LUPAPÄÄTÖS Nro 32/11/2 Dnro PSAVI/22/04.09/2010 (PSY-2005-y-185) Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUPAPÄÄTÖS Nro 32/11/2 Dnro PSAVI/22/04.09/2010 (PSY-2005-y-185) Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA LUVAN HAKIJA"

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 32/11/2 Dnro PSAVI/22/04.09/2010 (PSY-2005-y-185) Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Sierilän voimalaitoksen rakentaminen ja käyttö, vesistön säännöstely sekä töidenaloittamislupa, Rovaniemi Kemijoki Oy PL ROVANIEMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 6 HANKKEEN KUVAUS... 6 Vesivoiman tuotanto ja Kemijoen vesistö... 6 Hankkeen tarkoitus ja nykyiset säännöstelyt... 7 Suunnitellut työt ja arvio työajasta... 7 Raivaus-, maisemointi- ja rannansuojaustyöt... 8 Koneasema... 8 Padot... 8 Tulvaluukut ja niihin liittyvät rakenteet Perattavat ja kaivettavat uomat Vedennosto ja viimeistelytyöt Kuivatusojat Muut rakenteet Ehdotus padotus- ja juoksutussäännöksi HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ YVA-MENETTELY JA KAAVOITUSTILANNE TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET JA LUNASTETTAVAT ALUEET YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA JA HANKKEEN VAIKUTUKSET SIIHEN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Yleiskuvaus vesistöstä Vedenkorkeudet ja virtaamat Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Padotuslaskelmat ja vaikutukset vedenkorkeuksiin Vesivoima Vesistön tila ja käyttö sekä vaikutukset niihin Vedenlaatu Kalasto ja kalastus Ravut Vesiliikenne ja uitto Vesistön virkistys- ja moninaiskäyttö Jääolosuhteet Pohjaveden tila ja vaikutukset siihen Alueen luonto ja suojelukohteet sekä vaikutukset niihin Ranta-alueet Maisema ja asuinympäristö Kasvillisuus ja eläimistö Luonnonsuojelualueet Selvitys hankkeen vaikutuspiirissä olevista rakennuksista, rakennelmista ja laitteista sekä arvio vaikutuksista niihin Rakennukset Tiet, sillat ja lossi Sähköjohdot, muuntoasemat ja telekaapelit Vesi- ja viemärijohdot Muinaismuistot Porotalous Arvio vesilain 2 luvun 11 :ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille Luvan myöntämisen edellytykset VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Vedenlaatu Kalasto ja kalastus Vesiliikenne Jääolosuhteet Pohjavesialueet Ranta-alueet... 42

3 Maisema ja asuinympäristö Kasvillisuus ja eläimistö Rakennelmat ja laitteet Tiet, sillat ja lossi Sähköjohdot ja telekaapelit Vesi- ja viemärijohdot Porotalous KORVAUSESITYS LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Osallistumistarjousmenettely Ennen katselmustoimitusta ja sen aikana tehdyt hakemuksen täydennykset Katselmustoimitus Katselmuskirja Oikeudelliset edellytykset Vahingonarvioinnin perusteet Lupaehtoesitys Töidenaloittamislupaa koskeva esitys Asianosaisten edunvalvonnasta aiheutuvien kulujen korvaaminen Katselmuskirjasta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja selitys Toimitusinsinöörin kuuleminen ja lausunto Hakijan kuuleminen ja selitys osakaskuntien rapuselvityksestä Tarkastukset Tarkastuksessa jätetyt ja sen jälkeen tehdyt muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja selitys sekä hakemuksen täydennys Katselmustoimituksen jälkeen saapuneet lisäselvitykset Asianosaisten kuuleminen rantapadon 3 taustan salaojan käyttöoikeushakemuksesta Hakijan kuuleminen ja selitys Katselmustoimituksen jälkeen tehdyt hakemuksen täydennykset ja selitys Lausunnot Hakijan kuuleminen ja selitys Lisäkirjelmät ja selvitys Hakijan kuuleminen ja selitys Neuvottelut MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU PÄÄASIARATKAISU Vesitalousluparatkaisu Hankkeesta aiheutuvat vahingot Käyttöoikeuksia koskeva ratkaisu Lunastamista koskeva ratkaisu TÖIDENALOITTAMISLUPAA KOSKEVA RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Rakentamista koskevat lupamääräykset a) Rakenteita koskevat määräykset b) Ruoppaus- ja kaivumaiden läjittämistä koskevat määräykset c) Alueiden kuivatusta koskevat määräykset d) Rakentamisaika e) Työn suorittaminen ja työnaikaisten haittojen minimointi f) Viimeistelytyöt g) Kunnossapitomääräykset h) Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Padotus- ja juoksutusmääräykset Maisemointityöt Vedenhankinnalle ja jätevesien käsittelylle aiheutuvan vahingon korvaaminen tai estäminen toimenpitein

4 5. Rantojen suojaaminen Kulkuyhteyksien järjestäminen a) Maakulkuyhteydet b) Veneenlaskupaikat ja venevalkamat c) Syvyyskartta ja venereitti Muut vahinkoja estävät toimenpiteet Luonnon monimuotoisuuden sekä uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen a) Arvokkaat elinympäristöt sekä uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit b) Poikkeusluvan hakeminen Kalataloudellisia vahinkoja estävä toimenpidevelvoite ja kalatalousmaksu a) Kalojen istutukset b) Kalatalousmaksu Tarkkailu- ja raportointimääräykset Toimintapäiväkirja Tarkkailut a) Vesistötarkkailu b) Vedenkorkeuksien, virtaamien ja jääolosuhteiden tarkkailu c) Rakennusten tarkkailu d) Pohjavesitarkkailu e) Kala- ja raputaloustarkkailu f) Kalojen elohopeapitoisuuden tarkkailu g) Talousvesikaivojen ja jätevesien käsittelyjärjestelmien tarkkailu h) Rantojen vyörymisen ja kiintoaineen kulkeutumisen tarkkailu i) Linnuston sekä uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien tarkkailu j) Tarkkailua ja raportointia koskevat yhteiset määräykset Muut määräykset a) Korkeustaso b) Purettavien rakennusten ja rakennelmien dokumentointi c) Rasitteiden perustaminen ja rajamerkkien siirto d) Säännöstelyä koskevien lupamääräysten tarkistaminen e) Asiakirjojen toimittaminen valvontaviranomaisille Korvattavat vahingot, lunastuskorvaukset ja käyttöoikeuskorvaukset KULURATKAISU OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pääasiaratkaisun perustelut Lupaharkinnan perusteet Ehdottomat luvanmyöntämisesteet Intressivertailu Hankkeen muut edellytykset Käyttöoikeuksia koskevan ratkaisun perustelut Lunastamista koskevan ratkaisun perustelut Töidenaloittamisluvan hylkäämisen perustelut Lupamääräysten perustelut Rakentamista koskevat lupamääräykset Padotus- ja juoksutusmääräykset Maisemointityöt Vedenhankinnalle ja jätevesien käsittelylle aiheutuvan vahingon korvaaminen tai estäminen toimenpitein Rantojen suojaaminen Kulkuyhteyksien järjestäminen Muut vahinkoja estävät toimenpiteet Luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen Kalataloudellisia vahinkoja estävän toimenpidevelvoitteen ja kalatalousmaksun perustelut Tarkkailu- ja raportointimääräysten perustelut Muiden määräysten perustelut Korvausten perustelut

5 Kuluratkaisun perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA A) Viranomaiset B) Muistutukset ja mielipiteet C) Rantapadon 3 taustan salaojan sijoittamisesta muistuttaneet D) Suullisesti tarkastuksella esitetyt vaatimukset (katselmuskirjan numerointi) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut MUUTOKSENHAKU

