Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013"

Transkriptio

1 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

2

3 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Helsinki Helsingfors 2013

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen Leena Jäntti Kannen kuvat Pärmbilder Cover graphics: pixhill.com Kannen suunnittelu Pärm Planering Cover design: Leena Jäntti ja Irene Koumolou 2013 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print) Edita Prima Oy, Helsinki 2013

5 Alkusanat Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 on seutukunnittaiseen aluejakoon perustuva kokoomajulkaisu. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niissä esiintyviä alueellisia eroja pyritään kuvaamaan mahdollisimman havainnollisesti. Katsauksessa tilastotiedot on valmiiksi muokattu ja esitetty seutukunnittaisina ja maakunnittaisina teemakarttoina ja diagrammeina. Seutukuntajako luotiin aluekehityslakien perusjaoksi ja otettiin käyttöön vuoden 1994 alusta. Seutukuntajaon käyttöönoton jälkeen rajoja on jonkin verran muutettu vastaamaan paremmin alueiden sisäistä yhtenäisyyttä. Viimeksi seutukuntien määrä muuttui vuoden 2011 alusta, jolloin seutukuntien määräksi tuli 70. Näistä 67 sijaitsee Manner-Suomessa ja 3 Ahvenanmaalla. Julkaisun tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen lisäksi mm. työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoja. Katsauksen sisältämä materiaali on tilattavissa myös AlueOnline-palvelusta (tilastokeskus.fi/alueonline). Julkaisun sisällön toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Sirkku Hiltunen, Niina Jaako ja Leena Jäntti. Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2013 Översikten över ekonomiska regioner och landskap 2013 är en samlingspublikation som baserar sig på indelningen i ekonomiska regioner. I publikationen beskrivs olika fenomen och de regionala skillnaderna i dem på ett så åskådligt sätt som möjligt. Indelningen i ekonomiska regioner skapades som en grundindelning för regionutvecklingslagarna och infördes i början av år Efter införandet har gränserna i någon mån justerats för att bättre svara mot områdenas inbördes enhetlighet. Senast ändrades antalet ekonomiska regioner i början av år 2011, då antalet blev 70. Av dem finns 67 i Fasta Finland och 3 på Åland. Utöver Statistikcentralens statistik har bl.a. arbetsoch näringsministeriets arbetslöshetsstatistik använts som datakälla för publikationen. Alla översikter och materialet i dem kan beställas också via webbtjänsten AlueOnline (på finska, tilastokeskus.fi/alueonline). Publikationen har redigerats av planerare Sirkku Hiltunen, Niina Jaako och Leena Jäntti. Statistikcentralen i juni 2013 Heli Mikkelä Tietopalvelujohtaja Direktör, informationstjänst

6

7 Sisällys SIVU Alueet... 7 Väestö Ikä- ja sukupuolirakenne Syntyvyys ja kuolleisuus Muuttoliike Ulkomaan kansalaiset Väestöennuste Asuminen ja rakentaminen Asunnot ja asuntokunnat Kesämökit Rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva Teollisuus Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tulot ja kulutus Työmarkkinat Työllisyys Yrittäjät Työttömyys Yritykset ja toimipaikat Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Konkurssit Työssäkäyntialueet Aluemuutokset Käytetyt tietolähteet ja käsitteet Kuvaluettelo Liitteet

8

9 7 Alueet Tilastoissa käytettävien alueluokitusten tarkoituksena on kuvata ilmiöiden alueellista vaihtelua ja rakennetta. Kunnat, seutukunnat, maakunnat ja tilastollinen kuntaryhmitys ovat ensisijaiset Suomen tilastotoimessa käytettävät alueluokitukset. Muita yleisiä tilastoissa käytettäviä kuntapohjaisia alueluokituksia ovat suuralueet, aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Tässä julkaisussa alueellisia vaihteluita tarkastellaan lähinnä seutukunta- ja maakuntatasolla. Lisäksi tarkastelussa ovat mukana vuoden 2013 alussa päivitetyt työssäkäyntialueet, joita käsitellään julkaisun viimeisessä kappaleessa. Taulukko 1. Alueiden määrä Suomessa Kuntia 320 Suuralueita 5 Maakuntia 19 Seutukuntia 70 Aluehallintovirastoja 7 (ml. Ahvenanmaa) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 16 (ml. Ahvenanmaa) Työssäkäyntialueita 40 Taajamia 747 Seutukunnat Seutukunnat ovat yhden tai useamman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, jotka sisäasiainministeriö on määritellyt aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Seutukuntien muodostamisen kriteerinä on käytetty kuntien välistä yhteistyötä, työssäkäyntiä ja liikenneyhteyksiä. Seutukuntajako otettiin käyttöön vuoden 1994 alussa. Silloisen päätöksen mukaan Suomi jaettiin 88 seutukuntaan. Tämän jälkeen seutukuntajakoa on vuosittain tarkistettu ja tällä hetkellä seutukuntia on 70, joista 67 sijaitsee Manner-Suomessa. Vuoden 2013 alussa seutukuntarajoissa tapahtui muutoksia kuntien: Nilsiä (Koillis-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan), Suomenniemi (Lappeenrannan seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan), Yli-Ii (Oulunkaaren seutukunnasta Oulun seutukuntaan), Kiikoinen (Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan) ja Vähäkyrö (Kyrönmaan seutukunnasta Vaasan seutukuntaan) kuntaliitosten vuoksi. Kuntien määrä seutukunnissa vaihtelee 1 17 välillä. Yhden kunnan muodostama seutukunta on Mariehamns stad ja eniten kuntia on Helsingin seutukunnassa. Pinta-alaltaan suurimmat seutukunnat ovat Lapissa, niistä suurimpana Pohjois-Lapin seutukunta, joka kattaa 10,5 % koko maan pinta-alasta.

10 8 Maakunnat ja seutukunnat 2013 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Itä-Lappi Rovaniemi Maakuntaraja Seutukuntaraja Kemi-Tornio Koillismaa Oulunkaari Oulu Ylivieska Raahe Torniolaakso Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kehys-Kainuu Jakobstadsregionen Kokkola Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala Ålands landsbygd Mariehamns stad Ålands skärgård Vaasa Kyrönmaa Seinäjoki Kuusiokunnat Kuva 1.1. Maakunnat ja seutukunnat Järviseutu Saarijärvi- Viitasaari Äänekoski Pieksämäki Sydösterbotten Suupohja Keuruu Jyväskylä Ylä- Luoteis- Pohjois- Pirkanmaa Pirkanmaa Satakunta Jämsä Joutsa Pori Lounais- Tampere Pirkanmaa Etelä- Rauma Pirkanmaa Hämeenlinna Vakka-Suomi Loimaa Forssa Turku Riihimäki Åboland- Turunmaa Salo Raasepori Helsinki Lahti Loviisa Porvoo Sisä- Savo Kouvola Mikkeli Kuopio Varkaus Koillis- Savo Lappeenranta Kotka-Hamina Savonlinna Imatra Joensuu Keski-Karjala Vuoden 2013 aluerajat

