Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen

Transkriptio

1 Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Pori/Ennakointiseminaari

2 Ikärakenteen alueellisia eroja Työllisyyden alueellisia eroja Tutkintorakenteiden alueellisia eroja Tulevaisuuden työpaikkoja Muuttoliikkeestä/maahanmuutosta

3 Väestön ikärakenne Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 2010, 2020 ja 2030 Huoltosuhde ei parane yhdessäkään Suomen kunnassa! Muutos tulee olemaan voimakkainta maaseutumaisissa kunnissa. Myös kunnan koko vaikut taa. Asukasmäärältään pienemmissä kunnissa muutos on suurempi. Alueellisesti tarkastellen muutos tulee olemaan voimakkainta Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Myös Keski-Suomesta löytyy heikon kehityksen kuntia MIN 39,9 47,8 53,4 MAX 91,0 116,4 138,7 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009

4 Väestöllinen huoltosuhde 2010, 2020 ja 2030 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi KOKO MAA Pirkanmaa Uusimaa (0-14 -vuotiaat + yli 64-vuotiaat)/ vuotiaat Lähde: Tilastokeskus

5 Työikäisten määrä vähenee Työikäisten (18-64 v.) määrän absoluuttinen muutos vuosina Suurin kasvu: Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Jyväskylä Seinäjoki Kirkkonummi Nurmijärvi Kuopio Nokia Ylöjärvi Suurin pudotus: Kouvola Imatra Jämsä Rauma Varkaus Lieksa Pieksämäki Kemijärvi Savonlinna Raahe Suomussalmi Heinola Lisääntynyt (117) Vähentynyt (219) etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Kuntarajat Tilastokeskus

6 Työikäisten määrä vähenee Työikäisten (18-64 v.) määrän absoluuttinen muutos vuosina TK:n väestöennusteen mukaan Kun työikäisten määrä vielä lisääntyi koko maassa :lla niin aikavälillä määrän ennakoidaan vähenevän yhteensä noin :lla ( => ). Lisääntyy (72) Vähenee (264) Kuntarajat Tilastokeskus

7 Työikäisten määrä vähenee Satakunta Etelä-Savo Pohjois-Savo Kymenlaakso Lappi Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Kainuu Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Työikäisten (18-64 v.) määrän muutos maakunnittain Lähde: Tilastokeskus

8 Työllisyyden alueellisia eroja

9 Työllisyysasteet maakunnittain 2009 = vuotiaiden työllisten %-osuus samanikäisestä väestöstä Alueittaiset erot ovat suuria: Ahvenanmaa 79 Pohjois-Karjala 60. Ero on lähes 20%! Myös ikäryhmittäiset erot ovat suuria: Koko maa Vähiten Eniten Ero Yht. 67,9 59,9 78,7 18, , ,5 22, ,7 66,9 82,6 15, , ,4 13, ,9 72, , ,1 43,5 69,1 25,6 Ahvenanmaa, Uusimaa ja Itä- Uusimaa ja Pohjanmaa kärjessä kaikissa ikäluokissa, Kainuu ja Pohjois-Karjala hännillä. Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Uusimaa Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Savo Lappi Kainuu Pohjois-Karjala Yhteensä Lähde: Tilastokeskus

10 Työllisyysasteet kunnittain 2009 = vuotiaiden työllisten %-osuus samanikäisestä väestöstä Vähiten: Rautavaara % 52,5 Salla 52,6 Taivalkoski 53,0 Outokumpu 53,2 Hyrynsalmi 53,4 Kaavi 53,9 Kivijärvi 54,1 Puolanka 54,5 Pudasjärvi 54,6 Kuhmo 54,9 Kemijärvi 54, v. työllisten osuus samanikäisestä väestöstä 75 - (37) (61) (86) (102) - 60 (50) Eniten: Sottunga 84,1 Jomala 82,1 Finström 80,7 Saltvik 80,1 Hammarland 80,0 Lemland 79,9 Sund 79,7 Mustasaari 79,4 Pornainen 79,2 Sipoo 78,7 Aluerajat Tilastokeskus KL/JAH Lähde: Tilastokeskus

11 Tutkintorakenteen alueellisia eroja etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

12 Koulutus Ylemmän korkea-asteen ja tutkija-asteen suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä maakunnittain Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Päijät-Häme Lappi Ahvenanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Satakunta Kymenlaakso Kainuu Etelä-Pohjanmaa KOKO MAA Väestö entistä koulutetumpaa, alueelliset erot suuria. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on nelinkertaistunut vuodesta Vaikka koulutustaso nousee, jää silti liian moni kokonaan vaille perusasteen jälkeistä tutkintoa. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16, Lähde: Tilastokeskus

13 Koulutus Ilman tutkintoa olevien vuotiaiden osuus ikäluokastaan maakunnittain 2010 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Savo Lappi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Satakunta Kymenlaakso Uusimaa Päijät-Häme Ahvenanmaa-Åland Koko maa naiset miehet Lähde: Tilastokeskus

14 Tulevaisuuden työpaikkoja

15 Työpaikkojen muutos Työpaikkojen muutos vuosina Koko maassa työpaikat vähenivät vuoden aikana 3,7 prosenttia. Kuntatasolla tarkastellen työpaikat vähenivät 292 kunnassa. 24 kunnassa menetys yhden vuoden aikana oli yli 10 % kunnan työpaikoista. Varkauden Etelä-Pirkanmaan Kotka-Haminan Salon Ylä-Pirkanmaan Ylä-Savon Raaseporin Nivala-Haapajärven Raahen Lahden Savonlinnan Lounais-Pirkanmaan Imatran Äänekosken Pohjois-Satakunnan Koillismaan Jämsän Sydösterbottens kustregion Tampereen Kemi-Tornion Haapaveden-Siikalatvan Keski-Karjalan Vakka-Suomen Jakobstadsregionen Saarijärven -Viitasaaren Rauman Lappeenrannan Kehys-Kainuun Ylivieskan Järviseudun Luoteis-Pirkanmaan Forssan Turun Pieksämäen Suupohjan Ålands skärgård Kyrönmaan Joutsan Loviisan Kouvolan Kuusiokuntien Porin Itä-Lapin Porvoon Koillis-Savon Seinäjoen Keuruun Loimaan Torniolaakson Kaustisen Jyväskylän Hämeenlinnan Joensuun Pohjois-Lapin Vaasan Åboland-Turunmaan Helsingin Riihimäen Kokkolan Oulun Tunturi-Lapin Oulunkaaren Mikkelin Sisä-Savon Rovaniemen Ålands landsbygd Pielisen Karjalan Kuopion Mariehamns stad Kajaanin KOKO MAA % Lähde: Tilastokeskus

16 Työpaikkojen muutos Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välinen ero vuonna 2020 = työllistä Uudellamaalla työpaikkaa enemmän kuin työllisiä Kanta-Häme Päijät-Häme Ahvenanmaa Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keksi-Suomi Pohjois-Karjala Lappi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Savo Pekka Myrskylän laskelmien mukaan Lähde: Alueellisten työmarkkinoiden muutos, TEM:n julkaisuja 1/2012

17 KuEL-vakuutettujen eläkepoistuma eräissä kunta-alan ammateissa Osastonhoitajat Kodinhoitajat ja kotiavustajat Siivoojat Sihteerit Sairaala- ja hoitoapulaiset Kokit, keittäjät ja kylmäköt Kiinteistöhuoltomiehet Johdon sihteerit, osastosiht. ym. Perhepäivähoitajat ym. Keittiöapulaiset Maatalouslomittajat Aineenopettajat ja lehtorit Terveydenhoitajat Sosiaalityöntekijät Perushoitajat ja lähihoitajat Lastenhoitajat ja päiväkotiapul. Kunnallishall. erityisasiantuntijat Muut perusk. ja luk. leht. ja t.op. Sosiaalialan ohjaajat ja kasvatt. Henkilökohtaiset avustajat ym. Lastentarhanopettajat Erityisopettajat Opettajat ja opetusal. erit.as.t. Sairaanhoitajat Luokanopettajat Palomiehet Muut lääkärit Koko kunta-ala % vakuutetuista Lähde: Keva/Pauli Forma ja Jussi Mattila

18 Kaivoksista Lapin toinen tukijalka Kaivostoimintaan odotetaan vähintään lisätyöpaikkaa seuraavien kolmen vuoden aikana. Kaivoksista on mahdollisuus kehittää Lapille toinen tukijalta matkailun rinnalle. Suomessa odotetaan tänä vuonna päätöksiä useista uusista kaivoksista ja laajennushankkeista. Arvioidut investoinnit valmisteilla olevissa hankkeissa ovat yhteensä arviolta yli 4 miljardia euroa lähivuosina. Matkailulla on jatkossakin Lapille suuri merkitys sekä työllistäjänä että tulojen tuojana. Vuonna 2011 Lapissa vieraili lähes miljoona matkailijaa ja määrä on edelleen kasvussa. Lähde: TEM

19 Uusiutuva energia ja energiateknologia on synnyttänyt Vaasan seudulle jo Pohjoismaiden suurimman energiateollisuuden keskittymän. Osa 120 yrityksestä kärsii jo työvoimapulasta ja etenkin erikoisosaajia tuodaan ulkomailta. Suomen tavoite :sta uusiutuvan energian työpaikasta saattaakin ylittyä jo yksin Vaasan seudulla. Nykyinen työpaikkaa saattaa moninkertaistua lähivuosina. Lähde: 482/vaasassa-mu...

20 Lähde: HS

21 Kotityöpalveluala uusi kehittymässä oleva ammatti- ja elinkeinoala Ihmisten arkipäivän auttamista sellaisissa tehtävissä, joissa ei tarvita terveydenhuoltoalan ammattikoulutusta. Mm. kotisiivous, vanhushoiva, huolto-, korjaus- ja kunnossapito, piha- ja puutarhatyö sekä ostos- ja asiointipalvelu. Kotien uudet tarpeet ovat luoneet kysyntää mm. kodin atk- ja digitukitaidoille, ympäristövaikutukset huomioivalle ekopalvelulle sekä kulttuuripainotteiselle palvelulle. Hyvinvointialalla työvoimapula Helsingin seudun kauppakamarin selvityksen mukaan Helsingin seudulle on arvioitu avautuvan lähes työpaikkaa hyvinvointialalle vuoteen 2020 mennessä. Yrityksillä on jo nyt rekrytointivaikeuksia. Lähde:

22 Pelialaa vaivaa osaajapula

23 Taloussanomien lista tulevaisuuden aloista Maailma muuttuu nopeasti ja nuorten lisäksi vähän vanhempiakin hämmentää, mistä ammateista löytyy töitä kymmenen vuoden kuluttuakin. Taloussanomat listasi kymmenen alaa, joilla pitäisi ennusteiden ja tilastojen mukaan olla hommia 2020-luvullakin ja jokaiselta alalta viisi ammattia. Tulevaisuuden alat ovat energia- ja ympäristötekniikka, sosiaaliala, terveysala, rakentaminen, markkinointi, myynti, palvelut, liikenne, koulutus ja siivousala. Pohjana käytettiin opetushallituksen 2000-luvulla tekemiä ennusteita ja tilastokeskuksen materiaalia. Lähde:

24 Tulevaisuuden työpaikkoja Kauppalehden listauksen mukaan Elämyssuunnittelija Viraalimarkkinoija Bloggaajat Energiatehokkuuden ammattilainen Hiilijalanjäljen pienentäjä Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Hitsaajat Henkilökohtainen kokki

25 Elinkeinorakenteen (=alueella asuva työllinen työvoima) muutos seutukunnittain vuosina Graafissa kuvataan eri toimialoilla työskentelevien osuuden muutosta. Esim. koko maassa palveluammateissa työskentelevien osuus on kasvanut 4,3 prosenttia. Vastaavasti maa-, metsä- ja kalataloudessa työskentelevien osuus on pienentynyt yhden prosnetin ja jalostuksen parissa työskentelevien osuus 2,4 prosenttia (TOL2002 ja TOL2008 luokitusten mukaan, seutukuntajako 2010). Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Tunturi-Lapin Haapaveden-Siikalatvan Koillismaan Vaasan Rovaniemen Riihimäen Varkauden Sisä-Savon Helsingin Ylä-Savon Kuopion Pohjois-Satakunnan Torniolaakson Ylä-Pirkanmaan Pohjois-Lapin Kyrönmaan Mikkelin Keuruun Joensuun Sydösterbottens kustregion Luoteis-Pirkanmaan Järviseudun Pielisen Karjalan Savonlinnan Rauman Kemi-Tornion Jyväskylän Mariehamns stad Seinäjoen Nivala-Haapajärven Pieksämäen Kotka-Haminan Raahen Turun Imatran Åboland-Turunmaan Keski-Karjalan Porin Kehys-Kainuun Ålands landsbygd Loviisan Lounais-Pirkanmaan Raaseporin Tampereen Loimaan Lahden Kuusiokuntien Kajaanin Hämeenlinnan Porvoon Äänekosken Oulun Jakobstadsregionen Oulunkaaren Vakka-Suomen Saarijärven -Viitasaaren Suupohjan Ylivieskan Koillis-Savon Joutsan Forssan Kaustisen Kaakkois-Pirkanmaan Kokkolan Lappeenrannan Salon Jämsän Itä-Lapin Kouvolan Etelä-Pirkanmaan Ålands skärgård Koko maa % Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus Palvelut

26 Muuttoliikkeestä

27 Maassamuutto Maassamuutto vuosina , % vuoden 2000 väestöstä Työpaikkamäärän muutos %:na Maassamuutto %:na v väestöstä 10 - (22) 5-9,9 (34) 0-4,9 (51) -4,9-0 (83) -9, (86) (60) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Muutos-% (9) (31) 0-10 (63) (113) (98) (22) Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Aluerajat Tilastokeskus Maarianhamina Turku Helsinki Kotka Lähde: Tilastokeskus

28 Maassamuutto vuotiaiden nettomuutto v maakunnittain Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-suomi Päijät-Häme Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 50 % Suomalaisista asuu nyt tällä alueella Lähde: Tilastokeskus

29 Kartalle on merkitty ne kunnat, joissa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkimäärä lisääntyy aikavälillä Symbolin koko kuvaa väestönkasvun voimakkuutta. Lähde: Tilastokeskus MML 2011 Aluerajat: Tilastokeskus Kuntaliitto/JAH Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos henkilöitä Kasvukeskukset vuoteen 2030 mennessä Väestönkasvu

30 Maahanmuutto henkilöä Vieraskielisten lukumäärä Suomessa Vuonna 2009 Suomen ulkomaalaistaustaisista työikäisistä oli töissä puolet. Virosta ja muista EU-maista tulevat työllistyvät parhaiten, Aasian maista tulleet kohtuullisesti ja Afrikasta tulleet keskimääräistä hitaammin. Kotoutuminen ja työmarkkinoille siirtyminen kestää useita vuosia Lähde: Tilastokeskus

31 Maahanmuutto Maahanmuutto kunnittain 2010 Eniten: henkilöitä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu 657 Vaasa 517 Jyväskylä 514 Kotka 429 Lappeenranta 387 Ei yhtään: Heinävesi Kannonkoski Kiikoinen Luhanka Multia Rautavaara Siikainen Tarvasjoki Valtimo Maahan muuttaneita henkilöitä (5) (3) (32) (31) 1-49 (256) 0 (9) Vuonna 2010 Suomeen muutti ulkomailta yhteensä henkilöä, mikä on henkilöä edellisvuotta vähemmän. 29 % (7 400 hlö) maahan muuttaneista oli ulkomailta takaisin Suomeen muuttaneita suomen kansalaisia. Suurin osa maahanmuuttajista sijoittui suurimpiin kaupunkeihin. 38 % maahanmuuttajista päätyi pääkaupunkiseudulle. 69 % maahanmuuttajista oli vuotiaita. Ulkomaalaisväestö on nuorempaa kuin muut Suomessa asuvat. Lähde: Tilastokeskus

32 Maahanmuutto Vieraskielisten määrä v maakunnittain Uusimaa HUOM! Uudellamaalla yht Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kanta-Häme Satakunta Lappi Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus

33 Maahanmuutto Venäjänkielisten osuus (%) kunnan väestöstä 2009 Koko maassa venäjänkielisiä oli vuonna 2009 yht henkilöä. % hlö Tohmajärvi Miehikkälä Virolahti Hamina Kotka Lappeenranta Imatra Helsinki Kitee Vantaa Rääkkylä Taipalsaari Lahti Kesälahti Outokumpu Joensuu Salo Turku 3,6 3,4 3,0 2,8 2,7 2,6 2,4 2,2 2,1 2,1 2,1 2,0 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,5 Helsinki Vantaa Espoo Turku Tampere Lahti Lappeenranta Kotka Jyväskylä Joensuu Kouvola Salo Imatra Kuopio Hamina % 3 - (3) 2-2,99 (8) 1-1,99 (25) 0,5-0,99 (58) 0-0,49 (248) Vaasa Kokkola Seinäjoki Rovaniemi Oulu Jyväskylä Kajaani Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Maarianhamina Turku Helsinki Kotka Kuntarajat:Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH Lähde: Tilastokeskus