Valmistelija: Korttinen Jorma

Transkriptio

1 Terveydensuojeluviranomaisen lausunto maa-aines- ja ympäristölupahakemukset maaaineksen ottamiseen ja murskaukseen sekä asfalttiasemalle ja ylijäämämaiden käsittelylle - YIT infra Oy, Saarlampi, Imatra IMR/693/ /2018 Valmistelija: Korttinen Jorma Imatran seudun ympäristönsuojeluviranomainen pyytää lausuntoa Imatran terveydensuojeluviranomaiselta seuraavista ympäristölupahakemuksista. YIT Infra Oy hakee maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa maa-aineksen ottoon sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisia ympäristölupia kiviaineksen murskaukseen, siirrettävälle asfalttiasemalle sekä ylijäämämaiden vastaanotolle ja varastoinnille Imatran Saarlammella tiloilla Immalanhovi ( ), Mattarila ( ) ja Saarlampi ( ). Ottamisalueen pinta-ala on 17,3 ha ja arvioitu maa-aineksen ottomäärä m 3 ktr ja ottamisaika 10 vuotta. Maa-ainesten ottoon ja kiviaineksen murskaukseen on myönnetty aiemmin maa-aines- ja ympäristöluvat. Uusia lupia haetaan, koska tarkoituksena on laajentaa olemassa olevaa ottamisaluetta. Asfalttiasema ja ylijäämämaiden käsittely ovat uutta toimintaa, jolla ei ole aiempia lupia. Vuosittainen ottomäärä vaihtelee noin kiinto-m3 välillä ja vuosittain murskataan arviolta tonnia. Maaaineksia otetaan tasoon +90. Murskauslaitos ei ole alueella jatkuvasti, vuosittain toimintaa arvioidaan olevan 2-6 kuukautta ja joka vuosi ei välttämättä murskata. Hakijan mukaan toiminnasta aiheutuu pöly- ja melupäästöjä. Murskauksen päivittäiseksi toiminta-ajaksi on ilmoitettu ma - pe klo 6 22 ja kuormaamisen ja kuljetuksen ma - pe klo 6-22 ja la klo Raskasta liikennettä keksimäärin 15 käyntiä/vrk. Murskauslaitoksen pölyämistä voidaan hakijan mukaan vähentää tarvittaessa kastelemalla, koteloimalla kuljettimia ja säätämällä kiviaineksin putoamiskorkeuksia. Työkoneiden ja liikenteen melu on tasaista, murskauksen melu voi olla impulssimaista tarkastelupisteen läheisyydestä riippuen. Hakijan mukaan murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maahan tai pohjaveteen. Murskauslaitoksen sosiaalitilojen harmaat kantovedet imeytetään maahan ja käymälävedet kerätään umpisäiliöön tai vastaavaan. Tuotannossa käytettäviä aineita ilmoitetaan olevan keskimäärin vuosittain kevyt polttoöljy 33,6 t (maksimi 100,8), öljyt 0,1 t (maks. 0,4) ja voiteluaineet 0,3 t (maks. 0,9). Päästöiksi ilmaan on ilmoitettu hiukkaset ja NO x 0,9 ja 0,4 t/a. Lisäksi SO 2 ja CO 2 0,2 ja 321 t/a. Murskauslaitoksen melutasoksi 120 db ja pyöräkuormaajan melutaso 110 db.

2 Polttoöljyt varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä ja lukoilla. Voiteluaineet ja muut öljytuotteet säilytetään omissa astioissaan suoja-altaissa. Työkoneita ei tankata valvomatta ylitäyttöjen estämiseksi. Työkoneita ei pestä eikä huoleta työmaa-alueilla. Murskauslaitoksen huoltotoimenpiteet joudutaan tekemään paikan päällä. Hakijan mukaan alueelle ei muodostu merkittävästi hulevesiä, ne imeytyvät maahan. Hakijan arvio päästöjen vähentämisestä: Koteloinnilla, pudotuskorkeuksien pienentämisellä ja vesikastelulla voidaan hyvin tehokkaasti vähentää ilmaan johtuvia pölypäästöjä. Murskauslaitoksen säännöllisellä huollolla vaikutetaan polttoaineen kulutukseen, joka vähentää päästöjä ilmaan. Energiankulutusta tarkkaillaan ja se pyritään minimoimaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa sekä parhaita käytäntöjä. Ensisijainen meluntorjuntakeino on murskauslaitteiston sekä varastokasojen sijoittelu. Hakija arvio yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen: ei merkittäviä vaikutuksia. Hakijan mukaan normaalista toiminnasta ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta on tarkkailtu aiemman tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Alue sijaitsee Vesioronkankaan I-luokan pohjavesialueella. Hakija ilmoittaa pohjaveden ylimmäksi korkeudeksi +83,97 (N60) ja alin ottotaso olisi +90, suojakerros pohjaveteen on hakijan mukaan 6 metriä. Hakemuksessa ei käy ilmi onko pohjaveden tasoa tarkkailu ennen maa-ainesten ottamista. Ottamissuunnitelman mukaan lähin asutus sijaitsee alueen lounais/ luoteispuolella noin 150 metrin päässä Insinööriniementiellä. Ottamisalueen ja asutuksen väliin jää puustoa eikä ottamisalueelle ole suoraa näköyhteyttä. Saarlammen rannalla sijaitsee myös muutama kiinteistö. Olemassa olevalle ottoalueelle haetaan lupaa siirrettävälle asfalttiasemalle ja puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottamiseksi alueelle. Asfalttiasemalla valmistetaan erilaisia päällystemassoja enintään t ja keskimäärin t vuodessa. Asfalttiaseman toiminta-aika olisi huhtikuun alusta lokakuun loppuun ja toiminta ei ole jokavuotista. Toimintaa on ma pe klo Lupaa haetaan poikkeustapauksessa myös ympärivuorokautiseen työskentelyyn enintään 40 vuorokaudelle vuodessa. Tällöin massan kuljetusta on myös ympäri vuorokauden. Asfalttiaseman toimintaan liittyvä liikenne on keskimäärin autoa vuorokaudessa. Asfalttiaseman toiminta käsittää kiviainesten seulonnan ja kuumentamisen rummussa. Kuumennuksen jälkeen kiviaineksen sekaan sekoitetaan lisäaineita kuten bitumia ja täyteaineita (kalkkifilleri ja selluloosakuitu). Sekoittimista valmis massa puretaan joko suoraan kuljetusajoneuvoon tai siirtokuljettimeen, jolla massa siirretään purkusiilon kautta massasiiloihin välivarastoitavaksi.

3 Oheismateriaali 1. Hakemus_asfalttiasema ja maat 2. Liite8_Yleisötiivistelmä 3. Saarlampi_yhteishak 4. Ottamissuunn_Saarlampi Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Asfalttiaseman toimintaan liittyen alueelle haetaan otettavaksi vastaan myös kierrätysasfalttipaloja ja rouhetta. Vanhasta käyttökohteesta poistettu pala-asfaltti varastoidaan murskauslaitoksen läheisyyteen ja murskataan, kun sitä on kertynyt riittävästi (vähintään t). Kierrätysasfalttia käsitellään keskimäärin t ja enintään tonnia vuodessa. Materiaaleja ei säilytetä yli 3 vuotta alueella ja vastaan otetaan vain puhdasta kierrätysasfalttia. Hakemuksen mukaan puhtaita ylijäämämaita otetaan vastaan rakennuskohteista ja niitä voidaan käyttää Saarlammen ottoalueella luiskausten täyttöön ja alueen verhoiluun, alueelta kuorittujen pintamaiden lisäksi. Puhtaita ylijäämämaita voidaan myös lyhytaikaisesti välivarastoida ottoalueen varastoalueella. Puhtaita ylijäämämaita otetaan vuosittain vastaan alueelle enintään t. Hakemuksen mukaan alueelle ei oteta vastaan maa-aineksia alueilta, joita on käytetty ampumaratana tai joilla on ollut huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyä tai teollista toimintaa tai muuta vastaavaa toimintaa. Asfalttiasema käyttää toiminnassaan raskasta polttoöljyä, polttoaineita ja bitumia. Jäteöljy ja muut vaaralliset aineet säilytetään lukitussa teräskontissa, joissa on valuma-altaat ja joihin sadevesi ei pääse. Nestekaasua pidetään pieniä määriä lukitussa varastossa. Hakemuksessa asfalttiaseman päästöiksi on ilmoitettu hiilidioksidi 1362 t, rikkidioksidi 7,6 t, typen oksidit 3,1 t ja hiukkaset 1,75 t. Asfalttiasemalla syntyvä pöly imetään tekstiilisuodattimeen. Massan valmistuksessa tarkkaillaan lämpötilaa, jotta kiviaines ei olisi liian kuumaa ja toiminnasta ei aiheutuisi PAH-päästöjä. Hakemuksen mukaan alueella on mahdollista käyttää turboasemaa, jossa kiviaineksen kuumennus tapahtuu vesihöyryn avulla ja ilmapäästöjä ei juurikaan synny. Päästöt ilmaan ja polttoöljyn kulutus on laskettu ns. kuuma-asemaa käyttäessä ja ne edustavat ns. eniten päästöjä aiheuttavaa tilannetta t kierrätysasfaltin murskauksesta on ilmoitettu syntyvän päästöjä hiilidioksidi 64 t, rikkidioksidi 0,04 t, typen oksidit 0,09 t ja hiukkaset 0,18 t. Asfalttiaseman äänitehotasoksi on ilmoitettu keskimäärin 113 db. Aseman melu on hakemuksen mukaan tasaista ja matalataajuista. Imatran seudun ympäristölautakunta lausuu terveydensuojeluviranomaisena maa-aines- ja ympäristölupahakemuksista maaaineksen ottamiseen ja murskaukseen sekä asfalttiasemalle ja

4 ylijäämämaiden käsittelylle - YIT infra Oy, Saarlampi, Imatra seuraavaa: Ottamisalue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella, Vesioronkangas. Pohjavesialueella sijaitsee Imatran Veden Hiekkoinlahden pohjavedenottamo. Hiekkoinlahden ottamolta otetaan noin puolet Imatran Veden tarvitsemasta raakavedestä. Hertta tietokannassa on alueen hydrogeologinen kuvaus. Sen mukaan pohjaveden pääpurkautumissuunta on todennäköisesti kohti Immalanjärveä. Osa pohjoisista pohjavesistä purkautuu todennäköisesti lampien kautta Saimaaseen. Pohjaveden jakaja kulkee Paavo Ristola Oy:n v tekemän tutkimuksen mukaan Immalan deltan pohjoisosassa. Oy Vesi-Hydro Ab:n vuonna 1993 kokoamien kairaus- ym. tietojen mukaan kulkee alueen läpi kallioruhjelinja Hämeensaari (Saimaa), Kaukopään tehtaat, Pyhälampi, Hiekkoinlahti, Humpunsaari (Immalanjärvi). Tämän ruhjeen kautta on mahdollisesti hydraulinen yhteys Saimaan ja Immalanjärven välillä. Hertta tietokannan mukaan riskejä pohjavedelle aiheuttaa laajamittainen soranotto ja myös valtatiet sekä transitojunaliikenne. Pohjavesialueella sijaitsee Pyhälammen läheisyydessä pohjavedenottamo, josta ei ole otettu vettä useaan vuoteen. Vesioronkankaan pohjavesialueen geologista rakennetta ei ole selvitetty tarkasti. Alueelta ei ole tarkkaa tietoa kalliopinnan korkokuvasta ja pohjaveden virtaussuunnista. Luvan hakijalla ei ollut kattavaa riskinarviointia kaikkien toimintojen aiheuttamista riskeistä liittyen pohjavedenottoon. Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä, että toimija arvioi eri toimintojen osalta Hiekkoinlahden pohjavedenottamolle liittyvät riskit ja niiden hallinnan. Lähimmällä asutuksella, joka on Insinööriniementiellä, on tällä hetkellä käytössä yhteinen oma vedenottamo. Kaivo sijaitsee lähellä Saimaan rantaa. Hakija on esittänyt, että pohjavesiä tarkkailtaisiin vuoden 2015 tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pohjavesitarkkailusuunnitelman mukaan alueelle asennetuista kolmesta pohjavesiputkesta määritetään pinnankorkeutta ja otetaan vesinäytteitä kaksi kertaa vuodessa kesällä ja syksyllä. Vesinäytteistä tutkitaan tavanomaisia fysikaalis-kemiallisia muuttujia. Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä, että analyysilistaa tarkastetaan ja huomioidaan koneissa ja ajoneuvoissa käytettävät polttoaineet ja voiteluaineet sekä muut talousvedelle haitalliset yhdisteet. Vesinäytteistä tulee määrittää myös haju ja mitata lämpötila. Monet talousvedelle haitalliset aineet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina tavanomaista poikkeavaa hajua veteen. Tarkkailun piiriin tulisi ottaa lähimmän asutusalueen kaivo ainakin siksi ajaksi, kun siitä otetaan talousvettä.

5 Pohjavesitarkkailua esitetään jatkettavan aiemmin asennetuista kolmesta pohjavesiputkesta. Uudelle alueelle on tarpeen mukaan lisättävä uusi/uusia havaintopisteitä ottaen huomioon tiedot alueen pohjaveden virtaussuunnista. Toiminnassa ja kuljetuksissa on huomioitava, että pöly- ja meluhaitat ovat asutukselle mahdollisimman vähäiset. Toiminnassa tulee käyttää päästöjen suhteen parasta saatavilla olevaa tekniikkaa (BAT). Ylijäämämaiden käsittelypaikkaa ei hakemuksessa ole tarkemmin selostettu. Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä, että ylijäämämaiden käsittely ja pala-asfaltin varastointi huomioidaan lupaehdoissa. Tulee määritellä mitä puhtailla ylijäämämailla tarkoitetaan ja miten aineksen puhtaus todetaan. Pohjaveden tarkkailussa tulee huomioida mm. orgaanista ainesta sisältävän maaaineksen vaikutukset (mm. KMnO4-luku, TOC). Pohjavesitarkkailuputkia tulisi olla ottoalueella pohjavesivirtauksen ala- ja yläpuolella. Pohjavesiseurantaa tulee olla riittävän pitkä aika soranoton päätyttyä. Häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä ilkivaltaan varautumista varten tulee olla suunnitelma, jossa huomioidaan myös poltto- voitelu- ym. toiminnassa käytettyjen aineiden vuototilanteet. Soranotto lisää pohjaveden laadun ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluja sekä pohjaveden likaantumisriskiä ja voi muuttaa pohjavedenottamosta otettavan veden käsittelytarvetta. Soranottoalue laajenee entisestään ja lisää riskiä pohjaveden saastumiselle. Toiminnassa olevalta alueelta ja uudelta alueelta on poistettu tai poistetaan puusto, aluskasvillisuus ja maanpinnan ylin kerros, joka suojaa omalta osaltaan pohjavettä. Maannoksen vajovedessä tapahtuvat monet kemialliset ja biokemialliset reaktiot vähenevät oleellisesti. Maaperän puskurikapasiteetti happosateita vastaan vähenee. Pohjaveden pinnan yläpuolella oleva luonnontilainen maakerros ja sen päällä oleva maannoskerros ja kasvillisuus vaikuttavat pohjaveden laatuun ja määrään. Luonnontilaisilla alueilla, jossa pohjavedenpinnan yläpuolella on paksu maakerros, pohjavesi on tasalaatuista ja likaantumisriski on pieni. Terveydensuojeluviranomainen pitää erityisen tärkeänä alueen jälkihoitoa. Jälkihoito tulee tehdä asianmukaisesti ja mielellään vaiheittain soranoton aikana ja sen päätyttyä. Pohjaveden pinnan yläpuolelle jäävän maakerroksen paksuus tulee olla riittävä ja päällä tulisi olla luontaista maannosta jäljittelevä verhoilu. Päätös: Hyväksyttiin.