11 9 Maakunnat, seutukunnat ja kunnat 2013 Maakuntakeskus Rovaniemi Maakuntaraja Seutukuntaraja Kuntaraja Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli HämeenlinnaLahti Kouvola Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Vuoden 2013 aluerajat Kuva 1.2. Maakunnat, seutukunnat ja kunnat Maakunnat Useimpien alueluokitusten tapaan maakuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Viimeisin muutos maakuntien määrässä tapahtui vuoden 2011 alussa, jolloin Itä-Uudenmaan maakunnan kunnat liittyivät Uudenmaan maakuntaan. Yhdistymisen jälkeen Suomessa on 19 maakuntaa. Maakuntataso on Euroopan unionin NUTS -alueluokitusjärjestelmässä NUTS 3-taso. Seutukuntien määrä vaihtelee maakunnittain yhdestä seitsemään. Lahden seutukunta käsittää koko Päijät-Hämeen maakunnan. Eniten seutukuntia on Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntien määrä maakunnissa vaihtelee Kymenlaakson seitsemästä Pohjois-Pohjanmaan 29:ään. Vuoden 2013 alussa maakuntarajoissa tapahtui muutoksia Suomenniemen (Etelä-Karjalasta Etelä-Savoon) ja Kiikoisen (Satakunnasta Pirkanmaalle) kuntaliitosten vuoksi.

12 10 Väestöntiheys seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Asukkaita/neliökilometri 0,5-10,0 10,1-20,0 20,1-50,0 50,1-945,4 Vuoden 2013 aluerajat Kuva 1.3. Väestöntiheys seutukunnittain Maapinta-ala maakunnittain 2013 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Maapinta-ala km² Kuva 1.4. Maapinta-ala maakunnittain 2013.

13 11 Väestö Suomen väkiluku oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana henkilöllä eli 0,5 %. Vuonna 2012 Suomen asukkaista lähes 27 % asui Helsingin seutukunnassa ( as.). Helsingin ohella Tampereen ja Turun seutukunnat ovat Suomen väkirikkaimpia ja lähes 40 % koko maan väestöstä asuukin näiden kolmen seutukunnan alueella. Asukasluvultaan pienin seutukunta on Ahvenanmaalla sijaitseva Ålands skärgård, jossa asukkaita oli vuoden 2012 lopussa Manner-Suomen pienin seutukunta on Joutsa (5 671 asukasta). Väestöntiheys on suurin Mariehamns stadin seutukunnassa, 945 asukasta/km 2. Uudenmaan asukasluku on maakuntien suurin. Siellä asui vuoden 2012 lopussa 1,57 miljoonaa asukasta. Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa asukkaita oli alle Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 24 seutukunnassa ja 12 maakunnassa. Suhteellisesti eniten kasvoivat Oulun, Helsingin ja Tampereen seutukunnat sekä Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnat. Suhteellisesti eniten väestöä menettivät Ålands skärgårdin, Torniolaakson ja Itä-Lapin seutukunnat sekä Kainuun ja Etelä-Savon maakunnat. Väkiluku Suomessa Väkiluku, miljoonaa Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta (%) Kuva 2.1. Väkiluku Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Vuoden 2013 aluerajat Maakuntien osuus koko maan väestöstä ,1 4,6 4,1 3,7 3,6 3,4 3,3 3,3 3,2 3,1 2,8 2,4 1,5 1,3 0,5 9,2 8,6 7, Osuus koko maan väestöstä (%) Kuva 2.2. Maakuntien osuus koko maan väestöstä ,9

14 12 Väkiluku seutukunnittain 2012 Helsingin Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Porin Kuopion Seinäjoen Joensuun Vaasan Kouvolan Hämeenlinnan Lappeenrannan Kotka-Haminan Mikkelin Rauman Rovaniemen Salon Kemi-Tornion Porvoon Ylä-Savon Kajaanin Kokkolan Jakobstadsregionen Savonlinnan Riihimäen Ylivieskan Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Imatran Loimaan Forssan Raahen Varkauden Saarijärven-Viitasaaren Pieksämäen Vakka-Suomen Nivala-Haapajärven Lounais-Pirkanmaan Ylä-Pirkanmaan Jämsän Suupohjan Kehys-Kainuun Äänekosken Pielisen Karjalan Åboland-Turunmaan Kuusiokuntien Pohjois-Satakunnan Järviseudun Oulunkaaren Koillismaan Keski-Karjalan Loviisan Itä-Lapin Sydösterbotten Pohjois-Lapin Luoteis-Pirkanmaan Kaustisen Ålands landsbygd Sisä-Savon Haapaveden-Siikalatvan Tunturi-Lapin Koillis-Savon Kyrönmaan Keuruun Mariehamns stad Torniolaakson Joutsan Ålands skärgård Vuoden 2013 aluerajat Väkiluku Kuva 2.3. Väkiluku seutukunnittain 2012.

15 13 Väkiluku seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Väkiluku Vuoden 2013 aluerajat Kuva 2.4. Väkiluku seutukunnittain Väkiluku maakunnittain 2012 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Vuoden 2013 aluerajat Väkiluku Kuva 2.5. Väkiluku maakunnittain 2012.

16 14 Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Muutos (%) -2,7 - -1,0-0,9-0,0 0,1-0,5 0,6-1,5 Vuoden 2013 aluerajat Kuva 2.6. Väkiluvun muutos seutukunnittain Väkiluvun muutos maakunnittain 2012 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Lappi Etelä-Savo Kainuu -0,7-0,8-0,1-0,1-0,2-0,2-0,3 0,0 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,4 0,5 0,5 0,7 0,8 1,1-1,0-0,8-0,6-0,4-0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 Vuoden 2013 aluerajat Muutos (%) Kuva 2.7. Väkiluvun muutos maakunnittain 2012.

17 15 Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012 Oulun Helsingin Tampereen Jyväskylän Kuopion Tunturi-Lapin Ålands landsbygd Turun Mariehamns stad Seinäjoen Vaasan Porvoon Riihimäen Kokkolan Ylivieskan Joensuun Rovaniemen Etelä-Pirkanmaan Hämeenlinnan Jakobstadsregionen Lappeenrannan Lahden Loimaan Kyrönmaan Oulunkaaren Pohjois-Lapin Rauman Porin Kotka-Haminan Lounais-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Raahen Mikkelin Loviisan Kouvolan Äänekosken Kemi-Tornion Kajaanin Sydösterbotten Nivala-Haapajärven Vakka-Suomen Forssan Kaustisen Kuusiokuntien Raaseporin Salon Imatran Luoteis-Pirkanmaan Suupohjan Ylä-Savon Jämsän Savonlinnan Keuruun Järviseudun Pielisen Karjalan Pohjois-Satakunnan Sisä-Savon Varkauden Haapaveden-Siikalatvan Ylä-Pirkanmaan Koillis-Savon Pieksämäen Saarijärven-Viitasaaren Kehys-Kainuun Koillismaan Joutsan Keski-Karjalan Itä-Lapin Torniolaakson Ålands skärgård -2,7-2,2-2,2-0,1-0,1-0,2-0,2-0,2-0,3-0,3-0,3-0,4-0,4-0,4-0,5-0,5-0,6-0,6-0,6-0,7-0,7-0,7-0,7-0,8-0,8-0,8-0,9-0,9-0,9-1,0-1,1-1,2-1,2-1,2-1,3-1,4-1,4-1,4-1,5-1,5-1,5-1,5-1,6 1,2 1,1 1,0 1,0 1,0 0,8 0,8 0,7 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 1,5-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 Vuoden 2013 aluerajat Muutos (%) Kuva 2.8. Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012.

