PORIN KAUPUNKISEUDUN KUNTAJAKOSELVITYS

Transkriptio

1 PORIN KAUPUNKISEUDUN KUNTAJAKOSELVITYS Raporttiversio FCG Konsultointi Oy Jarmo Asikainen, Jarkko Majava, Anni Antila, Anna Laiho ja Matti Riekki

2 Sisällys Johdanto Selvityksen tausta ja tavoite Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Selvitystyön vaiheet Selvitysalueen kuvaus Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Ulkoinen elinvoima Porin seudun kilpailukyky Elinvoimapolitiikka ja elinkeinopalvelut Sisäinen elinvoima Yhteenveto ja johtopäätökset Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Asiointi ja liikkuminen Asuminen ja asuntomarkkinat Yhteenveto ja johtopäätökset Palvelut Palvelutarpeen muutos Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Kasvatus- ja koulutoimen palvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Vapaa sivistystyö Vapaa-aikatoimen palvelut Tekniset palvelut Tekninen toimi Mittaus ja kiinteistönmuodostus Liikenneväylät Rakennusvalvonta ja ympäristöpalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto ja henkilöstöpalvelut Tieto- ja asiakirjahallintoprosessit Muut tukipalvelut Yhteenveto ja johtopäätökset Talous Kuntien talouden nykytila Arvio talouden kehityksestä Yhteenveto ja johtopäätökset Henkilöstö Demokratia ja johtaminen

3 8.1 Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen Poliittinen ja strateginen johtaminen Uuden kunnan hahmotelmaa Elinvoima ja kilpailukyky Yhdyskuntarakenne Kasvatus- ja koulutoimen palvelut Vapaa-aikatoimen palvelut Tekniset palvelut Hallinto- ja tukipalvelut Talous Henkilöstö Johtaminen ja demokratia Uuden kunnan johtaminen Alueellisen toiminnan organisointi ja lähidemokratia Viestintä ja markkinointi LIITTEET

4 Johdanto Porin seudun kuntajakoselvityksessä menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta on tarkasteltu elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmien mukaisesti. Näkökulmat ovat vetovoima ja kilpailukyky, yhdyskuntarakenne ja ympäristö, palvelut, talous- ja henkilöstöresurssit sekä johtaminen ja demokratia. Lisäksi kuntien edustajista kootut työryhmät ovat tarkastelleet laajasti teemakohtaisesti toimintoja ja taloutta. Lisäksi selvityksen ohjausryhmän ja työvaliokunnan työskentely on tuottanut tietoa yhteiseen käyttöön. Samoin on valmisteltu ehdotus Karhusopimukseksi, mikä omalta osaltaan linjaa selvityksen jatkotyötä. Näistä monipuolisista aineksista on tiivistetty tämä selvityksen loppuraportti. Yksittäisen kunnan menestyksen ratkaisee valtaosaltaan toimintaympäristö. Maantieteellinen sijainti ja aluetalouden sijainti asettaa kunnan toiminnan ja talouden raamit. Suurella ja yhdyskuntarakenteellisesti tiiviillä kaupunkiseudulla kuntien välinen riippuvuus on voimakasta ja siten myös menestymisen mahdollisuudet ovat yhteiset. Seudun työmarkkinat ja asuntomarkkinat ovat yhteisiä, kuntalaiset käyvät työssä, asioilla ja oppilaitoksissa kuntarajoista välittämättä. Yhteiset seuturesurssit mahdollistavat myös kuntien kilpailun asukkaista ja yrityksistä, mutta kilpailun kustannukset maksetaan kuntalaisten verovaroista. Selvitys on osoittanut, että seudun kunnat ovat entistä riippuvaisempia toisistaan. Seudun tulevaisuuden elinvoiman kehityksessä resurssiriippuvuus työpaikoista ja osaavasta työvoimasta, asumisesta ja palveluista sekä asukkaiden ja yritysten vetovoimasta on voimakas. Porin seutu on viime vuosina parantanut asemaansa suurten kaupunkiseutujen kilpailukyvyn ja vetovoiman kehityksessä. Myönteisen kehityksen varmistaminen edellyttää voimakkaampaa sitoutumista ja yhteistä panostusta seudun kilpailukyvyn ja vetovoiman edellytyksiin sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen. Suurten kaupunkiseutujen menestymisessä korostuu muita alueita huomattavasti enemmän seudun edunvalvonta. Porin seudun edunajamiseksi tarvitaan voimakkaampaa yhtenäistä ja yksimielistä vaikuttamista valtakunnallisiin päätöksiin mm. erilaisissa valtion aluehallinnon järjestelyissä sekä uuden sote-alueen järjestämisorganisaation ja tuotantotapojen ratkaisuissa. Samoin on tarve voimistaa vaikuttamista valtion linjauksiin; mm. maantie-, rautatie- ja muihin infrastruktuuriinvestointeihin. Porin seudun vaikutusvallan turvaaminen sote-kuntayhtymässä edellyttää sisäisesti entistä yhtenäisempää päätöksentekoa ja voimakasta yhtä ääntä. Sote-alue joutuu tilaamaan palvelut suurempina kokonaisuuksina, joten tuottajalta vaadittaneen suurta kokoa ja laajaa osaamista. Voivatko esimerkiksi sote-palvelujen uudelleen järjestelyjen jälkeen kuntarakenteet jäädä entiselleen? Kyetäänkö nykyisellä kuntakohtaisella päätöksenteolla ja kehittämispanosten hajanaisuudella varmistamaan seudun vetovoima Suomen suurten kaupunkiseutujen kilpailussa? Rakennemuutoksiin kuuluvat aina riskit, mutta suurin riski voi olla myös muutosten tekemättömyys riittävän ajoissa. Porin seudun kuntajakoselvitys poikkeaa myönteisesti muiden kaupunkiseutujen selvityksistä omaaloitteisuuden ja vapaaehtoisuuden vuoksi. Tämä peruslähtökohta on vaikuttanut myös selvitysprosessin toimivuuteen ja positiiviseen ilmapiiriin. Siten ehkä enemmän kuin koskaan tulevaisuuden mahdollisuuksien ikkuna on avoinna. Onko tarvetta siirtyä yhteistyöstä yhteiseen työhön? 4

5 1 Selvityksen tausta ja tavoite Valtiovarainministeriön asettama Kunnallishallinnon rakenne työryhmä esitti selvityksessään, että Satakuntaan asetettaisiin viisi erityistä kuntajakoselvitystä. Yhteen selvitysalueeseen kuuluisivat Pori, Ulvila, Luvia, Nakkila, Harjavalta, Pomarkku, Merikarvia ja Siikainen. Porin seudun Karhukuntaneuvosto esitti Porin kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että kaupunki esittää Harjavallan ja Ulvilan kaupungeille sekä Luvian, Nakkilan, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kunnille yhteisen kuntajakoselvityksen tekemistä ulkopuolisen selvityshenkilön avulla. Porin kaupunki pyysi sekä Karhukuntia että muita vapaaehtoisesta kuntajakoselvityksestä kiinnostuneita kuntia ilmoittautumaan mennessä. Kokemäki ja Lavia ilmoittautuivat siinä yhteydessä. Lavia ja Siikainen eivät kuulu Porin seutuun eivätkä Karhukuntiin, mutta halusivat siitä huolimatta mukaan. Huittinen on ainoa Porin seudun kunnista ja Karhukunnista, joka ei ole Porin selvitysalueessa mukana. Vapaaehtoiseen kuntajakoselvitykseen päätti näin ollen osallistua 10 kuntaa. Kuntajakoselvittäjinä ovat toimineet FCG Konsultointi Oy:n Jarmo Asikainen, Jarkko Majava, Anni Antila, Anna Laiho ja Matti Riekki. Lisäksi talousryhmän puheenjohtajana toimii Riitta Ekuri. 1.1 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Uusi kuntarakennelaki (478/2013) tuli voimaan heinäkuussa Kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto päätä alueellisen eheyden osalta toisin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntarakennelain 1 a -luvussa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä kuntarakennelain 4 c 4 f pykälissä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä. 5

6 Selvitysalueen kunnista ainoastaan Porin väestöpohja ylittää asukasta ( väestötiedot). Vuonna 2013 alle 1-vuotiaita oli alle 50 Laviassa, Luvialla, Merikarvialla, Pomarkussa ja Siikaisissa. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuusperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Selvitysalueella tämä peruste täyttyy Laviassa (78,5 %), Nakkilassa (75,2 %), Ulvilassa (70,4 %), Pomarkussa (63,6 %) ja Luvialla (53,7 %). Kunnalla on selvitysvelvollisuus työssäkäyntiperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella. Tämä peruste täyttyy vuoden 2011 tilastotietojen mukaan Ulvilassa (47,3 %), Luvialla (43,4 %), Pomarkussa (30,3 %) ja Nakkilassa (25,4 %). Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuisi Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Selvitysalueen kunnista yhdyskuntarakenneperuste täyttyy Porin, Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan osalta. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot (ns. kriisikunta); 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä (ns. kriisiytyvä kunta); tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Porin selvitysalueen kunnista Lavia täyttää kriisikuntakriteerit. Lavian kunnalla on kertynyttä alijäämää yli 500 euroa vuoden 2013 tilinpäätöksessä, ja kunnalla on reilusti alijäämää myös vuosien 2012 ja 2011 tilinpäätöksissä, joten Lavia täyttää selvitysvelvollisuuden talousperusteen osalta. Muut selvitysalueen kunnat eivät täytä kriisi- eivätkä kriisiytyvän kunnan kriteerejä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus eli sote-uudistus muutti kuntauudistuksen roolia, mutta ei poistanut kuntien selvitysvelvollisuutta. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli asiaa ja totesi, että kuntarakennelain selvitysvelvollisuudella halutaan selvittää kunnan tulevaa kantokykyä vastata muidenkin palveluiden kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirto ei myöskään poista tarvetta ratkaista alueiden kilpailukykyyn ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä ongelmia. 1.2 Selvitystyön vaiheet Selvitystyö käynnistyi elokuussa Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin nykytilaa ja kartoitettiin muutostarpeita. Työtä varten nimettiin kolmitasoinen selvitysorganisaatio; luottamushenkilöistä koottu ohjausryhmä, työvaliokunta sekä 15 työryhmää kahdeksalta eri toimialalta. Toimialakohtaiset ryhmät ja niiden alatyöryhmät saivat ensimmäisen vaiheen väliraportit valmiiksi 15. tammikuuta Kaikkien toimialakohtaisten ryhmien väliraportteihin sisältyi nykytilan perusteellinen kuvaus (palvelurakenne, toimipisteet, henkilöstö, kustannustiedot, yhteistyörakenteet, vahvuudet, heikkoudet jne.), keskeiset huomiot kuntien yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista sekä nykytila-analyysiin perustuvat keskeiset kehittämis- ja muutostarpeet 6

7 selvitystyön toista vaihetta ja uutta kuntaa ajatellen. Väliraportointi toimi perustana jatkotyölle ja ryhmien uudelle organisoinnille. Selvitystyön toinen vaihe eli mahdollisen uuden kunnan suunnittelu käynnistyi helmikuussa Samalla työryhmien määrää supistettiin kuuteen. Yhteisen toimeksiannon lisäksi kukin työryhmä sai erillisen toimeksiannon, joka koostui ryhmälle räätälöidyistä yksityiskohtaisista teemoista. Toisessa vaiheessa ryhmät tekivät johtopäätökset nykytila-arvion pohjalta ja uuden kunnan strategiset tavoitteet määriteltiin. Lisäksi työryhmät laativat suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta ja selvittivät yhdistymisen vaikutukset kuntien yhteistoimintaan. Selvitystyön toisessa osassa arvioitiin myös asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumista uudessa kunnassa sekä yhdistymisen etuja ja haittoja elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmasta. Sidosryhmiä ja asiantuntijoita kuultiin ryhmäkohtaisesti. Selvitystyön toinen vaihe päättyi toukokuussa Valtiovarainministeriö asetti kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukaisen Lavian kuntaa koskevan arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä selvitys kunnan mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmä katsoi selvityksessään, että tasapainottamisohjelman huolellisen toteuttamisen lisäksi Lavian kunnan tulee tarkastella kuntalaisten palvelujen järjestämisen ja turvaamisen kysymyksiä laajemmassa kokonaisuudessa. Arviointiryhmän mukaan lakisääteisten palveluiden järjestämiseen alueella tarvitaan laajempi kokonaisuus, jonka luonnollisen pohjan muodostaa arviointiryhmän mukaan jo nykyinen tiiviin yhteistyön kohde Porin kaupunki. Arviointiryhmä ehdotti Lavian kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi kuntarakennelain 15 :n mukaista erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi isompaan kokonaisuuteen. Arviointiryhmä katsoi, että oikea suunta liitokselle on taloudellisin perustein Porin kaupunki. Lisäksi ehdotettiin, että kunta jatkaa edelleen vuonna 2013 talouden tasapainottamisohjelmaan sisällytettyjä toimenpiteitä. Valtiovarainministeriö määräsi toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Lavian kunnan ja Porin kaupungin välillä kuntarakennelain 15 :n perusteella. Selvitystyö toteutettiin välisenä aikana. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen esitti yhtyen arviointiryhmän esittämään näkemykseen, että Lavian kunta liitetään lukien Porin kaupunkiin erillisen Porin ja Lavian välisen yhdistymissopimuksen mukaisesti. 7

8 2 Selvitysalueen kuvaus Selvitysalueeseen kuuluvat Harjavallan, Kokemäen, Porin ja Ulvilan kaupungit sekä Lavian, Luvian, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun ja Siikaisten kunnat. Selvitysalueen kunnat kuuluvat Satakunnan maakuntaan ja niistä kaikki kuuluvat Porin seutukuntaan lukuun ottamatta Laviaa ja Siikaista, jotka kuuluvat Pohjois-Satakunnan seutukuntaan. Vuoden 2013 lopussa selvitysalueella asui henkilöä eli lähes kaksi kolmesta (58 %) Satakunnan asukkaasta (Tilastokeskus, ennakkoväkiluku). Selvityskuntien väestömäärät vaihtelevat Porin asukkaasta Siikaisten asukkaaseen. Porin väkimäärä muodostaa 64 prosenttia koko alueen väestöstä. Selvitysalue on monimuotoinen ja siihen kuuluu sekä taajaan asuttuja että maaseutumaisia kuntia. Porin kaupunki luokitellaan kaupunkimaiseksi kunnaksi ja se on selkeä seutukuntansa ja maakunnan keskus. Porin kaupunkiseutu kuuluu isomman kokoluokan keskisuuriin kaupunkiseutuihin Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kanssa. Näillä seuduilla suurimmassa keskustaajamassa on yli asukasta sekä yli työpaikkaa. (Ristimäki, Kalenoja, Helminen & Söderström 2013.) 2.1 Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella Kuntien yhteistoimintaa selvitysalueella on kuvattu liitteenä 1 olevassa taulukossa. Porin seudun kunnat eli kaikki selvitysalueen kunnat Laviaa ja Siikaista lukuun ottamatta tekevät seudullista yhteistyötä Karhukuntayhteistyön puitteissa. Karhukunnat ovat tehneet yhteistyötä organisoidusti vuodesta Yhteistyön taustalla on vuonna 1999 laadittu sekä vuosina 2005 ja 2008 uusittu seutusopimus. Yhteistyötä johtaa Karhukuntaneuvosto, johon kuuluu jokaisesta kunnasta kunnanhallituksen puheenjohtaja. Karhukuntaneuvostoa avustaa Karhukuntatoimikunta, johon kuuluvat kuntajohtajat. Karhukuntatoiminta on organisoitu Porin kaupungin alaisuuteen. Seutusopimus määrittelee yhteistyötavoitteet, toimintamuodot, toiminnan laajuuden ja kattavuuden sekä yhteistyön organisaatiot. Yhteistyöllä pyritään erityisesti seutukuntaa kokonaisuutena palveleviin ja hyödyttäviin ratkaisuihin. Tavoitteena on palveluiden taloudellisempi ja tehokkaampi tuottaminen, hallinnonalakohtaisen vuorovaikutuksen lisääminen, verkottumisen kehittäminen sekä seutukunnan painoarvon vahvistaminen. Tällä hetkellä selvitysalueen kunnilla, Siikaisten ja Lavian kuntia lukuun ottamatta, on yhteinen seudullinen elinkeinostrategia. Seudullinen elinkeinoyhtiö Prizztech Oy tarjoaa kaikki elinkeinopalvelut kokonaisasiakkainaan oleville Porin seutukunnan kunnille. Näitä olivat vuonna 2013 Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Pomarkku ja Luvia. Luvia ja Nakkila päättivät vuoden 2013 aikana luopua kokonaisasiakkuudestaan ja perustivat yhteisen yrityskehittäjä-toimen. Merikarvia ja Lavia tuottavat elinkeinopalvelunsa itse. Siikainen hyödyntää Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen palveluita. Kaupunkiseudulla on laadittu ja hyväksytty yhteinen Rakennemalli 2020, joka ohjaa omalta osaltaan kunnissa tapahtuvaa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistyötä. Rakennemallista on tehty vuosittaiset toteuttamissuunnitelmat, joissa on määritelty toteuttamisen toimenpiteet sekä myös rahoitus, aikataulutus ja vastuunjako. Pori, Luvia, Nakkila ja Kokemäki ovat tehneet yleiskaavahankinnan yhteisesti. Porin seudun joukkoliikennesuunnitelma on tehty keväällä Joukkoliikennesuunnitelma on laadittu Karhukuntien alueelle eli Siikainen ja Lavia puuttuvat tästä selvityksestä. Sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon palvelut on kaikissa kuntarakenneselvitykseen osallistuvissa kunnissa järjestetty seudullisena yhteistoimintana. Alueella toimii kolme yhteistyöorganisaatiota, jotka tuottavat eri laajuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat järjestämisvastuussa olevan Porin kaupungin lisäksi Merikarvia ja Ulvila. Porin kaupunki järjestää yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja tuottamisesta vastaa Porin perusturvalautakunnan alaisuudessa toimiva perusturvakeskus. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluvat ja siltä ostavat terveydenhuollon palveluja Harjavalta, Kokemäki, Luvia ja Nakkila. Keski-Satakunnan kunnat vastaavat vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta, kotipalvelusta, aikuissosiaalityöstä, lastensuojelusta, kehitysvammahuollosta ja psykososiaalisista asumispalveluista. Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään (PoSa) kuuluvat selvitysalueen kunnista Pomarkku ja Siikainen. Lavian kunta on vuosina tuottanut omalla 8

9 järjestämisvastuullaan olevia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita omana toimintana siten, että niitä on täydennetty Porin perusturvakeskuksen kanssa tehdyllä erillissopimuksella Porin perusturvan tuottamilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla. Erikoissairaanhoidon palvelut on kaikkien kuntarakenneselvitykseen osallistuvien kuntien osalta järjestetty Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimesta ja jäsenyydellä. Työterveyshuollon palveluita tuottavat kuntarakenneselvitykseen osallistuvista kunnista Porille, Merikarvialle, Ulvilalle, Luvialle ja Pomarkulle näiden yhteinen kunnallinen työterveyshuollon liikelaitos Satakunnan työterveyspalvelut. Liikelaitos tuottaa palveluita kunnille ja yksityisille toimijoille. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää työterveyspalvelut Kokemäelle, Nakkilaan ja Harjavaltaan. Siikaisille palvelut tuottaa PoSa ja Lavia ostaa ne Sastamalan kaupungilta. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö tuottaa kaikkien kuntien osalta lastensuojelun kehittämis- ja asiantuntijapalveluita. Sosiaalipäivystys on järjestetty yhteistyössä kuntien kanssa siten, että sosiaalipäivystyksen tuottamisesta vastaa Porin kaupunki. Satakunnan sovittelutoimisto hoitaa rikos- ja riita-asioiden sovittelun kaikkien selvitysalueen kuntien osalta vastuukuntana Pori. Porin oikeusaputoimistolla on toimipaikat Porissa ja Kokemäellä. Karhukuntien kasvatus- ja opetustoimen johtavien viranhaltijoiden välillä on yhteistyötä. Suurin osa selvitysalueen kunnista on tehnyt yhteistyötä Osaava Satakunta verkoston puitteissa. Porin ja Ulvilan lukioita lukuun ottamatta alueen lukioilla on yhteistyötä kurssien toteuttamisessa. Seudun pienempien kuntien joitakin erityisopetusta tarvitsevia oppilaita opiskelee Kankaanpään erityiskouluissa. Kansalaisopistoja selvitysalueella toimii kolme: Porin seudun kansalaisopisto (Pori ja Ulvila), Kokemäen kansalaisopisto ja Merikarvian-Siikaisten kansalaisopisto. Lisäksi seudulla toimii joitakin yksityisiä kansalaisopistoja. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävät selvitysalueella Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, jonka asiakkaina ovat selvitysalueen kunnista Pori ja Ulvila sekä Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä, johon kuuluvat selvitysalueelta Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila. Ammattikorkeakouluopetusta järjestää Satakunnan ammattikorkeakoulu. Satakunnan maakuntakirjasto toiminnassa ovat mukana kaikki selvitysalueen kunnat. Karhukuntayhteistyön myötä on syntynyt paljon kahden tai useamman kunnan välistä yhteistyötä teknisellä toimialalla, joissa kaikissa ei ole Pori mukana. Porin, Ulvilan, Harjavallan, Nakkilan ja Luvian ympäristöterveydenhuollon palvelut tuottaa Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Pomarkun, Merikarvian ja Siikaisten ympäristöterveydenhuollon palvelut tuotetaan PoSan kautta. Lavian kunnan palvelut ostetaan Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluilta ja Kokemäen palvelut Pyhäjärviseudun ympäristötoimistolta. Porin ympäristövirasto myy ympäristönsuojelupalveluita Eurajoelle, Luvialle ja Pomarkkuun. Vuonna 2013 toimintansa aloittanut Porin seudun jätelautakunta hoitaa Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Merikarvian, Porin, Siikaisten ja Ulvilan jätehuollon viranomaistehtäviä. Myös jäteneuvontapalvelut ovat samalla alueella seudullisia (mukaan lukien Pomarkku ja Luvia). Ne hoidetaan sopimuksilla Porin ympäristöviraston kautta. Porin kaupunki on tehnyt sopimuksen, Lavian kuntaa lukuun ottamatta, selvitysalueen kuntien kanssa Hangassuon jäteaseman käytöstä. Lavian alueella syntyvä yhdyskuntajäte toimitetaan Kankaanpäähän. Harjavallan, Luvian, Nakkilan ja Ulvilan jätevedet puhdistetaan Porin Luotsinmäen puhdistamolla. Siikaisten jätevedet puhdistetaan Merikarvian puhdistamolla. Kankaanpäästä tulee talousvesi Laviaan ja pääsääntöisesti Pomarkkuun, Siikaisiin ja Merikarvialle. Pori Energia Oy tuottaa lämmön myös Ulvilan alueelle, jossa jakelusta vastaa Ulvilan Lämpö Oy. Pori Energia Oy on vuokrannut Harjavallan Kaukolämpö Oy:ltä kaukolämpötoiminnan 15 vuodeksi. KuntaPro hoitaa palkanlaskennan selvitysalueen kunnista Pomarkussa, Porissa ja Ulvilassa ja Sastamalan Tukipalvelu Oy Laviassa. 9

10 Vuonna 2011 aloitti toimintansa Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue. Selvitysalueen kunnista yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Lavia, Luvia, Merikarvia, Pori, Siikainen ja Ulvila. Pomarkku kuuluu Kankaanpään maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen ja Harjavalta, Kokemäki sekä Nakkila Euran maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen. Selvitysalueen kuntien välillä on niin paljon yhteistyötä yksittäisissä asioissa ja palveluissa. Merkittävin yhteistyö on sosiaali- ja terveystoimessa ja teknisen toimen alueella. Yhteistyörakenteet ovat hyvin moninaiset ja siten myös niiden hallinta ja ohjaaminen ei ole kunnan johtamisen kannalta yhtenäistä. Moninainen yhteistyö tuo mukanaan erilaisia hallintorakenteita ja hallinnollisia tehtäviä, mikä ei kokonaisuuden kannalta ole tehokasta. Erityisesti valtuustojen näkökulmasta palvelujen ja toimintojen ohjaus ei voi olla toimivaa, joten on syytä miettiä, kannattaako niiden ylläpitää yhteistyörakenteita. Nostot Selvitysalueen kuntien kesken on paljon sekä organisatorista että sopimuksenvaraista yhteistyötä Yhteistyö on suurimmaksi osaksi hajautunut erilaisiin tehtäviin ja erilaisiin kuntakokoonpanoihin Yhteistyön moninaisuus ja erilaiset kuntakokoonpanot lisäävät hallinnollisia tehtäviä ja aiheuttavat kustannuksia (transaktiokustannuksia) 10

11 3 Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Porin kaupunkiseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn analysoinnissa on hyödynnetty MALPE työryhmän väli- ja loppuraportteja, VM:n viiden kaupunkiseudun demografista kilpailukykyanalyysia (Aro & Laiho 2013), FCG Oy:n Toimintaympäristön muutokset katsausta, Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiä (Aro 2014) ja muita kaupunkiseudun kehitykseen liittyviä aineistoja. Alueellisella kilpailukyvyllä tai elinvoimalla tarkoitetaan alueiden kykyä synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista ja sitä kautta syntyvää ja lisääntyvää (kokonais)hyvinvointia. Alueellista kilpailukykyä voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta (aluetalouden, väestökehityksen, työllisyyden, osaamisen, tutkimus- ja tuotekehitysmenojen, kuntatalouden, yritystoiminnan jne.). Alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu usean eri tekijän yhteisvaikutukseen. Alue on kilpailukykyinen tai saa kilpailuetua muihin alueisiin nähden, jos alue pystyy tuottamaan jonkin sellaisen ominaisuuden, jonka avulla se erottuu edukseen muista alueista. Porin kaupunkiseudun elinvoimaa tarkastellaan kahdesta eri näkökulmasta: ulkoisen ja sisäisen elinvoiman. Ulkoinen elinvoima liittyy ulkoisen toimintaympäristön makrotekijöihin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Makrotekijät liittyvät aluetalouden, työllisyyden, väestökehityksen, saavutettavuuden jne. kaltaisiin isoihin alueellisiin ja yhteiskunnallisiin kilpailukykytekijöihin, joiden syy- ja seuraussuhteet tulevat usein esiin keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Ulkoiseen elinvoimaan liittyvät muutokset ovat usein riippuvaisia kansallisen tai jopa globaalin tason päätöksistä, ohjelmista ja resursseista. Sisäinen elinvoima liittyy alueen sisäiseen toimintaympäristöön, omiin valintoihin ja päämääriin. Sisäinen elinvoima liittyy kiinteästi alueen keskinäisen yhteistyön syvyyteen, asumiseen, yhdyskunta- ja taajamarakenteeseen, palveluiden järjestämiseen, työssäkäyntiin, asiointiin, muuttoliikkeeseen, joukkoliikenneyhteyksiin, sujuvaan arkeen jne. Alueen kunnat ja toimijat voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa kehitykseen. Sisäinen elinvoima liittyy vahvasti ajatukseen alueen tasapuolisesta kehittämisestä, kuntakeskusten kehittämisestä ja lähipalveluiden turvaamisesta asuinpaikasta riippumatta. Ulkoisen ja sisäisen elinvoiman kiinteä yhdistäminen toisiinsa edellyttää yhteisen elinvoimaohjelman luomista, jonka avulla voidaan määritellä ulkoiseen ja sisäiseen elinvoimaan liittyvät keskeiset strategiset valinnat. Elinvoimaohjelman laatimista tukevat mm. aikaisemmin laaditut kaupunkiseudun yhteiset ohjelmat ja strategiat: PARAS rakennemalli, MAL-aiesopimus, asuntopoliittinen ohjelma, Kasvusopimus, Innovatiiviset kaupungit ohjelma jne. 3.1 Ulkoinen elinvoima Väestönkehitys Porin seudun kilpailukyky Porin kaupunkiseutu on asukasluvultaan Suomen 7:nneksi suurin kaupunkiseutu. Porin seutu on yksi 12 kaupunkiseudusta, joissa on yli asukasta ja ainoa niistä, jonka väestö on vähentynyt 2000-luvun aikana. Pori on seudun kunnista ainoa, joka saa merkittävää muuttovoittoa ja jonka väestö on kasvu-uralla. Kuviosta 1 ilmenee pidemmän aikavälin väestönkehitys selvitysalueella. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alueen väestö vähenee 0,9 prosenttia nykyhetkestä vuoteen 2040 mennessä. Pori on seudun kunnista ainoa, jonka väestö kasvaa pitkällä aikavälillä. Työikäisten määrä laskee seudulla 8 prosenttia ja vanhuusikäisten määrä kasvaa yli 1,6-kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Tämä merkitsee huoltosuhteen selvää heikkenemistä. 11

