LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa"

Transkriptio

1 LUOVIEN ALOJEN TILASTOT -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa

2 Esityksen sisällys Luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus Luovien alojen seutukuntatason tilastollinen vertailu LIIKEVAIHTO (kalvot 8-12) Osuus Määrä YRITYSTEN HENKILÖSTÖ (kalvot 13-17) Osuus Määrä YRITYSTEN TOIMIPAIKAT (kalvot 18-23) Osuus Määrä YRITYSKOKO (kalvot 24-27) Liikevaihto/toimipaikat Henkilöstö/toimipaikat TYÖN TUOTTAVUUS (kalvot 28-31) Henkilöstö/liikevaihto JOHTOPÄÄTÖKSET (kalvot 32-33) 2

3 Luovien alojen määritelmä 3 Luovat alat sisältää mm. kulttuuri- ja käsityöaloja. Tässä kalvosarjassa esitellyissä analyyseissä on käytetty opetusministeriön (OPM) toimialaluokitusta, joka sisältää noin 110 eri toimialaa Tilastokeskuksen v toimialaluokituksen (TOL) mukaisesti. Siitä on poistettu TOL laivojen valmistus ja korjaus, koska se aiheuttaa telakoiden tilauskantojen vaihtelun vuoksi liikevaihtoon merkittäviä vuosittaisia poikkeamia. Luokitus on nähtävissä seuraavilla kalvoilla (kalvot 4-6) sekä kokonaisuutena myös osoitteessa Alkuperäinen on OPM:n raportti luokituksineen ja ryhmittelyineen on ladattavissa osoitteessa (luokitus raportin liitteessä 1, s. 40) et/tr35.pdf?lang=fi Tämä kalvotiivistelmä esittää yksityiskohtaisemmin luovia aloja kuvailevia tilastoja, joita on esitetty Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osaston yhteisen Creative Leadership -hankkeen Luovat alat Satakunnassa raportin tilasto-osiossa.

4 Luovien alojen luokitus OPM:n mukaan (ryhmittely toimialaluokituksen mukaisessa numerojärjestyksessä) Tekstiilien, vaatteiden yms. valmistus Puuvillakuitujen valmistelu ja kehruu Karstavillakuitujen valmistelu ja kehruu Kampavillakuitujen valmistelu ja kehruu Pellavakuitujen valmistelu ja kehruu Silkkikuitujen valmistus Ompelulangan valmistus Puuvillakankaiden kudonta Karstavillakankaiden kudonta Muiden kankaiden kudonta Tekstiilien viimeistely Sisustustekstiilien valmistus Mattojen valmistus Köysien, narujen ja verkkojen valmistus Kuitukankaiden valmistus Muiden tekstiilituotteiden valmistus Trikooneulosten valmistus Sukkien ja sukkahousujen valmistus Nahkavaatteiden valmistus Työvaatteiden valmistus Muiden päällysvaatteiden valmistus Alusvaatteiden valmistus Muiden vaatteiden ja asusteiden valmistus Turkisten muokkaus ja turkistuotteiden valmistus Parkitseminen ja muu nahan valmistus Laukkujen, satuloiden yms. valmistus Jalkineiden valmistus Puu- ja paperiteollisuus sekä painaminen, kustantaminen ja media Puutalojen valmistus Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Puupakkausten valmistus Muiden puutuotteiden valmistus Korkki-, olki- ja punontatuotteiden valmistus Kirjojen kustantaminen Sanomalehtien kustantaminen Aikakauslehtien kustantaminen Äänitallenteiden kustantaminen Muu kustannustoiminta Sanomalehtien painaminen Muu painaminen Kirjansidonta Painamista edeltävä toiminta Muu painamiseen liittyvä toiminta Äänitallenteiden jäljentäminen Kuvatallenteiden jäljentäminen 4

5 Luovien alojen luokitus OPM:n mukaan (jatkuu) Muu valmistus (mm. metalli, lasi yms.) Tasolasin muotoilu ja muokkaus Onton lasitavaran valmistus Muu lasin valmistus ja muokkaus Keraamisten talous- ja koristeesineiden valmistus Kivituotteiden valmistus Metallin takominen, puristaminen, meistäminen Työkalujen valmistus Muiden metallituotteiden valmistus TV- ja radiovastaanottimien. yms. valmistus Laivojen valmistus ja korjaus (jätetty pois analyyseistä!) Vapaa-ajan veneiden valmistus ja korjaus Tuolien ja istuinten valmistus Muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus Muiden keittiökalusteiden valmistus Muiden huonekalujen valmistus Patjojen valmistus Kolikoiden ja mitalien valmistus Jalokivikorujen ja kultasepäntuotteiden valmistus Soitinten valmistus Urheiluvälineiden valmistus Pelien ja leikkikalujen valmistus Epäaitojen korujen valmistus Harjojen valmistus Muualla luokittelematon valmistus Tukku- ja vähittäiskauppa Viihde-elektroniikan tukkukauppa Lattianpäällysteiden tukkukauppa Paperi- ja toimistotarvikkeiden tukkukauppa Kirjatukkukauppa Valokuvausvälineiden ja - tarvikkeiden. tukkukauppa Musiikkitarvikkeiden tukkukauppa Lelujen ja pelien tukkukauppa Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan vähittäiskauppa Soittimien ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa Taideliikkeet Valokuvausalan vähittäiskauppa Urheilualan vähittäiskauppa Antiikkiliikkeet Antikvariaattikauppa Kirjojen postimyynti, verkkokauppa Jalkineiden ja nahkatuotteiden korjaus Kellojen ja kultasepäntuotteiden korjaus 5

