Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014"

Transkriptio

1 Katsaus sisältää havainnollisia diagrammeja ja teemakarttoja eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva Teollisuus Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tulot ja kulutus Työmarkkinat ja työssäkäyntialueet Väestö Yritykset ja toimipaikat Seutukunta- ja maakuntakatsauksen sisältämä materiaali on tilattavissa myös AlueOnline-palvelusta. Tutustu palveluun osoitteessa: tilastokeskus.fi/alueonline Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 on seutukunnittaiseen ja maakunnittaiseen aluejakoon perustuva kokoomajulkaisu. Se tarjoaa päättäjille, asiantuntijoille ja muille tiedonkäyttäjille ajankohtaista valmiiksi muokattua aluetietoa Suomesta. Aluekatsaus-sarjan julkaisut: Kuntakatsaus 2014 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print) Tuotenumero 3277 (print) Tietopalvelu ja viestintä Kommunikation och informationstjänst Tilastokeskus Statistikcentralen puh tfn Communication and Information Services Statistics Finland tel Julkaisutilaukset: Beställning av publikationer: Edita Publishing Oy Edita Publishing Oy puh tfn Publication orders: Edita Publishing Oy tel Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014

2

3 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 Helsinki Helsingfors 2014

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen Leena Jäntti Kannen kuvat Pärmbilder Cover graphics: vastavalo.fi / Olli Aalto Kannen suunnittelu Pärm Planering Cover design: Irene Koumolou 2014 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print) Edita Prima Oy, Helsinki 2014

5 Alkusanat Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 on seutukunnittaiseen aluejakoon perustuva kokoomajulkaisu. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niissä esiintyviä alueellisia eroja kuvataan havainnollisesti kuvioin ja kartoin. Katsauksessa tilastotiedot on valmiiksi muokattu ja esitetty seutukunnittaisina ja maakunnittaisina teemakarttoina ja diagrammeina. Seutukuntajako luotiin aluekehityslakien perusjaoksi ja otettiin käyttöön vuoden 1994 alusta. Seutukuntajaon käyttöönoton jälkeen rajoja on jonkin verran muutettu vastaamaan paremmin alueiden sisäistä yhtenäisyyttä. Viimeksi seutukuntien määrä muuttui vuoden 2011 alusta, jolloin seutukuntien määräksi tuli 70. Näistä 67 sijaitsee Manner-Suomessa ja 3 Ahvenanmaalla. Julkaisun tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen lisäksi mm. työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoja. Katsauksen sisältämä materiaali on tilattavissa myös sähköisestä AlueOnline-palvelusta (tilastokeskus.fi/alueonline). Julkaisun sisällön toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Sirkku Hiltunen ja Leena Jäntti sekä korkeakouluharjoittelija Maija Toivanen. Översikten över ekonomiska regioner och landskap 2014 är en samlingspublikation som baserar sig på indelningen i ekonomiska regioner. I publikationen beskrivs olika fenomen och de regionala skillnaderna i dem på ett så åskådligt sätt som möjligt. Indelningen i ekonomiska regioner skapades som en grundindelning för regionutvecklingslagarna och infördes i början av år Efter införandet har gränserna i någon mån justerats för att bättre svara mot områdenas inbördes enhetlighet. Senast ändrades antalet ekonomiska regioner i början av år 2011, då antalet blev 70. Av dem finns 67 i Fasta Finland och 3 på Åland. Utöver Statistikcentralens statistik har bl.a. arbetsoch näringsministeriets arbetslöshetsstatistik använts som datakälla för publikationen. Alla översikter och materialet i dem kan beställas också via webbtjänsten AlueOnline (på finska, tilastokeskus.fi/alueonline). Publikationen har redigerats av planerare Sirkku Hiltunen och Leena Jäntti samt högskolepraktikant Maija Toivanen. Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2014 Statistikcentralen i juni 2014 Heli Mikkelä Tietopalvelujohtaja Direktör, informationstjänst

6

7 Sisällys SIVU Alueet... 7 Väestö Ikä- ja sukupuolirakenne Syntyvyys ja kuolleisuus Muuttoliike Ulkomaan kansalaiset Asuminen ja rakentaminen Asunnot ja asuntokunnat Kesämökit Rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva Teollisuus Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tulot ja kulutus Työmarkkinat Työllisyys Yrittäjät Työttömyys Yritykset ja toimipaikat Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Konkurssit Työssäkäyntialueet Aluemuutokset Käytetyt tietolähteet ja käsitteet Kuvaluettelo Liitteet

8

9 7 Alueet Tilastoissa käytettävien alueluokitusten tarkoituksena on kuvata ilmiöiden alueellista vaihtelua ja rakennetta. Kunnat, seutukunnat, maakunnat ja tilastollinen kuntaryhmitys ovat ensisijaiset Suomen tilastotoimessa käytettävät alueluokitukset. Muita yleisiä tilastoissa käytettäviä kuntapohjaisia alueluokituksia ovat suuralueet, aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Tässä julkaisussa alueellisia vaihteluita tarkastellaan lähinnä seutukunta- ja maakuntatasolla. Lisäksi tarkastelussa ovat mukana työssäkäyntialueet, joita käsitellään julkaisun viimeisessä kappaleessa. Taulukko 1. Alueiden määrä Suomessa Kuntia 320 Suuralueita 5 Maakuntia 19 Seutukuntia 70 Aluehallintovirastoja 7 (ml. Ahvenanmaa) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 16 (ml. Ahvenanmaa) Työssäkäyntialueita 42 Taajamia 745 Seutukunnat Seutukunnat ovat yhden tai useamman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, jotka sisäasiainministeriö on määritellyt aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Seutukuntien muodostamisen kriteerinä on käytetty kuntien välistä yhteistyötä, työssäkäyntiä ja liikenneyhteyksiä. Seutukuntajako otettiin käyttöön vuoden 1994 alussa. Silloisen päätöksen mukaan Suomi jaettiin 88 seutukuntaan. Tämän jälkeen seutukuntajakoa on vuosittain tarkistettu ja tällä hetkellä seutukuntia on 70, joista 67 sijaitsee Manner-Suomessa. Vuoden 2014 alussa seutukuntarajoissa ei tapahtunut muutoksia. Seutukuntajako on lakkautettu virallisena aluejakoluokituksena vuoden 2014 alussa. Kuntien määrä seutukunnissa vaihtelee 1 17 välillä. Yhden kunnan muodostama seutukunta on Mariehamns stad ja eniten kuntia on Helsingin seutukunnassa. Pinta-alaltaan suurimmat seutukunnat ovat Lapissa, niistä suurimpana Pohjois-Lapin seutukunta, joka kattaa 10,5 % koko maan pinta-alasta. Väestöntiheys on suurin Mariehamns stadin seutukunnassa, yli 965 asukasta/km 2.

