65 Kemijoen vesistöalue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "65 Kemijoen vesistöalue"

Transkriptio

1 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) 65 Kemijoen vesistöalue Vesistöalueen ala km 2 Suomen puolella km 2 Järvisyys 4,3 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987 ja laki Ounasjoen erityissuojelusta 703/1983) nro 43, Vähäjoen vesistö nro 44, Auttijoen vesistö nro 45, Käsmäjoen vesistö nro 46, Kemijoen ja Tenniöjoen yhtymäkohdan yläpuoliset vesistöt Ounasjoen vesistö Voimalaitokset Kemijoen vesistöalueen koko rakennettu vesivoima on MW ja GWh/a. 1 Isohaara 2 Taivalkoski 3 Ossauskoski 4 Petäjäskoski 5 Valajaskoski 6 Permantokoski 7 Vanttauskoski 8 Kaihua 9 Kaarni 10 Juotas 11 Pirttikoski 12 Seitakorva 13 Jumisko 14 Kokkosniva 15 Kurkiaska 16 Kelukoski 17 Matarakoski 18 Vajukoski 19 Kurittukoski 20 Porttipahta 21 Lokka

2 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Yleistä Kemijoen vesistöalueen pinta-ala on km 2, mistä Suomen puolella on km 2. Alueen järvisyys tekoaltaat ja voimalaitosten patoaltaat mukaan lukien on 4,3 % (luonnontilassa 3,3 %). Kemijoki on Suomen pisin joki ja sen pituus on Kitinen mukaan lukien 552 km. Se on lähes yhtä pitkä mitattuna muista itäisistä latvahaaroista. Sivujoista pisin on Ounasjoki (298 km). Kemijoen itäiset latvahaarat Kitinen, Luiro ja Ylä-Kemijoki yhtyvät Pelkosenniemellä. Niiden vesistöalueet käsittävät 42 % Kemijoen vesistöalueesta. Pelkosenniemen alapuolella Kemijoki muuttuu Kemijärveksi. Kemijärven luusuasta mitattuna on vesistöalueen pinta-ala jo 53 % koko vesistöalueesta. Kemijärven ja meren välillä yhtyy jokeen vesistön läntinen haara ja vesistöalueeltaan suurin joki, Ounasjoki. Sen pinta-ala käsittää 27 % Kemijoen koko vesistöalueesta (Vesihallitus 1980, Marttunen ym. 2004b 1 ) Säännöstely ja vesivoima Kemijoen vesistö on valjastettu vesivoimantuotantoa varten erillislailla suojeltua Ounasjokea ja Ylä-Kemijokea lukuun ottamatta. Luiron ja Kitisen latvoille on rakennettu läntisen Euroopan suurimmat tekoaltaat Lokka (v. 1967, pinta-ala 417 km 2 ) ja Porttipahta (v. 1971, pintaala 214 km 2 ). Lokan vedet juoksutetaan Vuotson kanavan (rakennettu v. 1981) kautta Porttipahtaan ja Kitiseen, joten Luirojokeen tulee pääosin vain Lokan alapuolisen valuma-alueen vesiä. Kitinen on täysin porrastettu käsittäen yhteensä 7 voimalaitosta. Kemijoen sivuvesistöistä säännöstellään Raudanjoen vesistön Olkkajärveä ja sen luusuaan on rakennettu Permantokosken voimalaitos. Kaihuan ja Vanttausjoen vesistössä säännöstellään Iso Kaihuaa, Iso Kaarnia, Pikku Kaarnia ja Vanttausjärveä, joiden vedet juoksutetaan Kaihuan voimalaitoksen kautta Kemijokeen. Juotasjoen vesistössä säännöstellään kahta pienehköä järviallasta ja vedet juoksutetaan edelleen Juotasjärven tekoaltaan kautta Kemijokeen. Juotaksen säännöstelyn pääallas on Juotasjärvi ja Juottaan tekojärvi on sen jatkeena. Jumiskojoen vesistöalue on tehokkaasti rakennettu; Jumiskon voimalaitoksen yläpuolella säännöstellään lukuisia pieniä järviä sekä Suolijärviä ja Isojärveä. Kemijärvi on koko vesistöalueen suurin luonnonjärvi. Järven pinta-ala on 230 km 2 ja rantaviivan pituus on 572 km. Kemijärven keskisyvyys on noin 5 metriä. Kemijärveä säännöstellään järven luusuaan rakennetun Seitakorvan voimalaitoksen avulla ja yhtenäisen järvialtaan pituus on suurimmillaan noin 80 km (Luusua- Pelkosenniemi) ja 60 km, jos jätetään jokimainen osuus Pelkosenniemi-Tapionniemi pois. Kemijärven alapuolinen 230 km pitkä Kemijoen pääuoma aina Perämereen asti on täysin porrastettu voimalaitoskäyttöön lukuun ottamatta Vanttaus- ja Valajaskosken laitosten väliä, johon on suunnitteilla Sierilän voimalaitos. (Marttunen ym. 2004b) 1