18 16 Ikä- ja sukupuolirakenne Alle 15-vuotiaiden määrä väheni vuosittain ajanjaksolla Kahden viimeisen vuoden aikana nuorten määrä on taas kasvanut. Vuosi 2008 oli ensimmäisen väestötilastojen historiassa, kun yli 64-vuotiaita oli enemmän kuin alle 15-vuotiaita. Vuonna 2012 heitä oli jo lähes enemmän (kuva 2.47.). Väestön ikä- ja sukupuolirakenteessa on suuria eroja eri kuntaryhmien välillä. Kaupunkimaisissa kunnissa ikärakenne on suhteellisen tasapainoinen. Nuoria ikäluokkia on hieman vanhempia vähemmän, mutta kuitenkin huomattavasti enemmän kuin taajaan asutuissa tai varsinkin maaseutumaisissa kunnissa. Niissä nuorten aikuisten osuus on huomattavan pieni. Kaupunkimaisissa kunnissa naisten osuus on miesten osuutta suurempi. Maaseutumaisissa kunnissa tilanne on päinvastainen. Ikäryhmä Osuus väestöstä (%) Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko maassa 2012 ja ennuste 2030 Kaupunkimaiset kunnat Ikäryhmä Osuus väestöstä (%) Ikäryhmä Osuus väestöstä (%) Maaseutumaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Miehet 2012 Naiset 2012 Ennuste 2030 Kuva 2.9. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko maassa 2012 ja ennuste Vuonna 2012 suurimman ikäryhmän muodostivat 64-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä, kuten kaikissa yli 53-vuotiaiden ikäryhmissä on naisenemmyys. Vanhimmissa ikäluokissa naisten osuus on huomattavasti miesten osuutta suurempi, esimerkiksi yli 85-vuotiaista 73,5 % on naisia. Väestön ikärakenne vaihtelee alueellisesti. Alle 7-vuotiaiden osuus oli suurin Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa vuonna Oulun seutukunnassa alle kouluikäisiä oli suhteellisesti eniten, 10,7 % ja Ylivieskan seutukunnassakin lähes 10 %. Myös alle 15-vuotiaita oli näissä seutukunnissa eniten, yli viidennes alueen väestöstä. Suhteellisesti vähiten lapsia ja nuoria oli Itä- Lapin ja Torniolaakson seutukunnissa. Maakuntatasolla alle 15-vuotiaiden osuus oli pienin Etelä-Savossa.

19 17 Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa Ikä Miehet Naiset Kuva Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus väestöstä vaihteli seutukunnittain lähes 12 prosenttiyksikköä, vajaasta 57 prosentista yli 64 prosenttiin. Suhteellisesti eniten työikäisiä oli Helsingin, Jyväskylän ja Rovaniemen seutukunnissa, vähiten Joutsan ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnissa. Uudenmaan maakunnassa työikäisten osuus oli suurin, mutta myös Pirkanmaalla työikäisiä oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla tämän ikäryhmän osuus väestöstä oli pienin. Vuonna 2012 yli 64-vuotiaita oli suhteellisesti eniten Etelä-Savon ja vähiten Uudenmaan maakunnassa. Seutukunnista suurin vanhimpien ikäluokkien osuus oli Joutsassa, jossa heitä oli lähes kolmannes alueen väestöstä. Oulun seutukunnassa yli 64-vuotiaita oli vähiten, noin 13 % väestöstä. Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrää sataa työikäistä (15 64-vuotiaat) kohti. ssa huoltosuhde oli 54,2 vuonna Alhaisin huoltosuhde oli Helsingin seutukunnassa ja korkein Joutsan seutukunnassa. Maakunnista huoltosuhde oli selvästi alhaisin Uudellamaalla ja korkein Etelä-Savossa (myös kuva 2.52.). Vuonna 2012 Oulun seutukunnan väestö oli maan nuorinta keski-iän ollessa 36,7 vuotta. Itä-Lapin, Joutsan ja Torniolaakson seutukunnissa väestön keski-ikä oli korkein, yli 50 vuotta. ssa keski-ikä oli 41,8 vuotta. Yli puolet maakunnista ja seutukunnista (39 seutukuntaa) on sukupuolirakenteeltaan naisenemmistöisiä. Ahvenanmaalla sijaitsee sekä nais- että miesenemmistöisin seutukunta, sillä Mariehamns stadin seutukunnassa on tuhatta miestä kohti naista. Vastaava luku Ålands skärgårdin seutukunnassa on 877. Yleisesti eniten miehiä suhteessa naisiin on Pohjois-Suomen seutukunnissa.

20 18 Alle 7-vuotiaat seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 4,0-6,0 6,1-7,0 7,1-8,0 8,1-10,7 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Alle 7-vuotiaat seutukunnittain Alle 7-vuotiaat maakunnittain 2012 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo 5,9 8,4 8, ,8 7,6 7,6 7,3 7, ,8 6,6 6,5 6,4 9 10, Vuoden 2013 aluerajat Osuus väestöstä (%) Kuva Alle 7-vuotiaat maakunnittain 2012.

21 19 Alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 10,1-14,0 14,1-16,0 16,1-17,0 17,1-21,1 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Alle 15-vuotiaat seutukunnittain Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2012 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 17,3 17,3 16,9 16,5 16,5 16,4 16,4 16,4 15,6 15,5 15,4 15,3 15,2 14,8 14,6 14,5 14,1 13,6 18,8 20,5 Vuoden 2013 aluerajat Osuus väestöstä (%) Kuva Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2012.

22 vuotiaat seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 56,6-60,0 60,1-62,0 62,1-64,0 64,1-68,4 Vuoden 2013 aluerajat Kuva vuotiaat seutukunnittain vuotiaat maakunnittain 2012 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Lappi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Karjala Kainuu Kymenlaakso Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 68 64,9 64,8 64,5 64,2 64,2 64,1 63,9 63,8 63,8 63,4 63, ,7 62,7 62,5 62, ,8 61, Vuoden 2013 aluerajat Osuus väestöstä (%) Kuva vuotiaat maakunnittain 2012.