6 Luovien alojen luokitus OPM:n mukaan (jatkuu) Ohjelmansiirto- ja liike-elämän palvelut Ohjelmansiirtopalvelut Videofilmien vuokraus Urheilu- ja liikuntavälineiden vuokraus Arkkitehtipalvelu Mainostoimistot Suora- ja ulkomainonta Muu mainospalvelu Valokuvaamotoiminta Valokuvien kehittäminen Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu Kulttuuri, urheilu ja vapaa-aika Elokuvien ja videoiden tuotanto Elokuvien ja videoiden levitys Elokuvien esittäminen Radio- ja televisiotoiminta Taiteilijatoiminta Näyttämö- ja konserttitoiminta Kulttuurin ja viihteen tukipalvelut Huvipuistot Muut viihdepalvelut Uutistoimistot Kirjastot ja arkistot Museot, näyttelyt yms Kasvitiet, eläintarhat, luonnonpuistot Urheilukentät, -hallit ja stadionit Urheilutoiminta Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelu Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut 6

7 Luovien alojen tilastoanalyysi Tilastoanalyysissä käsitellään luovien alojen yritysten liikevaihtoa, henkilöstö- ja toimipaikkojen määriä ja osuutta kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta, henkilöstömäärästä sekä toimipaikoista seutukunnittain (77 kpl) alussa mainitun opetusministeriön toimialaluokituksen mukaisesti vuoden 2005 aineistolla. Lisäksi tarkastellaan yrityskokoa ja työn tuottavuutta. Tarkastelun kohteena ovat yritykset. Julkinen sektori ei sisälly tarkasteluun poikkeuksena julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset. Yrityksellä tarkoitetaan yhden tai usean henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, joka tähtää kannattavaan tulokseen. Yrityksiä ovat ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellä tai rekisteröidyllä toiminimellä, oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, taloudellinen yhdistys ja avoin yhtiö) sekä julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset (Tilastokeskus 2008). 7

8 Luovien alojen osuus liikevaihdosta seutukunnittain v. 2005, suuruusjärjestys seutukunnittain 8 Oulunkaari 19,4 % Kuusiokunnat 16,5 % Nivala-Haapajärvi 14,4 % Pielisen Karjala 12,3 % Heinola 11,8 % Eteläiset seinänaapurit 11,5 % Mikkeli 11,2 % Suupohja 11,0 % Järviseutu 10,9 % Keuruu 10,6 % Lahti 10,2 % Ylivieska 9,7 % Sisä-Savo 9,3 % Lounais-Pirkanmaa 9,0 % Saarijärvi-Viitasaari 9,0 % Pohjois-Satakunta 9,0 % Lohja 8,6 % Tunturi-Lappi 8,6 % Kaustinen 8,3 % Kuopio 8,3 % Pieksämäki 8,2 % Vakka-Suomi 7,6 % Forssa 7,4 % Ylä-Pirkanmaa 7,3 % Ylä-Savo 7,3 % Jakobstadsregionen 7,2 % Helsinki 7,1 % Loimaa 7,0 % Kehys-Kainuu 6,9 % Tammisaari 6,8 % KOKO MAA KESKIMÄÄRIN 6,7 % Härmänmaa 6,7 % Savonlinna 6,5 % Jyväskylä 6,4 % Luoteis-Pirkanmaa 6,3 % Tampere 6,1 % Turku 5,8 % Torniolaakso 5,7 % Pori 5,3 % MEDIAANI 5,2 % Loviisa 5,2 % Joensuu 5,1 % Itä-Lappi 4,9 % Länsi-Saimaa 4,5 % Kajaani 4,4 % Salo 4,4 % Hämeenlinna 4,4 % Kokkola 4,2 % Rovaniemi 4,1 % Riihimäki 3,9 % Juva 3,9 % Koillismaa 3,9 % Kaakkois-Pirkanmaa3,7 % Kyrönmaa 3,6 % Vaasa 3,6 % Koillis-Savo 3,5 % Siikalatva 3,3 % Keski-Karjala 3,1 % Seinäjoki 3,0 % Etelä-Pirkanmaa 2,9 % Oulu 2,7 % Kouvola 2,7 % Mariehamns stad 2,5 % Rauma 2,3 % Kotka-Hamina 2,3 % Lappeenranta 2,2 % Pohjois-Lappi 2,2 % Kemi-Tornio 2,1 % Varkaus 2,0 % Porvoo 1,8 % Raahe 1,7 % Sydösterbottens kustregion 1,6 % Imatra 1,5 % Åboland-Turunmaa 1,4 % Jämsä 1,4 % Äänekoski 1,0 % Ålands landsbygd 0,4 % Ålands skärgård 0,4 % Joutsa 0,0 %

9 Luovien alojen osuus liikevaihdosta seutukunnittain v Liikevaihdon osuus on monissa seutukunnissa todennäköisesti hieman todellista pienempi, sillä kaikista toimialoista ei saada tietoja tietosuojasyistä johtuen (toimialalla kaksi tai alle yritysten toimipaikkaa, jolloin tietoja ei saa julkaista). Tämä pätee erityisesti pieniin seutukuntiin. Maan keskiarvo on todennäköisesti lähellä todellista arvoaan. Luovien alojen osuus kaikkien toimialojen yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on koko Suomessa keskimäärin 6,7 % vuonna Se on lähellä rakentamisen (6,3 %), liikeelämän palveluiden (7,2 %) ja kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen (7,5 %) osuutta. Osuus on suurempi kuin minkään yksittäisen teollisuudenalan liikevaihdon osuus pl. radio-, TV- ja tietoliikennevälineiden valmistus. 9

10 Luovien alojen osuus liikevaihdosta seutukunnittain v Mediaani on keskiarvoa pienempi 5,2 %, joten luovien alojen osuudella mitattuna keskiarvoon verrattuna pienempiä seutukuntia on suhteessa paljon. Osuus vaihtelee merkittävästi seutukunnittain. Suurin osuus on Oulunkaaren seutukunnassa, 19,4 %. Alhaisin osuus on Joutsan seutukunnassa, 0,05 %. Satakunnassa Porin seutukunta yltää mediaanin tuntumaan 5,3 %:n arvollaan, mutta Raumalla osuus jää 2,3 %:iin. Useilla teollisuusvaltaisilla alueilla, kuten esim. Rauma, Kemi- Tornio, Kotka-Hamina, Äänekoski, Kokkola, Jämsä ja Etelä- Pirkanmaa, luovien alojen liikevaihdon osuus jää melko alhaiseksi runsaasti liikevaihtoa tuottavan raskaan teollisuuden dominoidessa liikevaihdon jakaumaa, jolloin yleensä varsin pienten luovien alojen osuus jää tämän vuoksi huomattavasti pienemmäksi. 10