3 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Kemijoen pääuoman voimalaitosportaat. (Kemijoki Oy, taskuesite 2007)

4 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Kemijoen vesistön kaaviokuva. Kuvassa näkyvät voimalaitosten rakennusvirtaamat ovat kasvaneet. (Alatalo 1988)

5 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Kitisen voimalaitosportaat. (Kemijoki Oy, taskuesite 2007) Tulvat Kemijoen vesistö on luontaisesti erittäin tulvaherkkä, koska se on valuma-alueeltaan suuri ja vähäjärvinen ja sijaitsee Pohjois-Suomessa, jossa talvi on usein runsasluminen ja lumen sulamiskauden virtaamat suuria. Kevättulvan suuruuteen vaikuttaa ratkaisevasti sulamiskauden sääolosuhteet. Suuresta lumen vesiarvosta ei välttämättä synny suurta tulvaa, jos lumen sulamiskausi on pitkä ja vähäsateinen. Toisaalta korkeita virtaamia on esiintynyt myös vuosina, jolloin lumen maksimivesiarvo on ollut keskimääräistä pienempi. (Marttunen ym. 2004b) Kemijoella on esiintynyt vahinkoja aiheuttaneita tulvia jo 1600-luvulla. Keväällä 1741 sattui erityisen paha tulva. Pahoja tulvavuosia olivat myös 1807, 1859, 1866 ja Kemijoen voimalaitosten rakentamisen jälkeen pahoja tulvia on ollut vuosina 1966, 1981, 1993 ja Rakenteille vahinkoja aiheuttaneita tulvia rakennetulla pääuomalla on ilmennyt Taivalkosken ja Ossauskosken välillä (Tervola), Valajaskosken ja Vanttauskosken välillä (Rovaniemen seutu) sekä Kemijärven ja Kitisen välisellä jokiosalla. Porttipahdan juoksutukset eivät ole aiheuttaneet sanottavia hyyde- tai jääpatotulvia Kitisessä. Kemijoen rakennetuissa sivuvesistöissä ei

6 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) ole ilmennyt tulvavahinkoja Raudanjoen Jyrhämäjärveä lukuun ottamatta. Järvi on Kemijoen korkeimpien tulvien vaikutuspiirissä. Kemijoen vesistön luonnontilaisella osalla on rakennuksille ja muille rakenteille aiheutunut tulvavahinkoja Kemihaarassa ja Ounasjoella. Kemihaarassa vahinkokohteet ovat olleet Kuolajoen (Salla) ja Niemijoen (Savukoski) suussa sekä Kemihaaran varressa Kairijoen ja Kitisen välillä (Savukoski-Pelkosenniemi). Ounasjoen varressa rakenteisiin kohdistuneita tulvavahinkoja on ollut Kaukosen ja Nivankylän (Kittilä-Rovaniemen mlk) välillä. Kemihaaran ja Ounasjoen tulvavahingot ovat useimmiten syntyneet jääpatojen seurauksena. Lomaasuntoihin kohdistuneita vahinkoja on tapahtunut lähes koko Kemijoen vesistöalueella. Kemijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelmassa (Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro ) on selvitetty, kuinka nykyisten rakenteiden ja säännöstelyn mahdollistamat juoksutus- ym. toimenpiteet tehtäisiin oikein ja riittävän ajoissa siten, että tulvien aiheuttamat kokonaisvahingot voitaisiin rajata pienimpään mahdolliseen. Tulvantorjunnan toimintasuunnitelman pohjana on käytetty vuonna 1983 valmistuneita karkeita Kemijoen maksimitulvalaskelmia. Niissä tarkasteltujen tulvien toistuvuudet olivat kerran vuodessa. Vuonna 2000 valmistuneessa suurtulvaselvityksessä (Ollila ym. 2000) on arvioitu, millaisia vahinkoja kerran 250 vuodessa esiintyvä suurtulva aiheuttaisi nykypäivän Suomessa. Arvioitu tilanne pyrittiin saamaan mahdollisimman realistiseksi ottamalla huomioon, millä tavalla vesistöjen säännöstelyt ja poikkeusjuoksutukset vaikuttaisivat tulviin. Suurtulvan vahingoiksi arvioitiin koko maassa yhteensä 0,5 miljardia euroa. Kokonaisvahingot kohdistuisivat seuraavasti: rakennukset 52 %, teollisuus 20 %, maatalous 17 %, tiet ja sillat 6 %, metsätalous 3 % ja yleiset palvelut 2 %. Kemijoen vesistössä suurtulvavahinkojen suuruudeksi arvioitiin noin 10 miljoonaa euroa (...). Kemijoella eniten vahinkoja syntyisi Saarenkylän alueella, jossa vahinkoja syntyisi noin 4 milj. euroa. (...) Suurtulva aiheuttaisi rahallisesti varsin mittavia vahinkoja myös Rovaniemen kaupungissa suurimpana yksittäisenä kohteena Arktikum (arktinen tutkimuskeskus) museoineen ja tutkimustiloineen Ounasjoen rannassa. Vahingot olisivat lähes 1,7 miljoonaa euroa. (...) Vahinkojen kokonaismäärä olisi siten Rovaniemen kaupungin alueella yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Kemijärven seudulla vahinkojen kokonaismäärä nousee runsaaseen 0,84 miljoonaan euroon sijoittuen kutakuinkin tasaisesti eri puolelle Kemijärveä. Kemijärven osalta vahinkojen suuruuteen vaikuttaa Rovaniemen seudun, lähinnä Saarenkylän ja Arktikumin, suojelemiseksi tehtävät toimenpiteet. Kemijärven tulvanaikaiset juoksutukset pyritään hoitamaan siten, että Ounasjoen ja Kemijoen suurimmat virtaamat eivät ajoittuisi samoille päiville Saarenkylän alueella, mikä vaatii varastotilaa Kemijärvessä aina todennettuun tulvahuippuun saakka, kun odotettavissa on suuri tulva. Näillä toimilla voidaan pienentää jonkin verran yhteenlaskettuja vahinkoja Rovaniemen ja Kemijärven alueilla (Ollila ym. 1999). (Marttunen ym. 2004b) Lapin ympäristökeskus on arvioinut suuren tulvan aiheuttamat vahingot suuremmiksi kuin edellä esitetyssä. Lapin ympäristökeskuksen mukaan suurtulvavahingot olisivat Kittilän alueella Ounasjokivarressa vähintään 6 miljoonaa euroa ja Rovaniemellä vähintään 22 miljoonaa euroa.

7 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Kemijoki, Isohaara virtaama Min Ka Max Virtaama (m 3 /s) Min Had Ka Had Max Had Min Ech Ka Ech Max Ech Kemijoen minimi-, maksimi- ja keskimääräinen virtaama Isohaarassa ajanjaksolla sekä laskettuna ajanjaksolle kahden eri ilmastonmuutosmallin mukaan. (Veijalainen 2007) Vesistön käyttö ja suojelu Kemijoen vesistöalueella on runsaasti eriasteisia suojelualueita ja -ohjelmia. Tässä yhteydessä mainitaan vesivoiman kannalta keskeisimpiä suojeluita. Kemihaara Kemihaaran alueella Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa sijaitsee Natura alue "Kemihaaran suot" ja "Serrijoki-Kätkävuoma". Kemihaaran alue on luonnoltaan erityisen monipuolinen ja rikas. Keskeisiä luonnonelementtejä alueella on Kemijoki, Vuotosjoki haaroineen, purot, aapasuot, tulvaniityt ja metsät. (Ympäristöhallinto 2007l 1 ) Edellä oleva ei ole kuitenkaan estänyt laajoja avohakkuita alueella viime vuosikymmeninä. Kemihaaran alueella on runsas pesimälinnusto ja alue on useille lajeille myös tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Linnustollisesti edustavimpia aapasoita ovat Kilpiaapa, Kokonaapa, Jänkäläisenaapa ja Vasa-aapa, lintuvesistä Säynäjänjärvi. Luontotyyppien puustoiset suot (91D0) ja letot (7230) osuus alueen kokonaispinta-alasta on kummallakin yli 10 %. Niitä on kuitenkin vaikea erotella aapasuoyhdistymästä ja siksi ne on pääosin luettu kuuluvaksi luontotyyppiin aapasuot (7310). 1

8 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Alue on merkittävä suoluonnon suojelukohde. alueen suotyypeistä 11 on uhattuja Suomessa. Soiden arvoa lisää runsas eteläinen lajisto ja useat uhanalaiset lajit sekä muut soihin liittyvät luontotyypit. (Ympäristöhallinto 2007l) Serrijoki-Kätkävuoman alueella on edustavia Peräpohjolan aapoja. Suotyypit ovat rehevähköjä ruohoisia rimpinevoja, ruohoisia suursaranevoja ja rimpilettoja. Alueella on myös ruohoisia rämeitä ja ruoho- ja heinäkorpia. Kätkävaaran lehto sijaitsee korkean Kätkävaaran pohjoiseen ja luoteeseen viettävillä rinteillä ja notkelmissa. Kasvillisuus vaihtelee kosteista myyränporrasvaltaisista saniaislehdoista suurruoholehtoihin ja lehtokorpiin. Puusto on osin kuusikkoa ja osin lehtipuuvaltaista: pihlajaa, haapaa, harmaaleppää, raitaa ja tuomea. Luonnontilaista, erämaista aluetta. Kohdassa " Muuta lajistoa " mainitut myyränporras ja siperiankirjosara ovat alueellisesti uhanalaisia lajeja. (Ympäristöhallinto 2007m 1 ) Ounasjoki Ounasjoki on suojeltu erillisellä lailla (703/1983), joka kieltää luvan myöntämisen voimalaitoksen rakentamiseen koko Ounasjoen vesistössä. Ounasjoki kuuluu Natura verkostoon, merkittävimpänä luontodirektiivin luontotyyppinä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Raudanjoki Raudanjoella ei ole merkittäviä suojelualueita. Raudanjoella on jonkin verran virkistyskalastusta sekä merkittyjä ja opastettuja luontopolkuja ja -reittejä. Tarkastellut suunnitelmat Kemijoen vesivoiman rakentamiseksi on eri vuosikymmeninä tehty lukuisia suunnitelmia. Tässä on piirroksina esitetty tärkeimmät eli Ounasjoen, Kemihaaran ja Raudanjoen voimataloudelliset suunnitelmat. Lisäksi viranomaiset ovat viime aikoina suunnitelleet Ounasjoen yläjuoksulle tilapäisiä tulvasuojelualtaita, joiden tarkoitus olisi lieventää erityisesti Ounasjokivarren pahoja tulvariskejä. 1

9 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Ounasjoen voimataloussuunnitelma. (Vesihallitus 1980)

10 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Kemijoen vesistöalueen suurimpien jokien voimataloussuunnitelma. (Vesihallitus 1980)

11 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Kemihaaran voimataloussuunnitelma. (Vesihallitus 1980)

12 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Raudanjoen voimataloussuunnitelma. (Vesihallitus 1980)

13 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Ounasjoen tulva-altaiden suunnitelmat. (Kemijoki Aquatic Technology Oy 2007) Yhteenveto Kemijoen vesivoiman tehokkaan käytön kannalta sen porrastus tulisi saattaa loppuun. Kyse ei ole pelkästään tehon ja energian lisäyksestä vaan ja erityisesti tärkeän säätövoiman lisäämisestä. Samalla Kemijoen tulvatilannetta voitaisiin helpottaa oleellisesti. Yksin Ounasjoen rakentamisella lasketaan saatavan lisää vesivoimatehoa 350 MW ja energiaa 1200 GWh/a. Ounasjoki on suojeltu erillisellä lailla. Ounasjoen tulvasuojelualtaiden rakentaminen alentaisi suurtulvan vedenkorkeuksia Ounasjoella Rovaniemelle saakka reilusti yli puoli metriä. Ounasjokilaki ei estäne tulvasuojelualtaiden käyttöön ottoa. Ounasjoen tulvaaltaiden suunnittelua tulisikin jatkaa. Vuotos vähentäisi osaltaan Kemijoen pääuoman tulvariskejä. Vuotoksen allas tuottaisi 37 MW ja 325 GWh/a säätövoimaa pääosin Kemijoen pääuoman jo rakennetuilla vesivoimalaitoksilla. Raudanjoen rakentaminen loppuun tuottaisi lisäksi 25 MW ja 162 GWh/a. Kun tähän lisätään Kemijoki Oy:n jo suunnittelemat tehojen nosto eri voimalaitoksilla pääuomassa ja Kitisellä, saadaan Kemijoen vesistöalueen teknistaloudellisesti merkittävän vesivoiman määräksi yhteensä noin 590 MW ja energiaksi 1980 GWh/a.

14 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Vesistö Rakennetut Merkittävät Muu rak.kelp. Hankkeet yht. MW GWh/a MW GWh/a MW GWh/a MW GWh/a 65 Kemijoen vesistöalue

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista Jukka Leskelä Energiateollisuus ry 1 Vesivoiman lisäämiselle poliittista kysyntää Vanhanen I hallituksen energia- ja ilmastostrategia vesivoiman

Lisätiedot

LAP-2007-V-2. Rovaniemen taajama-alueen tulvien aiheuttamien vahinkojen rajoittamisen yleissuunnitelma. Rovaniemi

LAP-2007-V-2. Rovaniemen taajama-alueen tulvien aiheuttamien vahinkojen rajoittamisen yleissuunnitelma. Rovaniemi LAP-2007-V-2 Rovaniemen taajama-alueen tulvien aiheuttamien vahinkojen rajoittamisen yleissuunnitelma Rovaniemi 1 Sisällys 1. Tausta-aineisto... 5 1.1. Johdanto... 5 1.2. Eri viranomaisten vastuut tulvatilanteessa...

Lisätiedot

57 Siikajoen vesistöalue

57 Siikajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7

Lisätiedot

Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa

Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Sierilä Kemijoen pääuoman viimeinen voimalaitos Sierilän vesivoimalaitos täydentää Lokan tekojärveltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi tuotantokoneistoksi.

Lisätiedot

61 Iijoen vesistöalue

61 Iijoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 143(196) 61 Iijoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 14 191 km 2 Järvisyys 5,7 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 40, Iijoen vesistön keski- ja yläosa Voimalaitokset

Lisätiedot

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl)

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) 1. SUUREN KYMIJOEN VARRELLA Lähtö: Aholan Lomalaidun Kohde: Vastila n. 3-4 metriä Matka: n. 15 kilometriä Aika: 14.6.2000 Suomi Meloo tapahtuman eräs osuus.

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Vesivoima Pohjoismaissa ja Suomessa JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 %

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

Lapin tulvatilannekatsaus

Lapin tulvatilannekatsaus Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

KEMIJOEN TULVA-ALTAAT

KEMIJOEN TULVA-ALTAAT 6/4/2013 KEMIJOEN TULVA-ALTAAT Lokka-Porttipahdan altaan luvanhakijana oli aikoinaan valtio hankkeella oli kaksi pääsyytä, sähkönsaannin turvaaminen ja tulvasuojelu tilanne on tänään toinen, valtiolla

Lisätiedot

SIERILÄ NYKYAIKAISTA JA VASTUULLISTA VESIVOIMAA

SIERILÄ NYKYAIKAISTA JA VASTUULLISTA VESIVOIMAA SIERILÄ NYKYAIKAISTA JA VASTUULLISTA VESIVOIMAA KEMIJOKI OY:N ESITTELY LISÄÄ SÄÄTÖVOIMAA SUOMEEN Kemijoki Oy:n voimalaitokset Voimalaitos suunnitteilla päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa tuottavaa nykyaikaista

Lisätiedot

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)

Lisätiedot

35 Kokemäenjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 27 046 km 2 Järvisyys 11,0 %

35 Kokemäenjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 27 046 km 2 Järvisyys 11,0 % Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 87(196) 35 Kokemäenjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 27 046 km 2 Järvisyys 11,0 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 26, Kilpikoski sekä Kutalan- ja Hiedanvuolle

Lisätiedot

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Koordinaatit (YK) tunnus m X Y 4 Linjan alkupiste Ruoko 0 7397760 3523928 4 Vyohykkeen

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 5 2.2 Asutus ja maankäyttö... 9 2.3 Kaavoitus... 10 2.4 Suojelualueet ja

Lisätiedot

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009 TUTKIMUSRAPORTTI 15 - ROVANIEMI 211 Jyrki Autti, Erkki Huttula ja Johanna Mehtälä Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 25-29 TUTKIMUSRAPORTTI 15- ROVANIEMI 211 Jyrki Autti,

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö

Lisätiedot

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta

Lisätiedot

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846 TUTKIMUSRAPORTTI 21 - ROVANIEMI 216 Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 21 214 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 1846 TIIVISTELMÄ Kemijoki Oy ja

Lisätiedot

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa Bertel Vehviläinen Suomen Ympäristökeskus Rovaniemi 31.1.2013 Tulvat ja vesivarat tulevaisuudessa Talvi Etelä- ja Keski-Suomi: lumen sulanta ja vesisateet

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 21.5.214 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 213 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 213 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan. 1 (5) 17.3.2017 Esitys kalatalousvelvoitteiksi Kalatalousviranomainen katsoo, että Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY?

JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY? JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY? Kalatalousasiantuntija Petri Muje Lapin kalatalouskeskus Lapin kalatalouspäivät Rovaniemi 9.11.2016 Kansallinen rapustrategia 2013-2022 VISIO 2022 Suomessa on

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Lappi. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

Lappi. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 2014 Lappi Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Sisältö 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia... 4 1.4 Käytössä olevat tulvariskien hallintakeinot... 4 1.5 Tulvavaarakartoitettavat

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012 Ahma ympäristö Oy 1639/213 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Vesistövaikutusten tarkkailu i Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 212 Vesistövaikutusten tarkkailu 3.4.213 Ahma ympäristö Oy Miia Savolainen,

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 12.5.2015 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2014 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...

Lisätiedot

Kemijoen monitoimiallas

Kemijoen monitoimiallas 1 (79) Kemijoen monitoimiallas Allasvaihtoehdot tulvantorjuntaan 2011 2 (79) Tiivistelmä Kemijoki Oy on Lapin liiton pyynnöstä selvittänyt mahdollisuudet sijoittaa Kemijoen pääuoman varrelle monitoimiallas.

Lisätiedot

Ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. vuosille

Ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. vuosille Ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016 2021 2 RAPORTTEJA XX 2015 KEMIJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2021 Lapin elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2011

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2011 1643/212 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 211 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 211 PL 96, 9611 ROVANIEMI Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 211 13.4.212 LVT Oy Miia Savolainen, FM Minna Vaaramaa-Hiltunen,

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 2014

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 2014 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1778 Vesistötarkkailu vuonna 214 KEMIJOKI OY LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä

Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä LIITE 4 Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä Tausta Kemijoen vesistöalueella on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2011) nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueiksi

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

4 Vuoksen vesistöalue

4 Vuoksen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 46(196) 4 Vuoksen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 68 501 km 2 Suomen puolella 52 697 km 2 Järvisyys 19,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 1, Partakoski

Lisätiedot

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus 29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut

Lisätiedot

Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä

Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin 6/2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä

Lisätiedot

Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet Maatalouden, metsätalouden ja hajaasutuksen. toimenpiteet Ei Kyllä

Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet Maatalouden, metsätalouden ja hajaasutuksen. toimenpiteet Ei Kyllä Vesienhoidon toiselle kaudelle esitettävät toimenpiteet (2016-2021) Nimi Pisajärvi Kunta Rovaniemi Järveen kohdistuvat toimenpiteet kunnostus Vaihe Selvitys Hyvä tila saavutetaan vuoteen 2021 mennessä

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

ROVANIEMI VARAUTUU TULVIIN

ROVANIEMI VARAUTUU TULVIIN OPINNÄYTETYÖ MIKKO PIIPPOLAINEN 2013 ROVANIEMI VARAUTUU TULVIIN MAANMITTAUSTEKNIIKKA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Maanmittaustekniikka Opinnäytetyö ROVANIEMI VARAUTUU TULVIIN

Lisätiedot

MUUTOKSEN VUOSI 2014. Vuosikertomus

MUUTOKSEN VUOSI 2014. Vuosikertomus MUUTOKSEN VUOSI 2014 Vuosikertomus KEMIJOKI OY:N ESITTELY OLEMME SUOMEN MERKITTÄVIN VESI- JA SÄÄTÖVOIMAN TUOTTAJA VESIVOIMA ON Suomen tärkeintä uusiutuvaa sähköntuotantoa. Tuotamme noin kolmanneksen maamme

Lisätiedot

Kemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

Kemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 2014 Lappi Kemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Kemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 1 Sisältö Sisältö... 2 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia...

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 2015

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 2015 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1778 Vesistötarkkailu vuonna 215 KEMIJOKI OY LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA

Lisätiedot

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva

Lisätiedot

tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Kemijoen vesistöalueen tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 31.1.2013 Rovaniemellä merkittävä riski Rovaniemi yksi Suomen vaikeimmista tulvariskialueista

Lisätiedot

Lausunto Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta

Lausunto Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta LAUSUNTO 23.2.2015 / LUONNOS Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Lausunto Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara

Lisätiedot

MELTAUKSEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

MELTAUKSEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA ROVANIEMEN KAUPUNKI MELTAUKSEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21947 Hulevesien hallintaa sekä tulvauhkaalueita koskeva 1 (20) Tvrdy Jan Sisällysluettelo

Lisätiedot

MUISTUTUS LAPIN ELY-KESKUKSELLE KEMIJOEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMASTA

MUISTUTUS LAPIN ELY-KESKUKSELLE KEMIJOEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMASTA Helena Tiihonen Kaisankankaantie 165 98400 Isokylä puh: 0400345104 email: taavatii@gmail.com www.vapaavuotos.fi MUISTUTUS LAPIN ELY-KESKUKSELLE KEMIJOEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMASTA Viittaan aikaisempaan

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 20.4.2016 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet

Lisätiedot

Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille 2013 2018 - teollisuus - säännöstely - yhdyskuntajätevedenpuhdistamot - kalankasvatus

Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille 2013 2018 - teollisuus - säännöstely - yhdyskuntajätevedenpuhdistamot - kalankasvatus 10682/2012 vuosille 2013 2018 - teollisuus - säännöstely - yhdyskuntajätevedenpuhdistamot - kalankasvatus LAPIN VESITUTKIMUS OY 1 4.2.2013 LVT Oy Miia Savolainen, FM 1 JOHDANTO... 3 2 TARKKAILUALUEEN

Lisätiedot

Lapin Liitto Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys

Lapin Liitto Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys Lapin Liitto Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys Länsi-Lappi Rovaniemi Itä-Lappi Liite 10 Tuulipuistoanalyysi alueittain Tuulimallinnus Sijoitussuunnittelu Sähköverkkoonliityntä 1 Suunnitteluperiaatteet

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 34/2013/2 Dnro PSAVI/36/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.4.2013 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 34/2013/2 Dnro PSAVI/36/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.4.2013 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 34/2013/2 Dnro PSAVI/36/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostaminen, Kemijärvi Kemijoki Oy Valtakatu 11 96100

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

NISKANPERÄN OSAYLEISKAAVA

NISKANPERÄN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ROVANIEMEN KAUPUNKI NISKANPERÄN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21947 Hulevesien hallintaa sekä tulvauhkaalueita koskeva 1 (25) Tvrdy Jan Sisällysluettelo

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Askel Ounasjoelle projektit I IV Askel Ounasjoelle projektit I IV Tavoitteena vaelluskalojen palauttaminen Kemijoen vesistöön Askel I Vastuunjako Projektin toteutusaika oli 25.2.2008 31.3.2009 Rahoitus Projektin toteuttaja oli Keminmaan

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Vuosikertomus I 2012

Vuosikertomus I 2012 Vuosikertomus I 2012 SISÄLTÖ Uusiutuvaa ja turvallista sähköä meille ja tuleville sukupolville 3 Kemijoki-yhtiöt lyhyesti 5 Missio, arvot, visio ja strategia 7 Toimitusjohtajan katsaus 8 Sähkön tuotanto

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Iijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma

Iijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Alueelliset ympäristöjulkaisut 360 Kari Arola ja Pekka Leiviskä Iijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma... POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy Rovaniemen kaupunki SINETÄN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita koskeva selvitys 150-P14649 30.11.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelyn kehittäminen

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelyn kehittäminen RAPORTTEJA 38 2014 Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelyn kehittäminen Yhteenveto ja toimenpidesuositukset MARIA ALANNE, AAPO HONKA JA NIINA KARJALAINEN Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelyn

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

LIITE 4a. Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä

LIITE 4a. Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä LIITE 4a Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä I Tausta Kemijoen vesistöalueella on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2011) nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Päivitetyt painearviot 2. suunnittelukaudella

Päivitetyt painearviot 2. suunnittelukaudella Päivitetyt painearviot 2. suunnittelukaudella Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä 21.11.2013 Pekka Räinä Jari Pasanen Merkittävien paineiden määrittelykriteerit I Merkittävä ravinne- ja kiintoainekuormitus

Lisätiedot