10 8 Maakunnat ja seutukunnat 2014 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Itä-Lappi Rovaniemi Maakuntaraja Seutukuntaraja Kemi-Tornio Koillismaa Oulunkaari Oulu Ylivieska Raahe Torniolaakso Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kehys-Kainuu Jakobstadsregionen Kokkola Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala Ålands landsbygd Mariehamns stad Ålands skärgård Pieksämäki Sydösterbotten Vaasa Kyrönmaa Seinäjoki Kuusiokunnat Helsinki Kuva 1.1. Maakunnat ja seutukunnat Järviseutu Saarijärvi- Viitasaari Äänekoski Suupohja Keuruu Jyväskylä Ylä- Luoteis- Pohjois- Pirkanmaa Pirkanmaa Satakunta Jämsä Joutsa Pori Lounais- Tampere Pirkanmaa Rauma Etelä- Pirkanmaa Lahti Hämeenlinna Vakka-Suomi Loimaa Forssa Turku Riihimäki Åboland- Turunmaa Salo Raasepori Loviisa Porvoo Sisä- Savo Kouvola Mikkeli Kuopio Varkaus Koillis- Savo Lappeenranta Kotka-Hamina Joensuu Keski-Karjala Savonlinna Imatra

11 9 Maakunnat, seutukunnat ja kunnat 2014 Lappi Maakuntakeskus Rovaniemi Maakuntaraja Seutukuntaraja Kuntaraja Oulu Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Kajaani Kokkola Keski- Pohjanmaa Pohjanmaa Vaasa Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Jyväskylä Pohjois-Savo Kuopio Pohjois-Karjala Joensuu Maarianhamina Pori Satakunta Ahvenanmaa Turku Varsinais- Suomi Pirkanmaa Tampere Hämeenlinna Kanta-Häme Uusimaa Päijät-Häme Helsinki Lahti Etelä-Savo Kouvola Mikkeli Kymenlaakso Etelä-Karjala Lappeenranta Kuva 1.2. Maakunnat, seutukunnat ja kunnat Maakunnat Useimpien alueluokitusten tapaan maakuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Suomessa on yhteensä 19 maakuntaa. Viimeisimmät muutokset maakuntien rajoissa tapahtuivat vuoden 2013 alussa Suomenniemen (Etelä- Karjalasta Etelä-Savoon) ja Kiikoisen (Satakunnasta Pirkanmaalle) kuntaliitosten vuoksi. Seutukuntien määrä vaihtelee maakunnittain yhdestä seitsemään. Lahden seutukunta käsittää koko Päijät-Hämeen maakunnan. Eniten seutukuntia on Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntien määrä maakunnissa vaihtelee Kymenlaakson seitsemästä Pohjois-Pohjanmaan 29:ään.

12 10 Väestöntiheys seutukunnittain 2014 Maakuntaraja Asukkaita/neliökilometri 0,5-10,0 10,1-20,0 20,1-50,0 50,1-965,5 Kuva 1.3. Väestöntiheys seutukunnittain Maapinta-ala maakunnittain 2014 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Maapinta-ala, km² Kuva 1.4. Maapinta-ala maakunnittain 2014.

13 11 Väestö Suomen väkiluku oli vuoden 2013 lopussa henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana henkilöllä eli 0,5 prosenttia. Vuonna 2013 Suomen asukkaista lähes 27 % asui Helsingin seutukunnassa ( as.). Helsingin ohella Tampereen ja Turun seutukunnat ovat Suomen väkirikkaimpia ja lähes 40 % koko maan väestöstä asuukin näiden kolmen seutukunnan alueella. Asukasluvultaan pienin seutukunta on Ahvenanmaalla sijaitseva Ålands skärgård, jossa asukkaita oli vuoden 2013 lopussa Manner-Suomen pienin seutukunta on Joutsa (5 620 as.). Uudenmaan asukasluku on maakuntien suurin. Siellä asui vuoden 2013 lopussa asukasta. Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa asukkaita oli alle Väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana 22 seutukunnassa ja 10 maakunnassa. Suhteellisesti eniten kasvoivat Oulun, Helsingin ja Tampereen seutukunnat sekä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Suhteellisesti eniten väestöä menettivät Keuruun ja Torniolaakson seutukunnat sekä Kainuun maakunta. Pidemmällä tarkastelukaudella vuodesta 2008 vuoteen 2013 väkiluku kasvoi 23 seutukunnan alueella, eniten Oulussa (7,7 %). Väkimäärä väheni tuona ajanjaksona eniten Itä-Lapin seutukunnassa (8,5 %). Vuonna 2012 laaditun väestöennusteen mukaan väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä eniten Ahvenanmaalla ja erityisesti Ålands landsbygdin seutukunnassa. Eniten väkimäärän ennustetaan vähenevän Torniolaakson, Kehys-Kainuun ja Itä-Lapin seutukunnissa, joissa väkimäärä olisi vuonna 2030 yli viidenneksen pienempi kuin ennusteen lähtövuonna Väkiluku Suomessa Väkiluku, miljoonaa Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta (%) Kuva 2.1. Väkiluku Suomessa Maakuntien osuus koko maan väestöstä 2013 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 5,1 4,6 4,1 3,7 3,6 3,3 3,3 3,3 3,2 3 2,8 2,4 1,5 1,3 0,5 9,2 8,6 7, Osuus koko maan väestöstä (%) Kuva 2.2. Maakuntien osuus koko maan väestöstä ,1

14 12 Väkiluku seutukunnittain 2013 Helsingin Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Porin Kuopion Seinäjoen Joensuun Vaasan Hämeenlinnan Kouvolan Lappeenrannan Kotka-Haminan Mikkelin Rauman Rovaniemen Salon Kemi-Tornion Porvoon Ylä-Savon Kajaanin Kokkolan Jakobstadsregionen Savonlinnan Riihimäen Ylivieskan Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Imatran Loimaan Forssan Raahen Varkauden Saarijärven-Viitasaaren Pieksämäen Vakka-Suomen Nivala-Haapajärven Lounais-Pirkanmaan Ylä-Pirkanmaan Jämsän Suupohjan Kehys-Kainuun Äänekosken Pielisen Karjalan Åboland-Turunmaan Kuusiokuntien Pohjois-Satakunnan Järviseudun Oulunkaaren Koillismaan Keski-Karjalan Loviisan Sydösterbotten Itä-Lapin Pohjois-Lapin Luoteis-Pirkanmaan Kaustisen Ålands landsbygd Sisä-Savon Haapaveden-Siikalatvan Tunturi-Lapin Kyrönmaan Koillis-Savon Keuruun Mariehamns stad Torniolaakson Joutsan Ålands skärgård Väkiluku Kuva 2.3. Väkiluku seutukunnittain 2013.

15 13 Väkiluku seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Väkiluku Kuva 2.4. Väkiluku seutukunnittain Väkiluku maakunnittain 2013 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Väkiluku Kuva 2.5. Väkiluku maakunnittain 2013.