11 Luovien alojen liikevaihto (1000 ) seutukunnittain v suuruusjärjestyksessä Koko maa Helsinki Tampere Turku Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Oulu Lohja Mikkeli Salo Joensuu Vaasa Jakobstadsregionen Hämeenlinna Porvoo Ylä-Savo Kouvola Ylivieska Heinola Kuusiokunnat Tammisaari Seinäjoki Forssa Kemi-Tornio Nivala-Haapajärvi Ylä-Pirkanmaa Kokkola Kotka-Hamina Rauma Vakka-Suomi Oulunkaari Savonlinna Pielisen Karjala Suupohja Kajaani Lappeenranta Loimaa Rovaniemi Lounais-Pirkanmaa Järviseutu Saarijärvi-Viitasaari Pohjois-Satakunta Härmänmaa Riihimäki Eteläiset seinänaapurit Luoteis-Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Kaustinen Loviisa Imatra Pieksämäki Varkaus Keuruu Mariehamns stad Tunturi-Lappi Sisä-Savo Kehys-Kainuu Raahe Itä-Lappi Koillismaa Siikalatva Jämsä Keski-Karjala Äänekoski Kyrönmaa Koillis-Savo Länsi-Saimaa Sydösterbottens kustregion Juva Åboland-Turunmaa Torniolaakso Pohjois-Lappi 7604 Kaakkois-Pirkanmaa 5033 Ålands landsbygd 1408 Ålands skärgård 236 Joutsa 53 11

12 Luovien alojen yritysten liikevaihdon määrä seutukunnittain v Luovien alojen yritysten liikevaihdosta 45,9 % muodostuu Helsingin, 5,5 % Tampereen, 4,2 % Turun, 3,4 % Lahden, 1,9 % Jyväskylän, 1,7 % Porin, 1,5 % Kuopion ja 1,4 % Oulun seutukunnissa. Nämä ovat kahdeksan suurinta seutukuntaa luovien alojen yritysten liikevaihdon määrällä mitattuna. Em. seutukuntien luovien alojen tuottama liikevaihto vastaa 66 %:sta maan luovien alojen yhteenlasketusta liikevaihdosta. Tämä on selvästi enemmän kuin niiden työllistämien henkilöiden ja yritysten toimipaikkojen osuus. Erityisesti Helsingin seutukunnan tuottaman liikevaihdon osuus on todella suuri verrattuna sen osuuteen luovien alojen yritysten henkilöstöstä ja toimipaikoista. 12

13 Luovien alojen osuus yritysten henkilöstöstä seutukunnittain v. 2005, suuruusjärjestys seutukunnittain 13 Oulunkaari 18,0 % Kuusiokunnat 17,7 % Pielisen Karjala 16,1 % Suupohja 15,2 % Lahti 13,8 % Kaustinen 12,9 % Järviseutu 12,5 % Heinola 12,5 % Nivala-Haapajärvi 12,3 % Eteläiset seinänaapurit 12,1 % Jakobstadsregionen 11,8 % Ylivieska 11,4 % Mikkeli 10,7 % Lounais-Pirkanmaa 10,6 % Saarijärvi-Viitasaari 10,2 % Keuruu 10,1 % Vakka-Suomi 10,0 % Tampere 9,8 % Tammisaari 9,5 % Pieksämäki 9,3 % Pohjois-Satakunta 9,3 % Koko maa keskimäärin 9,2 % Tunturi-Lappi 9,2 % Ylä-Pirkanmaa 9,1 % Helsinki 9,1 % Kuopio 9,0 % Loimaa 9,0 % Jyväskylä 8,9 % Härmänmaa 8,7 % Lohja 8,5 % Forssa 8,3 % Porvoo 8,2 % Ylä-Savo 8,0 % Turku 7,5 % Luoteis-Pirkanmaa 7,5 % Hämeenlinna 7,4 % Savonlinna 7,3 % Kokkola 7,2 % Sisä-Savo 7,0 % Mediaani 7,0 % Pori 6,9 % Torniolaakso 6,9 % Salo 6,8 % Koillismaa 6,5 % Kehys-Kainuu 6,4 % Vaasa 6,2 % Siikalatva 6,0 % Itä-Lappi 6,0 % Joensuu 6,0 % Juva 5,8 % Etelä-Pirkanmaa 5,8 % Kajaani 5,4 % Seinäjoki 5,1 % Länsi-Saimaa 4,8 % Riihimäki 4,8 % Keski-Karjala 4,7 % Rovaniemi 4,6 % Oulu 4,6 % Kemi-Tornio 4,5 % Kyrönmaa 4,4 % Koillis-Savo 4,1 % Loviisa 4,1 % Rauma 3,9 % Mariehamns stad 3,9 % Kouvola 3,8 % Varkaus 3,3 % Lappeenranta 3,3 % Kotka-Hamina 3,0 % Åboland-Turunmaa 2,9 % Pohjois-Lappi 2,9 % Jämsä 2,6 % Imatra 2,6 % Kaakkois-Pirkanmaa 2,6 % Äänekoski 2,3 % Sydösterbottens kustregion 2,2 % Raahe 2,1 % Ålands landsbygd 1,1 % Ålands skärgård 0,8 % Joutsa 0,1 %

14 Luovien alojen osuus henkilöstöstä seutukunnittain Henkilöstömäärän osuus on todennäköisesti hieman todellista pienempi, sillä kaikista toimialoista ei saada tietoja tietosuojasyistä johtuen (toimialalla kaksi tai alle yritysten toimipaikkaa, jolloin tietoja ei saa julkaista). Tämä pätee erityisesti pieniin seutukuntiin. Maan keskiarvo on todennäköisesti lähellä todellista arvoaan. Luovien alojen osuus kaikkien toimialojen yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä on koko Suomessa keskimäärin 9,2 % vuonna Osuus on liikevaihtoa korkeampi, mikä selittynee alan yritysten pienellä koolla ja keskimääräistä alemmalla työn tuottavuudella (ks. kalvot 28-31). Luovien alojen osuus henkilöstöstä on lähellä rakentamisen (9,8 %) osuutta ja on selvästi suurempi kuin minkään yksittäisen teollisuuden haaran osuus. 14 Luovien alojen osuus henkilöstöstä -muuttujan mediaani on keskiarvoa pienempi 7,0 %, joten henkilöstömäärällä mitattuna keskiarvoa pienempiä seutukuntia on suhteessa paljon.

