Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Transkriptio

1 Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät

2 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kemijoki Oy ja vesivoima energian lähteenä Uudistunut vesioikeudellinen ympäristö Vesilain uudistus Vesivoimarakentamisen tulevaisuuden näkymiä 2

3 Kemijoki Oy ja vesivoima energian lähteenä uusiutuvasta sähköenergiasta vesivoimalla tuotetaan maailmanlaajuisesti n. 80 % ja Suomessa n. 60 % kaikesta kotimaisesta sähköntuotannosta vesivoiman osuus on % Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla tuotetaan kolmannes Suomen vesivoimasta viimeksi rakennettu vesivoimalaitos kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon vuonna 2001 toukokuussa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi Kemijoki Oy:lle luvan Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttöön 3

4 Kemijoki Oy:n voimalaitokset Kemijoki Oy:n voimalaitokset Voimalaitos suunnitteilla Muut vesivoimalaitokset Säännöstelty järvi Vesivarasto Porttipahta Kurittukoski Vajukoski Kurkiaska Kelukoski Kemijoen vesistöalue Porttipahta Lokka Permantokoski Kemijärvi Rovaniemi Napapiiri Valajaskoski Petäjäskoski Seitakorva Ossauskoski Taivalkoski Pirttikoski Vanttauskoski Sierilä Oulu Lokka Matarakoski Kokkosniva Lieksanjoen vesistöalue Pankakoski Lieksankoski Kymijoen vesistöalue Anjalankoski Inkeroinen Helsinki

5 Uudistunut vesioikeudellinen ympäristö edellinen yhtiön Kemijoen pääuomaan rakentama voimalaitos, Taivalkoski, valmistui vuonna 1976 Taivalkosken lupapäätöksessä on 122 sivua, Sierilän 468 sivua vesioikeudellinen ympäristö on uudistunut seuraavassa toiminnanharjoittajan havaintoja muutoksista 5

6 Uudistunut vesioikeudellinen ympäristö muutokset lainsäädännössä; koskiensuojelulait, luonnonsuojelulain kokonaisuudistus, ympäristönsuojelulaki, EU:n luonto- ja lintudirektiivi ja Natura 2000 verkosto, YVA-lainsäädäntö, vesienhoidon järjestämistä ja tulvariskien hallintaa koskeva lainsäädäntö... lupaviranomaisjärjestelmää koskevat muutokset; vesioikeudet, ympäristölupavirastot, aluehallintovirastot riippumatta hankkeen vaikutusten laajuudesta voimataloushankkeita vastustetaan aikaisempaa voimakkaammin, jopa tehonnostohankkeissa vedotaan vesilain ehdottomaan luvanmyöntämisestesäännökseen luonnon monimuotoisuus, uhanalaiset lajit ja luontotyypit 6

7 Apilakirjokääriäinen pituus 1 cm siipien väli 1,5 cm 7

8 Uudistunut vesioikeudellinen ympäristö intressivertailussa painottuvat yleiselle edulle koituvat menetykset lupamenettelyissä tehdään myös väitteitä ja vaatimuksia, joiden tutkimiseen vesilain mukaisten viranomaisten toimivalta ei riitä pyrkimyksistä huolimatta ympäristöoikeudessa ei ole päästy yhtenäislupajärjestelmään vesilakia sovellettaessa tulee ottaa huomioon mm. luonnonsuojelulaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetty lupamenettelyssä tulisi pysyttäytyä vesilain säätämässä viitekehyksessä muutoin vaarana on, että systematiikka ja ratkaisujen ennakoitavuus kärsii voimataloushankkeiden käsittelyajat ovat entisestään pidentyneet 8

9 Vesilain uudistus uusi vesilaki tulee voimaan vesivoiman rakentamismahdollisuudet taataan myös tulevaisuudessa voimalaitoksesta saatava säätöhyöty huomioidaan tuotettavan sähkön arvon lisäksi hyötyjä lisäävänä tekijänä jatkossa hankkeen lupaa ei voida suoraan evätä ehdottomalla luvanmyöntämisesteellä, intressivertailu on suoritettava aina aluehallintoviraston on pyydettävä valtioneuvoston lausunto yhteiskunnan kannalta tärkeässä vesitaloushankkeessa, jolla on valtakunnallista merkitystä katselmustoimituksesta ja lopputarkastuksesta luovutaan 9

10 Vesivoimarakentamisen tulevaisuuden näkymiä sähköntuotannon rakenteessa tapahtuu seuraavan vuoden aikana merkittävä muutos ydinvoimakapasiteetti nousee nykyisestä MW:sta MW:iin tuulivoimakapasiteetti nousee nykyisestä 170 MW:n tasosta noin MW:iin sähkönkulutus vaihtelee luonnollisten, kalenteriin ja kelloon sidottujen rytmien mukaisesti ydinvoimalla ei tuoteta säätövoimaa ja tuulivoima tarvitsee jo sinänsä tuotantomuotona tuekseen säätövoimaa 10

11 Vesivoimarakentamisen tulevaisuuden näkymiä kulutusjoustoja kehitetään, mutta tästä huolimatta tarvitsemme jatkossa enemmän säätövoimaa tilanne on samanlainen koko Euroopassa uutta vesivoimaa vain rajoitetusti, alppimaissa rakennetaan pumppuvoimaa Norjasta rakennetaan voimajohtoja Manner-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan sähkön hintavaihtelut äärevöityvät ja talven pakkaskausilla sähkö voi olla todella kallista 11

12 Suomen sähköntuotantokapasiteetin muutokset Lauhdetuotanto Ydinvoima Tuulivoima Kokoluokat suuntaa-antavia

13 Sähköntuotanto Suomessa viikolla 5/2010 TEHO (MW) SÄÄDÖN TARVE (MW) AIKA (VRK) 0 AIKA (VRK)

14 Suomen sähköntuotannon rakenne muuttuu vuonna 2020 ja lisää säätötehon tarvetta TEHO (MW) Säädettäväksi jäävä teho Tuulivoima Ydinvoima ja muu lämpövoimatuotanto SÄÄDÖN TARVE (MW) AIKA (VRK) 0 AIKA (VRK)