16 14 Väkiluvun muutos seutukunnittain Maakuntaraja Muutos (%) -8,5 - -5,0-4,9-0,0 0,1-3,0 3,1-7,7 Kuva 2.6. Väkiluvun muutos seutukunnittain Väkiluvun muutos maakunnittain Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lappi Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu -3,8-3,1-0,4-0,8-0,8-1,0-1,0 0,2 0,0 1,4 1,3 1,0 0,8 2,5 2,3 2,1 3,8 3,6 4,4 5,6-5,0-4,0-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Muutos (%) Kuva 2.7. Väkiluvun muutos maakunnittain

17 15 Väkiluvun muutos seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Muutos (%) -1,8 - -1,0-0,9-0,0 0,1-0,5 0,6-1,5 Kuva 2.8. Väkiluvun muutos seutukunnittain Väkiluvun muutos maakunnittain 2013 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Satakunta Lappi Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu -0,9-0,6-0,1-0,1-0,2-0,2-0,2-0,3 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,7 0,7 0,6 0,5 0,4 0,4 1,2-1,0-0,8-0,6-0,4-0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 Muutos (%) Kuva 2.9. Väkiluvun muutos maakunnittain 2013.

18 16 Väkiluvun muutos seutukunnittain 2013 Oulun Helsingin Tampereen Kuopion Tunturi-Lapin Turun Vaasan Ålands landsbygd Jyväskylän Porvoon Pohjois-Lapin Seinäjoen Mariehamns stad Rovaniemen Kokkolan Lappeenrannan Hämeenlinnan Jakobstadsregionen Ylivieskan Joensuun Riihimäen Ålands skärgård Rauman Lahden Loimaan Mikkelin Kyrönmaan Loviisan Vakka-Suomen Porin Oulunkaaren Pohjois-Satakunnan Kotka-Haminan Etelä-Pirkanmaan Raahen Kouvolan Åboland-Turunmaan Kajaanin Raaseporin Kemi-Tornion Forssan Salon Sydösterbotten Imatran Ylä-Savon Kaustisen Järviseudun Nivala-Haapajärven Sisä-Savon Joutsan Lounais-Pirkanmaan Pieksämäen Luoteis-Pirkanmaan Jämsän Keski-Karjalan Varkauden Kuusiokuntien Savonlinnan Äänekosken Pielisen Karjalan Suupohjan Saarijärven-Viitasaaren Haapaveden-Siikalatvan Koillis-Savon Koillismaan Kehys-Kainuun Itä-Lapin Ylä-Pirkanmaan Keuruun Torniolaakson -0,1-0,1-0,1-0,1-0,2-0,2-0,2-0,2-0,3-0,3-0,3-0,3-0,4-0,5-0,6-0,6-0,6-0,7-0,7-0,7-0,8-0,8-0,8-0,9-0,9-0,9-0,9-0,9-0,9-1,0-1,0-1,0-1,0-1,0-1,1-1,1-1,1-1,2-1,2-1,3-1,3-1,4-1,6-1,6-1,6-1,8-1,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,7 0,7 0,6 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 1,0 1,3 1,2 1,5-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Muutos (%) Kuva Väkiluvun muutos seutukunnittain 2013.

19 17 Väestöennuste seutukunnittain 2030 Maakuntaraja Muutos vuodesta 2011 (%) -23, ,0-9,9-0,0 0,1-10,0 10,1-27,4 Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Kuva Väestöennuste seutukunnittain Väestöennuste maakunnittain 2030 Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo -7,9-8,3-0,5-0,8-1,6-2,3-2,7-3,6 3,1 7 6,7 5,7 5,2 8,3 10,7 10, ,3 21, Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Muutos vuodesta 2011 (%) Kuva Väestöennuste maakunnittain 2030.

20 18 Ikä- ja sukupuolirakenne Tilastokeskuksen kehittämä tilastollinen kuntaryhmitys kuvaa kunnan kaupunkimaisuutta ryhmittelemällä kunnat taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Kaupunkimaisissa kunnissa naisten osuus on miesten osuutta suurempi. Maaseutumaisissa kunnissa tilanne on päinvastainen. Väestön ikä- ja sukupuolirakenteessa on suuria eroja kuntaryhmien välillä. Kaupunkimaisissa kunnissa nuorten aikuisten osuus on huomattavasti suurempi kuin taajaan asutuissa tai varsinkin maaseutumaisissa kunnissa. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä oli vastaavasti pienempi kaupunkimaisissa kunnissa (18 %) kuin maaseutumaisissa kunnissa (25 %) vuonna Väestöennusteen mukaan näiden ikäryhmien osuus vuonna 2030 on kaupunkimaisissa kunnissa 23 % ja maaseutumaisissa kunnissa 33 %. Ikäryhmä Osuus väestöstä (%) Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko maassa 2013 ja ennuste 2030 Kaupunkimaiset kunnat Ikäryhmä Ikäryhmä Osuus väestöstä (%) Maaseutumaiset kunnat Osuus väestöstä (%) Taajaan asutut kunnat Miehet 2013 Naiset 2013 Ennuste 2030 Kuva Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko maassa 2013 ja ennuste Vuonna 2013 suurimman ikäryhmän koko maassa muodostivat 65-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä, samoin kuin kaikissa yli 52-vuotiaiden ikäryhmissä, on naisenemmyys. Vanhimmissa ikäluokissa naisten osuus on huomattavasti miesten osuutta suurempi, esimerkiksi yli 85-vuotiaista 73 % on naisia. Alle 15-vuotiaiden määrä väheni koko maassa vuosittain ajanjaksolla Kolmen viimeisen vuoden aikana nuorten määrä on kuitenkin kasvanut. Vuosi 2008 oli ensimmäinen väestötilastojen historiassa, kun yli 64- vuotiaita oli enemmän kuin alle 15-vuotiaita. Vuonna 2013 heitä oli jo enemmän.

21 19 Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa 2013 Ikä Miehet Naiset Kuva Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa Väestö ikäryhmittäin koko maassa ja ennuste Henkilöä Ennuste /Väestöennuste Kuva Väestö ikäryhmittäin koko maassa ja ennuste Väestön ikärakenne vaihtelee alueellisesti. Alle 7-vuotiaiden osuus oli suurin Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa vuonna Oulun seutukunnassa alle kouluikäisiä oli suhteellisesti eniten (10,5 %) ja Ylivieskan seutukunnassakin 10 %. Myös alle 15-vuotiaita oli näissä seutukunnissa eniten, yli viidennes alueen väestöstä. Suhteellisesti vähiten lapsia ja nuoria oli Itä- Lapin ja Torniolaakson seutukunnissa sekä Etelä-Savon maakunnassa. Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus väestöstä vaihteli seutukunnittain 54,7 prosentista 67,9 prosenttiin. Suhteellisesti eniten työikäisiä oli Helsingin, Jyväskylän ja Rovaniemen seutukunnissa ja vähiten Joutsan, Keuruun ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnissa. Uudenmaan maakunnassa työikäisten osuus oli suurin. Myös Pirkanmaalla työikäisiä oli enemmän kuin koko maassa