15 Luovien alojen osuus henkilöstöstä seutukunnittain v Osuus vaihtelee merkittävästi seutukunnittain. Suurin osuus on Oulunkaaren seutukunnassa, 18,0 %. Alhaisin osuus on Joutsan seutukunnassa, 0,1 %. Satakunnassa Porin seutukunta yltää mediaanin tuntumaan 6,9 %:n arvollaan, mutta Rauman seutukunnassa osuus jää 3,9 %:iin. Ainakin osasyynä Raumalla alhaiseen osuuteen on suurten teollisuustoimialojen (metsä, koneet ja laitteet sekä telakat) dominoivuus kaikkien toimialojen yhteenlasketun henkilöstön jakaumassa, joten yleensä varsin pienten luovien alojen osuus jää helposti näitä huomattavasti pienemmäksi. Tämä pätee myös moniin muihin teollisuusvaltaisiin seutukuntiin. 15 Rauman seudulla henkilöstön osuus on lähes kaksinkertainen liikevaihdon osuuteen verrattuna, mikä merkitsee alhaista työn tuottavuutta luovilla aloilla. Työn tuottavuutta tarkastellaan tarkemmin kalvoilla

16 Luovien alojen yritysten henkilöstön määrä seutukunnittain v suuruusjärjestyksessä 16 Koko maa Helsinki Tampere 8749 Turku 5954 Lahti 5774 Jyväskylä 3266 Oulu 2289 Kuopio 2189 Pori 2141 Lohja 1470 Mikkeli 1470 Vaasa 1450 Jakobstadsregionen 1438 Hämeenlinna 1417 Joensuu 1358 Porvoo 1304 Salo 1271 Ylivieska 1001 Tammisaari 999 Kuusiokunnat 901 Kouvola 862 Ylä-Savo 859 Seinäjoki 822 Suupohja 812 Heinola 801 Kokkola 800 Pielisen Karjala 755 Vakka-Suomi 754 Forssa 732 Rauma 725 Ylä-Pirkanmaa 695 Savonlinna 649 Kemi-Tornio 637 Loimaa 626 Kotka-Hamina 625 Kajaani 587 Lappeenranta 583 Oulunkaari 570 Nivala-Haapajärvi 567 Saarijärvi-Viitasaari 562 Härmänmaa 550 Etelä-Pirkanmaa 544 Lounais-Pirkanmaa 542 Rovaniemi 501 Järviseutu 464 Eteläiset seinänaapurit 434 Luoteis-Pirkanmaa 406 Riihimäki 405 Pohjois-Satakunta 394 Kaustinen 341 Pieksämäki 328 Varkaus 297 Mariehamns stad 260 Tunturi-Lappi 252 Imatra 245 Koillismaa 243 Keuruu 223 Kehys-Kainuu 212 Raahe 181 Siikalatva 164 Loviisa 164 Keski-Karjala 159 Juva 154 Jämsä 153 Itä-Lappi 151 Sisä-Savo 139 Äänekoski 120 Åboland-Turunmaa 118 Koillis-Savo 115 Länsi-Saimaa 110 Sydösterbottens kustregion 99 Torniolaakso 91 Kyrönmaa 90 Pohjois-Lappi 80 Kaakkois-Pirkanmaa 30 Ålands landsbygd 19 Ålands skärgård 2 Joutsa 1

17 Luovien alojen yritysten henkilöstön määrä seutukunnittain v Luovien alojen yritysten henkilöstöstä työskentelee 31,1 % Helsingin, 7,3 % Tampereen, 5 % Turun, 4,8 % Lahden, 2,7 % Jyväskylän, 1,9 % Oulun ja 1,8 % Kuopion ja Porin seutukunnissa. Nämä ovat kahdeksan suurinta seutukuntaa luovien alojen yritysten henkilöstön määrällä mitattuna. Yhteensä em. seutukunnissa työskentelee 55 % maan luovien alojen työntekijöistä. Osuus on yli kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin samojen seutukuntien osuus luovien alojen liikevaihdosta. Näissä seutukunnissa luovien alojen työn tuottavuus on siten suhteessa moniin muihin seutukuntiin korkeaa. 17

18 Luovien alojen osuus yritysten toimipaikoista seutukunnittain v. 2005, suuruusjärjestys seutukunnittain 18 Suupohja 14,4 % Mariehamns stad 13,7 % Lounais-Pirkanmaa 13,7 % Eteläiset seinänaapurit 13,0 % Helsinki 12,9 % Härmänmaa 12,3 % Tampere 12,2 % Lahti 12,2 % Kokkola 11,8 % Etelä-Pirkanmaa 11,0 % Järviseutu 11,0 % Heinola 10,9 % Tammisaari 10,8 % Torniolaakso 10,7 % Ylä-Pirkanmaa 10,6 % Koko maa keskimäärin 10,6 % Kaustinen 10,6 % Keuruu 10,6 % Pohjois-Satakunta 10,5 % Kuusiokunnat 10,4 % Porvoo 10,4 % Tunturi-Lappi 10,3 % Turku 10,3 % Jyväskylä 10,2 % Riihimäki 10,1 % Lohja 10,0 % Åboland-Turunmaa 10,0 % Forssa 10,0 % Jakobstadsregionen 9,9 % Rovaniemi 9,8 % Seinäjoki 9,8 % Kaakkois-Pirkanmaa 9,8 % Hämeenlinna 9,7 % Vakka-Suomi 9,7 % Pohjois-Lappi 9,6 % Luoteis-Pirkanmaa 9,6 % Salo 9,5 % Sisä-Savo 9,5 % Vaasa 9,4 % Mediaani 9,4 % Mikkeli 9,4 % Pori 9,4 % Pielisen Karjala 9,4 % Joensuu 9,3 % Pieksämäki 9,3 % Ylivieska 9,2 % Kuopio 9,1 % Savonlinna 9,1 % Kouvola 8,9 % Kehys-Kainuu 8,9 % Rauma 8,8 % Kemi-Tornio 8,7 % Kajaani 8,7 % Koillismaa 8,7 % Saarijärvi-Viitasaari 8,6 % Itä-Lappi 8,6 % Loviisa 8,6 % Jämsä 8,6 % Kyrönmaa 8,3 % Oulu 8,3 % Loimaa 8,1 % Äänekoski 8,1 % Keski-Karjala 8,1 % Ylä-Savo 8,0 % Lappeenranta 8,0 % Juva 8,0 % Ålands landsbygd 7,8 % Koillis-Savo 7,8 % Kotka-Hamina 7,7 % Nivala-Haapajärvi 7,6 % Varkaus 7,5 % Siikalatva 7,4 % Sydösterbottens kustregion 7,3 % Imatra 7,1 % Länsi-Saimaa 6,9 % Raahe 6,9 % Joutsa 6,8 % Oulunkaari 6,1 % Ålands skärgård 4,6 %

19 Luovien alojen osuus yritysten toimipaikoista seutukunnittain v Luovien alojen osuus yritysten toimipaikoista on koko Suomessa keskimäärin 10,6 % vuonna Osuus on liikevaihdon ja henkilöstömäärien osuutta korkeampi, mikä selittynee alan yritysten ja niiden toimipaikkojen pienellä koolla. Lisäksi toimipaikkojen määrien tiedot ilmoitetaan aina, vaikka tietosuojasyistä johtuen Tilastokeskus ei ilmoita alle kahden toimipaikan toimialojen liikevaihto- ja henkilöstömäärätietoja. Tämä saattaa hieman laskea luovien alojen liikevaihdon ja henkilöstömäärien osuuksia, kuten aiemmin on todettu. Toimipaikkojen määrien tiedot ovat siten luotettavampia. Koko maassa mediaani on keskiarvoa pienempi 9,4 %, joten luovien alojen osuudella mitattuna keskiarvoa pienempiä seutukuntia on suhteessa keskiarvoa enemmän. Keskiarvon ja mediaanin ero on kuitenkin pienempi kuin liikevaihdossa ja henkilöstömäärässä, joten hajonta on vähäisempää. 19

20 Luovien alojen osuus yritysten toimipaikoista seutukunnittain v Osuus vaihtelee merkittävästi seutukunnittain, mutta hajonta on vähäisempää kuin liikevaihdossa ja henkilöstömäärissä. Suurin osuus on Suupohjan seutukunnassa, 14,4 %. Alhaisin osuus on Ålands skärgårdin seutukunnassa, 4,6 %. Pienin arvo on selvästi korkeampi kuin liikevaihdossa ja henkilöstömäärissä. Toisaalta myös korkein arvo jää matalammaksi. Koko maan tasolla luovien alojen yritysten toimipaikkojen osuus on hieman korkeampi kuin koko teollisuudessa yhteensä (10,1 %) sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenteessä (9,6 %). Koko maan tasolla teollisuudessa ja luovilla aloilla on siis lähes saman verran toimipaikkoja, mutta liikevaihdossa ero on selkeä (teollisuuden osuus 36,1 % ja luovien alojen 6,7 %). Luovien alojen yritykset ovat siten selvästi pienempiä kuin teollisuuden. 20

21 Luovien alojen osuus yritysten toimipaikoista seutukunnittain v Satakunnassa Porin seutukunta yltää mediaaniin 9,4 %:n arvollaan. Raumalla osuus jää hieman alemmaksi 8,8 %:iin. Rauman seudulla toimipaikkojen osuus (8,8 %) on huomattavasti liikevaihdon (2,3 %) ja henkilöstömäärien (3,9 %) osuutta korkeampi. Toimipaikat ovat siten ilmeisesti melko pieniä, vähän työllistäviä ja liikevaihtoa tuottavia (kalvot 24 ja 26). Myös monilla muilla teollisuusvaltaisilla seutukunnilla (mm. Kemi- Tornio, Kotka-Hamina, Jämsä) luovien alojen yritysten toimipaikkojen osuus on selvästi liikevaihdon osuutta korkeampi. Tämä viittaa siihen, että tämänkaltaisilla alueilla on luovaa yritystoimintaa, mutta liikevaihdon osuus ei pääse nousemaan runsaasti liikevaihtoa tuottavan raskaan teollisuuden suuren painoarvon vuoksi. 21

22 Luovien alojen yritysten toimipaikkojen määrät seutukunnittain v suuruusjärjestyksessä Koko maa Helsinki 8803 Tampere 1910 Turku 1620 Lahti 1045 Jyväskylä 743 Oulu 675 Pori 654 Joensuu 463 Kuopio 453 Vaasa 439 Lohja 429 Porvoo 423 Hämeenlinna 409 Kouvola 374 Seinäjoki 338 Salo 333 Mikkeli 332 Kokkola 305 Kotka-Hamina 302 Rauma 297 Rovaniemi 276 Tammisaari 270 Lappeenranta 254 Jakobstadsregionen 251 Suupohja 245 Kemi-Tornio 244 Ylä-Pirkanmaa 229 Härmänmaa 221 Savonlinna 217 Lounais-Pirkanmaa 215 Ylä-Savo 207 Riihimäki 205 Kajaani 205 Vakka-Suomi 199 Etelä-Pirkanmaa 199 Loimaa 181 Forssa 180 Ylivieska 172 Heinola 162 Saarijärvi-Viitasaari 162 Kuusiokunnat 159 Luoteis-Pirkanmaa 158 Pohjois-Satakunta 157 Järviseutu 151 Åboland-Turunmaa 143 Eteläiset seinänaapurit 137 Imatra 135 Mariehamns stad 123 Pielisen Karjala 121 Tunturi-Lappi 116 Varkaus 114 Kaustinen 110 Sydösterbottens kustregion 108 Jämsä 101 Nivala-Haapajärvi 101 Pohjois-Lappi 100 Loviisa 99 Koillismaa 97 Raahe 96 Kehys-Kainuu 94 Pieksämäki 84 Keski-Karjala 80 Itä-Lappi 79 Juva 78 Sisä-Savo 75 Äänekoski 72 Koillis-Savo 70 Keuruu 68 Kyrönmaa 68 Oulunkaari 66 Länsi-Saimaa 61 Torniolaakso 59 Ålands landsbygd 59 Siikalatva 52 Kaakkois-Pirkanmaa 49 Joutsa 27 Ålands skärgård 9 22

23 Luovien alojen yritysten toimipaikat v Luovien alojen yritysten toimipaikoista 31,3 % sijaitsee Helsingin, 6,8 % Tampereen, 5,8 % Turun, 3,7 % Lahden, 2,6 % Jyväskylän, 2,4 % Oulun, 2,3 % Porin ja 1,6 % Joensuun seutukunnissa. Nämä ovat kahdeksan suurinta seutukuntaa luovien alojen yritysten toimipaikkojen määrällä mitattuna. Yhteensä em. alueilla on 57 % maan luovien alojen yritysten toimipaikoista. Osuus on samaa luokkaa kuin henkilöstömäärässä, mutta kymmenisen prosenttiyksikköä alempi kuin niiden tuottaman liikevaihdon osuus maan luovien alojen kokonaisliikevaihdosta. Tämä viittaa siihen, että tuottavinta luovien alojen toiminta on Helsingin seutukunnassa, koska sen henkilöstö- ja toimipaikkojen määrien osuudet ovat huomattavasti alempia kuin kyseisen alueen tuottaman liikevaihdon osuus. Siellä on siten myös luovien alojen työn tuottavuus korkeinta (kalvo 29). 23

24 Liikevaihto toimipaikkaa kohti v. 2005, kaikki toimialat keskim. ja luovat alat, suuruusjärjestys luovien alojen mukaan 24 Kaikki toimialat keskim. Luovat alat Oulunkaari Helsinki Nivala-Haapajärvi Heinola Kuusiokunnat Ylivieska Mikkeli Koko maa Pielisen Karjala Kuopio Ylä-Savo Lahti Salo Jakobstadsregionen Lohja Forssa Tampere Turku Pori Jyväskylä Keuruu Järviseutu Vakka-Suomi Oulu Pieksämäki Joensuu Eteläiset seinänaapurit Ylä-Pirkanmaa Kemi-Tornio Pohjois-Satakunta Tammisaari Loimaa Savonlinna Vaasa Saarijärvi-Viitasaari Loviisa Hämeenlinna Siikalatva Kajaani Kaikki toimialat keskim. Luovat alat Sisä-Savo Kaustinen Luoteis-Pirkanmaa Kouvola Porvoo Suupohja Lounais-Pirkanmaa Seinäjoki Kokkola Kotka-Hamina Rauma Riihimäki Lappeenranta Varkaus Härmänmaa Kehys-Kainuu Itä-Lappi Raahe Imatra Rovaniemi Tunturi-Lappi Mariehamns stad Etelä-Pirkanmaa Koillismaa Keski-Karjala Äänekoski Länsi-Saimaa Kyrönmaa Koillis-Savo Torniolaakso Jämsä Juva Sydösterbottens kustregion Kaakkois-Pirkanmaa Åboland-Turunmaa Pohjois-Lappi Ålands skärgård Ålands landsbygd Joutsa

25 Liikevaihto toimipaikkaa kohti v Koko maassa keskimäärin luovien alojen yritysten toimipaikka tuottaa liikevaihtoa 37 % vähemmän kuin keskimääräinen yrityksen toimipaikka. Suurin osa seutukunnista jää luovilla aloilla alle maan keskimääräisen liikevaihto toimipaikkaa kohti -muuttujan, sillä Helsingin seutukunta dominoi liikevaihdon tuottoa. Satakunnassa Porin seutukunta ei jää kovin paljoa alle maan keskiarvon, mutta Rauman seudulla ero on selvä, eli siellä luovien alojen yritysten toimipaikat tuottavat vähän liikevaihtoa, ja liikevaihto luovilla aloilla toimipaikkaa kohden jää neljäsosaan alueen keskimääräisestä liikevaihdosta toimipaikkaa kohti. Useilla teollisuusvaltaisilla alueilla ero on huomattavan suuri verrattaessa liikevaihtoa toimipaikkaa kohti luovilla aloilla ja kaikilla toimialoilla keskimäärin. 25 Ainoastaan yhdeksässä seutukunnassa liikevaihto toimipaikkaa kohti on suurempi luovilla aloilla kuin alueen toimialoilla keskimäärin.

26 Henkilöstö toimipaikkaa kohti v. 2005, luovat alat ja kaikki toimialat keskim., suuruusjärjestys luovien alojen mukaan 26 Kaikki toimialat keskim. Luovat alat Oulunkaari 2,9 8,6 Pielisen Karjala 3,6 6,2 Ylivieska 4,7 5,8 Jakobstadsregionen 4,8 5,7 Kuusiokunnat 3,3 5,7 Nivala-Haapajärvi 3,5 5,6 Lahti 4,9 5,5 Heinola 4,3 4,9 Kuopio 4,9 4,8 Tampere 5,7 4,6 Mikkeli 3,9 4,4 Jyväskylä 5,1 4,4 Koko maa 4,9 4,3 Helsinki 6,0 4,2 Ylä-Savo 4,2 4,1 Forssa 4,9 4,1 Pieksämäki 3,9 3,9 Salo 5,3 3,8 Vakka-Suomi 3,7 3,8 Tammisaari 4,2 3,7 Turku 5,0 3,7 Saarijärvi-Viitasaari 2,9 3,5 Hämeenlinna 4,5 3,5 Loimaa 3,1 3,5 Lohja 4,0 3,4 Oulu 6,1 3,4 Suupohja 3,1 3,3 Vaasa 5,0 3,3 Keuruu 3,4 3,3 Pori 4,4 3,3 Eteläiset seinänaapurit 3,4 3,2 Siikalatva 3,9 3,2 Kaustinen 2,6 3,1 Porvoo 3,9 3,1 Järviseutu 2,7 3,1 Ylä-Pirkanmaa 3,5 3,0 Savonlinna 3,7 3,0 Joensuu 4,6 2,9 Kajaani 4,6 2,9 Kaikki toimialat keskim. Luovat alat Etelä-Pirkanmaa 5,2 2,7 Kokkola 4,3 2,6 Kemi-Tornio 5,1 2,6 Varkaus 5,8 2,6 Luoteis-Pirkanmaa 3,3 2,6 Lounais-Pirkanmaa 3,3 2,5 Pohjois-Satakunta 2,8 2,5 Koillismaa 3,3 2,5 Härmänmaa 3,5 2,5 Rauma 5,5 2,4 Seinäjoki 4,7 2,4 Kouvola 5,4 2,3 Lappeenranta 5,5 2,3 Kehys-Kainuu 3,1 2,3 Tunturi-Lappi 2,4 2,2 Mariehamns stad 7,4 2,1 Kotka-Hamina 5,3 2,1 Keski-Karjala 3,4 2,0 Riihimäki 4,2 2,0 Juva 2,7 2,0 Itä-Lappi 2,7 1,9 Raahe 6,1 1,9 Sisä-Savo 2,5 1,9 Rovaniemi 3,9 1,8 Imatra 5,1 1,8 Länsi-Saimaa 2,6 1,8 Äänekoski 5,9 1,7 Loviisa 3,5 1,7 Koillis-Savo 3,1 1,6 Torniolaakso 2,4 1,5 Jämsä 5,0 1,5 Kyrönmaa 2,5 1,3 Sydösterbottens kustregion 3,0 0,9 Åboland-Turunmaa 2,9 0,8 Pohjois-Lappi 2,7 0,8 Kaakkois-Pirkanmaa 2,3 0,6 Ålands landsbygd 2,4 0,3 Ålands skärgård 1,3 0,2 Joutsa 2,2 0,0

27 Henkilöstö toimipaikkaa kohti v Koko maan tasolla luovien alojen henkilöstö toimipaikkaa kohti on n. 13 % pienempi kuin kaikilla toimipaikoilla keskimäärin. Valtaosalla seutukunnista henkilöstömäärä toimipaikkaa kohti on valtakunnallista keskitasoa alempi luovilla aloilla. Useilla teollisuusvaltaisilla alueilla ero henkilöstössä toimipaikkaa kohti on suuri luovien alojen ja kaikkien toimialojen keskiarvon välillä, koska teollisuusyritykset ovat usein suuria ja työllistävät siten runsaasti toimipaikkaa kohti. Ainoastaan 15 seutukunnassa luovien alojen yritysten toimipaikat ovat alueen kaikkien toimipaikkojen keskiarvoa suurempia henkilöstömäärällä mitattuna. Mm. edellisen kalvon kahdeksan suurimman suhdeluvun seutukuntaa ovat tällaisia. 27

28 Luovien alojen työn tuottavuus Miljoonan euron liikevaihdon saavuttamiseen tarvitaan maan kaikilla toimialoilla keskimäärin 4,13 henkilötyövuotta vuonna Luovilla aloilla arvo on suurempi 5,67, joka on noin 37 % keskimääräistä 4,13 henkilötyövuotta korkeampi. Tämä viittaa keskimääräistä alempaan työn tuottavuuteen. Toisaalta luovat alat myös työllistävät siten suhteessa keskimääräistä enemmän, millä on usein positiivisia alueellisia työllisyysvaikutuksia. Porin seutukunnassa suhdeluvut ovat 4,62 ja 5,98 (kaikki toimialat yhteensä ja luovat alat) ja Rauman seutukunnassa 4,58 ja 7,70. Rauman seudulla ero työn tuottavuudessa kaikkien toimialojen ja luovien alojen välillä on huomattavan suuri. Työn tuottavuus on tässä tapauksessa käänteisluku, jolloin suurempi suhdeluku tarkoittaa heikompaa työn tuottavuutta. 28

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014 2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Työssäkäynti 2009. Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema. Yrittäjyyden rakenne

Työssäkäynti 2009. Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema. Yrittäjyyden rakenne Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen Vaikka yrittäjien kokonaismäärä vähenikin vuodesta 2008 vuoteen 2009 yli 3 600 henkilöllä, pysyi

Lisätiedot

Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle

Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle Työllisistä noin joka kolmas pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa

Lisätiedot

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009 TILASTOJA 42 2011 KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009 Kulttuurialan kokonaisuus muodostuu julkisen sektorin toiminnoista ja yksityisten yritysten toiminnasta. Joskus, ja

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Kaupan toimialalla eniten yritysten aloituksia ja lopetuksia vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 yrityksiä aloitti ja lopetti

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 20.7.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 9.3.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Pori/Ennakointiseminaari 30.3.2012 Ikärakenteen alueellisia eroja Työllisyyden alueellisia eroja Tutkintorakenteiden alueellisia

Lisätiedot

Aineeton pääoma ja luovuus: Kuusiokuntien kilpailukyky

Aineeton pääoma ja luovuus: Kuusiokuntien kilpailukyky Aineeton pääoma ja luovuus: Kuusiokuntien kilpailukyky Esitys 17.9.2007 Hannu Piekkola Vaasan yliopisto Kansantaloustieteen laitos Knowledge and Innovation Subsidies as Engines for Growth The Competitiveness

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Helsinki Helsingfors 2013 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen 09 1734 7373 Leena Jäntti 09 1734 7372 Kannen kuvat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SUOMEN ALUERAKENNE VUONNA 2040. Tutkimusraportti

SUOMEN ALUERAKENNE VUONNA 2040. Tutkimusraportti 1 VAASAN YLIOPISTO Levon-instituutti Olli Wuori Kauko Mikkonen SUOMEN ALUERAKENNE VUONNA 2040 Tutkimusraportti PALVELUTUTKIMUS No 1/2007 VAASA 2007 2 3 ALKUSANAT Tämän tutkimuksen on tilannut Vaasan yliopiston

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Taloudellinen huoltosuhde paras Mariehamns stadin ja Helsingin seutukunnissa

Taloudellinen huoltosuhde paras Mariehamns stadin ja Helsingin seutukunnissa Väestö 2010 Työssäkäynti 2008 Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema, ennakko Taloudellinen huoltosuhde paras Mariehamns stadin ja Helsingin seutukunnissa Taloudellinen huoltosuhde eli työttömien ja työvoiman

Lisätiedot

50 vuotta täyttäneiden työssäkäyvien osuus suurin julkisella sektorilla

50 vuotta täyttäneiden työssäkäyvien osuus suurin julkisella sektorilla Väestö 2009 Työssäkäynti 2007 Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat 50 vuotta täyttäneiden työssäkäyvien osuus suurin julkisella sektorilla Tilastokeskuksen vuoden 2007 työssäkäyntitilaston mukaan 50

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com BIFEEL CENTRE - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager OHJELMA 27.1 10.00 Bifeel Centre esittely 10.45 Vansco Electronics LP Isäntänä: Andrzej Jamrozinski

Lisätiedot

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 Katsaus sisältää havainnollisia diagrammeja ja teemakarttoja eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Informaatiosektorin työpaikkojen osuus suurin Salon seutukunnassa

Informaatiosektorin työpaikkojen osuus suurin Salon seutukunnassa Väestö 2010 Työssäkäynti 2008 Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat Informaatiosektorin työpaikkojen osuus suurin Salon seutukunnassa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työllisistä 7,6 prosenttia

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Kunnat ja alueet Konsultit 2HPO 1 Väkiluvun muutos kunnittain 1980-2010 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 2 Väestön muutos kunnittain Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 3 Väkiluvun muutos kunnittain

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Pendelöinkö vai muutanko?

Pendelöinkö vai muutanko? Pendelöinkö vai muutanko? Satu Nivalainen Pendelöinkö vai muutanko? Työvoiman liikkuvuus kuntien välillä K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö K A K S PENDELÖINKÖ VAI MUUTANKO? Kunnallisalan

Lisätiedot

YRITYSKUMMIT Business Mentors Yrittäjän onnistumisen tukena

YRITYSKUMMIT Business Mentors Yrittäjän onnistumisen tukena YRITYSKUMMIT Business Mentors Yrittäjän onnistumisen tukena Esko Valkeala Aluekummi, Puheenjohtaja +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi yrityskummit@gmail.com 1 Mitä mentorointi tarkoittaa. Kuka

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Helsingin kaupunkituottavuus Miksi Helsinkiä ja seutua kannattaa kehittää

Helsingin kaupunkituottavuus Miksi Helsinkiä ja seutua kannattaa kehittää Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2005: 8 Esko Lauronen Helsingin kaupunkituottavuus Miksi Helsinkiä ja seutua kannattaa kehittää Helsingin kaupunkituottavuus Miksi

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

tilastoja KULTTUURIALAN TYÖPAIKAT JA YRITYSTEN TOIMIPAIKAT HELSINGISSÄ HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

tilastoja KULTTUURIALAN TYÖPAIKAT JA YRITYSTEN TOIMIPAIKAT HELSINGISSÄ HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2009 tilastoja 15 KULTTUURIALAN TYÖPAIKAT JA YRITYSTEN TOIMIPAIKAT HELSINGISSÄ Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Hakasalmen huvila. Helsingin kaupungin kuvapankki/matti Tirri

Lisätiedot

Esimerkki Kuntomittarista testiaineistolla

Esimerkki Kuntomittarista testiaineistolla Yrityksen nimi Suomen tieto Oy Lähde tieto Myyntioptimi Päivämäärä 7. helmikuu 2014 rekisteri Testi4.xlsx Suomen tieto Oy rekisterin tiedon laatu Tiedon laatu Lukumäärä Osuus Ostot Aktiivinen 2.870 96,2

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus SeutuYp koordinaattoreiden työkokous Helsinki 29.5.2013 Neuvotteleva virkamies Tuija Groop TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Monikanavainen

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Maakuntakierros 2010. Etelä-Savo, Mikkeli 14.4.2010. Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto

Maakuntakierros 2010. Etelä-Savo, Mikkeli 14.4.2010. Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Maakuntakierros 2010 Etelä-Savo, Mikkeli 14.4.2010 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto 700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /as. 700 600 600 500 500 400 400

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Rahoitus, T&K, innovointi, patentit ja tuottavuus

Rahoitus, T&K, innovointi, patentit ja tuottavuus Rahoitus, T&K, innovointi, patentit ja tuottavuus Konsultit 2HPO 1 Arvonlisäyksen lähteet 6 5 4 3 2 1 0-1 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Pääoma Työpanos Kokonaistuottavuus Lähde: Tilastokeskus 2 Arvonlisäyksen

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus SeutuYp koordinaattoreiden työkokous Helsinki 25.09.2012 Neuvotteleva virkamies Tuija Groop TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Monikanavainen

Lisätiedot

Alueelliset talousnäkymät talvella 2007. TE-keskusten näkemykset seutukuntien lähitulevaisuudesta. Jouko Nieminen (toim.)

Alueelliset talousnäkymät talvella 2007. TE-keskusten näkemykset seutukuntien lähitulevaisuudesta. Jouko Nieminen (toim.) Alueelliset talousnäkymät talvella 2007 TE-keskusten näkemykset seutukuntien lähitulevaisuudesta Jouko Nieminen (toim.) Talouskehitys ja lähiajan näkymät alueilla Alueelliset talousnäkymät katsaus perustuu

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

Seudulliset yrityspalvelut

Seudulliset yrityspalvelut Seudulliset yrityspalvelut -missä mennään ja miten eteenpäin Seudulliset yrityspalvelut - Yhteistyöseminaari Helsinki, Finlandia-talo 29.10.2013 TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot