65 Kemijoen vesistöalue
|
|
- Jaakko Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) 65 Kemijoen vesistöalue Vesistöalueen ala km 2 Suomen puolella km 2 Järvisyys 4,3 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987 ja laki Ounasjoen erityissuojelusta 703/1983) nro 43, Vähäjoen vesistö nro 44, Auttijoen vesistö nro 45, Käsmäjoen vesistö nro 46, Kemijoen ja Tenniöjoen yhtymäkohdan yläpuoliset vesistöt Ounasjoen vesistö Voimalaitokset Kemijoen vesistöalueen koko rakennettu vesivoima on MW ja GWh/a. 1 Isohaara 2 Taivalkoski 3 Ossauskoski 4 Petäjäskoski 5 Valajaskoski 6 Permantokoski 7 Vanttauskoski 8 Kaihua 9 Kaarni 10 Juotas 11 Pirttikoski 12 Seitakorva 13 Jumisko 14 Kokkosniva 15 Kurkiaska 16 Kelukoski 17 Matarakoski 18 Vajukoski 19 Kurittukoski 20 Porttipahta 21 Lokka
2 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Yleistä Kemijoen vesistöalueen pinta-ala on km 2, mistä Suomen puolella on km 2. Alueen järvisyys tekoaltaat ja voimalaitosten patoaltaat mukaan lukien on 4,3 % (luonnontilassa 3,3 %). Kemijoki on Suomen pisin joki ja sen pituus on Kitinen mukaan lukien 552 km. Se on lähes yhtä pitkä mitattuna muista itäisistä latvahaaroista. Sivujoista pisin on Ounasjoki (298 km). Kemijoen itäiset latvahaarat Kitinen, Luiro ja Ylä-Kemijoki yhtyvät Pelkosenniemellä. Niiden vesistöalueet käsittävät 42 % Kemijoen vesistöalueesta. Pelkosenniemen alapuolella Kemijoki muuttuu Kemijärveksi. Kemijärven luusuasta mitattuna on vesistöalueen pinta-ala jo 53 % koko vesistöalueesta. Kemijärven ja meren välillä yhtyy jokeen vesistön läntinen haara ja vesistöalueeltaan suurin joki, Ounasjoki. Sen pinta-ala käsittää 27 % Kemijoen koko vesistöalueesta (Vesihallitus 1980, Marttunen ym. 2004b 1 ) Säännöstely ja vesivoima Kemijoen vesistö on valjastettu vesivoimantuotantoa varten erillislailla suojeltua Ounasjokea ja Ylä-Kemijokea lukuun ottamatta. Luiron ja Kitisen latvoille on rakennettu läntisen Euroopan suurimmat tekoaltaat Lokka (v. 1967, pinta-ala 417 km 2 ) ja Porttipahta (v. 1971, pintaala 214 km 2 ). Lokan vedet juoksutetaan Vuotson kanavan (rakennettu v. 1981) kautta Porttipahtaan ja Kitiseen, joten Luirojokeen tulee pääosin vain Lokan alapuolisen valuma-alueen vesiä. Kitinen on täysin porrastettu käsittäen yhteensä 7 voimalaitosta. Kemijoen sivuvesistöistä säännöstellään Raudanjoen vesistön Olkkajärveä ja sen luusuaan on rakennettu Permantokosken voimalaitos. Kaihuan ja Vanttausjoen vesistössä säännöstellään Iso Kaihuaa, Iso Kaarnia, Pikku Kaarnia ja Vanttausjärveä, joiden vedet juoksutetaan Kaihuan voimalaitoksen kautta Kemijokeen. Juotasjoen vesistössä säännöstellään kahta pienehköä järviallasta ja vedet juoksutetaan edelleen Juotasjärven tekoaltaan kautta Kemijokeen. Juotaksen säännöstelyn pääallas on Juotasjärvi ja Juottaan tekojärvi on sen jatkeena. Jumiskojoen vesistöalue on tehokkaasti rakennettu; Jumiskon voimalaitoksen yläpuolella