22 20 keskimäärin. Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla tämän ikäryhmän osuus väestöstä oli pienin. Yli 64-vuotiaita oli suhteellisesti eniten Etelä-Savon ja vähiten Uudenmaan maakunnassa. Seutukunnista suurin vanhimpien ikäluokkien osuus oli Joutsassa, jossa heitä oli yli kolmannes alueen väestöstä. Oulun seutukunnassa yli 64-vuotiaita oli vähiten, 13,3 % väestöstä vuonna Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrää sataa työikäistä (15 64-vuotiaat) kohti. ssa huoltosuhde oli 55,8 vuonna Pienin huoltosuhde oli Helsingin seutukunnassa ja korkein Joutsan seutukunnassa. Maakunnista huoltosuhde oli selvästi alhaisin Uudellamaalla ja korkein Etelä-Savossa. Vuonna 2012 laadittu väestöennuste yltää koko maan osalta vuoteen 2060 ja alueellisesti vuoteen Ennusteessa oletetaan, että syntyvyys, kuolevuus ja muuttotaso jatkuvat edellisten vuosien kaltaisina. Sitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Väestöennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyy vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja ylittyy vuonna Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi ennusteen mukaan koko maassa 77. Seutukunnittain vaihtelun ennustetaan olevan 58 ja 129 välillä vuonna Tuolloin 17 seutukunnassa huoltosuhde olisi yli 100 ja koko maassa hieman yli 71. Vuonna 2013 Oulun seutukunnan väestö oli maan nuorinta keski-iän ollessa 36,8 vuotta. Itä-Lapin, Joutsan ja Torniolaakson seutukunnissa väestön keski-ikä oli korkein, yli 50 vuotta. ssa keski-ikä oli 41,9 vuotta. Maakunnista 15 ja seutukunnista 38 on sukupuolirakenteeltaan naisenemmistöisiä. Ahvenanmaalla sijaitsee sekä nais- että miesenemmistöisin seutukunta, sillä Mariehamns stadin seutukunnassa tuhatta miestä kohti on naista ja vastaavasti Ålands skärgårdin seutukunnassa 876. Yleisesti eniten miehiä suhteessa naisiin on Pohjois-Suomen seutukunnissa. Demografinen huoltosuhde koko maassa ja ennuste Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 80 Ennuste Yli 64-vuotiaat Alle 15-vuotiaat /Väestöennuste 2012 Kuva Demografinen huoltosuhde koko maassa ja ennuste

23 21 Alle 7-vuotiaat seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 4,0-6,0 6,1-7,0 7,1-8,0 8,1-10,5 Kuva Alle 7-vuotiaat seutukunnittain Alle 7-vuotiaat maakunnittain 2013 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 8,4 8, ,9 7,8 7,5 7,5 7,3 7, ,9 6,8 6,6 6,4 6,4 5,9 9, Osuus väestöstä (%) Kuva Alle 7-vuotiaat maakunnittain 2013.

24 22 Alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 10,1-14,0 14,1-15,5 15,6-17,0 17,1-21,2 Kuva Alle 15-vuotiaat seutukunnittain Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2013 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 17,3 17,2 16,9 16,5 16,4 16,4 16,4 16,2 15,6 15,5 15,3 15,2 15,2 14,8 14,5 14,4 14,1 13,5 18,9 20, Osuus väestöstä (%) Kuva Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2013.

25 vuotiaat seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 54,7-59,0 59,1-61,0 61,1-63,0 63,1-67,9 Kuva vuotiaat seutukunnittain vuotiaat maakunnittain 2013 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Lappi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Karjala Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 67,5 64,3 64,2 63,9 63,8 63,4 63,3 63,2 63,2 63,2 62,5 62,5 62,3 62, ,9 61,4 61,2 61,2 60, Osuus väestöstä (%) Kuva vuotiaat maakunnittain 2013.

26 24 Yli 64-vuotiaat seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 13,3-21,0 21,1-24,0 24,1-27,0 27,1-33,7 Kuva Yli 64-vuotiaat seutukunnittain Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2013 Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Lappi Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 16,2 15,7 23,6 23,6 23,6 23,4 22, ,6 21,5 21,1 21,1 20,6 20,6 20,2 19,9 19,9 19,4 19, Osuus väestöstä (%) Kuva Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2013.

27 25 Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2013 Joutsan Torniolaakson Itä-Lapin Ålands skärgård Pielisen Karjalan Ylä-Pirkanmaan Sisä-Savon Kehys-Kainuun Koillis-Savon Sydösterbotten Keuruun Keski-Karjalan Imatran Saarijärven-Viitasaaren Savonlinnan Jämsän Pieksämäen Luoteis-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Lounais-Pirkanmaan Varkauden Kuusiokuntien Järviseudun Loviisan Mikkelin Vakka-Suomen Suupohjan Pohjois-Satakunnan Ylä-Savon Kotka-Haminan Forssan Raaseporin Loimaan Kouvolan Porin Äänekosken Salon Rauman Pohjois-Lapin Lahden Etelä-Pirkanmaan Kaustisen Koillismaan Lappeenrannan Haapaveden-Siikalatvan Hämeenlinnan Oulunkaaren Kajaanin Nivala-Haapajärven Kyrönmaan Tunturi-Lapin Kemi-Tornion Mariehamns stad Jakobstadsregionen Seinäjoen Joensuun Raahen Vaasan Kokkolan Turun Ylivieskan Riihimäen Porvoon Ålands landsbygd Kuopion Tampereen Rovaniemen Jyväskylän Helsingin Oulun Osuus väestöstä (%) Yli 64-vuotiaat Alle 15-vuotiaat Kuva Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2013.

28 26 Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2013 Joutsan Ylä-Pirkanmaan Keuruun Sisä-Savon Torniolaakson Saarijärven-Viitasaaren Nivala-Haapajärven Koillis-Savon Kaustisen Järviseudun Kuusiokuntien Sydösterbotten Itä-Lapin Oulunkaaren Jämsän Pielisen Karjalan Ålands skärgård Luoteis-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Keski-Karjalan Haapaveden-Siikalatvan Kehys-Kainuun Lounais-Pirkanmaan Loimaan Savonlinnan Imatran Äänekosken Jakobstadsregionen Kyrönmaan Ylivieskan Pieksämäen Loviisan Suupohjan Vakka-Suomen Etelä-Pirkanmaan Ylä-Savon Raaseporin Raahen Salon Pohjois-Satakunnan Forssan Varkauden Mikkelin Porin Rauman Kotka-Haminan Kokkolan Koillismaan Kouvolan Seinäjoen Hämeenlinnan Kemi-Tornion Lahden Kajaanin Ålands landsbygd Lappeenrannan Riihimäen Porvoon Vaasan Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin Joensuun Oulun Mariehamns stad Turun Tampereen Kuopion Rovaniemen Jyväskylän Helsingin 74,3 74, ,6 72,5 71,4 70,9 70,9 70,8 70,7 70,6 70,6 70,5 70,5 70,5 70,1 69, ,9 68,5 68,4 68,4 67,8 67,7 67,1 66,9 66,8 66,6 66,5 66,4 66,1 65,8 65,7 64,8 64,8 64,7 64,4 64,4 63,9 63,2 63, ,9 62,2 62,2 61,3 60,8 60,8 60,7 60,4 60,3 60,1 58,9 58,2 57,6 57,2 56,4 56,3 56,2 55,8 54,9 54,8 52,7 52,3 52,3 52,1 51,8 51,6 51,4 47,3 82, Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Kuva Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2013.