6 6 HAKEMUS Kemijoki Oy on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa hakenut lupaa Kemijoen pääuomaan suunnitellun Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen Rovaniemen maalaiskunnassa (nykyisin Rovaniemen kaupunki) hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. Hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta muiden kuin hakijan omistamiin hanketta varten tarvittaviin alueisiin ja vesivoimaan sekä oikeutta lunastaa eräät alueet ja rakennukset itselleen. Lisäksi hakija on pyytänyt töidenaloittamislupaa ylä- ja alakanavan kaivu- ja louhintatöihin sekä massojen sijoittamiseen, maapatojen ja työpadon 1 rakentamiseen, tulva-aukon ja koneaseman perustusten rakentamiseen ja edellä mainittujen työalueiden raivaamiseen heti lupapäätöksen antamisen jälkeen. Hakijan mukaan töiden aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevan Kemijoen pääuoman vesivoimalaitosten rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi. Mikäli lupa myöhemmin evätään tai sen ehtoja muutetaan, voidaan olot olennaisilta osin palauttaa ennalleen. HANKKEEN KUVAUS Vesivoiman tuotanto ja Kemijoen vesistö Suomen vesivoimalaitosten rakennettu koneteho on noin MW. Vesivoimalla tuotetaan sähköenergiaa keskimäärin noin 13 TWh vuodessa eli lähes viidennes maamme sähköenergian kulutuksesta. Vuonna 2003 tuotetun vesivoiman, 9,4 TWh, arvo oli Pohjoismaisen sähköpörssin keskihinnan perusteella 335 miljoonaa euroa. Vesivoiman merkitys Suomen energiatuotannossa korostuu säätötehon tarpeen kasvaessa. Sähkönkulutuksen lisääntyessä säätötehon tarve kasvaa entisestään. Vesivoiman osuus lyhytaikaissäädöstä Suomessa on %. Kemijoen vesivoimalla on ollut keskeinen osuus Suomen sähköntuotannossa. Rakennettuna vesistönä Kitinen, Luiro ja Kemijoen pääuoma Kitisen yhtymäkohtaan asti on alustavasti luokiteltu EU:n vesipuitedirektiiviin liittyvässä työssä voimakkaasti muutetuksi joeksi. Kemijoen vesistöalueelle on rakennettu yhteensä 20 vesivoimalaitosta. Lisäksi Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä, Olkkajärveä ja Suolijärveä säännöstellään. Kemijoki Oy on merkittävä säätövoiman tuottaja ja Kemijoella on valtakunnallisesti ratkaiseva merkitys säätötehotarpeen voimanlähteenä. Kausi- ja lyhytaikaissäätöön käytettävä vesivoima vähentää merkittävästi sähköhuollon ympäristöpäästöjä. Mikäli Sierilän voimalaitosta ei rakenneta, aiheuttaisi vastaavan energiamäärän tuottaminen muilla tuotantomuodoilla päästöjä ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan seuraavasti: tonnia hiilidioksidia, 118 tonnia rikkidioksidia, 139 tonnia typen oksideja ja 9 tonnia hiukkasia. Kioton pöytäkirjan mukaisesti Suomi on osana Euroopan Unionia sitoutunut rajoittamaan kasvihuonekaasupäästönsä vuosina vuoden 1990 päästöjen tasolle. Kioton pöytäkirjan mukaiset kokonaispäästöt ovat Suomessa viime vuosina olleet % yli velvoitetason. Suomen kansallisen

7 energia- ja ilmastostrategian mukaan tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman suuri osuus vesivoiman tuotannon lisäämismahdollisuuksista ottaen huomioon energia- ja ilmastopolitiikan (2005) tavoitteet, ympäristönsuojelun näkökohdat ja alueelliset vaikutukset. Vesivoiman uusimisella, kunnostuksella ja lisärakentamisella voidaan lisätä vuosittaista sähköntuotantokapasiteettia noin 260 GWh. Tästä lisäkapasiteetista Sierilässä tuotettavaksi suunniteltu energiamäärä 120 GWh on noin 46 %. Siten uusiutuviin energialähteisiin kuuluvan vesivoiman käytön lisäämisessä Kemijoen pääuoman loppuun rakentamisen osuus on varsin merkittävä. 7 Hankkeen tarkoitus ja nykyiset säännöstelyt Suunniteltu Sierilän vesivoimalaitos sijoittuu Rovaniemen kaupungin alueelle Oikaraisen kylään, noin 20 km Rovaniemeltä Kemijokea ylävirtaan. Uoman sulkeva pato on suunniteltu Kemijoen suusta mitattuna suunnilleen jokikilometrille 143. Voimalaitoksen rakennusvirtaama on 650 m 3 /s. Padotuskorkeudella N ,00 m voimalaitoksen putouskorkeus on kahdeksan metriä. Laitoksesta saatava nimellisteho on noin 44 MW ja vuosienergia noin 155 GWh. Sierilän voimalaitoksen rakentaminen vähentää yläpuolisen Vanttauskosken voimalaitoksen putouskorkeutta noin kaksi metriä, jolloin nimellistehon nettolisäykseksi jää noin 28 MW ja vuosienergian lisäykseksi noin 120 GWh. Tulevan padotusaltaan pituus on noin 32 km. Uoman sulkevan padon edustalle muodostuu noin neljän kilometrin pituinen järvimäinen osuus Savimukkaan saakka, josta ylävirtaan päin mennessä joki rajautuu lähes nykyiseen rantaviivaan joitakin alavia asumattomia alueita lukuun ottamatta. Padotusallas on leveimmillään noin 900 metriä Heinisuvannon kohdalla. Padotusaltaan pinta-ala on noin ha, josta nykyistä vesialuetta on noin 909 ha. Veden alle jäävää maa-aluetta on runsaat 356 ha. Hanketta varteen tarvitaan alueita yhteensä 1 474,4 ha, josta maa-aluetta on 538,3 ha ja vesialuetta 937,1 ha Hakemuksen mukaan hankkeen vaikutusalue rajautuu ylävirran puolella Vanttauskosken voimalaitokseen ja alavirran puolella Sierilän voimalaitoksen alakanavaan. Hakija on toimittanut katselmustoimituksen toimitusinsinöörille lisäselvityksen hankkeen vaikutuksista voimalaitoksen alapuoliselle jokiosuudelle. Vaikutuksia on tarkemmin selvitetty jäljempänä kohdassa "Vedenkorkeudet ja virtaamat". Lisäselvityksen mukaan hankkeen vaikutusalue rajautuu voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella Olkkakoskeen saakka. Kemijoen vesistössä on toteutettu Olkkajärven, Juotaksen, Kaihuan ja Kaarnin, Kemijärven, Suolijärvien ja Isojärven sekä Lokan ja Porttipahdan säännöstelyt. Näistä Kemijärven, Suolijärvien ja Isojärven sekä Lokan ja Porttipahdan säännöstelyillä vaikutetaan koko Kemijoen pääuoman voimalaitosketjun käyttöön. Sierilän voimalaitoshankkeella ei ole vaikutuksia toteutettuihin säännöstelyihin. Vesistössä ei ole vireillä säännöstelyhankkeita, joihin tämä hanke vaikuttaisi. Suunnitellut työt ja arvio työajasta Koneasema rakennetaan Sieriniemen läpi kaivettavaan kanavaan. Tulva-aukot rakennetaan Kemijoen pääuoman sulkevan padon yhteyteen,

8 Sieriniemen ja Petäjäniemen kärjen väliin. Rantapadot rakennetaan nykyisen rantatörmän paikalle. 8 Raivaus-, maisemointi- ja rannansuojaustyöt Raivaustyöt aloitetaan Sieriniemen alueelta heti ensimmäisen rakennusvuoden alussa. Maisemointi- ja rannansuojaustöitä tehdään kaikkien neljän rakentamisvuoden aikana. Raivaus-, rakennus- ja maisemointitöissä pyritään ottamaan huomioon arvokkaiden habitaattien esiintymisalueet mahdollisuuksien mukaan. Koneasema Sierilän voimalaitos on suunniteltu Kemijokeen rajoittuvaan niemeen. Laitos on yhdistetty Kemijokeen ylä- ja alakanavalla. Voimalaitos perustetaan kallionvaraiseksi. Suurin osa rakenteesta sijoittuu ympäröivän maaston alapuolelle. Voimalaitos rakennetaan kuivatyönä, eikä sitä varten tarvitse rakentaa työpatoja. Suunnitelmassa on esitetty voimalaitoksen ohjeellinen rakenne. Tarkka rakenne ja korkeusasema määräytyvät valittavien koneiden ja laitteiden perusteella. Lopullinen rakenne ei poikkea ulospäin merkittävästi esitetystä. Voimalaitoksen vesitiet voidaan sulkea ylä- ja alavirran puolelta. Alavirran puolelta voimalaitos suljetaan luukkulohkoilla ja ylävirran puolelta koneistot sulkemalla. Tämän jälkeen on mahdollista sulkea myös vesitiet luukuilla, seteillä tai luukkulohkoilla. Suunnitelman mukaan koneasemaan sijoitetaan kolme turbiinia, mutta niiden lukumäärä ja tyyppi voivat vielä muuttua pääkoneistojen tarjousten kokonaistaloudellisen vertailun perusteella. Tarjouskilpailu voidaan järjestää vasta vähän ennen rakentamisen aloittamista. Rakennusvirtaama eli turbiinien läpi juoksutettava virtaama on kuitenkin enintään 650 m 3 /s, eikä koneistotyypin tai koneistojen määrän valinnalla ole vaikutusta vedenkorkeuksiin ja virtausnopeuksiin. Voimalaitoksen rakentaminen aloitetaan keskuskaivannon kaivutöillä. Keskuskaivanto käsittää koneasema-alueen sekä osan ylä- ja alakanavasta. Kaivettavat massat tällä alueella ovat noin m 3, ja kaivutyön arvioidaan kestävän noin viisi kuukautta. Kaivutyön loppuvaiheessa aloitetaan lujitusinjektoinnit kallioon, minkä jälkeen louhitaan kalliota noin m 3. Louhintatyöt saadaan päätökseen noin seitsemän kuukauden kuluttua työmaan aloittamisesta, minkä jälkeen alkavat koneaseman perustusten ja yläpuolisten rakenteiden betonointityöt määrältään yhteensä m 3. Koneistojen asennus voidaan aloittaa runsaan kahden ja puolen vuoden kuluttua työmaan aloittamisesta. Koneistoasennukset valmistuvat neljännen rakennusvuoden lopulla. Padot Voimalaitosaltaan muodostavat kolme varsinaista maapatoa ja neljä rantapatoa. Patojen yhteispituus on noin metriä. Kemijoen eteläpuolelta alkaen maapadot ovat seuraavat: uoman sulkeva maapato 1, jonka pituus on noin 340 m, tulva-aukko, joka varustetaan segmenttiluukuilla,

9 maapato 2, pituus noin 650 m, tulva-aukkojen ja koneaseman välillä, koneasema, jonka vesitiet voidaan sulkea luukkulohkoilla ja maapato 3, pituus on noin 280 m. Lisäksi tarvitaan padotusaltaan muodostamiseen neljä rantapatoa: rantapato 1, maapato länsirannalla, pituus on noin 100 m, rantapato 2, maapato länsirannalla, pituus on noin m, rantapato 3, maapato itärannalla, pituus on noin m ja rantapato 4, maapato itärannalla, pituus on noin 400 m. Patojen tiivistysrakenne on suunniteltu hätä-hw -tason yläpuolelle. Padoille ei ole suunniteltu yleistä liikennettä. Myös tarvittavat huoltotiet tehdään pääosin patojen taustalle. Patojen harjaleveys on noin 5 metriä. Patojen märän luiskan verhous määräytyy aallokon mukaan. Joillakin rantapato-osuuksilla märkä luiska on suunniteltu verhottavaksi kivisellä moreenilla, joka aikaa myöten huuhtoutuu luonnonmukaiseksi rantakivikoksi. Pääosa padoista sijoittuu vanhaa rantatörmää vasten ja törmän päälle, jolloin varsinainen kuiva luiska jää hyvin matalaksi. Niillä osuuksilla, joissa muodostuu selvä kuiva luiska, se verhotaan turpeella ja nurmetetaan. Patojen ali ja läpi tulevat suotovedet kuivatetaan taustan kuivatusojiin tai salaojajärjestelmiin. Pääpatojen suotovedet johdetaan padon alapuolelle jokiuomaan tai alakanavaan. Rantapatojen kuivatusvedet johdetaan purouomiin, joista vedet virtaavat Kemijokeen patojen alapuolelle. Maa- ja rantapatojen sijoitus ja tyyppipoikkileikkausten paikat on esitetty hakemussuunnitelmassa. Koska kyse on tyyppipiirustuksista, patojen yksityiskohtainen rakenne voi vielä tarkentua, mutta patojen linjaukset ja harjakorkeudet eivät muutu. Maapadon 1 tyyppipoikkileikkaus on esitetty hakemussuunnitelmassa. Padon harjan korkeus on N ,20 m. Pato on uoman sulkeva maapato, joka rakennetaan työpatojen suojassa. Rakennustyö aloitetaan sen jälkeen, kun tulva-aukot on rakennettu valmiiksi. Työpadot jäävät osaksi pysyvää rakennetta. Maapatojen 2 ja 3 suunnitellut tyyppipoikkileikkaukset on esitetty hakemussuunnitelmassa. Patojen harjakorkeus on N ,00 m. Maapadot rakennetaan osin kuivatyönä koneaseman rakentamisen yhteydessä. Osa padoista, uoman törmät ja yläkanavan yläosat, tehdään alaosiltaan märkätyönä. Rantapatojen 1, 2, ja 3 tyyppipoikkileikkaukset on esitetty hakemussuunnitelmassa. Patojen harjan korkeus on N ,60 m. Padot tehdään pääosin kuivatyönä. Patojen rakentaminen ei riipu muiden rakenteiden valmistumisesta. Patoihin ja patojen taustalle asennetaan mittalaitteita padon toiminnan seuraamista varten myöhemmin laadittavan suunnitelman mukaan. Tällaisia laitteita ovat muun muassa pohjavesiputket, huokospaineanturit sekä painumien ja suotovesien tarkkailulaitteet. Padot rakennetaan pääosin Petäjäniemen alueen massoista. Voimalaitoksen, tulva-aukkojen tai kanavien kaivutöihin ei ole saatavissa riittävästi patoihin kelpaavaa moreenia. Kallion louhintatöistä saatava louhe kattaa vain murto-osan tarvittavasta verhousmateriaalista. Rantapatojen tiivistäväksi rakenteeksi on valittu paikoitellen teräspontti, minkä ta- 9

10 kia vaadittavat kaivu- ja täyttötyöt vähenevät merkittävästi perinteiseen moreenitiivistykseen verrattuna. Rantapatojen 1 ja 2 sekä maapadon 1 rakentamiseen käytetään Petäjäniemen alueelta saatavaa moreenia. Maapadon 1 massat ovat noin m 3, ja sen rakentamiseen menee aikaa noin kolme kuukautta. Maapatojen 2 ja 3 sekä rantapatojen 3 ja 4 rakentamiseen käytetään Pikkuvaarasta saatavaa moreenia. Moreenialueet ovat hakijan omistuksessa. Maapadot 2 ja 3 sekä rantapadot rakennetaan toisen ja kolmannen rakennusvuoden kesä- ja syyskausina. Viimeisen rakennusvuoden kesällä maapadoista rakennetaan enää maapato 1. Työ vaikuttaa alapuolisen uoman vedenlaatuun ajoittain erityisesti rakennettaessa ja purettaessa työpatoja. 10 Tulvaluukut ja niihin liittyvät rakenteet Tulvan ohijuoksutuksia varten rakennetaan kolme tulva-aukkoa, joiden kunkin leveys on 12 metriä, kynnyskorkeus N ,00 m ja vaimennusaltaan pohja tasolla N ,00 m. Mallikokeiden mukaan tulvaaukkojen purkauskyky on m 3 /s yläveden korkeudella N ,00 m. Normaalilla ylävedenkorkeudella N ,00 m aukot purkavat m 3 /s. Tulva-aukot rakennetaan työpadon suojassa niin valmiiksi, että niiden kautta voidaan juoksuttaa joen vesi kesäaikana ennen kuin uoman ylittävä pato rakennetaan. Työpatojen rakentaminen ja purkaminen aiheuttaa veden samentumista. Tulva-aukkojen rakentaminen ensimmäisen rakennusvuoden tulvan jälkeen aloitetaan työpadon (työpato 1) rakentamisella. Patoon tarvittava louhe ajetaan Permantokosken läjitysalueelta ja moreeni läheisen Pikkuvaaran moreeniesiintymästä. Työpadon rakentaminen kestää noin kolme kuukautta. Padon valmistumisen jälkeen padon sisään jäävä työalue pumpataan kuivaksi ja maita kaivetaan noin m 3. Kalliopinnan paljastuttua louhitaan kalliota noin m 3. Tulva-aukkojen perustusten betonointityöt aloitetaan toisen rakennusvuoden alussa tai viimeistään keväällä. Tulva-aukkojen betonointia on yhteensä noin m 3. Tulvaluukkujen asennus aloitetaan kolmannen rakennusvuoden lopulla tai neljännen rakennusvuoden alussa. Viimeisenä rakennusvuotena tulvan jälkeen puretaan työpato 1. Jokiuoman ylittävää maapatoa 1 varten rakennetaan työpadot 2 ja 3, joiden väliin jäävä alue pumpataan kuivaksi, ja rakennetaan maapato 1. Samaan aikaan kaivetaan tulva-aukon alapuolisen tulvakanavan loppuosa osittain vedestä kaivuna ja osittain pienehköjä työpatoja käyttäen. Tulva-aukkojen yhteyteen rakennetaan niemeke maisemointitarkoituksessa työpadon 1 purkumassoista. Massoja käytetään myös työpatojen 2 ja 3 rakentamiseen. Kemijoen virtaus ohjataan tulva-aukkojen kautta neljännen rakennusvuoden kesällä työpadon 1 purkamisen alettua. Perattavat ja kaivettavat uomat Voimalaitosta varten kaivetaan Sieriniemen poikki ylä- ja alakanavat, joiden pituus- ja tyyppipoikkileikkaukset on esitetty hakemussuunnitelmassa. Yläkanava kaivetaan pääosin kuivatyönä rantatörmään jätettävän kannaksen suojassa. Voimalaitosrakenteiden valmistuttua niin pitkälle, että ne voidaan sulkea yläpuolelta, kannas puretaan ja kanava

11 kaivetaan valmiiksi osin märkätyönä. Samalla rakennetaan maapadot 2 ja 3 valmiiksi. Alakanava kaivetaan osin kuivatyönä koneaseman rakentamisen yhteydessä. Alakanavan alaosa tehdään työpadon (työpato 4) suojassa. Työpadon rakentaminen ja purku, samoin kuin märkätyönä tehtävä kanavan liittäminen jokiuomaan aiheuttavat veden samentumista. Tulva-aukkojen alapuolelle kaivetaan tulvakanava, jonka alkuosa tehdään kuivatyönä tulva-aukkojen rakentamisen yhteydessä. Loppuosa kaivetaan märkätyönä tai pienten työpatojen suojassa. Kanavan oikean reunan vahvistaminen edellyttää kaivua tulvakanavan pohjatason alapuolelle. Oikea reuna verhotaan joko lohkareilla tai maabetonilla. Mallikokeiden mukaan jokiuoman vasenta reunaa tulva-aukkojen alapuolella ei tarvitse verhota. Tämä kuitenkin edellyttää aukkojen tasaista avaamista mallikokeissa tutkitulla tavalla. Kanavien ja rakenteiden alueelta tulevat massat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan rakenteisiin. Ylijäämämassat läjitetään erillisen maisema-suunnitelman mukaan. Ylä- ja alakanavaa kaivetaan toisen ja kolmannen rakennusvuoden alkukuukausina. Kesäaikana käytettävissä olevaa kalustoa pyritään käyttämään maapatotöihin. Keskuskaivannon kaivamisen jälkeen ylä- ja alakanavan kaivettavia massoja on vielä m 3, josta alakanavan vedenalaista osuutta Kemijoessa on noin m 3. Vedenalainen kaivu ajoittuu joko kolmannen tai neljännen rakennusvuoden kesään. Alakanavan loppuosa kaivetaan kuivatyönä alakanavan alapäähän rakennettavan työpadon 4 suojassa toisena ja kolmantena rakennusvuotena. Työpatona toimiva yläkanavan Kemijoesta erottava kannas poistetaan viimeisen rakennusvuoden kesällä. Työpadon 1 suojassa kaivetaan tulvakanavan yläpää toisena rakentamisvuotena. 11 Vedennosto ja viimeistelytyöt Vedennosto aloitetaan viimeisen rakennusvuoden lopulla, kun maapato 1 on valmis. Vedennosto toteutetaan erikseen laadittavan aikataulun ja tarkkailuohjelman mukaan. Viimeistelytyöt tehdään viidennen rakentamisvuoden aikana. Kuivatusojat Rantapadon 2 taustalle rakennetaan luonnonmukainen ohitusuoma rantapatoon 1 sijoitettavan rummun kautta. Ohitusuomaan johdetaan rantapadon 2 suotovedet ja taustan pintavedet. Ohitusuoma laskee Petäjäniemestä päin Kemijokeen Sierijoen suusta ylävirtaan. Rantapatojen 3 ja 4 suotovedet sekä taustan pintavedet ohjataan kuivatusojien kautta Majavaojaan, joka laskee Majavalampien ja Hanninojan kautta Kemijokeen. Hakija on päivätyssä katselmuskirjasta antamassaan muistutuksessa muuttanut hakemustaan tältä osin ja esittänyt, että rantapadon 3 suotovesien ja taustan kuivatusvesien johtamiseksi hakijalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus salaojan sijoittamiseksi eräiden tilojen alueille. Salaojan yksityiskohtainen sijoitussuunnitelma ja korvausesitys on toimitettu aluehallintovirastolle

12 12 Muut rakenteet Koneasemalta alavirtaan päin rakennetaan 110 kv:n ulkokytkinlaitos. Laitokselta lähtevä voimajohto ylittää Kemijoen, jonka jälkeen se liitetään 110 kv:n voimansiirtoverkkoon kaavaan varattua johtokäytävää pitkin. Koneasemalta tulva-aukoille rakennetaan 20 kv:n johto tulvaaukkojen omakäyttöä varten. Ehdotus padotus- ja juoksutussäännöksi Hakija on esittänyt, että vedenpinta Sierilän voimalaitospadolla saadaan nostaa niin, ettei se tuulista tai muista tilapäisistä, luvan saajasta riippumattomista tekijöistä johtuvia, lyhytaikaisia poikkeamia lukuun ottamatta ylitä korkeutta N ,00 m. Voimalaitoksen juoksutusta voidaan tehon tarpeen vaihtelujen mukaan muuttaa. Juoksutettavien vesimäärien muutokset on suoritettava siten, ettei vesistössä tai sen rannoilla aiheudu enempää vahinkoa kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Hakija on toimitusinsinöörille toimitetussa selvityksessä esittänyt Sierilän voimalaitoksen alapuolisten vuorokausisäännöstelyn haittavaikutusten vähentämiseksi seuraavanlaista juoksutussääntöä: Sierilän voimalaitoksesta juoksutettavien vesimäärien muutokset on suoritettava siten, ettei vesistössä tai sen rannoilla aiheudu enempää vahinkoa kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Vedenpinta Sierilän voimalaitospadolla saadaan nostaa niin, ettei se tuulista tai muista tilapäisistä, luvan saajasta riippumattomista tekijöistä johtuvia, lyhytaikaisia poikkeamia lukuun ottamatta ylitä korkeutta N ,00 m. Kesäkuun 1. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana 1) voimalaitoksen juoksutuksen tuntikeskiarvo on vähintään 40 m 3 /s lukuun ottamatta juoksutukseen vaikuttavien häiriöiden lyhytaikaisia poikkeamia, 2) viikonloppuisin, kun Kemijärven edellisen vuorokauden tulovirtaama alittaa 300 m 3 /s, ei laitoksen juoksutuksen kolmen tunnin keskiarvo saa ylittää 500 m 3 /s. HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ YVA-MENETTELY JA KAA- VOITUSTILANNE Päätökset Suunnitellun hankkeen vaikutusalueella ovat voimassa seuraavat lupapäätökset: Vanttauskosken voimalaitoksen rakentamista koskevat Pohjois- Suomen vesioikeuden antama päätös nro 6/65/I ja korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös.

13 Permantokosken voimalaitoksen rakentamista koskevat Pohjois- Suomen vesioikeuden antama päätös nro 61/69/I ja korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös diaarinro 1886 ja Valajaskosken voimalaitoksen rakentamista koskevat Pohjois-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 80/63/I ja korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös sekä rakennusvirtaaman nostamista koskevat Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 47/00/1, Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös sekä perkaamista koskeva Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 18/03/1. Lapin ympäristökeskus on päätöksellään rajannut luonnonsuojelulain (1096/1996) 47 :n 1 momentin ja luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) 22 :ssä tarkoitetun erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan. Rajauksen pinta-ala on 0,63 ha. Luonnonsuojelulain 47 :n mukaan rajauksen mukaisen esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. YVA-menettely Sierilän voimalaitoksen suunnittelualueella toteutettiin ympäristövaikutusten arviointi vuosina YVA-menettelyn jälkeen on selvitetty rakentamisesta ympäristölle aiheutuvien haittojen vähentämiskeinoja ja suunniteltu korvaavia toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden ja vesistön moninaiskäytön säilyttämiseksi. Hakijan näkemyksen mukaan voimalaitoksen rakentaminen Sieriniemeen eli vaihtoehto 1 on teknisesti ja taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella myös luontoon kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisemmät kuin muissa sijaintivaihtoehdoissa, kun tarkastellaan hankkeen vaikutuksia jokiympäristön luonnontilaan, vedenlaatuun, kalojen ja törmäpääskyjen elinympäristöihin sekä maisemaan. Vähiten suositeltava sijaintivaihtoehto oli vaihtoehto 2. Valitulla padotuskorkeudella N ,00 m hankkeen vaikutukset elinympäristöihin, Körkön kulttuurimaisemaan, lunastettavien rakennusten määrään, kulkuyhteyksiin ja vesihuoltorakenteisiin jäävät vähäisemmiksi kuin vaihtoehtoisella padotustasolla N ,00 m. YVA-menettelyn aikana käynnistettyä vuorovaikutteista asioiden käsittelytapaa ja osallistavaa suunnittelua on jatkettu vaikutusalueen sidosryhmien kanssa. Kaavoitus Suunnittelualueella ovat voimassa Rovaniemen maakuntakaava vuodelta 2000 ja osittain myös Oikaraisenkylän ja Jyrhämäjärven yleiskaava. Yleiskaava on hyväksytty Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuustossa ja siihen on tehty muutoksia ja Kaava ulottuu Kemijokivarressa Sieriniemen yläpuolelta Petäjäniemen kohdalta joen lounaispuolella noin 1,5 km Nuottisaaren alapuolelle ja joen koillispuolella noin 3,0 km Nuottisaaren alapuolelle. Kaavan laadinnassa on otettu huomioon Sierilän voimalaitoshanke siten, että suunniteltu voimalaitoksen ja patorakenteiden tarvitsema alue on merkitty erityisalueeksi (E) ja läjitysalue maa-ainesten ottoalueeksi (EO). Muutoksessa on otettu huomioon Oikaraisen lossin korvaaminen sillalla ja sen vaatimat aluetarpeet. 13

14 Rovaniemen maalaiskunnan valtuusto on hyväksynyt Koskenkylän osayleiskaavan Kaava-alue alkaa Olkkakosken niskalta Honkasaaren kohdalle saakka. 14 TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET JA LUNASTETTAVAT ALUEET Alueet Rakentamiseen tarvittavat maa- ja vesialueet sekä sopimustilanne Sierilässä Tarvittava maa-alue ha Tarvittava vesialue ha Tarvittava alue yhteensä ha Hakija Muu Yht. Hakija Muu Yht. Hakija Muu Yht. Veden alle jäävät alueet 169,6 186,9 356,5 886,9 22,2 909, ,5 209, ,6 Täyttöalueet 0,7 3,6 4,3 0,6-0,6 1,3 3,6 4,9 Voimalaitosalue ja muu rakentamiseen tarvittava alue 130,4 47,1 177,5 26,9 0,5 27,4 157,3 47,6 204,9 Yhteensä ha 300,7 237,6 538,3 914,4 22,7 937, ,1 260, ,4 Yhteensä % 55,9 44,1 100,0 97,6 2,4 100,0 82,4 17,6 100,0 Yllä esitettyyn alueiden omistustilanteeseen on tullut muutoksia hakemuksen vireilletulon jälkeen. Ennen katselmustoimituksen päättymistä hakija oli ostanut alueen tai tehnyt sopimuksen 63 tilan osalta. Näistä yksi tila ei sijaitse padotusalueella, vaan voimalaitospadon alapuolisella hankkeen vaikutusalueella. Tilakorteista suoritettujen laskelmien mukaan hakija on katselmustoimituksen aikana saanut omistukseensa/sopinut hanketta varten tarvittavista maa-alueista 23,72 hehtaarin osalta (omistusoikeudella 23,264 ha ja sovittu tarvittavan alueen korvauksesta 0,456 ha) ja hanketta varten tarvittavista vesialueista 3,983 hehtaarin osalta (luvuissa ei ole mukana vettyvät alueet). Hakija on edelleen katselmustoimituksen päättymisen jälkeen ostanut tai tehnyt tilusvaihtosopimuksen viiden tilan kanssa. Näistä yhden tilan alueita ei tarvita hanketta varten, mutta tila sijaitsee osittain hankkeen vaikutusalueella. Hakija on saanut katselmustoimituksen päättymisen jälkeen omistukseensa hanketta varten tarvittavia maa-alueita 4,22 ha. Yhteensä hakija on tehnyt hakemuksen vireilletulon jälkeen kaupan tai sopimuksen 68 tilan kanssa. Hakija omistaa hanketta varten tarvittavista maa-alueista 328,144 ha eli noin 61 %, hanketta varten tarvittavista vesialueista 918,4 ha eli 98 % ja kaikista hanketta varten tarvittavista alueista yhteensä 1 243,544 ha eli 84,3 %. Sierilän voimalaitoksen rakentamiseksi on tarpeen saada oikeus muuttaa vesialueeksi edellä mainitut ja hakemussuunnitelmassa esitetyt kaivualueet ja padotusaltaaseen kuuluvat maa-alueet sekä saada oikeus ottaa pysyvään käyttöön tarvittava vesivoima. Muiden kuin hakijan omistamien veden alle jäävien maiden, käyttöön otettavan ja mene-

15 tettävän vesivoiman sekä vettyvien alueiden omistajille tulee määrätä kertakaikkiset korvaukset. Hakija on esittänyt lunastettavaksi voimalaitosalueeseen kuuluvat tai muutoin rakentamiseen pysyvästi tarvittavat alueet, jotka ovat muun kuin hakijan omistuksessa. Lunastettavat tilat ja niiden pinta-alat selviävät alla olevasta taulukosta. Lunastettavaksi esitetyt alueet: 15 Kiinteistötunnus Tilan nimi Lunastettava alue Pinta-ala ha Leppälä Maapatoalue 0, Huhta Maapatoalue 0, Ylihuhta Maapatoalue 0, Haapatörmä Maapatoalue 0, Mäkelä Maapatoalue 0, Kuusenlahti Maapatoalue 0, Korkalonvirta Maapatoalue 2, Korkalonvirta Padotusalue 0, Korkalonvirta Padon alapuolinen alue 0, Korkalonvirta Täyttöalue 0, RN:ot 26:1-5 yht. maa-alue Muu tarvittava alue 0, Saaritila Maapatoalue 0, Viirilä-Alamommo Maapatoalue 6, Airala Maapatoalue 0, Arola Voimalaitosalue 4, Alasierilä Alakanava-alue 0, Alasierilä Voimalaitosalue 4, Sierilä Voimalaitosalue 6, Törmälä Maapatoalue 0, Hannila Alakanava-alue 0, Hannila Maapatoalue 3, Hannila Padotusalue 1, Hannila Voimalaitosalue 16, Rovavirta Maapatoalue 1, Rovavirta Padotusalue 1, Rovavirta Padon alapuolinen alue 1, Rovavirta Täyttöalue 0, Rovavirta Voimalaitosalue 0, Rovaniemen jakokunnan vedet Maapatoalue 0, RN:ot 29:11-13 mutapalsta Voimalaitosalue 0,246 Lunastettavaksi esitettävät alueet yhteensä 58,236 Hakemuksen vireille tulon jälkeen hakija on ostanut tai saanut tilusvaihtosopimuksella omistukseensa tilojen Haapatörmä RN:o 67:2, Mäkelä RN:o 67:3, Airala RN:o 16:69 ja Sierilä RN:o 29:25 hanketta varten tarvittavat alueet. Lunastettavaksi esitettyjä alueita on tämän jälkeen 51,131 ha. Hakija on aluehallintovirastolle toimittamassaan täydennyksessä tarkentanut koskitilojen Korkalonvirta ja Rovavirta lunastettavaksi esitettyjä alueita ja toimittanut päivitetyt tilakortit. Koskitilan Korkalonvirta osalta lunastettavaksi esitettyjen alueiden pinta-ala on kasvanut 3,607 ha ja koskitilan Rovavirta pinta-ala 0,725 ha. Lunastettavaksi esitettyjä alueita on tämän jälkeen kaikkiaan 55,463 ha.

16 Hakijan on tarpeen saada työaikaisena käyttöoikeutena oikeus ruopata matalat padotusalueet ja oikeus täyttämällä korottaa ne alavat ranta- ja läjitysalueet, jotka on maisemasuunnitelmissa esitetty tällaisiksi toimenpidealueiksi. Lisäksi hakijan on tarpeen saada oikeus suorittaa kaivutyöt vesialueella tulvakanavassa ja alakanavan jatkeen alueella. Luettelo tiloista, joista ei ole tehty vapaaehtoista sopimusta, on hakemussuunnitelmassa (liite 40). Luettelossa on ilmoitettu tilat, joista on esitetty lunastettavaksi alueita sekä tilat, joiden alueisiin on tarpeen saada käyttöoikeus tai joille yrityksestä muutoin aiheutuu vahinkoa. Liitteestä 40 on toimitettu katselmustoimituksen toimitusinsinöörille päivitetty luettelo tilanteesta. Lisäksi on toimitettu luettelo tiloista, joista ei ole sovittu mennessä. Tilakohtaisesti laadituista vahinkoarvioista ilmenevät alueiden tiedossa olevat omistajat tai haltijat, karttakuvioiden tiluslajit ja pinta-alat sekä muut vesiasetuksen 61 :n 1 momentin 20) kohdassa ja 56 :ssä mainitut asiat sekä tilojen vahinkoarviot ja hinnoitteluperusteet. 16 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA JA HANKKEEN VAIKUTUKSET SIIHEN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Yleiskuvaus vesistöstä Kemijoen valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 2,9 %. Sierilän valuma-alue on km 2. Kemijoen suurimmat sivujoet ovat Ounasjoki, Raudanjoki, Kitinen ja Luiro. Vesistön suurimmat järvet ovat Kemijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Kemijoen pääuomaan on rakennettu kahdeksan voimalaitosta, jotka ovat Kemijärvestä alaspäin Seitakorva, Pirttikoski, Vanttauskoski, Valajaskoski, Petäjäskoski, Ossauskoski, Taivalkoski ja Isohaara. Kemijoen pääuoma on jakautunut säätömahdollisuuksiltaan kahteen selvästi erottuvaan ryhmään. Ylempään ns. Luusuan voimalaitosryhmään kuuluvat Kemijärven alapuoliset laitokset Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohtaan saakka eli Seitakorva, Pirttikoski, Vanttauskoski ja Permantokoski. Luusuan ryhmän tehonsäätökykyyn vaikuttavat oleellisesti ryhmän ylimmän laitoksen, Seitakorvan, juoksutuksen säätömahdollisuus ja tulovirtaaman vaihtelu sekä voimalaitosaltaiden käyttö. Luusuan ryhmän säätökyky on Kemijärven ansiosta erinomainen, kun taas Rovaniemen alapuolisen Petäjäisen ryhmän säätökykyä vähentää luonnontilainen jokijakso Vanttauskosken ja Valajaskosken välillä. Voimalaitosten välinen viipymä on tällä hetkellä Valajaskosken ja siten myös koko Petäjäisen ryhmän säädön kannalta epäedullinen. Sierilän voimalaitos lyhentää viipymän muutamaan tuntiin, jonka seurauksena Petäjäisen ryhmän säätökyky paranee ilman voimalaitosaltaiden vedenkorkeusvaihteluiden lisääntymistä. Vedenkorkeudet ja virtaamat Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Sierilää lähin yläpuolinen virtaamanmittauspaikka on Vanttauskosken voimalaitoksella. Sieltä saadaan myös Vanttauskosken alaveden kor-

17 Virtaama m 3 /s keustiedot. Noin 24 km Sierilän voimalaitospadolta ylävirtaan, Koskensaaren kohdalla, on vuodesta 1999 lähtien ollut käytössä paineanturilla varustettu, vedenkorkeustietoja tallentava mittauslaite ja luettava asteikko. Myös Raudanjokisuussa on ollut teräspaaluun kiinnitetty asteikko, joka on korvattu paineanturilla varustetulla, tallentavalla mittauslaitteella vuonna Lähimmällä vedenkorkeuden mittauspaikalla Raudanjokisuun alapuolella on asteikkoa havaittu kerran päivässä vuosina Havaintojen mukaan ylin vedenkorkeus (HW) on N ,28 m, alin vedenkorkeus (NW) on N ,77 m ja keskivedenkorkeus (MW) on N ,12 m. Paineanturilla varustettu mittauslaite on tallentanut vedenkorkeustietoja jaksoittain jopa 10 minuutin välein vuodesta Tänä jaksona HW = N ,37 m, NW = N ,03 m ja MW = N ,15 m. Koskensaaressa olevalla vedenkorkeuden havaintopaikalla on havaittu asteikkoa kerran päivässä vuosina Tänä aikana HW = N ,91 m, MW = N ,48 m ja NW = N ,90 m. Paineanturilla varustettu mittauslaite on tallentanut vedenkorkeustietoja jaksolla Tällöin HW = N ,02 m, MW N ,7 m ja NW = N ,04 m. Lähin virtaamanmittauspaikka on Vanttauskosken voimalaitoksella. Vuosina vuorokausikeskivirtaaminen suurin arvo on ollut m 3 /s ja pienin arvo 41 m 3 /s. 17 VANTTAUSKOSKEN VIRTAAMAN PYSYVYYS PROSENTTEINA (HAVAINNOT VUOSILTA ) % Vanttauskosken virtaaman pysyvyys. Havainnot ovat vuorokausikeskiarvoja vuosilta Virtaama Pysyvyys % Nykyisten vedenkorkeuden mittauslaitteiden lisäksi rakennetaan voimalaitoksen ja säännöstelypadon yhteyteen tallentavat vedenkorkeuden mittauslaitteet. Ne mittaavat vedenkorkeutta ylä- ja alavedestä. Lisäksi voimalaitoksen ylä- ja alapuolelle asennetaan vedenkorkeusas-

18 teikot. Virtaamatiedot määritetään ja tallennetaan erikseen voimalaitokselta ja säännöstelypadolta. 18 Padotuslaskelmat ja vaikutukset vedenkorkeuksiin Sierilän padotuslaskelmat on laskettu dynaamisella 1-dimensioisella avouoman virtauslaskentaohjelmistolla. Voimalaitoksen aiheuttamia vedenkorkeuden ja virtaamien muutoksia on tarkasteltu padon yläpuolisessa säännöstelyaltaassa, joka ulottuu Vanttauskoskelle asti, ja alapuolisessa Valajaskoskelle ulottuvassa altaassa. Laskentamallissa tarkasteltu jokijakso alkaa Vanttauskoskelta kilometriltä 0,00 ja päättyy Valajaskoskelle kilometrille 72,490. Sierilän pato sijaitsee mallin kilometrillä 31,950. Laskennassa käytetyn Kemijoen uoman geometria on saatu 1950-luvulla mitatuista ja vuonna 1990 luodatuista poikkileikkauksista. Mallissa on Ounasjoki 9,1 kilometrin ja Raudanjoki 6,9 kilometrin pituisina uominaan. Näiden uomien poikkileikkaukset on saatu ja 1960-luvuilla suoritetuista luotauksista. Sierilän voimalaitoksen ylä- ja alakanava ovat mallissa suunnitelmien mukaisina. Poikkileikkauksia mallissa on yhteensä 987. Mallin pääuoma on kalibroitu virtaamilla 100 m 3 /s, 470 m 3 /s, 800 m 3 /s, m 3 /s, ja m 3 /s. Raudanjoki on kalibroitu virtaamilla 100 m 3 /s ja 470 m 3 /s. Ounasjoen kalibrointi on suoritettu joelta määritettyjen purkautumiskäyrien perusteella. Laskelmissa Sierilän ylävesikorkeus on koneaseman padon kohdalla N ,00 m ja maksimirakennusvirtaama 650 m 3 /s. Vedenkorkeudet tulevalla padotusaltaalla on laskettu stationäärisen rakennusvirtaaman mukaisessa tilanteessa. Nykyiset vedenkorkeudet on laskettu virtaamalla 500 m 3 /s, joka vastaa tämänhetkistä Vanttauskosken rakennusvirtaamaa. Sierilän padotusaltaan vedenkorkeuslaskelmissa on otettu huomioon Vanttauskosken voimalaitokselle suunniteltu rakennusvirtaaman muutos. Vedenkorkeudet voimalaitoksen alapuolelta on esitetty vuorokautisen virtaamanvaihtelun mukaisessa tilanteessa esimerkkiviikolta , jolloin on esiintynyt voimakasta säätötarvetta. Sierilän padolla vedenkorkeus nousee nykyisestä tasosta N ,65 m tasolle N ,00 m eli 6,35 metriä. Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolella vedenkorkeus nousee nykyisestä tasosta N ,42 m tasolle N ,60 m eli 2,18 metriä. Sierilän alakanavan ja tulvaluukkujen väliin jäävällä alueella vesi ei nouse nykyisestä korkeudestaan. Jokiuoma ei myöskään kuivu, vaan alueen vedenkorkeus seuraa alakanavan suun ja Raudanjokisuun vedenkorkeuden muutoksia. Kuivina ajanjaksoina tulvaluukkujen alapuolella vedenkorkeus asettuu alajuoksulla sijaitsevan Valajaskosken voimalaitoksen ylävedenkorkeuden tasolle. Hakija on toimittanut katselmustoimituksen toimitusinsinöörille syvyyskartan alakanavan suun ja tulva-aukon väliseltä alueelta vedenkorkeuden ollessa tasolla N ,30 m (katselmustoimituksen lisäselvitykset liite L2). Vedenkorkeutta voimalaitoksen rakentamisen jälkeen on arvioitu laskelmin ja se käy alimmillaan simuloidun tarkastelujakson aikana tasolla N ,20 m + N ,30 m.

19 Hakija on lisäksi toimittanut toimitusinsinöörille selvityksen padotusaltaan nykyisistä ja Sierilän voimalaitoksen rakentamisen jälkeisistä tulvavedenkorkeuksista virtaamilla HQ 1/100 ja HQ 1/250 (katselmustoimituksen lisäselvitykset liite L3). Selvityksen mukaan tulvavedenkorkeudet nousevat Vanttauskosken voimalaitokselta lähtien Sierilän voimalaitoksen kohdalle tultaessa (eli patoallasalueella) siten, että ne ovat välittömästi Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolella 0,26 metriä ja Sierilän voimalaitoksen yläpuolella 1,58 metriä nykyisiä tulvavedenkorkeuksia ylempänä. Vastaavasti Sierilän voimalaitoksen alapuoliset tulvavedenkorkeudet alenevat siten, että ne ovat välittömästi Sierilän voimalaitoksen alapuolisella alueella 0,14 metriä alhaisemmat nykyisiä tulvavedenkorkeuksia. Jokea alavirtaan päin mentäessä nykyisten ja tulevien tulvavedenkorkeuksien erot tasoittuvat kokonaan jokikilometrin 138,700 kohdalla. Vedenkorkeudet Sierilän padon kohdalla, Körkönkarin, Tikkasenkarin, Tervakarin, Viirinkylän ja Vanttauskosken voimalaitoksella tulevat nousemaan alla olevan taulukon mukaisesti. 19 Paikka (paalu) HQ 1/100 HQ 1/100 HQ 1/250 HQ 1/250 Nykyinen Sierilä rakennettu Nykyinen Sierilä rakennettu Sierilän voimalaitos (143) 80,97 82,48 81,36 82,79 Körkönkari (150) 82,08 83,17 82,44 83,48 Tikkasenkari (156) 83,58 84,21 83,88 84,51 Tervakari (163) 84,61 85,07 84,92 85,39 Viirinkylä (169) 85,96 86,28 86,30 86,61 Vanttauskoski (174) 86,60 86,87 86,94 87,21 Vuorokausisäätöä koskevissa laskelmissa on käytetty lähtöarvoina Vanttauskosken virtaamia ajalta , jolloin on esiintynyt runsasta säätötarvetta. Virtaamahuiput Sierilän voimalaitoksella on edellä mainitulta jaksolta korotettu 500 m 3 :stä/s 650 m 3 :iin/s summavirtaaman pysyessä samana. Hakemuksen mukaan vedenkorkeuden vaihtelun muutos Raudanjokisuussa on: Maksimi nykyisin N ,15 m Maksimi Sierilän rakentamisen jälkeen Minimi nykyisin N ,27 m Minimi Sierilän rakentamisen jälkeen N ,36 m N ,28 m Hakija on ilmoittanut katselmustoimituksen toimitusinsinöörille, että vedenkorkeus on Raudanjokisuussa vaihdellut N ,41 m ja N ,13 m välillä, eli 0,72 m. Sierilän voimalaitoksen rakentamisen jälkeen vaihtelu tapahtuu N ,12 m ja N ,36 m välillä, eli 1,24 m. Vedenkorkeuden 90 %:n pysyvyys on tasolla N ,30 m. Hakija on toimittanut toimitusinsinöörille selvityksen vedenkorkeuden nykyisestä ja tulevasta suurimmasta vaihtelusta vuorokauden ( ) aikana kesällä normaalissa käyttötilanteessa Vanttauskosken ja Valajaskosken välillä (katselmustoimituksen lisäselvityk-

20 set liite L1). Selvityksen mukaan vedenkorkeuden vuorokautinen vaihtelu pienenee ja tasoittuu huomattavasti patosallasalueella, mutta keskimäärin kaksinkertaistuu noin 40 cm:stä 90 cm:iin voimalaitoksen alapuolisella alueella aina Olkkakoskelle saakka, jossa vedenkorkeuden vuorokautinen vaihtelu pysynee nykyisellä tasolla. 20 Vesivoima Sierilän alueella ei ole tällä hetkellä rakennettua vesivoimaa. Suunniteltu Sierilän voimalaitos käyttää hyväkseen putouskorkeuden Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolelta Sierilän alakanavan suulle. Vesivoiman omistusselvitys välillä Sierilän alakanava (=paalu 139,200 km, N ,86 m) - Vanttauskosken alakanavan perkaus (=paalu 172,780 km, N ,70 m): Koskitila, jakokunta yms. Teho tässä Omistussuhteet portaassa Kemijoki Oy hankkinut Muut omistavat nimi RN:o manttaali kw manttaali % kw manttaali % kw Korkalonvirta 75:0 0, ,4 0, , ,8 0, ,86 112,6 Rovavirta 76:0 0, ,7 0, , ,6 0, ,27 12,1 Vanttauskoski 282:1 0, ,2 0, , , Viirin Voima 292:0 0, ,8 0, , ,4 0, ,68 9,3 Jussinlasku 37:8 0, ,4 0, ,00 12,4 - - Yhteensä ,5 98, ,5 1,1 134,0 Sivujoet padotuskorkeuteen N ,00 m Kampsajoki 876:3 104,5 104,5 Kuohunkijoki 876:3 46,0 46,0 Kaikki yhteensä ,0 97,6 284,5 Hankkeen yhteydessä menetetään padotusalueelle laskevissa sivujoissa (MQ 1 m 3 /s) korvattavaa vesivoimaa Kuohunkijoessa ja Kampsajoessa. Vesivoiman määrä ja omistussuhteet on esitetty edellä olevassa taulukossa. Hakija on esittänyt vesivoiman korvattavaksi siltä osin kuin se ei ole hakijan omistuksessa. Hakija on toimittanut katselmustoimituksen toimitusinsinöörille tiedot koski- ja virta-alueiden pinta-aloista (katselmustoimituksen lisäselvitykset liite L13 ja L14). Vesistön tila ja käyttö sekä vaikutukset niihin Vedenlaatu Rakentamisen yhteydessä toteutettavat vesirakennustyöt, perkaukset ja ruoppaukset lisäävät veden sameutta ja kiintoainepitoisuutta vesis-

Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa

Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Sierilä Kemijoen pääuoman viimeinen voimalaitos Sierilän vesivoimalaitos täydentää Lokan tekojärveltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi tuotantokoneistoksi.

Lisätiedot

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131

Lisätiedot

Sierilän voimalaitos uskomuksia ja todellisuutta. Mikael Fraunberg Yleisötilaisuus / Lapin luonnonsuojelupiiri 19.11.2006

Sierilän voimalaitos uskomuksia ja todellisuutta. Mikael Fraunberg Yleisötilaisuus / Lapin luonnonsuojelupiiri 19.11.2006 Sierilän voimalaitos uskomuksia ja todellisuutta Mikael Fraunberg Yleisötilaisuus / Lapin luonnonsuojelupiiri 19.11.2006 Esityksen sisältö Johdanto Ympäristövaikutukset paikallisesti ja laajemmin Hankkeen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni-Kursanlammen luonnonravintolammikon ympäristölupa, Sodankylä Lapin Villitaimen Osuuskunta Vapaudentie

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 34/2013/2 Dnro PSAVI/36/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.4.2013 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 34/2013/2 Dnro PSAVI/36/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.4.2013 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 34/2013/2 Dnro PSAVI/36/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostaminen, Kemijärvi Kemijoki Oy Valtakatu 11 96100

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA. Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä

LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA. Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä Metsähallitus Länsi-Lappi Sampantie 4 95700 Pello 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Merikosken voimalaitoksen Lasaretinhaaran patoluukun korvaaminen kiinteällä patorakenteella, Oulu Oulun

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/2 Dnro PSAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.8.2011 ASIA

LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/2 Dnro PSAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.8.2011 ASIA LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/2 Dnro PSAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.8.2011 1 ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen vesistön alitse Arktikumin edustalla, Rovaniemi LUVAN HAKIJA Rovaniemen

Lisätiedot

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Tenetin virran alitse, Sotkamo Naapurinvaaran vesiosuuskunta Huuskonniementie

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 51/11/2 Dnro PSAVI/7/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 18.7.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 51/11/2 Dnro PSAVI/7/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 18.7.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 51/11/2 Dnro PSAVI/7/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 18.7.2011 1 ASIA Valokaapelin rakentaminen Keinuvuopajan alitse, Rovaniemi LUVAN HAKIJA TeliaSonera Finland Oyj Laajakaista 3 F

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Maakaapelin rakentaminen Sanginjoen alitse, Oulu Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy PL 116 90101

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kallijärven ruoppausalueen laajentaminen, Keminmaa Keminmaan kunta Kunnantie 3 94400 Keminmaa 2

Lisätiedot

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846 TUTKIMUSRAPORTTI 21 - ROVANIEMI 216 Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 21 214 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 1846 TIIVISTELMÄ Kemijoki Oy ja

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 29/09/1 Dnro Psy-2009-y-6 Annettu julkipanon jälkeen 27.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 29/09/1 Dnro Psy-2009-y-6 Annettu julkipanon jälkeen 27.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 29/09/1 Dnro Psy-2009-y-6 Annettu julkipanon jälkeen 27.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Severijoen sillan ja varasillan rakentaminen, Kemijärvi Tiehallinto / Lapin tiepiiri Hallituskatu 3 B 96100

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 69/10/2 Dnro PSAVI/122/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 69/10/2 Dnro PSAVI/122/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 69/10/2 Dnro PSAVI/122/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Sillan rakentaminen Inarijärven Miesniemen ja Kaakkurisalmensaaren väliseen salmeen, Inari Kiinteistö

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010

PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa 17.12.2009. Itä-Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009 TUTKIMUSRAPORTTI 15 - ROVANIEMI 211 Jyrki Autti, Erkki Huttula ja Johanna Mehtälä Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 25-29 TUTKIMUSRAPORTTI 15- ROVANIEMI 211 Jyrki Autti,

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/10/2 Dnro PSAVI/61/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/10/2 Dnro PSAVI/61/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 24/10/2 Dnro PSAVI/61/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Varejoen alitse ja töidenaloittamislupa, Tervola Meri-Lapin Vesi Oy Nummitie

Lisätiedot

65 Kemijoen vesistöalue

65 Kemijoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 151(196) 65 Kemijoen vesistöalue Vesistöalueen ala 51 127 km 2 Suomen puolella 49 467 km 2 Järvisyys 4,3 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987 ja laki Ounasjoen erityissuojelusta

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 63/10/2 Dnro PSAVI/112/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 63/10/2 Dnro PSAVI/112/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 63/10/2 Dnro PSAVI/112/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Valokaapelin rakentaminen Kemijoen alitse, Keminmaa Elisa Oyj Kutomotie 18 00061 Helsinki 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Vaasan hallinto-oikeus Päätös Asia Sisällysluettelo

Vaasan hallinto-oikeus Päätös Asia Sisällysluettelo Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Päätös 1 (174) Antopäivä Päätösnumero 3.3.2015 15/0041/2 Diaarinumero

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen

Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen Etelä-Suomi Päätös Nro 89/2010/4 Dnro ESAVI/134/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2010 ASIA HAKIJA Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen Porvoon Energia Oy

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 78/10/2 Dnro PSAVI/68/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 78/10/2 Dnro PSAVI/68/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 78/10/2 Dnro PSAVI/68/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.12.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Sillan tai rumpusillan rakentaminen Perttausjoen yli, Rovaniemi Metsähallitus / Metsätalous PL

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Hakija Koskienergia Oy, Kotakennääntie 31, Äänekoski, puh Ruukin voimalaitoksen rakentaminen Siikajokeen, Siikajoki

Hakija Koskienergia Oy, Kotakennääntie 31, Äänekoski, puh Ruukin voimalaitoksen rakentaminen Siikajokeen, Siikajoki Dnro PSAVI/80/04.09/2012 12.6.2014 KUULUTUS Vesilain mukainen lupahakemus Hakija Koskienergia Oy, Kotakennääntie 31, 44100 Äänekoski, puh. 010 45 11 Asia Ruukin voimalaitoksen rakentaminen Siikajokeen,

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee

Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee PÄÄTÖS Nro 128/09/2 Dnro ISY-2009-Y-171 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2009 HAKIJA Ratahallintokeskus ASIA Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee HAKEMUS Ratahallintokeskus

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Sierilän voimalaitoksen rakentamista ja käyttämistä koskeva lupahakemus, hakijana Kemijoki Oy, 27.12.2005.

Sierilän voimalaitoksen rakentamista ja käyttämistä koskeva lupahakemus, hakijana Kemijoki Oy, 27.12.2005. TOIMITUSINSINÖÖRI REINO KURKELALLE MUISTUTUS ASIA TAUSTAA Sierilän voimalaitoksen rakentamista ja käyttämistä koskeva lupahakemus, hakijana Kemijoki Oy, 27.12.2005. Rovaniemen ja Vanttauskosken välinen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA Siirtoviemärin ja runkovesijohdon rakentaminen Tujuojan, Kuonanjoen, Kuonanjoen täyttökanavan ja Lohijoen alitse sekä

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 70/12/2 Dnro PSAVI/47/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 70/12/2 Dnro PSAVI/47/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 70/12/2 Dnro PSAVI/47/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kaapelin rakentaminen Tipasjoen alitse Helalammen itäpuolella ja valmistelulupa, Sotkamo E.ON Kainuun

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 39/2011/4 Dnro ESAVI/417/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 ASIA Simojoen pääuomaa sekä eräiden Simojärveen ja Simojokeen laskevien jokien suuosien kalataloudellista kunnostamista koskevan

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 HAKIJA Savon Voima Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kallaveteen välille Säyneensalo

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 36/10/2 Dnro PSAVI/11/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 36/10/2 Dnro PSAVI/11/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 36/10/2 Dnro PSAVI/11/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2010 1 ASIA Venereitin ruoppaaminen Kemijoen pääuomaan tilalta Kari RN:o 29:9 ja töidenaloittamislupa, Rovaniemi LUVAN HAKIJA

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 30/12/2 Dnro PSAVI/21/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 9.5.2012 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 30/12/2 Dnro PSAVI/21/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 9.5.2012 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 30/12/2 Dnro PSAVI/21/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 9.5.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kaapeleiden rakentaminen Siikajoen alitse ja valmistelulupa, Pyhäntä E.ON Kainuun Sähköverkko Oy

Lisätiedot