säännöstellään lukuisia pieniä järviä sekä Suolijärviä ja Isojärveä. Kemijärvi on koko vesistöalueen suurin luonnonjärvi. Järven pinta-ala on 230 km 2 ja rantaviivan pituus on 572 km. Kemijärven keskisyvyys on noin 5 metriä. Kemijärveä säännöstellään järven luusuaan rakennetun Seitakorvan voimalaitoksen avulla ja yhtenäisen järvialtaan pituus on suurimmillaan noin 80 km (Luusua- Pelkosenniemi) ja 60 km, jos jätetään jokimainen osuus Pelkosenniemi-Tapionniemi pois. Kemijärven alapuolinen 230 km pitkä Kemijoen pääuoma aina Perämereen asti on täysin porrastettu voimalaitoskäyttöön lukuun ottamatta Vanttaus- ja Valajaskosken laitosten väliä, johon on suunnitteilla Sierilän voimalaitos. (Marttunen ym. 2004b) 1
3 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Kemijoen pääuoman voimalaitosportaat. (Kemijoki Oy, taskuesite 2007)
4 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Kemijoen vesistön kaaviokuva. Kuvassa näkyvät voimalaitosten rakennusvirtaamat ovat kasvaneet. (Alatalo 1988)
5 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Kitisen voimalaitosportaat. (Kemijoki Oy, taskuesite 2007) Tulvat Kemijoen vesistö on luontaisesti erittäin tulvaherkkä, koska se on valuma-alueeltaan suuri ja vähäjärvinen ja sijaitsee Pohjois-Suomessa, jossa talvi on usein runsasluminen ja lumen sulamiskauden virtaamat suuria. Kevättulvan suuruuteen vaikuttaa ratkaisevasti sulamiskauden sääolosuhteet. Suuresta lumen vesiarvosta ei välttämättä synny suurta tulvaa, jos lumen sulamiskausi on pitkä ja vähäsateinen. Toisaalta korkeita virtaamia on esiintynyt myös vuosina, jolloin lumen maksimivesiarvo on ollut keskimääräistä pienempi. (Marttunen ym. 2004b) Kemijoella on esiintynyt vahinkoja aiheuttaneita tulvia jo 1600-luvulla. Keväällä 1741 sattui erityisen paha tulva. Pahoja tulvavuosia olivat myös 1807, 1859, 1866 ja Kemijoen voimalaitosten rakentamisen jälkeen pahoja tulvia on ollut vuosina 1966, 1981, 1993 ja Rakenteille vahinkoja aiheuttaneita tulvia rakennetulla pääuomalla on ilmennyt Taivalkosken ja Ossauskosken välillä (Tervola), Valajaskosken ja Vanttauskosken välillä (Rovaniemen seutu) sekä Kemijärven ja Kitisen välisellä jokiosalla. Porttipahdan juoksutukset eivät ole aiheuttaneet sanottavia hyyde- tai jääpatotulvia Kitisessä. Kemijoen rakennetuissa sivuvesistöissä ei
6 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) ole ilmennyt tulvavahinkoja Raudanjoen Jyrhämäjärveä lukuun ottamatta. Järvi on Kemijoen korkeimpien tulvien vaikutuspiirissä. Kemijoen vesistön luonnontilaisella osalla on rakennuksille ja muille rakenteille aiheutunut tulvavahinkoja Kemihaarassa ja Ounasjoella. Kemihaarassa vahinkokohteet ovat olleet Kuolajoen (Salla) ja Niemijoen (Savukoski) suussa sekä Kemihaaran varressa Kairijoen ja Kitisen välillä (Savukoski-Pelkosenniemi). Ounasjoen varressa rakenteisiin kohdistuneita tulvavahinkoja on ollut Kaukosen ja Nivankylän (Kittilä-Rovaniemen mlk) välillä. Kemihaaran ja Ounasjoen tulvavahingot ovat useimmiten syntyneet jääpatojen seurauksena. Lomaasuntoihin kohdistuneita vahinkoja on tapahtunut lähes koko Kemijoen vesistöalueella. Kemijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelmassa (Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro ) on selvitetty, kuinka nykyisten rakenteiden ja säännöstelyn mahdollistamat juoksutus- ym. toimenpiteet tehtäisiin oikein ja riittävän ajoissa siten, että tulvien aiheuttamat kokonaisvahingot voitaisiin rajata pienimpään mahdolliseen. Tulvantorjunnan toimintasuunnitelman pohjana on käytetty vuonna 1983 valmistuneita karkeita Kemijoen maksimitulvalaskelmia. Niissä tarkasteltujen tulvien toistuvuudet olivat kerran vuodessa. Vuonna 2000 valmistuneessa suurtulvaselvityksessä (Ollila ym. 2000) on arvioitu, millaisia vahinkoja kerran 250 vuodessa esiintyvä suurtulva aiheuttaisi nykypäivän Suomessa. Arvioitu tilanne pyrittiin saamaan mahdollisimman realistiseksi ottamalla huomioon, millä tavalla vesistöjen säännöstelyt ja poikkeusjuoksutukset vaikuttaisivat tulviin. Suurtulvan vahingoiksi arvioitiin koko maassa yhteensä 0,5 miljardia euroa. Kokonaisvahingot kohdistuisivat seuraavasti: rakennukset 52 %, teollisuus 20 %, maatalous 17 %, tiet ja sillat 6 %, metsätalous 3 % ja yleiset palvelut 2 %. Kemijoen vesistössä suurtulvavahinkojen suuruudeksi arvioitiin noin 10 miljoonaa euroa (...). Kemijoella eniten vahinkoja syntyisi Saarenkylän alueella, jossa vahinkoja syntyisi noin 4 milj. euroa. (...) Suurtulva aiheuttaisi rahallisesti varsin mittavia vahinkoja myös Rovaniemen kaupungissa suurimpana yksittäisenä kohteena Arktikum (arktinen tutkimuskeskus) museoineen ja tutkimustiloineen Ounasjoen rannassa. Vahingot olisivat lähes 1,7 miljoonaa euroa. (...) Vahinkojen kokonaismäärä olisi siten Rovaniemen kaupungin alueella yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Kemijärven seudulla vahinkojen kokonaismäärä nousee runsaaseen 0,84 miljoonaan euroon sijoittuen kutakuinkin tasaisesti eri puolelle Kemijärveä. Kemijärven osalta vahinkojen suuruuteen vaikuttaa Rovaniemen seudun, lähinnä Saarenkylän ja Arktikumin, suojelemiseksi tehtävät toimenpiteet. Kemijärven tulvanaikaiset juoksutukset pyritään hoitamaan siten, että Ounasjoen ja Kemijoen suurimmat virtaamat eivät ajoittuisi samoille päiville Saarenkylän alueella, mikä vaatii varastotilaa Kemijärvessä aina todennettuun tulvahuippuun saakka, kun odotettavissa on suuri tulva. Näillä toimilla voidaan pienentää jonkin verran yhteenlaskettuja vahinkoja Rovaniemen ja Kemijärven alueilla (Ollila ym. 1999). (Marttunen ym. 2004b) Lapin ympäristökeskus on arvioinut suuren tulvan aiheuttamat vahingot suuremmiksi kuin edellä esitetyssä. Lapin ympäristökeskuksen mukaan suurtulvavahingot olisivat Kittilän alueella Ounasjokivarressa vähintään 6 miljoonaa euroa ja Rovaniemellä vähintään 22 miljoonaa euroa.
7 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Kemijoki, Isohaara virtaama Min Ka Max Virtaama (m 3 /s) Min Had Ka Had Max Had Min Ech Ka Ech Max Ech Kemijoen minimi-, maksimi- ja keskimääräinen virtaama Isohaarassa ajanjaksolla sekä laskettuna ajanjaksolle kahden eri ilmastonmuutosmallin mukaan. (Veijalainen 2007) Vesistön käyttö ja suojelu Kemijoen vesistöalueella on runsaasti eriasteisia suojelualueita ja -ohjelmia. Tässä yhteydessä mainitaan vesivoiman kannalta keskeisimpiä suojeluita. Kemihaara Kemihaaran alueella Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa sijaitsee Natura alue "Kemihaaran suot" ja "Serrijoki-Kätkävuoma". Kemihaaran alue on luonnoltaan erityisen monipuolinen ja rikas. Keskeisiä luonnonelementtejä alueella on Kemijoki, Vuotosjoki haaroineen, purot, aapasuot, tulvaniityt ja metsät. (Ympäristöhallinto 2007l 1 ) Edellä oleva ei ole kuitenkaan estänyt laajoja avohakkuita alueella viime vuosikymmeninä. Kemihaaran alueella on runsas pesimälinnusto ja alue on useille lajeille myös tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Linnustollisesti edustavimpia aapasoita ovat Kilpiaapa, Kokonaapa, Jänkäläisenaapa ja Vasa-aapa, lintuvesistä Säynäjänjärvi. Luontotyyppien puustoiset suot (91D0) ja letot (7230) osuus alueen kokonaispinta-alasta on kummallakin yli 10 %. Niitä on kuitenkin vaikea erotella aapasuoyhdistymästä ja siksi ne on pääosin luettu kuuluvaksi luontotyyppiin aapasuot (7310). 1
8 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Alue on merkittävä suoluonnon suojelukohde. alueen suotyypeistä 11 on uhattuja Suomessa. Soiden arvoa lisää runsas eteläinen lajisto ja useat uhanalaiset lajit sekä muut soihin liittyvät luontotyypit. (Ympäristöhallinto 2007l) Serrijoki-Kätkävuoman alueella on edustavia Peräpohjolan aapoja. Suotyypit ovat rehevähköjä ruohoisia rimpinevoja, ruohoisia suursaranevoja ja rimpilettoja. Alueella on myös ruohoisia rämeitä ja ruoho- ja heinäkorpia. Kätkävaaran lehto sijaitsee korkean Kätkävaaran pohjoiseen ja luoteeseen viettävillä rinteillä ja notkelmissa. Kasvillisuus vaihtelee kosteista myyränporrasvaltaisista saniaislehdoista suurruoholehtoihin ja lehtokorpiin. Puusto on osin kuusikkoa ja osin lehtipuuvaltaista: pihlajaa, haapaa, harmaaleppää, raitaa ja tuomea. Luonnontilaista, erämaista aluetta. Kohdassa " Muuta lajistoa " mainitut myyränporras ja siperiankirjosara ovat alueellisesti uhanalaisia lajeja. (Ympäristöhallinto 2007m 1 ) Ounasjoki Ounasjoki on suojeltu erillisellä lailla (703/1983), joka kieltää luvan myöntämisen voimalaitoksen rakentamiseen koko Ounasjoen vesistössä. Ounasjoki kuuluu Natura verkostoon, merkittävimpänä luontodirektiivin luontotyyppinä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Raudanjoki Raudanjoella ei ole merkittäviä suojelualueita. Raudanjoella on jonkin verran virkistyskalastusta sekä merkittyjä ja opastettuja luontopolkuja ja -reittejä. Tarkastellut suunnitelmat Kemijoen vesivoiman rakentamiseksi on eri vuosikymmeninä tehty lukuisia suunnitelmia. Tässä on piirroksina esitetty tärkeimmät eli Ounasjoen, Kemihaaran ja Raudanjoen voimataloudelliset suunnitelmat. Lisäksi viranomaiset ovat viime aikoina suunnitelleet Ounasjoen yläjuoksulle tilapäisiä tulvasuojelualtaita, joiden tarkoitus olisi lieventää erityisesti Ounasjokivarren pahoja tulvariskejä. 1
9 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Ounasjoen voimataloussuunnitelma. (Vesihallitus 1980)
10 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Kemijoen vesistöalueen suurimpien jokien voimataloussuunnitelma. (Vesihallitus 1980)
11 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Kemihaaran voimataloussuunnitelma. (Vesihallitus 1980)
12 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Raudanjoen voimataloussuunnitelma. (Vesihallitus 1980)
13 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Ounasjoen tulva-altaiden suunnitelmat. (Kemijoki Aquatic Technology Oy 2007) Yhteenveto Kemijoen vesivoiman tehokkaan käytön kannalta sen porrastus tulisi saattaa loppuun. Kyse ei ole pelkästään tehon ja energian lisäyksestä vaan ja erityisesti tärkeän säätövoiman lisäämisestä. Samalla Kemijoen tulvatilannetta voitaisiin helpottaa oleellisesti. Yksin Ounasjoen rakentamisella lasketaan saatavan lisää vesivoimatehoa 350 MW ja energiaa 1200 GWh/a. Ounasjoki on suojeltu erillisellä lailla. Ounasjoen tulvasuojelualtaiden rakentaminen alentaisi suurtulvan vedenkorkeuksia Ounasjoella Rovaniemelle saakka reilusti yli puoli metriä. Ounasjokilaki ei estäne tulvasuojelualtaiden käyttöön ottoa. Ounasjoen tulvaaltaiden suunnittelua tulisikin jatkaa. Vuotos vähentäisi osaltaan Kemijoen pääuoman tulvariskejä. Vuotoksen allas tuottaisi 37 MW ja 325 GWh/a säätövoimaa pääosin Kemijoen pääuoman jo rakennetuilla vesivoimalaitoksilla. Raudanjoen rakentaminen loppuun tuottaisi lisäksi 25 MW ja 162 GWh/a. Kun tähän lisätään Kemijoki Oy:n jo suunnittelemat tehojen nosto eri voimalaitoksilla pääuomassa ja Kitisellä, saadaan Kemijoen vesistöalueen teknistaloudellisesti merkittävän vesivoiman määräksi yhteensä noin 590 MW ja energiaksi 1980 GWh/a.
14 Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä (196) Vesistö Rakennetut Merkittävät Muu rak.kelp. Hankkeet yht. MW GWh/a MW GWh/a MW GWh/a MW GWh/a 65 Kemijoen vesistöalue
Kemijoki Oy Vesivoimalaitoksien valaistus
Kemijoki Oy Vesivoimalaitoksien valaistus Jarkko Virtanen Asiantuntija jarkko.virtanen@kemijoki.fi 27.11.2017 1 Kemijoki Oy:n vesivoimalaitokset Ounasjoki Valajaskoski Petäjäskoski Ossauskoski Taivalkoski
LisätiedotSierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa
Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotKokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä
Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotLISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi
LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotLAP-2007-V-2. Rovaniemen taajama-alueen tulvien aiheuttamien vahinkojen rajoittamisen yleissuunnitelma. Rovaniemi
LAP-2007-V-2 Rovaniemen taajama-alueen tulvien aiheuttamien vahinkojen rajoittamisen yleissuunnitelma Rovaniemi 1 Sisällys 1. Tausta-aineisto... 5 1.1. Johdanto... 5 1.2. Eri viranomaisten vastuut tulvatilanteessa...
LisätiedotVOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista
VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista Jukka Leskelä Energiateollisuus ry 1 Vesivoiman lisäämiselle poliittista kysyntää Vanhanen I hallituksen energia- ja ilmastostrategia vesivoiman
Lisätiedot57 Siikajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7
LisätiedotUusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa
Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Sierilä Kemijoen pääuoman viimeinen voimalaitos Sierilän vesivoimalaitos täydentää Lokan tekojärveltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi tuotantokoneistoksi.
Lisätiedot61 Iijoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 143(196) 61 Iijoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 14 191 km 2 Järvisyys 5,7 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 40, Iijoen vesistön keski- ja yläosa Voimalaitokset
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 53/05/1 Dnro Psy-2005-y-72 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 53/05/1 Dnro Psy-2005-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kemijärven säännöstelyn vaarantorjuntatoimet kevään 2005 tulvan aikana, Kemijärvi ja Pelkosenniemi Lapin
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotMUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl)
MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) 1. SUUREN KYMIJOEN VARRELLA Lähtö: Aholan Lomalaidun Kohde: Vastila n. 3-4 metriä Matka: n. 15 kilometriä Aika: 14.6.2000 Suomi Meloo tapahtuman eräs osuus.
LisätiedotPohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala
Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Vesivoima Pohjoismaissa ja Suomessa JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 %
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 56/04/1 Dnro Psy-2004-y-51 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 56/04/1 Dnro Psy-2004-y-51 Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Kitisen uittosäännön kumoamista koskevan päätöksen muuttaminen, Sodankylä Lapin ympäristökeskus PL 8060
LisätiedotVirtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste
16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013
LisätiedotEhdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus
Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS ja TRHS-ehdotuksista 1.10.2014-31.3.2015 www.ymparisto.fi/vaikutavesiin
LisätiedotLapin tulvatilannekatsaus
Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.
Lisätiedot1. Voimakkaasti tai keinotekoiseksi vesimuodostumaksi muutetuksi nimeäminen
Lappi KEVOMU-vedet -työpaja Aika: 15.5.013 klo 1-16 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Jari Pasanen, Lapin ELY-keskus, Pekka
LisätiedotISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
Lisätiedot35 Kokemäenjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 27 046 km 2 Järvisyys 11,0 %
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 87(196) 35 Kokemäenjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 27 046 km 2 Järvisyys 11,0 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 26, Kilpikoski sekä Kutalan- ja Hiedanvuolle
LisätiedotKemi-Ounasjoen monikäyttö
23.2.2011 Maiju Hyry Taustalla Eu:n direktiivt Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/EY) velvoittaa jäsenmaat valmistelemaan vesistökohtaiset vesienhoito-ohjelmat ohjelman tavoitteena on vesistöjen hyvä
Lisätiedot67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)
LisätiedotSIERILÄ NYKYAIKAISTA JA VASTUULLISTA VESIVOIMAA
SIERILÄ NYKYAIKAISTA JA VASTUULLISTA VESIVOIMAA KEMIJOKI OY:N ESITTELY LISÄÄ SÄÄTÖVOIMAA SUOMEEN Kemijoki Oy:n voimalaitokset Voimalaitos suunnitteilla päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa tuottavaa nykyaikaista
LisätiedotLiite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys
Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Koordinaatit (YK) tunnus m X Y 4 Linjan alkupiste Ruoko 0 7397760 3523928 4 Vyohykkeen
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 5 2.2 Asutus ja maankäyttö... 9 2.3 Kaavoitus... 10 2.4 Suojelualueet ja
LisätiedotSIERILÄ NYKYAIKAISTA JA VASTUULLISTA VESIVOIMAA
SIERILÄ NYKYAIKAISTA JA VASTUULLISTA VESIVOIMAA KEMIJOKI OY:N ESITTELY LISÄÄ SÄÄTÖVOIMAA SUOMEEN Kemijoki Oy:n voimalaitokset Voimalaitos suunnitteilla päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa tuottavaa nykyaikaista
LisätiedotKEMIJOEN TULVA-ALTAAT
6/4/2013 KEMIJOEN TULVA-ALTAAT Lokka-Porttipahdan altaan luvanhakijana oli aikoinaan valtio hankkeella oli kaksi pääsyytä, sähkönsaannin turvaaminen ja tulvasuojelu tilanne on tänään toinen, valtiolla
LisätiedotKemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009
TUTKIMUSRAPORTTI 15 - ROVANIEMI 211 Jyrki Autti, Erkki Huttula ja Johanna Mehtälä Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 25-29 TUTKIMUSRAPORTTI 15- ROVANIEMI 211 Jyrki Autti,
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
Lisätiedotvuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846
TUTKIMUSRAPORTTI 21 - ROVANIEMI 216 Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 21 214 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 1846 TIIVISTELMÄ Kemijoki Oy ja
LisätiedotKemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu. Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi
Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi 3-4.12.2013 Tulvatyöpajan ohjelma 11:45 Kahvit 12:00 Osallistujat ja tilaisuuden tavoitteet 12:10 Kemijärven kaupungin
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
LisätiedotLisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa
Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa Bertel Vehviläinen Suomen Ympäristökeskus Rovaniemi 31.1.2013 Tulvat ja vesivarat tulevaisuudessa Talvi Etelä- ja Keski-Suomi: lumen sulanta ja vesisateet
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotKEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013
KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 21.5.214 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 213 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 213 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...
LisätiedotVirtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
LisätiedotEhdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. vuosille
Ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016 2021 2 RAPORTTEJA XX 2015 KEMIJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2021 Lapin elinkeino-, liikenne-
LisätiedotVESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ
SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa
Lisätiedotc) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.
1 (5) 17.3.2017 Esitys kalatalousvelvoitteiksi Kalatalousviranomainen katsoo, että Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan
LisätiedotKemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014
Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima
LisätiedotJOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY?
JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY? Kalatalousasiantuntija Petri Muje Lapin kalatalouskeskus Lapin kalatalouspäivät Rovaniemi 9.11.2016 Kansallinen rapustrategia 2013-2022 VISIO 2022 Suomessa on
LisätiedotPelkosenniemen kylät ja luonto
Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys
LisätiedotLappi. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2014 Lappi Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Sisältö 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia... 4 1.4 Käytössä olevat tulvariskien hallintakeinot... 4 1.5 Tulvavaarakartoitettavat
LisätiedotKEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014
KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 12.5.2015 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2014 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...
LisätiedotKemijoen monitoimiallas
1 (79) Kemijoen monitoimiallas Allasvaihtoehdot tulvantorjuntaan 2011 2 (79) Tiivistelmä Kemijoki Oy on Lapin liiton pyynnöstä selvittänyt mahdollisuudet sijoittaa Kemijoen pääuoman varrelle monitoimiallas.
LisätiedotKEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012
Ahma ympäristö Oy 1639/213 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Vesistövaikutusten tarkkailu i Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 212 Vesistövaikutusten tarkkailu 3.4.213 Ahma ympäristö Oy Miia Savolainen,
LisätiedotMuutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen
Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute Annukka Puro-Tahvanainen 13.5.2015 Tarkennukset riskiarviointiin ja vesistöihin Tila hyvä tai erinomainen: tilassa on heikkenevä
LisätiedotKemijoki Oy esittäytyy
Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotKotimaista säätövoimaa vedestä
Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten
LisätiedotKEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2011
1643/212 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 211 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 211 PL 96, 9611 ROVANIEMI Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 211 13.4.212 LVT Oy Miia Savolainen, FM Minna Vaaramaa-Hiltunen,
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotKemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.
Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta 9.4.2019 Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.2019 1 Hakemuksen keskeinen sisältö 1/2 Kalatievelvoitteet Luvanhaltijoiden
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotYmpäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:
PÄÄTÖS Nro 23/05/2 Dnro ISY-2005-Y-52 Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2005 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta HAKEMUS Pohjois-Karjalan
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42
LisätiedotTyöpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 2014
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1778 Vesistötarkkailu vuonna 214 KEMIJOKI OY LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN
LisätiedotMONIMUOTOISET TULVAT
MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00
LisätiedotROVANIEMI VARAUTUU TULVIIN
OPINNÄYTETYÖ MIKKO PIIPPOLAINEN 2013 ROVANIEMI VARAUTUU TULVIIN MAANMITTAUSTEKNIIKKA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Maanmittaustekniikka Opinnäytetyö ROVANIEMI VARAUTUU TULVIIN
LisätiedotUlkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet Maatalouden, metsätalouden ja hajaasutuksen. toimenpiteet Ei Kyllä
Vesienhoidon toiselle kaudelle esitettävät toimenpiteet (2016-2021) Nimi Pisajärvi Kunta Rovaniemi Järveen kohdistuvat toimenpiteet kunnostus Vaihe Selvitys Hyvä tila saavutetaan vuoteen 2021 mennessä
LisätiedotSiikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus
29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut
Lisätiedot4 Vuoksen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 46(196) 4 Vuoksen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 68 501 km 2 Suomen puolella 52 697 km 2 Järvisyys 19,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 1, Partakoski
LisätiedotSelvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013
TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotKemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2014 Lappi Kemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Kemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 1 Sisältö Sisältö... 2 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia...
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 2015
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN SEKÄ NIIDEN ALAPUOLISTEN JOKIEN VEDENLAADUN TARKKAILU VUONNA 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1778 Vesistötarkkailu vuonna 215 KEMIJOKI OY LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN
LisätiedotLAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA
LisätiedotULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT
Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva
LisätiedotKemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä
LIITE 4 Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä Tausta Kemijoen vesistöalueella on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2011) nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueiksi
Lisätiedottulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi
Kemijoen vesistöalueen tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 31.1.2013 Rovaniemellä merkittävä riski Rovaniemi yksi Suomen vaikeimmista tulvariskialueista
LisätiedotTulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä
Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin 6/2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä
LisätiedotLisätty tiivistelmän käännös Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella
9.4.2018 Lisätty tiivistelmän käännös 11.4.2018 Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 1.1 Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja tarkoitus... 4 1.2 Tulvariskien
LisätiedotMUUTOKSEN VUOSI 2014. Vuosikertomus
MUUTOKSEN VUOSI 2014 Vuosikertomus KEMIJOKI OY:N ESITTELY OLEMME SUOMEN MERKITTÄVIN VESI- JA SÄÄTÖVOIMAN TUOTTAJA VESIVOIMA ON Suomen tärkeintä uusiutuvaa sähköntuotantoa. Tuotamme noin kolmanneksen maamme
LisätiedotKollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi
Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara
LisätiedotKEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU
PIILEVÄTUTKIMUS 2013 Liite 14 KEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU Piilevätutkimus v. 2013 1 Kemijoen pääuoman vesistötarkkailu Piilevätutkimus v. 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEENKÄSITTELY...
LisätiedotMELTAUKSEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA ROVANIEMEN KAUPUNKI MELTAUKSEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21947 Hulevesien hallintaa sekä tulvauhkaalueita koskeva 1 (20) Tvrdy Jan Sisällysluettelo
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotKEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA Osa 1
KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2017 Osa 1 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 10968 i KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2017 31.5.2018 Jessica Åsbacka, FM (Ympäristöasiantuntija) Minna Vaaramaa-Hiltunen,
LisätiedotMUISTUTUS LAPIN ELY-KESKUKSELLE KEMIJOEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMASTA
Helena Tiihonen Kaisankankaantie 165 98400 Isokylä puh: 0400345104 email: taavatii@gmail.com www.vapaavuotos.fi MUISTUTUS LAPIN ELY-KESKUKSELLE KEMIJOEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMASTA Viittaan aikaisempaan
LisätiedotKEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015
KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 20.4.2016 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...
LisätiedotAskel Ounasjoelle projektit I IV
Askel Ounasjoelle projektit I IV Tavoitteena vaelluskalojen palauttaminen Kemijoen vesistöön Askel I Vastuunjako Projektin toteutusaika oli 25.2.2008 31.3.2009 Rahoitus Projektin toteuttaja oli Keminmaan
LisätiedotTulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014
LisätiedotKemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille 2013 2018 - teollisuus - säännöstely - yhdyskuntajätevedenpuhdistamot - kalankasvatus
10682/2012 vuosille 2013 2018 - teollisuus - säännöstely - yhdyskuntajätevedenpuhdistamot - kalankasvatus LAPIN VESITUTKIMUS OY 1 4.2.2013 LVT Oy Miia Savolainen, FM 1 JOHDANTO... 3 2 TARKKAILUALUEEN
Lisätiedot