29 27 Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain 2030 Torniolaakson Joutsan Itä-Lapin Kehys-Kainuun Pielisen Karjalan Keski-Karjalan Saarijärven-Viitasaaren Koillis-Savon Ylä-Pirkanmaan Pieksämäen Keuruun Sisä-Savon Jämsän Ålands skärgård Savonlinnan Järviseudun Pohjois-Lapin Kuusiokuntien Oulunkaaren Koillismaan Pohjois-Satakunnan Luoteis-Pirkanmaan Sydösterbotten Vakka-Suomen Varkauden Haapaveden-Siikalatvan Nivala-Haapajärven Kaustisen Ylä-Savon Suupohjan Imatran Äänekosken Åboland-Turunmaan Mikkelin Ylivieskan Lounais-Pirkanmaan Forssan Loviisan Raahen Kouvolan Loimaan Kemi-Tornion Raaseporin Salon Rauman Kajaanin Kyrönmaan Lahden Kotka-Haminan Porin Jakobstadsregionen Joensuun Lappeenrannan Hämeenlinnan Tunturi-Lapin Kokkolan Seinäjoen Etelä-Pirkanmaan Porvoon Riihimäen Rovaniemen Ålands landsbygd Kuopion Turun Vaasan Mariehamns stad Oulun Jyväskylän Tampereen Helsingin 129,2 124,4 122,3 122, ,2 111,9 108,1 106, ,7 104, ,8 101,4 100,7 100,4 99,9 99,5 98, , ,8 96,6 96, ,9 94,9 94, ,7 90,2 89,9 89,2 87,7 87, ,9 85,4 85, ,8 82,7 82,2 81,9 80, ,9 79,7 79,2 78, ,7 76,3 75,7 75,5 75,1 73,6 73,3 71,8 71,2 70,1 69,4 65,6 65,6 65,1 65,1 64,6 63,5 58, Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Vuoden 2012 aluerajat /Väestöennuste 2012 Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Kuva Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain 2030.

30 28 Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2013 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Maakuntaraja Demografinen huoltosuhde 47,3-60,0 60,1-65,0 65,1-70,0 70,1-82,8 Kuva Demografinen huoltosuhde seutukunnittain Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Kainuu Kymenlaakso Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Lappi Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2013 Kuva Demografinen huoltosuhde maakunnittain ,1 63,5 63,4 62,7 61,6 61,4 61,1 60,6 60,1 60,1 58,3 58,1 58,1 57,9 57,6 56,6 56,6 55,8 55,6 48, Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat

31 29 Väestön keski-ikä seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Keski-ikä, vuotta 36,8-43,0 43,1-45,0 45,1-47,0 47,1-51,5 Kuva Väestön keski-ikä seutukunnittain Väestön keski-ikä maakunnittain 2013 Etelä-Savo Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Lappi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa 46,7 45,4 45, ,4 44,2 43,9 43,6 43,6 43,1 42,9 42,6 42,5 42,1 41,9 41,8 41,6 41,2 39,8 38, Keski-ikä, vuotta Kuva Väestön keski-ikä maakunnittain 2013.

32 30 Sukupuolirakenne seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Naisia/1 000 miestä Kuva Sukupuolirakenne seutukunnittain Sukupuolirakenne maakunnittain 2013 Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Naisia/1 000 miestä Kuva Sukupuolirakenne maakunnittain 2013.

33 31 Syntyvyys ja kuolleisuus Syntyneiden enemmyydellä eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksella ilmaistaan luonnollisen väestönmuutoksen suuntaa ja suuruutta. Vuonna 2013 koko maassa syntyneitä ( henkeä) oli enemmän kuin kuolleita ( henkeä). Syntyneiden enemmyyden ennustetaan kuitenkin pienenevän tulevaisuudessa. Kuolleiden määrään vaikuttaa vuosittaisen satunnaisvaihtelun lisäksi väestön ikääntyminen. Vastasyntyneen elinajanodote kertoo vuosien määrän, jonka verran 0- vuotias eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Vastasyntyneiden elinajanodotteen kasvu osoittaa, että huolimatta iäkkäiden henkilöiden määrän kasvusta ja väestön vanhenemisesta kuolleisuus on alentunut. Elinajanodote on kasvanut yli kymmenellä vuodella tarkastelujaksolla Vuonna 2013 Oulun seutukunnassa oli sekä korkein syntyvyys (15,3 promillea keskiväkiluvusta) että matalin kuolleisuus (6,1 promillea). Ålands skärgårdin seutukunnassa syntyvyys oli seutukuntien matalin, 4,7 promillea. Kuolleisuus oli suhteellisesti korkein Joutsan seutukunnassa, 17,9 promillea. Vuonna 2013 syntyneiden enemmyys oli positiivinen 19 seutukunnassa ja 8 maakunnassa. Syntyneiden enemmyys oli suurin Oulun ja pienin Torniolaakson seutukunnassa. Maakunnista suhteellisesti eniten luonnollista väestönkasvua tapahtui Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten Etelä-Savossa. Syntyneet ja kuolleet koko maassa sekä ennuste vuoteen Syntyneet ja kuolleet Syntyneet, toteutunut Kuolleet, toteutunut Syntyneet, ennuste Kuolleet, ennuste /Väestöennuste 2012 Kuva Syntyneet ja kuolleet koko maassa sekä ennuste vuoteen Vastasyntyneiden elinajanodote sukupuolen mukaan koko maassa Elinajanodote, vuotta Naiset Miehet Molemmat sukupuolet Kuva Vastasyntyneiden elinajanodote sukupuolen mukaan koko maassa

34 32 Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2013 Oulun Ylivieskan Raahen Nivala-Haapajärven Kaustisen Kokkolan Jakobstadsregionen Jyväskylän Oulunkaaren Tampereen Kyrönmaan Seinäjoen Helsingin Rovaniemen Ålands landsbygd Vaasan Kuopion Haapaveden-Siikalatvan Riihimäen Kemi-Tornion Tunturi-Lapin Turun Joensuun Porvoon Loimaan Kajaanin Äänekosken Etelä-Pirkanmaan Järviseudun Hämeenlinnan Rauman Vakka-Suomen Koillismaan Porin Salon Lahden Lappeenrannan Ylä-Savon Kuusiokuntien Åboland-Turunmaan Mariehamns stad Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Keuruun Pohjois-Satakunnan Kotka-Haminan Loviisan Luoteis-Pirkanmaan Raaseporin Forssan Kouvolan Mikkelin Pohjois-Lapin Varkauden Jämsän Sydösterbotten Ylä-Pirkanmaan Saarijärven-Viitasaaren Pieksämäen Keski-Karjalan Savonlinnan Pielisen Karjalan Imatran Sisä-Savon Koillis-Savon Kehys-Kainuun Joutsan Itä-Lapin Torniolaakson Ålands skärgård Promillea väestöstä Syntyneet Kuolleet Kuva Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2013.