23 21 Yli 64-vuotiaat seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 12,9-20,0 20,1-22,0 22,1-25,0 25,1-32,3 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Yli 64-vuotiaat seutukunnittain Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012 Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Lappi Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 15,7 15,1 22,9 22,8 22,7 22,6 21,4 21,3 20,9 20,8 20,5 20,3 20,2 19,9 19,4 19,4 19,2 18,8 18,7 25, Vuoden 2013 aluerajat Osuus väestöstä (%) Kuva Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012.

24 22 Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2012 Joutsan Torniolaakson Itä-Lapin Ålands skärgård Pielisen Karjalan Sisä-Savon Ylä-Pirkanmaan Koillis-Savon Kehys-Kainuun Sydösterbotten Keski-Karjalan Keuruun Imatran Saarijärven-Viitasaaren Savonlinnan Pieksämäen Jämsän Luoteis-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Kuusiokuntien Järviseudun Varkauden Mikkelin Pohjois-Satakunnan Loviisan Vakka-Suomen Suupohjan Ylä-Savon Kotka-Haminan Loimaan Forssan Raaseporin Porin Kouvolan Äänekosken Rauman Salon Pohjois-Lapin Kaustisen Lahden Etelä-Pirkanmaan Koillismaan Lappeenrannan Haapaveden-Siikalatvan Oulunkaaren Hämeenlinnan Nivala-Haapajärven Kyrönmaan Kajaanin Tunturi-Lapin Kemi-Tornion Mariehamns stad Jakobstadsregionen Seinäjoen Joensuun Vaasan Kokkolan Turun Raahen Ylivieskan Riihimäen Ålands landsbygd Kuopion Porvoon Tampereen Rovaniemen Jyväskylän Helsingin Oulun Osuus väestöstä (%) Vuoden 2013 aluerajat Yli 64-vuotiaat Alle 15-vuotiaat Kuva Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2012.

25 23 Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012 Joutsan Ylä-Pirkanmaan Sisä-Savon Saarijärven-Viitasaaren Keuruun Nivala-Haapajärven Järviseudun Torniolaakson Oulunkaaren Koillis-Savon Kuusiokuntien Sydösterbotten Ålands skärgård Kaustisen Jämsän Pielisen Karjalan Åboland-Turunmaan Lounais-Pirkanmaan Itä-Lapin Haapaveden-Siikalatvan Keski-Karjalan Luoteis-Pirkanmaan Loimaan Savonlinnan Jakobstadsregionen Kehys-Kainuun Pieksämäen Imatran Ylivieskan Äänekosken Kyrönmaan Loviisan Suupohjan Vakka-Suomen Raaseporin Ylä-Savon Salon Etelä-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Raahen Forssan Mikkelin Varkauden Porin Rauman Kotka-Haminan Koillismaan Kokkolan Seinäjoen Hämeenlinnan Kouvolan Kemi-Tornion Lahden Ålands landsbygd Kajaanin Lappeenrannan Riihimäen Vaasan Porvoon Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin Joensuun Oulun Turun Mariehamns stad Tampereen Kuopion Rovaniemen Jyväskylän Helsingin 71,5 70,9 70,1 69,9 69,4 69,2 69,1 68,9 68,5 68,4 68,1 67,8 67,7 67,6 67,3 66,9 66,9 66,8 66,1 66,1 65,9 65,7 65,6 65,5 65,2 64,9 64,7 64,6 64,6 64, ,8 62,8 62,7 62,6 62,5 62,3 62,2 61,9 61, ,9 60,7 60,5 60,4 59,5 59, ,8 58,8 58,1 57,8 57,7 57,1 56,1 55,9 55,4 54,7 54,3 54,2 53,6 53,4 51,5 51, ,8 50,7 50,4 49,9 46,2 76, Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Vuoden 2013 aluerajat Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Kuva Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012.

26 24 Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 46,2-58,0 58,1-63,0 63,1-67,0 67,1-76,7 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Demografinen huoltosuhde seutukunnittain Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Lappi Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Vuoden 2013 aluerajat Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2012 Kuva Demografinen huoltosuhde maakunnittain ,1 63,2 61,7 61,3 60,8 59,9 59,6 59,3 58,8 58,5 57,8 56,8 56,6 56, ,8 55,7 55,1 54,2 54, Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat

27 25 Väestön keski-ikä seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Keski-ikä, vuotta 36,7-42,0 42,1-44,0 44,1-46,0 46,1-51,0 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Väestön keski-ikä seutukunnittain Väestön keski-ikä maakunnittain 2012 Etelä-Savo Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Lappi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa 46, ,9 44,8 44, ,6 43,5 43,4 42,9 42,7 42,4 42,4 41,9 41,8 41,7 41,4 41,1 39,7 38, Vuoden 2013 aluerajat Keski-ikä, vuotta Kuva Väestön keski-ikä maakunnittain 2012.

28 26 Sukupuolirakenne seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Naisia/1 000 miestä Vuoden 2013 aluerajat Kuva Sukupuolirakenne seutukunnittain Sukupuolirakenne maakunnittain 2012 Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Vuoden 2013 aluerajat Naisia/1 000 miestä Kuva Sukupuolirakenne maakunnittain 2012.

29 27 Syntyvyys ja kuolleisuus Syntyneiden enemmyydellä eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksella ilmaistaan luonnollisen väestönmuutoksen suuntaa ja suuruutta. Vuonna 2012 koko maassa syntyneitä ( henkeä) oli enemmän kuin kuolleita ( henkeä). Syntyneiden enemmyyden ennustetaan kuitenkin pienenevän tulevaisuudessa. Kuolleiden määrään vaikuttaa vuosittaisen satunnaisvaihtelun lisäksi väestön ikääntyminen. Syntyvyys oli korkein ja kuolleisuus matalin Oulun seutukunnassa vuonna Syntyvyys oli siellä 15,8 promillea ja kuolleisuus 6,1 promillea keskiväkiluvusta. Ålands skärgårdin seutukunnassa syntyvyys oli seutukuntien matalin, 3,7 promillea ja kuolleisuus oli suhteellisesti suurin, 18,7 promillea. Vuonna 2012 syntyneiden enemmyys oli positiivinen 24 seutukunnassa ja 8 maakunnassa. Suurin syntyneiden enemmyys oli Oulun ja pienin Ålands skärgårdin seutukunnassa. Maakunnista eniten luonnollista väestönkasvua tapahtui Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten Etelä-Savossa Syntyneet ja kuolleet koko maassa sekä ennuste vuoteen 2060 Syntyneet ja kuolleet /Väestöennuste 2012 Syntyneet, toteutunut Kuolleet, toteutunut Syntyneet, ennuste Kuolleet, ennuste Kuva Syntyneet ja kuolleet koko maassa sekä ennuste vuoteen 2060.

30 28 Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2012 Oulun Ylivieskan Nivala-Haapajärven Raahen Jakobstadsregionen Kokkolan Ålands landsbygd Oulunkaaren Jyväskylän Tampereen Seinäjoen Kyrönmaan Kaustisen Vaasan Helsingin Etelä-Pirkanmaan Haapaveden-Siikalatvan Rovaniemen Kuopion Riihimäen Loimaan Kemi-Tornion Turun Porvoon Joensuun Koillismaan Järviseudun Äänekosken Kajaanin Tunturi-Lapin Rauman Hämeenlinnan Lahden Lounais-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Loviisan Pohjois-Satakunnan Kuusiokuntien Vakka-Suomen Lappeenrannan Salon Kotka-Haminan Porin Ylä-Savon Suupohjan Kouvolan Mariehamns stad Jämsän Varkauden Raaseporin Keuruun Sydösterbotten Saarijärven-Viitasaaren Luoteis-Pirkanmaan Mikkelin Ylä-Pirkanmaan Forssan Pielisen Karjalan Pohjois-Lapin Keski-Karjalan Savonlinnan Sisä-Savon Imatran Pieksämäen Koillis-Savon Kehys-Kainuun Itä-Lapin Joutsan Torniolaakson Ålands skärgård Syntyneet ja kuolleet, promillea väestöstä Syntyneet Kuolleet Vuoden 2013 aluerajat Kuva Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2012.

31 29 Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2012 Oulun Raahen Jyväskylän Helsingin Ylivieskan Tampereen Kokkolan Jakobstadsregionen Seinäjoen Vaasan Rovaniemen Porvoon Nivala-Haapajärven Kuopion Kyrönmaan Ålands landsbygd Riihimäen Oulunkaaren Turun Kaustisen Haapaveden-Siikalatvan Etelä-Pirkanmaan Joensuun Tunturi-Lapin Kemi-Tornion Koillismaan Hämeenlinnan Rauman Kajaanin Lappeenrannan Lahden Vakka-Suomen Loimaan Äänekosken Åboland-Turunmaan Loviisan Lounais-Pirkanmaan Järviseudun Salon Mariehamns stad Porin Raaseporin Kotka-Haminan Forssan Kouvolan Kuusiokuntien Pohjois-Lapin Luoteis-Pirkanmaan Mikkelin Suupohjan Sydösterbotten Varkauden Ylä-Savon Pohjois-Satakunnan Jämsän Keuruun Saarijärven-Viitasaaren Ylä-Pirkanmaan Keski-Karjalan Savonlinnan Imatran Pielisen Karjalan Pieksämäen Kehys-Kainuun Sisä-Savon Koillis-Savon Itä-Lapin Joutsan Torniolaakson Ålands skärgård -15,1-10,1-10,3-10,4-10,9-11,5-12,6-0,1-0,4-0,5-0,6-0,8-0,9-1,2-1,3-1,4-1,6-1,7-1,8-1,9-2 -2,3-2,6-2,7-3,4-3,5-3,6-3,6-3,9-3,9-4 -4,2-4,4-4,7-4,9-5 -5,2-6 -6,4-6,7-6,8-7 -7,1-7,4-8,1-8,3 4,7 4,7 4,7 4,6 4,1 4 3,5 3,3 2,8 2,8 2,6 2,2 2,1 2,1 2,1 1,7 1,4 1,4 1,4 1,1 0,9 0,6 0,4 0,1 9, Vuoden 2013 aluerajat Promillea väestöstä Kuva Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2012.

32 30 Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Promillea väestöstä -15,1 - -4,0-3,9-0,0 0,1-2,5 2,6-9,7 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Syntyneiden enemmyys seutukunnittain Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2012 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Lappi Ahvenanmaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo -6-3,5-3,6-3 -1,1-1,1-1,2-1,6-1,9-2,3-0,5 1 0,9 0,3 1,4 2,6 2,2 3,3 4,3 6, Vuoden 2013 aluerajat Promillea väestöstä Kuva Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2012.

33 31 Muuttoliike ssa kirjattiin seutukuntien välistä muuttoa vuonna Seutukunnan rajan ylittäneistä muuttajista 67 % oli alle 30-vuotiaita. Muuttotase oli positiivinen 27 seutukunnassa samana vuonna. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Mariehamns stadin ja Tunturi-Lapin seutukunnat. Muuttoliikkeen seurauksena suhteellisesti eniten väestöä menettivät Haapaveden-Siikalatvan ja Koillismaan seutukunnat. Maakunnista 15 oli muuttovoittoisia, kärjessä Ahvenanmaa ja Uusimaa. Kainuussa muuttotase oli negatiivisin. Suomessa maahanmuutto on ollut 1980-luvun alusta alkaen suurempaa kuin maastamuutto. Vuonna 2012 Suomeen muutti yli henkilöä enemmän kuin Suomesta pois. Joutsan seutukunnan nettomaahanmuutto oli tuolloin negatiivinen, mutta muissa seutukunnissa ja kaikissa maakunnissa se oli positiivinen. Suhteellisesti voimakkainta maiden välinen nettomuutto oli Sydösterbottenin seutukunnassa ja Uudenmaan maakunnassa. Seutukuntien välinen muutto iän mukaan Henkilöä Vuoden 2013 aluerajat Ikäluokka Kuva Seutukuntien välinen muutto iän mukaan Siirtolaisuus koko maassa Muuttaneiden määrä (1 000 henkilöä) 50 Maahanmuutto Maastamuutto Kuva Siirtolaisuus koko maassa

34 32 Muuttotase seutukunnittain 2012 Mariehamns stad Tunturi-Lapin Kuopion Helsingin Tampereen Turun Ålands landsbygd Jyväskylän Oulun Seinäjoen Pohjois-Lapin Riihimäen Joensuun Hämeenlinnan Lappeenrannan Vaasan Lahden Kotka-Haminan Porvoon Loimaan Porin Etelä-Pirkanmaan Mikkelin Rovaniemen Kouvolan Kokkolan Rauman Åboland-Turunmaan Lounais-Pirkanmaan Imatran Sydösterbotten Loviisan Oulunkaaren Kyrönmaan Jakobstadsregionen Ylivieskan Äänekosken Forssan Savonlinnan Sisä-Savon Ylä-Savon Kuusiokuntien Pielisen Karjalan Suupohjan Jämsän Keuruun Raaseporin Joutsan Luoteis-Pirkanmaan Kajaanin Koillis-Savon Kemi-Tornion Vakka-Suomen Kehys-Kainuun Salon Pieksämäen Pohjois-Satakunnan Ylä-Pirkanmaan Raahen Varkauden Nivala-Haapajärven Kaustisen Järviseudun Saarijärven-Viitasaaren Torniolaakson Keski-Karjalan Itä-Lapin Ålands skärgård Haapaveden-Siikalatvan Koillismaan -12,8-13,9-14,9-0,1-0,1-0,2-0,8-0,9-1 -1,2-1,2-1,2-2 -2,1-2,1-2,4-2,6-2,8-2,8-2,9-3,1-3,3-3,5-3,5-3,5-3,7-3, ,9-5,2-6,2-6,6-6,8-7 -7,1-7,5-7,6-8,3-8,4-9,1-9,3-10,4 10 9,1 7,9 7,7 7,2 6,2 6,2 5,4 5 3,7 3,3 3,2 2,9 2,8 2,7 2,7 2,6 2,6 2,3 2,2 2, ,7 0,3 0,3 0,3 0, Vuoden 2013 aluerajat Promillea väestöstä Kuva Muuttotase seutukunnittain 2012.

35 33 Muuttotase seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Promillea väestöstä -14,9 - -4,0-3,9-0,0 0,1-3,0 3,1-10,0 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Muuttotase seutukunnittain Muuttotase maakunnittain 2012 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Savo Kanta-Häme Keski-Suomi Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Lappi Kainuu -4-1,1-1,6-1,6 3,4 3,2 2,6 2,2 1,8 1,8 1,7 1,3 1 0,7 0,7 0,6 0,3 5,2 6, Vuoden 2013 aluerajat Promillea väestöstä Kuva Muuttotase maakunnittain 2012.

36 34 Nettomaahanmuutto seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Promillea väestöstä -0,2-2,0 2,1-2,5 2,6-3,0 3,1-9,3 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Nettomaahanmuutto seutukunnittain Nettomaahanmuutto maakunnittain 2012 Uusimaa Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Lappi Varsinais-Suomi Kainuu Ahvenanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 2 1,9 1,9 1,7 2,9 2,7 2,7 2,7 2,6 2,4 2,4 2,3 2,2 2,2 3,4 3,2 3,2 3,8 4, Vuoden 2013 aluerajat Promillea väestöstä Kuva Nettomaahanmuutto maakunnittain 2012.

37 35 Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2012 Muuttotase maakunnittain 2012 Promillea väestöstä -6,0 - -2,0-1,9-0,0 0,1-1,0 1,1-6,8 Promillea väestöstä -4,0-0,0 0,1-1,5 1,6-2,5 2,6-7,0 Vuoden 2013 aluerajat Vuoden 2013 aluerajat Kuva Syntyneiden enemmyys maa- Kuva Muuttotase maakunnittain kunnittain vuotiaat maakunnittain 2012 Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012 Osuus väestöstä (%) 61,3-62,0 62,1-63,0 63,1-64,0 64,1-68,0 Osuus väestöstä (%) 15,1-19,0 19,1-20,0 20,1-22,0 22,1-25,1 Vuoden 2013 aluerajat Vuoden 2013 aluerajat Kuva vuotiaat maakunnittain Kuva Yli 64-vuotiaat maakunnittain

38 36 Ulkomaan kansalaiset Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti luvun alusta lähtien. Viime vuosina ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt alle 10 % vuosittain. Ulkomaan kansalaisia oli koko maassa henkilöä vuonna 2012, mikä on 3,6 % väestöstä. Puolet heistä asui Helsingin seutukunnassa. Mariehamns stadin seutukunnassa ulkomaalaisten suhteellinen osuus väestöstä oli kuitenkin suurin, lähes 12 %. Pienimmäksi ulkomaalaisten osuus jäi Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa. Maakunnista ulkomaalaisia asui suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Viron (39 763), Venäjän (30 183), Ruotsin (8 412) ja Somalian (7 468) kansalaiset. Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa Ulkomaan kansalaiset, henkilöä Ulkomaan kansalaisten määrän vuosimuutos (%) Kuva Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa 2012 Viro Venäjä Ruotsi Somalia Kiina Thaimaa Irak Turkki Intia Saksa Britannia Vietnam Ent. Serbia ja Montenegro Afganistan Puola Yhdysvallat (USA) Iran Ukraina Italia Ranska Romania Nepal Bosnia ja Hertsegovina Nigeria Filippiinit Espanja Kongon dem. tasavalta Myanmar Unkari Pakistan Bangladesh Latvia Bulgaria Alankomaat Japani Liettua Ghana Miehet Naiset Ulkomaan kansalaiset, henkilöä Kuva Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa 2012.

39 37 Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain 2012 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 0,7-1,5 1,6-2,0 2,1-3,0 3,1-11,6 Vuoden 2013 aluerajat Kuva Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2012 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kainuu Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa 3,6 3,5 3,5 3,2 2,8 2,6 2,2 2,1 1,9 1,8 1,8 1,7 1,7 1,7 1,6 1,6 1,4 4,4 6,5 9,2 Vuoden 2013 aluerajat Osuus väestöstä (%) Kuva Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2012.

40 38 Väestöennuste Vuonna 2012 laadittu väestöennuste yltää koko maan osalta vuoteen 2060 ja alueellisesti vuoteen Ennusteessa oletetaan, että syntyvyys, kuolevuus ja muuttotaso jatkuvat edellisten vuosien kaltaisina. Sitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Demografinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden oli ennusteen lähtötilanteessa vuoden 2011 lopussa 52,9. Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyy vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuonna Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi koko maassa 77. Ennusteen mukaan väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä eniten Ahvenanmaalla ja erityisesti Ålands landsbygdin seutukunnassa, yli 27 %. Eniten väkimäärän ennustetaan vähenevän Torniolaakson, Kehys-Kainuun ja Itä-Lapin seutukunnissa, joissa väkimäärä olisi vuonna 2030 yli viidenneksen pienempi kuin vuonna Näiden kolmen seutukunnan kohdalla yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa eniten ja työikäisten osuus vähenee eniten vuoteen 2030 mennessä. Myös huoltosuhde olisi näillä alueilla seutukuntien suurimpia vuonna Pienin huoltosuhde olisi Helsingin seutukunnassa. Väestö ikäryhmittäin koko maassa ja ennuste Henkilöä /Väestöennuste Kuva Väestöennuste ikäryhmittäin koko maassa ja ennuste Demografinen huoltosuhde koko maassa ja ennuste Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 80 Ennuste -> 70 Yli 64-vuotiaat Alle 15-vuotiaat /Väestöennuste 2012 Kuva Demografinen huoltosuhde koko maassa ja ennuste

41 39 Väestöennuste seutukunnittain 2030 Maakuntaraja Muutos vuodesta 2011 (%) -23, ,0-9,9-0,0 0,1-10,0 10,1-27,4 Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Kuva Väestöennuste seutukunnittain Väestöennuste maakunnittain 2030 Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo -7,9-8,3-0,5-0,8-1,6-2,3-2,7-3,6 3,1 7 6,7 5,7 5,2 8,3 10,7 10, ,3 21, Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Muutos vuodesta 2011 (%) Kuva Väestöennuste maakunnittain 2030.

