuotosta jatkuu vuosina Yhteisövero : talousarvio, tilinpäätös ja ennuste * Talousarvio 1 Tilinpäätös/Ennuste 5 Kiinteistövero Kiinteistöverotulojen odotetaan vuonna 2014 kasvavan 6,5 % sen seurauksena, että verotuksen pohjana käytetään uusia verotusarvoja. Kiinteistöverotulot kasvoivat tuntuvasti vuonna 2010 kiinteistöveroprosenttien muuttamisen seurauksena; muutokset lisäsivät tuloja pysyvästi noin 1,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 veroprosenttimuutokset lisäävät tuloja vielä noin 0,4 miljoonalla eurolla. Muutoin kiinteistöveroa kuvastaa tasainen, ennakoitavissa oleva kehitys Kiinteistövero : talousarvio, tilinpäätös ja ennuste * Talousarvio Tilinpäätös/Ennuste 10

11 Yleiset perustelut Valtionosuudet Valtionosuudet ovat kasvaneet pidemmän ajanjakson ajan erittäin hyvin, mutta suunta kääntyy vuonna 2014 ja suunnitelmavuosien odotuksia värittää epävarmuus uuden valtionosuusjärjestelmän uusista kriteereistä. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on käynnissä. Tavoitteena on uuden valtionosuusjärjestelmän ottaminen käyttöön vuonna Kaupunki ei ole vielä tutustunut kuntakohtaisiin koelaskelmiin, mutta lopputulema on tämänhetkisten tietojemme mukaan kaupungille todennäköisesti negatiivinen. Valtionosuudet nousivat vuosina vuosittain kokonaiset % ja vuonna 2011 ne nousivat 3,9 %. Vuonna 2012 kasvu oli 7,3 % ja vuoden 2013 kasvuksi arvioidaan 3,2 %. Vuonna 2014 valtionosuuksien arvioidaan kasvavan vain 0,2 % VALTIONOSUUDET , ENNUSTE VALTIONOSUUDET VALTIONOSUUDET JA VEROT YHTEENSÄ , ENNUSTE ,9 % 9,5 % 2,3 % 8,8 % 3,5 % % 3,2 % % 6,3 % 0,2 % 2,5% 2,6 % VALTIONOSUUDET VEROTUOTOT 0 Vero- ja valtionosuusrahoituksen odotetaan kasvavan yhteensä 6,3 % tänä vuonna, minkä jälkeen sen odotetaan kasvavan vain 0,2 % vuonna

12 Yleiset perustelut Toimintatulot Toimintatulojen arvioidaan kasvavan 2,9 % eli 0,7 miljoonaa euroa 26,1 miljoonaan euroon. Arvioidut tulot eivät yltäneet kehykseen, vaan ovat noin 1 miljoonaa euroa alle annetun kehyksen. Vuosina 2014 ja 2015 tulojen arvioidaan kasvavan vuosittain 3,5 %. Toimintamenot Käyttömenoiksi arvioidaan 116,3 miljoonaa euroa, mikä on noin 1 miljoonaa euroa eli 0,9 % enemmän kuin vuodelle 2012 budjetoidut määrärahat. Käyttötalouden nettomäärärahat kasvavat siten 0,9 miljoonaa euroa suhteessa vuoden 2013 talousarvioon, mikä ylittää kehyksen vajaalla 0,5 miljoonalla eurolla. Käyttötalouden arvioitu kustannuskehitys taloussuunnitelmavuosina on seuraavanlainen: Toiminnan arvioidut kustannukset Henkilöstömenot 0,5 % 1,7 % Palvelujen ostot 1,3 % 2,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1,7 % 2,0 % Avustukset 0,0 % 0,0 % Muut menot * 2,5 % 2,5 % Yhteensä 1,0 % 1,8 % Nettona toimintakustannusten arvioidaan kasvavan 1,0 % vuonna 2015 ja 1,8 % vuonna Toimintatulot, -menot ja -kate, Ennuste 2013 Tal.arv. 201 Suunn. 201 Suunn Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 6 Vuoden 2014 talousarvio pitää kokonaisuutena sisällään seuraavaa: Tulos on euroa ja syntyy euron alijäämä. Käyttötalous ei ole tasapainossa vuonna Käyttökustannukset kasvavat 0,97 %, mikä on hieman enemmän kuin palkkataso (0,8 %), mutta vähemmän kuin inflaatio (1,7 %). Investointien nettosumma on 6,3 miljoonaa euroa. Talousarvion toteutuminen vaatii yhteensä 3,6 miljoonan euron lainanottoa vuonna

13 Yleiset perustelut Taloussuunnitelma on käyttötalouden suhteen tasapainossa. Suunnitelmavuosina vaikutus kertyneeseen ylijäämään on positiivinen (noin euroa). Taloussuunnitelmakauden päättyessä kaupungilla arvioidaan olevan kertynyttä ylijäämää vielä 6 miljoonaa euroa Vuosikate, tulos ja investoinnit , ennuste Vuosikate Tulos Investoinnit Ennuste 2013 Tal.arv Suunn Suunn Vuoden 2014 käyttötalousarviossa kaupunki ei saavuta tasapainoa. Kaupunki ei saavuta tasapainoa myöskään investointien suhteen, vaan investoinneista syntyy rahoitusalijäämää ja huomattava lainarahoituksen lisäämistarve. Tällainen kehitys ei ole kaupungin strategian mukaista. Ehdotus investointitalousarvioksi Vuoden 2014 talousarviossa kokonaisinvestointikustannukset ovat 6,3 miljoonaa euroa netto. Vuosikate ei riitä investointien omarahoitukseen, vaan syntyy 3,6 miljoonan euron rahoitustarve. Vuosikate kattaa investoinneista 43,2 %. Vuosikate kuvastaa karkeasti ottaen kaupungin investointirahoituksen kantokykyä. Jos vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, syntyy rahoitusalijäämä. Kaupungilla on ollut vuosittain rahoitusalijäämää vuodesta 2005 asti ja se on näin ollen elänyt yli varojensa sillä seurauksella, että kaupunki on ensin tyhjentänyt kassavaransa ja sitten jatkuvasti lisännyt lainataakkaansa. Jos talous on tilikaudella tasapainossa, rahoitusalijäämää ei synny tai sitä syntyy hyvin vähän; veroihin perustuva rahoitus riittää sekä käyttötalouden että investointien rahoittamiseen. Kertynyt rahoitusalijäämä vuodesta 2005 vuoteen 2018 on 47 miljoonaa euroa. Kaupunki onnistui ensimmäisinä toimintavuosinaan taittamaan tämän kehityksen ja onnistui vuonna 2010 jopa hieman vähentämään velkataakkaa. Vuosi 2011 merkitsi kuitenkin jälleen huomattavaa rahoitusalijäämää ja velkataakan kasvua, ja vuoden 2012 ennusteet ennakoivat jopa 6 miljoonan euron rahoitusalijäämää, jonka seurauksena nettolainanotto kasvaa vastaavasti. Tämä kehitys on ristiriidassa sen valtuuston tavoitteen kanssa, että lainataakkaa ei lisätä tai että sitä tulisi jopa pystyä pienentämään. Vuoden 2014 talousarviossa suunnitellut investoinnit ja taloussuunnitelmavuosien investointitaulukossa arvioidut investoinnit ovat kuitenkin sitä suuruusluokkaa, että ne merkitsisivät toteutuessaan suurta vuosittaista rahoitusalijäämää ja niin muodoin lainataakan nopeaa ja kestämätöntä kasvua. Kaupunginhallitus on sen vuoksi päättänyt vuosien rahoituslaskelmassa ottaa vuosittain huomioon vain 6 miljoonan euron suuruisen määrän investointeja. 13

14 Yleiset perustelut Myös tämä vuosien 2015 ja 2016 korjattu investointitaso kasvattaisi yhdessä suunnitellun käyttötalouden kanssa lainataakkaa 3,6 miljoonalla eurolla vuonna 2014, 1,6 miljoonalla eurolla vuonna 2014 ja 0,6 miljoonalla eurolla, eli yhteensä näin ollen 5,8 miljoonalla eurolla. Kaupungin on jatkossa pystyttävä vähentämään investointinsa omarahoitusta vastaavalle tasolle Rahoitusalijäämä, vuotuinen ja kertynyt, ennuste Ennuste 201 Tal.arv. 201 Suunn Suunn Rahoitusalijäämä Kertynyt rahoitusalijäämä Talousarvion sitovuustaso Taulukon Nettomäärärahat vastuualueittain ja osastoittain mukaisesti käyttötalouden vastuualueisiin/yksiköihin kohdistuvat määrärahat ovat sitovia nettomäärältään. Kaupunginhallitus on vahvistanut sisäiset vuokrat ja siivous- ja ruokapalvelukustannusten sisäisen jaon. Investointeihin myönnettävät määrärahat sidotaan investointiosassa erikseen kullekin investointihankkeelle merkittyyn nettomäärään. 14

15 Konsernitavoitteet 2014 KONSERNITAVOITTEET 2014 Yleiset konsernitavoitteet 1. Tytäryhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteutumista. 2. Kaupungin konserniohjeet otetaan kaikilta osin huomioon tytäryhteisöjen toiminnassa ja kaupungin toteuttamassa yhtiöiden ohjauksessa. 3. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti itsensä kannattavasti ja niiden tulee Paraisten kaupungin tavoin tehostaa toimintaansa jatkuvasti. 4. Paraisten kaupunki tavoittelee ammattimaisuutta ja alan osaamista nimittäessään edustajiaan tytäryhtiöihin. Erityiset tavoitteet: Asunto-osakeyhtiöiden käyttöaste on vuoden aikana vähintään 90 %. Paraisten Vesi Oy aloittaa valmistelut voidakseen lakkauttaa toiminnan vuodesta 2015 lukien. Paraisten Kaukolämpö Oy varmistaa kuluttajille edullisen energian rakentamalla uuden lämpökeskuksen, joka täydentää vuonna 2010 käyttöön otettua hakelämpökeskusta. Paraisten kaupunki toimii rahoituksen takaajana. 15

16 K Ä Y T T Ö T A L O U S 16

17 Konsernipalvelut VALTIOLLISET VAALIT/KUNNALLISET VAALIT Keskusvaalilautakunta Konsernipalvelut Christjan Brander/Petra Öhman STATLIGA/KOMMUNALA VAL VALTIOLLISET/KUNNALLISET VAALIT Jfr skillnad Centralvalnämnden Bokslut Budget Nämnd / Stadsdir./ Styrelse / Fmge / Plan / Plan / Budget2014/ 2013 Keskusvaalilautakunta Tilinpäätös Talousarvio Lautakunta Kaup.joht. Hallitus Valtuusto Suunn. Suunn. % Försäljningsintäkter / Myyntituotot #DIVISION/0! Avgiftsintäkter / Maksutuotot #DIVISION/0! Underst. & bidr. / Avustuks.& tuet #DIVISION/0! Övriga verks.intäkter/muut toimintatuotot #DIVISION/0! Verksamh.intäkter /Toimintatuotot #DIVISION/0! Personalkostnader / Henkilöstökulut #DIVISION/0! Köp av tjänster / Palvelujen ostot #DIVISION/0! Material och varor/materiaali ja tarvikkeet #DIVISION/0! Understöd / Avustukset #DIVISION/0! Övriga verksamh.kostn./muut toimintakulut #DIVISION/0! Verksamh.kostn./Toimintakulut #DIVISION/0! Verksamhetsbidrag/Toimintakate #DIVISION/0! Toiminta Vuonna 2014 pidetään europarlamenttivaalit, vuonna 2015 eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kunnallisvaalit. 17

18 Konsernipalvelut TILINTARKASTUS Tarkastuslautakunta Konsernipalvelut Monica Avellan/Ted Bergman REVISION/ TILINTARKASTUS Jfr skillnad Revisionsnämnden Bokslut Budget Nämnd / Stadsdir./ Styrelse / Fmge / Plan / Plan / Budget2014/ 2013 Tarkastuslautakunta Tilinpäätös Talousarvio Lautakunta Kaup.joht. Hallitus Valtuusto Suunn. Suunn. % Försäljningsintäkter / Myyntituotot #DIVISION/0! Avgiftsintäkter / Maksutuotot #DIVISION/0! Underst. & bidr. / Avustuks.& tuet #DIVISION/0! Övriga verks.intäkter/muut toimintatuotot #DIVISION/0! Verksamh.intäkter /Toimintatuotot #DIVISION/0! Personalkostnader / Henkilöstökulut ,0 % Köp av tjänster / Palvelujen ostot ,0 % Material och varor/materiaali ja tarvikkeet ,0 % Understöd / Avustukset #DIVISION/0! Övriga verksamh.kostn./muut toimintakulut #DIVISION/0! Verksamh.kostn./Toimintakulut ,9 % Verksamhetsbidrag/Toimintakate ,9 % Toiminta Kaupungin hallinnon ja talouden tarkastaminen ammattitilintarkastajien suorittamana. Kaupunginvaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisen arviointi tarkastuslautakunnan jäsenten suorittamana. Kaupungin hallinnon ja talouden tarkastamista koskevien asioiden valmistelu kaupunginvaltuustolle. Ammattitilintarkastus kilpailutetaan toimintavuoden aikana. Tavoitteet 2014 Kaupungin hallinto ja talous tarkastetaan kuntalain, kaupungin tarkastussäännön ja hyväksytyn tarkastusohjelman mukaisesti. Tarkastuspäivien lukumäärä on 50. Lisäksi tulevat tarkastuslautakunnan sihteeri- ja muut tehtävät. Arviointi: Tarkastusohjelman ja arviointiohjelman toteutuminen. Tavoitetaso: Tarkastusohjelma ja arviointiohjelma toteutuvat. Tilintarkastuskertomus. Arviointikertomus. Tarkastuslautakunta kokoontuu ainakin kahdeksaan kokoukseen (uusi ja vanha lautakunta yhteensä). Arviointi: Kokousten lukumäärä. Tavoitetaso: Budjetoitu määrä kokouksia. Tarkastuslautakunnan työ valtuuston apuelimenä kytkeytyy osaksi kunnan johtamis- ja arviointijärjestelmää ja tarkastuslautakunnan arviointityön tuloksista hyödytään organisaatiossa. Arviointi: Raportointi (arviointikertomus) ja siitä seuraavat toimenpiteet. Tavoitetaso: Raportointi tuo lisäarvoa hallinnolle. Valtakunnallisen arviointisuosituksen soveltaminen tarkastuslautakunnan arviointityössä. Arviointi: Suosituksen soveltamisaste. Tavoitetaso: Suositusta käytetään arvioinnin apuvälineenä. Tavoitteet Kaupungin hallinto ja talous tarkastetaan kuntalain, kaupungin tarkastussäännön ja hyväksytyn tarkastusohjelman mukaisesti. Tilintarkastajien työn tuloksena syntyy vuosittain tilintarkastuskertomus kaupunginvaltuustolle. Tarkastuslautakunnan työn tuloksena syntyy vuosittain arviointikertomus kaupunginvaltuustolle. 18

19 Konsernipalvelut KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Monica Avellan CENTRALFÖRVALTNING KESKUSHALLINTO Jfr skillnad Stadsstyrelsen Bokslut Budget Nämnd / Stadsdir./ Styrelse / Fmge / Plan / Plan / Budget2014/ 2013 Kaupunginhallitus Tilinpäätös Talousarvio Lautakunta Kaup.joht. Hallitus Valtuusto Suunn. Suunn. % Försäljningsintäkter / Myyntituotot ,8 % Avgiftsintäkter / Maksutuotot #DIVISION/0! Underst. & bidr. / Avustuks.& tuet #DIVISION/0! Övriga verks.intäkter/muut toimintatuotot ,3 % Verksamh.intäkter /Toimintatuotot ,7 % Personalkostnader / Henkilöstökulut ,1 % Köp av tjänster / Palvelujen ostot ,4 % Material och varor/materiaali ja tarvikkeet ,2 % Understöd / Avustukset ,0 % Övriga verksamh.kostn./muut toimintakulut ,4 % Verksamh.kostn./Toimintakulut ,0 % Verksamhetsbidrag/Toimintakate ,5 % Toiminta Keskushallinto toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston sihteeristönä. Hallintopalvelut hoitaa kaupungin kirjaamon, koordinoi asiahallintaa ja vastaa päätearkistoista. Keskushallinto valmistelee itse kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa käsiteltäviä asioita ja koordinoi muiden hallintoyksiköiden asioiden valmistelua kyseisiin toimielimiin. Keskushallinto hoitaa vastaavasti myös kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa käsiteltävien asioiden täytäntöönpanon. Visio Keskushallinnon visiona on, että kaupungilla on hyvät toimintamahdollisuudet luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden väliseen vuorovaikutukseen kaupungilla on toimivat, kaksikieliset hallintorutiinit. Tavoitteet 2014 Iniön, Korppoon ja Houtskarin arkistojen kuntoon paneminen Arviointi: Arkistosihteeri toteuttaa yhteistyössä liikenne- ja viestintäpalvelujen tiedotussihteereiden kanssa entisten Iniön, Korppoon ja Houtskarin kuntien arkistoaineiston hävittämisen. Arkistot pannaan kuntoon. Tavoitetaso: Iniön ja Korppoon arkistot on pantu kuntoon vuoden 2014 aikana. Tavoitteet Houtskarin ja Nauvon arkistoaineiston hävittämisen loppuun saattaminen ja arkistojen kuntoon paneminen Tiedonohjaussuunnitelman laadinnan loppuun saattaminen 19

20 Konsernipalvelut CENTRALFÖRVALTNING/KESKUSHALLINTO ÅRSVERKEN / TYÖVUODET TYÖVUODET Årsverken tills vidare / Työvuodet toist. Stadsdirektör/Kaupunginjohtaja Stadsjurist/Kaupunginlakimies Arkivsekreterare/Arkistosihteeri Ledningens sekreterare/johdon sihteeri Projektkoordinator/Hankekoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Translator/Kielenkääntäjä Textbehandlare/Tekstinkäsittelijä Vaktmästare/Vahtimestari 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Sammanlagt /Yhteensä 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 Årsverken tidsbund. / Työvuodet määräaik. Sammanlagt /Yhteensä Årsverken totalt / Työvuodet yhteensä 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 CENTRALFÖRVALTNING/KESKUSHALLINTO PRESTATIONER / SUORITUKSIA Fullmäktigesammanträden/Valtuustokokouksia Styrelsesammanträden/Hallituksen kokouksia Sektionen/Jaosto CENTRALFÖRVALTNING/KESKUSHALLINTO MÄTETAL / MITTARI Nettokostnad/invånare