12 Kuvio 1. Pidemmän aikavälin väestönkehitys Porin selvitysalueella (Tilastokeskus, vuoden 2013 kuntajako) Työvoiman tarjonta on vähentynyt selvitysalueella vuodesta 2004 lähtien ja vähenee tarkasteluajanjakson loppuun eli vuoteen 2040 saakka (Tilastokeskus, vuoden 2014 kuntajako). Tämä tarkoittaa, että työmarkkinoilta lähtee enemmän ihmisiä kuin sinne tulee. Työvoiman tarjonta heikkenee voimakkaimmin ajanjaksolla Työpaikat Selvitysalueella on noin työpaikkaa (55,6 % koko maakunnan työpaikoista) ja noin yritystä (54 % koko maakunnan yrityksistä). Työpaikkojen määrä kasvoi Porin seudulla noin 1000:lla eli 1,5 prosenttiyksikköä vuosien 2000 ja 2011 välillä. Työpaikkojen määrän kasvu ylitti koko maan indeksin. Työpaikkojen määrä väheni kaikissa Porin seudun kunnissa Poria ja Ulvilaa lukuun ottamatta vuosien 2000 ja 2011 välillä. Työpaikkojen määrä väheni Pomarkussa yli neljänneksellä (-28 %) ja Merikarvialla (-23 %), Laviassa (-22 %) ja Siikaisissa (-21 %) yli viidenneksellä. Luvian työpaikkavähennys oli 18 prosenttia, Nakkilan 15 prosenttia, Kokemäen 11 prosenttia ja Harjavallan 3 prosenttia. Porissa työpaikkojen määrä kasvoi 7 prosentilla ja Ulvilassa 3 prosentilla. Selvitysalueen työpaikkakehitys on esitetty kuviossa 2. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla Porissa suurin piirtein samaan tahtiin kuin Lahdessa, mutta selvästi heikommin kuin muissa isomman kokoluokan keskisuurten kaupunkiseutujen keskuskaupungeissa eli Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Työpaikkojen määrän kasvu on kuitenkin ollut Porissa voimakkaampaa kuin esimerkiksi Turussa. 12

13 Kuvio 2. Työpaikkojen määrän kehitys Porin selvitysalueella vuosina (Tilastokeskus, vuoden 2013 kuntajako) Vuonna 2000 Porin selvitysalueen kuntien työpaikoista 36 prosenttia oli julkisella sektorilla, mikä oli 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin valtakunnallisesti. Vuonna 2011 julkisen sektorin työpaikkojen määrä oli laskenut 32 prosenttiin eli samalle tasolle kuin koko maassa. Porin seudun työllisyysaste (67,9 %) oli vuonna 2012 maan keskiarvoa matalampi, mutta työllisyyden kasvu vuodesta 2000 vuoteen 2012 oli seudulla 12 suurimman kaupunkiseudun joukossa toiseksi nopeinta (Tilastokeskus). Isomman kokoluokan keskisuurista kaupunkiseuduista Porin seutukunnan työllisyysaste oli vuonna 2012 samalla tasolla Kuopion seudun kanssa ja korkeampi kuin Oulun, Lahden ja Jyväskylän seuduilla. Porin seudun työllisyysindeksi, joka lasketaan seudun työikäisen väestön lukumäärän, työssäkäyvän väestön lukumäärän ja seudun prosentuaalisen työllisyysasteen perusteella, oli niukasti maan keskiarvon yläpuolella. Selvitysalueen työttömyysaste oli 13,6 prosenttia maaliskuussa 2014 (Tilastokeskus). Se oli koko maan keskiarvoa korkeampi. Selvitysalueen työttömyysaste on heikentynyt vuodesta 2012 samaan tahtiin kuin koko maassa. Selvitysalueen työttömyys oli maaliskuussa 2014 matalampi kuin Tampereen seudulla, mutta korkeampi kuin Turun, Rauman ja Vaasan seuduilla. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli alueella 3,8 prosenttia maaliskuussa Pitkäaikaistyöttömien osuus on alueen kunnissa ollut nousussa, ja ylipäätään se on alueella kokonaisuutena ollut hieman koko maata korkeammalla tasolla. Elinkeinot Teollisuusvaltaisuus kuvaa teollisuuden osuutta kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Porin seutu oli vuonna 2011 maan toiseksi teollisuusvaltaisin seutu Vaasan seudun jälkeen, mikä kertoo seudun vientivetoisuudesta. Alueen suurteollisuus on riippuvainen kansainvälisistä suhdanteista. Porissa on Suomen suurimpiin kuuluva satama, lentokenttä sekä hyvät yhteydet, jotka vahvistavat alueen teollisuuden toimintaedellytyksiä. Porin seudulla on Suomen kolmanneksi monipuolisin teollisuusrakenne, minkä johdosta 2000-luvun taantumat eivät ole kohdistuneet seutuun yhtä 13

14 voimakkaasti kuin yksipuolisempien teollisuusrakenteiden alueille. Vahvan teollisuuden lisäksi palvelusektori on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Elinkeinojen toimintamahdollisuudet riippuvat paljon myös alueen kyvystä houkutella uusia yrityksiä ja asukkaita. Yrityskannasta suurin osa on pk-yrityksiä ja näiden toimintaedellytysten parantaminen vaatii tehokasta elinkeinopolitiikkaa. Laaja koulutustarjonta on tärkeä tekijä seudun elinkeinoelämän yleisenä toimintaedellytyksenä. Koulutetun työvoiman saatavuus on yrityksille yhä tärkeämpää. Kouluttamattomien henkilöiden työmahdollisuudet vähenevät, joten monipuoliset koulutusmahdollisuudet ovat yhä tärkeämmät myös asukkaiden ja kuntien kannalta. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (12,8 %) oli Porin seudulla 12 suurimman kaupunkiseudun joukossa matalin vuonna 2011 ja selvästi maan keskiarvon alapuolella. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa Pori sijoittuu samaan kategoriaan muiden yliopistokeskusseutujen eli Lahden ja Seinäjoen kanssa. Porin, kuten kaikkien muidenkin suurten kaupunkiseutujen, kouluttautuneisuuden indeksiluku sijoittuu kuitenkin selvästi maan keskiarvon yläpuolelle. Sujuvat liikenneyhteydet ovat tärkeä kilpailutekijä koko seudun elinkeinoelämälle. Seudun sisäisessä liikenteessä Ulvila-Harjavalta välin rakentaminen nelikaistaisena parantaisi seudun yritysten toimintaedellytyksiä laajentamalla helposti saavutettavaa palvelu- ja työmarkkina-aluetta. Valtatien 2 varteen on jo nyt keskittynyt lähes kaksi kolmasosaa Porin seudun yrityksistä ja se on ainoa Suomen pääväylistä, joka ei ole moottoritie Helsingin suuntaan. Suoraa rautatieyhteyttä ei myöskään ole Helsinkiin. Työn tuottavuusindeksi, joka laskettiin yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohden, oli Porin seudulla maan kolmanneksi korkein vuonna Yritysdynamiikkaindeksi muodostuu aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä suhteessa koko alueen yrityskantaan, se kuvaa siis yritysrakenteen uudistumista. Porin seutu sijoittui yritysdynamiikkaindeksin osalta kolmen heikoimman seutukunnan joukkoon suurista kaupunkiseuduista vuonna 2011, mutta kuitenkin koko maan mediaanin yläpuolelle. Porin seutu sijoittui kokonaiskilpailukykyvertailussa seitsemänneksi. Seudun vahvuuksia olivat teollisuusvaltaisuus ja työn tuottavuus. Seudun kuntataloudellinen kilpailukyky Porin seudun bruttokansantuote asukasta kohden oli vuonna 2012 koko maan indeksiä alhaisempi ja suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen alhaisimpien joukossa. Isomman kokoluokan keskisuurista kaupunkiseuduista vain Oulun seudun arvonlisäys jäi Porin seutua matalammaksi. Alueen arvonlisäys oli vuonna 2011 alhaisemmalla tasolla kuin vuonna Seutukuntien kuntataloudellisen kilpailukyvyn vertailussa vuosina tuloveroprosentti oli Porin seudulla matalampi kuin maassa keskimäärin. Myös kunnallisverotuksessa verotettavat tulot per asukas jäivät selvitysalueella koko maan tasoa alhaisemmiksi ja esimerkiksi Turun, Tampereen, Vaasan ja Rauman seutujen alapuolelle. Asukaskohtaiset toimintatuotot ja kulut olivat Porin seudulla koko maan keskiarvoa korkeammat, samoin Porin seudun saamat valtionosuudet per asukas. Asukaskohtainen lainakanta oli Porin seudulla maan keskiarvoa pienempi ja lukema oli kilpailukykyinen koko maahan verrattuna. Ainoastaan Porin lainakanta oli suurempi kuin maassa keskimäärin. Omavaraisuusaste oli Porin seudulla maan keskiarvoa alhaisempi, kuten myös seudun suhteellinen velkaantuneisuus. Porin velkaantuneisuusaste vastasi maan keskitasoa ja kaikkien kehyskuntien velkaantuneisuusaste oli pienempi kuin maassa keskimäärin. Seudulla oli kertynyttä alijäämää per asukas vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Seudun kuntien taloudellista tilannetta kuvataan tarkemmin luvussa 6. Vetovoima ja muuttoliike Porin seudun muuttovetovoima oli vuonna suurimmasta kaupunkiseudusta heikoin. Seutu sai kuitenkin muuttovoittoa. Porin seutu on hintatasoltaan ja asumiskustannuksiltaan Suomen kilpailukykyisimpiä seutuja. Profiloitumis- ja vetovoimatekijöinä toimivat mm. kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet, tasokas kaupunki- ja kuntakeskusasuminen, jokivarsien ja meren läheisyys, loma-asuminen ja 14

15 ympärivuotinen asuminen, teknologian käyttö vanhusten palveluasumisessa sekä elinvoimaiset kylät ja maaseutuasuminen. Porin seudun väestö vähentyi vuosien aikana. Keskuskaupunki Porin väkiluku kasvoi lähes 1000 henkilöllä, mutta kehyskuntien väkiluku kutistui peräti 3850 henkilöllä. Porin väestönkasvu perustui muuttovoittoon niin maan sisäisestä muuttoliikkeestä kuin siirtolaisuudesta. Porin kehyskunnista ainoastaan Luvian väestö kasvoi, mutta vain hieman (+38). Väestönvähennys oli absoluuttisesti suurinta Kokemäellä, Ulvilassa ja Merikarvialla ja suhteessa keskiväkilukuun suurinta Merikarvialla, Pomarkussa ja Kokemäellä. Kaikissa seudun kunnissa Ulvilaa ja Luviaa lukuun ottamatta kuolleisuus oli syntyvyyttä korkeampi. Luonnollinen väestönlisäys oli asukaslukuun suhteutettuna negatiivisinta Merikarvialla, Kokemäellä ja Pomarkussa. Vain keskuskaupunki Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Kehyskunnat sen sijaan saivat muuttotappiota. Muuttotappiot olivat keskiväkiluun suhteutettuna suurimmat Merikarvialla ja Kokemäellä. Kaikki seudun kunnat Pomarkkua lukuun ottamatta saivat muuttovoittoa siirtolaisuudesta, Pori määrällisesti eniten ja Luvia ja Kokemäki selvitysalueen kunnista suhteellisesti eniten. Porin seutu sai vuosien 2000 ja 2010 välillä muuttotappiota työllisistä, opiskelijoista ja varusmiehistä ja muuttovoittoa työttömistä, lapsista ja eläkeläisistä. Porin kaupunki sai muuttotappiota työllisistä mutta muuttovoittoa kaikista muista ryhmistä. Porin muuttovoitot painottuivat opiskelijoihin ja työttömiin. Porin kehyskunnat saivat muuttotappiota työllisistä, opiskelijoista ja varusmiehistä ja muuttovoittoa työttömistä, lapsista ja eläkeläisistä. Työllisten muuttotappiot olivat Porin seudun kehyskunnissa suuremmat kuin keskuskaupungissa. Luvia oli seudun ainoa kunta, joka sai muuttovoittoa, joskin pientä (+8), työllisistä. Ikärakenteen mukaan tarkasteltuna Porin kaupunkiseutu sai aikavälillä muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä paitsi vuotiaista. Seutu sai aktiivi-ikäisistä eli vuotiaista pientä muuttovoittoa. Koulutuksen mukaan tarkasteltuna Porin seutu sai muuttovoittoa perusasteen tutkinnon suorittaneista ja muuttotappiota keski- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Porin seutukunta sai vuosina pientä muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista eli yli euroa vuodessa ansaitsevista sekä muuttotappiota muista tuloryhmistä. Seudun muuttotappiot tulivat pääosin alle euroa vuodessa ansaitsevista. Poriin tulomuuttaneiden keskimääräiset vuositulot olivat euroa ja lähtömuuttaneiden euroa. Tulomuuttajat ansaitsivat siis keskimäärin 473 euroa vuodessa vähemmän kuin lähtömuuttajat. Erotus on pieni verrattuna muihin keskisuuriin tai suuriin kaupunkeihin. Porin seudun kehyskuntiin tulomuuttaneiden vuositulot olivat euroa ja lähtömuuttaneiden euroa. Kehyskuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus oli 1101 euroa tulomuuttajien hyväksi. Porin kaupungin muuttajien tulokertymä oli noin 6,4 miljoonaa euroa eli noin euroa vuodessa positiivinen. Porin tulokertymä oli keskimäärin 7 euroa asukasta kohden vuodessa. Luku ei ole korkea, mutta positiivisen tulokertymän merkittävyyttä kuvaa ehkä se, että samaan ylsivät tarkasteluajanjaksolla 12 suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin joukossa Porin lisäksi vain Seinäjoki ja Lahti. Porin seudun kehyskuntien muuttajien tulokertymä oli negatiivinen noin 19,8 miljoonaa euroa eli noin 1,75 miljoonaa euroa per vuosi. Porin ja Seinäjoen seudun kehyskunnat olivat ainoita kehyskuntia 12 suurimmalla kaupunkiseudulla, joissa muuttajien laskennallinen tulokertymä oli negatiivinen vuosina Elinvoimapolitiikka ja elinkeinopalvelut Kuntien elinvoima on tahtoa ja kykyä sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja uudistua eli kehittää tai synnyttää, toimeenpanna ja saavuttaa asioita. Elinvoima ilmenee muutoksena, uudistumisena, vahvistumisena, kehityksenä, kasvuna, lisääntymisenä, moninkertaistumisena ja vaurastumisena. (Nurmio, Aarne Turkki, Teppo [toim.]: Elinvoimainen Suomi. Sitra 2010) Holstilan (2012) mukaan elinvoimapolitiikan muutosvoimia ovat innovatiiviset hankinnat, osaavat ihmiset, kaupunkien vetovoimaisuus (asuin- ja peruspalveluiden lisäksi mm. suvaitsevaisuus, kansainvälinen ilmapiiri, tapahtumavilkkaus, taide- ja kulttuuritarjonta ja jopa pyöräteiden laatu), työmarkkinoiden monipuolisuus, korkeakoulujen ja kaupunkien yhteistyön uudet avaukset ja yhtenä tärkeimmistä saavutettavuus. Kaupunkiseudun elinvoiman johtaminen on paikkakunnan tärkein menestystekijä. Kaupungin johdon rooli muodostuu ratkaisevaksi monien toimijoiden verkoston johtamisessa. Yhteinen tahto ja usko tulevaisuuteen ovat elinvoimapolitiikan onnistumisen edellytys. Näkemys tulevaisuudesta on kyettävä muotoilemaan yhteiseksi visioksi. 15

16 Kaupunkien ja seutujen kukoistus perustuu viime kädessä yritysten menestykseen. Menestyvät yritykset luovat työpaikkoja ja tuovat kunnille verotuloja. Yrittäjyyskulttuuriin on siis hyvä vaikuttaa esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen- ja koulutuksen ja hyvien yrityspalveluiden kautta. Kaupungin tehtävänä on huolehtia, että yrityspalveluiden tarjonta muodostaa eheän ja tehokkaan kokonaisuuden, joka hyödyntää täysimääräisesti yrityssektorin omaa aktiivisuutta. Yritysvaikutusten arviointimenettely on hyvä ottaa käyttöön. Vuorovaikutuksen ja liikkuvuuden lisääntyessä kaupunkien saavutettavuus nousee entistä tärkeämmäksi menestystekijäksi, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Sijainnista riippuen kaupungin saavutettavuus koostuu ilma-, vesi- ja maaliikenteen yhteyksistä sekä tietoliikenteen ratkaisuista. Rannikkokaupungeilla satamien merkitys korostuu ja kumipyöräliikenteestä ollaan siirtymässä ilmastonmuutoksen aikakaudella rautateiden merkityksen uudelleen korostumiseen. Rikkidirektiivi tulee vaikuttamaan merikuljetusten kilpailuasemaan ja tämä tulee ottaa huomioon satamakaupungeissa. Elinvoimapolitiikan johtamisessa on kaksi pääulottuvuutta: kaupunkikonsernin kaikkien osien toiminnan johtaminen elinvoimapolitiikan toteuttamiseksi ja kaupunkiseudun elinvoiman edistäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Elinvoiman edistäminen on kaupungin perustehtävä. Kokonaisvastuu on kaupunginvaltuustolla, mutta käytännön toimintaa johtaa kaupunginjohtaja. Seudun elinvoiman edistämisessä tarvitaan kaikkien kuntien panosta, mutta vetovastuu on keskuskaupungilla. Tällä hetkellä selvitysalueen kunnilla pl. Siikainen ja Lavia on yhteinen seudullinen elinkeinostrategia. Strategian ohjausvaikutus on jäänyt vähäiseksi osittain toimintaympäristön ja puitteiden nopean muutoksen vuoksi. Kunnat ovat 2010-luvun alkuvuosina osittain palanneet ns. perinteiseen elinkeinoasiamiesvetoiseen elinkeinopolitiikkaan. Porin kaupunki on omassa valtuustosopimuksessaan linjannut, että elinkeinopolitiikka organisoidaan uudelleen. Tämä on tarkoittanut käytännössä tilaaja-tuottaja malliin siirtymistä. Porin konsernihallintoon on perustettu elinkeinopalvelut yksikkö, joka tilaa konserniin kuuluvalta Prizztech Oy:ltä elinkeinopolitiikan toteuttamiseen liittyviä palveluja. Käytännön työvälineenä on ostopalveluun perustuva sopimusohjaus, jossa määritellään varsin tarkkaan mitä tilataan. Elinkeinopolitiikan organisointiin liittyy myös Porin kaupungin oman elinkeino-ohjelman laatiminen. Se ohjaa käytännössä vahvasti toimintaa. Elinkeino-ohjelmaan on määritelty eri elinkeinopolitiikan osa-alueisiin liittyvä mittaristo, jonka toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Elinkeinoohjelmasta siirrytään seuraavaksi vielä kokonaisvaltaisempaan elinvoimaohjelmaan. Viime vuosina teknologiakeskuksia ja seudullisia kehittämiskeskuksia on fuusioitu elinkeinopolitiikan tehostamisen vuoksi, esimerkiksi Porin seudulla Porin Seudun Kehittämiskeskuksen ja Prizztech Oy:n fuusioituminen vuonna Prizztech Oy:n toiminta kattaa koko maakunnan. Yhtiö tarjoaa kaikki elinkeinopalvelut kokonaisasiakkainaan oleville Porin seutukunnan kunnille. Näitä kuntia olivat vuonna 2013 Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila. Vuoden 2013 aikana kokonaisasiakkuudestaan päättivät luopua Luvia ja Nakkila, jotka perustivat yhteisen yrityskehittäjätoimen. Merikarvia tuottaa elinkeinopalvelunsa itse, samoin kuin Lavia. Siikainen hyödyntää Pohjois- Satakunnan Kehittämiskeskuksen palveluita. Prizztech Oy:n osake-enemmistö on Porin kaupungilla. Muut osakkaat ovat Ulvila, Huittinen, Kokemäki, Rauma, Harjavalta, Nakkila, Merikarvia, Luvia, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus, Pomarkku ja Eura ja lisäksi yhtiön omassa hallussa on osakkeita. Prizztech Oy omistaa kokonaan Porin seudun matkailu Oy MAISA:n, Prizzpoint Oy:n, Prizzway Oy:n ja Prizztech Asiantuntijapalvelut Oy:n ja toimii osaomistajana Offshore Techonology Centerissä. Prizztech Oy:n toiminta ja tehtävät tulevaisuudessa liittyvät Porin elinkeinopolitiikan uudelleenorganisointiin. Prizztech Oy:n hallitus on juuri hyväksynyt uuden strategian, jonka mukaisesti jatkossa toimitaan. Prizztech Oy:n rooli on edelleen keskeinen sekä aloittavien että toimivien yritysten kehittämisessä ja kasvu- ja innovaatiopalveluita tuottavana kehitysyhtiönä. Lisäksi Prizztech Oy:n rooli on keskeinen mm. INKA-ohjelman (Innovatiiviset kaupungit) toteuttajana sekä meri- ja teknologiateollisuuden ja energiateknologian kansallisena toimijana. Valtakunnallisen INKA-ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia, kilpailukykyisiä yrityksiä. Pori osallistuu Kestävät energiaratkaisut teemaohjelmaan. 16

17 Nostot Alueen väestön määrä laskee ennusteen mukaan Porin kaupunkia lukuun ottamatta Työvoiman tarjonta on vähentynyt selvitysalueella vuodesta 2004 lähtien ja vähenee edelleen Pori on saanut 2000-luvulla muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja kehyskunnat muuttotappiota Porin seudun kokonaiskilpailukyky suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen keskitasoa seudun vahvuuksia ovat teollisuusvaltaisuus ja työn tuottavuus Työpaikkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla kaikissa seudun kunnissa Poria ja Ulvilaa lukuun ottamatta Porin seutu on hintatasoltaan ja asumiskustannuksiltaan Suomen kilpailukykyisimpiä seutuja 3.2 Sisäinen elinvoima Sisäisellä elinvoimalla tarkoitetaan kuntakeskusten ja kuntien elinvoimaisuuden säilyttämistä. Sisäinen elinvoima liittyy alueen yhteistyökyvyn perinteeseen, yhteistyörakenteisiin sekä yhteisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin. Olennaista on, että alueen kunnat ja toimijat vaikuttavat omilla valinnoillaan kehitykseen. Seudun sisäisen elinvoiman kehittäminen edellyttää alueen vahvan keskinäisriippuvuuden ymmärtämistä sekä yhteisten vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja sen perusteella tapahtuvaa strategista kehittämistä. Sisäistä elinvoimaa tukee alueen toimijoiden tunne alueen tasapuolisesta kehittämisestä, toimivat sisäiset joukkoliikenneyhteydet ja hyvät laajakaistayhteydet, lähipalveluiden turvaaminen sekä kuntataajamien ja vahvojen kylien kehittäminen yhteisesti sovituilla pelisäännöillä. Työpaikkojen jakautuminen seudulla, kuntien työpaikkaomavaraisuus sekä seudun sisäinen pendelöinti liittyvät kiinteästi alueen sisäiseen elinvoimaan. Työpaikkaomavaraisuus vahvistui vuosien 2000 ja 2011 välillä Harjavallassa ja Ulvilassa ja pysyi ennallaan Porissa. Muissa selvitysalueen kunnissa työpaikkaomavaraisuus heikkeni. Pomarkun työpaikkaomavaraisuuden lasku viidenneksellä oli erityisen suuri. Luvian ja Merikarvian työpaikkaomavaraisuus heikkeni kymmeneksellä ja Lavian ja Nakkilan vajaalla kymmeneksellä. Työpaikkaomavaraisuuden kehittyminen seudulla 2000-luvun aikana ilmenee kuviosta 3. Työpaikkaomavaraisuuden kasvu ei välttämättä tarkoita sitä, että työpaikkojen määrä kunnassa olisi kasvanut. Esimerkiksi Harjavallassa työpaikat ovat vähentyneet 2000-luvulla, mutta kunnan työpaikkaomavaraisuus on kasvanut työllisten määrän vähentyessä. Yli 100 prosentin työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 Harjavallassa ja Porissa. 80 prosentin työpaikkaomavaraisuus ylittyi Siikaisissa, Kokemäellä ja Merikarvialla, ja alle 80 prosenttiin jäätiin Laviassa, Nakkilassa, Ulvilassa, Pomarkussa ja Luvialla. Luvian työpaikkaomavaraisuus oli alueen alhaisin, ja Luvialta pendelöitiinkin muihin kuntiin eniten koko selvitysalueella. Selvitysalueen työpaikkaomavaraisuus oli heikompi kuin esimerkiksi Rauman, Turun ja Vaasan seutukunnissa. 17

18 Kuvio 3. Selvitysalueen kuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna 2011 (lähde: Tilastokeskus, vuoden 2013 kuntajako) Taulukossa 1 on esitetty selvitysalueen kuntien pendelöintiasteet vuonna Kuntauudistuksen työssäkäyntiperusteen 25 prosentin pendelöintiaste keskuskuntaan ylittyy Ulvilassa, Luvialla, Pomarkussa ja Nakkilassa. Kun tarkastellaan pendelöintiä muihinkin kuntiin kuin keskuskuntaan, nousee Luvia pendelöinnin kärkeen ja Ulvila toiseksi. Niiden jälkeen pendelöidään eniten Nakkilasta ja Pomarkusta. Kokemäeltä pendelöidään useammin Harjavaltaan kuin Poriin, mikä tekee siitä alueen ainoan kehyskunnan, josta suuntautuu enemmän pendelöintiä johonkin toiseen kehyskuntaan kuin keskuskaupunkiin. Taulukko 1. Selvitysalueen sisäinen pendelöinti vuonna 2011 (Tilastokeskus) Myös seudun sisäinen muuttoliike liittyy sisäiseen elinvoimaan. Pori sai muuttovoittoa kaikista kehyskunnistaan yhteensä 444 henkilöä vuosina eli keskimäärin 89 henkilöä vuodessa. Porin kaupunkiseutu poikkeaa kaikista muista suurista kaupunkiseuduista siinä, että keskuskaupunki 18

