Maa-aines- ja ympäristölupahakemus kiviaineksen ottamiseen ja murskaukseen, YIT Infra Oy, Saarlampi, Imatra

Transkriptio

1 IMATRAN KAUPUNKI 1(32) Maa-aines- ja ympäristölupahakemus kiviaineksen ottamiseen ja murskaukseen, YIT Infra Oy, Saarlampi, Imatra Hakemus YIT Infra Oy on tehnyt maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen koskien kiviaineksen (sora ja hiekka) ottamista ja murskausta Imatran Saarlammella tiloilla Saarlampi ( ), Mattarila ( ) ja Immalanhovi ( ). Lisäksi YIT Infra Oy hakee toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. YIT Infra Oy haki samanaikaisesti samalle toiminta-alueelle myös toista ympäristölupaa asfalttiasemalle ja ylijäämämaiden vastaanottoon, mutta luvanhakija perui tämän päivätyn hakemuksen kirjallisesti Hakija YIT Infra Oy PL 169 / Luvat Helsinki Y-tunnus: Hakijan yhteyshenkilö: Lasse Vilhunen p Toiminta, jolle haetaan maa-aines- ja ympäristölupaa Maa- ja kiviainesten otto ja murskaus. Suunniteltu ottomäärä on k-m 3. Yhteistä maa-aines- ja ympäristölupaa haetaan 10 vuodeksi. Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain 4 ja ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohta 7 e (murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää) Toimivaltainen viranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Imatralla toimii. Maa-aineslain 4 a (maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittely) ja 7 (lupaviranomainen) Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohta 6 b (murskaamo)

2 IMATRAN KAUPUNKI 2(32) Asian vireille tulo Hakemus on saapunut ympäristöviranomaiselle , jolloin asia on tullut vireille. Hakija on korvannut alkuperäisen hakemuksen uudella hakemuksella Uudessa hakemuksessa ja sen liitteenä olevassa päivitetyssä ottosuunnitelmassa raivattavaa ottoaluetta on pienennetty 6 hehtaarista 1,7 hehtaariin ja vastaavasti ottomäärää on pienennetty k-m 3 :stä k-m 3 :iin. Koska uuden lupahakemuksen mukainen ottoalue on pienempi ja se sisältyy kaikilta osin alkuperäisen lupahakemuksen ottoalueeseen, ei uutta saapuneeksi kirjattua lupahakemusta ole tarvinnut erikseen kuuluttaa ja laittaa nähtäville, eikä siitä myöskään ole pyydetty uusia lausuntoja. Alueen kaavoitustilanne, muut maankäytön rajoitukset sekä toimintaa koskevat luvat Voimassa olevassa maakuntakaavassa maa-ainestenottoalueen pohjoispuolinen osa on merkitty taajamatoimintojen alueeksi ja eteläpuolinen osa teollisuustoimintojen alueeksi. Yleiskaavassa alue on merkitty osin teollisuusalueeksi ja osin maa- ja metsätalousalueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa. Alueella on ollut aiempaa kiviainesten ottoa ja murskausta. Nykyisen maa-ainesluvan (Imatran kaupungin rakennusvalvontajaosto ) voimassa olo päättyy vuonna 2025 ja vastaavasti ympäristöluvan ( ) Sijaintipaikka ja sen ympäristö Noin 14,7 hehtaarin laajuinen kiviaineksen ottamis- ja käsittelyalue sijaitsee Imatran Saarlammella, Patotien ja Saarlammen välisellä alueella Tornator Oyj:n omistamilla tiloilla Saarlampi, Immalanhovi ja Mattarila. Alue rajoittuu pohjoisessa Saarlampeen, lännessä Saarlammentiehen, etelässä Patotiehen ja idässä Karjalantiehen. YIT Infra Oy:llä on keskinäinen sopimus Tornator Oyj:n kanssa kiviaineksen ottamisesta. Toiminta-alue on osin avointa maaainestenottoaluetta ja osin metsämaata. Olemassa olevan ottoalueen pinta-ala on noin 13 ha, ja uutta ottoaluetta on suunniteltu avattavaksi noin 1,7 ha. Lähin asutus sijaitsee Insinööriniementien varressa noin 150 metriä toiminta-alueesta länteen/luoteeseen. Ottamisalueen ja asutuksen väliin jää suojaava rinne ja puustoa, eikä ottamisalueelle ole suoraa näköyhteyttä. Saarlammen pohjoisrannalla noin 400 metrin päässä sijaitsee myös muutama kiinteistö.

3 IMATRAN KAUPUNKI 3(32) Toiminta-alue sijaitsee 1. luokan Vesioronkankaan pohjavesialueella, eripuolella vedenjakajaa kuin Imatran vedenottamolle vettä muodostava pohjavesialue. Monien riskitekijöiden vuoksi tämä puoli vedenjakajaa (Risuniemen valuma-alue) ei sovellu ensisijaisesti vedenhankintaan eikä näin ollen ole Imatran kaupungin vesilaitoksen ensisijainen vedenhankinta-alue. Alue on kuitenkin säilytettävä potentiaalisena vedenhankintakohteena. Ottoalueelle asennetuista kolmesta pohjaveden tarkkailuputkesta vuosina tehtyjen määritysten mukaan pohjaveden pinta on ollut ottoalueen itä-/kaakkoispuolella tasossa m, pohjois-/luoteispuolella m ja etelä-/lounaispuolella m. Pohjaveden pinnan korkeushavaintojen perusteella pohjaveden virtaussuunta on ottoalueelta Saimaan suuntaan. Suunnitellulla otto-alueella ei ole tiedossa olevia suojeltavia tai uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. Toiminnan kuvaus Maa- ja kiviaineksen otto Maa- ja kiviaineksen otossa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevaa suunnitelmaa, joka sisältää myös kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman. Maa-ainesten (sora ja hiekka) arvioitu kokonaismäärä suunnitelman mukaisesti on k-m 3 ja ottoalueen pinta-ala on 14,7 ha, josta raivattavaa laajennusaluetta on 1,7 ha. Avoinna olevalta vanhalta ottoalueelta arvioidaan saatavan maa-aineksia (soraa ja hiekkaa) noin k-m 3 ja laajennusalueelta noin k-m 3. Pintamaita 1,7 ha:n raivattavalta alueelta tulee arviolta k-m 3. Vuosittainen ottomäärä vaihtelee k-m 3 välillä. Maa-aineksia otetaan tasoon + 90 m. Tällä hetkellä maanpinnankorkeus vaihtelee välillä noin m. Kaivannaisjätteiden jätehuolto Kuoritut pintamaat käytetään alueen luiskaukseen ja maisemointiin kaivun loputtua. Pintamaita arvioidaan muodostuvan noin k- m 3. Kantoja ja hakkuutähteitä arvioidaan muodostuvan raivattavalta noin 1,7 ha:n alueelta arviolta 170 m 3. Kannot ja hakkuutähteet toimitetaan haketettavaksi ja edelleen hyödynnettäväksi. Jälkihoitotoimenpiteet Ottotoiminnan päätyttyä alue siistitään ja alueen reunat luiskataan maa-aineksilla kaltevuuteen 1:3. Yleiskaavassa alueen eteläpuoliselle alueelle on osoitettu merkintä T, teollisuus- ja varastoalue, pohjoispuoliselle osalle on osoitettu merkintä M, maaja metsätalousvaltainen alue. Pohjoispuolinen osa taimetetaan ja

4 IMATRAN KAUPUNKI 4(32) palautetaan metsätalouskäyttöön. Taimetettavan alueen pinta-ala on noin 7,5 ha. Eteläpuolinen osa tasoitetaan esimerkiksi varastokentäksi. Jälkihoito aloitetaan alueen länsireunasta (v ), josta ottotoiminta on loppunut. Länsireunan jälkeen maisemoidaan alueen pohjoisreuna (v ). Viimeisenä maisemoidaan nyt raivattava ottoalue (v ). Jälkihoidon vaiheistus on esitetty ottosuunnitelman liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Kulku alueelle Alueelle kuljetaan olemassa olevan tiestön kautta. Alueen eteläpuoliselta Patotieltä on liittymä alueelle. Liittymässä on lukittava puomi. Kiviaineksen murskaus Vuosittain murskataan arviolta tonnia. Kaikkea kiviainesta ei tarvitse murskata. Murskauslaitos koostuu syöttimestä, esimurskasta, yhdestä tai kahdesta jälkimurskasta, seulastosta ja tarvittavista kuljettimista. Raakasora kannetaan murskaimeen pyöräkuormaajalla ja valmiit murskelajikkeet varastoidaan pyöräkuormaimella omiin kasoihin, joista ne kuljetetaan käyttökohteisiinsa. Murskauslaitos ei ole alueella jatkuvasti, vaan poistuu välillä kohteesta. Vuosittain toimintaa arvioidaan olevan 2 6 kuukautta, alueella ei välttämättä murskata joka vuosi. Toiminta-ajat murskaaminen arkipäivisin klo 6 22 kuormaukset ja kuljetukset arkipäivisin klo 6 22, lauantaisin klo 7-18 Raskaan liikenteen kulkutiheys alueelle on keskimäärin 15 käyntiä/vrk. Käytettävät polttoaineet, kemikaalit, vesi ja räjähdysaineet Murskauslaitoksella ja alueen muissa työkoneissa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Polttoöljyä kuluu vuodessa keskimäärin noin 34 t ja enintään 100 t. Polttoaineiden varastoitava tilavuus on yhteensä enintään litraa. Murskauskalustossa käytettäviä öljyjä kuluu vuodessa keskimäärin 0,1 t ja voiteluaineita 0,3 t. Vastaavat arvioidut vuosittaiset enimmäiskulutusmäärät on 0,4 t ja 0,9 t.

5 IMATRAN KAUPUNKI 5(32) Ympäristövaikutukset ja niiden ehkäisy Soran ja hiekan oton ja käsittelyn ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä pölyämiseen ja meluun sekä mahdollisten vahinkotapausten aiheuttamaan maaperän pilaantumiseen. Pöly Murskauslaitoksen aiheuttamaa pölyämistä voidaan tarvittaessa vähentää kastelemalla murskattavaa tuotetta, koteloimalla kuljettimia sekä pienentämällä kiviaineksen pudotuskorkeuksia. Lisäksi varastokasoja ja toiminta-alueella olevaa tiestöä kastellaan tarvittaessa pölyämisen ehkäisemiseksi. Suolaa alueella ei käytetä. Päästöt ilmaan Pölyn lisäksi ilmaan joutuu polttoaineiden käytöstä aiheutuvia pakokaasupäästöjä, joita rajoitetaan huolehtimalla säännöllisesti moottorien ja laitteistojen kunnosta. Pakokaasupäästöjen vaikutus ympäristön ilmanlaadulle ei ole merkittävä. Laskennalliset vuosittaiset ilmapäästöt on esitetty hakemuksessa. Melu Melua syntyy jokaisessa toimintavaiheessa: murskauksessa, kuormauksessa sekä liikenteestä ja energian tuottamisesta laitokselle aggregaatilla. Työkoneiden ja liikenteen melu on tasaista. Murskauksen melu voi olla impulssimaista tarkastelupisteen etäisyydestä riippuen. Impulssimaisuustekijä vähenee melun edetessä kauemmas. Ensisijainen meluntorjuntakeino on murskauslaitteiston sijoittaminen siten, että melun leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Melun leviämistä ehkäisee myös varastokasojen sijoittelu melulähteen ja lähimmän asuinalueen väliin. Soranottoalueen reunojen maavallit ehkäisevät tehokkaasti melun leviämistä ympäristöön. Päästöt maaperään, pohjaveteen ja vesistöön Normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Sosiaalitilojen harmaat kantovedet imeytetään maahan ja käymäläjätevedet kerätään umpisäiliöön tai vastaavaan järjestelmään käsiteltäväksi. Koneiden ja laitteiden polttoaine- ja öljyvuodot aiheuttavat maaperän pilaantumisvaaraa. Vahinkojen välttämiseksi polttoöljyt varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä ja lukoilla. Muut öljytuotteet, kuten voiteluaineet, säilytetään omissa astioissaan, jotka sijoitetaan suoja-altaisiin. Työkoneita ei tankata valvomattomina ylitäyttöjen estämiseksi. Työkoneita ei pestä eikä huolleta työmaa-alueilla. Murskauslaitoksen huoltotoimenpiteet

6 IMATRAN KAUPUNKI 6(32) joudutaan tekemään paikan päällä kaluston koosta johtuvan huonon liikuteltavuuden vuoksi. Öljyvahinkojen varalta alueella on imeytysturvetta ja pressu, johon pilaantunut maa-aines voidaan tarvittaessa siirtää. Toiminta-alueelta ei johdu merkittäviä määriä hulevesiä ympäristöön eikä näin ollen myöskään ympäröiviin vesistöihin. Siten toiminnan ei voida katsoa vaikuttavan vesistöihin tai niiden käyttöön. Jätteet ja niiden käsittely Sekalaisia yhdyskuntajätteitä arvioidaan syntyvän vuodessa noin 320 kg, rauta- ja teräsjätettä noin 4487 kg sekä öljyä sisältäviä jätteitä noin 128 kg. Hyödynnettävät ja vaaralliset jätteet lajitellaan erikseen ja kaikki jätelajikkeet toimitetaan jätelainsäädännön mukaisesti luvallisiin vastaanottopaikkoihin Vanhat öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyiset jätteet sekä akut varastoidaan omiin jätesäiliöihinsä lukittavaan konttiin. Vaaralliset jätteet toimitetaan jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai kiinteistölle, jonka hyväksytyssä jätehuoltosuunnitelmassa tai ympäristöluvassa vastaavan vaarallisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot vaarallisista jätteistä voimassa olevan jätelain ja - asetuksen mukaisesti. Vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Alueella ei ole luvanhakijan tietämyksen mukaan todettu elävän uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. Toiminta-alue ei sijaitse maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä eikä siellä sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Alue on avattu maa-ainestenottoalue, eikä suunniteltu toiminta merkittävästi muuta nykyistä maisemaa. Poikkeukselliset tilanteet Toiminnan ympäristöriskeihin varaudutaan suojelun suunnittelulla, sattuneiden onnettomuuksien tutkinnalla sekä henkilöstön koulutuksella. Tulipalon varalta asema on varustettu viranomaisten määräämällä alkusammutuskalustolla, ja henkilökunta on saanut tarvittavan opastuksen alkusammutuskaluston käyttöön. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa henkilökunta suorittaa alkusammutus- tai muut tarvittavat toimet sekä hälyttää paikalle pelastuslaitoksen.

7 IMATRAN KAUPUNKI 7(32) Lisäksi suoritetaan tarvittavat ilmoitukset lupaviranomaisille ja muille viranomaisille tarvittavassa laajuudessa. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Koteloinneilla, pudotuskorkeuksien pienentämisellä ja vesikastelulla voidaan hyvin tehokkaasti vähentää ilmaan pääseviä pölypäästöjä. Murskauslaitoksen sijoituspaikka on alueen maastomuotojen takia hyvä lähimpiin asutuksiin leviävien pöly- ja meluvaikutuksien vähentämisen kannalta. Murskauslaitoksen säännöllisellä huollolla vaikutetaan polttoaineen kulutukseen, joka vähentää päästöjä ilmaan. Energiankulutusta tarkkaillaan myös kustannussyistä ja se pyritään minimoimaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa sekä parhaimmaksi tunnettuja ja koettuja käytäntöjä. Korjausten ja huoltojen yhteydessä uusitaan asemien varustelutasoa sitä mukaan kun tekniikka kehittyy. Toiminta-alueella ensisijainen meluntorjuntakeino on murskauslaitteiston sekä varastokasojen sijoittelu. Alueella jo toteutettu ja edelleen jatkettava pohjavesien seuranta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (kolme havaintoputkea, näytteenotto kaksi kertaa vuodessa). Hakija toteuttaa seurannan lupamääräysten mukaisesti. Toiminnan ja sen ympäristövaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailu Toimintaa tarkkaillaan mm. viikottaisilla turvallisuustarkastuksilla. Murskauksesta pidetään käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenee tuotantomäärät ja ajat. Merkittävistä häiriöistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan. Päästö- ja vaikutustarkkailu Toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan aiemman vuoden 2015 tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Alueelle asennetaan lisäksi yksi uusi pohjavesiputki. Muu tarkkailu toteutetaan kulloinkin voimassa olevien lupien määräysten mukaisesti. Raportointi Toiminnasta raportoidaan maa-aines- ja ympäristölupien mukaisesti. Hakemuksen käsittely Hakemuksesta kuuluttaminen ja tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Imatran kaupungin ilmoitustaululla ja ympäristötoimen internetsivuilla välisenä aikana, minkä ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Imatran kaupungintalon asiakaspalvelussa. Kuulutuksesta on ilmoitettu Uutisvuoksi-lehdessä , ja lisäksi kuulutus on

8 IMATRAN KAUPUNKI 8(32) lähetetty kirjeitse tai sähköpostilla kohdekiinteistön naapurikiinteistöjen omistajille. Tarkastukset ja neuvottelut Hakijan kanssa pidettiin neuvottelut ja Ensimmäiseen neuvotteluun osallistui myös Kaakkois-Suomen ELYkeskus. Neuvottelumuistiot on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Imatran kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Karjalan maakuntaliitolta, Imatran kaupungin kaupunkisuunnittelulta ja Imatran Vedeltä. toteaa Imatran kaupungin terveydensuojeluviranomaisena antamassa lausunnossaan maa-ainestenoton ja murskaustoiminnan yhteislupahakemuksesta erityisesti seuraavaa: Ottamisalue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella, Vesioronkangas. Pohjavesialueella sijaitsee Imatran Veden Heikkoinlahden pohjavedenottamo. Heikkoinlahden ottamolta otetaan noin puolet Imatran Veden tarvitsemasta raakavedestä. Hertta tietokannassa on alueen hydrogeologinen kuvaus. Sen mukaan pohjaveden purkautumissuunta on todennäköisesti kohti Immalanjärveä. Osa pohjoisista pohjavesistä purkautuu todennäköisesti lampien kautta Saimaaseen. Pohjaveden jakaja kulkee Paavo Ristola Oy:n v tekemän tutkimuksen mukaan Immalan deltan pohjoisosassa. Oy Vesi-Hydro Ab:n vuonna 1993 kokoamien kairaus- ym. tietojen mukaan kulkee alueen läpi. kallioruhjelinja Hämeensaari (Saimaa), Kaukopään tehtaat, Pyhälampi, Heikkoinlahti, Humpunsaari (Immalanjärvi). Tämän ruhjeen kautta on mahdollisesti hydraulinen yhteys Saimaan ja Immalanjärven välillä. Hertta tietokannan mukaan riskejä pohjavedelle aiheuttaa laajamittainen soranotto ja myös valtatiet sekä transitojunaliikenne. Pohjavesialueella sijaitsee Pyhälammen läheisyydessä pohjavedenottamo, josta ei ole otettu vettä useaan vuoteen. Vesioronkankaan pohjavesialueen geologista rakennetta ei ole selvitetty tarkasti. Alueelta ei ole tarkkaa tietoa kallionpinnan korkokuvasta ja pohjaveden virtaussuunnista. Luvan hakijalla ei ollut kattavaa riskinarviointia kaikkien toimintojen aiheuttamista riskeistä liittyen pohjavedenottoon. Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä, että toimija arvioi eri toimintojen osalta

9 IMATRAN KAUPUNKI 9(32) Heikkoinlahden pohjavedenottamolle liittyvät riskit ja niiden hallinnan. Lähimmällä asutuksella, joka on Insinöörinniementiellä, on tällä hetkellä käytössä yhteinen oma vedenottamo. Kaivo sijaitsee lähellä Saimaan rantaa. Hakija on esittänyt, että pohjavesiä tarkkailtaisiin vuoden 2015 tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pohjavesitarkkailusuunnitelman mukaan alueelle asennetuista kolmesta pohjavesiputkesta määritetään pinnankorkeutta ja otetaan vesinäytteitä kaksi kertaa vuodessa kesällä ja syksyllä. Vesinäytteistä tutkitaan tavanomaisia fysikaalis-kemiallisia muuttujia. Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä, että analyysilistaa tarkastetaan ja huomioidaan koneissa ja ajoneuvoissa käytettävät polttoaineet ja voiteluaineet sekä muut talousvedelle haitalliset yhdisteet. Vesinäytteistä tulee määrittää myös haju ja mitata lämpötila. Monet talousvedelle haitalliset aineet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina tavanomaista poikkeavaa hajua veteen. Tarkkailun piiriin tulisi ottaa enemmän lähimmän asutusalueen kaivo ainakin siksi ajaksi, kun siitä otetaan talousvettä. Pohjavesitarkkailua esitetään jatkettavan aiemmin asennetuista kolmesta pohjavesiputkesta. Uudelle alueelle on tarpeen mukaan lisättävä uusi/uusia havaintopisteitä ottaen huomioon tiedot alueen pohjaveden virtaussuunnista. Pohjavesitarkkailuputkia tulisi olla ottoalueella pohjavesivirtauksen ala- ja yläpuolella. Pohjavesiseurantaa tulee olla riittävän pitkä aika soranoton päätyttyä. Toiminnassa ja kuljetuksissa on huomioitava, että pöly- ja meluhaitat ovat asutukselle mahdollisimman vähäiset. Toiminnassa tulee käyttää päästöjen suhteen parasta saatavilla olevaa tekniikkaa (BAT). Häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä ilkivaltaan varautumista varten tulee olla suunnitelma, jossa huomioidaan myös poltto-, voitelu- ym. toiminnassa käytettyjen aineiden vuototilanteet. Soranotto lisää pohjaveden laadun ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluja sekä pohjaveden likaantumisriskiä ja voi muuttaa pohjavedenottamosta otettavan veden käsittelytarvetta. Soranotto laajenee entisestään ja lisää riskiä pohjaveden saastumiselle. Toiminnassa olevalta alueelta ja uudelta alueelta on poistettu tai poistetaan puusto, aluskasvillisuus ja maanpinnan ylin kerros, joka suojaa omalta osaltaan pohjavettä. Maannoksen vajovedessä tapahtuvat monet kemialliset ja biokemialliset reaktiot vähenevät

10 IMATRAN KAUPUNKI 10(32) oleellisesti. Maaperän puskurikapasiteetti happosateita vastaan vähenee. Pohjaveden pinnan yläpuolella oleva luonnontilainen maakerros ja päällä oleva maannoskerros ja kasvillisuus vaikuttavat pohjaveden laatuun ja määrään. Luonnontilaisilla alueilla, jossa pohjavedenpinnan yläpuolella on paksu maakerros, pohjavesi on tasalaatuista ja likaantumisriski on pieni. Terveydensuojeluviranomainen pitää erityisen tärkeänä alueen jälkihoitoa. Jälkihoito tulee tehdä asianmukaisesti ja mielellään vaiheittain soranoton aikana ja sen päätyttyä. Pohjaveden pinnan yläpuolelle jäävän maakerroksen paksuus tulee olla riittävä ja päällä tulisi olla luontaista maannosta jäljittelevä verhoilu. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus viittaa antamassa lausunnossaan aiempiin Saarlammen alueen toiminnoista ja käytöstä antamiinsa lausuntoihin ja lisäksi toteaa maa-ainestenotosta ja murskaustoiminnasta erityisesti seuraavaa: 1. Maa-ainesten ottaminen Suunniteltu toiminta sijaitsee vedenhankintaan kannalta tärkeäksi luokitellulla (I-luokka) Vesioronkankaan pohjavesialueelle. Etelä- Karjalan Poski-projektissa (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Etelä-Karjalan loppuraportti, 2008) alue on luokiteltu maa-aineksen ottoon soveltumattomaksi alueeksi asutukseen, rantavyöhykkeeseen, muinaismuistoihin sekä pohjavedensuojeluun liittyvien suojeluintressien vuoksi. Vesioronkankaan pohjavesialueella sijaitsevat Imatran kaupungin Heikkoinlahden vedenottamo, Ruokolahden kunnan Huhtasenkylän vedenottamo sekä Kaakkois-Suomen rajavartioston vedenottamo. Saarlammen suunniteltu maa-ainesten ottoalue ei kuitenkaan sijoitu edellä mainittujen vedenottamoiden valuma-alueille. Pohjavesialueen luoteisosassa, Saarlammen alueella pohjaveden virtaus suuntautuu länteen ja luoteeseen. Pohjavettä purkautuu Saimaaseen Risuniemen alueella. Saarlammen pinta (+86,7 m) on noin 1,5 m pohjaveden pintaa korkeammalla, ja lampi on ilmeisesti vain osittain tai heikosti yhteydessä pohjaveteen. Tiuruniemen ja Vesioronkankaan pohjavesialueiden ja Myllypuron, Peräsuonniityn ja Ahvenlammen vedenottamoiden suojelusuunnitelman ( ) mukaan maa-ainesten ottamisessa ja siihen liittyvissä toiminnoissa tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Uusia maa-aineksen ottoalueita ei suositella

11 IMATRAN KAUPUNKI 11(32) sijoitettavaksi pohjavesialueille ja nykyisten ottoalueiden asianmukaisesta jälkihoidosta tulisi käytön jälkeen huolehtia. Maa-ainesten otossa pohjavesiriskiä aiheuttaa itse ottotoiminta sekä sen oheistoiminnat. Maa-ainesten oton seurauksena pohjaveden laatu voi heikentyä, koska maaperää ja pohjavettä suojaava maannoskerros poistetaan ottoalueelta. Myös toiminnassa käytettävien työkoneiden ja varstojen polttoaine- ja öljypäästöt sekä pölynsidonta aiheuttavat uhkaa pohjavedelle. Maa-ainesten oton on havaittu kohottavan pohjaveden sähkönjohtokykyä sekä nitraatti-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksia. Maa-ainesten otto vaikuttaa myös pohjaveden määrään. Ottoalueilla sadannasta imeytyy maaperään suurempi osa kuin luonnontilaisilla alueilla. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelut ovat yleensä soranottoalueilla voimakkaampia kuin luonnontilaisilla alueilla. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti maaaineksen ottoa tulee ohjata mainituista syistä pohjavesialueiden ulkopuolelle. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa Vesioronkankaan tärkeä pohjavesialue on nimetty riskialueeksi. Hakemuksen mukaisesti uuden ottamisalueen pinta-alaksi olisi 17,3 ha ja arvioitu maa-aineksen ottomäärä vastaavasti m 3 ktr. Verrattuna nyt voimassa olevaan maa-aineslupaan ottoalueen pintaala kasvaisi 73 % ja ottomäärä lähes 80 %. Ottoaluetta on tarkoitus laajentaa kohti Risuniemeä luoteeseen sekä osittain myös nykyisestä ottoalueesta länteen. Suunniteltujen lisäottoalueiden avaaminen tarkoittaisi maa-ainestoiminnan jatkumista Vesioronkankaan tärkeällä pohjavesialueella vielä vuosikymmeniä. Laajat maa-ainestenottoalueet lisäävät riskiä pohjaveden pilaantumiselle. Ottotoiminnan laajentaminen kohti Risuniemeä heikentää myös alueen vedenhankintapotentiaalia esimerkiksi kriisiajan tarpeisiin. Ottotoiminta ei laajuudeltaan saa olla riski mahdolliselle vedenhankinnalle. Maa-aineslain 3 :n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole vesilain mukaista lupaa. Saman pykälän 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi

12 IMATRAN KAUPUNKI 12(32) ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksia vältettävissä olevaa vaaraa. Saarlammen ottoalueen laajennusosa sijoittuu noin metrin etäisyydelle Saarlammesta. Maa-aineslain 3 3 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Vesistöjen rannoilla rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttaa alueen topografia, maisema ja kasvillisuus. Rannoilla suojaetäisyytenä on pidettävä noin metriä rantaviivasta, elleivät ranta-alueen luonto ja maisema edellytä leveämpää suojavyöhykettä. Maa-aineksen ottotoimintaa on hakemusasiakirjoissa perusteltu useilla alueelle sijoittuvilla riskitoiminnoilla, jotka saattavat vaarantaa pohjaveden laatua. Peruste on virheellinen. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti riskejä pohjavesialueella tulee sen sijaan vähentää ja näin turvata luokiteltujen pohjavesialueiden pohjaveden laatu ensisijaisesti yhdyskuntien ja puhdasta raakavedettä tarvitsevan teollisuuden käyttöön. Vaikka soran ja hiekan ottamisalueet tulisikin lähtökohtaisesti sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle, maa-ainesten ottaminen pohjavesialueella ei ole kiellettyä. Maa-aineslaki kieltää kuitenkin pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumisen. Lisäksi ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 ) kieltää pohjaveden pilaamisen/vaarantamisen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että suunnitellusta maa-aineksenottamisesta ja maa-aineksen ottamisen laajentumisesta Vesioronkankaan pohjavesialueella aiheutuu lausunnossa esitetyin perustein maaaineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia kuten vaaraa pohjaveden laadulle. Lisäksi ottoalue sijoittuu maa-aineslain vastaisesti rantavyöhykkeelle. Imatran yleiskaava (Kestävä Imatra 2020) kaavamääräyksissä pohjavesialueiden suojelusta (pv-merkintä) on todettu seuraavaa: Alueiden käyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei pohjaveden pilaantumista tapahdu. Pohjavedenottamoiden rakentamismahdollisuus ja tarvittavien suoja-alueiden muodostaminen tulee turvata. Suunniteltu maa-ainesten ottaminen on ristiriidassa edellä mainitun yleiskaavamääräyksen kanssa. Asemakaavaa alueelle ei ole laadittu. Edellä esitettyyn viitaten Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, ettei ao. maa-aineslupaa tule myöntää.

13 IMATRAN KAUPUNKI 13(32) 2. Kiviainesten murskaus Vaikka soranotto ja -murskaus eivät melupäästöiltään olekaan verrattavissa louhintaan ja louheen murskaukseen, liittyy soraaineksen murskaukseen melua, joka voi olla impulssimaista. Asutus lähimmillään sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle, joten mahdollisissa melumittauksissa on syytä arvioida melun impulssimaisuutta ja tarvittaessa tehdä 5 db:n lisäys mittaustuloksiin ennen vertaamista luparaja-arvoihin. Tavoitteena tulee yleisesti ottaen olla meluhaitan vähentäminen melulle herkissä kohteissa (esim. vakinainen ja vapaa-ajan asutus, hoitolaitokset yms.). Kiinnittämällä huomiota meluavampien laitteistojen sijoittamiseen alueella, voidaan melun leviämistä vähentää. Maaston muodot ja varastokasat rajoittavat tehokkaasti melun leviämistä varsinkin, jos ne sijaitsevat lähellä meluavampia laitteita, niiden ja herkkien kohteiden välissä. Siirrettävien laitteiden ja varastokasojen osalta haasteena on meluesteiden pysyvyys toiminnan eri vaiheissa. Mahdollisia melumittauksia tulkittaessa tulee ottaa huomioon kulloinkin vallitsevat paikalliset olosuhteet. Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että nyt voimassa olevaa soran murskauksen ympäristölupaa voidaan jatkaa edellä esitetty huomioiden hakemuksen mukaisesti (toiminta-aika 10 vuotta) voimassa olevia lupamääräyksiä soveltaen. Etelä-Karjalan liitto toteaa antamassa lausunnossaan maa-ainestenoton ja murskauksen lupahakemuksista seuraavaa: Alue sijaitsee Etelä-Karjalan maakuntakaavan tärkeällä pohjavesialueella (pv). Alueella on verrattain pitkä historia maaainesten otossa ja kyseessä on ottoalueen laajentaminen sekä murskaustoiminta. Etelä-Karjalan maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan tärkeän pohjavesialueen toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta vaarannu. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei myöskään alueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Vesioronkankaan pohjavesialueella sijaitsee kolme vedenottamoa; Imatran kaupungin Hiekkoinlahden vedenottamo, Ruokolahden kunnan Huhtasenkylän vedenottamo sekä Kaakkois-Suomen rajavartioston vedenottamo. Kyseiset vedenottamot eivät sijaitse suunnitellun maa-ainesten ottoalueen valuma-alueella, mutta karttatarkastelujen ja laserkeilausaineistojen perusteella on teoriassa

14 IMATRAN KAUPUNKI 14(32) mahdollista, että ottoalueen toiminta voi aiheuttaa riskin Vesioronkankaan pohjavesialueen olemassa olevaan vedenottotoimintaan. Etelä-Karjalan liitto toteaa, että mikäli lupa myönnetään, on edellä mainittu asia/riski selvitettävä esimerkiksi painovoimamittauksin ja tutkimuksen tulokset huomioitava mahdollisessa tulevassa maaaineksen otossa ja muussa siihen liittyvässä toiminnassa. Imatran kaupungin kaupunkisuunnittelu toteaa sekä antamissa lausunnoissaan toiminta-alueen kaavatilanteen ja kaavamääräykset sekä edellyttää huomioitavan lupaharkinnassa erityisesti seuraavaa: Saarlammentien länsipuolella toiminta-alueen läheisyydessä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, Museovirasto): Kaukopään tehtaan asuinalue: Kaukopään sulfaattiselluloosatehtaan asuinalue, johdon asuma-alue Insinööriniemessä lukeutuu funktionalistisen kauden merkittäviin asuinympäristöihin. Tehtaan pohjoispuolella, metsäisellä Saimaan rannalla sijaitsevan Insinööriniemen alueella on neljä kaksikerroksista, vaaleaksi rapattu ja pulpettikattoista asuintaloa. Alueen pohjoispäässä on muita rakennuksia kookkaampi tehtaan johtajan rakennus. Toiminta-alueen ja Insinööriniemessä sijaitsevan Kaukopään tehtaan asuinalueen väliin on jätettävä riittävän leveä metsäinen suoja-alue, myös työn aikana, jotta asuinalueen kulttuuriympäristön arvot eivät heikenny. Maisemointi- ja metsittäminen ottoalueen reunoilla sitä mukaa, kun ottotoiminta niiltä kohdin lopetetaan, on tärkeää. Toteutuksessa tulee ottaa huomioon yleiskaavaan merkittävä katulinjauksen muutos. Katu tullaan linjaamaan KT62/Karjalantien risteyksen länsipuolelta viistosti luoteeseen Patotien suuntaan. Kaavoituksella ei ole muuta huomautettavaa suunniteltuun hankkeeseen. Hanke otetaan huomioon Imatran yleiskaava 2014 laatimisen yhteydessä. Imatran Vesi toteaa antamassa lausunnossaan seuraavaa: Vesioronkankaan 1-luokan pohjavesialue ei sisälly Imatran ensisijaisiin uusiin vedenhankintakohteisiin. Alueen pohjavesille riskejä aiheuttavat laajamittainen soranotto, valtatiet sekä junaliikenne. Näin ollen pohjavesialueella ei ole suunnitelmissa lisätä uusia vedenhankintapaikkoja. Imatran uudet ensisijaiset

