IMATRAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA YMPLA 5/2018. Imatran seudun ympäristölautakunta Julkinen

Transkriptio

1 Aika klo 16:30-17:06 Paikka Imatran kaupungintalo, Kaupunkipuro (h. 207) Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 45 Pöytäkirjantarkastajan valinta 4 46 Läsnäolo Imatran seudun ympäristölautakunnan kokouksissa 5 47 Lausunto asemakaavan muutoksesta 1074, kaupunginosa 74, 6 Vuoksenniska, Imatra 48 Lausunto asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta 1014, 7 kaupunginosat 31 Tuulikallio, 32 Korvenkanta, Imatra 49 Lausunto asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta 1015, 8 kaupunginosissa 31 Tuulikallio, 10 Mansikkala ja 30 Ritikankoski 50 Lausunto asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta 1080, 10 kaupunginosissa 70, Sienimäki ja 50, Itä-Siitola, Imatra 51 Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ehdotuksista 11 merkittäviksi tulvariskialueiksi Etelä-Karjalan alueella sekä tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelun osallistumista, tiedottamista ja kuulemista koskevasta asiakirjasta 52 Terveydensuojeluviranomaisen lausunto maa-aines- ja 14 ympäristölupahakemukset maa-aineksen ottamiseen ja murskaukseen sekä asfalttiasemalle ja ylijäämämaiden käsittelylle - YIT infra Oy, Saarlampi, Imatra 53 Imatran seudun ympäristölautakunnan talouskatsaus 4/ Viranhaltijapäätökset Tiedoksiannot lautakunnalle Päätökset, joihin Imatran seudun ympäristölautakunnalla on 23 muutoksenhakuoikeus 57 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan 24 Sivu 1/25

2 Aika klo 16:30-17:06 Paikka Imatran kaupungintalo, Kaupunkipuro (h. 207) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Läsnä Tikka Arto Puheenjohtaja Pohjola Ritva Jäsen Tikkanen Aleksi Jäsen Ainoa Tea Pöytäkirjan tarkastaja Poissa Suur-Hamari Sirpa Ympäristöjohtaja Pekonen Kari 1. varapuheenjohtaja Siitonen Sini I kaupungineläinlääkäri Siitonen Saara Jäsen Muut osallistujat Wikström Anna-Maija Ympäristönsuojelupäällikkö, vs. ympäristöjohtaja Siitonen Eija Hallintosihteeri Korttinen Jorma Ympäristöinsinööri, vs. terveysvalvonnan johtaja Käsitellyt asiat Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä klo Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä alkaen Sivu 2/25

3 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/25

4 45 Pöytäkirjantarkastajan valinta Valittiin pöytäkirjantarkastajaksi Tea Ainoa. Sivu 4/25

5 46 Läsnäolo Imatran seudun ympäristölautakunnan kokouksissa Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Valmistelija: Wikström Anna-Maija Imatran kaupungin hallintosäännön ( ) 120 :n mukaisesti kaupungin eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäoloja puheoikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, toimielimen esittelijäviranhaltijalla, kaupunginjohtajalla, hallintojohtajalla ja talousjohtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Imatran seudun ympäristölautakunta on myöntänyt kokouksessaan läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa ympäristönsuojelupäällikölle, ympäristötarkastajalle ja I kaupungineläinlääkärille. Koska ympäristöinsinööri Jorma Korttinen toimii vs. terveysvalvonnan johtajana, on myös hänen läsnäolonsa ympäristölautakunnan kokouksissa tarpeen. Imatran seudun ympäristölautakunta päättää myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa päätettyjen lisäksi vs. terveysvalvonnan johtajalle. Tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kutsumisesta kokouksiin päätetään erikseen kokouksessa. Hyväksyttiin. Sivu 5/25

6 47 Lausunto asemakaavan muutoksesta 1074, kaupunginosa 74, Vuoksenniska, Imatra IMR/82/ /2018 Valmistelija: Wikström Anna-Maija Imatran kaupunkisuunnittelu pyytää Imatran seudun ympäristölautakunnan ( ) lausuntoa asemakaavamuutoksesta 1074, Kumppanuustalo. Kaavamuutosalue sijaitsee Honkaharjun alueella Vuoksenniskalla. Alue rajautuu Honkaharjun terveys- ja hyvinvointipalvelualueeseen, asuin pientaloalueeseen, moottoriurheiluhalliin ja Mäntyrinteen kerrostaloalueeseen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä Vuoksenniskan palveluja, vahvistaa Vuoksenniskan elinvoimaisuutta ja seudullista asemaa Imatran pohjoisena kaupunkikeskustana. Linkissä kaava-asiakirjat: kaavaselostus 1074 liitteineen, kaavakartta 1074 sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. ymp%c3%a4rist%c3%b6/kaavoitus/asemakaavat/vireill%c3%a4- olevat-ja-luonnoskaavat/kaupunginosa Oheismateriaali _kaavaselostus_tark _kaavaluonnos_tark _osallistumis- ja arviointisuunnitelma_tark 4. Liite 1 Poistuva kaava 5. Liite 4 Imatran koulurakennusten rakennushistoriallinen selvitys 6. Liite 3 Sisäilmaraportti Kumppanuustalo Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena Imatran seudun ympäristölautakunnalla Imatran seudun ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavamuutoksesta 1074, Kumppanuustalo, Imatra. Hyväksyttiin. Sivu 6/25

7 48 Lausunto asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta 1014, kaupunginosat 31 Tuulikallio, 32 Korvenkanta, Imatra IMR/258/ /2018 Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Valmistelija: Wikström Anna-Maija Imatran kaupunkisuunnittelu pyytää Imatran seudun ympäristölautakunnan ( ) lausuntoa asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta 1014, kaupunginosat 31 Tuulikallio, 32 Korvenkanta, Ratakaava Kaava-alue käsittää rautatien varren alueen Juulian- ja Joutsenonkadun risteyksestä Karhumäen kadulle. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset rataverkon kehittämiselle ja kaksoisraiteen rakentamiselle. Rautatiealueen rajoja on muutettu vastaamaan kaksoisraiteen tarpeita. Samalla on selvitetty rautatiealueeseen rajoittuvien kortteleiden maankäytön mahdollisuudet. Radan pohjoispuolella olevat kiinteistöt ovat merkitty rata-alueen leventymisen johdosta rautatiealueeksi. Liikennevirasto on lunastanut kiinteistöt haltuunsa vapaaehtoisilla kaupoilla. Asemakaava mahdollistaa erilaisten meluntorjuntaratkaisujen rakentamisen. Rautatiealueelle voi sijoittaa liikennemelua torjuvia rakenteita kuten melukaiteen, -aidan ja/tai -vallin. Melusuojaus tulee toteuttaa samaan aikaan kaksoisraiteen rakentamisen kanssa. Linkissä kaava-asiakirjat: A4vill%C3%A4-olevat-kaavat/kaupunginosat-31-tuulikallio-32 Kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena Imatran seudun ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavasta ja asemakaavanmuutoksesta Hyväksyttiin. Sivu 7/25

8 49 Lausunto asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta 1015, kaupunginosissa 31 Tuulikallio, 10 Mansikkala ja 30 Ritikankoski IMR/259/ /2018 Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Valmistelija: Wikström Anna-Maija Imatran kaupunkisuunnittelu pyytää Imatran seudun ympäristölautakunnan ( ) lausuntoa asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta 1015 kaupunginosissa 31 Tuulikallio, 10 Mansikkala ja 30 Ritikankoski. Ratakaava Kaava-alue sijaitsee Mansikkalan, Ritikankosken ja Tuulikallion kaupunginosissa. Alue käsittää rautatien varren alueen Karhumäenkadulta Vuokselle. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset rataverkon kehittämiselle ja kaksoisraiteen rakentamiselle. Rautatiealueen rajoja on muutettu vastaamaan kaksoisraiteen tarpeita. Kaavamuutosalue käsittää pieneltä osalta myös rakennettavan Mansikkakosken uuden ratasillan aluetta. Nykyisen Mansikkakosken teräksisen ratasillan pohjoispuolelle rakennetaan uusi kaksiraiteinen silta. Kaavasuunnittelun yhteydessä on selvitetty myös rautatiealueeseen rajoittuvien alueiden maankäytön mahdollisuuksia. Asemakaavalla on tarkistettu keskusaseman ja ns. Sinisen talon kortteleiden asemakaavamääräyksiä. Keskusaseman kaavaratkaisun tavoitteena on luoda edellytykset korttelin toimintojen kehittämiselle mm. pysäköinnin osalta. Asemakaava mahdollistaa erilaisten meluntorjuntaratkaisujen rakentamisen. Rautatiealueelle voi sijoittaa liikennemelua torjuvia rakenteita kuten melukaiteen, -aidan ja/tai -vallin. Melusuojaus tulee toteuttaa samaan aikaan kaksoisraiteen rakentamisen kanssa. Linkissä kaava-asiakirjat: A4vill%C3%A4-olevat-kaavat/kaupunginosat-10-mansikkala-30 Kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena Imatran seudun ympäristölautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavasta ja asemakaavanmuutoksesta 1015 kuin, että Asemäentien varressa, Pääskysenkadun ja Karhumäenkadun välisellä alueella olevat asuinkiinteistöt saattavat altistua ohjearvot ylittäville melutasoille. Sillä kohtaa radan Asemäentien puolella tulisi olla melusuojaus. Sivu 8/25

9 Hyväksyttiin. Sivu 9/25

10 50 Lausunto asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta 1080, kaupunginosissa 70, Sienimäki ja 50, Itä-Siitola, Imatra IMR/37/ /2018 Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Valmistelija: Wikström Anna-Maija Imatran kaupunkisuunnittelu pyytää Imatran seudun ympäristölautakunnan ( ) lausuntoa asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta 1080, kaupunginosat 70 Sienimäki ja 50 Itä-Siitola Kaava-alue sijaitsee Sienimäen asuinalueen ja rautatien välisellä alueella. Alue käsittää rautatiealuetta ja rautatien pohjoispuolella sijaitsevia alueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset itäisen Suomen raideliikenteen kehittämiselle ja kaksoisraiteen rakentamiselle. Tavoitteena on elinkeinoelämän kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, liikenneturvallisuuden parantaminen sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Rautatiealueen rajoja muutetaan vastaamaan kaksoisraiteen tarpeita. Samalla muutetaan rautatien välittömässä läheisyydessä olevia alueita suojaviheralueiksi. Asemakaava mahdollistaa erilaisten meluntorjuntaratkaisujen rakentamisen. Rautatiealueelle voi sijoittaa liikennemelua torjuvia rakenteita kuten melukaiteen, -aidan ja/tai -vallin. Melusuojaus tulee toteuttaa samaan aikaan kaksoisraiteen rakentamisen kanssa. Linkissä kaava-asiakirjat: A4vill%C3%A4-olevat-kaavat/kaupunginosa-70-sienim%C3%A4ki-ja Kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena Imatran seudun ympäristölautakunnalla Imatran seudun ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavasta ja asemakaavanmuutoksesta Hyväksyttiin. Sivu 10/25

11 51 Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi Etelä-Karjalan alueella sekä tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelun osallistumista, tiedottamista ja kuulemista koskevasta asiakirjasta IMR/739/ /2018 Valmistelijat: Kaittola Helena; Wikström Anna-Maija Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) pyytää lausuntoa tulvariskien hallintaa koskevan lain (620/2010) mukaisista ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla sekä tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelun osallistumista, tiedottamista ja kuulemista koskevasta asiakirjasta. Lausuntoa pyydetään mennessä. Etelä-Karjalan alueen tarkasteluun kuuluvat seuraavat alueet: Hiitolanjoen vesistöalue ja Vuoksen vesistöalue. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tai tarkistetaan tulvakartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat. Edellinen tarkastelu on vuodelta Nyt laadittavassa riskienarvioinnissa on käytetty valtakunnallista laserkeilausaineistoa, jonka perusteella on Ala-Saimaalle laadittu uudet tulvavaara- ja riskikartat. Vuonna 2017 hyväksyttiin suomalais-venäläisessä rajavesien käyttökomissiossa riskienhallinnan toimenpideohjelma epäsuotuisten hydrologisten olosuhteiden varalta Vuoksen vesistöalueelle, ja ohjelman mukainen työ on käynnistymässä. Vuosi 2012 oli runsasvetinen ja juoksutusmäärä Saimaasta oli poikkeuksellisen suuri ja pitkäaikainen (1000 m 3 /s, lähes 4 kk), mikä koettiin Venäjän puolella vaikutustensa puolesta merkittäväksi. Myös Hiitolanjoella oli vuonna 2012 tavallista suurempi vesimäärä, joka aiheutti Venäjän puolella yllättäviksi koettuja vaikutuksia. Vuonna 2011 ei nimetty merkittäviä tulvariskialueita Etelä-Karjalaan. Tuolloin esitetyt perusteet eivät Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen mukaan ole nyt muuttuneet siinä määrin, että vuonna 2011 tehtyä arviota olisi syytä muuttaa. Merkittävien tulvariskialueen nimeämisessä otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja siitä aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. seuraukset ihmisen terveydelle ja turvallisuudelle, yhteiskunnan rakenteiden, kuten vesihuollon ja tieliikenteen, pitkäaikainen keskeytyminen ja vahingolliset seurauksen ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä työryhmä on linjannut merkittävien tulvariskialueiden kriteereiksi mm. seuraavaa: harvinaisen, kerran vuodessa esiintyvän, tulvan peittämällä alueella sijaitsee yli asukasta, useita terveys- ja sosiaalialan rakennuksia, merkittävä vedenottamo, jätevedenpuhdistamo (terveyshaittariski), voimalaitos tai useita liikennereittejä. Sivu 11/25

12 Alustava Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tarkastelu on tehty kerran 1000 vuodessa esiintyvän suurtulvan mukaan. Mikäli käytettäisiin esim. kerran 100 vuodessa esiintyvää tulvaa kriteerinä, tulvavaikutukset jäisivät pienemmiksi. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ehdottaa, että Etelä-Karjalan alueella ei nimetä merkittäviä tulvariskialueita. Lisäksi se ehdottaa, että Lappeenrannasta ja Taipalsaarelta esitettäisiin muuksi tulvariskialueiksi tiettyä aluetta (Pien-Saimaa ym.). Ko. alueella suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa tulvariskien vähentämistoimia. Ympäristöinsinööri Helena Kaittolan lausunto: Sademäärien on havaittu lisääntyneen Pohjois-Euroopassa (Ilmastoopas,fi). Tulvariskien hallinnan kannalta merkittäviä vesistöjä Etelä- Karjalassa ovat Vuoksi ja Hiitolanjoki. Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvat mm. Saimaa ja Hiitolanjoen vesistöalueeseen mm. Simpelejärvi. Molempiin vesistöihin liittyy voimalaitoksia ja vedenkorkeudensäätöä. Simpelejärveä säännöstellään ja Saimaalla on voimassa Venäjän ja Suomen valtioiden välinen Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntö vuodelta 1991, Juoksutussäännön mukaan Saimaan vedenkorkeutta pyritään pitämään luonnonmukaisissa rajoissa lukuun ottamatta normaalioloista poikkeavia tulva- ja kuivuustilanteita. Juoksutuksilla on saavutettu luonnontilaiseen vedenkorkeuteen nähden enimmillään 0,27 metrin vedenpinnan alenema. Saimaan keskialivedenkorkeus on 74,3, keskivedenkorkeus on n. 75,8 m ja keskiylivedenkorkeus 77,7 m ja. Esim. vuoden 2012 tulvahuippu oli 76,6 m. Saimaan vedenkorkeus, Vuoksen vesistöalueen ajantasainen vesistöennuste (Vuoksi, Tainionkoski): Tulvan toistuvuus, Saimaa, Lauritsala, laskettuna Gumbelin menetelmällä, v : HW 1/20 (= kerran 20 vuodessa toistuva tulva): 76,88 m N60+ HW 1/100 (= kerran 100 vuodessa toistuva tulva): m. Esim. tulvan haitoista eri vedenkorkeuksilla: 76,5 m: Rantarakennuksille vähäistä haittaa ympäri Saimaata 76,8 m: Rantarakennuksille haittaa, vettä tulvii myös pengerretyille pelloille Sivu 12/25

13 77,0 m Stora Enson Kaukopään tehtaan puhdistamon toiminta heikkenee 77,3 m Imatran Koivuniemen vesihuolto häiriytyy, vaikutuksia Ruokolahden siirtoviemäriin 78,4 m: Ruokolahti - Imatran siirtoviemärin toiminta vaarantuu 79,0 m: Vesi nousee Imatrankosken maapadon hätäkorkeuteen (vastaa virtaamaa 1600 m 3 /s) (Saimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma, J. Höytämö ja P. Leiviskä 2009) pdf?sequence Liitteet 1. Ehdotus Etela_Karjalan maakunnan tulvariskialueiksi Oheismateriaali 1. Lausuntopyyntö ehdotuksista Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien merkittäviksi tulvariskialueiksi 2. Tulvariskien hallintasuunnitelma ja ympäristöselostuksen valmistelu; osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Imatran seudun ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ehdotukseen, että Etelä-Karjalan alueella ei nimetä merkittäviä tulvariskialueita. Hyväksyttiin. Sivu 13/25

14 52 Terveydensuojeluviranomaisen lausunto maa-aines- ja ympäristölupahakemukset maaaineksen ottamiseen ja murskaukseen sekä asfalttiasemalle ja ylijäämämaiden käsittelylle - YIT infra Oy, Saarlampi, Imatra IMR/693/ /2018 Valmistelija: Korttinen Jorma Imatran seudun ympäristönsuojeluviranomainen pyytää lausuntoa Imatran terveydensuojeluviranomaiselta seuraavista ympäristölupahakemuksista. YIT Infra Oy hakee maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa maa-aineksen ottoon sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisia ympäristölupia kiviaineksen murskaukseen, siirrettävälle asfalttiasemalle sekä ylijäämämaiden vastaanotolle ja varastoinnille Imatran Saarlammella tiloilla Immalanhovi ( ), Mattarila ( ) ja Saarlampi ( ). Ottamisalueen pinta-ala on 17,3 ha ja arvioitu maa-aineksen ottomäärä m 3 ktr ja ottamisaika 10 vuotta. Maa-ainesten ottoon ja kiviaineksen murskaukseen on myönnetty aiemmin maa-aines- ja ympäristöluvat. Uusia lupia haetaan, koska tarkoituksena on laajentaa olemassa olevaa ottamisaluetta. Asfalttiasema ja ylijäämämaiden käsittely ovat uutta toimintaa, jolla ei ole aiempia lupia. Vuosittainen ottomäärä vaihtelee noin kiinto-m3 välillä ja vuosittain murskataan arviolta tonnia. Maaaineksia otetaan tasoon +90. Murskauslaitos ei ole alueella jatkuvasti, vuosittain toimintaa arvioidaan olevan 2-6 kuukautta ja joka vuosi ei välttämättä murskata. Hakijan mukaan toiminnasta aiheutuu pöly- ja melupäästöjä. Murskauksen päivittäiseksi toiminta-ajaksi on ilmoitettu ma - pe klo 6 22 ja kuormaamisen ja kuljetuksen ma - pe klo 6-22 ja la klo Raskasta liikennettä keksimäärin 15 käyntiä/vrk. Murskauslaitoksen pölyämistä voidaan hakijan mukaan vähentää tarvittaessa kastelemalla, koteloimalla kuljettimia ja säätämällä kiviaineksin putoamiskorkeuksia. Työkoneiden ja liikenteen melu on tasaista, murskauksen melu voi olla impulssimaista tarkastelupisteen läheisyydestä riippuen. Hakijan mukaan murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maahan tai pohjaveteen. Murskauslaitoksen sosiaalitilojen harmaat kantovedet imeytetään maahan ja käymälävedet kerätään umpisäiliöön tai vastaavaan. Tuotannossa käytettäviä aineita ilmoitetaan olevan keskimäärin vuosittain kevyt polttoöljy 33,6 t (maksimi 100,8), öljyt 0,1 t (maks. 0,4) ja voiteluaineet 0,3 t (maks. 0,9). Päästöiksi ilmaan on ilmoitettu hiukkaset ja NO x 0,9 ja 0,4 t/a. Lisäksi SO 2 ja CO 2 0,2 ja 321 t/a. Murskauslaitoksen melutasoksi 120 db ja pyöräkuormaajan melutaso 110 db. Sivu 14/25

15 Polttoöljyt varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä ja lukoilla. Voiteluaineet ja muut öljytuotteet säilytetään omissa astioissaan suoja-altaissa. Työkoneita ei tankata valvomatta ylitäyttöjen estämiseksi. Työkoneita ei pestä eikä huoleta työmaa-alueilla. Murskauslaitoksen huoltotoimenpiteet joudutaan tekemään paikan päällä. Hakijan mukaan alueelle ei muodostu merkittävästi hulevesiä, ne imeytyvät maahan. Hakijan arvio päästöjen vähentämisestä: Koteloinnilla, pudotuskorkeuksien pienentämisellä ja vesikastelulla voidaan hyvin tehokkaasti vähentää ilmaan johtuvia pölypäästöjä. Murskauslaitoksen säännöllisellä huollolla vaikutetaan polttoaineen kulutukseen, joka vähentää päästöjä ilmaan. Energiankulutusta tarkkaillaan ja se pyritään minimoimaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa sekä parhaita käytäntöjä. Ensisijainen meluntorjuntakeino on murskauslaitteiston sekä varastokasojen sijoittelu. Hakija arvio yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen: ei merkittäviä vaikutuksia. Hakijan mukaan normaalista toiminnasta ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta on tarkkailtu aiemman tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Alue sijaitsee Vesioronkankaan I-luokan pohjavesialueella. Hakija ilmoittaa pohjaveden ylimmäksi korkeudeksi +83,97 (N60) ja alin ottotaso olisi +90, suojakerros pohjaveteen on hakijan mukaan 6 metriä. Hakemuksessa ei käy ilmi onko pohjaveden tasoa tarkkailu ennen maa-ainesten ottamista. Ottamissuunnitelman mukaan lähin asutus sijaitsee alueen lounais/ luoteispuolella noin 150 metrin päässä Insinööriniementiellä. Ottamisalueen ja asutuksen väliin jää puustoa eikä ottamisalueelle ole suoraa näköyhteyttä. Saarlammen rannalla sijaitsee myös muutama kiinteistö. Olemassa olevalle ottoalueelle haetaan lupaa siirrettävälle asfalttiasemalle ja puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottamiseksi alueelle. Asfalttiasemalla valmistetaan erilaisia päällystemassoja enintään t ja keskimäärin t vuodessa. Asfalttiaseman toiminta-aika olisi huhtikuun alusta lokakuun loppuun ja toiminta ei ole jokavuotista. Toimintaa on ma pe klo Lupaa haetaan poikkeustapauksessa myös ympärivuorokautiseen työskentelyyn enintään 40 vuorokaudelle vuodessa. Tällöin massan kuljetusta on myös ympäri vuorokauden. Asfalttiaseman toimintaan liittyvä liikenne on keskimäärin autoa vuorokaudessa. Asfalttiaseman toiminta käsittää kiviainesten seulonnan ja kuumentamisen rummussa. Kuumennuksen jälkeen kiviaineksen sekaan sekoitetaan lisäaineita kuten bitumia ja täyteaineita (kalkkifilleri ja selluloosakuitu). Sekoittimista valmis massa puretaan joko Sivu 15/25

16 Oheismateriaali 1. Hakemus_asfalttiasema ja maat 2. Liite8_Yleisötiivistelmä 3. Saarlampi_yhteishak 4. Ottamissuunn_Saarlampi suoraan kuljetusajoneuvoon tai siirtokuljettimeen, jolla massa siirretään purkusiilon kautta massasiiloihin välivarastoitavaksi. Asfalttiaseman toimintaan liittyen alueelle haetaan otettavaksi vastaan myös kierrätysasfalttipaloja ja rouhetta. Vanhasta käyttökohteesta poistettu pala-asfaltti varastoidaan murskauslaitoksen läheisyyteen ja murskataan, kun sitä on kertynyt riittävästi (vähintään t). Kierrätysasfalttia käsitellään keskimäärin t ja enintään tonnia vuodessa. Materiaaleja ei säilytetä yli 3 vuotta alueella ja vastaan otetaan vain puhdasta kierrätysasfalttia. Hakemuksen mukaan puhtaita ylijäämämaita otetaan vastaan rakennuskohteista ja niitä voidaan käyttää Saarlammen ottoalueella luiskausten täyttöön ja alueen verhoiluun, alueelta kuorittujen pintamaiden lisäksi. Puhtaita ylijäämämaita voidaan myös lyhytaikaisesti välivarastoida ottoalueen varastoalueella. Puhtaita ylijäämämaita otetaan vuosittain vastaan alueelle enintään t. Hakemuksen mukaan alueelle ei oteta vastaan maa-aineksia alueilta, joita on käytetty ampumaratana tai joilla on ollut huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyä tai teollista toimintaa tai muuta vastaavaa toimintaa. Asfalttiasema käyttää toiminnassaan raskasta polttoöljyä, polttoaineita ja bitumia. Jäteöljy ja muut vaaralliset aineet säilytetään lukitussa teräskontissa, joissa on valuma-altaat ja joihin sadevesi ei pääse. Nestekaasua pidetään pieniä määriä lukitussa varastossa. Hakemuksessa asfalttiaseman päästöiksi on ilmoitettu hiilidioksidi 1362 t, rikkidioksidi 7,6 t, typen oksidit 3,1 t ja hiukkaset 1,75 t. Asfalttiasemalla syntyvä pöly imetään tekstiilisuodattimeen. Massan valmistuksessa tarkkaillaan lämpötilaa, jotta kiviaines ei olisi liian kuumaa ja toiminnasta ei aiheutuisi PAH-päästöjä. Hakemuksen mukaan alueella on mahdollista käyttää turboasemaa, jossa kiviaineksen kuumennus tapahtuu vesihöyryn avulla ja ilmapäästöjä ei juurikaan synny. Päästöt ilmaan ja polttoöljyn kulutus on laskettu ns. kuuma-asemaa käyttäessä ja ne edustavat ns. eniten päästöjä aiheuttavaa tilannetta t kierrätysasfaltin murskauksesta on ilmoitettu syntyvän päästöjä hiilidioksidi 64 t, rikkidioksidi 0,04 t, typen oksidit 0,09 t ja hiukkaset 0,18 t. Asfalttiaseman äänitehotasoksi on ilmoitettu keskimäärin 113 db. Aseman melu on hakemuksen mukaan tasaista ja matalataajuista. Sivu 16/25

17 Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Imatran seudun ympäristölautakunta lausuu terveydensuojeluviranomaisena maa-aines- ja ympäristölupahakemuksista maaaineksen ottamiseen ja murskaukseen sekä asfalttiasemalle ja ylijäämämaiden käsittelylle - YIT infra Oy, Saarlampi, Imatra seuraavaa: Ottamisalue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella, Vesioronkangas. Pohjavesialueella sijaitsee Imatran Veden Hiekkoinlahden pohjavedenottamo. Hiekkoinlahden ottamolta otetaan noin puolet Imatran Veden tarvitsemasta raakavedestä. Hertta tietokannassa on alueen hydrogeologinen kuvaus. Sen mukaan pohjaveden pääpurkautumissuunta on todennäköisesti kohti Immalanjärveä. Osa pohjoisista pohjavesistä purkautuu todennäköisesti lampien kautta Saimaaseen. Pohjaveden jakaja kulkee Paavo Ristola Oy:n v tekemän tutkimuksen mukaan Immalan deltan pohjoisosassa. Oy Vesi-Hydro Ab:n vuonna 1993 kokoamien kairaus- ym. tietojen mukaan kulkee alueen läpi kallioruhjelinja Hämeensaari (Saimaa), Kaukopään tehtaat, Pyhälampi, Hiekkoinlahti, Humpunsaari (Immalanjärvi). Tämän ruhjeen kautta on mahdollisesti hydraulinen yhteys Saimaan ja Immalanjärven välillä. Hertta tietokannan mukaan riskejä pohjavedelle aiheuttaa laajamittainen soranotto ja myös valtatiet sekä transitojunaliikenne. Pohjavesialueella sijaitsee Pyhälammen läheisyydessä pohjavedenottamo, josta ei ole otettu vettä useaan vuoteen. Vesioronkankaan pohjavesialueen geologista rakennetta ei ole selvitetty tarkasti. Alueelta ei ole tarkkaa tietoa kalliopinnan korkokuvasta ja pohjaveden virtaussuunnista. Luvan hakijalla ei ollut kattavaa riskinarviointia kaikkien toimintojen aiheuttamista riskeistä liittyen pohjavedenottoon. Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä, että toimija arvioi eri toimintojen osalta Hiekkoinlahden pohjavedenottamolle liittyvät riskit ja niiden hallinnan. Lähimmällä asutuksella, joka on Insinööriniementiellä, on tällä hetkellä käytössä yhteinen oma vedenottamo. Kaivo sijaitsee lähellä Saimaan rantaa. Hakija on esittänyt, että pohjavesiä tarkkailtaisiin vuoden 2015 tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pohjavesitarkkailusuunnitelman mukaan alueelle asennetuista kolmesta pohjavesiputkesta määritetään pinnankorkeutta ja otetaan vesinäytteitä kaksi kertaa vuodessa kesällä ja syksyllä. Vesinäytteistä tutkitaan tavanomaisia fysikaalis-kemiallisia muuttujia. Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä, että analyysilistaa tarkastetaan ja huomioidaan koneissa ja ajoneuvoissa käytettävät polttoaineet ja voiteluaineet sekä muut talousvedelle haitalliset Sivu 17/25

18 yhdisteet. Vesinäytteistä tulee määrittää myös haju ja mitata lämpötila. Monet talousvedelle haitalliset aineet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina tavanomaista poikkeavaa hajua veteen. Tarkkailun piiriin tulisi ottaa lähimmän asutusalueen kaivo ainakin siksi ajaksi, kun siitä otetaan talousvettä. Pohjavesitarkkailua esitetään jatkettavan aiemmin asennetuista kolmesta pohjavesiputkesta. Uudelle alueelle on tarpeen mukaan lisättävä uusi/uusia havaintopisteitä ottaen huomioon tiedot alueen pohjaveden virtaussuunnista. Toiminnassa ja kuljetuksissa on huomioitava, että pöly- ja meluhaitat ovat asutukselle mahdollisimman vähäiset. Toiminnassa tulee käyttää päästöjen suhteen parasta saatavilla olevaa tekniikkaa (BAT). Ylijäämämaiden käsittelypaikkaa ei hakemuksessa ole tarkemmin selostettu. Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä, että ylijäämämaiden käsittely ja pala-asfaltin varastointi huomioidaan lupaehdoissa. Tulee määritellä mitä puhtailla ylijäämämailla tarkoitetaan ja miten aineksen puhtaus todetaan. Pohjaveden tarkkailussa tulee huomioida mm. orgaanista ainesta sisältävän maaaineksen vaikutukset (mm. KMnO4-luku, TOC). Pohjavesitarkkailuputkia tulisi olla ottoalueella pohjavesivirtauksen ala- ja yläpuolella. Pohjavesiseurantaa tulee olla riittävän pitkä aika soranoton päätyttyä. Häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä ilkivaltaan varautumista varten tulee olla suunnitelma, jossa huomioidaan myös poltto- voitelu- ym. toiminnassa käytettyjen aineiden vuototilanteet. Soranotto lisää pohjaveden laadun ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluja sekä pohjaveden likaantumisriskiä ja voi muuttaa pohjavedenottamosta otettavan veden käsittelytarvetta. Soranottoalue laajenee entisestään ja lisää riskiä pohjaveden saastumiselle. Toiminnassa olevalta alueelta ja uudelta alueelta on poistettu tai poistetaan puusto, aluskasvillisuus ja maanpinnan ylin kerros, joka suojaa omalta osaltaan pohjavettä. Maannoksen vajovedessä tapahtuvat monet kemialliset ja biokemialliset reaktiot vähenevät oleellisesti. Maaperän puskurikapasiteetti happosateita vastaan vähenee. Pohjaveden pinnan yläpuolella oleva luonnontilainen maakerros ja sen päällä oleva maannoskerros ja kasvillisuus vaikuttavat pohjaveden laatuun ja määrään. Luonnontilaisilla alueilla, jossa pohjavedenpinnan yläpuolella on paksu maakerros, pohjavesi on tasalaatuista ja likaantumisriski on pieni. Terveydensuojeluviranomainen pitää erityisen tärkeänä alueen jälkihoitoa. Jälkihoito tulee tehdä asianmukaisesti ja mielellään vaiheittain soranoton aikana ja sen päätyttyä. Pohjaveden pinnan yläpuolelle jäävän maakerroksen paksuus tulee olla riittävä ja päällä tulisi olla luontaista maannosta jäljittelevä verhoilu. Sivu 18/25

19 Hyväksyttiin. Sivu 19/25

20 53 Imatran seudun ympäristölautakunnan talouskatsaus 4/2018 Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Valmistelija: Wikström Anna-Maija Taloustilanne esitetään kokouksessa. Siihen voi etukäteen tutustua käyttämällä Google Chrome selainta linkistä: Käyttösuunnitelmaan on lisätty kustannuspaikalle 876/Projektit Purnujärven vesiensuojelusuunnitelma-hanke ja Kalasta hyödyksi Pien-Rautjärvi, Parikkala Leader-hanke. Purnujärven vesiensuojelu-hanke toteutuu huhti-toukokuussa Hankkeen kustannukset ovat 4360, johon saadaan Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen tuki 2180 ja Rautjärven kunnalta Kalasta hyödyksi -hankkeen kustannukset vuonna 2018 ovat , johon saadaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen myöntämä 80 %:n tuki EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (Etelä- Karjalan Kärki-Leader ry). Parikkalan kunnan elinkeinotoimi rahoittaa 10% ja loppu 10% saadaan yksityisrahoituksena. Taloudessa ja toiminnassa ei ole muita poikkeamia kuin johdannossa esitetyt hankkeiden lisäykset käyttösuunnitelmaan. Imatran seudun ympäristölautakunta merkitsee taloustilanteen tiedokseen. Hyväksyttiin. Sivu 20/25

21 54 Viranhaltijapäätökset Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Ympäristötarkastajan tekemä viranhaltijapäätös: /2018 NO2 analysaattorin hankinta Vs. terveysvalvonnan johtajan tekemä viranhaltijapäätös: /2018 Ympäristöinsinöörin viransijaisen valinta I kaupungineläinlääkärin tekemä viranhaltijapäätös: /2018 Röntgenlaitteen hankinta Parikkalan eläinlääkärivastaanotolle Asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Imatran seudun ympäristölautakunta merkitsee viranhaltijapäätökset tiedoksi todeten, ettei lautakunta käytä otto-oikeutta viranhaltijapäätöksissä. Hyväksyttiin. Sivu 21/25

22 55 Tiedoksiannot lautakunnalle Ympäristö- ja vesilupiin liittyvät raportit ja ilmoitukset: 1. River Plast Oy, Imatran lujitemuovitehtaan vuosiraportti 2017 Muut tiedoksiannot: Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: 1. Ilmoitus jätebetonin hyödyntämisestä maarakentamisessa , Konepeikko Oy, Imatra 2. Leena Karesuon vastine Itä-Suomen hallinto-oikeuteen V-P Toiviainen Oy:n, Ruokolahti, koskevassa maaaineslupapäätöksen valitusasiassa 3. Tamara Inkisen vastine Itä-Suomen hallinto-oikeuteen V-P Toiviainen Oy:n, Ruokolahti, koskevassa maaaineslupapäätöksen valitusasiassa 4. Natalia ja Veli-Matti Kesälahden vastine Itä-Suomen hallintooikeuteen V-P Toiviainen Oy:n, Ruokolahti, koskevassa maa-aineslupapäätöksen valitusasiassa 5. Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy, Simpelejärven vesistötarkkailun pohjaeläinraportti Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy, Simpelejärven vesistötarkkailun yhteenveto vuodelta 2017 sekä pitkäaikaistarkastelu vuosilta Asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 22/25

23 56 Päätökset, joihin Imatran seudun ympäristölautakunnalla on muutoksenhakuoikeus Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: Valmistelija: Wikström Anna-Maija Imatran seudun ympäristölautakunta on saanut tiedokseen seuraavat päätökset, johon sillä on muutoksenhakuoikeus: 1. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös KASELY/1927/2015 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta, Ristiharjun entinen kaatopaikka, Parikkala. 2. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös KASELY/441/2018 meluilmoituksesta, kantatie 62 parantamishankkeeseen liittyvät louhintatyöt, Destia Oy, Ruokolahti. 3. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös KASELY/191/2014/KAS poikkeamisesta luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun kangasvuokon rauhoitusmääräyksistä. Päätös koskee kantatien 62 parantamisen yhteydessä tien alle jäävien kangasvuokkojen siirtämistä esiintymän lähialueille Ruokolahdella. 4. Vaasan hallinto-oikeuden päätös /0110/2 Dnro 00036/17/5103 Gasum Oy:n valituksesta Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamasta ympäristölupapäätöksestä. Hallintooikeus on hyväksynyt valituksen, joka liittyi savukaasujen typenoksidien raja-arvoihin. Päätökset ovat nähtävillä kokouksessa. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös KASELY/1927/2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös KASELY/441/2018 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös KASELY/191/2014/KAS Vaasan hallinto-oikeuden päätös , 18/0110/2 Dnro 00036/17/5103 Imatran seudun ympäristölautakunta merkitsee johdannossa mainitut päätökset tiedokseen ja päättää tyytyä niihin. Hyväksyttiin. Sivu 23/25

24 57 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Kieltojen perusteet Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Imatran seudun ympäristölautakunta Virastokatu Imatra Sähköpostiosoite: kirjaamo@imatra.fi Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista klo 15 mennessä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa Sivu 24/25

25 Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen Valitusviranomainen, osoitteet: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, Kuopio Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde), Faksi: Sähköposti: Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus Radanrakentajantie HELSINKI Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi 14 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: -päätös, johon haetaan muutosta -miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: -päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta -asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat on toimitettava 1 ): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1 ) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan Sivu 25/25