19 sai muuttovoittoa joka ainoasta kehyskunnastaan. Pori sai eniten muuttovoittoa Ulvilasta (+131), Kokemäeltä (+90) ja Harjavallasta (+80) sekä vähiten Nakkilasta (+3) ja Luvialta (+7). Porilaisten tulomuuttajien osuus oli vuosien 2008 ja 2012 välillä korkein Ulvilassa, jonka kaikista tulomuuttajista lähes kaksi kolmasosaa tuli Porista. Luvialla porilaisten tulomuuttajien osuus oli myös yli puolet kaikista tulomuuttajista. Porista muuttaneiden osuus tulomuuttajista oli lähes puolet Pomarkussa ja noin kolmasosa Merikarvialla ja Nakkilassa. Pomarkun lähtömuuttajista vajaa puolet, Merikarvialta muuttaneista kaksi viidesosaa, Nakkilan lähtömuuttajista lähes kolmannes ja Harjavallasta muuttaneista viidesosa suuntasi Poriin. Nostot Yli 100 %:n työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 Harjavallassa ja Porissa ja yli 80 %:n Siikaisissa, Kokemäellä ja Merikarvialla 25 %:n pendelöintiaste keskuskuntaan ylittyi vuonna 2011 Ulvilassa, Luvialla, Pomarkussa ja Nakkilassa Pori sai muiden suurten kaupunkiseutujen keskuskaupungeista poiketen muuttovoittoa kehyskunnista 3.3 Yhteenveto ja johtopäätökset Porin seutu on hintatasoltaan ja asumiskustannuksiltaan Suomen kilpailukykyisimpiä seutuja. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on riittävästi houkuttelevia asuinympäristöjä ja monipuolinen tarjonta näistä, hyvät vapaa-ajanmahdollisuudet ja virkistys- ja luontoalueiden verkosto sekä elinvoimapolitiikan näkökulmasta riittävästi tonttitarjontaa ja laajennusmahdollisuuksia sijoittuville yrityksille. Maaomistuksen näkökulmasta kaikilla kunnilla on hyvä tilanne tarjota jatkossakin yrityksille ja asukkaille tontteja. Porin seudun keskeiset tulevaisuuden haasteet liittyvät negatiiviseen väestönkehitykseen ja huoltosuhteen heikkenemiseen. Väestönkasvu täytyisi saada voimakkaammaksi. Seudun teollisuusrakenne on monipuolinen, mutta talouden epävarmuus ja teollisuuden nopeat ja ennakoimattomat muutokset ovat uhkana seudun tulevalle kehitykselle. Myönteisen työllisyyskehityksen turvaaminen on tärkeää. Seudun positiivisen kehityksen kannalta on tärkeää turvata TKI-toiminnan resurssit ja vahvistaa korkeakoulujen toimintaedellytyksiä sekä tehostaa edunvalvontaa. Alueen yhtenäisyyttä ja yhteishenkeä on vahvistettava ja seudun tulee sitoutua alueen yhteisen elinvoiman kasvattamiseen. Tulevan elinkeinopolitiikan toteuttamisen kannalta yhteinen elinvoimaohjelma tms. tulee olemaan keskeisessä roolissa PARAS-rakennemallin päivittämisen ja sopimuspoliittisten järjestelyiden (Kasvusopimus, INKA jne.) ohella. Olennaista on panostaminen erikoistuneisiin yritysalueisiin, kuten Harjavallan suurteollisuuspuistoon tai M20:n sekä kärkitoimialojen jatkuva profilointi. Huomiota on kiinnitettävä kuntatalouden kilpailukykyyn: veropohjan on oltava riittävän laaja, tuloveroprosentin kilpailukykyinen jne. Seudun mainekuvaan ja brändiin voidaan vaikuttaa median kautta ja kohdennetulla aluemarkkinoinnilla. Paluumuuttajien järjestelmällistä kuulemista tulee hyödyntää, sillä sitä kautta voidaan saavuttaa merkittävä hyöty alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden kehittämisessä. Huomioitavaa on, että matkailu on eräs nopeimmin kasvavista toimialoista, jonka potentiaalista Suomen kaupungit ovat hyödyntäneet vain osan. Matkailun kehitys on myös kaupungin vetovoiman konkreettinen mittari. Porin seutu on saanut hyvin alueelleen tapahtumia ja tunnettuutta tätä kautta. Tapahtumien lisäksi alueella on merkittäviä luonto- ja kulttuurimatkailukohteita, esimerkiksi valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat Kokemäenjokilaakso, Ahlainen ja Yyteri sekä Selkämeren kansallispuisto. Matkailun ja elämysteollisuuden kehittämisessä tulee ottaa huomioon tapahtumien lisäksi myös nämä erilaiset kohteet. Selvitysalueella on lisäksi yhteensä loma-asuntoa. Loma-asuntoja on lukumäärällisesti eniten Porissa, jossa niitä on yli Vähintään tuhat loma-asuntoa on niin ikään Merikarvialla, Luvialla, Kokemäellä ja Siikaisissa. 19

20 4 Yhdyskuntarakenne 4.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Porin kaupunkiseudulla on pitkät perinteet seudun kuntien yhteistyöstä ja seudullisesta ajattelusta. Arkkitehti Alvar Aalto laati koko maan ensimmäisen aluesuunnitelman jo 1940-luvun alussa. Aallon Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelma on edelleen merkittävä esimerkki, sillä jo tuolloin seutu nähtiin yhtenäisenä kokonaisuutena ja se on ollut pohjana seudun yhteiselle maankäytön suunnittelulle. Suunnitelmassa olivat tuolloin mukana Pori, Porin maalaiskunta, Kokemäki, Harjavalta, Nakkila, Noormarkku, Ulvila ja Kullaa. Aallon suunnitelma perustui jo tuolloin niin sanottuun "nauhakaupunkiin". Vaikka Aallon suunnitelmaa ei milloinkaan toteutettu, kulkee esimerkiksi ja 1960-lukujen vaihteessa rakennettu Valtatie 2 Kokemäen ja Mäntyluodon välillä samalla paikalla, jossa se on aluesuunnitelmassa luvulla Aallon esittämä nauhakaupunki on ollut esillä muun muassa Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen alustavasti suunnitelmissa olleen kuntaliitoksen yhteydessä. Valtatie- ja rautatieyhteydet Porin seudulle ovat olleen monien kehittämissuunnitelmien kohteena. Yhteys pääkaupunkiseudulle on hidas ja Porin seutu tarvitsee toimivat ja nopeat yhteydet kilpailukykynsä ylläpitämiseksi. Seudulle on tehty esimerkiksi suunnitelma Pori-Helsinki rautatieyhteyden nopeuttamiseksi. Lounais-Suomen liikennestrategian kärkihankkeena on kasitien parantaminen, mutta mukana ovat myös rautatie- ja lentoliikenneyhteydet. Alueen nykyistä yhdyskuntarakennetta ja sen toimivuutta on kuvattu monipuolisesti Porin seudun Rakennemalli 2020 kartassa Taajamarusetti 2020 (kuvio 4). Seudun keskustaajamanauha kietoutuu rusetiksi runkoinaan Valtatie 8, Ruosniementie ja Valtatie 2. Merikarvialla, Pomarkussa ja Kokemäellä taajamat tiivistyvät. Kyläasumisen painopisteinä ovat palveluvarustukseltaan monipuoliset maaseudun asutuskeskittymät. Taajamarusetti-kartta sisältää kaikkien Rakennemalli 2020 karttojen yhdistelmän. Kartasta löytyvät maankäytölliset tulevaisuuden kehittämiskohteet asumiseen, työpaikkoihin, liikenteeseen sekä luonto- ja virkistysalueisiin liittyen. 20

21 Kuvio 4. Rakennemalli 2020 Taajamarusetti 21

22 Porin kaupunki on tehnyt erillisen maapoliittisen ohjelman. Tonttien osto, luovutus, myynti ja vuokraus toteutetaan kaikissa kunnissa omien käytäntöjen perusteella ja hinnat vahvistaa valtuusto jokaisessa kunnassa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kaikilla kunnilla on maaomaisuutta niin, että se ei ole este kunnan kehittämiselle. Porista Harjavaltaan ja Porista Luvialle ulottuvat yhtenäiset taajamien yleiskaava-alueet. Rantayleiskaava ulottuu yhtenäisenä Luvialta Merikarvialle. Seudulla on jo nyt tehty yhteistyötä kuntien kesken kaavoitukseen liittyvissä asioissa. Pori, Luvia, Nakkila ja Kokemäki ovat tehneet yleiskaavahankinnan yhteisesti. Selvitysalueen kunnista Pori, Kokemäki, Harjavalta ja Ulvila kaavoittavat itse ja käyttävät osin ulkopuolisia konsultteja. Muut käyttävät vain ulkopuolisia konsultteja. Maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeenä (kk-1) on Meri-Porista Kokemäelle ulottuva, valtatien 2 varrella sijaitsevien taajamien muodostama nauha, johon sisältyy lisäksi Noormarkku. Maakuntakaavan kk-1 merkinnällä osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteen kehittämisvyöhyke, jolle kohdistuu työpaikka- ja teollisuustoimintojen, taajamatoimintojen, joukkoliikenteen ja palvelujen sekä virkistysverkoston pitkän aikavälin alueidenkäytöllisiä ja toiminnallisia yhteensovittamis- ja kehittämistarpeita. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kasvua edistetään korostamalla alueen keskusten kehittämistä. Nostot Seudun kunnilla pitkät perinteet yhteisessä maankäytön suunnittelussa ja seudulla on hyväksytty yhteinen rakennemalli Selvitysalueen yhdyskuntarakenteessa kehittämisvyöhykkeet ovat valtateiden 2 ja 8 varret sekä pienempänä valtatie Asiointi ja liikkuminen Rakennemallin kartat taajamakehitys ja arkirutiinit kuvastavat alueen asuin- ja työpaikkakehitystä sekä asiointikäyttäytymistä. Porin seudun yritys- ja elinkeinoalueet ovat keskittyneet tiiviisti liikenneyhteyksien tuntumaan valtateiden 2, 8 ja 23 varsille. Satamasta Harjavaltaan ulottuu suurin työpaikkakeskittymä, jossa on monia seudullisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä yritys- ja elinkeinoalueita. Tällä vyöhykkeellä sijaitseekin suurin osa seudun yrityksistä. Työpaikkakeskittymiä on myös Porista Luvialle ja Noormarkun kaupunginosan alueelle ulottuvissa sakaroissa. Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011 tutkimuksessa on kartoitettu seudullista asioinnin suuntautumista. Tutkimuksesta ilmenee, että Porista ostaa elintarvikkeita arkisin yli puolet ulvilalaisista ja luvialaisista, yli neljäsosa nakkilalaisista ja seitsemäsosa Merikarvia-Pomarkku- Siikainen alueen asukkaista. Muiden seudun kuntien osuudet ostajatalouksista jäävät alle viiteen prosenttiin. Kulttuuripalvelujen osalta Porin vaikutusalue ulottuu varsin laajalle: kulttuuripalveluja hankkii Porista vähintään puolet harjavaltalaisista, ulvilalaisista, Merikarvia-Pomarkku-Siikainen alueen ja Kiikoinen-Lavia alueen asukkaista sekä luvialaisista ja nakkilalaisista. Yksityisiä lääkäri- ja terveydenhoitopalveluja hankkii Porista useampi kuin neljä viidestä ulvilalaisesta, nakkilalaisesta, luvialaisesta ja Merikarvia-Pomarkku-Siikainen alueen asukkaista. Poriin suuntautuu siis merkittävässä määrin asiointia kehyskunnista. Karhukuntien alueelle laadittiin keväällä 2013 Porin seudun joukkoliikennesuunnitelma. Joukkoliikennesuunnitelman tavoitteena oli tarkentaa seudullista palvelutasomäärittelyä, laatia konkreettinen aikataulu- ja reittisuunnitelma kustannusarvioineen sekä hahmotella joukkoliikenteen hankintakohteet siirtymäajan jälkeen hoidettavasta liikenteestä. Lisäksi työssä esitetään lippujärjestelmän toteuttamisen pääperiaatteet valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Satakunnassa ja Porin seudulla on laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelmat edellisen kerran luvun alkupuolella. Suunnitelmia ollaan päivittämässä Liikennepoliittisen selonteon, Satakunnan maakuntasuunnitelman ja kaavan sekä Porin seudun rakennemallityön linjausten ja kannanottojen 22

23 konkretisoimiseksi Satakunnan liikennejärjestelmän kannalta. Uuden liikennejärjestelmäsuunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2014 lopulla. Käynnissä on myös liikenneturvallisuussuunnitelman tekeminen Porin seudun alueella. Myös Rakennemallin Liikenneverkko kartassa on kuvattu seudullista liikenneyhteistyötä ja edunvalvontaa. Nostot Porista Harjavaltaan ulottuvalla vyöhykkeellä sijaitsee suurin osa seudun yrityksistä, mikä vaikuttaa työmatkoihin ja asiointiin Karhukuntien alueelle laadittiin keväällä 2013 Porin seudun joukkoliikennesuunnitelma. Seudullista ja maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ollaan päivittämässä ja samoin seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistelussa 4.3 Asuminen ja asuntomarkkinat Porin seudun väestönkehitys on ollut viimeisen seitsemän vuoden aikana lievästi negatiivista. Väestö vähenee kaikissa muissa kunnissa paitsi Porissa ja Luvialla. Väestöltään vähenevissä kunnissa tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä kunnan omistaman asuntokannan ylläpidossa. Kaupunkiseudulla on laadittu aiemmin asuntopoliittinen investointiohjelma, jossa on tarkasteltu kuntakohtaisesti esimerkiksi erityisasuntojen ja uusrakentamisen tarvetta. Tämän pohjalta on tehty yhteiset asuntopoliittiset linjaukset ja sovittu asumisen kehittämisen painopisteet. Porin seudun asuntokannan hallintamuodon suurimmat muutokset ovat olleet vuokraasuntosektorilla. Vuosituhannen vaihteessa seudulla oli vielä enemmän aravavuokra-asuntoja kuin vapaarahoitteisia. Vuokra-asuminen on lisääntynyt vuosien 2011 ja 2012 välillä Kokemäellä, Laviassa, Nakkilassa ja Porissa, pysynyt ennallaan Harjavallassa ja vähentynyt Luvialla, Merikarvialla, Pomarkussa, Siikaisissa ja Ulvilassa. Tyhjien aravavuokra-asuntojen määrä on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2012 Harjavallassa, Nakkilassa, Pomarkussa ja Ulvilassa ja vähentynyt Kokemäellä, Merikarvialla ja Porissa. Lavian ja Siikaisten tiedot eivät ole saatavilla koko ajanjaksolta. Selvitysalueen vuokraasuntokanta, tyhjien aravavuokra-asuntojen määrän kehitys ja asunnottomien määrä on esitetty liitteessä 2. Selvitysalueen kuntien asuntokanta talotyypeittäin on esitetty taulukossa 2. Erillinen pientalo on yleisin talotyyppi kaikissa alueen kunnissa ja enemmistössä kaikkialla muualla paitsi Porissa. Luvialla erillisten pientalojen osuus on vajaat 85 prosenttia asuntokannasta, mikä tekee kunnasta seudun pientalovaltaisimman. Pientalojen osuus on pienin Porissa. Toiseksi yleisin talotyyppi seudulla on asuinkerrostalo, joiden osuus on Porissa seudun korkein ja Siikaisissa matalin. Riviketjutalojen osuus asuntokannasta on Harjavallassa alueen suurin ja Merikarvialla pienin. Loma-asuntoja on lukumäärällisesti eniten Porissa. Vähintään tuhat loma-asuntoa on niin ikään Merikarvialla, Luvialla, Kokemäellä ja Siikaisissa. 23

24 Taulukko 2. Selvitysalueen kuntien asuntokanta talotyypeittäin Kunta Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Riviketjutalo Asuinkerrostalo Lomaasunnot Muut tai tuntematon Määrä Määrä %- osuus Määrä %- osuus Määrä %- osuus Määrä Määrä Harjavalta , , , Kokemäki , , , Lavia , ,9 36 3, Luvia , ,9 25 1, Merikarvia , , , Nakkila , , , Pomarkku , ,0 51 4, Pori , , , Siikainen , ,7 12 1, Ulvila , , , YHTEENSÄ , , , Porin seudun asuntopolitiikkaa toteuttavat kuntien omat organisaatiot, mutta rakennuttamisen osalta on jo olemassa maakunnallisia toimijoita. Nostot Seudulla on aiemmin tehty asuntopoliittinen ohjelma vuosille , mutta toimenpiteiden toteutus on kesken Kunnan omistaman asuntokannan ylläpidossa tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä (korjausvelka ja peruskorjaukset) Seudun asuntokannan hallintamuodon suurimmat muutokset ovat olleet vuokra-asuntosektorilla, jossa vapaarahoitteisten asuntojen osuus on kasvanut 4.4 Yhteenveto ja johtopäätökset Porin kaupunkiseutu on yhtenäinen alue, jonka kunnilla on paljon yhteneväisyyksiä ja pitkä yhteinen perinne sekä historiallisesti että esimerkiksi maankäytön näkökulmasta. Maankäytön kehittäminen on ollut pitkäjänteistä. Alueella on selkeitä kehittämisvyöhykkeitä, kuten valtateiden 2 ja 8 varret. Porin seudun yrityksistä lähes kaksi kolmasosaa sijaitsee valtatien 2 varrella Porista Harjavaltaan. Porin seutu muodostaa eheän kaupunkirakenteen kaupungin, joka muodostuu luontaisesta työssäkäyntialueesta. Yhtenäinen päätöksenteko maankäytön, asumisen ja ympäristön asioissa mahdollistaa kilpailukyvyn kasvun. Strategisen suunnittelun painopisteet ovat kaikissa kunnissa samansuuntaisia. Selvitysalueen aluerakenne on hyvin monipuolinen, alueella on kaupunkia, kaupunkimaisempaa maaseutualuetta, yhtenäinen taajama-alue, maaseutua sekä merellisiä alueita. Porin selvitysalueella on pitkä perinne kaavoituksessa, maankäytön suunnittelussa ja ylikunnallisessa yhteistyössä. Selvitysalueen yhdyskuntarakenteessa on kaksi selkeää kehittämisvyöhykettä, valtateiden 2 ja 8 varret sekä pienempänä vyöhykkeenä valtatie 23 Pomarkun suuntaan, erityisesti Noormarkkuun ulottuvana. Porista Harjavaltaan ulottuvalla vyöhykkeellä sijaitsee hyvin suuri osa seudun työpaikoista ja yrityksistä ja se on myös vilkkain pendelöintiväylä. Tämä kakkostien varsi on ollut jo paljon ennen alue- tai seutusuunnitteluita tai 24

25 pikatien rakentamista yhtenäinen ja kulkuväylien (Kokemäenjoki ja sen varsi) kautta luontainen vyöhykkeensä. Rakennemallin kartoissa nämä väylät korostuvat vahvasti. Lavia ja Siikainen eivät olleet mukana Rakennemallityössä, mutta näiden kuntien luontainen työssäkäynti ja asiointi suuntautuvat muutoinkin osittain muualle kuin Porin seudulle tai Poriin. Keskeinen kehitystarve seudun saavutettavuuden parantamisessa on liikenneväylien ja yhteyksien kehittäminen, mikä edellyttää voimakasta edunajamista. Perusasiat maapolitiikassa ja maankäytössä ovat kaikilla kunnilla samat, mutta resursseista johtuen esimerkiksi maapoliittista ohjelmaa ei ole kirjoitettu kuin Porissa. Maapolitiikassa tärkeää on, että kaikilla kunnilla on riittävästi sellaista maaomaisuutta, jolla voidaan taata yrityksille ja asukkaille kiinnostavia tontteja ja varmistaa tätäkin kautta seudun vetovoimaisuus ja kilpailukyky. Kaupunkiseudulla on laadittu aiemmin asuntopoliittinen investointiohjelma, mutta tällä hetkellä asuntopoliittisia linjauksia ei ole. Porin seudulle on laadittu joukkoliikennesuunnitelma. 25

26 5 Palvelut 5.1 Palvelutarpeen muutos Sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelutarpeiden kasvamista aiheuttavat väestön ikääntyminen, kuntien lisääntyneet tehtävät, palvelujen tuottamiselle asetetut laatuvaatimukset, väestön terveydentilassa tapahtuvat muutokset ja suurten ikäluokkien ja mahdollisesti myös työikäisten siirtyminen työterveyshuollosta kunnallisiin palveluihin. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutarpeiden kasvu ja siihen vastaamiseen tarkoitettujen kehittämistoimien ja lisäpanostuksen tarve tulee kohdistumaan pääosin kasvavan vanhusväestön hoitamiseen. Vanhuspalvelujen tarve kasvaa ennusteen mukaan 61 prosenttia vuoteen 2029 mennessä. Palvelutarpeiden lisääntyminen edellyttää toimia myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa. Lastensuojelun ja perhepalveluiden osalta tulevana haasteena ovat edelleen syrjäytymisestä aiheutuvat ongelmat, jotka näyttäytyvät lastensuojelutarpeen lisääntymisenä. Perusterveydenhuollon avopalvelujen tarve kasvaa seitsemän prosenttia ja erikoissairaanhoidon tarve 10 prosenttia vuoteen 2029 mennessä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeessa on alueen joissakin osissa lievää kasvua tai laskua. Kokonaisuus huomioon ottaen sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen palvelutarjonnassa tulee varautua vuoden 2029 osalta määrällisesti samanlaiseen tasoon, joka alueella on tällä hetkellä. Laadullisesti palvelutarjontaa tulee kehittää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Palvelutarpeiden ennustettu kehitys selvitysalueella on esitetty kuviossa 5. Kuvio 5. Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella (2012=100). Porin seudun kuntarakenneselvitykseen osallistuvan kymmenen kunnan muodostaman alueen väestönkehitys on laskeva. Väestömäärän kehityksen ennusteet ovat maltillisesti kasvavia vain Porissa, Nakkilassa ja Luvialla, ja pitkällä aikavälillä kasvaa ainoastaan Porin väestö. Samaan aikaan yli 75-vuotiaiden kuntalaisten määrä kasvaa nopeasti. Tämä tarkoittaa, että sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde heikkenee. Selvitysalueella huoltosuhde heikkenee koko maata voimakkaammin (kuvio 6). 26

27 Väestöllinen huoltosuhde Heikkenee Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti ( vuotiasta kohti) 0,9 Pori Porin selvitysalue Koko maa 0,8 0,7 0,6 0, Pori 0,63 0,71 0,75 0,78 0,80 Porin selvitysalue 0,67 0,76 0,81 0,84 0,87 Koko maa 0,60 0,67 0,72 0,75 0,77 Kuvio 6. Väestöllisen huoltosuhteen kehittyminen selvitysalueella 5.2 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Lähde:Tilastokeskus Useissa alueen kunnissa sairastavuus on viime vuosina jälleen noussut. Seudun korkein sairastavuusindeksi oli vuonna 2011 Laviassa ja matalin Ulvilassa. 1 Perusterveydenhuollon avohoitopalveluiden tarpeen ennustetaan kasvavan selvitysalueella noin 7 prosenttia vuoteen 2029 mennessä (kuvio 7). Selvitysalueen palvelutarpeen kasvu on hitaampaa kuin koko maassa. Väestön ikääntyminen ei johda aina perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja. Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla. Kehitys on arvioitu kuviossa 7 esitettyjen ikäryhmittäisten terveyskeskuslääkärin avohoitokäyntien ja väestöennusteen perusteella. Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa. 1 THL:n sairastavuusindeksi on tarkoitettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi. Indeksiluku kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Indeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä ja neljästä sairauksien tiettyä merkitystä painottavasta näkökulmasta. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ao. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on näiden painotettujen sairausryhmittäisten yleisyyslukujen keskiarvo. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. ( 27

28 ka.=100 Tarve on vakioitu vuoden 2012 käyntien perusteella Avohoidon tarve kasvaa ennusteessa 9% 2012= Pori Porin selvitysalue Koko maa = Pori Porin selvitysalue Koko maa Kuvio 7. Perusterveydenhuollon avohoidon tarpeen ennustettu kehitys selvitysalueella (vakioitu vuoden 2012 käyntien perusteella) Erikoissairaanhoidon tarve kasvaa ennusteen mukaan selvitysalueella 10 prosenttia vuoteen 2029 mennessä (kuvio 8). Ennuste perustuu ikäluokittaisten hoitojaksojen määrään vuosina (Sotkanet). Erikoissairaanhoidon tarpeen kasvu tarve on selvitysalueella hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Esh:n Palvelutarpeen hoitojaksot/v. kehitykseen vaikuttaa lisäksi esimerkiksi terveysteknologia, jonka vaikutusta ei ole tässä ennakoitu. Ennuste perustuu ikäluokittaisten hoitojaksojen määrään (Sotkanet) 130 Pori Porin selvitysalue Koko maa Pori Porin selvitysalue Koko maa Hoitojaksot = Hoitojaksot = Hoitojaksot = Kuvio 8. Erikoissairaanhoitopalveluiden tarpeen ennustettu kehitys selvitysalueella, Esh:n hoitojaksot /vuosi 28

29 Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistavat perustuvat erilaisiin kuntien välisen yhteistyön muotoihin sekä vaihtelevasti omana toimintana ja ostopalveluina tuotettaviin palveluihin. Sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon palvelut on kaikissa kuntarakenneselvitykseen osallistuvissa kunnissa järjestetty seudullisena yhteistoimintana tai ainakin yhteistoiminnan ja kunnan oman toiminnan yhdistelmänä. Kaikissa kunnissa omana toimintana tuotettuja palveluja täydennetään ostopalveluilla. Palvelujen tarjonnan määrässä ja laadussa on kunnan kokoon ja taloudelliseen asemaan sekä palvelujen tarpeeseen liittyviä eroavaisuuksia. Erityisesti sosiaalihuollon palveluita ei ole kunnissa järjestetty yhdenmukaisilla perusteilla ja laajuudessa. Porin yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat järjestämisvastuussa olevan Porin lisäksi Merikarvia ja Ulvila. Porin kaupunki järjestää yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Toiminnan tuottamisesta vastaa yhteislautakunnan alaisuudessa toimiva Porin perusturvakeskus. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluvat Harjavalta, Kokemäki, Luvia ja Nakkila sekä selvitysalueen ulkopuolinen Eurajoki. Lavian kunta on vuosina tuottanut omalla järjestämisvastuullaan olevia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita omana toimintana siten, että niitä on täydennetty Porin perusturvakeskuksen kanssa tehdyllä erillissopimuksella Porin perusturvan tuottamilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän tuottamat ja järjestämät palvelut sisältävät avosairaanhoidon, laboratorion, röntgenin, fysioterapian, kotisairaanhoidon, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, työterveyshuollon, terveysneuvonnan, erityistyöntekijöiden kuten kuntoutusohjaajan ja suunnittelijan sekä puheterapeutin palvelut, hammashuollon ja vuodeosaston toiminnan. Lisäksi terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien sosiaalipalveluista vammaispalvelut ja lastenvalvojan palvelut sekä päihdehuollon ja mielenterveystyön avopalvelut. Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään (PoSa) kuuluvat selvitysalueen kunnista Pomarkku ja Siikainen sekä lisäksi Kankaanpää, Honkajoki, Jämijärvi ja Karvia. PoSassa palvelujen tilaamisesta vastaa Kankaanpään kaupungin organisaatiossa oleva kuntien yhteinen perusturvalautakunta. PoSa tuottaa jäsenkunnilleen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, ympäristöpalveluita ja työterveyshuollon palveluita. Kuntien laaja yhteistoiminta ja erilaiset järjestämistavat aiheuttavat sen, että nykyinen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalli näyttäytyy pirstaleisena ja on nykyisellä kuntarakenteella vastuun kantamisen kannalta haavoittuva. Yhteistyömalleissa ei ole onnistuttu kokoamaan vahvoja toimijoita eikä palveluprosesseja ole riittävästi voitu koota vahvoiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Asiakkuudet ovat siten pirstaloituneet organisaatioiden mukaan määräytyviin palvelukokonaisuuksiin. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyömalleissa ei ole onnistuttu kokoamaan vahvoja toimijoita, jotka kykenisivät vastaamaan kaikista palveluista ja niiden integraatiosta. Erikoissairaanhoidon palvelut on kaikkien kuntarakenneselvitykseen osallistuvien kuntien osalta järjestetty Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimesta ja jäsenyydellä. Työterveyshuollon palveluita tuotetaan alueen kunnille Satakunnan työterveyspalvelut - liikelaitoksen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän, Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän sekä Työterveys Akaasia liikelaitoksen kautta. Työterveyshuollon palvelut järjestetään lähipalvelutoimipisteissä kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Siikaista ja Laviaa. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö tuottaa kaikkien kuntien osalta lastensuojelun kehittämis- ja asiantuntijapalveluita. Sosiaalipäivystys on järjestetty yhteistyössä kuntien kanssa siten, että sosiaalipäivystyksen tuottamisesta vastaa Porin kaupunki. Yleisen kustannustason nousu ja palvelutarpeiden kehitys aiheuttavat selvitysalueen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Selvitysalueen kustannustaso on koko maan kustannusten tasolla (kuvio 9). Selvitysalueella järjestettävien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sisällöissä, määrissä ja kustannuksissa on kuntakohtaisia eroja. Alhaisimmat asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 olivat Luvialla (3 012 eur/as) ja suurimmat Laviassa (4 569 eur/as). Kaikkien selvitysalueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset kustannukset ovat nousseet vuosien 2007 ja 2012 välillä. 29

30 Kuvio 9. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuskehitys /as., deflatoitu Selvitysalueen kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistarpeet ja -strategiat onkin nähty varsin samankaltaisina, etenkin kun otetaan huomioon erilaisen väestötarpeen ja maantieteen asettamat vaikutukset. Tämä yhteneväisyys on seurausta lainsäädännön asettamista edellytyksistä, mutta myös valtiollisen ja seudullisen ohjauksen sekä laatusuositusten vaatimuksista. Kuntien ilmoittamat kehittämishankkeet ja -strategiat seuraavat kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämislinjauksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vahvuuksia selvitysalueen kunnissa ovat se, että kuntien kehittämistarpeet ovat yhteisiä, kunnilla on kokemusta yhteistoiminnasta ja hyvä vuoropuhelun kulttuuri, osaava henkilöstö, suhteellisen terve väestö ja hyvä ja alueellisesti tiivis infrastruktuuri sekä suhteellisen vahva kuntatalous. Merkittävimpiä haasteita ovat alueiden ja kuntien väliset erot palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa, palveluverkkojen yksiköiden pienuus, palveluiden käytön perustuminen käyntiasiointiin toimipisteissä, toimintakulttuurien kuntakohtaiset erot, henkilöstön rekrytointivaikeudet ja toiminnan haavoittuvuus, sote-integraation toteutumatta jääminen, taloustilanne, kuntien ikärakenne, alueen laajuus ja periferiat, sähköisen asioinnin ja uusien toimintatapojen viivästyminen ja pirstaleiset yhteistoimintajärjestelmät. Kuntaliitoksella on mahdollista vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa esiin nouseviin haasteisiin. Sote-uudistus Hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Selvitysalueen kunnat kuuluvat Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään ja ovat näin TYKS-ervan jäseniä. Sote-uudistuksen linjauksen mukaan kunnat rahoittavat sote-alueita tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa väestömäärän lisäksi esimerkiksi väestön ikärakenne ja sairastavuus. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt työn sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen uudistamiseksi, ja tätä työtä tullaan hyödyntämään myös sote-alueiden rahoitusmallin jatkokehittelyssä. 30

31 Sote-alueille on tarkoitus koota palvelujen järjestämisvastuu, mutta jatkossakin kunta toimii palvelujen tuottajana. Sote-alueen hallinto on tarkoitus järjestää kuntayhtymänä, johon kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua. Alueet kootaan voimassa olevien erityisvastuualueiden rajojen pohjalta. Sote-alueet muodostetaan viiden kaupungin, Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun ympärille. Alueen rajat ja yksityiskohdat selviävät jatkovalmistelussa. Hallituksen esityksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee syysistuntokaudella. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö Nostot Selvitysalueen kuntien sote-palvelujen kustannukset ovat kasvussa. Kustannuspaineet perustuvat toisaalta yleiseen kustannustason nousuun, toisaalta palvelutarpeen kasvuun Sote-yhteistyötä on järjestetty sekä yhteistoiminta-alueina että kuntien välisenä yhteistyönä Palvelujen nykyinen järjestämismalli näyttäytyy pirstaleisena ja on myös haavoittuva nykyisellä kuntarakenteella Sote-uudistuksessa järjestämisvalta siirtyy kunnilta, mutta kustannukset jäävät kunnalle. Keskeisin valtakunnallinen linjaus on tuotantovastuun ja organisaation määrittely 5.3 Kasvatus- ja koulutoimen palvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Alueen sivistystoimen johdon yhteistyö on ollut tiivistä. Alueella on yhteinen tahtotila kasvatuksen ja opetuksen monipuoliseen kehittämiseen. Tällä hetkellä merkittävin alueellinen hanke on alueellisen kasvatus- ja opetushenkilöstön täydennyskoulutusjärjestelmän vakiinnuttaminen Porin ja Rauman seudun kuntiin Osaava Satakunta hankkeen päätyttyä. Muita yhteistyömuotoja ovat mm. seudullisen tieto- ja viestintästrategian työstäminen, seudullinen opetussuunnitelmatyö, kansainvälisyys ja laatutyö. Kasvatus- ja koulutoimen palveluiden alueellinen saavutettavuus on hyvä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kunnalliset yksiköt selvitysalueella on esitelty taulukossa 3. Taulukko 3. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kunnalliset yksiköt selvitysalueella Yksikkö päiväkodit 56 ryhmäperhepäiväkodit 20 perhepäivähoitajia 179 alakoulut 43 yläkoulut 12 yhtenäiskoulut 5 Lukumäärä Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluissa kunta on pääsääntöinen palveluiden järjestäjä. Osassa alueen kunnista joitakin palveluista järjestää toinen kunta, järjestö tai yksityinen palveluntuottaja. Selvitysalueella on 4 yksityistä päiväkotia (Pori, Ulvila, Luvia), 22 yksityistä perhepäivähoitajaa (Harjavalta, Luvia, Pori, Ulvila) ja 3 yksityistä peruskoulua (Porin seudun steinerkoulu, Porin Kristillinen koulu ja Björneborgs svenska samskola). Oppilashuollon palveluissa kunnat käyttävät myös yksityisiä palveluntuottajia esimerkiksi psykologipalveluiden osalta (Ulvila, Kokemäki). Erityisopetuksessa Porin seudun ja Pohjois-Satakunnan pienempien kuntien joitakin oppilaita opiskelee myös Kankaanpään erityiskouluissa. Pienemmät kunnat järjestävät aamu- ja iltapäivätoiminnan itse. Ulvilassa puolet toiminnasta järjestää jokin muu taho ja Porissa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät pääsääntöisesti ulkopuoliset toimijat (SRK, TUL ja yksityiset koulut). 31

32 Päivähoito ja perusopetus ovat pääsääntöisesti lähipalveluita. Varhaiskasvatuksessa yö- ja viikonloppuhoito on laajemman alueen palvelua, jota tarvittaessa täydennetään joustavilla lapsen edun huomioivilla ratkaisuilla kuten palveluseteleillä. Perusopetuksessa lähipalvelu tarkoittaa, että kouluverkko rakennetaan niin, että koulumatkat ovat mahdollisimman toimivat ja turvalliset. Varhaiskasvatus Päivähoitopalveluiden rakennetta pohdittaessa keskeistä on kunnan ikäluokan koko ja alueen päivähoitopalveluiden käyttö. Varhaiskasvatuspalvelujen rakennetta alueen kunnissa kuvataan taulukossa 4, jossa verrataan päivähoidossa olevien lasten määrää suhteessa kunnan vastaavanikäiseen väestöön sekä päivähoitopalveluiden järjestämistapaa. 1-2 vuotiaiden päivähoidossa olevien lasten prosentuaalinen määrä vaihtelee Nakkilan 15 prosentista Ulvilan lähes 40 prosenttiin ja 3-5 vuotiaiden määrä Siikaisten noin 35 prosentista Nakkilan noin 77 prosenttiin. Taulukko 4. Varhaiskasvatuspalvelujen rakenne selvitysalueella Kuntien toimintatavat palvelujen järjestämisessä ovat monissa asioissa samansuuntaisia. Palveluiden nykytilan arviointi osoittaa kunnilla olevan kuitenkin erilaisia kuntakohtaisia periaatteita, painotuksia ja käytänteitä. Alueen kunnista Harjavallassa, Merikarvialla, Porissa ja Ulvilassa on käytössä kotihoidon tuen kuntalisä. Yksityisen hoidon kuntalisää maksavat Luvia ja Pori. Ulvilassa on käytössä palveluseteli, jota voi käyttää yksityisen päiväkotihoidon ostamiseen. Avointa varhaiskasvatustoimintaa järjestetään Harjavallassa, Merikarvialla, Pomarkussa, Porissa ja Ulvilassa. Lainsäädännön mukaan lapsilla tulee päivähoidossa olla esiintyvää tarvetta vastaavasti käytössä erityislastentarhanopettajan palveluja. Nämä palvelut ovat tärkeitä myös varhaisen puuttumisen näkökulmasta ja niissä on selkeää henkilöstövajetta alueen kunnissa. Esiopetusta kunnat järjestävät päiväkodissa (Luvia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen), koulussa (Kokemäki, Lavia ja Nakkila) tai molemmissa (Harjavalta, Pori, Ulvila). Varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisessä on pidetty tärkeänä alueellisesti kattavaa päiväkotiverkkoa ja tältä osin nykytilaa pidettiin melko hyvänä. Päiväkotiverkon lisäksi, etenkin haja-asutusalueilla ja pienten lasten hoitomuotona, osa kunnista pitää toimivaa perhepäivähoitoa tärkeänä. Osa kunnista on taas luopumassa perhepäivähoidosta. Ryhmäperhepäivähoidosta kunnat ovat pääsääntöisesti luopumassa. Päivähoidon palvelutarpeen ennustetaan pysyvän selvitysalueella lähellä nykytasoa (kuvio 10). 1-6 vuotiaiden lasten määrän ennustetaan laskevan Porin selvitysalueella hieman (-1 %) koko maata enemmän. 32

33 Kuvio vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Varhaiskasvatuksen lapsikohtaisissa kustannuksissa on kuntien välillä suuriakin eroja (kuvio 11). Suurimmat kustannukset ovat Harjavallassa (6 975 /0-6 v.), kun Lavialla lapsikohtaiset kustannukset ovat puolestaan yli euroa pienemmät (4 736 /0-6 v.). Kustannuseroja selittävät mm. perhepäivähoidon varahoidon järjestämistapa, ryhmäperhepäiväkotien määrä, päiväkotien täyttöaste, henkilökohtaiset avustajat (tukea tarvitsevien lasten määrä) ja kuntakohtaiset toimintatavat. Koko maan kustannustasoon verrattuna selvitysalueen kuntien kustannukset ovat samalla tasolla tai sen alapuolella. Varhaiskasvatuksen lapsikohtaiset kustannukset ovat nousseet vuosien aikana kaikissa muissa selvitysalueen kunnissa paitsi Kokemäellä ja Laviassa. 33

34 Päivähoito ja esiopetus (siv. ja sos.), /0-6v., deflatoitu Koko maa 2012 Lähde: Tilastokeskus /0-6v. Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Selvitysalue Koko maa Kuvio 11. Varhaiskasvatuksen lapsikohtaiset kustannukset , /0-6 v., deflatoitu Alueen varhaiskasvatuksen toiminnan keskeisimmiksi haasteiksi koettiin ensinnäkin lasten erilasiin tarpeisiin vastaaminen (erityisen tuen tarve ja monikulttuurisuus). Toisaalta tunnistettiin palvelurakenteisiin liittyvät haasteet (haja-asutusalueiden päivähoidon turvaaminen, varahoidon, ilta- ja yöhoitojen järjestäminen) sekä tilojen ajanmukaisuuteen ja talouden ja toiminnan yhteensovittamiseen liittyvät ongelmat. Myös uusi varhaiskasvatuslaki asettaa omat vaatimuksensa palvelujen järjestämiselle. Varhaiskasvatuksen keskeisimpinä kehittämistarpeina on nähty johtamisen kehittäminen, henkilöstön työhyvinvointi, tiedottaminen ja täydennyskoulutus, palvelurakenteen monipuolistaminen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Perusopetus Perusopetusta järjestetään selvityskunnissa 43 alakoulussa, 12 yläkoulussa ja 5 yhtenäiskoulussa. Kuntakohtaiset oppilasmäärät, koulujen lukumäärä ja kunnan ryhmäkokojen keskiarvo ilmenevät taulukosta 5. Perusopetuksen laatukriteerien mukaan opetusryhmien suositeltava enimmäiskoko on keskimäärin oppilasta, joten tästä lähtökohdasta alueen tilannetta voi pitää hyvänä. 34

35 Taulukko 5. Perusopetuksen rakenne selvitysalueella Kunnat eroavat toisistaan kouluverkkoratkaisujen suhteen. Osassa kunnista alakoulujen kouluverkko on keskitetty (Harjavalta, Lavia, Luvia Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen) ja osassa kouluverkko on tiheä (Kokemäki, Nakkila, Ulvila, Pori) vuotiaiden perusopetuksen oppilaiden määrä pysyy koko selvitysaluetta tarkasteltaessa nykytasolla, mutta kasvaa Porissa vuoteen 2025 mennessä noin 300 oppilaalla eli noin kuudella prosentilla (kuvio 12). 35

36 Kuvio vuotiaiden ja oman perusopetuksen oppilasmäärien ennustettu kehitys vuosina Perusopetuksen kustannukset vaihtelevat kunnittain paikallisten olosuhteiden perusteella (kuvio 13). Koko maata kalliimpia palvelut ovat olleet Lavialla, Luvialla, Merikarvialla, Pomarkussa ja Siikaisissa. Halvimmat oppilaskohtaiset perusopetuksen kustannukset ovat Porin kaupungilla. Oman perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset selvitysalueella ovat laskeneet vuosien 2007 ja 2012 välillä. Kustannuksiin vaikuttavia olosuhdetekijöitä ovat esimerkiksi kouluverkko, kunnan koko ja maantieteelliset olosuhteet, erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä sekä kunnan toimintakulttuuri. 36

37 Oma perusopetus, /oppilas, deflatoitu Koko maa 2012 Lähde: Tilastokeskus /oppilas Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Selvitysalue Koko maa Kuvio 13. Oman perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset selvitysalueella vuosina , /oppilas, deflatoitu Kasvatus- ja opetustoimen hallintohenkilöstö on kunnissa suhteellisen vähäistä. Päätoimisia kasvatus- ja opetustoimen johtajia on 7 kunnassa, 2 kunnassa rehtorin ja johtajan tehtävät on yhdistetty ja yhdessä kunnassa johtajan tehtävä on osa-aikainen. Perusopetuksen keskeisimpinä haasteina nähtiin ensinnäkin opetukseen liittyvät haasteet (pedagogiset haasteet, erilaiset oppijat). Toisaalta haasteita aiheuttavat kouluverkon muutostarpeet, lasten ja nuorten pahoinvointi ja sen vaikutukset koulutyöhön (tukea tarvitsevien lasten lukumäärän kasvu ja koulun riittämättömät mahdollisuudet vastata haasteisiin) sekä koulujen peruskorjaustarpeet. Tärkeimpinä kehittämisalueina pidetään opetuksen monipuolista kehittämistä. Tämä pitää sisällään esimerkiksi opetussuunnitelmauudistuksen sekä tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen hyödyntämisen. Myös henkilöstön hyvinvointi ja yhteistyö, syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ja oppilashuolto on nähty selvitysalueella keskeisinä kehittämiskohteina. 37

38 Nostot Väestörakenteen mukainen palvelutarve laskee hieman varhaiskasvatuksessa ja kasvaa jonkin verran perusopetuksessa vuoteen 2029 mennessä Varhaiskasvatuksen lapsikohtaisissa kustannuksissa on kuntien välillä suuriakin eroja Kunnat eroavat toisistaan kouluverkkojen rakenteessa. Toisissa kunnissa on tiheä kouluverkko, toisissa keskitetty Kasvatus- ja oppimisympäristöt eivät kaikilta osin vastaa nykypäivän tarpeisiin ja haasteisiin Kiinteistöjen peruskorjaustarve on alueella merkittävä Toisen asteen koulutus Selvitysalueen lukioverkko on kattava. Kahdeksassa kymmenestä selvitysalueen kunnassa toimii yksi tai useampi lukio. Porissa on neljä päivälukiota ja Ulvilassa, Kokemäellä, Harjavallassa, Nakkilassa, Laviassa, Merikarvialla ja Pomarkussa on kussakin yksi lukio. Lisäksi aikuisten lukiokoulutusta järjestetään Porin Aikuislukiossa ja Kokemäen lukion aikuislinjalla. Selvitysalueella toimii myös kaksi yksityistä lukiota (Björneborgs svenska samskolas gymnasium ja Porin seudun steinerkoulun lukio). Alueen lukiomäärä on nähty opiskelijamääriin ja palvelujen saavutettavuuden vaatimuksiin nähden laajana. Lukio-opetusta ei ole katsottu esimerkiksi perusopetuksen kaltaiseksi lähipalveluksi. Suurin osa selvitysalueen nuorista asuu lähellä lukiota. Alueen ulkopuolelle jää lähinnä vapaa-ajan asutusta. Porissa lukioverkkoselvitys on kesken, ja palveluverkkoa pyritään lukioiden osalta karsimaan neljän lukion toiminnan tiivistämisellä kahteen lukioon. Muissa kunnissa ei lukioiden asemaa ole tästä näkökulmasta tarkasteltu. Isoja lukioita on selvitysalueen kunnista Porissa ja Ulvilassa. Muiden kuntien opiskelijoita, lähinnä porilaisia, on kokonaisoppilasmäärään nähden eniten Ulvilassa ja Pomarkussa. Toisen asteen koulutuksen palvelutarpeen ennustetaan laskevan selvitysalueella yli 10 prosenttia seuraavan 15 vuoden aikana (kuvio 14). Pahin notkahdus vuotiaiden määrässä on tapahtumassa jo seuraavan viiden vuoden kuluessa, jolloin selvitysalueen toisen asteen opiskelijoiden määrän ennustetaan laskevan 14 prosenttia. 38

39 Kuvio vuotiaiden ja oman lukiokoulutuksen oppilasmäärien ennustettu kehitys vuosina Opetuksen opiskelijakohtaisissa kuluissa on merkittäviä eroja ja alueen lukiokoulutus on paikoitellen epätaloudellista. Kuviosta 15 havaitaan selvitysalueen keskimääräisten oman lukiokoulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten olevan samalla tasolla koko maan kustannusten kanssa. Alueen lukiokoulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset ovat pienimmät Ulvilassa, jossa ne ovat 49 prosenttia matalammat kuin Harjavallassa, jossa kustannukset ovat suurimmat. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat koko maata korkeammat Harjavallassa, Kokemäellä, Laviassa, Merikarvialla ja Nakkilassa. Lukiokoulutuksen kustannukset ovat nousseet vuodesta 2007 vuoteen 2012 kaikissa muissa kunnissa paitsi Pomarkussa, jossa kustannukset ovat laskeneet aikavälillä selvästi. 39

40 Oma lukiokoulutus, /oppilas, deflatoitu Koko maa Lähde: Tilastokeskus /oppilas Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Selvitysalue Koko maa #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! Kuvio 15. Oman lukiokoulutuksen oppilaskohtaiset kustannukset , /oppilas, deflatoitu Lukiotoiminnan kokonaiskulujen tarkastelu on hankalaa, koska esimerkiksi kiinteistökulut jyvitetään hyvin eri tavalla eri kunnissa. Lukioiden opettajat toimivat usein myös yläkouluissa, mikä aiheuttaa sen, että erityisesti hajaasutusalueella lukioiden lakkauttaminen vaikuttaa myös yläkoulun toimintaan. Eri kunnissa lukiokoulutukseen valikoituu myös opiskelijoita eri määrä suhteessa ikäluokkaan. Lukioiden tulokset ovat erilaisten vertailujen perusteella varsin kohtuullisia ja tasaisia, joten päätelmiä lukiokoulutuksen laadun eroista on hankala niiden perusteella tehdä. Porin ja Ulvilan lukioita lukuun ottamatta alueen lukioilla on laaja yhteistyö kurssien toteuttamisessa. Verkko- ja monimuoto-opetuksen hyödyntämisessä on eroja kuntien kesken. Porin lukioissa verkko-opetusta ei ole yhtä laajasti käytössä kuin muissa selvitysalueen kunnissa. Toisaalta Porin lukioilla on useita myönnettyjä erityistehtäviä ja Porissa on omana toimintana opiskelijahuollon palveluita. Aikuisille suunnattua lukiokoulutusta on tarjolla Porissa (Porin Aikuislukio) ja Kokemäellä ( aikuislinja ). Toisen asteen ammattillista koulutusta järjestävät selvitysalueella Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ja Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä. WinNovan ja Sataedun johtajia on kuultu valmistelun yhteydessä. Mahdolliset kuntaliitokset eivät vaikuttaisi WinNovan ja Sataedun toimintaan juuri muulla tavoin kuin vähentämällä yhteistyötahojen määrää Vapaa sivistystyö Selvitysalueella toimii kolme kansalaisopistoa. Oma tai kuntien yhteinen kansalaisopisto on Porissa ja Ulvilassa (Porin seudun kansalaisopisto), Kokemäellä (Kokemäen kansalaisopisto) sekä Merikarvialla ja Siikaisissa (Merikarvian-Siikaisten kansalaisopisto). Länsi-Suomen kesäyliopiston toiminta on siirretty Porin seudun kansalaisopiston alaisuuteen Kansalaisopistojen toimintatavat ja -tarpeet eroavat alueellisesti. Samoin yksiköiden koko sekä sopimukset ovat hajanaiset. Eroja on myös kurssitarjonnassa sekä yhteistyössä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Pienemmissä kunnissa kansalaisopistotoiminnan rooli on usein keskeisempi kuin suurissa kunnissa/kaupungeissa. Tuntimäärissä mitattuna kansalaisopistotoimintaa järjestetään eniten Merikarvialla. Kunnan järjestämän vapaan sivistystyön lisäksi palveluja ostetaan myös yksityisiltä 40

41 palveluntuottajilta. Kansalaisopistotoiminta on usein ns. jalkautunutta, jolloin toimintaa järjestetään monessa muussakin paikassa kuin hallinnollisten yksiköiden yhteydessä. Selvitysalueen kansalaisopistoissa on melko vähän vakinaista henkilökuntaa. Porin seudun kansalaisopistossa on viisi vakinaista työntekijää. Muissa kansalaisopistoissa hallinnolliset tehtävät hoitaa pääsääntöisesti sivistystoimenjohtaja tai vastaava oman toimintansa ohella. Opetushenkilöstö on muutamaa suunnitteluopettajaa lukuun ottamatta määräaikaisia tuntiopettajia. Nostot Selvitysalueen lukioverkko on kattava ja opiskelijamäärään nähden tiheä Tulevaisuudessa lukiokoulutuksen järjestäjätahojen määrä vähenee Kansalaisopistoverkkoa on mahdollista tiivistää 5.4 Vapaa-aikatoimen palvelut Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, museo- ja nuorisopalvelut on selvityskunnissa organisoitu vaihtelevasti. Alueen vapaa-aikatoimen kokonaisuus jakautuu yhtäältä moniin pieniin kuntiin ja edelleen kunnissa useaksi pieneksi hallinnonalaksi. Kunnilla on päällekkäistä toimintaa ja joissakin vapaa-aikapalveluissa kuntarajat ylittävä yhteistyö on vähäistä. Vapaa-aikapalvelut kuuluvat kunnissa sivistystoimeen tai erilliseen vapaa-aikatoimeen. Luottamuselimenä toimii joko sivistyslautakunta tai vapaa-aikalautakunta. Vapaa-aikasektori on jo nykyisellään merkittävä hyvinvointitekijä ja ennaltaehkäisevän työn toteuttaja. Pääosa vapaa-aikapalveluista on luettavissa lähipalveluksi, joita tarjoavia palvelupisteitä on selvitysalueella etenkin liikuntapalveluissa satoja. Pienimmät palvelupisteet ovat miehittämättömiä lähiliikuntapaikkoja, suurimpien laitosten kerätessä satoja tuhansia käyttäjiä vuodessa. Lähipalveluiden käyttöaste ei kaikissa tilanteissa ole korkea, mutta pienet ja miehittämättömätkin lähipalvelut (esim. päiväkodin lähellä oleva latu tai luistinrata) ovat käyttäjille tärkeitä ja ne on mahdollista tuottaa edullisesti. Yhteensä selvityskuntien vapaa-aikapalvelujen käyttökertoja on vuositasolla useita miljoonia. Vapaa-aikatoimen tilojen omistuspohjassa ja palvelun järjestämisessä on eniten vaihtelua museoiden ja suurten liikuntalaitosten osalta. Liikuntapaikkojen hoito on pääasiassa kuntien vapaaaikahallinnon tehtävänä. Harjavallassa ja Merikarvialla liikuntapaikkoja hoitaa tekninen toimi. Kaikissa kunnissa palvelut tuotetaan pääosin omana työnä, mutta osassa vapaa-aikasektorin palveluja on totuttu käyttämään joustavasti palvelujen eri tuottamistapoja. Yhtenäisimmin palvelut on järjestetty kirjastopalveluiden (maakuntakirjasto) ja museoiden (maakuntamalli) osalta. Ostopalveluita käytetään lähinnä liikuntapalveluissa. Ostopalveluiden määrä ja suhde omaan työhön vaihtelee kunnittain, mutta voi vaihdella myös yhden kunnan sisällä asuinalueiden kesken. Ostopalveluissa kumppanina on usein yhdistys tai muu kolmannen sektorin toimija. Kolmannen sektorin osuus vapaa-aikatoimen palveluissa on kirjastoa lukuun ottamatta merkittävä, ja on kytköksissä kunnan avustuspolitiikkaan. Avustuksia myönnetään kansalaistoiminnan tukemiseksi kulttuurissa, nuorisotyössä ja liikunnassa. Kuntien avustuskäytännöt poikkeavat toisistaan ja avustamisen tasossakin on eroja. Kunnan ja yhdistysten välisen yhteistyön on katsottu mahdollistavan myös hyvinvointia tukevien lähipalveluiden ylläpitämisen. Yhdistyksille myönnettävät avustukset voidaan näin nähdä myös yhtenä tapana järjestää palveluita. Vapaa-ajan palveluissa on kehitettävää palveluiden tuotteistamisessa ja kustannuslaskennassa. Vapaa-aikasektorin henkilöstö toimii nykyisessä kuntakentässä usein pienissä yksiköissä ja heidän työnkuvansa on laaja. Selvityskuntien vapaa-aikatoimen maksuissa ja vuokrissa sekä avustusten tasoissa on kuntakohtaisia eroja. Taiteen perusopetuksen järjestämistapaa tulisi kehittää nykyistä yhtenäisemmäksi. 41

42 Nostot Vapaa-aikapalveluissa on mahdollisuuksia päällekkäisyyksien purkamiselle ja järjestämistapojen yhtenäistämiselle Kolmannen sektorin osuus vapaa-aikatoimen palveluissa on kirjastoa lukuun ottamatta merkittävä. Vapaa-aikatoimen maksut, vuokrat ja avustukset ovat eritasoisia eri kunnissa. 5.5 Tekniset palvelut Hallinnollisesti kaikki selvitykseen osallistuvat kunnat ovat lähes samanlaisia. Teknisten lautakuntien koot vaihtelevat 7-11 jäsenen välillä. Lautakuntien vastuualueet vaihtelevat kunnan koosta riippuen, mm. Nakkilan teknisen lautakunnan alaisuudessa ovat rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelutehtävät. Merikarvialla teknisen lautakunnan alaisuuteen kuuluvat lisäksi palo- ja pelastustoimi, väestönsuojelu ja satama. Porissa vastaavasti jätehuolto, kiinteistönhoito, vesihuolto ja ruokapalvelut eivät kuulu tekniselle lautakunnalle. Selvityksessä mukanaolevien kuntien kokoeroista johtuen Pori nousee suuruudellaan esille joka kohdassa. Kuviosta 16 ilmenevät yhdyskuntapalvelujen asukaskohtaiset kustannukset selvitysalueen kunnissa vuosina Selvitysalueen yhdyskuntapalvelujen kustannukset olivat suurin piirtein koko maan tasolla vuonna Kustannukset olivat vuonna 2012 suurimmat Harjavallassa (367 /as) ja pienimmät Luvialla (213 /as). Yhdyskuntapalvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat nousseet vuoden 2007 tasosta kaikissa kunnissa Kokemäkeä lukuun ottamatta, jossa kustannukset ovat laskeneet hieman. Harjavallan ja Merikarvian asukaskohtaiset yhdyskuntapalvelujen kustannukset ylittivät koko maan tason vuonna Yhdyskuntapalvelut yht., /as, deflatoitu Koko maa Lähde: Tilastokeskus /as Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Selvitysalue Koko maa Kuvio 16. Yhdyskuntapalvelujen asukaskohtaiset kustannukset selvitysalueella vuosina , /as., deflatoitu Vuonna 2011 aloitti toimintansa Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue. Selvitysalueen kunnista yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Lavia, Luvia, Merikarvia, Pori, Siikainen ja Ulvila. Pomarkku kuuluu Kankaanpään ja Harjavalta, Kokemäki sekä Nakkila Euran yhteistoimintaalueeseen. Porin yhteistoiminta-alueen hallinto on keskitetty Poriin ja Karvialle, jossa on myös 42

