1. JOHDANTO Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tutkimuksen menetelmät ja kohderyhmät... 5

Transkriptio

1 Itä-Uudenmaan elinvoimatutkimus 2012

2 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tutkimuksen menetelmät ja kohderyhmät NYKYTILA-ANALYYSI (TILASTOT) Työpaikat Yritysten määrät, toimialajakaumat ja kokoluokka Muuttoliike ja huoltosuhde KULUTTAJAT TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS PENDELÖINTI MUUTTAMINEN Harkitsetko muuttoa pois nykyiseltä asuinpaikkakunnaltanne? Mitä Itä-Uudenmaan olisi pitänyt tarjota, että olisitte jäänyt asumaan alueelle? Kuinka todennäköistä on, että muuttaisitte pois Itä-Uudenmaan alueelta? VETOVOIMAISUUS Vetovoimaisin alue/kaupunki Uudellamaalla Vetovoimaisin yritysalue/kaupunki Uudellamaalla IMAGO- JA VETOVOIMATEKIJÄT Mielikuvat asuinalueena Mielikuvat yritysalueena Miksi valitsitte juuri Itä-Uudenmaan asuinalueeksenne? MIELIKUVAT ITÄ-UUDESTAMAASTA Kaikki vastaajat Arviot vastaajaryhmittäin MITEN KOET YRITTÄMISEN MAHDOLLISUUDEN ITÄ-UUDELLAMAALLA? SUOSITTELEMINEN ASUINPAIKAN UUDELLEENVALINTA ALUEIDEN ARVIOINTI Asuinpaikkoihin liittyvien tekijöiden merkitys (kaikki vastaajat) Kuiluanalyysi, Itä-Uusimaa (kaikki vastaajat) Alueiden välinen vertailu (oma asuinalue)... 35

3 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 13. ITÄ-UUDELLAMAALLA PARASTA Itä-Uudellamaalla asuvat Muualla asuvat YRITYKSET TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS NYKYTILANNE JA MARKKINANÄKYMÄT VETOVOIMAISIN YRITYSALUE/-KAUPUNKI UUDELLAMAALLA MIELIKUVAT YRITYSALUEENA MIELIKUVAT ITÄ-UUDESTAMAASTA Kaikki vastaajat Arviot vastaajaryhmittäin SIJAINNIN VALINTAPERUSTEET SIJAINTIUSKOLLISUUS ITÄ-UUDENMAAN ARVIOINTI (ALUEEN YRITYKSET) KUNTARANKING JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LÄHTEET Posintran julkaisuja 1/2013 Kansikuva: Arto Halttunen

4 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Itä-Uudenmaan Elinvoimatutkimuksen keskeisenä läpileikkaavana tavoitteena on tunnistaa tekijät ja strategiset linjaukset, joilla kehittää Itä-Uudenmaan alueen toimintaympäristöä ja kilpailukykyä sekä saada alueelle uudistuvaa liiketoimintaa ja lisätä alueen vetovoimaisuutta sekä hyvinvointia. Tutkimuksen toteutti Kehitysyhtiö Posintran toimeksiannosta Innolink Research Oy. Itä-Uudellamaalla Posintran alueeseen ja tämän tutkimuksen kohdealueeseen kuuluvat seuraavat kunnat: Porvoo, Loviisa, Askola, Pukkila, Myrskylä ja Lapinjärvi. Kohdealuetta ympäröivät pääkaupunkiseutu sekä Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnat. Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnat yhdistyivät vuoden 2011 alusta lukien. Osassa tämän tutkimuksen tausta-aineistossa Itä-Uusimaa esiintyy vielä omana maakuntanaan perustuen vuoden 2010 tai sitä aiemman ajanjakson tilanteeseen. Vuoden 2011 alusta lukien on Itä-Uusimaa osa Uudenmaan maakuntaa. Alueen vetovoimaisuuden ja tunnettuuden kartoittamisessa keskeisiä kysymyksiä ovat: miten luodaan lisäarvoa paikalle ja mitä mielikuvia alueen tulisi vahvistaa. Määrittelyssä käytetään apuna seuraavia lähtökohtia: 1. Paikan identiteetti: vahva paikkaidentiteetti luo pohjan vahvalle paikan imagolle mikä tekee paikasta omanlaisen? 2. Aitous: paikan todelliset vahvuudet mikä on aitoa ominta? 3. Tunnettuus: tunnetaanko ja tunnistetaanko alue muiden joukosta, linkitetäänkö siihen positiivisia mielikuvia.

5 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 1.2. Tutkimuksen menetelmät ja kohderyhmät Tutkimus toteutettiin monivaiheisesti alla olevalla tavalla: - Vaihe 1: Nykytilakuvaus o o Tilastokatsaus ja talousalueanalyysi (Lähde: Tilastokeskus) Luodaan tilastoselvityksellä pohja - Vaihe 2: Yksilölähtöinen alue-elinvoiman kasvu o Yksilökohtainen yritysmyönteisyys, mahdollisuudet ja perusta - Vaihe 3: Yrityslähtöinen alue-elinvoiman kasvu o Yritysvetovoiman tunnistaminen nykyisten ja potentiaalisten yritysten näkökulmasta - Vaihe 4: Johtopäätökset ja alustava jatkotoimenpidesuunnittelu o Laaditaan yhdessä projektiryhmän kanssa keskeiset johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset tulosten pohjalta - Vaihe 5: Kuntalähtöinen alue-elinvoiman kasvu o Keskeisten kuntapäättäjien näkökulman ja kehitysehdotusten tunnistaminen Vaihe 2. Tutkimuksen toisen vaiheen kohderyhmän muodostivat työmarkkina- ja verrokkialueen kuluttajat, tulo- ja poismuuttaneet sekä alueen asukkaat. Tutkimus toteutettiin: Kuluttajat: tulomuuttajat ja pois muuttaneet puhelinhaastatteluilla Asukkaat sekä työmarkkina- ja verrokkialueen asukkaat: puhelin- ja paneelitutkimus Tutkimus perustuu 569 vastaukseen jakautuen seuraavasti: Potentiaaliset asukkaat, 316 kpl Asukkaat, 102 kpl Tulomuuttajat, 49 kpl Pois muuttaneet, 51 kpl Verrokkiryhmä (Raaseporin alue), 49 kpl

6 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) Vaihe 3. Tutkimuksen kolmannen vaiheen kohderyhmän muodostivat Itä-Uudellamaalla, verrokkialueella sekä työmarkkina-alueella sijaitsevat yritykset. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla. Tutkimus perustuu 712 vastaukseen jakautuen seuraavasti: Työmarkkina-alue, 406 kpl Alueen yritykset, 206 kpl Verrokkialue, 100 kpl Raportissa esitetään alussa kuluttajaosion tulokset, jonka jälkeen on yksityiskohtaisesti yrityspuolen tutkimuksen tulokset. Osioiden lopussa esitetään keskeisiä johtopäätöksiä ja tulosten tiivistelmä. Verrokkialueeksi tutkimuksessa valikoitiin yhteistyössä Posintran kanssa läntisen uudenmaan Raaseporin seutu (Hanko, Raasepori, Inkoo), jolla on monia yhtäläisyyksiä (mm. pääkaupunkiseudun läheisyys, kaksikielisyys, aluerakenne) selvityksen kohdealueen kanssa.

7 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 2. NYKYTILA-ANALYYSI (TILASTOT) 2.1. Työpaikat Työpaikkojen määrä (Lähde: Tilastokeskus/Yritykset) Työpaikat Porvoo Loviisa Askola Pukkila Myrskylä Lapinjärvi TOTAL Työpaikkojen määrä on selkeästi suurin Porvoossa, jossa kuitenkin trendi on ollut viime vuodet laskeva. Loviisan, Askolan, Pukkilan ja Lapinjärven vuoden 2009 työpaikkojen lukumäärän pudotus korjattiin nousevaksi vuoden 2010 osalta, ja Myrskylässä on työpaikkojen lukumäärä ollut ainoana nousevalla trendillä viime vuodet. Työpaikat Hanko Raasepori Inkoo TOTAL Raasepori on verrokkialueen kunnista selkeästi suurin työllistäjä, ja jokaisessa kunnassa on saatu työpaikkojen määrä kasvamaan vuoden 2009 notkahduksesta. Suurin pudotus koettiin kuitenkin Hangossa, jossa yli 800 työpaikkaa katosi vuonna 2009 ja siitä saatiin takaisin vain hieman yli 200 vuoteen 2010 mennessä. Työpaikkaomavaraisuus (Lähde Tilastokeskus/Yritykset) Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Työpaikkojen lukumäärää mitataan kunnassa työssä käyvän työllisen työvoiman määrällä. Niinpä työpaikkaomavaraisuus ilmaiseekin tarkasti ottaen alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen. Työpaikkaomavaraisuus Porvoo Loviisa Askola Pukkila Myrskylä Lapinjärvi ,90 0,87 0,60 0,54 0,65 0, ,90 0,87 0,60 0,53 0,65 0, ,90 0,87 0,60 0,52 0,64 0,83

8 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) Porvoon alueella on ollut viime vuodet selkeästi suurin työpaikkaomavaraisuus, Loviisan ja Lapinjärven seuratessa perässä. Tilanne on ollut heikko varsinkin Pukkilassa, Askolassa ja Myrskylässä, vaikka pientä kasvua onkin ollut. Työpaikkaomavaraisuus Hanko Raasepori Inkoo ,13 0,88 0, ,09 0,89 0, ,14 0,88 0,53 Hangon työpaikkaomavaraisuus on ollut erinomaisella tasolla viime vuodet, kun taas Inkoolla tilanne on ollut erittäin heikko jo useita vuosia Yritysten määrät, toimialajakaumat ja kokoluokka Perustettujen/lopetettujen yritysten määrät (Lähde Tilastokeskus/Yritykset) Perustettujen yritysten määrät Porvoo Loviisa Askola Pukkila Myrskylä Lapinjärvi TOTAL Lopetettujen yritysten määrät Porvoo Loviisa Askola Pukkila Myrskylä Lapinjärvi TOTAL Yritysmäärissä Porvooseen ja Loviisaan on perustettu paljon enemmän yrityksiä kun on lopetettu, mutta heilahtelu Pukkilassa ja Myrskylässä on ollut suurta. Perustettujen yritysten määrät Hanko Raasepori Inkoo TOTAL

9 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) Lopetettujen yritysten määrät Hanko Raasepori Inkoo TOTAL Verrokkialueen Hangossa yrityksiä lopetettiin vuonna 2011 enemmän kuin perustettiin, tosin jokaisen kunnan osalta määrät ovat olleet hienoisessa kasvussa, etenkin vuonna 2010 jolloin esim. Raaseporissa syntyi yli 100 yritystä enemmän kuin lopetti. Toimialajakauma ja kokoluokka 2010 (Lähde Tilastokeskus/Yritykset) Itä-Uudellamaalla Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut nousevat suurimmaksi toimialaksi kaikissa muissa kunnissa (Lapinjärvellä 46% kokonaisyritysmäärästä, Myrskylässä 45%, Pukkilassa 44%, Askolassa 37%, Loviisassa 21%) paitsi Porvoossa jossa vähittäiskauppa (9,5%) sekä erikoistunut rakennustoiminta (8,8%) ovat niukasti kasvinviljelyä ym. (8,4%) suurempia. Myös muissa Itä-Uudenmaan kunnissa erikoistunut rakennustoiminta ja talonrakentaminen nousevat muiksi suurimmiksi toimialoiksi, maaliikenteen ja putkijohtokuljetuksen toimialan seuratessa perässä. Porvoo Loviisa Askola Pukkila Myrskylä Lapinjärvi yritystä (86% yrityksistä 0-4 hlön yrityksiä) yritystä (90% yrityksistä 0-4 hlön yrityksiä) 421 yritystä (91% yrityksistä 0-4 hlön yrityksiä) 239 yritystä (95% yrityksistä 0-4 hlön yrityksiä) 228 yritystä (92% yrityksistä 0-4 hlön yrityksiä) 354 yritystä (93% yrityksistä 0-4 hlön yrityksiä) Verrokkialueen Hangossa vähittäiskauppa (11%) ja ravitsemistoiminta (8%) nousevat suurimmiksi toimialoiksi muiden seuratessa tasaisesti perässä, mutta Inkoossa jopa 27% toimialoista ja Raaseporissa 13% kuuluu Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut toimialaan. Talonrakentaminen ja erikoistunut rakennustoiminta seuraavat jokaisessa seuraavina suurina toimialoina. Hanko 520 yritystä (83% yrityksistä 0-4 hlön yrityksiä) Inkoo 561 yritystä (95% yrityksistä 0-4 hlön yrityksiä) Raasepori yritystä (88% yrityksistä 0-4 hlön yrityksiä)

10 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 2.3. Muuttoliike ja huoltosuhde Itä-Uudenmaan kuntien muuttoliike (Lähde: Tilastokeskus, Väestö/Muuttoliike) Itä-Uudenmaan kuntien välinen tulomuutto Itä-Uudenmaan kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto (Lähde: Tilastokeskus, Väestö/Muuttoliike). 500 Itä-Uudenmaan maakunta Itä-Uudenmaan mk

11 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 300 Itä-Uudenmaan kunnat Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pukkila Nettomuutto, iän mukaan 2011 (Lähde: Tilastokeskus, Väestö/Muuttoliike). 200 Itä-Uudenmaan maakunta Alle

12 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 100 Askola 50 0 Alle Lapinjärvi Alle Loviisa Alle

13 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) Myrskylä Alle Porvoo Alle Pukkila Alle Väestöennustemuutos% Porvoo Loviisa Askola Pukkila Myrskylä Lapinjärvi 2012 (07 päivitetty) ,04 1,01 1,04 1,03 1,03 1, ,08 1,03 1,09 1,07 1,07 1, ,16 1,08 1,18 1,14 1,14 1,11 Tilastokeskuksen väestön kehitysennuste lupaa Itä-Uudellemaalle suurinta väestökasvua Porvoon ja Askolan kuntiin, kun taas Lapinjärvi ja Loviisa ovat heikoimmin kehittyviä kuntia. Jokaiselle kunnalle ennustetaan kuitenkin kasvua.

14 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) Väestöllinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden. Vuonna 2010 huoltosuhde oli Manner-Suomessa 51,6 ja se on Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 73,0 vuonna Tämä tarkoittaa noin 21 uutta huollettavaa 100 työssäkäyvää kohti verrattuna vuoden 2010 tasoon. Väestöllinen huoltosuhde kunnittain (Valtiovarainministeriö, ) Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pukkila

15 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) KULUTTAJAT 3. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS Tutkimusaineistoa kuvataan prosenttijakaumilla, jolloin saadaan kokonaiskuva vastaajista. Tulomuuttajista valtaosa on muuttanut Itä-Uudellemaalle Helsingistä. Pois muuttaneista valtaosa on muuttanut Helsinkiin. ASUINALUE (POTENTIAALISET) potentiaaliset asukkaat (muut) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) 63,3% (200) Kymenlaakso (Kouvola, Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Iitti) 18,7% (59) Keski-Uusimaa (Tuusula, Kerava, Järvenpää) 18,0% (57) Yhteensä 100,0% (316) NYKYINEN ASUINALUE (ASUKKAAT, TULOM.) asukkaat tulomuuttajat Porvoo 38,0% (38) 27,1% (13) Loviisa 20,0% (20) 31,3% (15) Askola 10,0% (10) 10,4% (5) Pukkila 11,0% (11) 8,3% (4) Myrskylä 11,0% (11) 12,5% (6) Lapinjärvi 10,0% (10) 10,4% (5) Yhteensä 100,0% (100) 100,0% (48) ENTINEN ASUINALUE (POIS MUUT.) pois muuttaneet Porvoo 64,1% (25) Loviisa 7,7% (3) Askola 5,1% (2) Pukkila 15,4% (6) Myrskylä 2,6% (1) Lapinjärvi 5,1% (2) Yhteensä 100,0% (39) MUUTTOVUOSI tulomuuttajat pois muuttaneet ,6% (15) 10,4% (5) ,7% (16) 52,1% (25) ,6% (15) 27,1% (13) ,1% (3) 10,4% (5) Yhteensä 100,0% (49) 100,0% (48) AMMATTIRYHMÄ tulomuuttajat pois muuttaneet asukkaat työmarkkina- ja verrokkialueen asukkaat opiskelija 14,3% (7) 13,7% (7) 5,9% (6) 15,8% (58) ylempi toimihenkilö 4,1% (2) 9,8% (5) 15,8% (16) 15,0% (55) alempi toimihenkilö 10,2% (5) 17,6% (9) 37,6% (38) 25,7% (94) johtavassa asemassa oleva 0,0% (0) 2,0% (1) 3,0% (3) 3,6% (13) asiantuntija 4,1% (2) 0,0% (0) 2,0% (2) 7,7% (28) yrittäjä 6,1% (3) 5,9% (3) 1,0% (1) 4,1% (15) maanviljelijä 0,0% (0) 0,0% (0) 1,0% (1) 1,6% (6) eläkeläinen 18,4% (9) 13,7% (7) 21,8% (22) 14,2% (52) työtön 10,2% (5) 15,7% (8) 6,9% (7) 7,1% (26) muu, mikä? 32,7% (16) 21,6% (11) 5,0% (5) 5,2% (19) Yhteensä 100,0% (49) 100,0% (51) 100,0% (101) 100,0% (366)

16 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) IKÄ tulomuuttajat pois muuttaneet asukkaat työmarkkina- ja verrokkialueen asukkaat vuotta 24,5% (12) 23,5% (12) 5,9% (6) 14,0% (51) vuotta 32,7% (16) 21,6% (11) 15,8% (16) 16,8% (61) vuotta 12,2% (6) 13,7% (7) 19,8% (20) 22,6% (82) vuotta 6,1% (3) 25,5% (13) 30,7% (31) 21,5% (78) vuotta 12,2% (6) 7,8% (4) 8,9% (9) 15,2% (55) yli 64 vuotta 12,2% (6) 7,8% (4) 18,8% (19) 9,9% (36) Yhteensä 100,0% (49) 100,0% (51) 100,0% (101) 100,0% (363) SUKUPUOLI tulomuuttajat pois muuttaneet asukkaat työmarkkina- ja verrokkialueen asukkaat mies 53,1% (26) 62,7% (32) 48,5% (47) 45,6% (167) nainen 46,9% (23) 37,3% (19) 51,5% (50) 54,4% (199) Yhteensä 100,0% (49) 100,0% (51) 100,0% (97) 100,0% (366) ASUINYMPÄRISTÖ tulomuuttajat pois muuttaneet asukkaat työmarkkina- ja verrokkialueen asukkaat kaupunki (keskusta) 44,7% (21) 42,0% (21) 17,2% (17) 40,5% (147) taajama 38,3% (18) 40,0% (20) 68,7% (68) 51,0% (185) taajaman ulkopuolella (maaseudulla) 17,0% (8) 18,0% (9) 14,1% (14) 8,5% (31) Yhteensä 100,0% (47) 100,0% (50) 100,0% (99) 100,0% (363) BRUTTOTULOT/VUOSI tulomuuttajat pois muuttaneet asukkaat työmarkkina- ja verrokkialueen asukkaat eur 12,2% (6) 10,6% (5) 6,9% (7) 12,6% (44) yli eur 22,4% (11) 29,8% (14) 17,8% (18) 8,3% (29) yli eur 26,5% (13) 17,0% (8) 48,5% (49) 33,6% (117) yli eur 28,6% (14) 38,3% (18) 18,8% (19) 29,9% (104) yli eur 8,2% (4) 4,3% (2) 3,0% (3) 7,8% (27) yli eur 2,0% (1) 0,0% (0) 2,0% (2) 3,7% (13) yli eur 0,0% (0) 0,0% (0) 2,0% (2) 1,1% (4) yli eur 0,0% (0) 0,0% (0) 1,0% (1) 2,9% (10) Yhteensä 100,0% (49) 100,0% (47) 100,0% (101) 100,0% (348) ASUINMUOTO tulomuuttajat pois muuttaneet asukkaat työmarkkina- ja verrokkialueen asukkaat kerrostalo 36,7% (18) 49,0% (25) 26,6% (25) 50,6% (176) rivi/paritalo 18,4% (9) 21,6% (11) 31,9% (30) 23,0% (80) omakotitalo 44,9% (22) 29,4% (15) 41,5% (39) 26,4% (92) Yhteensä 100,0% (49) 100,0% (51) 100,0% (94) 100,0% (348)

17 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 4. PENDELÖINTI Pendelöinnillä (sukkuloinnilla) tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. Vuonna 2009 työllisistä noin joka kolmas pendelöi. Pendeliliikenne suuntautuu lähinnä suurimpiin kaupunkeihin ja keskuskuntiin. Suurimmista kaupungeista suhteellisesti eniten pendelöidään Vantaalle. Pendelöijien osuuksissa on suurta vaihtelua kunnittain tarkasteltuna. Noin 90 prosenttia työllisistä työskentelee oman seutukuntansa alueella. (Lähde: Tilastokeskus) Taulukossa alla joidenkin alueiden pendelöintitietoja vuodelta ulospendelöivät sisäänpendelöivät Alue työlliset työpaikat (%) (%) Koko maa ,3 10,3 Helsinki ,1 7,6 Porvoo ,9 21,6 Loviisa ,3 22,2 Kuluttajatutkimuksessa kysyttiin vastaajien työssäkäyntikuntia tavoitteena kartoittaa pendelöinnin suuntaa omalta asuinpaikkakunnalta. asukkaat Itä-Uusimaa 70,6% (48) Kymenlaakso (Kouvola, Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Iitti) 2,9% (2) Pk-seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) 20,6% (14) Keski-Uusimaa (Tuusula, Kerava, Järvenpää) 0,0% (0) joku muu, mikä? 5,9% (4) tulomuuttajat Itä-Uusimaa 34,7% (17) Kymenlaakso (Kouvola, Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Iitti) 0,0% (0) Pk-seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) 24,5% (12) Keski-Uusimaa (Tuusula, Kerava, Järvenpää) 0,0% (0) joku muu, mikä? 40,8% (20) pois muuttaneet Itä-Uusimaa 6,0% (3) Kymenlaakso (Kouvola, Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Iitti) 6,0% (3) Pk-seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) 30,0% (15) Keski-Uusimaa (Tuusula, Kerava, Järvenpää) 0,0% (0) joku muu, mikä? 58,0% (29) potentiaaliset asukkaat (muut) Itä-Uusimaa 0,3% (1) Kymenlaakso (Kouvola, Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Iitti) 16,0% (46) Pk-seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) 69,8% (201) Keski-Uusimaa (Tuusula, Kerava, Järvenpää) 9,4% (27) joku muu, mikä? 5,2% (15) verrokkiryhmä (Raaseporin alue) 0% Itä-Uusimaa % (1) Kymenlaakso (Kouvola, Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Iitti) 0,0% (0) Pk-seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) 8,3% (3) Keski-Uusimaa (Tuusula, Kerava, Järvenpää) 0,0% (0) joku muu, mikä? 88,9% (32) 20% 40% 60% 80% 100% Tulomuuttajat ja asukkaat mainitsevat muu-vaihtoehdossa seuraavia paikkakuntia/alueita: Hämeenlinna, Kanta-Häme, Mäntsälä, Turku, Orimattila, Tampere. Eniten pendelöidään kuitenkin pk-seudulle. Verrokkialueen asukkaiden muita työssäkäyntikuntia ovat: Inkoo, Karjaa, Raasepori, Hanko ja Lohja. Valtaosa heistä ei siis pendelöi Raaseporin alueen ulkopuolelle. Muualla asuvista vastaajista Itä-Uudellemaalle pendelöi vain muutama vastaaja.

18 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 5. MUUTTAMINEN 5.1. Harkitsetko muuttoa pois nykyiseltä asuinpaikkakunnaltanne? asukkaat kyllä 7,3% (7) mahdollisesti 10,4% (10) tuskin 16,7% (16) en 65,6% (63) tulomuuttajat kyllä 10,2% (5) mahdollisesti 10,2% (5) tuskin 16,3% (8) en 63,3% (31) pois muuttaneet kyllä 0,0% (0) mahdollisesti 5,9% (3) tuskin 27,5% (14) en 66,7% (34) potentiaaliset asukkaat (muut) kyllä 5,7% (18) mahdollisesti 17,7% (56) tuskin 18,4% (58) en 58,2% (184) verrokkiryhmä (Raaseporin alue) kyllä 2,0% (1) mahdollisesti 0,0% (0) tuskin 4,1% (2) en 93,9% (46) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Muuttoa pois nykyiseltä asuinpaikkakunnalta ei pidetä kovinkaan ajankohtaisena. Kiinteimmin asuinpaikkakunnalleen ovat sitoutuneet Raaseporin alueella asuvat, joista 94 prosenttia ei harkitse muuttoa. Asuinalueen mukaan (Itä-Uudellamaalla asuvat) Porvoo 8,0% (4) 22,0% (11) 12,0% (6) 58,0% (29) Myrskylä 5,9% 5,9% 29,4% (5) 58,8% (10) Askola 14,3% (2) 7,1% (1) 14,3% (2) 64,3% (9) Lapinjärvi 7,7% (1) 7,7% (1) 15,4% (2) 69,2% (9) Pukkila 7,1% (1) 21,4% (3) 71,4% (10) Loviisa 5,9% 17,6% (6) 73,5% (25) 0% 20% 40% 60% 80% 100% kyllä mahdollisesti tuskin en Asuinalueen mukaan vertailtuna Itä-Uudellamaalla asuvista muuttoa harkitaan erityisesti Porvoossa asuvien keskuudessa.

19 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) Asuinalueen mukaan (Verrokkiryhmä ja potentiaaliset) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) 6,0% 19,5% (39) 17,5% (35) 57,0% (114) Keski-Uusimaa (Tuusula, Kerava, Järvenpää) 15,8% (9) 2% (13) 59,6% (34) Kymenlaakso (Kouvola, Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Iitti) 8,5% (5) 13,6% (8) 16,9% (10) 61,0% (36) Raaseporin alue (Inkoo, Raasepori, Hanko) 4,1% 93,9% (46) 0% 20% 40% kyllä mahdollisesti tuskin en 60% 80% 100% Erityisesti Raaseporin alueella asuvat (verrokkiryhmä) ovat sitoutuneita nykyiseen asuinpaikkaansa. Ero on selkeä muilla alueilla asuviin verrattuna Mitä Itä-Uudenmaan olisi pitänyt tarjota, että olisitte jäänyt asumaan alueelle? enemmän elämää 2,0% (1) enemmän palveluita lapsiperheille 2,0% (1) paremmat liikenneyhteydet 2,0% (1) paremmat opiskelumahdollisuudet 5,9% (3) pois muuttaneet paremmat työmahdollisuudet 7,8% (4) pohjoisen luontoa 2,0% (1) ulospäinsuuntautuneisuutta 2,0% (1) ei mitään / alueesta riippumattomat syyt 7,8% (4) en osaa / halua sanoa 72,5% (37) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Pois muuttaneiden keskuudessa ei löydy mitään selkeää yhtä syytä, miksi Itä- Uudeltamaalta on muutettu pois. Yhteensä 14 prosenttia mainitsee työ- /opiskelumahdollisuudet.

20 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 5.3. Kuinka todennäköistä on, että muuttaisitte pois Itä-Uudenmaan alueelta? erittäin todennäköistä 8,7% (8) asukkaat melko todennäköistä 8,7% (8) ei kovin todennäköistä 26,1% (24) ei lainkaan todennäköistä 56,5% (52) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asuinalueen mukaan Porvoo 15,8% (6) 18,4% (7) 31,6% (12) 34,2% (13) Pukkila 60,0% (3) 40,0% (2) Lapinjärvi 12,5% (1) 37,5% (3) 50,0% (4) Loviisa 5,0% 20,0% (4) 75,0% (15) Myrskylä 10,0% (1) 90,0% (9) Askola 10,0% (1) 90,0% (9) 0% 20% 40% 60% 80% erittäin todennäköistä melko todennäköistä ei kovin todennäköistä ei lainkaan todennäköistä 100% Yhteensä 34% Porvoossa asuvista pitää muuttoa todennäköisenä. Perusteluja muuton harkinnalle Porvoosta: 1: Ei kotihoidon tukea Porvoossa 1: Takaisin Stadiin on jossain vaiheessa tarkoitus muuttaa. 1: ympäristönvaihdon takia 1: Jos ei olisi työtä 1: halvempien vuokra-asuntojen perään 1: kaipaan vireyttä, sosiaalista yhteisöllisyyttä, kulttuuria 1: Omalle synnyin paikkakunnalle takaisin, Karjalaiset enemmän puheliaita ja ottaa "porukkaan " helpommin uusia ihmisiä. 1: Varsinaiset syyt ovat omissa unelmissa, mutta todettakoon että harvoinpa on niin sekavasti toimivaa kuntaa tullut eteen kuin tämä Porvoo on. 1: Olen lähtöisin Pohjois-Savosta ja kaipaan sieltä perhettä, ystäviä, savolaista mentalitettia ym. Aiemmalla kotipaikkakunnallani oli esimerkiksi terveydenhuolto järjestetty paremmin. Lisäksi aikeenani oli käydä vain kouluni täällä Itä-Uudellamaalla ja sitten muuttaa pois. 1: Superhyvä työpaikka 1: Koska viihtyvyys ei ole hyvä. 1: Työ siirtyisi

21 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 6. VETOVOIMAISUUS 6.1. Vetovoimaisin alue/kaupunki Uudellamaalla tulomuuttajat pois muuttaneet Itä-Uusimaa 44,9% (22) Raaseporin alue 2,0% (1) Pk-seutu 40,8% (20) Keski-Uusimaa 2,0% (1) Joku muu, mikä? 10,2% (5) Itä-Uusimaa 23,5% (12) Raaseporin alue 5,9% (3) Pk-seutu 51,0% (26) Keski-Uusimaa 2,0% (1) Joku muu, mikä? 17,6% (9) Muissa vastauksissa mainitaan mm. - Länsi-Uusimaa - Espoo - Hyvinkää - Sipoo - Lahti asukkaat Raaseporin alue 1,0% (1) Pk-seutu 14,6% (14) Keski-Uusimaa 5,2% (5) Joku muu, mikä? 3,1% (3) Itä-Uusimaa 76,0% (73) työmarkkina- ja verrokkialueen asukkaat Itä-Uusimaa 7,4% (27) Raaseporin alue 14,6% (53) Pk-seutu 57,9% (210) Keski-Uusimaa 16,3% (59) Joku muu, mikä? 3,9% (14) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Eniten mainintoja yhteensä keräävät pk-seutu (48%) ja Itä-Uusimaa (24%). Tarkemmassa taustamuuttujatarkastelussa vastaajat pitävät kussakin ryhmässä omaa asuinaluettaan selkeästi vetovoimaisimpana alueena. Työmarkkina- ja verrokkialueen vastaajaryhmiä tarkasteltaessa Itä-Uusimaa nousee vetovoimassa esiin selkeästi ainoastaan Kymenlaaksossa asuvien vastaajien keskuudessa (tässä kuitenkin tulee huomioida, että Kymenlaakson vastaajat eivät arvioineet omaa aluettaan, joka saattaa selittää tulosta osaltaan). Tarkempi erittely Itä-Uusimaa Porvoo 49,6% (66) Loviisa 17,3% (23) Askola 8,3% (11) Pukkila 7,5% (10) Myrskylä 10,5% (14) Lapinjärvi 5,3% (7) Sipoo (EI TYÖMARK. JA VERROK. ASUKKAAT) 1,5% (2) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastausten jakauma niiden osalta tarkennettuna kuntaan/kaupunkiin, jotka mainitsivat Itä-Uudenmaan vetovoimaisimpana alueena, kertoo Porvoon asemasta alueen vetovoiman veturina. Ulkoisen vetovoiman osalta tulos korostuu kun tarkastellaan alueen potentiaalisia asukkaita (poismuuttaneet sekä työmarkkina- ja verrokkialue) ja tulomuuttaneita.

22 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 6.2. Vetovoimaisin yritysalue/kaupunki Uudellamaalla tulomuuttajat pois muuttaneet Itä-Uusimaa 8,2% (4) Raaseporin alue 2,0% (1) Pk-seutu 69,4% (34) Keski-Uusimaa 2,0% (1) Joku muu, mikä? 18,4% (9) Itä-Uusimaa 7,8% (4) Raaseporin alue 3,9% (2) Pk-seutu 64,7% (33) Keski-Uusimaa 3,9% (2) Joku muu, mikä? 19,6% (10) Muissa vastauksissa mainitaan mm. (vain yksittäisiä mainintoja) - Koko Uudenmaan alue - Hyvinkää - Lahti asukkaat Itä-Uusimaa 30,1% (22) Raaseporin alue 1,4% (1) Pk-seutu 60,3% (44) Keski-Uusimaa 5,5% (4) Joku muu, mikä? 2,7% (2) työmarkkina- ja verrokkialueen asukkaat Itä-Uusimaa 5,1% (18) Raaseporin alue 4,3% (15) Keski-Uusimaa 10,0% (35) Joku muu, mikä? 3,7% (13) Pk-seutu 76,9% (269) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Eniten mainintoja yhteensä kerää pk-seutu (73%). Muut alueet saavat alle 10% maininnoista. Kaikissa vastaajaryhmissä pääkaupunkiseutua pidetään selkeästi vetovoimaisimpana yritysalueena ja vasta tämän jälkeen tulee oman alueen yritysvetovoima. Kuten yleisen aluevetovoimankin kohdalla myös yritysvetovoimaa mitattaessa Itä-Uusimaa nousee vetovoimassa esiin selkeästi ainoastaan Kymenlaaksossa asuvien vastaajien keskuudessa.

23 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) Tarkempi erittely Itä-Uudellamaalla asuvat (asukkaat ja tulomuuttajat) asukkaat Itä-Uusimaa 30,1% (22) Raaseporin alue 1,4% (1) Keski-Uusimaa 5,5% (4) Joku muu 2,7% (2) Pk-seutu 60,3% (44) tulomuuttajat Itä-Uusimaa 8,2% (4) Raaseporin alue 2,0% (1) Keski-Uusimaa 2,0% (1) Joku muu 18,4% (9) Pk-seutu 69,4% (34) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Itä-Uudenmaan nykyiset asukkaat pitävät pääkaupunkiseutua selkeästi vetovoimaisimpana yritysalueena. Kokonaisuudessaan Itä-Uusimaa nähdään pääkaupunkiseudun jälkeen vetovoimaisimpana alueena tässä kohderyhmässä mutta tulomuuttajien vastauksista voi tulkita, että alueelle ei ole muutettu yritysvetovoiman vuoksi. Tarkempi erittely Itä-Uudenmaan vetovoimaisin yritysalue Porvoo 77,1% (37) Loviisa 8,3% (4) Askola 2,1% (1) Myrskylä 6,3% (3) Lapinjärvi 2,1% (1) Sipoo 4,2% (2) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Itä-Uuttamaata vetovoimaisimpana yritysalueena pitävät, näkevät Porvoon selkeästi vetovoimaisimpana yritysalueena.

24 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 7. IMAGO- JA VETOVOIMATEKIJÄT 7.1. Mielikuvat asuinalueena Kuinka positiivisia tai negatiivisia ovat arvionne seuraavista kunnista ja kaupungeista? Asteikko 1-5, 1= erittäin negatiivinen, 2= negatiivinen, 3= neutraali, 4= positiivinen, 5= erittäin positiivinen). Porvoo, 562 kpl Loviisa, 560 kpl Pukkila, 543 kpl Askola, 544 kpl Myrskylä, 547 kpl Lapinjärvi, 537 kpl 3,6 3,1 max 5 TOIMINNAN TEKIJÄT Porvoo Loviisa Askola Pukkila Myrskylä Lapinjärvi Kaikkien kriteerien keskiarvo Keskiarvo N=569 3,6 3,1 2,97 asukkaat N=102 3,7 3,3 3,1 3,0 2,9 2,9 3,15 tulomuuttajat N=49 3,7 3,0 2,6 2,6 2,4 2,5 0 pois muuttaneet N=51 3,2 2,5 2,6 2,6 2,6 2,71 potentiaaliset asukkaat (muut) N=316 3,7 3,1 3,01 verrokkiryhmä (Raaseporin alue) N=49 3,0 2,7 2,7 2,7 2,6 2,75 Porvoo nousee selkeästi imagoltaan positiivisesti esiin muihin kaupunkeihin ja kuntiin verrattuna. Negatiivisimmin Porvoo näyttäytyy Raaseporin alueella asuville vaikkakin mielikuva on myös heillä pikemminkin neutraali kuin negatiivinen.

25 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 7.2. Mielikuvat yritysalueena Kuinka positiivisia tai negatiivisia ovat arvionne seuraavista kunnista ja kaupungeista? Asteikko 1-5, 1= erittäin negatiivinen, 2= negatiivinen, 3= neutraali, 4= positiivinen, 5= erittäin positiivinen). Porvoo, 553 kpl Loviisa, 549 kpl Askola, 537 kpl Lapinjärvi, 528 kpl Pukkila, 536 kpl Myrskylä, 527 kpl 3,3 3,0 2,7 2,7 2,6 2,6 max 5 TOIMINNAN TEKIJÄT Porvoo Loviisa Askola Pukkila Myrskylä Lapinjärvi Kaikkien kriteerien keskiarvo Keskiarvo N=569 3,3 3,0 2,7 2,6 2,6 2,7 2 asukkaat N=102 3,7 3,0 2,7 2,7 2,7 2,93 tulomuuttajat N=49 3,4 3,0 2,6 2,3 2,2 2,4 2,64 pois muuttaneet N=51 3,0 2,5 2,4 2,4 2,4 2,4 2,51 potentiaaliset asukkaat (muut) N=316 3,4 3,1 2,7 2,7 2,7 2,7 7 verrokkiryhmä (Raaseporin alue) N=49 2,6 2,6 2,6 2,6 2,5 2,62 Porvoo saa parhaimmat arviot myös yritysalueena. Mielikuvat kunnista ovat asuinalueina parempia kuin yritysalueina Miksi valitsitte juuri Itä-Uudenmaan asuinalueeksenne? Tulomuuttajilta kysyttäessä Itä-Uudellemaalle on muutettu lähinnä perhesyistä tai työn perässä. Myös pikkukaupunkimaisuus/maaseudun rauha/sijainti (pk-seudun läheisyys) keräävät mainintoja.

26 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 8. MIELIKUVAT ITÄ-UUDESTAMAASTA 8.1. Kaikki vastaajat Arvioikaa kokemuksienne ja/tai mielikuvienne perusteella seuraavia Itä-Uudenmaan aluetta kuvaavia vastinpareja 1=kuvaa erittäin paljon, 2=kuvaa melko paljon, 3=kuvaa melko paljon, 4=kuvaa erittäin paljon. Sivun graafeissa on mukana kaikki vastaajat. Perinteikäs/ei perinteitä Kulttuurimyönteinen/kulttuurikielteinen Elämänmyönteinen/depressiivinen Täynnä kulttuuria/vähän kulttuuria Sosiaalinen/epäsosiaalinen Tapahtumarikas/tapahtumaköyhä Yrittäjämyönteinen/yrittäjäkielteinen Kansainvälinen/kotimainen Luova/luovuuden puute Ulospäin suuntautuva/sisäänpäin lämpiävä Dynaaminen/uinuva 27,9% (156) 45,6% (255) 23,3% (129) 53,7% (297) 14,6% (81) 57,1% (316) 12,6% (69) 42,7% (234) 12,2% (68) 44,5% (248) 11,7% (65) 45,9% (255) 11,2% (61) 58,3% (319) 11,2% (62) 9,4% (52) 8,1% 7,6% 22,7% (127) 20,8% (115) 23,7% (131) 4,5% 38,5% (211) 6,2% 36,6% (204) 6,6% 32,4% (180) 10,1% 26,7% (146) 26,3% (146) 35,8% (199) 26,8% (149) 43,9% (243) 39,0% (217) 36,5% (202) 39,7% (220) 40,4% (225) 43,3% (240) 7,0% 12,6% (70) 12,6% (70) 0% 20% 40% 60% 80% 100% SANAPARI POSITIIVISEEN PAINOTTUVA NEGATIIVISEEN PAINOTTUVA NETTO Kulttuurimyönteinen/kulttuurikielteinen 75 % 22 % 53 % Perinteikäs/ei perinteitä 72 % 26 % 46 % Elämänmyönteinen/depressiivinen 70 % 27 % 42 % Yrittäjämyönteinen/yrittäjäkielteinen 67 % 29 % 37 % Tapahtumarikas/tapahtumaköyhä 56 % 41 % 15 % Sosiaalinen/epäsosiaalinen 56 % 42 % 13 % Täynnä kulttuuria/vähän kulttuuria 53 % 43 % 10 % Luova/luovuuden puute 52 % 46 % 6 % Ulospäin suuntautuva/sisäänpäin lämpiävä 46 % 52 % -6 % Dynaaminen/uinuva 43 % 54 % -12 % Kansainvälinen/kotimainen 37 % 61 % -25 % Kaikilla vastaajilla mielikuvat Itä-Uudestamaasta painottuvat suurelta osin positiivisiin sanapareihin. Erityisesti alue koetaan kulttuurimyönteisenä, perinteikkäänä sekä elämänmyönteisenä. Vastaavasti aluetta pidetään pikemminkin sisäänpäin lämpiävänä kuin ulospäinsuuntautuvana ja uinuvana ennemmin kuin dynaamisena. Kotimaisuus on alueelle ominaisempi piirre kuin kansainvälisyys. Positiivisten vastaajien osuus on laskettu 1 tai 2 antaneiden osuuksista ja negatiivisten vastaajien osuus taas 3 tai 4 antaneista. Nettotulos kuvaa sitä, painottuuko tulos positiivisten vai negatiivisten arvioiden puolelle (=positiivisten arvioiden antaneiden osuus negatiivisten arvioiden antaneiden osuus).

27 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 8.2. Arviot vastaajaryhmittäin Alueella asuvat (asukkaat ja tulomuuttajat) kokevat alueen perinteikkääksi sekä kulttuuri- ja elämänmyönteiseksi. SANAPARI POSITIIVISEEN PAINOTTUVA NEGATIIVISEEN PAINOTTUVA NETTO Perinteikäs/ei perinteitä 87 % 11 % 75 % Kulttuurimyönteinen/kulttuurikielteinen 85 % 13 % 72 % Elämänmyönteinen/depressiivinen 81 % 18 % 63 % Sosiaalinen/epäsosiaalinen 70 % 29 % 41 % Tapahtumarikas/tapahtumaköyhä 70 % 29 % 41 % Luova/luovuuden puute 68 % 30 % 37 % Yrittäjämyönteinen/yrittäjäkielteinen 66 % 31 % 35 % Täynnä kulttuuria/vähän kulttuuria 66 % 32 % 34 % Dynaaminen/uinuva 56 % 43 % 13 % Ulospäin suuntautuva/sisäänpäin lämpiävä 56 % 42 % 13 % Kansainvälinen/kotimainen 49 % 49 % 0 % Pois muuttaneet näkevät alueen asukkaiden tavoin perinteikkäänä ja kulttuurimyönteisenä. Sisäänpäin lämpiävyys korostuu voimakkaimmin ns. negatiivisena ulottuvuutena. SANAPARI POSITIIVISEEN PAINOTTUVA NEGATIIVISEEN PAINOTTUVA NETTO Perinteikäs/ei perinteitä 75 % 20 % 55 % Kulttuurimyönteinen/kulttuurikielteinen 73 % 22 % 51 % Yrittäjämyönteinen/yrittäjäkielteinen 61 % 25 % 35 % Elämänmyönteinen/depressiivinen 61 % 31 % 29 % Tapahtumarikas/tapahtumaköyhä 55 % 37 % 18 % Sosiaalinen/epäsosiaalinen 53 % 41 % 12 % Dynaaminen/uinuva 45 % 47 % -2 % Luova/luovuuden puute 43 % 49 % -6 % Täynnä kulttuuria/vähän kulttuuria 41 % 47 % -6 % Kansainvälinen/kotimainen 39 % 51 % -12 % Ulospäin suuntautuva/sisäänpäin lämpiävä 33 % 59 % -25 % Potentiaaliset korostavat hieman muita ryhmiä enemmän yrittäjämyönteisyyttä. Muilta osin ns. negatiiviset ulottuvuudet korostuvat muita kohderyhmiä voimakkaammin. SANAPARI POSITIIVISEEN PAINOTTUVA NEGATIIVISEEN PAINOTTUVA NETTO Kulttuurimyönteinen/kulttuurikielteinen 71 % 27 % 44 % Yrittäjämyönteinen/yrittäjäkielteinen 68 % 29 % 39 % Elämänmyönteinen/depressiivinen 65 % 32 % 34 % Perinteikäs/ei perinteitä 64 % 35 % 29 % Tapahtumarikas/tapahtumaköyhä 48 % 49 % -1 % Täynnä kulttuuria/vähän kulttuuria 47 % 49 % -3 % Sosiaalinen/epäsosiaalinen 47 % 51 % -4 % Luova/luovuuden puute 42 % 56 % -14 % Ulospäin suuntautuva/sisäänpäin lämpiävä 40 % 59 % -19 % Dynaaminen/uinuva 32 % 65 % -32 % Kansainvälinen/kotimainen 25 % 73 % -48 % Verrokkiryhmällä on positiiviseen painottuva mielikuva kaikkien tekijöiden osalta.

28 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 9. MITEN KOET YRITTÄMISEN MAHDOLLISUUDEN ITÄ- UUDELLAMAALLA? asukkaat olen jo yrittäjä 2,9% (3) erittäin kiinnostavana 3,9% (4) melko kiinnostavana 7,8% (8) ei kovinkaan kiinnostavana 45,1% (46) ei ollenkaan kiinnostavana 40,2% (41) tulomuuttajat olen jo yrittäjä 8,2% (4) erittäin kiinnostavana 2,0% (1) melko kiinnostavana 14,3% (7) ei kovinkaan kiinnostavana 26,5% (13) ei ollenkaan kiinnostavana 49,0% (24) pois muuttaneet olen jo yrittäjä 2,0% (1) erittäin kiinnostavana 2,0% (1) melko kiinnostavana 7,8% (4) ei kovinkaan kiinnostavana 23,5% (12) ei ollenkaan kiinnostavana 64,7% (33) potentiaaliset asukkaat (muut) olen jo yrittäjä 2,6% (8) erittäin kiinnostavana 2,3% (7) melko kiinnostavana 16,7% (52) ei kovinkaan kiinnostavana 33,4% (104) ei ollenkaan kiinnostavana 45,0% (140) verrokkiryhmä (Raaseporin alue) olen jo yrittäjä 2,0% (1) erittäin kiinnostavana 0,0% (0) melko kiinnostavana 2,0% (1) ei kovinkaan kiinnostavana 24,5% (12) ei ollenkaan kiinnostavana 71,4% (35) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Itä-Uusimaa ei näyttäydy kovinkaan houkuttelevana yritysalueena. Erityisesti verrokkiryhmässä (Raaseporin alue) koetaan, että yrittäminen ei ole mielekästä alueella. Potentiaalisista asukkaista puolestaan lähes viidesosa kokee yrittämisen mahdollisuuden melko tai erittäin kiinnostavana Itä-Uudellamaalla.

29 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 10. SUOSITTELEMINEN Suosittelisitteko mielikuvienne tai kokemuksenne perusteella Itä-Uudenmaan aluetta asuinpaikkana? asukkaat kyllä, olen jo suositellut 11,9% (12) kyllä, suosittelisin kysyttäessä 60,4% (61) kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin/varauksin 20,8% (21) en todennäköisesti suosittelisi 6,9% (7) tulomuuttajat kyllä, olen jo suositellut 28,6% (14) kyllä, suosittelisin kysyttäessä 46,9% (23) kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin/varauksin 16,3% (8) en todennäköisesti suosittelisi 8,2% (4) potentiaaliset asukkaat (muut) kyllä, olen jo suositellut 4,9% (15) kyllä, suosittelisin kysyttäessä 21,4% (66) kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin/varauksin 40,9% (126) en todennäköisesti suosittelisi 3% (101) verrokkiryhmä (Raaseporin alue) kyllä, olen jo suositellut 0,0% (0) kyllä, suosittelisin kysyttäessä 18,8% (9) kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin/varauksin 60,4% (29) en todennäköisesti suosittelisi 20,8% (10) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suosittelisitteko omien kokemustenne perusteella muille ihmisille nykyistä asuinpaikkaanne? (POIS MUUTTANEET) kyllä, olen jo suositellut 28,0% (14) pois muuttaneet kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin/varauksin 12,0% (6) kyllä, suosittelisin kysyttäessä 50,0% (25) en todennäköisesti suosittelisi 10,0% (5) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Erityisesti Itä-Uudenmaan tulomuuttajat ovat jo suositelleet asuinpaikkaansa. Potentiaalisissa asukkaissa ja verrokkiryhmässä on useita, jotka suosittelisivat aluetta, mutta tietyin ehdoin/varauksin. Alueen asukkaat eivät ole suositelleet aluetta asuinpaikkana kovinkaan aktiivisesti.

30 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 11. ASUINPAIKAN UUDELLEENVALINTA asukkaat luultavasti kyllä 26,0% (19) luultavasti ei 5,5% (4) ehdottomasti ei 1,4% (1) ehdottomasti kyllä 67,1% (49) tulomuuttajat luultavasti ei 4,1% (2) ehdottomasti ei 8,2% (4) ehdottomasti kyllä 36,7% (18) luultavasti kyllä 51,0% (25) potentiaaliset asukkaat (muut) luultavasti ei 0,0% (0) ehdottomasti ei 0,0% (0) ehdottomasti kyllä 61,5% (16) luultavasti kyllä 38,5% (10) verrokkiryhmä (Raaseporin alue) luultavasti kyllä 18,8% (9) luultavasti ei 4,2% (2) ehdottomasti ei 2,1% (1) ehdottomasti kyllä 75,0% (36) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastaajilta kysyttiin, valitsisivatko he uudelleenvalintatilanteessa saman asuinpaikan, kuin missä nyt asuvat. Erityisesti Raaseporin alueella asuvat valitsisivat ehdottomasti saman asuinpaikan, missä nyt asuvat. Myös Itä-Uudenmaan asukkaista reilut 2/3 -osaa valitsisi uudelleen saman asuinpaikan. Alueelle tulomuuttaneet selkeästi vielä empivät valintaansa. Asuinalueen mukaan (Itä-Uudellamaalla asuvat) Askola 66,7% (10) 26,7% (4) 6,7% (1) Porvoo 61,5% (16) 34,6% (9) 3,8% Loviisa 57,1% (20) 28,6% (10) 8,6% (3) 5,7% Lapinjärvi 50,0% (7) 42,9% (6) 7,1% (1) Pukkila 42,9% (6) 42,9% (6) 14,3% (2) Myrskylä 41,2% (7) 52,9% (9) 5,9% 0% 20% 40% 60% 80% ehdottomasti kyllä luultavasti kyllä luultavasti ei ehdottomasti ei 100%

31 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 12. ALUEIDEN ARVIOINTI Asuinpaikkoihin liittyvien tekijöiden merkitys (kaikki vastaajat) Asteikko: 1 = ei lainkaan merkitystä 5 = erittäin tärkeä Hyvät liikenneyhteydet kaikkialle, 566 kpl Terveyspalvelut, 556 kpl Lyhyet päivittäiset matkat, 565 kpl Asumisessa valinnan mahdollisuuksia, 562 kpl Tilava asuminen, 560 kpl Ruuhkattomat työmatkat, 561 kpl Vesistöjen läheisyys, 565 kpl Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu, 563 kpl Kotiseutu, 559 kpl Rikas tapahtuma- ja kulttuuritarjonta, 563 kpl Mahdollisuus hidastaa elämänkulkua, 560 kpl Koulupalvelut ja vapaa-ajan palvelut, 560 kpl Julkisen sektorin toimivuus, 547 kpl Hyvät urakehitysmahdollisuudet, 559 kpl Mahdollisuus sekä omistus- että vapaa-ajan asuntoon, 560 kpl Vapaa-ajan asuminen omassa maakunnassa, 562 kpl Hyvät logistiikka- ja kulkuyhteydet (kaikki liikennemuodot), 550 kpl Opiskelupaikkakunta, 518 kpl Osaavan työvoiman saatavuus, 546 kpl Seudulla alan osaamisen keskittymä, 548 kpl Yritystoiminnan tukeminen (investointituet ym.), 557 kpl Kohdemarkkinoiden läheisyys (merkittävät asiakkaat seudulla), 547 kpl Yritykselle sopivat toimitila- ja tonttiratkaisut, 547 kpl Yhteistyökumppanit/alihankkijat seudulla, 544 kpl Päivähoitopalvelut, 564 kpl Neuvolapalvelut, 562 kpl max 5 4,4 4,3 4,3 4,1 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 3,9 3,8 3,8 3,7 3,6 3,6 3,6 3,6 3,2 3,1 3,0 3,0 3,0 2,9 2,9 Kaikilta vastaajilta kysyttäessä asuinpaikkaan liittyvien tekijöiden merkitystä, tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat hyvät liikenneyhteydet, terveyspalvelut sekä lyhyet päivittäiset matkat. Vähiten merkitystä annetaan neuvola- ja päivähoitopalveluille, jotka ovat hyvinkin tiettyyn elämänvaiheeseen liittyviä tekijöitä ja ilmenee mm. seuraavan kuvion ikäluokittaisessa tarkastelussa.

32 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) Vertailu ikäryhmän mukaan (kaikki vastaajat) Taulukosta on havaittavissa, miten eri ikäryhmään kuuluvat vastaajat pitävät tärkeänä asuinpaikassaan eri asioita. Esimerkiksi vapaa-ajan palveluiden merkitys korostuu vanhemmilla ikäryhmillä kun taas työelämän mahdollisuuksilla ja yrittäjyydellä on heille vähiten merkitystä. Opiskelupaikkaa taas arvostavat eniten nuoremmat ikäryhmät ja päivähoito- ja neuvolapalveluita nuoret keski-ikäiset. TOIMINNAN TEKIJÄT Liikenne Hyvät liikenneyhteydet kaikkialle Ruuhkattomat työmatkat Lyhyet päivittäiset matkat Keskiarvo Vapaa-aika Vapaa-ajan asuminen omassa maakunnassa Rikas tapahtuma- ja kulttuuritarjonta Vesistöjen läheisyys Keskiarvo Asuminen Tilava asuminen Mahdollisuus sekä omistus- että vapaa-ajan asuntoon Asumisessa valinnan mahdollisuuksia Keskiarvo Työelämän mahdollisuudet Mahdollisuus hidastaa elämänkulkua Hyvät urakehitysmahdollisuudet Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu Keskiarvo Verkostot Kotiseutu Opiskelupaikkakunta Keskiarvo Yleiset palvelut Terveyspalvelut Koulupalvelut ja vapaa-ajan palvelut Päivähoitopalvelut Neuvolapalvelut Keskiarvo Yrittäjyys Yritystoiminnan tukeminen (investointituet ym.) Kohdemarkkinoiden läheisyys (merkittävät asiakkaat seudulla) Yhteistyökumppanit/alihankkijat seudulla Hyvät logistiikka ja kulkuyhteydet (kaikki liikennemuodot) Yritykselle sopivat toimitila- ja tonttiratkaisut Osaavan työvoiman saatavuus Seudulla alan osaamisen keskittymä Julkisen sektorin toimivuus Keskiarvo Kaikkien kriteerien keskiarvo Keskiarvo N=569 4,4 4,0 4,3 4,26 3,6 3,9 4,0 3,82 4,1 3,6 4,1 3,93 3,8 3,6 4,0 3,81 4,0 3,2 3,59 4,3 3,8 3,42 3,0 3,0 2,9 3,6 2,9 3,1 3,0 3,7 3,15 3, vuotta N=81 4,5 4,0 4,1 4,21 3,5 3,6 3,6 3,58 3,8 3,0 4,0 3,58 3,6 4,1 4,2 3,97 3,9 4,1 4,00 4,0 4,0 2,7 2,7 3,33 2,9 2,9 2,7 3,5 3,0 3,4 2,99 3, vuotta N=104 4,4 4,1 4,3 4,26 3,5 3,9 3,9 3,77 4,0 3,4 4,2 3,86 3,9 3,8 4,1 3,93 3,9 3,4 3,66 4,3 3,9 3,3 3,3 3,68 2,9 2,9 2,9 3,5 2,9 3,1 2,9 3,5 3,08 3, vuotta N=115 4,4 4,3 4,3 4,34 3,5 3,9 4,0 3,82 4,1 3,7 4,2 4,00 4,0 3,9 4,3 4,10 4,0 3,1 3,59 4,3 4,0 3,2 3,1 3,65 3,0 3,0 3,0 3,7 3,1 3,3 3,3 3,8 3,27 3, vuotta N=125 4,5 4,4 4,4 4,40 3,6 3,9 4,1 3,89 4,3 3,8 4,2 4,08 4,1 3,8 4,3 4,07 4,1 3,2 3,66 4,4 3,8 2,7 2,6 3,39 3,4 3,4 3,4 3,9 3,3 3,5 3,4 4,1 3,55 3, vuotta N=74 4,5 3,9 4,3 4,22 3,4 3,9 4,2 3,83 4,0 3,7 4,1 3,92 3,6 3,5 3,31 3,8 2,2 3,01 4,5 3,3 2,2 2,1 3,02 2,7 3,4 2,7 2,9 2,7 3,5 2,94 3,37 yli 64 vuotta N=65 4,4 3,2 4,3 3,95 3,9 4,1 4,3 4,09 4,3 4,0 4,1 4,14 3,2 2,6 2,9 2,93 4,2 2,7 3,44 4,6 3,3 2,6 2,5 3,26 2,7 2,6 2,5 3,1 2,7 2,6 2,5 3,5 2,78 3,36

33 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) Kuiluanalyysi, Itä-Uusimaa (kaikki vastaajat) Alla esitettävän Kuiluanalyysin avulla voidaan tutkia vastaajien tyytyväisyyteen vaikuttavia toiminnan tekijöitä. Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin alueella on onnistuttu vastaamaan vastaajien odotuksiin. Kuiluanalyysissä vihreä pylväs (pitkä, oikealle osoittava pylväs) kuvaa kunkin arvioidun tekijän merkitystä vastaajille. Jos vihreä pylväs on pitkä, kyseinen tekijä on vastaajalle tärkeä ja jos pylväs on lyhyt, ei tekijällä ole paljoakaan merkitystä. Lyhyempi punainen pylväs kuvaa puolestaan annetun onnistumisarvosanan ja merkitysarvosanan erotusta (kuilua). Positiiviset (oikealle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistuminen on arvioitu korkeammaksi kuin merkitys. Nämä saattavat olla ylipanostustekijöitä. Negatiiviset (vasemmalle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistuminen on arvioitu heikommaksi kuin merkitys. Mitä pidemmälle vasemmalle tekijän punainen pylväs ulottuu, sitä kriittisempi tekijä on kyseessä. Tutkimusraportissa toiminnan tekijät luokitellaan kuiluanalyysin perusteella kolmeen luokkaan seuraavasti: o Onnistuneet tekijät = kuilu -0,4 tai parempi o Parantamisen varaa -tekijät = kuilu -0,5 - -0,9 o Kriittiset tekijät = kuilu -1,0 tai heikompi Kuvassa kaikki vastaajat arvioivat Itä-Uuttamaata. Hyvät liikenneyhteydet kaikkialle, 567 kpl Terveyspalvelut, 559 kpl Lyhyet päivittäiset matkat, 566 kpl Kotiseutu, 561 kpl Asumisessa valinnan mahdollisuuksia, 563 kpl Rikas tapahtuma- ja kulttuuritarjonta, 563 kpl Ruuhkattomat työmatkat, 563 kpl Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu, 564 kpl Tilava asuminen, 562 kpl Mahdollisuus hidastaa elämänkulkua, 561 kpl Vesistöjen läheisyys, 565 kpl Koulupalvelut ja vapaa-ajan palvelut, 562 kpl Hyvät urakehitysmahdollisuudet, 562 kpl Julkisen sektorin toimivuus, 549 kpl Hyvät logistiikka- ja kulkuyhteydet (kaikki liikennemuodot), 550 kpl Vapaa-ajan asuminen omassa maakunnassa, 563 kpl Mahdollisuus sekä omistus- että vapaa-ajan asuntoon, 561 kpl Opiskelupaikkakunta, 519 kpl Osaavan työvoiman saatavuus, 547 kpl Seudulla alan osaamisen keskittymä, 550 kpl Kohdemarkkinoiden läheisyys (merkittävät asiakkaat seudulla), 549 kpl Yhteistyökumppanit/alihankkijat seudulla, 546 kpl Yritystoiminnan tukeminen (investointituet ym.), 557 kpl Yritykselle sopivat toimitila- ja tonttiratkaisut, 550 kpl Päivähoitopalvelut, 564 kpl Neuvolapalvelut, 564 kpl max 5 Kuiluanalyysiä tukee Itä-Uudestamaasta annettu avoin palaute kysymykseen: Mitä Itä-Uudellamaalla on yleisesti ottaen huonointa verrattuna muihin maakuntiin? Alueen heikkouksina avoimessa palautteessa nähdään muun muassa kulkuyhteydet ( huono poikittaisliikenne ). Avoimen palautteen mukaan myös terveyspalvelut vaatisivat lisäpanostuksia. -1,2-1,0-1,0-0,7-0,7-0,7-0,6-0,6-0,5-0,5-0,5-0,5-0,4-0,4-0,2-0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 0,4 0,5 4,4 4,3 4,3 4,0 4,1 3,9 4,0 4,0 4,1 3,8 4,0 3,8 3,6 3,7 3,6 3,6 3,6 3,2 3,1 3,0 3,0 2,9 3,0 2,9

34 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) Vertailu vastaajaryhmän mukaan (Itä-Uusimaa) Alla esitettävässä, kuiluanalyysiin perustuvassa vertailutaulukossa vihreä kuvaa onnistuneita tekijöitä (kuilu -0,4 tai parempi), keltainen parantamisen varaa tekijöitä (kuilu -0,5 - -0,9) ja punainen kriittisiä tekijöitä (kuilu -1,0 tai heikompi). TOIMINNAN TEKIJÄT Liikenne Hyvät liikenneyhteydet kaikkialle Ruuhkattomat työmatkat Lyhyet päivittäiset matkat Keskiarvo Vapaa-aika Vapaa-ajan asuminen omassa maakunnassa Rikas tapahtuma- ja kulttuuritarjonta Vesistöjen läheisyys Keskiarvo Asuminen Tilava asuminen Mahdollisuus sekä omistus- että vapaa-ajan asuntoon Asumisessa valinnan mahdollisuuksia Keskiarvo Työelämän mahdollisuudet Mahdollisuus hidastaa elämänkulkua Hyvät urakehitysmahdollisuudet Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu Keskiarvo Verkostot Kotiseutu Opiskelupaikkakunta Keskiarvo Yleiset palvelut Terveyspalvelut Koulupalvelut ja vapaa-ajan palvelut Päivähoitopalvelut Neuvolapalvelut Keskiarvo Yrittäjyys Yritystoiminnan tukeminen (investointituet ym.) Kohdemarkkinoiden läheisyys (merkittävät asiakkaat seudulla) Yhteistyökumppanit/alihankkijat seudulla Hyvät logistiikka ja kulkuyhteydet (kaikki liikennemuodot) Yritykselle sopivat toimitila- ja tonttiratkaisut Osaavan työvoiman saatavuus Seudulla alan osaamisen keskittymä Julkisen sektorin toimivuus Keskiarvo Kaikkien kriteerien keskiarvo Keskiarvo N=934-1,2-0,6-1,0-0,92-0,7-0,5-0,46-0,5-0,2-0,7-0,49-0,5-0,4-0,6-0,53-0,7-0,1-0,43-1,0-0,5 0,4 0,5-0,13 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1-0,4 0,02 2 tulomuuttajat N=49-0,9 0,0-0,43 0,7-0,2 0,1 0,17 0,0 0,7 0,3 0,32 0,0-0,4-0,25-0,6 0,3-0,14-0,4-0,1 0,5 0,9 0,23 0,6 0,7 0,7 0,5 0,7 0,8 0,6 0,6 0,63 0,20 pois muuttaneet N=51-0,6-0,7-0,6-0,61-0,2-0,24-0,4-0,2-0,7-0,43-0,7-0,1-0,5-0,42-0,4 0,3-0,05-0,6 0,4 0,3-0,07 0,2 0,4 0,3 0,0 0,2 0,2 0,3-0,2 0,17-0,16 asukkaat N=102-1,0-0,6-0,64-0,6-0,7-0,6-0,62-0,6-0,6-0,7-0,62-0,7-0,8-0,7-0,74-0,6-0,42-1,1-0,6-0,2 0,0-0,48-0,6-0,5-0,5-0,8-0,5-0,7-0,5-1,0-0,62-0,60 työmarkkina- ja verrokkialueen asukkaat N=367-1,3-0,8-1,2-1,11-0,8-0,6-0,53-0,6-0,2-0,8-0,56-0,5-0,4-0,7-0,53-0,8-0,2-0,49-1,0-0,5 0,5 0,6-0,09 0,3 0,3 0,3 0,4 0,2 0,2-0,4 0,12 3 potentiaaliset asukkaat (muut) N=316-1,3-0,9-1,3-1,16-0,1-0,7-0,5-0,47-0,5-0,1-0,8-0,50-0,6-0,5-0,7-0,61-0,8-0,2-0,50-1,0-0,6 0,6 0,6-0,09 0,3 0,2 0,3-0,4 0,4 0,2 0,2-0,5 0,10 4 verrokkiryhmä (Raaseporin alue) N=49-1,3-0,4-0,6-0,77-1,1-0,9-0,9-0,95-1,0-0,9-1,1-1,01-0,2 0,1-0,1-0,07-1,2 0,3-0,42-1,1 0,0 0,4 0,4-0,05 0,4 0,5 0,3 0,0 0,1 0,3 0,2 0,1 0,25-0,29 Asukkaat ovat tulomuuttajia selkeästi kriittisempiä Itä-Uuttamaata kohtaan. Asukkaat antavat pois muuttaneita, potentiaalisia asukkaita sekä verrokkiryhmää negatiivisemmat arviot. Erityisesti hyvät liikenneyhteydet ja terveyspalvelut läpileikkaavat kriittisinä arvioina nykyisiä ja potentiaalisia asukkaita (poislukien tuloja poismuuttaneet). Työmarkkina-alueen potentiaaliset asukkaat näkevät myös lyhyet päivittäiset matkat kriittisenä tekijänä Itä-Uuttamaata arvioitaessa. Taulukon kaikki arviot koskevat siis Itä-Uuttamaata.

35 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) Alueiden välinen vertailu (oma asuinalue) Alla olevassa, kuiluanalyysiin perustuvassa taulukossa Itä-Uuttamaata arvioivat alueella asuvat, muita alueita niissä asuvat vastaajat eli kaikki vastaajat arvioivat omia asuinalueitaan. Alueiden välisessä vertailussa Itä-Uusimaa onnistuu lähes samantasoisesti muiden alueiden kanssa. Kriittisenä alueella pidetään hyviä liikenneyhteyksiä kaikkialle. Lisäksi tekijä kotiseutu on heikompi kuin muilla alueilla. Lisäksi työelämään liittyvät mahdollisuudet koetaan heikommiksi. Parempaa Itä-Uudellamaalla on pääkaupunkiseutuun verrattuna mm. asumiseen liittyvät tekijät ja ruuhkattomat työmatkat. TOIMINNAN TEKIJÄT Itä-Uusimaa, N=151 Pääkaupunkiseutu, N=200 Kymenlaakso, N=59 Keski-Uusimaa, N=57 Raaseporin alue, N=49 Liikenne Hyvät liikenneyhteydet kaikkialle -1,0-0,4-0,8-0,5 Ruuhkattomat työmatkat -0,2-0,6 0,2-0,8-0,2 Lyhyet päivittäiset matkat -0,5-0,4-0,5-0,8-0,4 Keskiarvo -0,6-0,4-0,8-0,4 Vapaa-aika Vapaa-ajan asuminen omassa maakunnassa -0,2 0,0 0,2-0,1-0,4 Rikas tapahtuma- ja kulttuuritarjonta -0,5 0,1-0,1-0,5 Vesistöjen läheisyys -0,4 0,0-0,4-0,5 Keskiarvo -0,4 0,1-0,1-0,2-0,5 Asuminen Tilava asuminen -0,4-0,5-0,5 Mahdollisuus sekä omistus- että vapaa-ajan asuntoon -0,1-0,1 0,1-0,2-0,4 Asumisessa valinnan mahdollisuuksia -0,4-0,5-0,6-0,4 Keskiarvo -0,4-0,2-0,4-0,4 Työelämän mahdollisuudet Mahdollisuus hidastaa elämänkulkua -0,5-0,5-0,4 Hyvät urakehitysmahdollisuudet -0,7 0,1-0,2-0,2 0,0 Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu -0,6-0,4-0,5-0,4 Keskiarvo -0,6-0,4-0,2 Verkostot Kotiseutu -0,6-0,2-0,1-0,2 Opiskelupaikkakunta -0,1 0,4 0,1 0,5 0,4 Keskiarvo 0,1 0,0 0,1 0,0 Yleiset palvelut Terveyspalvelut -0,9-0,4-1,0-0,8-0,6 Koulupalvelut ja vapaa-ajan palvelut -0,5 0,1-0,2 0,2 Päivähoitopalvelut 0,1 0,8 0,7 0,8 0,5 Neuvolapalvelut 0,3 0,9 0,8 0,8 0,6 Keskiarvo -0,2 0,3 0,1 0,2 0,2 Yrittäjyys Yritystoiminnan tukeminen (investointituet ym.) -0,2 0,5 0,3 0,5-0,1 Kohdemarkkinoiden läheisyys (merkittävät asiakkaat seudulla) -0,2 0,7 0,2 0,6-0,1 Yhteistyökumppanit/alihankkijat seudulla -0,1 0,7 0,4 0,4-0,2 Hyvät logistiikka ja kulkuyhteydet (kaikki liikennemuodot) -0,4 0,2-0,2 0,2-0,2 Yritykselle sopivat toimitila- ja tonttiratkaisut -0,1 0,5 0,5 0,7-0,1 Osaavan työvoiman saatavuus -0,2 0,6 0,2 0,6-0,2 Seudulla alan osaamisen keskittymä -0,1 0,6 0,3 0,6-0,1 Julkisen sektorin toimivuus -0,5-0,2-0,5-0,1-0,1 Keskiarvo -0,2 0,4 0,1 0,5-0,1 Kaikkien kriteerien keskiarvo 0,1 0,0 0,0-0,2

36 ITÄ-UUDENMAAN ELINVOIMATUTKIMUS (50) 13. ITÄ-UUDELLAMAALLA PARASTA Itä-Uudellamaalla asuvat Alla oleva avoimen palautteen analyysi tiivistää hyvin kokemukset Itä- Uudestamaasta. Nämä maininnat toistuivat muissakin avoimissa palautteissa, jota vastaajilta kerättiin Muualla asuvat Myös muualla asuvat korostavat samoja asioita Itä-Uudellamaalla, kuin siellä asuvat.