42 40 Väestöennuste seutukunnittain 2030 Ålands landsbygd Oulun Helsingin Tampereen Mariehamns stad Riihimäen Jyväskylän Vaasan Hämeenlinnan Porvoon Turun Seinäjoen Tunturi-Lapin Kokkolan Rovaniemen Kyrönmaan Kuopion Jakobstadsregionen Etelä-Pirkanmaan Lahden Ylivieskan Raaseporin Ålands skärgård Joensuun Salon Loviisan Lounais-Pirkanmaan Lappeenrannan Loimaan Åboland-Turunmaan Porin Forssan Kotka-Haminan Kajaanin Äänekosken Raahen Oulunkaaren Kemi-Tornion Mikkelin Rauman Sydösterbotten Vakka-Suomen Kouvolan Nivala-Haapajärven Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Lapin Suupohjan Ylä-Savon Sisä-Savon Koillismaan Kaustisen Keuruun Koillis-Savon Kuusiokuntien Joutsan Imatran Pohjois-Satakunnan Savonlinnan Järviseudun Haapaveden-Siikalatvan Ylä-Pirkanmaan Varkauden Jämsän Pieksämäen Saarijärven-Viitasaaren Keski-Karjalan Pielisen Karjalan Itä-Lapin Kehys-Kainuun Torniolaakson -21,4-22,3-23,4-0,6-0,9-1,9-1, ,1-3,9-4 -4,3-5,3-6,1-6,2-6,2-6,4-7,6-8,4-8,6-9,2-9,5-9,6-9,9-10,6-11,1-11,2-11,2-11,4-11,5-11,5-11, ,1-13,3-13,6-16,4-17,1 19,4 18,2 16,9 16,6 15,6 14,6 14,4 12,5 10,7 10,2 10,2 9,7 9,7 9,3 8,3 8,3 8,2 7,6 7,4 6,7 5,4 5,1 4,1 3,6 3,4 1,6 1,5 1,3 0,8 0,2 0,1 27, Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Muutos vuodesta 2011 (%) Kuva Väestöennuste seutukunnittain 2030.

43 41 Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain 2030 Torniolaakson Joutsan Itä-Lapin Kehys-Kainuun Pielisen Karjalan Keski-Karjalan Saarijärven-Viitasaaren Koillis-Savon Ylä-Pirkanmaan Pieksämäen Keuruun Sisä-Savon Jämsän Ålands skärgård Savonlinnan Järviseudun Pohjois-Lapin Kuusiokuntien Oulunkaaren Koillismaan Pohjois-Satakunnan Luoteis-Pirkanmaan Sydösterbotten Vakka-Suomen Varkauden Haapaveden-Siikalatvan Nivala-Haapajärven Kaustisen Ylä-Savon Suupohjan Imatran Äänekosken Åboland-Turunmaan Mikkelin Ylivieskan Lounais-Pirkanmaan Forssan Loviisan Raahen Kouvolan Loimaan Kemi-Tornion Raaseporin Salon Rauman Kajaanin Kyrönmaan Lahden Kotka-Haminan Porin Jakobstadsregionen Joensuun Lappeenrannan Hämeenlinnan Tunturi-Lapin Kokkolan Seinäjoen Etelä-Pirkanmaan Porvoon Riihimäen Rovaniemen Ålands landsbygd Kuopion Turun Vaasan Mariehamns stad Oulun Jyväskylän Tampereen Helsingin 129,2 124,4 122,3 122, ,2 111,9 108,1 106, ,7 104, ,8 101,4 100,7 100,4 99,9 99,5 98, , ,8 96,6 96, ,9 94,9 94, ,7 90,2 89,9 89,2 87,7 87, ,9 85,4 85, ,8 82,7 82,2 81,9 80, ,9 79,7 79,2 78, ,7 76,3 75,7 75,5 75,1 73,6 73,3 71,8 71,2 70,1 69,4 65,6 65,6 65,1 65,1 64,6 63,5 58, Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Kuva Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain 2030.

44 42 Alle 15-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain Sydösterbotten Kaustisen Järviseudun Haapaveden-Siikalatvan Keuruun Kyrönmaan Tunturi-Lapin Suupohjan Pielisen Karjalan Nivala-Haapajärven Jakobstadsregionen Oulunkaaren Ylä-Savon Ylivieskan Rovaniemen Vaasan Seinäjoen Koillismaan Pohjois-Satakunnan Luoteis-Pirkanmaan Kemi-Tornion Kajaanin Joensuun Kokkolan Porin Jyväskylän Saarijärven-Viitasaaren Äänekosken Kotka-Haminan Kehys-Kainuun Tampereen Pohjois-Lapin Rauman Kuusiokuntien Imatran Hämeenlinnan Itä-Lapin Pieksämäen Kuopion Lappeenrannan Savonlinnan Lahden Raahen Etelä-Pirkanmaan Lounais-Pirkanmaan Turun Koillis-Savon Mikkelin Jämsän Ylä-Pirkanmaan Ålands landsbygd Ålands skärgård Kouvolan Joutsan Helsingin Keski-Karjalan Raaseporin Loimaan Porvoon Sisä-Savon Forssan Loviisan Riihimäen Torniolaakson Mariehamns stad Varkauden Åboland-Turunmaan Vakka-Suomen Oulun Salon -1,6-1,7-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,2-0,2-0,2-0,2-0,3-0,3-0,3-0,3-0,4-0,4-0,4-0,5-0,5-0,5-0,5-0,5-0,5-0,5-0,6-0,6-0,6-0,6-0,6-0,6-0,7-0,7-0,7-0,8-0,8-0,8-0,8-0,8-0,8-0,9-0,9-0,9-1 -1,1-1,1-1,1-1,1-1,1-1,2-1,3-1, ,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0, ,3 1,3-2 -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Muutos (%-yksikköä) Kuva Alle 15-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain

45 vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain Vaasan Jakobstadsregionen Ålands landsbygd Etelä-Pirkanmaan Helsingin Tampereen Oulun Mariehamns stad Turun Kyrönmaan Jyväskylän Kokkolan Seinäjoen Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan Porin Lounais-Pirkanmaan Raaseporin Kotka-Haminan Salon Porvoon Kuopion Lappeenrannan Rauman Loviisan Ylivieskan Åboland-Turunmaan Lahden Rovaniemen Nivala-Haapajärven Tunturi-Lapin Kaustisen Äänekosken Raahen Kajaanin Oulunkaaren Forssan Kemi-Tornion Joensuun Sydösterbotten Kouvolan Haapaveden-Siikalatvan Imatran Kuusiokuntien Ålands skärgård Suupohjan Järviseudun Sisä-Savon Mikkelin Luoteis-Pirkanmaan Ylä-Savon Keuruun Jämsän Ylä-Pirkanmaan Savonlinnan Vakka-Suomen Varkauden Pohjois-Satakunnan Koillis-Savon Saarijärven-Viitasaaren Joutsan Pieksämäen Koillismaan Keski-Karjalan Pielisen Karjalan Pohjois-Lapin Itä-Lapin Torniolaakson Kehys-Kainuun -15,1-15,3-15, ,1-16,6-4,5-5,1-5,2-5,4-5,6-5,7-5,9-6,2-6,3-6,3-6,5-6,6-6, ,2-7,3-7,5-7,5-7,6-7,6-7,8-8,1-8,2-8,3-8,4-8,5-8,5-8,6-8,7-8,7-8,9-9,1-9,2-9,2-9,3-9,3-9,4-9,6-9,6-9,7-9,8-9,8-9,9-9,9-9, ,2-10,2-10,3-10,6-10,8-10, ,5-11, ,1-12,4-12,7-12,8-13, Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Muutos (%-yksikköä) Kuva vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain

46 44 Yli 64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain Torniolaakson Kehys-Kainuun Itä-Lapin Keski-Karjalan Pohjois-Lapin Pielisen Karjalan Joutsan Pieksämäen Koillismaan Varkauden Vakka-Suomen Koillis-Savon Saarijärven-Viitasaaren Savonlinnan Pohjois-Satakunnan Ylä-Pirkanmaan Jämsän Sisä-Savon Mikkelin Ålands skärgård Luoteis-Pirkanmaan Ylä-Savon Kouvolan Forssan Imatran Kuusiokuntien Keuruun Åboland-Turunmaan Raahen Joensuun Suupohjan Kemi-Tornion Loviisan Äänekosken Kajaanin Salon Järviseudun Oulunkaaren Lahden Haapaveden-Siikalatvan Porvoon Lappeenrannan Rauman Kuopion Rovaniemen Tunturi-Lapin Nivala-Haapajärven Sydösterbotten Raaseporin Ylivieskan Riihimäen Lounais-Pirkanmaan Loimaan Kotka-Haminan Kaustisen Oulun Porin Hämeenlinnan Mariehamns stad Turun Kokkolan Jyväskylän Seinäjoen Helsingin Tampereen Etelä-Pirkanmaan Ålands landsbygd Kyrönmaan Jakobstadsregionen Vaasan 13,5 13,3 13,1 13, ,7 12,6 12, ,7 11,6 11, ,7 10,7 10,6 10,6 10,5 10,4 10,4 10,1 9,8 9,8 9,7 9,7 9,7 9,6 9,5 9,4 9,4 9,2 9,2 9,1 8,9 8,7 8,7 8,6 8,6 8,5 8,5 8,4 8,4 8,4 8,3 8,1 8,1 8,1 7,9 7,8 7,5 7,4 7,4 7,4 7,3 6,9 6,7 6,7 6,6 6,4 6 5,9 5,9 5,7 4,9 4, ,2 16,9 16, , Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Muutos (%-yksikköä) Kuva Yli 64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain

47 45 Asuminen ja rakentaminen Asunnot ja asuntokunnat Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 2,8 miljoonaa asuntoa. Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Asuntokantaan sisältyvät sekä vakituisesti asutut asunnot että vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot ja huoneistot. Asuntokannasta 43,3 % on rakennettu vuonna 1980 tai sen jälkeen. Rivi- tai ketjutaloasunnot ovat uudempia, sillä 68,3 % niistä on rakennettu vastaavana aikana. n kaikista asunnoista 9,9 % oli puutteellisesti varusteltuja vuonna Ålands skärgårdin ja Joutsan seutukuntien asunnoista yli neljännes kuului puutteellisesti varustettujen luokkaan. Näistä asunnoista puuttuu peseytymistilat, keskus-/sähkölämmitys tai jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Luvuissa on mukana myös varustetasoltaan tuntemattomat asunnot. n vakinaisesti asutuista asunnoista 65,5 % oli hallintaperusteeltaan omistusasuntoja ja 30,4 % vuokra-asuntoja vuonna Asuntojen omistusosuus oli Kyrönmaan seutukunnassa suurin ja Mariehamns stadin seutukunnassa pienin. Vuonna 2011 asuntojen keskimääräinen huoneistoala oli 79,8 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 lähes 20 neliömetrillä. Samaan aikaan pinta-ala henkilöä kohti on kasvanut 20,5 neliömetrillä. Vuonna 2011 vakituisesti asutuissa asunnoissa asukasta kohti neliöitä oli keskimäärin 39,4. Väljimmin asuttiin Sydösterbottenin seutukunnassa. Vuonna 2011 koko maassa oli yli 2,56 miljoonaa asuntokuntaa ja niissä asui keskimäärin 2,1 henkilöä. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnista 74,3 % oli yhden tai kahden henkilön asuntokuntia. Pieniä asuntokuntia (1 2 hlö) oli suhteellisesti eniten Pielisen Karjalan ja vähiten Jakobstadsregionen seutukunnassa. n asuntokunnista 43,8 % asui kerrostaloasunnoissa, 40,5 % erillisissä pientaloissa ja 13,9 % rivi- tai ketjutaloissa. Helsingin seutukunnan asuntokunnista 65 % asui kerrostaloissa ja Ahvenanmaan pienten seutukuntien asuntokunnista yli 80 % asui pientaloissa. Rivitaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Joutsan seutukunnassa. Vuonna 2011 ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli 8,9 %. Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukuntien asuntokunnista ahtaasti asui suhteellisesti eniten. Asuntokunta määritellään ahtaasti asuvaksi, mikäli henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (normi 4). Tammi-maaliskuussa 2013 vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa euroa. Vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat 1,9 %. Korkeimmat neliöhinnat olivat Uudellamaalla ja suurin asuntojen hinnannousu tapahtui Keski-Pohjanmaalla. Ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kaupoista.

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 Katsaus sisältää havainnollisia diagrammeja ja teemakarttoja eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Pori/Ennakointiseminaari 30.3.2012 Ikärakenteen alueellisia eroja Työllisyyden alueellisia eroja Tutkintorakenteiden alueellisia

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014 2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Kaupan toimialalla eniten yritysten aloituksia ja lopetuksia vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 yrityksiä aloitti ja lopetti

Lisätiedot

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2015

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2015 Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2015 Kaupan toimialalla eniten yritysten lopetuksia vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 aloitti eniten ammatillisen, tieteellisen

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Joensuussa 24.11.2011 Sirkku Hiltunen

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Joensuussa 24.11.2011 Sirkku Hiltunen Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Joensuussa Sirkku Hiltunen Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja

Lisätiedot

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa LUOVIEN ALOJEN TILASTOT -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa Esityksen sisällys Luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus Luovien alojen seutukuntatason tilastollinen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työssäkäynti 2009. Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema. Yrittäjyyden rakenne

Työssäkäynti 2009. Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema. Yrittäjyyden rakenne Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen Vaikka yrittäjien kokonaismäärä vähenikin vuodesta 2008 vuoteen 2009 yli 3 600 henkilöllä, pysyi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle

Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle Työllisistä noin joka kolmas pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 20.7.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Kunnat ja alueet Konsultit 2HPO 1 Väkiluvun muutos kunnittain 1980-2010 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 2 Väestön muutos kunnittain Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 3 Väkiluvun muutos kunnittain

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa

Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa Ikääntyneiden sijainti ja asuinolot Petra Reimi, Satu Vesala, Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Alue- ja yhdyskuntarakenne ryhmä Elokuu 2016 Taustaa Viidennes Suomen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service

The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service 19.8.2004 Yrjö Palttila yrjo.palttila@stat.fi 1 The FINNISH RURAL INDICATORS system provides an information basis for: Evaluating rural and regional policy

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 9.3.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009 Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot