Opettajankoulutus jämähtänyttä toimintaa vai huipputuote? Päivi Hökkä Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Opettajankoulutus jämähtänyttä toimintaa vai huipputuote? Päivi Hökkä Jyväskylän yliopisto

2 Menestystarina Jokainen tietoyhteiskunta voi ottaa oppia Suomen poikkeuksellisen menestyksekkäästä koulutusjärjestelmästä (Andy Hargreaves, Boston College) Suomalainen koulutusjärjestelmä planeettamme menestynein koulutusjärjestelmä (Tony Wagner, Harvard University) Suomalainen opettajankoulutus on malli ja esikuva koko muulle maailmalle (Linda Darling-Hammond, Stanford University 2

3 Ukkospilviä taivaanrannassa Muutoksen yhä vain kiihtyvä tahti Yhteiskunnallinen muutos ja sen haasteet Yliopistosektorin muutos Opettajankoulutuksen kehittämisen haasteita Opettajankoulutuksen muutos on hidasta ja vaikeaa Opettajankoulutuskulttuuria ja opettajankouluttajia tutkittu vähän 3

4 Opettajankoulutuksen kriittinen tutkimus tärkeää Itsetyytyväisyyteen ei ole varaa Kuinka opettajankoulutus pystyy vastaamaan ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja yliopistosektorin muutokseen? 4

5 Esitys perustuu Väitöskirja 2012 Proagent-tutkimushanke Promoting professional agency in education and health care work Rahoittajina Suomen Akatemia ja Työsuojelurahasto 5

6 Oma polkuni opettajankoulutuslaitoksessa Työntekijänä Pidin tutkijanpäiväkirjaa ja keräsin opettajankouluttajien tutkimushaastattelut 2005 Sain runsaasti kannustusta ja tukea laitokselta Yhteistyö jatkuu kiinteänä kehittämisen ja tutkimuksen merkeissä 6

7 Miksi opettajankoulutuksen muutos on niin vaikeaa? Tutkimustuloksia 7

8 Opettajankouluttajien ammatillinen identiteetti näyttäytyy kapeana Ammatillinen identiteetti kiinnittyi omaan opettajuuteen ja opetettavaan aineeseen Laitoksen vahva tuki opettajana toimimiseen, opetuksen kehittämiseen (projektit, hankkeet) ja ammatilliseen kehittymiseen Yks tän talon parhaita puolia on se, ettei ole rajoja oman työn kehittämiselle Tämä lisäsi kouluttajien sitoutumista työhön ja työorganisaatioon 8

9 Opettajankouluttajien ammatillinen identiteetti näyttäytyy kapeana Identiteetin muuttaminen vaikeaa tutkijaidentiteetin neuvottelu vaikeaa laitoksen sisäiset positiot kapeita ja ja rajoittavia No yks asia mikä haittaa mua tosi paljon on ku ihmiset lokeroi ja määrittelee sut kapeisiin lokeroihin, eikä niistä pääse pois. Se johtaa selvästi sellasiin leireihin, jotka rajaa ja rajottaa ihmisten ideoita Oman asiantuntemuksen ja osaamisen esiintuominen omassa laitoksessa koettiin hankalaksi 9

10 Opettajankouluttajien keskinäinen yhteistyö on niukkaa ja yksin tekemisen kulttuuri vahva Tiukat raja-aidat eri aineryhmien välillä ei rajanylityksiä ja yhteistyötä: jokainen hoitaa oman opetuksensa ja sit meiltä valmistuu opettajia. Se on se meidän linja et jokainen hoitaa omat juttunsa Aineryhmien olematon yhteistyö vaikuttaa koulutuksen toteuttamiseen ja heijastuu vahvasti myös opiskelijoihin 10

11 Opettajankouluttajien keskinäinen yhteistyö on niukkaa ja yksin tekemisen kulttuuri vahva Organisaation kehittyminen ja koulutukselliset uudistukset (esim. OPS) nähtiin hitaina ja vaikeina toteuttaa: Kyl sellanen kauhuskenaario on olemassa, et juna jatkaa kulkuaan entiseen malliin että kuoret muuttuu mutta toteutukset ja sisällöt ei. Se muutos on niin pientä ja niin hidasta että siinä ehtii mennä liian moni opiskelijasukupolvi läpi 11

12 Ainejakoinen kilpailukulttuuri estää yhteistyötä ja kehitystä Sisäinen kilpailukulttuuri resursseista eri ryhmien välillä opintopisteet opetussuunnitelmassa kontaktiopetustunnit oppiaineen arvostus tuntiopetusresurssit Kilpailukulttuuri vahvaa erityisesti POM-opintojen (peruskoulussa opetettavat monialaiset opinnot) yhteydessä 12

13 Ainejakoinen kilpailukulttuuri estää yhteistyötä ja kehitystä tietenki toi monialaisten keskustelu on ehkä ollu se jossa on kaikkein vilkkaimmin otettu kantaa, kaikki on lähteneet mukaan jos ei muuta, niin omasta puolestaan puhumaan mutta se on mysteeri että niistä muutamasta pisteestä aina tapellaan ja ihan oikeesti ei oo päästy keskustelemaan asiasta nyt kun päätökset (OPS) on tehty, niin nyt ei enää tarvis riidellä mun mielestä siitä et kuka saa mitäki, vaan niinku yhessä vois ihan oikeesti miettiä miten on menny. se on ihan erilainen se henki ja siel puhutaan ihan todella ihan keskeisistä ydinasioista ja niiden yhteyksistä ja siellä ei yhtään keskustella näistä määristä eikä tarvitse tapella tapella siitä, että kuka nyt saa eniten ja keneltä se on poissa 13

14 Kehittymisen eritahtisuus Selkeä ristiriita opettajankouluttajien ammatillisen oppimisen ja organisaation (opettajankoulutuslaitos) kehittymisen välillä: omalle ammatilliselle kehittymiselle ei rajoja opettajankoulutuksen muutos ja kehitys nähtiin hitaana ja vaikeana Vaikka tää laitos laitoksena jämähtäis kuinka paikalleen, niin ei se estä mua kehittymästä eikä kehittämästä omaa työtäni 14

15 Opettajankoulutuksen muutoksen haasteita Muuttua täytyy, mutta kenen ehdoilla? Euroopan unionin, globaalin markkinatalouden, talouselämän, poliittisten päätöksentekijöiden, opettajaopiskelijoiden, opettajien, opettajankouluttajien, yliopiston hallinnon, tutkijoiden, veronmaksajien. Globaali trendi opettajankoulutuksessa: uuden julkisjohtamisen (NPM = new public management) vahvistuminen hallinnoinnissa siirtymä väljäkytkentäisyydestä tiukkakytkentäisyyteen tulosjohtaminen, ulkoinen arviointi, tehokkuusvaatimukset, managerialismi 15

16 Opettajankoulutuksen muutoksen haasteita Nopeasti muuttuvassa ja tieto-intensiivisessä maailmassa opettajankolutusta ja opettajankoulutuslaitoksia tulee kehittää tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi Kuitenkin nykyinen tiukkaan tulosohjaukseen ja managerialismiin perustuva hallinto uhkaa kouluttajien työidentiteettiä (sitoutumista, työn etiikkaa, ammatillisuutta) ja työhyvinvointia 16

17 Kuinka tukea opettajankoulutuksen muutosta Kuinka muutoksessa kouluttajat voivat säilyttää ammatillisen innostuksensa, sitoutumisen ja työhyvinvoinnin sekä uudelleenneuvotella ammatillisia identiteettejään? opettajankoulutuslaitokset voivat muuttaa ja kehittää koulutusta, opetussuunnitelmia, opetuksen toteutusta ja käytänteitään kestävällä tavalla? 17

18 Kuinka tukea opettajankoulutuksen muutosta Tarvitaan: Muutos aineryhmäkeskeisestä sisäisen kilpailun kulttuurista kohti aidosti yhteisöllistä ja tutkivaa opettajankoulutusta Kollektiivista toimijuutta muutosten (yhteiskunta, koulu, perheet ja lapset, tieto) ymmärtämiseen, uusien työkäytänteiden kehittämiseen ja tarvittavien muutosten toteuttamiseen 18

19 Kuinka tukea opettajankoulutuksen muutosta Kolmitasoinen toimijuuden tukeminen yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasoilla: yksilötaso: toimijuuden tuki esimerkiksi ammatillista identiteettiä vahvistavien interventioiden avulla työyhteisötaso: eri ryhmien välisten rajanylitysten ja yhteistyön tuki organisaatiotaso: hallinnon kehittäminen monikytkentäisyys periaatteella yksilöiden ja yhteisöjen aktiivista toimijuutta tukien sekä johtamisen tuki 19

20 Kuinka tukea opettajankoulutuksen muutosta Kolmitasoinen toimijuuden tuki mahdollistaa opettajankouluttajia ja laitoksia: kehittämään uusia, luovia työkäytänteitä luomaan yhteistyöhön perustuvia toimintatapoja uudelleen muovaamaan ammatillisia identiteettejä 20

21 Ammatillisen toimijuuden monikytkentäinen vahvistamisohjelma; tasot, linkit ja tavoitteet KEHITTÄMISEN TASOT JA KOHTEET ORGANI- SAATIO AMMATILLISEN TOIMIJUUDEN MONIKYTKENTÄINEN VAHVISTAMINEN ORG TAVOITELTU LOPPUTULOS uudistunut toiminta ja visiot YHTEISÖ YHT JOHTO YHT Yhteistoiminnalliset työskentelytavat YKSILÖ Markku Sylvi Pirre uusiutuneet ja vahvistuneet identiteetit YKS ORG Yksilöllistä ammatillista toimijuutta vahvistavat työtavat Organisaation kollektiivista toimijuutta vahvistavat työtavat YHT Yhteisöllistä ammatillista toimijuutta vahvistavat työtavat 21

22 Niin että kumpaako jämähtänyttä vai huippua? Kumpaakin ja kaikkea siltä väliltä Nyt on kriittinen hetki kehittää opettajankoulutusta Opettajankoulutuslaitoksissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, jota ei ole osattu hyödyntää yhteistyössä Kehittämistalkoisiin tarvitaan KAIKKIA: koulujen opettajat, opettajaopiskelijat, tutkijat ja poliitikot Päävastuu opettajankoulutuksen tulevaisuudesta on kuitenkin opettajankouluttajilla itsellään 22

23 Esitys perustuu seuraaviin lähteisiin: Hökkä, P. & Vähäsantanen, K. (2013) Agency-centred coupling a better way to manage an educational organization? (submitted). Hökkä, P. (2012). Teacher educators amid conflicting demands: tensions between individual and organizational development. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 433. Jyväskylä: Jyväskylä University. Hökkä, P., Eteläpelto, A., & Rasku-Puttonen, H. (2012). The professional agency of teacher educators amid academic discourses. Journal of Education for Teaching, 38(1), Hökkä, P., Eteläpelto, A., & Rasku-Puttonen, H. (2010). Recent tensions and challenges in teacher education as manifested in curriculum discourse. Teaching and Teacher Education, 26(4), Hökkä, P., Vähäsantanen, K., & Saarinen, J. (2010). Toimijuuden tilat ja tunnot opettajien muuttuva työ koulutusorganisaatiossa [Agency Where is it found and what does it feel like?]. In K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen, & P. Tynjälä (Eds.), Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus koulutuksen ja työelämän näkökulmia [Creativity, Learning and Expertise Perspectives from Education and Working Life] (pp ). Helsinki: WSOY. Hökkä, P., Rasku-Puttonen, H., & Eteläpelto, A. (2008). Teacher educators workplace learning. The interdependency between individual agency and social context. In S. Billett, C. Harteis & A. Eteläpelto (Eds.), Emerging perspectives of workplace learning (pp ). Rotterdam: Sense. Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., & Hökkä, P. (2012). Towards a reconceptualization of professional agency at work. Conference proceedings in Professions and Professional Learning in Troubling Times: Emerging Practices and Transgressing Knowledges. Stirling, Scotland. Conference CD. Vähäsantanen, K., Hökkä, P., Eteläpelto, A., & Rasku-Puttonen, H. (2012). Opettajien ammatillinen identiteetti, toimijuus ja sitoutuminen väljä- ja tiukkakytkentäisessä koulutusorganisaatiossa. Aikuiskasvatus, 32(2), Vähäsantanen, K., Hökkä, P., Eteläpelto, A., Rasku-Puttonen, H., & Littleton, K. (2008). Teachers professional identity 23 negotiations in two different work organisations. Vocations and Learning, 1(2),

24 Kiitos mielenkiinnosta! Päivi 24