15 IMATRAN KAUPUNKI 15(32) vedenhankinta-alueet sijaitsevat Vesioronkankaan pohjavesialueen ulkopuolella. Vesioronkankaan pohjavesialueella tehtyjen tutkimusten perusteella todennäköinen pääpurkautumissuunta pohjavedellä on kohti Immalanjärveä. Kyseisellä alueella sijaitsee Imatran päävedenottamo. YIT Infra Oy:n maa-ainesten ottoalue ei kuitenkaan sijaitse vedenottamon suoja-alueella. Imatran Vesi toteaa lausuntonaan, että maa-ainesten ottamisessa ja siihen liittyvässä toiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Maa-ainesten ottoalueen ja Hiekkoinlahden vedenottoalueen välisellä alueella pohjavettä tulee tarkkailla riittävällä laajuudella. Muutoin Imatran Vesi ei näe estettä luvan myöntämiselle luvanhakijan esittämässä laajuudessa. Lausunnot on liitetty hakemusasiakirjoihin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakija antoi lausunnoista kirjalliset vastineet ja sekä lisäksi puhelinkeskustelussa suullisen vastineen Imatran kaupunkisuunnittelun lausuntopäivitykseen Ensimmäisessä vastineessaan hakija toteaa seuraavaa: Imatran terveydensuojeluviranomaisen lausunto Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä, että eri toimintojen osalta arvioidaan riskit ja niiden hallinta Hiekkoinlahden pohjavedenottamolle. Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä, että pohjaveden laadun analyysilistaa tarkastetaan ja huomioidaan koneissa ja ajoneuvoissa käytettävät polttoaineet ja voiteluaineet sekä muut talousvedelle haitalliset yhdisteet. Vesinäytteistä tulee myös mitata lämpötila ja määrittää haju. Tarkkailun piirin tulee lisätä lähimmän asutusalueen kaivo Insinöörintieltä, ainakin siksi ajaksi kun sitä käytetään talousvetenä. Uudelle avattavalle alueelle on tarpeen mukaan lisättävä uusi/uusia havaintopisteitä ottaen huomioon tiedot alueen pohjaveden virtaussuunnista. Pohjavesitarkkailuputkia tulisi olla ottoalueella pohjavesivirtauksen ala- ja yläpuolella. Pohjavesiseurantaa tule olla riittävän pitkä aika soranoton päätyttyä. Päästöjen suhteen on käytettävä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa (BAT). Jälkihoito tulee tehdä asianmukaisesti ja mielellään vaiheittain soranoton aikana ja sen päätyttyä.

16 IMATRAN KAUPUNKI 16(32) Toiminnanharjoittajan vastine Vesinäytteistä voidaan jatkossa määrittää myös haju, lämpötila näytteistä on jo määritettykin. Analyyseihin voidaan lisätä myös polttoainehiilivedyt. Insinöörintiellä sijaitseva kaivo voidaan ottaa mukaan tarkkailun piiriin. Päästöjen suhteen käytetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Jälkihoitoa pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan oton aikana. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Kaakkois-Suomen Ely-keskus on tuonut lausunnossaan esille että vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti maaaineksen ottoa tulee ohjata pohjavesialueiden ulkopuolelle. Maaainesten oton on havaittu kohottavan pohjaveden sähkönjohtokykyä sekä nitraatti-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksia. Maa-ainesten otto vaikuttaa myös pohjaveden määrään, koska sadannasta maaperään imeytyy suurempi osa kuin luonnontilaisilla alueilla. Yleensä pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelut ovat soranottoalueilla voimakkaampia kuin luonnontilaisilla alueilla. Suunniteltujen lisäottoalueiden avaaminen tarkoittaisi maa-ainestoiminnan jatkumista Vesioronkankaan tärkeällä pohjavesialueella vielä vuosikymmeniä. Laajat maa-ainesten ottoalueet lisäävät riskiä pohjaveden pilaantumiselle. Lisäksi ottoalueen laajennusosa sijoittuu noin metrin etäisyydelle Saarlammesta, eikä Maa-aineslain 3 3 momentin mukaan maa-aineksia saa ilman erityistä syytä ottaa rantavyöhykkeellä. Toiminnanharjoittajan vastine Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 1352/2015 on annettu laatusuositukset talousvedelle. Kloridille osoitettu laatusuositus on 250 mg/l, nitraatille 50 mg/l ja sulfaatille 250 mg/l. Pohjaveden ympäristönlaatunormin 341/2009 raja-arvo kloridille on 25 mg/l, nitraatille 50 mg/l ja sulfaatille 150 mg/l. Alla olevissa taulukoissa on esitetty viimeisimpien pohjaveden laaduntarkkailun tulokset kyseisille parametreille. Pohjavesiputki 1 Kloridi (mg/l) Nitraatti (mg/l) Sulfaatti (mg/l) , ,4 18 Pohjavesiputki 2 Kloridi (mg/l) Nitraatti (mg/l) Sulfaatti (mg/l) , , ,38 15

17 IMATRAN KAUPUNKI 17(32) Pohjavesiputki 3 Kloridi (mg/l) Nitraatti (mg/l) Sulfaatti (mg/l) , ,5 6, ,5 5,7 32 Ainoastaan pohjavesiputki 1 kloridipitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Kaikkien mainittujen parametrien osalta pohjavesi täyttää talousveden laatuvaatimukset. Pohjaveden pinnankorkeudessa alueen pohjavesiputkissa on ollut tavallista kausivaihtelua. Pohjaveden seurantatulokset on toimitettu viranomaisille. Pohjavesitarkkailua jatketaan lupamääräysten mukaisesti. Maa-aineslain 3 :n neljännessä momentissa todetaan, että ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutusluontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Toiminnanharjoittaja toteaa, että nykyisen alueen laajentaminen on nimenomaan maaaineslain mukaista säästeliästä ja taloudellista maa-ainesesiintymän hyödyntämistä. Muutoin joudutaan etsimään Imatran lähistöltä toinen avaamaton alue maa-ainesten ottoon. Pääosa alueelta saatavasta maa-aineksesta toimitetaan Imatran kaupungille. Maa-aineslain 3 :n kolmannessa momentissa sanotaan, että maaaineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten ( /495). Hallituksen esityksessä 195/1999 vp yksityiskohtaisissa perusteluissa sanotaan, että rantavyöhykkeellä tarkoitettaisiin suhteellisen kapeaa rannan osaa, samaa käsitettä kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa oleva rantavyöhyke. Kuten lausunnossakin on todettu, rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttaa alueen topografia, maisema ja kasvillisuus. Käytännössä rantavyöhykkeen leveydeksi on yleensä arvioitu 100 metriä. Rinteessä rantavyöhyke ulottuu niin kauas kuin rinteelle sijoittuva rakentaminen selvästi näkyy ja vaikuttaa vesistöön. Toiminnanharjoittaja toteaa, että Saarlammen rannan puolelta katsottuna ottoalue jää soraharjanteen taakse. Ottotoiminta ei näy rannalta laisinkaan. Toisessa vastineessaan hakija toteaa seuraavaa: Vastine Etelä-Karjalan liiton, Imatran veden ja Imatran kaupunkisuunnitelun ja kaupunkikehityksen antamiin lausuntoihin

18 IMATRAN KAUPUNKI 18(32) Saarlammen länsipuolella toiminta-alueen läheisyydessä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Kaukopään asuinalue. Länsipuolella sijaitsevien sähkölinjan ja kaasuputken suoja-alueen vuoksi Saarlammentien ja ottoalueen väliin jää noin 50 metriä leveä puustoinen suojavyöhyke. Nyt haettavassa luvassa pääosa ottotoiminnasta keskittyy alueen itäosaan ja ainoastaan vähäistä ottotoimintaa on alueen pohjoisosassa. Maisemointisuunnitelmassa länsipuolen luiska tullaan maisemoimaan ensimmäisenä. Ottamisalue sijaitsee Vesioronkankaan pohjavesialueella. Kyseinen pohjavesialue ei sisälly Imatran ensisijaisiin vedenhankintakohteisiin. Imatran uudet ensisijaiset vedenhankinta-alueet sijaitsevat Vesioronkankaan pohjavesialueen ulkopuolella. Ottoalue ei sijaitse vedenottamon suoja-alueella. Saimaan ja Immalanjärven välinen kallioruhje kulkee todennäköisesti ottoalueen eteläpuolella Kaukopään tehtaan kohdalla. Ottoalue kuuluu Saimaan valuma-alueeseen ja sieltä valuvat hulevedet laskevat Saimaaseen. Ottoalueen etäisyys Saimaaseen on m, kun Immalanjärveen on matkaa on 2.7 km. Todennäköisempää on, että pohjavesien purkautumissuunta on Saimaaseen. Hakija katsoo, ettei nyt haetulla ottotoiminnalla ei ole vaikutusta Immalanjärven pohjavesialueeseen eikä se vaaranna sen pohjaveden laatua eikä riittoisuutta. Ottotaso (+90) on myös huomattavasti korkeammalla kuin Saimaan (+75.7) ja Immalanjärven (+69.8) pinnat. Ottotaso on myös ylempänä kuin Saarlammen (+87.0) pinta eikä näin ollen vaikuta sen pinnankorkeuteen. Puhelinkeskustelun (Lasse Vilhunen / Arto Ahonen) yhteydessä hakija antoi suullisen vastineen Imatran kaupunkisuunnittelun lausuntolisäykseen Hakijan mukaan kaupunkisuunnittelun esille tuoma yleiskaavan mukainen uusi tie sijoittuisi ottamisalueen pohjoisreunalle. Hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukainen toiminta ei estä ko. uuden tielinjauksen toteuttamista. Kirjalliset vastineet on liitetty hakemusasiakirjoihin.

19 IMATRAN KAUPUNKI 19(32) ympäristölautakunnan ratkaisu: myöntää YIT Infra Oy:lle maaaineslain 4 :n mukaisen maa-ainesluvan ja ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan kiviaineksen ottamiseen ja murskaukseen Imatran Saarlammella tiloilla Saarlampi ( ), Mattarila ( ) ja Immalanhovi ( ). Ympäristölautakunta ei myönnä maa-aineslain 21 :n ja ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu hakemuksen, hakijan lausunnoista antamien vastineiden, ottosuunnitelman sekä seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset Ottamisalue, kaivusyvyys ja kokonaisottomäärä 1. Maa- ja kiviainesten otto on sallittua ottosuunnitelman mukaiselta pinta-alaltaan noin 14,7 hehtaarin alueelta, josta uutta vielä raivaamatonta aluetta on noin 1,7 hehtaaria. Alin sallittu kaivusyvyys on vanhalla ottoalueella + 90,0 m, ja uudella itäosan ottoalueella + 91,0 m kuitenkin siten, että alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjaveden pinnan tason korkeusero on aina vähintään 6 metriä. Suurin sallittu kiviainesten kokonaisottomäärä on k-m 3. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä vähintään kaksi korkeusasemaa, joista toisen tulee sijaita uudella ottoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Luvan mukaisissa korkotasoissa käytetään korkeusjärjestelmää N2000. (MAL 11 ) Turvallisuustoimenpiteet 2. Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Jos alueella on jyrkkiä putoamisvaaraa aiheuttavia luiskia, tulee ne varustaa riittävillä turvallisuuslaitteilla tai -rakennelmilla, kuten esimerkiksi aidalla, lippusiimalla ja varoituskilvillä. Merkinnät tulee pitää jatkuvasti kunnossa. (MAL 11 ) Jälkihoitotoimenpiteet 3. Ottosuunnitelman mukaisiin jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä ottosuunnitelman sisältämän aluekohtaisen aikataulun mukaisesti sitä mukaa kuin ottotoiminta edistyy. Luiskien lopullinen kaltevuus

20 IMATRAN KAUPUNKI 20(32) saa olla jyrkimmillään 1:3. Maisemoitavat reunaluiskat ja pohjataso tulee verhoilla riittävän paksulla pintamaakerroksella. Hakemuksessa ja lupapäätöksessä esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä luvan voimassaoloaikana. Mikäli alueella ei ole riittävästi jälkihoitoon soveltuvia pintarakennemateriaaleja, niitä voidaan tarvittaessa tuoda muualta. Muualta tuodun aineksen käyttämiseen jälkihoidossa tulee pyytää hyväksyntä etukäteen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ottamispaikkaa ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varastointipaikkana. (MAL 11 ) Vakuus 4. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on asetettava hyväksyttävä ,00 euron vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämät jälkihoito- ja muut toimenpiteet on tehty ja hyväksytty lopputarkastuksessa. (MAL 12, MAA 8 ) Maa-ainesten ottamisen aloittaminen ja lopettaminen 5. Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella tehtävä aloitustarkastus. Aloitustarkastus tulee pyytää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ennen oton aloittamista pitää vakuuden olla asetettu ja hyväksytty. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka suorittaa lopputarkastuksen ottamistoiminnan päättymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen. (MAA 7 ) Liikennejärjestelyt 6. Liikennöinti ottoalueelle tulee toteuttaa yleiseltä tieltä käyttäen olemassa olevaa tieyhteyttä. Asiaton ajoneuvoliikenne ja muu kulkeminen ottoalueelle tulee estää. (MAL 11 ) Luonnonsuojelu 7. Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. Jälkihoitotyöt tulee tehdä siten, että olosuhteet kaikin puolin palautuvat mahdollisimman luonnonmukaisiksi. (MAL 11 )

21 IMATRAN KAUPUNKI 21(32) Ottamisen keskeyttäminen 8. Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen keskeyttää ottamisen. (MAL 15 ) Murskauksen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset 9. Siltä osin, mitä tässä lupapäätöksessä ei erikseen määrätä, on toiminnanharjoittajan noudatettava murskaustoiminnan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen 800/2010 määräyksiä. (VNA 800/2010: 1 ) Melun- ja tärinäntorjunta 10. Murskaus on sallittua maanantaista perjantaihin klo Soralajikkeiden kuormaus ja kuljetukset ovat sallittuja maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo Juhlapyhinä ja niiden aattoina kaikki melua aiheuttavat työvaiheet ovat kiellettyjä. (VNA 800/2010: 8, YSL 52 ) 11. Toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu ei saa loma-asutuksen piha-alueilla ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväarvoa (klo 7 22) 45 db eikä vastaavasti vakituisessa asutuksessa päiväarvoa 55 db. Mikäli melu on häiriintyvässä kohteessa impulssimaista, tulee mittaustulokseen lisätä 5 db ennen sen vertaamista em. raja-arvoihin. Mikäli murskauslaitos sijoitetaan alle 300 metrin päähän loma- tai asuintalojen piha-alueista, tulee toiminnanharjoittajan todentaa sallituissa melun enimmäistasoissa pysyminen mittaamalla tai muulla luotettavalla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Muussakin tapauksessa, mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toiminnanharjoittajan selvittää mittauksin äänitaso häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. Mittaussuunnitelma tulee hyväksyttää ympäristötoimella ennen mittausten toteuttamista. Mikäli melu ylittää sallitun äänitason, tulee tominnanharjoittajan välittömästi ryhtyä toimintapaikalla melua rajoittaviin toimiin. Mittaustulosten perusteella päätetään myös mahdollisesti

22 IMATRAN KAUPUNKI 22(32) tarvittavista lisämittauksista. (YSL 6 ja 52, VNP 993/1992, VNA 800/2010: 3 ) Pölyntorjunta 12. Pölyn leviämistä on tarvittaessa ehkäistävä kesällä raaka-aineen sekä toiminta- ja tiealueen vesikastelulla. Pölynsidontaan ei saa käyttää suolaa eikä muita ympäristölle haitallisia kemikaaleja. (YSL 52 ) 13. Toiminnan aiheuttama ilman ns. hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus ei saa lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueilla ylittää seuraavia raja-arvoja: - kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo saa olla enintään 70 µg/m 3 - vuorokausikeskiarvon 50 µg/m 3 ylityksiä saa olla kalenterivuodessa enintään 35 kpl. Tarvittaessa PM10-pitoisuudet on mitattava lähimpien asuintalojen piha-alueilla. Mittaussuunnitelma tulee hyväksyttää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ennen mittausten toteuttamista. Mikäli pölyhaittaa esiintyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin pölyhaitan poistamiseksi. (YSL 52, VNA 38/2011, VNP 480/1996, VNA 800/2010: 4 ) Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelu 14. Toiminta-alueella on oltava öljynimeytysainetta mahdollisten onnettomuuksien varalle. Jos öljyä pääsee maahan, on öljyinen maa kaivettava välittömästi pois ja toimitettava luvalliseen vastaanottopaikkaan. (YSL 14 ja 15, VNA 800/2010: 12 ) 15. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien käsittelyssä tulee noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Koneiden ja laitteiden öljyä ja voiteluaineita koskevia huoltoja ei toiminta-alueella saa tehdä muuta kuin välttämättömissä poikkeustapauksissa. Koneita ja laitteita ei saa toiminta-alueella pestä. (YSL 15 ja 16 ) 16. Polttoaineiden varastoinnin tulee tapahtua kaksoisvaipallisissa tai kiinteästi valuma-altaallisissa säiliöissä. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Polttoaineiden varastointi- ja tankkausalueet tulee olla tiivistetty nesteitä läpäisemättömiksi ja niiden tulee olla reunoiltaan korotettuja. (YSL 15 ja 52, VNA 800/2010: 9 )

23 IMATRAN KAUPUNKI 23(32) 17. Toiminta-alueen hulevedet tulee johtaa ja imeyttää niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. (YSL 52 ) Poikkeukselliset tilanteet 18. Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuudesta tai ilkivallasta, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista, sen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa pelastuslaitokselle. Jos maahan on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista tai muuta haittaa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisista tilanteista aiheutuneiden jätteiden hävittäminen tulee toteuttaa voimassa olevien jätehuoltosäädösten mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä vastaavien tapausten estämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Poikkeuksellisia terveyden tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia tilanteita varten on oltava toimintasuunnitelma, jota kaikkien alueella toimivien on noudatettava. Suunnitelmassa tulee olla käsitelty vähintäänkin seuraavat asiat: liikenneonnettomuudet toiminta-alueella, työkoneiden ja muiden työvälineiden aiheuttamat tapaturmat, ulkopuolisten pääsy ja oleskelu toiminta-alueella sekä koneiden ja laitteiden rikkoontumisiin ja korjauksiin sekä polttoaineen käsittelyyn liittyvät öljyvahingot. Toimintasuunnitelma tulee pitää ajan tasalla ja sen tulee olla kaikkien alueella toimivien urakoitsijoiden ja työntekijöiden tiedossa. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. (YSL 14 ja 15, VNA 800/2010: 12 ) Jätehuolto 19. Toiminnassa syntyvät jätteet, ns. mustat jätevedet sekä käymäläjätteet on koottava tiiviisiin astioihin. Vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviissä astioissa omina jakeinaan sadevesiltä suojatussa paikassa esim. konteissa asianmukaisesti merkittyinä. Vaaralliset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa kyseisen