43 pysyvä palvelupiste. Tukihakemusten vastaanottoaikoina kuntiin perustetaan tilapäisiä palveluyksiköitä. Pomarkussa palvelupiste on avoinna viikoittain. Poria lukuun ottamatta selvitysalueen kunnissa työt niin investoinneissa kuin käyttötaloudessa on paljolti keskitetty ulkopuolisille urakoitsijoille ja ostopalveluihin. Tämä pienten kuntien nykyinen toimintatapa on tulevaisuudessa välttämätön kaikille. On keskityttävä rakennuttamiseen, omaa tuotanto-organisaatiota pienennetään ja sitä tuetaan ostopalveluilla sekä ulkopuolisella urakoinnilla. Tällaisella tuotantotavalla pystytään vastaamaan taloudellisiin haasteisiin ja lisäksi se luo varmuutta ja turvallisuutta henkilöstölle ja on veronmaksajille edullisempaa. Tuotanto-organisaation pitää olla sen kokoinen, että ammattitaito säilyy myös omassa tuotannossa ja tuotantokustannusten vertailua voidaan tehdä Tekninen toimi Palvelun tuottamisen toimintatavoissa on eroja muiden kuntien ja Porin välillä. Porin tekniset palvelut tuotetaan paljolti omana tuotantona hallinnosta ja suunnittelusta toteutukseen asti. Muissa kunnissa osto- ja urakointipalvelut näyttelevät selvästi suurempaa osaa. Myös Karhukuntayhteistyön myötä on syntynyt paljolti kahden tai useamman kunnan välistä yhteistyötä. Tämä verkosto ei ole Pori-keskeinen vaan yhteistyötä tekevät myös muut kunnat keskenään. Osissa palveluita oltaneen menossa yliseudulliseen toimintaan. Pienet kunnat ovat kehittäneet toimintojaan siihen suuntaan, että palveluiden tuottamisessa on verkostoiduttu muiden kuntien ja ulkopuolisten palvelutuottajien kanssa. Tähän suuntaukseen on vaikuttanut erityisesti omien henkilöstöresurssien pienentyminen. Tämä toimintatapa on tuonut joustavuutta ja kustannustehokkuutta toimintaan. Jätehuollon ja jätevesihuollon suhteen tehdään eniten yhteistyötä kuntien kesken. Jätevesien puhdistus keskitetään isompiin yksiköihin ja suuret hyödynnettävät pohjavesivarannot sijoittuvat tietyille alueille. Jätevesihuollon lisäksi käyttöveden toimituksessa ison yksikön perustaminen tai riittävät sopimuspohjaiset putkistoyhteydet ovat toimintavarmuuden kannalta perusteltuja. Seudullisesta vesihuoltoyhteistyöstä on tehty selvitys vuonna Porissa on 28 prosenttia selvitysalueen vesijohdoista ja 54 prosenttia viemäreistä. Alueella puhdistettavasta jätevedestä 93 prosenttia puhdistetaan Porin Luotsinmäen puhdistamolla. Harjavallan (ja Kiukaisten), Luvian, Nakkilan ja Ulvilan jätevedet johdetaan Luotsinmäen puhdistamolle. Siikaisten jätevedet puhdistetaan Merikarvian puhdistamolla. Muissa kunnissa on omat vedenpuhdistamot. Päivittäin käytössä olevia vedenottamoita on selvitysalueella 19 kappaletta. Kankaanpäästä tulee talousvesi Laviaan ja pääsääntöisesti Pomarkkuun, Siikaisiin ja Merikarvialle. Muissa kunnissa on omat vedenottamot. Kuntien välillä on yhdysvesijohtoja kriisiajan yhteyksiä varten. Porin kaupunki on tehnyt sopimuksen, Lavian kuntaa lukuun ottamatta, selvitysalueen kuntien kanssa Hangassuon jäteaseman käytöstä kuntien alueella syntyvän yhdyskuntajätteen vastaanottamisesta. Lavian alueella syntyvä yhdyskuntajäte toimitetaan Kankaanpäähän. Kaikissa kunnissa Luviaa lukuun ottamatta on jonkintasoista kauko- tai aluelämpötoimintaa. Suurin lämmöntuottaja on Pori Energia Oy, jolla on kahdeksan lämpökeskusta ja kolme voimalaitosta, joissa tuotetaan myös sähköä. Pori Energia Oy tuottaa lämmön myös Ulvilan alueelle, jossa jakelusta vastaa Ulvilan Lämpö Oy. Pori Energia Oy on vuokrannut Harjavallan Kaukolämpö Oy:ltä kaukolämpötoiminnan 15 vuodeksi. Esimerkiksi Pomarkulla on neljä pientä hakkeella toimivaa laitosta, joista toimitetaan lämpöä käytännössä kunnan kaikkiin kiinteistöihin. Luvialla kaukolämmön rakentaminen on kilpailutettu, mutta valitusten takia asia on pysähdyksissä. Teknisen toimen kehittämistarpeet syntyvät muiden hallintokuntien tarpeiden mukaan. Rakennuskanta on kuntien suurin omistamisen volyymi. Korjausvelan ja peruskorjaustarpeen euromääräinen tarve on suuri ja se kasvaa jatkuvasti. Tämän omistuserän hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pian ollaan tilanteessa, ettei investointeja voida enää siirtää tuleville vuosille. Selvitysalueen kunnista Porilla, Ulvilalla, Nakkilalla, Harjavallalla ja Kokemäellä on yhteinen joukkoliikennelautakunta sekä yhteinen joukkoliikennetoimikunta ja suunnittelija. 43

44 5.5.2 Mittaus ja kiinteistönmuodostus Mittaus ja kiinteistönmuodostus hoidetaan eri kunnissa eri osastojen alla ja erilaisin resurssein, kunnan koosta riippuen. Esimerkiksi Porissa mittauspalveluiden vastuualue suorittaa mittaus-, kartoitus- ja maaperätutkimustöitä sekä tarvittaessa erikoismittauksia laitteistojen sallimissa rajoissa. Kaupunkimittaukselle puolestaan kuuluvat kaupungin kartasto-, ilmakuvaus- ja niihin liittyvien mittaustöiden koordinointi sekä satelliittimittausjärjestelmien, tasorunkopisteiden ja korkeuspisteiden ylläpito. Vastuualueen töihin kuuluvat myös kiinteistöinsinöörille kuuluvat tehtävät, kiinteistöjen tiedonhallintajärjestelmien sekä kiinteistörekisterin ylläpitäminen. Kaavoitus hoidetaan kaupunkisuunnitteluyksikössä. Ulvilassa puolestaan mittaustoimi kuuluu maankäyttöosastoon. Maanmittausteknikko yhdessä kaavoituspäällikön kanssa vastaa maapolitiikasta, maanhankinnasta, maankäyttösopimuksista sekä tonttikaupoista. Kokemäellä ja Harjavallassa mittaustoimi kuuluu samaan tulosalueeseen kaavoituksen kanssa. Pienemmissä kunnissa vaativammat mittaukset tehdään ostopalveluina, mutta rakennuspaikkojen merkitsemiset hoidetaan omana työnä esimerkiksi rakennustarkastajan tai teknisen johtajan toimesta Liikenneväylät Selvitysalueen kunnissa on kaavateitä yhteensä 850 km. Vuosittain uusia kaavateitä rakennetaan keskimäärin 15 km. Uusien kaavateiden rakentaminen kohdistuu suurimmaksi osaksi uusille asuntoja teollisuusalueille. Kaavateiden kunnossa- ja puhtaanapidon tavat vaihtelevat. Porissa työt suoritetaan pääosin oman organisaation ja kaluston voimin. Kantakaupungin ulkopuolella olevissa kaupunginosissa kuten Ahlaisissa ja Noormarkussa talvikunnossapito on annettu ulkopuolisille urakoitsijoille. Itä-Porin alueen katujen ja puistojen hoitourakkakilpailun voitti kaupungin oma organisaatio. Selvitysalueen muissa kunnissa talvikunnossapitotyöt teetetään pääasiassa ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Joitakin keskeisiä kevyen liikenteen väyliä hoidetaan kuntien omalla kalustolla. Selvitysalueen kunnissa on yksityisteitä yhteensä km. Kaikissa kunnissa on käytäntönä, ettei kunta hoida yksityisteitä vaan hoitoon annetaan rahallista avustusta. Porissa poikkeuksena ovat Ahlaisten ja Porin vanhan maalaiskunnan alueet, joissa kaupunki hoitaa 156 km yksityisteitä. Tämä pohjautuu aiempiin kuntaliitossopimuksiin. Lisäksi avustusta annetaan isompiin peruskorjaustoimenpiteisiin. Muutamassa muussakin kunnassa on jäänyt vanhoja lakkautettuja maanteitä kuntien hoitoon. Mitoiltaan nämä ovat muutaman kilometrin pätkiä. Harjavallassa näitä teitä on 25 km Rakennusvalvonta ja ympäristöpalvelut Selvitysalueeseen kuuluvat lupa- ja valvontaorganisaatiot ovat hyvin heterogeenisia yksiköitä, jotka poikkeavat toisistaan henkilöstöresurssien ja suoritteiden osalta. Lähes joka toisessa kunnassa viranhaltijan työpanos ei ole kokonaan rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun tai ympäristöterveydenhuollon käytössä. Valtaosa selvitysalueeseen kuuluvien toimialojen ja organisaatioiden käytössä olevista henkilöstöresursseista sijoittuu Poriin (71 %). Valtaosa selvitysalueen kunnista kuuluu Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueeseen (Harjavalta, Luvia, Nakkila, Pori ja Ulvila). Pomarkun, Merikarvian ja Siikaisten ympäristöterveydenhuollon palvelut tuotetaan Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kautta. Lavian kunnan palvelut ostetaan Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluilta ja Kokemäen palvelut Pyhäjärviseudun ympäristötoimistolta. Porin ympäristövirasto myy ympäristönsuojelupalveluita Eurajoelle, Luvialle ja Pomarkkuun. Rakennusvalvontapalvelut tuotetaan jokaisessa selvitysalueen kunnassa itsenäisesti. Rakennusvalvonnan keskeiset kehittämistarpeet liittyvät kuntien välisten toimintatapojen yhdenmukaistamiseen. Siirtyminen sähköiseen asiointiin, arkistointiin ja mallintamiseen ovat tulevaisuuden haasteita. Valtionhallinnon tahtotilana on siirtää rakennusvalvontapalvelut suurempiin yksiköihin. Porin ympäristönsuojelun kustannusrakenne poikkeaa pienempien kuntien vastaavista. Viranomaistoimintaan liittyvien lupa- ja valvontamaksujen lisäksi tuloja kirjautuu palvelujen myynnistä muille kunnille (Eurajoki, Luvia, Pomarkku), toiminnanharjoittajien maksamista ilmanlaaduntarkkailumaksuista, EU-projekteista, kalastuslupa- ja metsästysvuokramaksuista ja työllistämistuista. 44

45 Ympäristönsuojelun merkittävimmät kehittämistarpeet liittyvät niin ikään eri kuntien toimintatapojen yhdenmukaistamiseen ja seudullisen yhteistyön tiivistämiseen. Pienemmissä kunnissa halutaan varmistaa resurssien riittävyys. Kuntien käyttämissä ATK-sovelluksissa on myös paljon vaihtelua. Ympäristöterveydenhuolto jaetaan yleisesti terveysvalvontaan ja eläinlääkintään. Porin, Ulvilan, Harjavallan, Nakkilan ja Luvian ympäristöterveydenhuollon palvelut tuottaa Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Siikainen, Pomarkku ja Merikarvia hankkivat palvelut PoSa:lta. Lavian kunnan palvelut ostetaan Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluilta ja Kokemäellä on yhteistoimintasopimus Pyhäjärviseudun kanssa. Lupa- ja valvontatehtävien lisäksi Porin ympäristötoimi hoitaa myös kaupungin omistamien maa- ja vesialueiden kalastus- ja metsästysasioita sekä luonnon virkistyskäyttöön tarkoitettua retkeilyreitistöä. EU-rahoitteisia, osin alueellisia ympäristöhankkeita, on hallinnoitu mm. Porin, Nakkilan ja Ulvilan ympäristötoimissa. Terveysvalvonnan osalta suurimman haasteen aiheuttavat sisäilmaan liittyvät ongelmat. Kuntien käyttöön tulisi saada riittävä asiantuntemus sekä sisäilman epäpuhtauksien vaikutuksesta terveyteen että rakennustekniikasta. Porin kaupungin pieneläinklinikka toimi vuonna 2012 ympärivuorokautisesti. YTA-alueen eläinlääkäreillä on vastaanottotiloja Porissa, Ulvilassa, Eurajoella ja Paneliassa. Eläinlääkinnan haasteena on päivystyksen järjestäminen 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää tuotantoeläinpäivystyksen ja pieneläinpäivystyksen eriyttämistä. Erityisesti viikonlopun pieneläinpäivystyksen järjestäminen kohtuukustannuksin on vaikeaa. Yksi tärkeimmistä kehittämistoimenpiteistä on koota alueen pieneläinvastaanotot yhteen, tehokkaaseen klinikkaan. Osassa kunnista jätehuollon viranomaispalvelut tuotetaan seudullisesti. Vuonna 2013 toimintansa aloittanut Porin seudun jätelautakunta hoitaa Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Merikarvian, Porin, Siikaisten ja Ulvilan jätehuollon viranomaistehtäviä. Myös jäteneuvontapalvelut ovat samalla alueella seudullisia (mukaan lukien Pomarkku ja Luvia) ja hoidetaan sopimuksilla Porin ympäristöviraston kautta. Laviassa, Pomarkussa ja Luvialla jätehuoltoviranomaisena toimii kunnan tekninen lautakunta. Pomarkussa jätekuljetusrekisteriä ylläpitää tekninen toimisto ja Laviassa tekninen lautakunta. Luvialla järjestelmää luodaan parhaillaan ja rekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 aikana. Porin seudun jätelautakunnan alueella järjestelmä on kehitystyön alla. Suunnitelmien mukaan rekisterin ylläpitäjäksi valikoituisi Porin jätehuolto. Nostot Porissa tekniset palvelut tuotetaan pitkälti omana tuotantona, muissa kunnissa käytetään pääosin ostopalveluja Rakennuskannassa on suuri investointitarve tulevina vuosina Teknisissä palveluissa on yli kuntarajojen toimivia organisaatioita esim. ympäristöterveydenhuollossa ja jätehuollossa Rakennusvalvonnan ja ympäristöpalveluiden keskeiset kehittämistarpeet liittyvät kuntien välisten toimintatapojen yhdenmukaistamiseen ja seudullisen yhteistyön tiivistämiseen Pienten kuntien lupa-, suunnittelu- ja valvontaviranhaltijat hoitavat yksinään laajoja toimintakokonaisuuksia, isommissa kunnissa on enemmän erikoistuneita henkilöitä 5.6 Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto ja henkilöstöpalvelut Selvityskuntien henkilöstöhallinnon organisoinnissa ja henkilöstöhallinnon prosessien järjestämisessä on suuria kuntakohtaisia eroja. Erot johtuvat ennen kaikkea kuntien kokoeroista. Erillinen henkilöstöhallinnon organisaatio on vain Ulvilassa ja Porissa. Leimallista on resurssien niukkuus ja toiminnan hajanaisuus. Muissa kunnissa henkilöstöhallintoa hoitavat kunnansihteeri, hallintopäällikkö tai hallintojohtaja sekä esimiehet. Lisäksi kaikissa kunnissa on palkanlaskentaan erikoistuneita henkilöitä. Kuudessa kunnassa palkat lasketaan kunnassa, kolmessa kunnassa 45

46 palkanlaskentaa hoitaa KuntaPro Oy ja yhdessä kunnassa perusturvan osalta Sastamalan Tukipalvelu Oy. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmissä on paljon kehitettävää ja yhtenäistettävää. Kaikkien tavoitteena on, että kunta nähdään yhtenä työnantajana, jossa yhdenmukaiset menettelyt varmistavat työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasavertaisen kohtelun. Kunnat ovat sitoutuneet kehittämään avointa ja osallistavaa työkulttuuria, työhyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöasioita hoidettaessa kunnissa noudatetaan lainsäädäntöä, kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia, työsuojelumääräyksiä ja muita velvoitteita. Hyvän henkilöstöhallinnon menettelytapoja on erikseen kirjoitettu vaihtelevasti ohjeiksi ja malleiksi. Henkilöstön edustus on kaikissa kunnissa järjestetty virallisessa yt-elimessä. Lisäksi joissain kunnissa on henkilöstön edustus johtoryhmissä ja/tai henkilöstö otetaan huomioon laajemmissa kehittämishankkeissa Tieto- ja asiakirjahallintoprosessit Porin seudun kuntien ICT ympäristöjä on kartoitettu omassa projektissaan. Tietohallintostrategiaa ei ole seudun kunnissa yleensä tehty Poria lukuun ottamatta. Porissakin strategia on vanhentunut ja kokonaisarkkitehtuurimallin soveltaminen on vielä kesken. Kuntien ICT-laitekanta ja tietoliikenneyhteydet ovat keskimäärin hyvällä tasolla ja niitä uusitaan riittävän usein. Yleisesti ottaen kunnissa ei ole merkittäviä yhteisiä tietojärjestelmien uusimis- tai kehitystarpeita. Välittömät uusimistarpeet kunnissa kohdistuvat versio- tai alustapäivityksiin, kuten Microsoftin pilvipalveluiden ja sen myötä aina uusimpien versioiden käytön mahdollistaviin päivityksiin. Tietojärjestelmien ja sovellusten osalta haasteita tuovat moninaisuus ja keskinäisen yhteensopivuuden puute. Sähköinen asiointi on vähäistä kuntatasolla ja asiakaspalautteiden käsittely ei ole selkeästi ohjeistettu. ICT-kustannuksista saatavilla oleviin tietoihin sisältyy merkittävää epävarmuutta epäyhtenäisten kirjaamistapojen seurauksena, jolloin vertailtavuus on heikkoa. Myös ICT-sopimusten hallinta on puutteellista. Kunnat omistavat merkittävässä määrin tietoverkkojensa fyysistä tekniikkaa (mm. valokuituverkkoa). Etenkin maaseutumaisessa ympäristössä verkkoyhteyksien toteuttaminen oman kaapelin vedolla yhdistettävien kiinteistöjen välille on ollut edullista. Tätä vaihtoehtoa yhteyksien vuokraamisen sijaan onkin käytetty selvitysalueella varsin runsaasti. Pori poikkeaa alueen pienemmistä kunnista, joissa tietohallintoa hoitavat kuntien muissa tehtävissä toimivat oman toimensa ohella eikä heillä ole aina varsinaista ICT-osaamista. Selvitykseen osallistuneista kymmenestä kunnasta kuusi ilmoitti, että kunnan tietohallintoon liittyviin tehtäviin on käytettävissä alle yhden henkilön työpanos. Käytännössä tietohallintoon liittyvät tehtävät hoidetaan näissä kunnissa osana viranhaltijan muuta varsinaista päätehtävää eli tietohallinto on esim. kunnansihteerin tai kunnanjohtajan vastuulla. Tietohallintoon käytettävissä olevien resurssien niukkuus vaikeuttaa ennakoivaa toimintaa. Resurssien niukkuus ilmenee myös laajana tietohallinnon piilo-organisaationa. Monet viranhaltijat toimivat oman toimensa ohessa jossakin tietoteknisessä roolissa. Tarvittavan ja riittävän osaamisen varmistaminen on tulevaisuudessa hyvin epävarmaa. Siksi riippumatta yhdistymisratkaisusta pelkkä tietohallinnon kehittäminen tai vastaavien toimien siirtäminen muille toimijoille ei ole kestävä ratkaisu. Sosiaali- ja terveystoimen palveluissa Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen kunnissa toimialan tietojärjestelmät ovat Porin ratkaisujen mukaisia ja mukana Porin kustannusluvuissa. Kaikki kunnat kuuluvat Satakunnan sairaanhoitopiiriin, jolla on omat järjestelmänsä, joihin kuntien järjestelmät on tarvittavin osin liitetty. Satakunnan sairaanhoitopiirin tietohallinto on ulkoistettu Medbit Oy:lle, jonka omistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Koulutoimessa ja varhaiskasvatuksessa on tyypillisesti perusjärjestelmien lisäksi usein käytössä pienehköjä toimialan omia järjestelmiä. Perusjärjestelmät ovat pääosin samoja eri kunnissa. Asiakkaan palveltavuuden vaatimuksien tulisi siirtyä jatkossa entistä enemmän ICTpalveluntuottajille. Palvelujen tuottajilla tulee jatkossa olemaan suurempi vastuu palvelutasojen ja asiakaspalautteen huomioimisessa. Tietohallinnon ja ICT-toimittajien välistä vuoropuhelua tulee edistää teknisten ratkaisujen yhteensopivuuden lisäämiseksi. 46

47 Lähes kaikissa kunnissa asiakirjahallinnon tehtäviä hoidetaan sivutoimisesti muiden työtehtävien ohella. Ainoastaan Porissa, Ulvilassa, Nakkilassa ja Laviassa on päätoimiset työntekijät tai vastaavat hoitamassa asiakirjahallinnon eri tehtäviä. Porissa asiakirjahallinnon tehtäviä hoitaa päätoimisesti 7 henkilöä ja sivutoimisesti yli 100 henkilöä (asiakirjavastaavat ja kirjaajat). Kunnissa on laadittu arkistolain vaatimusten mukaiset arkistonmuodostussuunnitelmat, mutta suunnitelmat ovat pääosin vanhentuneita. Useissa kunnissa ohjetta ollaan päivittämässä. Kaikilla Porin seudun kunnilla on käytössään päätearkistotilat. Tilat eivät kuitenkaan kaikilta osin täytä arkistolaitoksen arkistotilamääräyksiä. Kunnilla on hallussaan myös edeltäjäorganisaatioiden arkistoja edellisten kuntaliitosten johdosta Muut tukipalvelut Ateriapalvelut on organisoitu yleensä teknisen tai sivistystoimen alaisuuteen. Palvelut tuotetaan omana tuotantona. Osa ruokakuljetuksista on ulkoistettu. Vuositasolla tuotetaan yli ateriasuoritetta ja toimipisteitä on 130. Ateriapalvelujen vuositason kokonaiskustannukset ovat noin 21,6 miljoonaa euroa. Ateriapalvelujen investoinnit vuosina xxx? ovat 1 miljoonaa euroa ja vuosina ,6 miljoonaa euroa. Puhtauspalvelut on organisoitu yleensä teknisen toimen alaisuuteen. Siivottavia neliöitä on ja kohteita on 290. Puhtauspalvelut tuotetaan lähes kokonaan omana työnä. Puhtauspalvelujen kustannukset vuositasolla ovat noin 21,1 miljoonaa euroa. Puhtauspalvelujen investoinnit vuoteen 2016 saakka ovat 0,1 miljoonaa euroa ja ,1 miljoonaa euroa. Kiinteistönhoitopalvelut on pääosin organisoitu teknisen toimen alaisuuteen. Kiinteistöpalvelut on pääosin järjestetty kuntien omana toimintana ja kokonaismenoista ostopalvelujen osuus on 18 prosenttia. Hoidettavia neliöitä on ja toimipisteitä 471. Kiinteistönhoitopalvelujen vuositason kokonaiskustannukset ovat noin 7,15 miljoonaa euroa per vuosi (ei sisällä rakennuksiin kohdistuvia vesi-, lämpö-, sähkö- tms. kuluja). Kiinteistönhoidon investoinnit ovat vuoteen 2020 saakka 0,3 miljoonaa euroa. Nostot Kuntien ICT-laitekanta ja tietoliikenneyhteydet ovat keskimäärin hyvällä tasolla Tietojärjestelmien ja sovellusten osalta haasteita tuovat moninaisuus ja keskinäisen yhteensopivuuden puute Tieto- ja asiakirjahallintoon liittyvät tehtävät hoidetaan useissa kunnissa osana viranhaltijan muuta varsinaista päätehtävää Päätearkistotilat eivät kaikilta osin täytä arkistolaitoksen arkistotilamääräyksiä Tukipalveluita tuotetaan kunnissa erilaisissa organisaatiomuodoissa ja osa myös ostopalveluina 5.7 Yhteenveto ja johtopäätökset Porin seudun kuntarakenneselvitykseen osallistuvan kymmenen kunnan muodostaman alueen väestönkehitys on laskeva. Selvitysalueella huoltosuhde heikkenee koko maata voimakkaammin. Talouden tasapainottamisen edellyttämiin välttämättömiin rakennemuutoksiin on ryhdyttävä joka tapauksessa. Väestön ikääntymisen vaikutukset palvelutarpeen kehitykseen luovat lisää paineita talouden ja palvelurakenteen sopeuttamiseen. Kaikki alueen kunnat ovat menettämässä valtionosuuksia. Nykyinen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalli näyttäytyy pirstaleisena ja on myös haavoittuva nykyisellä kuntarakenteella. Kunnat eroavat toisistaan kouluverkkoratkaisujen suhteen: toisissa kunnissa on tiheä kouluverkko, toisissa keskitetty. Selvitysalueen lukioverkko on kattava ja opiskelijamäärään nähden jopa liian tiheä. Vapaa-aikapalveluissa on tarvetta päällekkäisyyksien purkamiselle ja järjestämistapojen yhtenäistämiselle kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä. 47

48 Selvitysalueen rakennuskannassa on suuri investointitarve tulevina vuosina. Henkilöstön eläköityminen on voimakkaimmillaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mahdollisuudet käyttää eläkepoistumaa hyväksi edellyttävät kaikissa tehtävissä palvelurakenteen ja toimintatapojen muuttamista. Tietojärjestelmien ja sovellusten osalta haasteita tuovat moninaisuus ja keskinäisen yhteensopivuuden puute. 48

49 6 Talous Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa mm. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä. Tämän vuoksi selvityksessä on tarpeen tarkastella selvitysalueen kuntien taloudellista tilannetta ja sen kehitysnäkymiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. 6.1 Kuntien talouden nykytila Selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on vaikea. Talouden tasapainottamisen edellyttämiin välttämättömiin rakennemuutoksiin on ryhdyttävä joka tapauksessa. Väestön ikääntymisen vaikutukset palvelutarpeen kehitykseen luovat lisää paineita talouden ja palvelurakenteen sopeuttamiseen. Tuloslaskelma Selvitysalueen kymmenestä kunnasta viidellä kunnalla tulorahoitusta kuvaava erä, vuosikate oli negatiivinen vuonna Tilanne näytti vuonna 2013 kehittyvän parempaan suuntaan eli vain yhdellä kunnalla vuosikate oli mainittuna vuonna negatiivinen. Positiivinen kehitys johtui osin kertaluontoisista eristä. Yhtenä talouden tasapainoa kuvaavana mittarina pidetään vuosikatteen ja poistojen suhdetta, jonka tulee olla 100 prosenttia, jolloin vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Alueen kunnista Merikarvian, Pomarkun, Siikaisten ja Ulvilan vuosikate oli yli 100 prosenttia poistoista (kuvio 17). Porin kaupungin vuosikatteen suhde poistoihin on lähellä tavoitearvoa. Yhteensä kuntien tunnusluku olisi vuoden 2013 tilinpäätösten perusteella noin 100 prosenttia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämän mittarin perusteella uuden kunnan talous olisi tasapainossa nykyhetkellä, ja kehitys vuodesta 2012 on ollut positiivinen. 500 Vuosikate, % poistoista Kuvio 17. Vuosikate/poistot vuosina 2012 ja

50 Kuvio 18. Selvityskuntien ja uuden kunnan tulorakenne vuonna 2013 eur/as Kuviosta 18 voidaan havaita, että Lavian, Merikarvian ja Pomarkun sekä Siikaisten tuloista lähes puolet koostuu valtionosuuksista ja verotulojen osuus jää pieneksi. Näin niiden toiminnan rahoitus on hyvin riippuvainen valtion päätöksistä. Ulvilan ja Luvian kuntien asukaskohtaiset valtionosuudet ovat selvitysalueen pienimmät. Suurimmat asukaskohtaiset verotulot ovat Harjavallassa ja Ulvilassa. Taulukko 5. Selvitysalueen kuntien veroprosentit Veroprosentit Tulovero % Kiinteistövero % Kiinteistövero yl-rak Kiinteistövero vak. as Kiinteistövero muu as. TP2013 TA2014 TP2013 TA2014 TP2013 TA2014 TP2013 TA2014 Harjavalta 18,75 % 19,75 % 0,85 % 0,85 % 0,32 % 0,32 % 0,92 % 0,92 % Kokemäki 20,25 % 20,75 % 1,05 % 1,05 % 0,42 % 0,42 % 1,02 % 1,02 % Lavia 21,00 % 21,00 % 0,65 % 0,65 % 0,35 % 0,35 % 0,95 % 0,95 % Luvia 19,75 % 20,50 % 0,80 % 0,80 % 0,35 % 0,35 % 0,95 % 0,95 % Merikarvia 19,50 % 19,50 % 0,70 % 0,70 % 0,32 % 0,32 % 0,92 % 0,92 % Nakkila 20,25 % 20,25 % 0,95 % 0,95 % 0,50 % 0,50 % 0,80 % 0,80 % Pomarkku 20,50 % 20,50 % 0,75 % 0,75 % 0,32 % 0,32 % 0,92 % 0,92 % Pori 19,25 % 19,25 % 0,90 % 0,90 % 0,50 % 0,50 % 1,10 % 1,10 % Siikainen 21,00 % 21,00 % 0,70 % 0,70 % 0,40 % 0,40 % 1,00 % 1,00 % Ulvila 20,50 % 20,50 % 0,90 % 0,90 % 0,45 % 0,45 % 1,05 % 1,05 % Porin seutu* 19,39 % 19,65 % * asukasluvulla painotettu keskiarvo Kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat 18,75:n ja 21:n välillä, pienin Harjavallassa ja suurin Laviassa sekä Siikaisissa (taulukko 5). Yleinen kiinteistöveroprosentti vaihtelee 0,70 ja 1,05 % välillä. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero on suurimmillaan 0,50 % ja pienimmillään 0,32 %. Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti oli 0,80 1,10 %. Taulukko 6. Selvitysalueen kuntien toimintakatteet, verotulot, vuosikatteet ja kumulatiiviset yli- /alijäämät eur/as Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Toimintakate Verotulot Vuosikate Kumulatiivinen ali/ylijäämä

51 Taulukossa 6 on esitetty eräitä tuloslaskelman tunnuslukuja euroina per asukas. Lukuja on arvioitu keskenään nk. liikennevalotarkastelulla. Toimintakate kuvaa kunnan toimintatulojen ja toimintamenojen erotusta. Vuosikate kuvaa kunnan tulorahoitusta, joka on käytettävissä investointeihin, lainanlyhennyksiin ja sijoituksiin. Kumulatiivinen yli/alijäämä on taseeseen kertynyt, vuotuisten tuloslaskelman yli/alijäämien summa. Porin ja Ulvilan tunnusluvut näyttäisivät olevan kokonaisuudessaan parhaimmalla tasolla. Heikoimmat tunnusluvut ovat kautta linjan Lavian kunnalla. Kuvion 19 mukaan kuntien asukaskohtainen toimintakate on lähes sama vuonna 2012 kuin Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Porin seutu Kuvio 19. Toimintakate eur/asukas vuosina 2012 ja 2013 Kuntien menot ovat kasvaneet etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tasetarkastelu Taulukko 7. Taseen tunnuslukuja kuntakohtaisesti ja selvitysalueella yhteensä vuonna 2013 Tase Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila uusi kunta Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat /as Vieras pääoma Vieras pääoma /as Lainakanta Lainakanta /as Sijoitukset Sijoitukset /as Kumulatiivinen ali/ylijäämä Kumulat. Jäämät /as Nettovarallisuus Nettovarallisuus /as Omavaraisuusaste % 58,0 % 37,1 % 18,3 % 40,1 % 81,9 % 58,9 % 71,1 % 62,5 % 68,7 % 66,1 % 61,5 % Taulukon 7 tunnusluvuista on syytä erityisesti kiinnittää huomiota kumulatiivisiin yli-/alijäämiin. Lavian ja Luvian kunnilla on taseessa kertynyttä kattamatonta alijäämää. Osalla kunnista kumulatiivinen ylijäämä on suhteellisen alhaisella tasolla, mikä saattaa melko nopeastikin kääntyä alijäämäiseksi. Jos kunnan viimeisessä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä on vähintään 500 /as. ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää, kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit. Uuden kunnan osalta tase näyttäisi kumulatiivista ylijäämää 636 euroa/asukas. 51

52 Uuden kuntalain lakiluonnoksessa kunnille ja kuntayhtymille asetettaisiin kertyneen alijäämän kattamisvelvoite vähintään neljän vuoden jaksolla. Jos alijäämää ei katettaisi määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voisi joutua arviointimenettelyyn. Kuvio 20. Nettovarallisuus /asukas ja lainakanta /asukas Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä kunnan taseen vastaavien loppusummasta vieras pääoma, pakolliset varaukset ja toimeksiantojen pääomat. Kuntakohtainen nettovarallisuus /asukas on suurimmillaan Merikarvialla sekä Porissa ja pienimmillään Lavialla. Uuden kunnan nettovarallisuus olisi /as. (kuvio 20). Kunnan taseen lainakantaan lasketaan korollinen vieras pääoma /asukas, joka on suurin Porissa ja pienin Merikarvialla. Uuden kunnan lainakanta /asukas olisi /as. (kuvio 20). *Lavian luvut Kuvio 21. Kuntien vastuut Kuviossa 21 on esitetty kuntien takausvastuut ja muut vastuut. Muita vastuita ovat mm. arvonlisäveron palautusvastuu, leasingvastuut ja muut vuokravastuut. Kuviossa 22 on esitetty Kuntien takauskeskuksen vastuut kuntakohtaisesti ja selvitysalueella. Siikaisten takausvastuut ovat pääasiassa konsernin ulkopuolisia takausvastuita. 52

53 Kuvio 22. Kuntien takauskeskuksen vastuut , /asukas Kuntien kaikki takausvastuut yhteensä ( /asukas) vaihtelevat Luvian euron ja Porin sekä Siikaisten n euron välillä. Pääasiassa kuntien vastuut ovat Kuntien takauskeskukselle annettuja takauksia. Takausvastuista suurimman osan muodostavat konsernin sisäiset vastuut eli tytäryhteisöille annetut takaukset. Konsernin ulkopuolisia takausvastuita on eniten Siikaisilla, n /asukas. Rahoitusasema Kuntien ja uuden kunnan rahoitusasemaa kuvaa taulukossa 8 esitetty rahoituslaskelma. Taulukko 8. Rahoituslaskelma 2012 Rahoituslaskelma 2013 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Porin seutu Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Nettoantolainaus Lainakannan muutos, netto Muut maksuvalmiuden muutokset, netto Rahoitustoiminnan nettokassavirta Rahavarat Rahavarojen muutos Rahavarat Investointien tulorahoitus-% 11,7 % 14,8 % 23,6 % -10,1 % 120,5 % 44,8 % 161,6 % 101,2 % 45,6 % 243,3 % 84,0 % Pääomamenojen tulorahoitus-% 11,1 % 7,5 % 17,7 % -6,0 % 103,8 % 34,9 % 196,0 % 55,8 % 45,2 % 132,3 % 51,7 % Lainanhoitokate 1,92 0,26 0,77-0,04 6,93 1,57-10,38 1,15 17,26 2,60 1,28 Rahoituslaskelma rivillä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta esitetään euromäärä, joka on jäänyt vuosikatteen ja investointien jälkeen yli- tai alijäämänä. Selvitysalueella kuuden kunnan osalta kassavirta oli negatiivinen eli lisärahoitusta tarvittiin joko vieraana pääomana, käyttämällä kassavaroja purkamalla sijoitusvarallisuutta. Myös uuden kunnan kassavirta olisi negatiivinen, minkä johdosta lainakanta näyttäisi kasvavan. Kriisikuntakriteerit Taulukossa 9 on tarkasteltu vuoden 2013 tunnuslukuja kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta valtioneuvoston asetuksessa (205/2011) määriteltyjen kriisikuntakriteerien näkökulmasta. 53

54 HARJAVALTA KOKEMÄKI LAVIA LUVIA MERIKARVIA NAKKILA POMARKKU PORI SIIKAINEN ULVILA PORIN SEUTU Taulukko 9. Kriisikuntarajat Raja-arvo e2013 Vuosikate, /as < Tulovero-% > 20,00 18,75 20,25 21,00 19,75 19,50 20,25 20,50 19,25 21,00 20,50 19,39 Lainamäärä, /as > Kertynyt alijäämä, /as < Omavaraisuusaste, % < 50 % 57,9 % 35,8 % 15,7 % 39,2 % 82,0 % 59,0 % 70,7 % 59,5 % 68,0 % 66,1 % 58,7 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 48,5 % 45,8 % 46,8 % 46,7 % 17,3 % 30,5 % 20,0 % 50,5 % 32,5 % 30,1 % 46,1 % Kriisikuntatarkastelussa Harjavalta ja Merikarvia eivät ylitä yhtäkään kriteeriä eli mainittujen kuntien tunnusluvut ovat kyseisenä vuonna olleet kokonaisuudessaan riittävän hyvällä tasolla. Lavia ja Luvia ylittivät kolme kriteeriä. Lisäksi molemmilla kunnilla suhteellinen velkaantuminen on melko lähellä raja-arvoa. Uuden kunnan osalta yksikään kriteeri ei näyttäisi ylittyvän. Konsernitarkastelu Selvitysalueen kunnista yhdeksällä oli määräysvalta erilaisissa yhteisöissä. Taulukossa 10 on esitetty kuntakohtaisesti tytäryhteisöjen lukumäärä tyypeittäin. Taulukko 10. Tytäryhteisöt tyypeittäin 2013 kiinteistö- ja asuntoyhtiöt kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt yhdistykset ja säätiöt, muut yhtiöt yhteensä lkm Pori Harjavalta Kokemäki Lavia 2 2 Luvia 6 6 Merikarvia Nakkila 9 9 Pomarkku Siikainen 0 Ulvila yhteensä lkm Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt muodostavat valtaosan tytäryhteisöistä. Kuntaliitoksessa saavutettaisiin merkittäviä tehokkuushyötyjä näiden yhtiöiden fuusioilla hallinnon, talouden hoidon, rahoituksen sekä muiden tuki- ja ydintoimintojen osalta. Kuviossa 23 esitetään tytäryhtiöiden velat sekä tytäryhteisöille annetut takaukset. 54

55 Kuvio 23. Tytäryhteisöjen velat ja tytäryhteisöille annetut takaukset Tytäryhteisöillä oli eniten velkaa /as. Porissa, yli 2000 /asukas, Pomarkun velkamäärä on pienin. Siikaisissa ei ole tytäryhteisöjä. Tytäryhteisöille annetut takaukset ovat suurimmat Porissa ja Kokemäellä, yli 1300 euroa/asukas. Emokunnalla on mahdollisuus saada omistamiltaan yhteisöiltä omistajatuloutusta eri tavoin (osinkotuotot, korkotuotot, vuokratuotot ym.). Kuntarakenneselvityksen mukaan Porin kaupunki saa omistajatuloutuksena osinkoa vuosittain Pori Energia Oy:ltä 10 miljoonaa euroa. Myös Harjavallan Kaukolämpöyhtiölle on asetettu tuloutusvaatimus. Muut kunnat eivät saa yhtiöiltään omistajatuloutusta. 6.2 Arvio talouden kehityksestä Palvelutarpeen kehityksen pohjalta on laadittu painelaskelma (taulukko 11), joka kuvaa veroprosenttiin kohdistuvaa painetta oletuksella, että palveluiden järjestämistapa säilyy nykyisellään. 55

56 Taulukko 11. Painelaskelma Porin selvitysalue Veroprosentti 19,39 19,65 19,65 19,65 19,65 Nettokustannukset 1000 Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avohoito Erikoissairaanhoito Muut tehtävät (sis. avustukset) Kertaerät Toimintakate Tulot 1000 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Tulot yhteensä Korkotuotot kasv u 1 %/v Osinkotuotot kasv u 1 %/v Muut rahoitustuotot kasv u 1 %/v Korkokulut kasv u 3 %/v Muut rahoituskulut kasv u 1 %/v Rahoituskulut ja tuotot yhteensä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset Ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä 3 /asukas Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin 8 +0,9 +4,2 +5,5 +7,6 +9,1 Veroprosentti tasapainossa 20,29 23,85 25,15 27,25 28,75 56

57 Paine veroprosenttiin osoittaa, että selvitysalueella kuntien talous on jo lähtötilanteessa vuonna 2012 epätasapainossa. Talouden tasapainotila olisi edellyttänyt vuonna ,9 %-yksikön tuloveron korotusta. Laskelman mukaan korotuspaine kasvaa jo vuoteen 2017 mennessä merkittävästi. Suurin paine veroprosenttiin kohdistuu Laviassa ja Merikarvialla, joissa korotuspaine nousee voimakkaasti jo ennusteen ensimmäisinä vuosina (kuvio 24). Uuden kunnan korotuspaineet ovat merkittävät mutta kuitenkin maltillisemmat. Kuvio 24. Paine veroprosentin korotukseen Kuviossa 25 esitetään se tuloveroprosentti, jota kunnan tulisi periä pitääkseen taloutensa tasapainossa. Tarkastelujakson lopulla korkeimmat veroprosentit ovat Laviassa, Merikarvialla ja Siikaisissa. Matalimmat veroprosentit ovat Kokemäellä ja Luvialla. Lähes kaikki kunnan hyötyisivät kuntaliitoksesta veroprosentin kehityksen näkökulmasta. Kuvio 25. Veroprosentti tasapainossa 57

58 Painelaskelmat osoittavat, että kuntien on mahdollisista kuntaliitoksista riippumatta joka tapauksessa tasapainotettava talouttaan kaikin keinoin. Painelaskelman mukaan myös uuden kunnan paine korottaa veroja on melko suuri, mutta kuitenkin maltillisempi verrattuna enimpään osaan alueen kuntia. Selvitysalueen kunnat näyttäisivät valtionosuuslaskelmien mukaan menettävän yhteensä lähes 25 miljoonaa euroa valtionosuutta verrattuna vuoteen 2013 (taulukko 12). Mikäli valtionosuusuudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, vaikuttaa se kuntien talouteen ja toimintaan merkittävällä tavalla ja edellyttää osaltaan palvelurakenteen ja prosessien uudistamista sen lisäksi mitä nykyinen taloustilanne edellyttää. Valtionosuusuudistuksen vaikutus Huhtikuussa 2014 julkistettujen valtionosuuslaskelmien perusteella uudistuksen vaikutuksia vuonna 2013 kuvataan taulukossa 12. Vuoden 2013 valtionosuuteen verrattuna selvitysalueelta vähenisi valtionosuutta yhteensä yli 23 miljoonaa euroa eli 179 eur/asukas. Taulukko 12. Valtionosuuksien muutos Kuntakohtaista muutosta kuvataan kuviossa 26. Kaikki alueen kunnat näyttävät laskelmien mukaan menettävän valtionosuuksia. Pori menettäisi euromääräisesti eniten eli 15 miljoonaa euroa, Merikarvia taas asukasta kohden eniten eli 588 eur/asukas. Kuvio 26. Valtionosuuden muutos kunnittain (1000 eur ja eur/asukas) 58

59 Investointitarpeet Taulukko 13. Kuntien investoinnit e 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Pori 63,5 52,5 57,8 36,0 28,1 32,3 32,1 Harjavalta 1,1 2,4 9,3 9,7 3,3 3,3 2,4 Kokemäki 2,4 1,8 1,6 2,7 2,8 3,7 5,2 Lavia 0,1 0,1 0,0 0,3 1,1 1,8 0,3 Luvia 0,6 0,6 1,0 0,8 1,8 4,0 3,2 Merikarvia 1,7 0,5 1,3 2,0 1,9 2,3 2,1 Nakkila 1,7 1,5 2,1 2,6 1,6 3,0 4,4 Pomarkku 0,1 0,5 0,1 1,3 1,6 2,1 0,7 Siikainen 0,2 0,6 0,4 1,5 0,8 1,0 0,9 Ulvila 1,2 2,3 1,3 2,8 2,8 3,5 3,3 yhteensä 72,6 62,8 74,9 59,7 45,8 57,0 54,6 Kuntarakenneselvityksen 1. vaiheessa tekninen työryhmä tarkasteli kuntien investointeja. Kuntien investoinnit vuosina on esitetty taulukossa 13. Kuntakohtaista korjausvelkaa on selvitetty aiemmin Karhukuntien kesken. Kuvion 27 grafiikka osoittaa, että nettoinvestoinnit selvitysalueella näyttävät vaihtelevan. Porin investointien taso vaikuttaa merkittävästi koko selvitysalueen investointien tasoon. Myös Harjavallan toteuttama investointihanke näkyy selvästi vuosina 2012 ja Kuvio 27. Nettoinvestoinnit kunnittain. Kuntatalouden kireä tilanne näkyy tulevien vuosien investointisuunnitelmissa alentavasti. Investoinnit näyttäisivät vähentyvän 25 prosenttia eli noin 18 miljoonalla eurolla, jos verrataan tarkastelujakson ensimmäistä ja viimeistä vuotta. 59

60 6.3 Yhteenveto ja johtopäätökset Selvitysalueen kunnista puolet esitti vuoden 2012 tilinpäätöksessä negatiivisen vuosikatteen. Vuonna 2013 kuntien taloudellinen tilanne näytti paremmalta, osin kertaerien vuoksi. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on talouden tasapainottamisohjelma joko vapaaehtoisesti toteutettuna tai kuntalain edellyttämänä. Arviot kuntien taloudellisesta tilanteesta Harjavallan kaupungin lainamäärä (1 813 /as) on kohtuullinen ja sen veroprosentti (19,75) on selvitysalueen pienimpiä. Kunta ei ylitä yhtään kriisikuntakriteerin raja-arvoa. Valtionosuusuudistuksessa Harjavalta menettäisi valtionosuuksia 213,7 /as. Harjavallan kaupungin vahvuuksina voidaan pitää mm. tiivistä yhdyskuntarakennetta ja hyvää maaperä rakentaa. Kunnan infrastruktuuri on helposti ja kustannustehokkaasti pidettävissä kunnossa. Kansainvälinen yritystoiminta takaa verotuloja ja hyvän työpaikkavarannon. Työpaikkaomavaraisuus on korkea ja kunnallisvero on suurin tulolähde. Harjavallan haasteina voidaan pitää väestön vähentymiskehitystä, jonka myötä väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kasvussa. Asuntokanta vanhenee. Harjavallan kaupungille uhkatekijänä voidaan pitää suurteollisuuden menestymisen hiipumista. Yhteisöveron tuoton vuosittainen voimakaskin vaihtelu aiheuttaa kunnan talouden suunnittelulle omat haasteensa. Kokemäen kaupunki täyttää kaksi kriisikuntakriteeriä (veroprosentti ja omavaraisuusaste). Kaupungin toimintakatteen kasvu vuosien aikana on ollut keskimäärin 2,5 % eli alle kuntien keskimääräisen toimintakatteen kasvun. Verotettava tulot per asukas ovat alhaiset ja asukasluku laskee kuolleisuuden ollessa syntyvyyttä suurempaa. Kokemäen kaupungin yhteisöverokertymä per asukas on suhteellisen korkea ja vakaa. Lainamäärä on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti ja on nyt noin euroa /asukas. Alhainen korkokanta ei tällä hetkellä rasita tulosta, mutta tulevaisuudessa tapahtuva korkokannan nousu tulee olemaan varteenotettava uhka. Rakennusten korjausvelan määrä on suuri. Valtionosuusuudistuksessa Kokemäen valtionosuudet vähenisivät noin 90 euroa asukasta kohden. Lavian kunnan talouden pohja on erittäin heikko. Tilanteen korjaamiseksi kunnassa on yritetty useiden talouden tasapainottamisohjelmien avulla saada taloutta kuntoon. Lavian kunnalla ei ole edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. Lavian kunta täytti vuosina 2011 ja 2012 tilinpäätösten perusteella asetetut kriisikuntakriteereiden raja-arvot. Tämän seurauksena valtiovarainministeriö asetti arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmä ehdotti erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi isompaan kokonaisuuteen jo vuoden 2015 alusta. Arviointiryhmän mielestä oikea suunta liitokselle on taloudellisin perustein Porin kaupunki. Valtioneuvosto määräsi erityisen kuntajakoselvityksen Lavian kunnalle ja Porin kaupungille. Kuntajakoselvittäjä on antanut selvityksensä yhdistymissopimuksineen ao. kunnille helmikuussa Yhdistymissopimuksen mukaan kuntajakoa tulee muuttaa siten, että Lavian kunnan toiminta itsenäisenä kuntana loppuu ja se yhdistetään Porin kaupunkiin. Esityksen mukaan yhdistynyt kunta aloittaa toimintansa ja yhdistymissopimus on voimassa saakka. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja kestää viisi vuotta, eli saakka. Luvian kunnan talous on haastava. Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan Lavian kunta täyttää 3 kriisikuntakriteeriä (vuosikate, alijäämä, omavaraisuusaste). Luvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää muuttovoittoa, tervettä väestön ikärakennetta, vähäistä sairastavuutta ja hyvää tuloverokertymää. Kunnan heikkouksia ovat vähäinen valtionosuuskertymä suhteessa väkilukuun, vähäiset toimintatuotot, raskas investointiohjelma. Kunnalla on velkaa per asukas 1921, mikä on yli Satakunnan keskiarvon. Taseeseen kertynyt alijäämää euroa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menokehitys tulevaisuudessa on uhkatekijä. Myös rakennusten sisäilmaongelmat ovat riski. Valtionosuusuudistuksessa kunnan saamat valtionosuudet vähenisivät n. 180 /as. Merikarvian kunta ei täytä tällä hetkellä yhtään kriisikuntakriteeriä. Kunnan taseessa kumulatiivista ylijäämää on yli 6 miljoonaa euroa ja lainaa asukasta kohden noin 600 euroa. Vuonna 2013 Merikarvia teki 1,88 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen. Kunnan palveluverkko on tehokas. Kunnan kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa eikä kunnalla ole merkittävää korjausvelkaa. 60

61 Kunnassa on vahva elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus. Merikarvian heikkouksia ovat pieni väestömäärä joidenkin palvelujen tuottamiseen, mikä alentaa käyttöastetta ja nostaa kustannuksia. Valtionosuuksien vaikutus kunnan talouteen on merkittävä (-580 euroa/asukas) ja valtionosuuksien määräytymisperusteiden muutokset vaikuttavat merkittävästi kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Perusturvan ja erikoissairaanhoidon kustannusten osuus kunnan menoista on merkittävä, mikä vaikeuttaa menojen ennakoimista. Nakkilan kunnan talouden vahvuutena voidaan nähdä vähäinen lainamäärä asukasta kohti (1095 eur/as). Kriisikuntakriteereistä ainoastaan veroprosentti ylittää raja-arvon. Toiminnan kustannustehokkuus on usean toiminnon kohdalla hyvää tasoa kuntavertailuissa. Heikkouksina voidaan nähdä viime vuosien tuloverokertymän vähäinen kasvu ja yleisesti verotulojen keskimääräistä alempi kertymä tulonsaajaa kohti. Talouden uhkana on käyttötalousmenojen liian nopea kasvu verrattuna tuloihin ja tästä seuraava lainamäärän kasvu. Valtionosuusuudistuksessa kunnan saamat valtionosuudet vähenisivät 139 /as. Pomarkku täyttää yhden kriisikuntakriteerin (veroprosentti). Kunnan asukaskohtainen lainakanta on selvitysalueen toiseksi pienin (690 eur/as). Pomarkun talouteen riskejä tuo elinkeinorakenne, vähäinen työpaikkaomavaraisuus, nuorten poismuutto sekä korkea huoltosuhde ja väestön väheneminen. Lisäksi uhkatekijöinä ovat taloudellisten resurssien pienentyminen, ikärakenteen vinoutuminen ja palvelutarjonnan väheneminen sekä se, että uusia työpaikkoja ei saada menetettyjen tilalle. Valtionosuusuudistuksessa kunnan saamat valtionosuudet vähenisivät 379 /as. Porin kaupungin talouden tunnusluvuista kriisikuntakriteerin ylittää ainoastaan suhteellinen velkaantuminen Kaupungin talouden vahvuutena on monipuolinen ja edelleen monipuolistuva elinkeinorakenne. Vahvan perusteollisuuden rinnalla erityisesti palvelut ja kauppa tulevat kasvattamaan suhteellista osuuttaan. Porin verotulot ovat olleet viime vuosina kasvussa (kokonaisverotulojen kasvu 6,8 % vuonna 2013). Suunniteltu valtionosuusuudistuksessa Porin kaupunki menettää noin 180 /as, mikä aiheuttaa osaltaan muutospaineita palveluiden järjestämisja tuottamistapaan. Monipuolinen koulutustarjonta lisää kaupungin houkuttelevuutta eläköityvän väestönosan samalla kasvaessa. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on hyvä. Kaupungin lisääntyneeseen velkaantumiseen vaikutetaan laaja-alaisella valtuustosopimuksella. Kaupungin kassavirran kehitys tullaan kääntämään ja samalla rakentamaan kestävämpi pohja tulevaisuuden haasteisiin Siikaisten kunta täyttää yhden kriisikuntakriteerin (veroprosentti). Kumulatiivista ylijäämää on kertynyt noin euroa ja asukasperusteinen velkaantumisaste on maan keskiarvoa alempana. Valtionosuudet muodostavat varsin merkittävän osuuden kunnan rahoituspohjasta. Valtionosuusjärjestelmän muutoksessa menettäjä (-122 /as). Verotulot ovat ikärakenteesta johtuen varsin pienet, mutta toisaalta suuria muutoksia ei ole tulossakaan. Siikaisten kunnan talouden suunnittelua vaikeuttaa pienen asukasluvun mukanaan tuoma suuri vuosittainen vaihtelu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa. Ulvilan kaupunki täyttää yhden kriisikuntakriteerin (veroprosentti). Kaupunki on valtionosuusjärjestelmän muutoksessa menettäjä (- n. 82 /as). Talouskehityksen uhkina voidaan nähdä asukasluvun negatiivinen kehitys sekä väestön ikääntyminen. Talouskehitystä ovat heikentäneet käyttötalousmenojen verotuloja suurempi kasvu. Ulvila on tasapainottanut talouttaan toimintojen uudelleenjärjestelyillä ja menokarsinnoilla sekä tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksilla. Myös kaupungin kannalta tuottamatonta omaisuutta on myyty aktiivisesti. Vuoden 2013 tilinpäätös oli poikkeuksellisen vahvan verotulokertymän sekä hyvän talousarviokurin ansioista 2,5 miljoonaa euroa positiivinen. Kaupungin taseessa on nyt lähes 10 miljoonaa euroa kumulatiivista ylijäämää, mikä antaa liikkumavaraa tuleville vuosille. Kumulatiivisen ylijäämän ohella Ulvilan vahvuutena on kaupungin kiinteistöjen vähäinen korjausvelka, mikä mahdollistaa investointimenojen pitämisen maltillisella tasolla lähivuosina. 61

62 7 Henkilöstö Kuntien tehtäväksi on lainsäädännössä osoitettu vuosikymmenien kuluessa uusia tehtäviä ja niihin liittyviä velvoitteita. Tämän johdosta kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö on kasvanut vuoden henkilöstä aina vuoteen 2011 saakka, jolloin kuntasektorin palveluksessa oli henkilöä. Vuonna 2013 kuntasektorilla oli työntekijää ja KT Kuntatyönantajat arvioivat, että vuonna 2020 kuntasektorilla on työssä henkilöä. Kuntien henkilöstön tilaa kuvaavien tunnuslukujen esittäminen ja erityisesti niiden arviointi on tulkinnanvaraista, koska kuntien tehtävistä merkittävä osa hoidetaan erilaisin yhteistoimintasopimuksin tai ostopalveluin. Erot henkilöstöprosesseihin liittyvissä menettelyissä ovat suuria ja johtuvat ennen muuta kuntien kokoeroista. Palvelujen tuotannon tasoon ja henkilöstön määrään ja rakenteeseen kunnissa vaikuttaa tällä hetkellä enemmän yleinen taloudellinen tilanne kuin henkilöstön saatavuus. Selvitysalueen kunnista eniten henkilöstöä on Porissa, missä vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2013 lopussa henkilöä (kuvio 28). Vähiten henkilöstöä on Siikaisissa, jossa henkilöstöä oli vuonna 2012 yhteensä 66 henkilöä, joista kolmannes oli määräaikaisia. Asukaskohtainen henkilöstömäärä on pienin Ulvilassa, jossa on 0,04 työntekijää yhtä kuntalaista kohden. Suurin asukaskohtainen henkilöstömäärä on Porissa (0,08 työntekijää/asukas). Selvitysalueen kunnissa on 0,68 työntekijää yhtä alueen asukasta kohden. Asukaslukuun suhteutetuilla määräluvuilla tehty vertailu ei kuitenkaan välttämättä anna oikeaa kuvaa resurssien kohdentamisesta Harjav alta Kokem äki Lavia Luvia Merika rvia Nakkil a Pomar kku Pori Siikain en määräaikaiset Ulvila vakinaiset Kuvio 28. Vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät selvitysalueella Alueen kuntien lakisääteiset palvelut pystytään tällä hetkellä tuottamaan määräysten edellyttämällä tavalla. Erityisasiantuntemusta vaativissa palveluissa selkeä ongelma on se, jos kunnassa tehtävistä vastaa vain yksi asiantuntija. Asukkaiden ikärakenteen muutos vaikuttaa palvelutarpeeseen ja edelleen henkilöstön määrään ja rakenteeseen. Kuntia koskevien valtakunnallisten rakennemuutosten odottaminen on lykännyt kuntien halukkuutta ja valmiutta kehittää ja suunnitella omaa palvelurakennettaan ja sitä kautta tehdä varteenotettavaa, pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua. Keskeisiä henkilöstöprosesseja johdetaan systemaattisesti vain osittain. Kokonaisvaltaista HR-järjestelmää ei kunnissa ole käytössä ja toiminta on hajanaista. Erillinen henkilöstöhallinnon organisaatio on vain Ulvilassa ja Porissa. Muissa kunnissa henkilöstöhallintoa hoitavat kunnansihteeri, hallintopäällikkö tai hallintojohtaja sekä esimiehet. 62

63 ,9 49,5 51,07 49, ,35 48,3 46,9 48,2 47,97 46,4 46 keski-ikä koko maa² 43 1 Lavian tilanne Koko maa 10/2012 Kuvio 29. Selvitysalueen vakinaisen henkilöstön keski-ikä Selvityskuntien henkilöstön keski-ikä on melko korkea verrattuna kunta-alalla työskentelevien koko maan keskiarvoon (kuvio 29). Tämä yhdistettynä fyysisesti vaativiin tehtäviin on aiheuttanut sen, että sairauspoissaolot ovat olleet korkealla tasolla. Kuvion 30 perusteella selvitysalueen nykyisestä henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle 43 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Kuvio 30. Henkilöstötarpeen muutoksesta ja eläköitymisestä johtuva laskennallinen rekrytointitarve, kun henkilötyön tuottavuus ei muutu Korkean keski-iän takia eläkepoistuma on huomattavan suurta vielä usean vuoden ajan (kuvio 31). Henkilöstön poistuman voidaan ennakoida olevan suurta etenkin henkilötyövaltaisilla aloilla kuten hoiva-alalla ja opetustoimessa. Myös tukipalveluprosesseissa eläkkeelle jäävien määrä on todella huomattava, sillä seitsemän vuoden aikana kolmasosa vakituisista työntekijöistä jää eläkkeelle. 63

64 Kuvio 31. Henkilöstön eläkepoistumaennuste (Keva, luokitukset FCG) Eläköityminen ei vähennä henkilöstön määrää kuin osittain, koska poistuma on suurinta niissä henkilöstöryhmissä, joita tarvitaan palveluiden tuottamiseen. Liitteessä 2 on kuvattu henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen ammattiryhmittäin selvitysalueella. Mahdollisuudet käyttää eläkepoistumaa hyväksi edellyttävät kaikissa tehtävissä palvelurakenteen ja toimintatapojen muuttamista. Henkilöstön saatavuusongelmat kohdistuvat lähinnä korkeasti koulutettuihin erityisasiantuntijoihin, ja jatkossa tilanne tulee edelleen heikkenemään. Henkilöstövaltaisissa palveluissa kuten terveydenhuollossa on ajoittaisia rekrytointiongelmia. Tulevaisuudessa kunnan elinvoimalla ja kilpailukyvyllä, alueen yleisellä kiinnostavuudella ja maineella on merkitystä erityisesti korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden rekrytoinnissa ja siinä kuinka houkuttelevaksi kunta työnantajana nähdään. 64

65 Henkilöstön poistuma antaa organisaatiolle myös mahdollisuuden sopeuttaa toimintaa ja määritellä toiminnan painopisteet uudelleen. Kuviossa 32 eläköitymistä on kuvattu ammattiryhmittäin sekä eläköitymispaineen että henkilöstötarpeen muutoksen näkökulmasta. Erityisesti perus- ja lähihoitajien sekä kodinhoitajien ja avustajien rekrytointitarve tulee vuoteen 2025 mennessä kasvamaan voimakkaasti. Kuvio 32. Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen vuosina selvitysalueella Henkilöstöhallintoon ja henkilöstöjohtamiseen kohdistuu jatkuvasti uusia vaatimuksia. Työurien pidentämiseen ja henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseen liittyvät tavoitteet edellyttävät kehittyneitä henkilöstöjohtamisen menettelyitä. Tietojärjestelmissä on paljon kehitettävää ja yhtenäistettävää. Nostot Henkilöstön määrään ja rakenteeseen kunnissa vaikuttaa tällä hetkellä enemmän yleinen taloudellinen tilanne kuin henkilöstön saatavuus. Henkilöstön eläköityminen on voimakkaimmillaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Poistuma on suurinta niissä henkilöstöryhmissä, joita tarvitaan palveluiden tuottamiseen. Mahdollisuudet käyttää eläkepoistumaa hyväksi edellyttävät kaikissa tehtävissä palvelurakenteen ja toimintatapojen muuttamista. 65

66 8 Demokratia ja johtaminen Uusi Kuntalaki tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Lain uudistamisessa yksi keskeinen osa-alue on kunnallishallinnon edustuksellisen järjestelmän kehittäminen ja kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen. Keväällä 2014 annettu kuntalakiluonnos sisältää nykyistä pidemmälle viedyt säädökset alueellisen vaikuttamisen turvaamisesta ja suoran demokratian vahvistamisesta. Kuntalaisten vaikuttamiseen liittyvät keinot ovat olleet jo aiemmin käytössä, mutta nyt nämä on lueteltu mahdollisina vaikuttamisen ja osallistumisen keinoina. 8.1 Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen Kuntaliitos asettaa haasteita lähidemokratian toteuttamiselle. Tätä näkemystä tukee se, että suurten monikuntaliitosten jälkeen äänestysaktiivisuus on laskenut kunnallisvaaleissa ja kuntalaisten kiinnostus uuden kunnan päätöksentekoon on heikentynyt. Tähän negatiiviseen kehitykseen voidaan vaikuttaa kehittämällä uuden kunnan poliittista johtamista, kunnanosahallintoa ja kuntalaisten suoraa osallistumista ja vaikuttamista. Toisaalta ilman kuntarakennemuutoksiakin äänestysaktiivisuus on laskenut. Lisäksi yhteistyöorganisaatioiden ja ostopalveluiden lisääminen on vienyt päätöksentekoa alueille, joissa kuntalaisilla ei ole vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osallisuus- ja lähivaikuttamistyölle ei tällä hetkellä ole konkreettista resurssia missään 0selvitysalueen kunnassa. Osallisuuden kanavia on jokaisessa kunnassa, mutta niiden organisointi on hajanaista, eikä niillä ole suoria yhteyksiä kuntien hallintoon tai kunnanhallituksiin. Nykyinen Kuntalaki (27 ) mahdollistaa laajan kunnanosademokratian ja erilaisten lähivaikuttamisen mallien käyttöönoton. Selvitysalueen kunnat ovat hyödyntäneet hyvin vähän näitä Kuntalain antamia mahdollisuuksia. Myöskään poliittisessa johtamisessa ei ole käytössä kuntien yleisistä käytännöistä poikkeavia malleja. Kuntalaisten suorassa vaikuttamisessa käytetään jonkin verran mm. asukastilaisuuksia ja sähköisiä osallisuuskanavia. Vuoden 2012 kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus Manner-Suomessa oli 58 prosenttia. Kunnallisvaalien äänestysprosentti laski vuonna 2012 vuoden 2008 tasosta sekä koko maassa että useimmissa selvitysalueen kunnissa. Selvitysalueen korkein äänestysprosentti oli vuonna 2012 Merikarvialla ja matalin Harjavallassa. Myös Porissa ja Kokemäellä äänestysaktiivisuus jäi alle 60 prosenttiin. Kunnallisvaalien äänestysprosentti nousi hieman vuoden 2008 tasosta Merikarvialla, Nakkilassa ja Siikaisissa. Muissa alueen kunnissa äänestysaktiivisuus heikkeni, kaikkein eniten Kokemäellä ja Ulvilassa. (taulukko 14.) Taulukko 14. Kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus selvitysalueen kunnissa Kunta Äänioikeutetut vuoden Äänestysaktiivisuus 2012 vaaleissa Muutos Harjavalta ,9 % 60,1 % -3,2 % Kokemäki ,9 % 65,8 % -5,9 % Lavia ,3 % 66,8 % -0,5 % Luvia ,2 % 69,9 % -0,7 % Merikarvia ,6 % 68,9 % +0,7 % Nakkila ,8 % 65,4 % +0,4 % Pomarkku ,0 % 72,3 % -3,3 % Pori ,7 % 62,3 % -3,6 % Siikainen ,1 % 65,7 % +0,4 % Ulvila ,3 % 66,8 % -4,5 % Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa selvitysalueella oli yhteensä äänioikeutettua. Äänioikeutettujen jakauma kunnittain on esitetty kuviossa 33. Äänioikeutettujen selvä enemmistö, 64 prosenttia, asui Porissa. 66

67 Kuvio 33. Äänioikeutettujen jakauma selvitysalueen kunnissa vuoden 2012 kunnallisvaaleissa 8.2 Poliittinen ja strateginen johtaminen Selvitysalueen kunnissa on tällä hetkellä yhteensä 237 valtuustopaikkaa. Alueen suurin puolue on Keskusta, jolla on yhteensä 65 paikkaa selvitysalueen kuntien valtuustoissa. SDP:llä on alueen kunnissa 59 kunnanvaltuutettua ja Kokoomuksella 53. Perussuomalaisilla on 25, Vasemmistoliitolla 24, Kristillisdemokraateilla 5 ja Vihreillä 3 valtuutettua. Lisäksi Siikaisten yhteislista nimisellä ryhmällä on 2 valtuutettua ja muilla valitsijamiesyhdistyksillä yksi. Uuden kunnan valtuustossa puolueiden valtasuhteet saattaisivat muuttua. SDP nousisi vuoden 2012 kuntavaalien tuloksen perusteella suurimmaksi puolueeksi 18 paikalla ja Kokoomus toiseksi suurimmaksi 17 paikalla. Keskusta putoaisi uuden kunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kymmenellä valtuustopaikalla. Perussuomalaiset saisivat 9, Vasemmistoliitto 8, Vihreät 3 ja kristillisdemokraatit 2 valtuutettua. Taulukossa 15 on esitetty valtuustopaikkojen jakautuminen vuoden 2012 kunnallisvaalien tuloksen perusteella tällä hetkellä ja mikäli selvitysalue olisi yksi kunta. Taulukko 15. Puolueiden äänimäärät ja valtuustopaikkojen jakautuminen selvitysalueella kunnallisvaalien 2012 tuloksen perusteella 67

68 Selvitysalueen kuntien valtuusto- ja hallituskoot sekä lautakuntarakenteet vaihtelevat jossain määrin (taulukko 16). Valtuustokoot vaihtelevat Porin 59-jäsenisestä Lavian ja Siikaisten 17- jäseniseen valtuustoon. Siikaisten ja Nakkilan kunnanhallitukset ovat 7-jäsenisiä ja Harjavallan, Kokemäen, Luvian, Merikarvian ja Pomarkun kunnanhallituksissa on 9 jäsentä. Lavian kunnanhallituksessa on 10 ja Porin kunnanhallituksessa 11 jäsentä. Selvitysalueen kuntien lautakuntarakenne on samankaltainen. Lautakuntien määrä ja koko vaihtelee jonkin verran kunnittain. Eniten lautakuntia on Porissa (9 lautakuntaa) ja vähiten Nakkilassa ja Siikaisissa (5 lautakuntaa). Kaikilla kunnilla on lakisääteiset keskusvaali- ja tarkastuslautakunnat, joiden jäsenmäärä vaihtelee. Taulukko 16. Selvitysalueen kunnanvaltuustojen ja hallitusten henkilömäärät sekä lautakunnat Strategisessa suunnittelussa ja kehittämisessä Porissa toimii 13 vakituista ja 10 määräaikaista työntekijää. Suurimmilla toimialoilla on kehittämispäällikkö tai kehittämisestä vastaava viranhaltija. Poikkihallinnollista organisaation kehittämistä koordinoi Pori-konsernin kehittäjätiimi. Kunnanjohtajan lisäksi strategisesta kehittämisestä vastaavia henkilöitä on muissa kunnissa ainoastaan Harjavallassa ja Merikarvialla. Näiden lisäksi kunnat ovat resursoineet elinkeinoasiamiestehtäviin. Strategioissa painopisteet ovat kaikissa selvitysalueen kunnissa samansuuntaiset. Kolme isoa tavoitetta, jotka ovat kaikkien kuntien strategioissa, ovat elinkeinopolitiikka ja elinvoiman kehittäminen, talous sekä palveluverkot, erityisesti lähipalvelujen toimivuus. Myös asukkaiden yleisen hyvinvoinnin edistäminen sekä monipuoliset asumisvaihtoehdot ja viihtyisä elinympäristö nousivat esiin monissa strategioissa. 68

69 Nostot Kuntalaisten äänestysaktiivisuus on laskenut ja kiinnostus päätöksentekoon vähentynyt Mahdollisessa uudessa kunnassa puolueiden valtasuhteet kunnallisvaaleissa saattaisivat muuttua Kuntien toiminnan ja tulevaisuuden strategiset painopisteet ovat samansuuntaiset 69

70 9 Uuden kunnan hahmotelmaa Uuden kunnan hahmotelmat sisältävät työryhmien raportointien sekä muun työskentelyn aikana hahmoteltuja uuden kunnan mahdollisuuksia. Uuden kunnan asioita on myös käsitelty kuntien valmistelemassa Karhusopimusehdotuksessa, joka toimisi strategisena välineenä vuosien ajan. Sopimuksessa on hahmoteltu Karhukunnan tavoitetila ja visio: Karhukunta on kasvava, houkutteleva ja hyvinvoiva kaupunki, jossa on toimivat palvelut. Karhukunnalla on terve ja kestävä kuntatalous. Kuntalaisten osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvät. Karhukunnan johtaminen on vaikuttavaa ja palveluorganisaatio on tehokas. Tämän lisäksi Karhusopimusehdotuksessa on asetettu toimenpiteitä ja tavoitteita seuraavien viiden teeman mukaisesti: terve ja kestävä talous, elinvoima, toimivat palvelut, vaikuttava johtaminen ja organisaatio sekä osallisuus ja lähivaikuttaminen. Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntarakennelain 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita. Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelaissa on todettu kuntajaon muuttamisen edellytykset: 1. Muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä 2. Muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita 3. Muutos parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia 4. Muutos parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Elinvoima ja kilpailukyky Uusi kunta on vetovoimainen, monien mahdollisuuksien kaupunki, joka voi tuoda lisää potkua alueen kilpailukykyyn. Kuntien yhdistyminen mahdollistaisi yhtenäisen elinvoimapolitiikan toteuttamisen keskitetyillä resursseilla ja päätöksenteolla. Uusi kunta on väkiluvultaan suurempi kaupunki, mikä voi tuoda sille lisää valtakunnallista näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Isompi kaupunki on myös houkuttelevampi isojen kaupan ketjujen, yrityspalvelujen ja muutenkin yritysten sijaintipaikkana. Uhkana uudessa kunnassa on sisäisen elinvoiman heikentyminen eli nykyisten kuntakeskusten hiipuminen palvelujen keskittyessä kuntakeskukseen. Ns. pöhinäkeskuksia tuleekin kehittää tasapuolisesti koko uuden kunnan alueella säilyttämällä lähipalvelut ja riittävän laaja palveluverkko. Pöhinäkeskukset ovat tärkeitä yhteisöllisyyden tunnetta luovia keskuksia, jotka osaltaan kohottavat alueensa elinvoimaisuutta. Nämä keskukset eivät ole virallisesti organisoitua toimintaa, vaan ne syntyvät luontaisesti esimerkiksi palvelutoiminnan tai teollisuuden keskittymän kautta. Uuden kunnan tavoitteena on kasvu ja sen tärkeimpiä kehityskohteita ovat saavutettavuus, elinkeinojen kehittäminen, koulutus ja edunajaminen. Uuden kunnan kilpailukyvyn ja menestymisen ehtona on jatkuva kehittäminen ja alueen elinvoiman ylläpitäminen, kuten yritystoiminnan edellytysten vahvistaminen kaavoituksen, tonttien myynnin ja koko alueen markkinoimisen kautta. Uuden kunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvuuksia tulisivat olemaan 1. sijainti, saavutettavuus, yhteydet 2. monipuolinen teollisuus 3. mahdollisuus ja varaa valintoihin eli hyvän elämän edellytykset 4. työt ja palvelut lähellä 5. osaavaa työvoimaa ja koulutusmahdollisuuksia 6. hyvä tonttitarjonta, joustava kaavoitus, hyvät yhteistyöverkostot Näitä kilpailuetuja hyödynnettäisiin uuden kunnan kehittämisessä. 70

71 Alueen tärkeimpiä kehityskohteita ovat saavutettavuus, elinkeinojen kehittäminen, koulutus ja edunajaminen. Uuden kunnan kilpailukyvyn ja menestymisen ehtona on jatkuva kehittäminen ja alueen elinvoiman ylläpitäminen, kuten yritystoiminnan edellytysten vahvistaminen kaavoituksen, tonttien myynnin ja koko alueen markkinoimisen kautta. Uudessa kunnassa tulee kaavoittaa tasapuolisesti asuin- ja yritystontteja koko alueelle. Elinvoimapolitiikkaa tulisi uudessa kunnassa terävöittää ja saada aikaan yhteinen sopimus elinvoimapolitiikasta. Elinvoimapolitiikan toteuttamisen tulisi olla uuden kunnan omaa toimintaa ja tätä varten voidaan organisoida kehittämisyksikkö. Yksikkö toimisi yhteistyössä tai verkostoituneesti eri toimijoiden kanssa ja vastaisi kaupunkisuunnittelusta, maankäytöstä ja elinvoima-asioista. Elinvoimayksikön alaisuudessa toimisivat nykyisten kuntien alueella vaikuttavat elinvoimatiimit. Elinvoimatiimin vastuuhenkilö koordinoisi myös muuta toimintaa alueella ja vahvistaisi alueen yhteisöllisyyttä. Hän huolehtisi alueen kehittämisestä sekä valvoisi ja ajaisi alueen etuja. Uuden kunnan rooli korostuu yhteisessä edunajamisessa ja yhteistyökyvyssä suhteessa muihin alueisiin. Edunvalvonnasta tulee siirtyä edunajamiseen kaikilla tasoilla. Lähidemokratiaa vahvistavilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa uuden kunnan sisäiseen elinvoimaan. Uuden kunnan alakeskusten asukkaiden tulee voida jatkossakin vaikuttaa alueensa kehittämiseen ja asukkaiden vaikutuskanavaksi on luotava toimiva vaikuttamisjärjestelmä. Yhdyskuntarakenne Uusi kunta muodostaisi eheän kaupunkirakenteen kaupungin, joka muodostuu luontaisesta työssäkäyntialueesta. Yhtenäinen päätöksenteko maankäytön, asumisen ja ympäristön asioissa mahdollistaa uuden kunnan kilpailukyvyn kasvun. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka vahvistavat yritysalueiden vetovoimaa sekä aluekeskusten kehittäminen asuinalueiden houkuttelevuutta. Kuntarakennemuutos mahdollistaisi sen, että päätöksentekovastuu olisi yhdellä toimijalla ja kaavoitusresurssit ja -osaaminen käytössä koko alueella. Kuntien yhdistyminen luo mahdollisuuksia sellaisiin maankäytön ratkaisuihin, joilla tiivistetään yhdyskuntarakennetta. Tällöin työssäkäyntialue tiivistyy ja työmarkkinoiden toiminta kehittyy laajemman työpaikka- ja työvoimatarjonnan myötä. Yritystoiminnan tuottavuus paranee kaupungin kasvaessa ja tämä edellyttää uuden kunnan kohdalla myös asutuksen keskittymistä, ellei koko kaupungin väkiluku kasva. Palvelut ovat tiivistyvässä kaupungissa myös keskimäärin lähempänä asukkaita. Toisaalta uhkana uudessa kunnassa on, että yhdyskuntarakenteen yhtenäinen ja tasapuolinen kehittäminen koko alueella ei onnistu ja pienemmät keskukset ja haja-asutusalueet hiipuvat. Tätä vastaan useista keskuksista ja kylistä koostuva uusi kunta voi tarjota monipuolisia elämisen, asumisen ja ajanvieton vaihtoehtoja. Monipuolisessa uudessa kunnassa on erilaisilla alueilla mahdollisuus korostaa ainutlaatuisuuttaan ja haastaa naapureita terveeseen kilpailuun ja luoda innostavaa ruohonjuuritason kanssakäymistä. Lähialueiden hyvinvointi heijastuu suurempiin kokonaisuuksiin ja luo vahvan perustan elinvoimaiselle uudelle kunnalle. Uuden kunnan maankäytön suunnittelun päämääränä on koko kunnan kehittäminen. Uuden kunnan maankäytön kehittämisen tavoitteina ovat: 1. Kaupungin jatkuva, riittävä kiinnostavien tonttien tarjonta asumiseen ja yrittämiseen 2. Kestävä kehitys, jolla tarkoitetaan, että alueiden hankinta, suunnittelu, rakentaminen ja luovutus sopeutetaan kaupungin taloudellisiin mahdollisuuksiin sekä terveellisen, turvallisen, energiatehokkaan ja viihtyisän elinympäristön vaatimuksiin 3. Vaikuttavuus markkinoihin kaupungin omalla aktiivisella maapolitiikalla maakaupan yleisiä markkinoita vakauttaen Maankäytön kehittämisen tavoitteisiin pyritään maanhankinnan, kaavoituksen, kunnallistekniikan rakentamisen ja tonttien luovutuksen keinoin. Uuteen kuntaan on laadittava maapoliittinen ohjelma, joka ohjaa maanhankintaa ja luovutusta. Uuden kunnan maapoliittista ohjelmaa valmisteltaessa on syytä kiinnittää tarkempaa huomiota tonttituotannon alueelliseen kattavuuteen sekä olemassa olevien rakenteiden tiivistämiseen. Maapolitiikan hoito tulee lisäksi organisoida niin, että esiin tuleviin tarpeisiin kyetään reagoimaan nopeasti. 71

72 Aluerakennetta tulee tiivistää uuden kunnan koko alueella ja aluekeskuksia kehittää siten, että niissä kaavoitetaan ja tarjotaan asuin- ja yritystontteja, jotka mahdollistavat uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumisen alueelle. Mahdollisessa kuntaliitoksessa kaavoitukseen, maankäyttöön, mittaukseen ja tontinmuodostukseen liittyvät käytännöt pitää yhdenmukaistaa. Uudessa kunnassa myös rakennemalli tulee päivittää ja karttajärjestelmät yhtenäistää. Uuden kunnan kaavoitus järjestetään pääosin omana toimintana ja hyödynnetään paikallistuntemusta. Ostopalveluista luopuminen lisää resurssitarvetta yleis- ja asemakaavoituksessa. Uuden kunnan kaavoitus voisi sijoittua kaupunginhallituksen alaiseen elinvoimayksikköön. Uuden kunnan sisäistä saavutettavuutta kohennetaan parantamalla laajakaista- sekä joukkoliikenneyhteyksiä taajamien välillä. Joukkoliikennepalvelut on tarkoitus uudessa kunnassa saattaa yhdenmukaisiksi vertailukelpoisilla alueilla. Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuntaliitoksella turvataan yhdistyvien kuntien asukkaille hyvät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella ja taloudellisesti kestävällä palvelurakenteella. Nykyisten kustannusten perusteella voidaan arvioida, että uuden kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon keskimääräiset kustannukset asettuisivat lähelle Porin kustannustasoa eli toiminnan yhdistäminen sinänsä ei tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Hallintojen yhdistämisestä on osoitettavissa säästöjä ja ennen kaikkea toiminnan tehostamismahdollisuuksia. Valtakunnallisten sosiaali- ja terveystoimen linjausten seurauksena kuntien järjestämisvastuu sotepalveluissa siirtyy viidelle suurkuntayhtymälle. Kuntien kuntayhtymälle maksettavat korvaukset perustuvat ikäryhmäperusteisiin ja sairastavuuskertoimiin. Kuntayhtymälaskutus tehdään siten samoilla periaatteilla kuin valtionosuusuudistuksen laskentaperusteet. Porin seutu on valtionosuusuudistuksessa pääosin tulojen menettäjä. Sote-uudistuksen vuoksi Porinkin seudulla kuntien on keskityttävä vaikuttamaan, että tuotanto organisoitaisiin mahdollisimman toimivasti palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Selvitystyössä onkin arvioitu, että kunnilla on jatkossakin vastuullaan merkittävä osa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Sote-tuotantomallin päävaihtoehtoja Satakunnassa ovat: 1. Maakuntaan syntyy 4-5 kuntapohjaista tuotantokonsortiota. Valmisteltava uusi kunta muodostaa yhden niistä tai ainakin sen rungon. Kuntapohjainen malli on toiminnan ja talouden ohjauksen kannalta tehokkain, demokraattisin ja taloudellisin. Uudessa soterakenteessa toiminta olisi tarkoituksenmukaista organisoida liikelaitokseksi. 2. Kaikki maakunnan kuntien sote-tuotanto kootaan maakunnallisen vastuukuntamuotoisen tai kuntayhtymämuotoisen toimijan hallinnon alaiseksi. Tässä vaihtoehdossa sairaanhoitopiirin toiminnalliset kiinteistöt voisivat jäädä nykyisen kuntayhtymän omistukseen ja päivystyssairaanhoidosta ja vaativasta akuuttisairaanhoidosta vastaava tuottaja vuokraisi tiloja toimintaansa varten. 3. Järjestämisvastuun kantava uusi sote-alue ottaa tehtäväkseen osan tai kaikki nykyisistä julkisista sote-palveluista ja vuokraa toimintaa varten tarpeelliset tilat kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä. Mikäli uusi kunta ei kata koko Porin työssäkäynti- ja asiointialuetta, jäisi kuntapohjaisessa mallissa erikseen harkittavaksi alueen täydentäminen vastuukuntamuotoisella yhteistoiminta-alueella. Mikäli uusi sote-malli sisältää sairaanhoitopiirien toiminnan lakkaamisen, on päivystys ja vaativat akuuttisairaanhoitopalvelut luontevinta integroida Porin tuotantoon. Sosiaali- ja terveyspalveluilla edistetään uuden kunnan väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätään ennaltaehkäiseviä ja kuntalaisten omahoitoa tukevia toimintatapoja ja menetelmiä. Uudessa 72

73 kunnassa rakennetaan yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelurakenteet, jotka ottavat huomioon myös palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden nykyaikaiset vaatimukset ja mahdollisuudet. Palveluverkon suunnittelussa sovitetaan yhteen oma toiminta ja ostopalvelut hyödyntäen sekä kehittäen monituottajamallin mahdollisuuksia. Palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta edistetään kehittämällä omahoitoon sekä liikkuviin ja sähköisiin palveluihin perustuvia ratkaisuja ja toimintamalleja. Uudessa kunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut jaetaan lähipalveluihin ja keskitettyihin palveluihin. Keskitetyillä palveluilla tarkoitetaan yhteisiä palveluita, joille ei ole päivittäistä tarvetta ja/tai joiden tuottamiseen tarvitaan lähipalveluita laajempi asiakaspohja tai jotka edellyttävät erityistä osaamista, tiloja tai laitteita. Keskitettyjen palvelujen vastaanottoa ja palvelunohjausta voidaan järjestää lähipalvelukeskuksissa ja toimipisteissä. Erikoissairaanhoidon poliklinikoiden toimintamalleja kehitellään tavalla, jossa vastaanottotoiminta ja konsultointi ovat paremmin hyödynnettävissä myös lähipalvelukeskuksissa. Harvemmin käytettyjä palveluita ovat esimerkiksi päivystykset, poliklinikat, perheneuvolat sekä lastensuojelun sosiaalityö. Lähipalvelut tuotetaan uudessa kunnassa monikanavaisesti siten, että lähipalvelut muodostuvat lähellä palvelukeskuksessa tai pisteessä tuotettavista palveluista, kotiin tuotavista palveluista, liikkuvista palveluista ja sähköisistä palveluista. Lähipalveluilla tarkoitetaan palveluita, joita käytetään toistuvasti tai päivittäin ja joita annetaan asukkaan lähiympäristössä tai tuodaan kotiin palvelutarpeen mukaisessa laajuudessa. Lähipalveluja voidaan tuottaa sähköisinä, liikkuvina, kotiin tuotavina ja lähellä tarjottavina palveluina. Lähipalveluiden ja keskitettyjen palveluiden sisältö vaihtelee alueen asukkaiden palvelutarpeen sekä palvelun asettamien edellytysten ja vaatimusten mukaisesti. Lähipalvelut järjestetään aluejakoon perustuvalla mallilla. Palveluita tuotetaan viidellä lähipalvelualueella, jotka on arvioituine asukasmäärineen esitetty seuraavassa: Keskusta (Porin keskusta) Pohjoinen (Pohjois-Pori, Merikarvia, Pomarkku, Siikainen) Läntinen (Länsi-Pori, Luvia) Itäinen (Itä-Pori, Ulvila, Lavia) Jokilaakso (Harjavalta, Nakkila, Kokemäki) Kullakin lähipalvelualueella on lähipalvelukeskus ja toimipisteitä siten, kuin väestön palvelutarve ja kehittyvät toimintatavat edellyttävät. Lähipalvelukeskuksen toiminta järjestetään asiakaslähtöisesti siten, että toiminta perustuu palveluohjaukseen, jossa on saatavilla terveyspalveluiden, sosiaali- ja perhetyön sekä arviointiyksikön palvelut. Kussakin kuntakeskuksessa on lisäksi kiinteä palvelupiste, jossa annetaan väestötarpeen mukaisia lähipalveluita. Palveluiden resurssien kohdentamisesta päätetään vuosittain laadittavassa palvelusuunnitelmassa. Suunnitelmaan kootaan myös alueiden näkemykset palvelutarpeista ja niiden kehittämistavoitteista. Uuden kunnan palvelurakenteen määrittelyssä korostetaan kuntalaislähtöisyyttä, mikä tarkoittaa kuntalaisten aseman ja valinnanvapauden lisäämistä palveluiden suunnittelussa ja tuottamisessa sekä alueiden osallisuuden vahvistamista. Tämä toteutetaan siten, että vuosittaisen palvelusuunnitelman valmisteluun osallistuvat alueelliset asiakasraadit sekä aluekoordinaattorien nimeämät viranhaltijoiden ja työntekijöiden edustajat. Kasvatus- ja koulutoimen palvelut Uusi kunta mahdollistaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa uudenlaiset toimintatavat ja palveluverkot. Erityisosaamista voidaan hyödyntää laajemmin ja nykyiset hallintoresurssit pystytään järjestämään tarkoituksenmukaisemmin uudessa kunnassa. Samaan aikaan eläköitymistä voidaan hyödyntää tehokkaammin. Uuden kunnan organisaatiorakenteen tulee luoda selkeät yhteistyörakenteet kaupungin eri osastojen välillä. Kasvatus- ja opetustoimen osalta tämä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Uuden kunnan kasvatus- ja opetustoimen periaatteet, joiden pohjalta uutta kuntaa rakennetaan ja joilla toimintaa ohjataan, ovat: hyvä kasvatuksen ja opetuksen laatu: lasten ja nuorten tasavertaisuus, ison organisaation etujen hyödyntäminen, rekrytointiin panostaminen 73

74 hyvin toimivat ja taloudelliset palveluverkot: saavutettavuuden varmistaminen, koko alueen tarpeiden tiedostaminen, suunnitelmallisuus laadukkaat kasvatus- ja oppimisympäristöt: mahdollisuus varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman toteuttamiseen, terveellisyys, ajanmukaiset tietotekniset valmiudet innostavat, laadukkaat toimintakulttuurit: hyvien käytänteiden huomioiminen yhteisiä toimintaperiaatteita laadittaessa, joustavuus, avoimuus ja yhdessä tekeminen jatkuvasti kehittyvät ja yhtenevät käytänneprosessit: yhteentoimivuuden periaate järkevät investoinnit: alueellisesti järkevät ratkaisut myös uudenlaista ajattelua ja luovuutta, tilojen monikäyttöisyys Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on uudessa kunnassa lähipalvelua. Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa varten rakennetaan laajempia palvelualueita. Tällöin on tärkeää päivähoitopaikkojen tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen sijainti suhteessa vanhempien työpaikkoihin. Palveluverkkona on kattava päiväkotiverkko, jota täydentää hyvin toimiva perhepäivähoitajien verkosto. Nykyinen verkko luo hyvän lähtökohdan päiväkotiverkon kehittämiselle. Tavoitteena on myös palvelujen keskittäminen vähintään kahden ryhmän päiväkotiyksiköihin. Pienet yksiköt koetaan haavoittuvaisiksi ja usein kalliita yksittäisratkaisuja vaativiksi. Uudessa kaupungissa päivähoito voidaan organisoida viiteen alueeseen, joilla toimii aluejohtaja, perhepäivähoidonohjaaja ja tarvittava määrä hallinnollisia päiväkodinjohtajia. Esiopetus järjestetään lähtökohtaisesti oppilaan lähikoulussa. Jos esiopetusta esim. tilaratkaisuista johtuen ei voida toteuttaa lähikoulussa, se toteutetaan päiväkodissa, jolloin esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön toimivuuteen panostetaan. Uudessa kunnassa esiopetussuunnitelma varmistaa esiopetuksen toiminnallisen yhtenäisyyden. Esiopetus tulee kuntia velvoittavaksi vuonna 2015, mutta tällä muutoksella ei ole uudelle kunnalle toiminnallista tai taloudellista merkitystä. Perusopetus Perusopetus on lähipalvelu. Palveluverkko on uudessa kunnassa laadukas, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen. Verkon suunnittelussa on varmistettava palvelun saatavuus ja uuden kunnan asukkaiden tasavertainen kohtelu. Uusi kunta mahdollistaa nykyisten koulujen kehittämisen ja säilymisen siten, että muodostetaan tarkoituksenmukaisia yksisarjaisia oppilaaksiottoalueita. Alakouluverkon tiivistäminen on välttämätön osa uutta kuntaa. Lähtökohtaisesti alakoulujen tulisi olla vähintään yksisarjaisina kouluja (noin oppilasta). Kaksiopettajaiset koulut eivät ole taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia. Pienet, esimerkiksi kolmiopettajaiset, koulut ovat tärkeitä, jos ne ovat tarkoituksenmukaisia ja perusteltavissa esimerkiksi maantieteellisellä sijainnilla. Nykyinen yläkouluverkko toimii uuden kunnan yläkouluverkon suunnittelun pohjana. Uudessa kunnassa yläkoulut ovat vähintään kolmisarjaisia (noin 180 oppilasta). Tätä pienemmillä oppilasmäärillä, peruskorjausten ja investointien yhteydessä sekä muutoin toiminnallisista ja taloudellisista syistä selvitetään ja mahdollisesti muodostetaan yhtenäiskouluja. Aluemallin kehittäminen perusopetuksessa tapahtuu samoin perustein kuin varhaiskasvatuksessa. Hallinnollisen aluemallin kehittämisen yhteydessä on huomioitava myös johtajuuden kehittäminen. Toisen asteen koulutus Uuden kunnan toisen asteen koulutukseen vaikuttavista valtakunnallisista uudistuksista ei ole vielä varmaa tietoa. Uusi kunta mahdollistaa kuitenkin toisen asteen koulutuksen kehittämisen ja vaikuttavuuden edistämisen valtion toimenpiteistä huolimatta. Samalla voidaan hyödyntää uusia toimintamalleja koulutuksen ja työelämän välillä. Lukiokoulutuksen palveluverkkoa suunniteltaessa on tärkeää lukiokoulutuksen saatavuuden varmistaminen. Lisäksi on huomioitava tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen, mutta myös sosiaalisen kanssakäymisen ja lähiopetuksen merkitys sekä lukio oppimisympäristönä ja fyysisenä tilana. 74

75 Lukiokoulutuksen kehittämiseen on hahmotettu kolme vaihtoehtoa; joko uuden kunnan järjestämä lukiokoulutus (kaksi vaihtoehtoa palveluverkon osalta) tai alueen toisen asteen koulutuksen järjestäminen samassa organisaatiossa yhden koulutuksenjärjestäjän toimesta. Ensimmäisenä vaihtoehtona on hajautettu lukiokoulutus, jossa kunta järjestää lukiokoulutuksen. Alueen yläkoulujen ja lukion yhteistyö säilytetään tarkoituksenmukaisesti, jotta aineenopettajien saatavuus maaseutualueilla varmistetaan. Lukiokoulutusta tarjotaan alueellisesti hajautettuna yksiköissä, joissa lukio on oppilasmäärältään sellainen, että opetus on mielekästä useimmissa aineissa. Lukiolle määritetään minimikokoja, joissa huomioidaan uuden kunnan alueelliset erityispiirteet (maaseutulukiot/kaupunkilukiot). Video-opetusta käytetään täydentävänä opiskelumuotona. Toinen vaihtoehto on seutulukio toimipisteineen tai ilman. Kyseisessä mallissa lukiokoulutus on kunnan järjestämää ja lukioilla on alueellisia sivutoimipisteitä. Lukiot toimivat alueellisesti hajautettuina yläkoulujen yhteydessä, niin että niissä suoritetaan lukion pakolliset kurssit (oppivelvollisuuden pidentäminen), mikä helpottaa alueen yläkoulujen aineenopettajatilannetta ja mahdollistaa ensimmäisen lukiovuoden suorittamisen lähempänä. Syventävät ja soveltavat kurssit järjestetään keskitetysti. Jos keskittäminen viedään pidemmälle, se voidaan toteuttaa niin, että keskusalueelle muodostetaan kaksi seudullista lukiota (yht. kokonaisopiskelijamäärä noin 2000); esim. eteläinen ja pohjoinen lukiokampus. Lukion opetuksen laatuun ja oppimisympäristöön tulee tällöin kiinnittää erityistä huomiota laadun tulee korvata keskittämisen haitat ja tehdä keskitetystä lukiokoulutuksesta vetovoimaista. Toimiva paikallisliikenne on tällöin ehdoton edellytys. Kolmantena vaihtoehtona on toisen asteen koulutuksen kuntayhtymä tms., jossa yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat samassa organisaatiossa. Mallin tarkempi tarkastelu, kuten ratkaisut koskien rahoitus- ja koulutuksenjärjestäjäjärjestelmiä, on jätetty jatkotyöskentelyyn. Kaikkia selvitysalueen kuntia koskevia uudistuksia ovat pian alkava valtionosuusjärjestelmän ja rahoituksen uudistaminen, uusi käyttöön otettu oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö. Uudistetun oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä kunta järjestää jatkossa myös ammatillisen koulutuksen opiskelijahuoltopalvelut. Uusi kunta täyttäisi tulevaisuudessa lukiokoulutuksen järjestäjältä mahdollisesti edellytettävän 500 lukioopiskelijan pohjan. Nykyisellä kuntarakenteella tämä ei toteudu suurimmassa osassa kuntia. Kansalaisopisto Uudessa kunnassa on yksi kansalaisopisto eikä kunta tue taloudellisesti muita kansalaisopistotoimintaa järjestäviä tahoja. Kansalaisopistotoimintaa järjestetään alueellisesti kattavasti eri toimipisteissä kunnan alueella. Toiminnan järjestämisessä huomioidaan yleisten toimintaperiaatteiden ohella alueelliset kuntalaisten erityistarpeet ja toiveet. Vapaa-aikatoimen palvelut Suurempi kuntakokonaisuus olisi elinvoimaisempi myös vapaa-aikapalveluiden osalta. Uudessa kunnassa alueen toimintaa tapahtumakaupunkina voidaan tehostaa, hanketoimintaa monipuolistaa sekä parantaa useiden alueiden vapaa-aikapalveluiden tarjontaa ja laatua. Kuntaliitokset mahdollistavat olemassa olevien resurssien nykyistä tehokkaamman käytön sekä päällekkäisten toimintojen poistamisen ja hallinnon keventämisen vapaa-aikapalveluissa. Selkeällä kokonaisuuden koordinoinnilla ja hyvällä tiedonkululla vapaa-aikapalveluiden sektoreiden sekä muun toimintaympäristön kanssa pystytään vastaamaan nykyistä paremmin vapaa-aikapalveluihin kohdistuviin odotuksiin. Taiteen perusopetuksen hajanaista järjestämistapaa voidaan yhtenäistää, jolloin tavoitteena on taiteen perusopetukseen maakunnallinen toimintamalli. Uuden kunnan yleisen kulttuuritoiminnan hallinnointi helpottaa mm. kulttuuripalveluiden ostamista ja tuottamismalleja. Tavoitteena on kuntalaisten lähipalveluiden turvaaminen vapaa-aikapalveluiden toimintaa kehittämällä. Vapaa-aikapalvelut ja palvelupisteet säilyvät uudessa kunnassa sillä tasolla, johon kunnat ovat palvelutoimintansa ennen liitosta yhdessä sovitulla tavalla mitoittaneet. Palvelujen saavutettavuutta voidaan varmistaa ja helpottaa, kun osa palveluista digitalisoituu. Vapaa-aikahallinto voidaan järjestää uudessa kunnassa yhden hallintokunnan mallilla. Liikuntatoimi ostaa joko ulkoliikuntapaikkojen tai ulkoliikuntapaikkojen ja erikoislaitosten (jää-, uima-, urheiluhallit, tekojäät) hoidon osittain yhdistyksiltä, kaupungin tekniseltä yksiköltä ja yksityiseltä toimijalta. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa tulee lisääntymään mm. tapahtumajärjestelyissä, 75

76 vapaa-ajan yritystoiminnassa sekä kansalaisopistotoiminnassa. Yhteistyössä hyödynnetään kuntien parhaita käytäntöjä. Maksujen ja vuokrien osalta realistinen tavoite on, että uusi kunta kerää vapaa-aikapalveluista tuloja vähintään saman verran, minkä kunnat yhteensä keräsivät ennen kuntaliitosta. Lähtökohtana on, että avustusmäärärahat säilyvät kuntaliitoksessa samalla tasolla kuin yhdistyvien kuntien edellisen vuoden avustusmäärärahat yhteenlaskettuina. Avustukset keskitetään toiminta-avustuksiin ja tarpeettomat erillisavustukset minimoidaan. Erillisinä kohdeavustuksina säilytetään järjestöjen liikuntapaikka- ja toimitila-avustukset, kulttuuritoiminnan kohdeavustukset ja suurtapahtumaavustukset. Tekniset palvelut Tekninen toimi Kuntien omistus- ja rahoitusosaamista tulee kehittää. Vaihtoehtoina uudessa kunnassa ovat esimerkiksi verkostoitunut yhteistyö, isännöintimalli ja salkunhoitajamalli. Kaikissa malleissa omaisuus säilyy kunnilla, mutta omaisuuden hoitotavat vaihtelevat. Tulevaisuudessa tekninen toimi voisi muodostua neljän tai viiden alueen mukaan; Merikarvia- Siikainen, Ulvila-Nakkila, Harjavalta-Kokemäki (tai Ulvila-Pori, Nakkila-Harjavalta-Kokemäki), Pomarkku-Lavia ja Luvia-Pori. Kuntien omistamat kiinteistöt tulee koota yhteisen Kiinteistövarallisuuden alaisuuteen ja toimitilat samoin yhteiseen taseyksikköön. Asunnot ja erityisasunnot siirretään yhteiseen yhtiöön, samoin erillisen selvityksen mukaan osa teollisuusrakennuksista (esimerkiksi Vääntiö Oy). Kuntien omistukset käydään läpi ja tarpeettomista pyritään luopumaan. Porin Vesi ja Pori Energia voivat olla vesi- ja viemärilaitosten sekä kauko- ja aluelämpölaitosten verkostojen kokoajina. Vesihuollossa syntyy seudullisista rajoista riippumatta luonnollisia yhteistyökumppaneita. Jätevesien puhdistus keskitetään isompiin yksiköihin ja suuret hyödynnettävät pohjavesivarannot sijoittuvat tietyille alueille. Rakennuskanta on kuntien suurin omistamisen volyymi. Korjausvelan ja peruskorjaustarpeen euromääräinen tarve on suuri ja se kasvaa jatkuvasti. Pian ollaan tilanteessa, ettei investointeja voida enää siirtää tuleville vuosille. Mittaus ja kiinteistönmuodostus Kuntien yhdistymisen myötä voidaan tehdä koko alueen ajantasa-asemakaavan ja pohjakarttaaineistojen eheyttäminen ja yhtenäistäminen. Paikkatietoaineistojärjestelmät hallitaan kokonaisuutena ja yhdessä paikassa ja ohjelmistoja ja ohjelmistohankintoja hallitaan yhtenä kokonaisuutena. Rakennusvalvonta ja ympäristöpalvelut Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun keskeiset kehittämistarpeet ja toisaalta mahdollisuudet kuntaliitoksessa liittyvät kuntien välisten toimintatapojen yhdenmukaistamiseen. Kuntien käyttämissä paikkatieto- ja lupa-aineistoja sisällään pitävissä tietokantasovelluksissa on runsaasti vaihtelua. Haasteina uuden kunnan muodostamisessa ovat tietoaineistojen turvallinen ja onnistunut siirtäminen yhteen tietokantaan. Rakennusvalvonnan asiantuntijaroolia ja kiinteää yhteyttä kunnille strategisesti tärkeään maankäyttöpolitiikkaan tulee vahvistaa. Uuden kunnan organisaatiossa hyödynnetään asiantuntemusta monipuolisesti mm. sisäilmaongelmien ja rakennetun ympäristön tarkastuksissa. Hallinto- ja tukipalvelut Uudessa kunnassa voidaan purkaa hallinnon päällekkäisyyksiä ja hyödyntää henkilöstön eläköitymistä. Uudessa kunnassa tukipalvelut voidaan siirtää yhden hallintokunnan alaisuuteen huomioiden palvelutuotannon laatu, asiantuntijuus ja koko alue. Ateriapalvelujen tuotantoa on paikallisesti mahdollista edelleen keskittää keskuskeittiöihin ja tuotantotapoja monipuolistaa. Ateriapuolen tuotannonohjausjärjestelmää tulee kehittää kattamaan kaikki keittiöt. Puhtauspalveluissa 76

77 suoritetaan tarpeen mukaan mitoituksia ja lisätään ateriapalveluiden ja puhtauspalveluiden yhdistelmätyötä. Kiinteistönhoitopalveluissa tuotantotapa olisi valittava kiinteistön luonne, suuruus, tarpeet ja kokonaistaloudellisuus huomioon ottaen. Kiinteistönhoidon kaukohallintajärjestelmää tulee kehittää kattamaan kaikki käytössä olevat kiinteistöt. Talous Kuntaliitoksen myötä syntyvä uusi kunta saisi merkittäviä hyötyjä välttämällä päällekkäiset investoinnit ja optimoimalla palvelutuotannon käyttämän toimitilaverkon. Kiinteistöjen kokonaismäärän mahdollinen vähentäminen alentaisi käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä tulevia peruskorjausmenoja. Kaikki edellä mainitut seikat alentaisivat painetta nostaa tuloveroa sekä vähentäisivät velanottoa. Uusi kunta saisi kuntarakennelain mukaisesti yhdistymisavustuksen perusosaa 10 miljoonaa euroa. Kuntarakenneselvityksen yhteydessä selvitettiin uuden kunnan talouden kehittymistä ensinnäkin pitkän aikavälin painelaskelmana (painetuloveroprosenttiin vuosina ) ja toisaalta vuoteen 2018 ulottuvina keskipitkän aikavälin skenaariotarkasteluina. Talouden ennakoinnin tulokset on julkaistu taloustyöryhmän loppuraportissa. Henkilöstö Uuden kunnan asema ja houkuttelevuus työnantajana vahvistuu. Suuressa organisaatiossa on helpompi vähentää henkilöstön haavoittuvuutta sekä siirtää ja kouluttaa henkilöstöä uusiin tehtäviin. Uudessa kunnassa esimiestaitovaatimukset kasvavat ja joidenkin kuntien työntekijät saattavat kokea arvostuksen tai tasa-arvoisuuden puutetta. Tämän vuoksi esimiesten koulutukseen tulee panostaa. Uuden kunnan henkilöstön osaaminen kartoitetaan ja jatkossa henkilöstösuunnittelun, kehityskeskustelujen ja koulutussuunnitelmien avulla varmistetaan osaamisen kehittyminen. Henkilöstön sisäistä siirtymistä ja työkiertoa tuetaan aina kun se on toiminnan kannalta järkevää. Uudessa kunnassa palkat harmonisoidaan keskimääräiselle tasolle. Samalla on määriteltävä periaatteet yhteisten palkkausperusteiden ja palkkauksen selvittämiseen, uusien palkkausjärjestelmien tekemiseen sekä yhteisen eläköitymisen ennakointiin ja sen huomioon ottamiseen palvelurakenteiden kehittämisessä. Uudessa kunnassa on mahdollisuus käyttää täysimääräisesti hyväksi seudun kuntien eläköityminen, tiivistää ja kehittää organisaatiota sekä saada taloudellista etua jättämällä tehtäviä täyttämättä. Vuoteen 2020 mennessä voitaisiin laskelmien mukaan saavuttaa 14,5 miljoonan euron laskennalliset säästöt henkilöstökustannuksissa, mikäli tuottavuus paranee 0,5 prosentilla. Tämä tarkoittaisi 324 henkilötyövuoden säästöä. Riskinä on myös, ettei suunnitelmallisessa henkilöstön poistuman hyödyntämisessä onnistuta. Johtaminen ja demokratia Uuden kunnan johtaminen Uuden kuntalakiesityksen 16 :n mukaan valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Laissa säädetään valtuutettujen vähimmäismäärästä kunnan asukaslukuun perustuen. Uudessa kunnassa on vahvistettava poliittista johtamista. Tämä tarkoittaa johtavien luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamista ja rakenteiden uudistamista. Uudessa kunnassa on päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on kokopäiväinen toimi, josta maksetaan kuukausipalkka Puheenjohtajamallin (ministerimallin) ja valiokuntamallin mahdollisesta käyttöönotosta päätetään erikseen valmistelun pohjalta yhdistymissopimusvalmistelussa. Uuden kunnan ammatillinen organisaatio on nykyisten selvitysalueen kuntien mukainen toimialalähtöinen linjaorganisaatio. Vastuu toimialoista on toimialajohtajilla. 77

78 Alueellisen toiminnan organisointi ja lähidemokratia Painopiste toiminnassa olisi kaupungin sisäisen elinvoiman, kilpailukyvyn ja yhteisöllisyyden kehittäminen. Uutta kuntaa perustettaessa tulee ottaa huomioon se, että kuntakoon kasvaessa tarvitaan uudenlaista toiminnan organisointia osallisuuden ja lähivaikuttamisen toteuttamisen vaatimiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Alueiden elinvoiman ja palvelujen kehittäminen perustuisi uudessa kunnassa lähipalveluverkon mukaisiin suuralueisiin, joille nimettäisiin aluevastaava. Aluevastaavan vastuulla olisi alueen elinvoiman ja elinkeinojen kehittäminen, maankäytön ja lähipalvelujen toimivuuden seuranta, sidosryhmäsuhteet ja yrittäjäyhteydet. Tehtävä edellyttää alueen erityispiirteiden ja toimijoiden tuntemusta. Uudessa kunnassa kaupunginhallitus nimeää alueraadit lähipalvelualueittain omaksi toimikaudekseen ja samalla nimetään alueittain toiminnasta vastuulliset viranhaltijat. Alueraadit valmistelevat muun muassa palvelusuunnitelmia ja toteuttavat edunvalvontaa alueensa osalta. Määräaikaiset asukasraadit nimetään tarvelähtöisesti ja temaattisesti tietyksi ajaksi. Kaupunginhallitus nimeää kaupungin luottamushenkilöedustajat sekä tilaisuuksien järjestämisestä vastaavat viranhaltijat. Raadin asukasjäsenet valitaan vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista ikä, alue ym. demografiset tekijät huomioiden. Toimintaan varataan määrärahat valtuuston talousarviossa. Hallintokuntien asukasyhteistyöhön muodostetaan määräaikaisia palveluraateja, joiden tehtävänä on osallistua palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Palveluraatien jäsenet valitaan toimikaudeksi vapaaehtoiseksi ilmoittautuneista. Raateihin kutsutaan lisäksi aiheittain ko. asialle omistautuneiden yhdistysten ja järjestöjen edustajia. Mukaan otettavat palvelut määritellään talousarvion ja toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Sähköisten osallistumis- ja vaikuttamiskanavien toimintaa tulisi kehittää ja olemassa olevia käytäntöjä vakiinnuttaa. Viestintä ja markkinointi Uudelle kunnalle laaditaan konkreettinen viestintäsuunnitelma ennen yhdistymisselvitystä. Uuden kunnan markkinoinnin ja imagon rakentamiseen varataan riittävästi resursseja. 78

79 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Muut LIITTEET LIITE 1. Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella Huom. Elinvoima ja kilpailukyky Prizztech Oy Elinkeinoyhtiö; Pori om. 77,1% Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy 1 1 Karhukunnat Tekninen toimiala Porin ympäristövirasto jäteneuvontapalvelut Porin seudun jätelautakunta jätehuollon viranomaistehtävät Joukkoliikennelautakunta Joukkoliikennesuunnitelma Satakunnan pelastuslaitos -liikelaitos Porin liikelaitos Porin jätehuolto -liikelaitos Porin liikelaitos Kankaanpään jäteasema 1 1 Vedenpuhdistus j 1 j j Porin liikelaitos, j= Jokilaakson Ympäristö Oy:n kautta Sopimusyhteistyö kaavoitus- ja mittaustöissä sopimus Porin kanssa KARMA-yhteistyö Rakennus- ja ympäristövalvonta Palvelusopimuksia Porin kanssa Porin kaupungin hankintayksikkö Maaseutupalvelut Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Vastuukunta Pori Kankaanpään maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue 1 1 Vastuukunta Kankaanpää Euran maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Porin seudun yhteistoiminta-alue eläinlääkintäpalvelut Porin ympäristövirasto ympäristönsuojelupalvelut, vastuukunta Pori Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut 1 1 ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ympäristöterveydenhuolto, vastuukunta Pori Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä ympäristöterveydenhuollon palvelut Kasvatus ja koulutus Erityisopetus 1 1 Kankaanpään erityiskoulussa Aamu- ja iltapäivätoiminta TUL, seurakunta, yksityiset koulut Osaava Satakunta -verkosto Satakunnan ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö Länsirannikon koulutus Oy WinNova ammatillinen koulutus Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Sataedu) ammatillinen koulutus Leonsata-verkosto 1 1 v 1 1 v=mukana verkko-opetuksessa Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut Satakirjastot Porin seudun kansalaisopisto 1 1 Otsolan kansalaisopisto Merikarvia-Siikaisten kansalaisopisto 1 1 Petäjä-opisto 1 1 Sastamalan opisto 1 1 Huittisten seudun kansalaisopisto 1 1 Kokemäen kansalaisopisto 1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä s PoSa, s=sopimuksella Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymä, myös työterv. Porin perusturvan yhteistoiminta-alue s Vastuukunta Pori, Lavia erillissopimuksella Satakunnan työterveyspalvelut Sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamiespalvelut Työterveys Akaasia liikelaitos (Sastamalan kaupunki) 1 1 Omistaja Sastamalan kaupunki Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Sosiaalipäivystys Vastuukunta Pori Porin oikeusaputoimisto 1 1 Satakunnan sovittelutoimisto Vastuukunta Pori Lisäksi tapauskohtaisia palveluostoja. Muut tukipalveluprosessit Sastamalan Tukipalvelu Oy 1 KuntaPro Oy Lisäksi tapauskohtaisia palveluostoja. 79

80 LIITE 2. Selvitysalueen kuntien vuokra-asuntokanta Kunta Koko asuntokanta Asuntokunnat vuokraasunnoissa Aravavuokraasunnot 2012 Tyhjät aravavuokra-asunnot Asunnottomat 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila

81 LIITE 3. Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen ammattiryhmittäin 81