35 33 Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2013 Oulun Jyväskylän Helsingin Raahen Ylivieskan Tampereen Rovaniemen Kokkolan Ålands landsbygd Porvoon Kaustisen Vaasan Jakobstadsregionen Kuopion Seinäjoen Kyrönmaan Turun Nivala-Haapajärven Oulunkaaren Tunturi-Lapin Riihimäen Joensuun Vakka-Suomen Kajaanin Kemi-Tornion Mariehamns stad Hämeenlinnan Etelä-Pirkanmaan Rauman Lahden Pohjois-Lapin Haapaveden-Siikalatvan Koillismaan Lappeenrannan Porin Loimaan Salon Äänekosken Raaseporin Åboland-Turunmaan Kouvolan Mikkelin Järviseudun Kotka-Haminan Loviisan Forssan Luoteis-Pirkanmaan Ylä-Savon Lounais-Pirkanmaan Keuruun Keski-Karjalan Varkauden Kuusiokuntien Suupohjan Jämsän Ylä-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Sydösterbotten Ålands skärgård Saarijärven-Viitasaaren Imatran Sisä-Savon Pieksämäen Savonlinnan Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Itä-Lapin Joutsan Koillis-Savon Torniolaakson ,1-10,1-10, ,3-0,3-0,3-0,7-0,7-0, ,3-1,4-1,6-1,7-2,1-2,2-2,3-2,3-2,3-2,3-2,6-2,8-2,9-3,1-3,3-3,6-3,9-3,9-4,3-4,4-4,5-4,8-4,8-4,9-5 -5,1-5,3-5,8-5,8-6 -6,3-6, ,6-7,7-7,7-8,6 4,7 4,7 4,5 4,1 3,7 3,1 3,1 2,9 2,6 2,4 2,4 2,3 2,2 2,2 2,1 1,2 1,2 0,4 0,2 8, Promillea väestöstä Kuva Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2013.

36 34 Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Promillea väestöstä -11,0 - -3,0-2,9-0,0 0,1-3,0 3,1-8,5 Kuva Syntyneiden enemmyys seutukunnittain Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2013 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Lappi Kanta-Häme Pohjois-Savo Päijät-Häme Pohjois-Karjala Satakunta Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo -5,6-3,4-3,5-3,8-1,5-1,5-1,6-2 -2,4-0,2-0,8 1,5 1,2 1,1 0,6 0,1 2 2,9 4,3 5, Promillea väestöstä Kuva Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2013.

37 35 Muuttoliike ssa kirjattiin seutukuntien välistä muuttoa vuonna Seutukunnan rajan ylittäneistä muuttajista 67 % oli alle 30-vuotiaita. Seutukuntien välisessä muutossa 14 seutukuntaa oli muuttovoittoisia. Suomessa maahanmuutto on ollut 1980-luvun alusta alkaen suurempaa kuin maastamuutto. Vuonna 2013 Suomeen muutti yli henkilöä enemmän kuin Suomesta pois. Kaikissa seutukunnissa ja maakunnissa nettomaahanmuutto oli tuolloin positiivinen. Suhteellisesti voimakkainta kansainvälinen netto oli Sydösterbottenin seutukunnassa ja Pohjanmaan maakunnassa. Muuttotase kokonaisuudessaan, sisältäen seutukuntien väliset ja kansainväliset muutot, oli positiivinen 41 seutukunnassa samana vuonna. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Tunturi-Lapin, Helsingin ja Tampereen seutukunnat. Muuttoliikkeen seurauksena suhteellisesti eniten väestöä menettivät Keuruun ja Koillismaan seutukunnat. Maakunnista 13 oli muuttovoittoisia, kärjessä Uusimaa ja Ahvenanmaa. Kainuussa muuttotase oli alhaisin. Seutukuntien välinen muutto ikäryhmittäin Henkilöä Kuva Seutukuntien välinen muutto iän mukaan Siirtolaisuus koko maassa Henkilöä Maahanmuutto Maastamuutto Kuva Siirtolaisuus koko maassa

38 36 Seutukuntien välinen muuttotase 2013 Tampereen Kuopion Tunturi-Lapin Pohjois-Lapin Turun Oulun Helsingin Mariehamns stad Ålands landsbygd Porvoon Pohjois-Satakunnan Lappeenrannan Seinäjoen Jyväskylän Mikkelin Hämeenlinnan Vaasan Joensuun Joutsan Loviisan Loimaan Riihimäen Lahden Ålands skärgård Kokkolan Porin Sisä-Savon Rovaniemen Kouvolan Pieksämäen Vakka-Suomen Rauman Koillis-Savon Ylivieskan Åboland-Turunmaan Imatran Forssan Etelä-Pirkanmaan Kotka-Haminan Raaseporin Jämsän Savonlinnan Ylä-Savon Jakobstadsregionen Kyrönmaan Kuusiokuntien Pielisen Karjalan Saarijärven-Viitasaaren Lounais-Pirkanmaan Varkauden Kehys-Kainuun Salon Torniolaakson Luoteis-Pirkanmaan Itä-Lapin Keski-Karjalan Oulunkaaren Äänekosken Suupohjan Järviseudun Kajaanin Kemi-Tornion Nivala-Haapajärven Raahen Haapaveden-Siikalatvan Kaustisen Koillismaan Ylä-Pirkanmaan Sydösterbotten Keuruun -13,8-0,3-0,5-0,7-0,7-0,7-0,8-0,9-1,3-1,3-1,9-1,9-2 -2,5-2,9-2,9-3 -3,2-3,2-3,2-3,4-3,9-3,9-4,2-4,2-4,6-4,8-4,9-5,3-5,6-5,8-5,8-5,8-6,3-6,4-6,5-6,7-6,8-6,9-7,2-7,3-7,3-8 -8,5-8,7-8,8-9 -9,7-9,8-10,4-10,5-11,1-11, ,1 6,1 5,5 5,5 4,7 3,9 3,5 3 2,1 1,8 1,7 1,6 1,3 0,6 0, Promillea väestöstä Vuoden 2014 seutukuntarajat Kuva Seutukuntien välinen muuttotase 2013.

39 37 Nettomaahanmuutto seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Promillea väestöstä 0,4-1,5 1,6-3,0 3,1-5,0 5,1-11,0 Kuva Nettomaahanmuutto seutukunnittain Nettomaahanmuutto maakunnittain 2013 Pohjanmaa Uusimaa Kymenlaakso Ahvenanmaa Lappi Etelä-Karjala Kainuu Kanta-Häme Varsinais-Suomi Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi 3,5 3,5 3,4 3,3 3,3 3,1 2,8 2,8 2,6 2,3 2,3 2,2 2, ,9 1,6 4,1 4,9 6, Promillea väestöstä Kuva Nettomaahanmuutto maakunnittain 2013.

40 38 Muuttotase seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Promillea väestöstä -12,9 - -5,0-4,9-0,0 0,1-5,0 5,1-8,8 Kuva Muuttotase seutukunnittain Muuttotase maakunnittain 2013 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Lappi Keski-Pohjanmaa Kainuu -5,5-2,1-0,2-0,4-0,5-1 0,9 0,8 0,8 0,3 0,3 3,3 3 2,5 2,3 1,7 4 5,1 5,1 7, Promillea väestöstä Kuva Muuttotase maakunnittain 2013.

41 39 Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2013 Muuttotase maakunnittain 2013 Promillea väestöstä -5,6 - -2,5-2,4-0,0 0,1-1,5 1,6-5,7 Promillea väestöstä -5,5-0,0 0,1-2,0 2,1-4,0 4,1-7,6 Kuva Syntyneiden enemmyys maa- Kuva Muuttotase maakunnittain kunnittain vuotiaat maakunnittain 2013 Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2013 Osuus väestöstä (%) 60,6-61,5 61,6-62,5 62,6-63,5 63,6-67,5 Osuus väestöstä (%) 15,7-20,0 20,1-21,0 21,1-23,5 23,6-26,0 Kuva vuotiaat maakunnittain Kuva Yli 64-vuotiaat maakunnittain

42 40 Ulkomaan kansalaiset Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti luvun alusta lähtien. Viime vuosina ulkomaalaisten määrä on kasvanut alle 10 % vuosittain. Ulkomaan kansalaisia oli koko maassa henkilöä vuonna 2013, mikä on 3,8 % väestöstä. Yli puolet heistä asui Helsingin seutukunnassa. Mariehamns stadin seutukunnassa ulkomaalaisten suhteellinen osuus väestöstä oli kuitenkin suurin, lähes 12 %. Pienimmäksi ulkomaalaisten osuus jäi Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa. Maakunnista ulkomaalaisia asui suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Viron ( henkilöä) ja Venäjän (30 757) kansalaiset. Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa Ulkomaan kansalaiset, henkilöä Ulkomaan kansalaisten määrän vuosimuutos (%) Kuva Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa 2013 Viro Venäjä Ruotsi Somalia Kiina Thaimaa Irak Turkki Intia Britannia Saksa Vietnam Puola Afganistan Ent. Serbia ja Montenegro Ukraina Yhdysvallat (USA) Iran Nepal Italia Espanja Filippiinit Romania Ranska Nigeria Unkari Bosnia ja Hertsegovina Kongon dem. tasavalta Myanmar Pakistan Bulgaria Latvia Bangladesh Alankomaat Liettua Ghana Japani Etiopia Kenia Marokko Miehet Naiset Ulkomaan kansalaiset, henkilöä Kuva Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa 2013.

43 41 Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 0,7-1,5 1,6-2,0 2,1-2,5 2,6-11,9 Kuva Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2013 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Satakunta Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 3,8 3,7 3,6 3,3 2,9 2,7 2,4 2,2 2 1,9 1,9 1,8 1,8 1,7 1,7 1,6 1,5 4,6 6,9 9, Osuus väestöstä (%) Kuva Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2013.

44 42 Asuminen ja rakentaminen Asunnot ja asuntokunnat Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 2,9 miljoonaa asuntoa. Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden tai useamman asuinhuoneen käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Asuntokantaan sisältyvät sekä vakituisesti asutut asunnot että vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot ja huoneistot. Asuntokannasta 25,9 % on rakennettu vuonna 1990 tai sen jälkeen. Rivi- tai ketjutaloasunnot ovat keskimäärin hieman uudempia, sillä 33,3 % niistä on rakennettu vastaavana aikana. n vakinaisesti asutuista asunnoista 65,3 % oli hallintaperusteeltaan omistusasuntoja ja 30,5 % vuokra-asuntoja vuonna Asuntojen omistusosuus oli Ålands landsbygdin seutukunnassa suurin ja Mariehamns stadin seutukunnassa pienin. n asuntokannasta 9,7 % oli puutteellisesti varusteltuja vuonna Ålands skärgårdin, Koillis-Savon ja Joutsan seutukuntien asunnoista yli neljännes kuului puutteellisesti varustettujen luokkaan. Näistä asunnoista puuttuu peseytymistilat, keskus-/sähkölämmitys tai jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Luvuissa on mukana myös varustetasoltaan tuntemattomat asunnot. Vuonna 2012 asuntojen keskimääräinen huoneistoala oli 79,9 neliömetriä. Asuntojen keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 lähes 20 neliömetrillä. Samaan aikaan pinta-ala henkilöä kohti on kasvanut 20,7 neliömetrillä. Vuonna 2012 vakituisesti asutuissa asunnoissa asukasta kohti neliöitä oli keskimäärin 39,6. Väljimmin asuttiin Sydösterbottenin seutukunnassa. Vuonna 2012 koko maassa oli 2,58 miljoonaa asuntokuntaa ja niissä asui keskimäärin 2,0 henkilöä. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnista 74,6 % oli yhden tai kahden henkilön asuntokuntia. Näitä pieniä asuntokuntia oli suhteellisesti eniten Pielisen Karjalan ja vähiten Jakobstadsregionen seutukunnassa. Asuntokunta määritellään ahtaasti asuvaksi, mikäli henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (normi 4). Vuonna 2012 ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli 8,7 %. Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukuntien asuntokunnista ahtaasti asui suhteellisesti eniten. n asuntokunnista 43,9 % asui kerrostaloasunnoissa, 40,4 % erillisissä pientaloissa ja 13,8 % rivi- tai ketjutaloissa. Helsingin seutukunnan asuntokunnista 65 % asui kerrostaloissa ja Ahvenanmaan pienten seutukuntien asuntokunnista yli 80 % asui pientaloissa. Rivitaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Joutsan seutukunnassa. Vuonna 2013 (ennakkotieto) vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa euroa. ssa kerrostalohuoneistot (2 398 euroa/m 2 ) olivat neliöhinnaltaan rivitalohuoneistoja (2 093 euroa/m 2 ) kalliimpia. Maakunnista Uudellamaalla osakeasuntojen hinnat olivat ylivoimaisesti kalliimpia muihin maakuntiin verrattuna. Halvimmat kerrostaloasunnot olivat Kymenlaaksossa ja rivitaloasunnot Lapissa.

45 43 Asuntojen hallintaperuste seutukunnittain 2012 Ålands landsbygd Kyrönmaan Järviseudun Loimaan Suupohjan Sydösterbotten Åboland-Turunmaan Torniolaakson Jakobstadsregionen Lounais-Pirkanmaan Kuusiokuntien Kaustisen Vakka-Suomen Ylivieskan Oulunkaaren Koillis-Savon Luoteis-Pirkanmaan Joutsan Rauman Saarijärven-Viitasaaren Salon Keski-Karjalan Haapaveden-Siikalatvan Nivala-Haapajärven Etelä-Pirkanmaan Raahen Jämsän Forssan Pohjois-Satakunnan Kehys-Kainuun Seinäjoen Ålands skärgård Keuruun Pielisen Karjalan Loviisan Raaseporin Koillismaan Imatran Itä-Lapin Äänekosken Sisä-Savon Porin Ylä-Pirkanmaan Pieksämäen Riihimäen Ylä-Savon Porvoon Tunturi-Lapin Hämeenlinnan Kouvolan Kokkolan Varkauden Savonlinnan Kajaanin Kemi-Tornion Mikkelin Kotka-Haminan Pohjois-Lapin Vaasan Joensuun Lappeenrannan Lahden Tampereen Oulun Rovaniemen Kuopion Turun Jyväskylän Helsingin Mariehamns stad 0% 20% 40% 60% 80% 100% Osuus vakinaisesti asutuista asunnoista Omistusasunto Vuokra-asunto Muu tai tuntematon Vuoden 2013 aluerajat Kuva 3.1. Asuntojen hallintaperuste seutukunnittain 2012.

46 44 Puutteellisesti varustetut asunnot seutukunnittain 2012 Ålands skärgård Koillis-Savon Joutsan Keski-Karjalan Sisä-Savon Åboland-Turunmaan Pielisen Karjalan Lounais-Pirkanmaan Loimaan Saarijärven-Viitasaaren Pohjois-Satakunnan Suupohjan Oulunkaaren Kuusiokuntien Ylä-Pirkanmaan Luoteis-Pirkanmaan Haapaveden-Siikalatvan Kehys-Kainuun Loviisan Tunturi-Lapin Itä-Lapin Ålands landsbygd Kyrönmaan Savonlinnan Ylä-Savon Jämsän Keuruun Imatran Pieksämäen Sydösterbotten Torniolaakson Salon Vakka-Suomen Nivala-Haapajärven Äänekosken Mikkelin Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Pohjois-Lapin Forssan Järviseudun Porvoon Porin Rauman Joensuun Kotka-Haminan Kouvolan Varkauden Hämeenlinnan Kaustisen Riihimäen Koillismaan Seinäjoen Kajaanin Lappeenrannan Vaasan Lahden Jakobstadsregionen Raahen Ylivieskan Tampereen Kokkolan Kemi-Tornion Jyväskylän Turun Kuopion Rovaniemen Oulun Helsingin Mariehamns stad 23,1 22,9 21, ,9 20,7 20,7 19,7 19,2 18,9 18,9 18,8 18,4 18,4 18,2 17,6 17,2 17,1 16,9 16,9 16,6 16,5 16,3 16,2 15,8 15,6 15,5 15,5 15,3 15,2 15, ,9 14,9 14,7 14,4 14,4 14,1 13,2 13,1 12,6 12, ,9 11,9 11,6 11,5 11,1 11,1 10,7 10,4 9,7 9,6 9,5 9,3 9 8,7 8,2 8 7,9 7,8 7,8 7,3 6,1 4,7 4,4 4,2 28,4 27,1 26, Osuus kaikista asunnoista (%) Sisältää myös varustetasoltaan tuntemattomat asunnot Vuoden 2013 aluerajat Kuva 3.2. Puutteellisesti varustetut asunnot seutukunnittain 2012.

47 45 Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan koko maassa 2012 Rakennusvuosi tuntematon Asuntojen lkm Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kuva 3.3. Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan koko maassa Asuntojen pinta-ala koko maassa Kaikki asunnot Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset Pinta-ala/henkilö Asuntojen keskimääräinen pinta-ala, neliömetriä Kuva 3.4. Asuntojen pinta-ala koko maassa Vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat maakunnittain 2013* Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Etelä-Savo Satakunta Kainuu Lappi Kymenlaakso Kerrostalot Rivitalot Ahvenanmaan tieto puuttuu *ennakkotieto Vanhat asunto-osakehuoneistot, euroa/neliömetri Kuva 3.5. Vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat maakunnittain 2013.

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Helsinki Helsingfors 2013 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen 09 1734 7373 Leena Jäntti 09 1734 7372 Kannen kuvat

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Pori/Ennakointiseminaari 30.3.2012 Ikärakenteen alueellisia eroja Työllisyyden alueellisia eroja Tutkintorakenteiden alueellisia

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014 2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Kaupan toimialalla eniten yritysten aloituksia ja lopetuksia vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 yrityksiä aloitti ja lopetti

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa LUOVIEN ALOJEN TILASTOT -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa Esityksen sisällys Luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus Luovien alojen seutukuntatason tilastollinen

Lisätiedot

Työssäkäynti 2009. Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema. Yrittäjyyden rakenne

Työssäkäynti 2009. Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema. Yrittäjyyden rakenne Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen Vaikka yrittäjien kokonaismäärä vähenikin vuodesta 2008 vuoteen 2009 yli 3 600 henkilöllä, pysyi

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle

Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle Työllisistä noin joka kolmas pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 20.7.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Kunnat ja alueet Konsultit 2HPO 1 Väkiluvun muutos kunnittain 1980-2010 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 2 Väestön muutos kunnittain Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 3 Väkiluvun muutos kunnittain

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 9.3.2010 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009 Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Ajankohtaista alueluokituksista - avaimet uusiin aluetilastoihin

Ajankohtaista alueluokituksista - avaimet uusiin aluetilastoihin Ajankohtaista alueluokituksista - avaimet uusiin aluetilastoihin Alueet, yritykset ja tuotteet - Tietoa löytyy, kun luokitukset ovat tiedossa -seminaari 11.3.2009 Ulla-Maarit Saarinen Esityksen sisältö

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Taloudellinen huoltosuhde paras Mariehamns stadin ja Helsingin seutukunnissa

Taloudellinen huoltosuhde paras Mariehamns stadin ja Helsingin seutukunnissa Väestö 2010 Työssäkäynti 2008 Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema, ennakko Taloudellinen huoltosuhde paras Mariehamns stadin ja Helsingin seutukunnissa Taloudellinen huoltosuhde eli työttömien ja työvoiman

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

YRITYSKUMMIT Business Mentors Yrittäjän onnistumisen tukena

YRITYSKUMMIT Business Mentors Yrittäjän onnistumisen tukena YRITYSKUMMIT Business Mentors Yrittäjän onnistumisen tukena Esko Valkeala Aluekummi, Puheenjohtaja +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi yrityskummit@gmail.com 1 Mitä mentorointi tarkoittaa. Kuka

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot